12 Radiopuhelinliikenne

Transkriptio

1 sivu 473 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA 12 Radiopuhelinliikenne 12.A Sähkötekniikka 12.A.1 Radiopuhelin ja sen käyttö 12.A.1.1 ILMAILUN RAJOITETTU RADIOPUHELIMENHOITAJAN KELPUUTUS Ilma-aluksessa radiopuhelinta käyttävällä miehistön jäsenellä sekä radiopuhelinta ilmailuradiotaajuuksilla käyttävällä muulla henkilöllä on oltava tähän tehtävään oikeuttava rajoitetun radiopuhelimenhoitajan kelpuutus. Ilmailulaitos myötää hyväksytyn koulutusohjelman (esim. SIL PPL) mukaisen koulutuksen saaneelle hakijalle rajoitetun radiopuhelimenhoitajan kelpuutuksen. Myönnetystä kelpuutuksesta tehdään merkintä hakijan ilmailulupakirjaan tai siitä annetaan erillinen todistus. radiopuhelinliikenteen hallinta käytännössä sekä tavanomaiset että hätä- ja pakkotilanteiden edellyttämät menetelmät ilmailulupakirjan haltijalta vaadittavalla tavalla. radiolaitteita ja niiden käyttöä koskevien yleisten säännösten ja määräysten tunteminen. ilma-alusten radiolaitteiden käytön ja toimintatavan käytännön osaaminen. Rajoitetun radiopuhelimenhoitajan kelpuutukseen tähtäävässä kirjallisessa kokeessa todetaan radioliikenteen pääperiaatteiden sekä ilmailuviestiliikenteessä käytettävien kansainvälisten (ICAO) puheaakkosten ja numeroiden sekä menetelmäsanojen ja - sanontojen ja lyhenteiden tuntemus. Suullisessa kokeessa todetaan radiopuhelujen virheetön lähetys- ja vastaanottokyky sekä jäljiteltyjen lentojen avulla radioliikenteen käytännöllisten tietojen hallinta. Koe voidaan suorittaa joko suomen tai englannin kielellä. Suomenkielinen ilmailun rajoitettu radiopuhelimen hoitajan kelpuutus on voimassa vain Suomen rajojen sisäpuolella. Suomen rajojen ulkopuolella vaaditaan englannin kielinen rajoitetun radiopuhelimenhoitajan kelpuutus, joko I- tason VFR-englanti tai II-tason IFR-englanti. Radiopuhelimenhoitajan kelpuutus on pysyvä. 12.A.1.2 RADIOPUHELINLIIKEN- NETTÄ KOSKEVAT OHJESÄÄN- NÖT Yleiset radioliikennettä koskevat määräykset on annettu kansainvälisessä radio-ohjesäännössä. Ilmailun radiopuhelinliikennettä koskevat määräykset ja ohjeet on koottu ICAO:n julkaisuun Annex 10, Aeronautical Telecommunications. Ilmailun radiopuhelinliikennettä koskeva käytännön ohjeistus on annettu ICAO:n julkaisussa Manual Of Radiotelephony Doc 9432, PANS-RAC Doc 4444 Kuva 2-1 Tutkinnossa on kaksi osaa: radio- ja viestivälineet ilmailun viestiliikenne Tutkinnoissa asianomaisen henkilön tulee osoittaa omaavansa riittävät tiedot ja taidot mm. seuraavissa asioissa 12.A.2 Radiolaitteita ja niiden käyttöä koskevat määräykset Voimassa oleva radiolaki (517/88) kieltää radiolaitteiden rakentamisen ja käytön ilman asianomaista lupaa. Radiolaitteet määrätään valtion valvonnan alaisiksi (Telehallintokeskus) ja viranomaiset velvoitetaan suorittamaan tarkastuksia. Rangaistavaksi teoksi määrätään lain mukaan mm. radioliikenteen tahallinen tai tuottamuksellinenkin häiritseminen.

2 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 474 Kuva A.2.1 RADIOLUPA Radiolähettimien käyttämiseen Suomessa tarvitaan lain mukaan aina lupa. Ilma-aluksen kaikkia radiolaitteita varten annetaan yhteinen omistajan/käyttäjän nimissä oleva ilma-aluskohtainen radiolupa sen takasivulla mainituin lupaehdoin (katso kuva 2-2). Radiolupa haetaan kirjallisesti telehallintokeskukselta käyttäen erityistä lupahakemuskaavaketta. Voimassaoloaika riippuu ilmaaluksen käyttötarkoituksesta sekä radiolaitteiden laadusta ja kunnosta. Lupa annetaan määräajaksi ja se on välittömästi uusittava, jos ilma-aluksen omistus- tai hallintasuhteissa tapahtuu muutoksia tai sen radiokalustoa muutetaan. 12.A RADIOLAITTEIDEN TARKASTUKSET Radiolaitteiden, kuten muidenkin laitteiden ja varusteiden moitteettomalla kunnolla ja toiminnalla on oleellinen merkitys ilmaaluksen lentokelpoisuudelle. Niiden lentokelpoisuudesta huolehtiminen kuuluu omistajalle tai käyttäjälle. Ilma-alusten lentokelpoisuusvalvonta kuuluu Ilmailulaitokselle. Radiolaitteiden huolto- ja korjaustoiminnassa samoin kuin asennus- ja muutostöissä tulee noudattaa voimassaolevia ilmailumääräyksiä. Ilmailulaitos valvoo radio- ja radiosuunnistuslaitteiden kuntoa ja asennuksia ilma-alusten katsastusten yhteydessä mm. katsastuslennoilla. Katsastus voidaan suorittaa normaalein väliajoin tai määrätä suoritettavaksi, jos on syytä epäillä, etteivät radiolaitteet ole määräysten mukaisessa kunnossa tai, jos radiolaitteiden kunnosta on annettu huomautus katsastustilaisuudessa. Telehallintokeskus valvoo radiolaitteiden käyttöä ja antaa määräyksiä niiden teknillisestä rakenteesta. Radiolähettimen on oltava Telehallintokeskuksen hyväksymä tai tyyppihyväksymä ennen luvan myöntämistä. Ilmailulaitos julkaisee luetteloa hyväksytyistä ilma-alusten radio- ja tutkalaitteista. Ilma-aluksissa käytettävien radiolaitteiden osalta ovat tietyt kansainväliset järjestöt, kuten ICAO laatineet suosituksia, jotka jäsenmaissa hyväksytään. Näiden kansainvälisten suositusten perusteella on eräiden vanhentuneiden radiolaitteiden käytölle asetettu rajoituksia. Radiolaitteita ilma-alukseen hankittaessa on aina syytä varmistautua siitä, että viranomaiset voivat hyväksyä ne ko. käyttötarkoitukseen. Lennonvarmistusviranomaiset voivat väliaikaisesti kieltää radiolaitteiden käytön ilma-aluksessa, mikäli ilma-aluksen radiolaitteen on todettu aiheuttavan haitallista häiriötä muulle radioliikenteelle. Ilma-aluksessa tulee aina olla voimassaoleva radiolupa sekä radiolaiteluettelo. Toimenpiteiden laiminlyömisestä voi olla seurauksena rajoitetun radiopuhelimenhoitajan kelpuutuksen ja/tai radioluvan peruuntuminen sekä laissa säädetyt seuraamukset luvattomasta radiolaitteen käytöstä. 12.A.2.2 ASENNUS JA KORJAUS Ilmailulaitos on asettanut lupaehdot ilmaaluksia ja niiden varustelua huoltaville korjaamoille. Määräysten mukaan vain luvan omaava korjaamo saa asentaa ja huoltaa

3 sivu 475 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA ilma-aluksen radiolaitteita. 12.A.3 Sähkötekniikan perusteita 12.A.3.1 JOHDANTO Ilmailun jatkuva nopea kehitys on ollut osaltaan mahdollista nopeasti kehittyneen ilmailuelektroniikan myötä. Voidaankin väittää, ettei nykyaikainen ilmailu olisi lainkaan mahdollista ilman lentokoneissa ja maassa olevia yhteisiä elektroniikkajärjestelmiä, jotka miehistön ja ilma-aluksen suorituskyvyn kanssa huolehtivat lentoliikenteen turvallisuudesta ja tehokkuudesta. Nykyaikaisessa pienkoneessakin on sähkö-, radio- ja elektroniikkajärjestelmiä, joiden toimintaperiaatteiden ymmärtäminen on edellytyksenä niiden tehokkaalle käytölle lentämisen turvaamiseksi. 12.A.3.2 SÄHKÖ, JOHTEET, ERIS- TEET Elektroniteorian mukaan sähkö on aineen atomien pienimpien osasten protonien ja elektronien välistä vuorovaikutusta. Kappale on positiivisesti varautunut silloin, kun sen atomit ovat menettäneet elektroneja ulommilta elektronikehiltään. Vastaavasti kappale on negatiivisesti varautunut silloin, kun sen atomien elektronien lukumäärä on suurempi kuin ytimessä olevien protonien lukumäärä. Kappale on varaukseton silloin, kun sen atomin ydintä kiertävien elektronien lukumäärä on yhtä suuri kuin atomiytimen positiivinen varaus. (katso kuva 2-4). mitä parempi johdeaine on. Johteiksi sanotaan aineita, joiden atomien uloimpien kehien elektronit ovat helposti irtautuvia ja siten siirtyvät atomista toiseen. Johteita ovat mm. metallit: platina, kulta, hopea, kupari jne. Eristeiksi sanotaan aineita, joiden atomien elektronit eivät irtaudu kehiltään. Eristeitä ovat mm: posliini, lasi, eboniitti, kumi jne. 12.A.3.3 SÄHKÖVIRTAPIIRI JA SEN ANALOGIA Sähkö saadaan kulkemaan virtapiirissä kytkemällä sähkölähde metallijohtimilla sähköä kuluttavaan kuormaan. Sähkölähteessä sanotaan olevan sähkövarausta silloin, kun sen erinimisten napojen välillä on potentiaalieroa. Positiivisessa navassa on elektronivajaus ja negatiivisessa navassa elektroniylijäämä. Kun nämä navat yhdistetään johteella epätasapaino pyrkii tasaantumaan eli elektronit virtaavat negatiivisesta navasta positiiviseen napaan = elektronien virtaussuunta ( = elektronivirta). Sähkövirran sanotaan kuitenkin virtaavan positiivisesta navasta negatiiviseen napaan. Sähkövirtapiiriä voidaan verrata lämpöjärjestelmään. Paine-eron putkistossa aikaansaa kiertovesipumppu, joka siten vastaa sähkölähdettä. Paine-ero pyrkii tasaantumaan radiaattorin kautta putkiston välityksellä, samoin kuin potentiaaliero sähkövirtapiirissä kuorman kautta johtimen välityksellä (katso kuva 2-5). 12.A.3.4 MITTAYKSIKÖT 12.A Jännite Potentiaaliero aikaansaa painetta kahden kappaleen välillä. Tätä painetta nimitetään - jännitteeksi, jonka perusmittayksikkö on voltti = [V]. Kuva 2-4 Varaukseton kupariatomi Aineen atomien osasten väliseen tasapainotilaan voidaan vaikuttaa ja siten synnyttää sähköä. Sähköä voidaan siirtää paikasta toiseen metallisilla johteilla tai avaruuden kautta sähkömagneettisena kenttänä. Sähköä voidaan varastoida kemiallisiin reaktioihin perustuen paristoihin ja akkuihin. Elektronit virtaavat aineessa sitä paremmin, 12.A Virta Kun eri potentiaalissa olevat kappaleet yhdistetään toisiinsa johtimella, syntyy siihen sähköisten hiukkasten, elektronien virtaus. Virtaus jatkuu kunnes potentiaaliero on tasaantunut eli jännite laskenut nollaan. Virran perusmittayksikkö on ampeeri = [A], joka esittää miten suuri sähkömäärä aikayksikössä johtimen kautta kulkee. Sähkövirran suunta on määritelty positiivisesta ( + )- navasta negatiiviseen ( )-napaan.

4 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 476 Vastuksessa aikayksikössä lämmöksi muuttuvaa sähköenergiaa mitataan teholla. Tehon perusmittayksikkö on watti = [W], ja sen matemaattinen kaavamerkki on P. Toisen sähköopin peruslain eli ns. Joulen lain mukaan teho on suoraan verrannollinen vastuksen kautta kulkevaan virtaan ja vastuksen napoihin vaikuttavaan jännitteeseen. Kaavana Joulen laki ilmaistaan näin: P = U I. Tästä saadaan suoraan johdettua kaavat jännitteen ja virran laskemiselle. 12.A.3.5 VASTUS Kuva 2-5 Sähkövirta kohtaa vastusta kulkiessaan aineessa. Eri aineet johtavat eri tavalla vapaiden elektronien virtaa. Aineella sanotaan olevan ohmista vastusta silloin kun aineen läpi kulkevan sähkövirran todetaan aiheuttavan aineen lämpenemistä. Vastuksen perusmittayksikkö on ohmi = [Ω] (kreikkalainen kirjain iso omega). Johtimen vastus on yhden ohmin suuruinen silloin, kun sen päiden väliin kytketty yhden voltin jännite aikaansaa yhden ampeerin virran. Virtapiirissä jännitteen, virran ja vastuksen riippuvuuden toisistaan ilmaisee Ohmin laki. Sen mukaan jännite (merkitään yleensä kirjaimella U) = vastus (R) kerrottuna virralla (I). Kaavana siis U = R x I. Tästä seuraa, että vastus on jännite jaettuna virralla ja virta jännite jaettuna vastuksella eli Edelleen koska, on teho. Sähkötehoa voidaan verrata vesiputouksen veden tehoon. Sähköpiirin jännitettä eli potentiaalieroa vastaa putouksen korkeus ja virtaa putouksen vesimassan paljous. SI-järjestelmässä kaikki tehot mitataan wateissa (l hv = 736 W). Cessna 152 moottorin teho = 108 BHP = 80,5 kw. 12.A.3.6 SUURUUSLUOKAT Koska sähköopissa yksiköt vaihtelevat suurissa rajoissa, on suurten numerosarjojen välttämiseksi sovittu lyhenteistä, joita käytetään yleisesti myös sähköopin ulkopuolella Otetaan esimerkiksi jännitteen perusyksikkö voltti. Tuhat volttia on yksi kilovoltti, joka lyhennetään 1 kv. Miljoonasosa volttia taas on yksi mikrovoltti, jonka lyhenteessä volttia merkitsevän V:n edessä on kreikkalainen pieni kirjain µ eli 1 µv. Sovitut suuruusluokkalyhenteet on esitetty taulukossa 2-6. Vastus on virtapiirissä tehoa kuluttavana osana, jonka avulla sähköenergia muuttuu toiseen muotoon esimerkiksi lämmöksi. Lyhennys Etuliite Suuruusluokka x perusyksikot T tera = x perusyksikkö G giga = x perusyksikkö M mega = x perusyksikkö k kilo = x perusyksikkö Perusyksikkö 10 0 = 1 m milli = = 0,001 x perusyksikkö m mikro = = 0, x perusyksikkö n nano = = 0, x perusyksikkö

5 sivu 477 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA p piko = = 0, x perusyksikkö Kuva 2-6 Kuva A.3.7 TASASÄHKÖ Jos piirissä virran suunta pysyy jatkuvasti samana, sanotaan piirissä kulkevan tasavirtaa (katso kuva 2-7). Muussa tapauksessa virtaa kutsutaan vaihtovirraksi. Tasajännitettä ja tasavirtaa saadaan mm. paristoista ja akusta. 12.A.3.8 VAIHTOSÄHKÖ Vaihtosähkössä virta ja jännite saavuttavat aina yhtä pitkän ajanjakson kuluttua saman arvon. Tällöin ilmiön sanotaan olevan jaksollinen (periodinen). Tärkein jaksollinen vaihtosähkön muoto on sinimuotoinen vaihtovirta (katso kuva 2-7). Yhdellä jaksolla tarkoitetaan yhtä täydellistä vaihtelua, joka käsittää positiivisen ja negatiivisen puolijakson. Virran huippuarvolla eli amplitudiarvolla tarkoitetaan sen suurinta positiivista ja negatiivista arvoa, jotka ovat itseisarvoltaan yhtä suuret. Vaihtovirran taajuudella tarkoitetaan yhdessä sekunnissa tapahtuvien jaksojen lukumäärää. Taajuuden matemaattinen kaavamerkki on f. Taajuuden perusmittayksikkö on hertsi = [Hz] eli jakso sekunnissa = [1/s]. Kotitalouksien sähköverkko on 240 V/50 Hz eli vaihtojännite muodostaa viisikymmentä jaksoa sekunnissa. Sen taajuus on siis 50 hertsiä. Mitä suurempi on virran tai jännitteen taajuus sitä pienempi on yhteen jaksoon kuluva aika. Tasavirran taajuus on nolla. 12.A.3.9 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄ Jos jossakin sähköisessä piirissä jännite ja virta vaihtelevat, niin piiri säteilee sähköenergiaa ympäristöön tavalla, joka muistuttaa aaltoliikettä. Säteilyä kutsutaan sähkömagneettiseksi säteilyksi. Se etenee ympäristöön aaltomaisena liikkeenä valon nopeudella c, joka on noin km/s. Sähkömagneettinen aalto kiertää siis seitsemän ja puoli kertaa sekunnissa maapallon ympäri. Sähkömagneettisen aallon taajuus on sama kuin sen sähköilmiön taajuus, joka säteilyn synnyttää. Aallonpituudella λ, (kreikkalainen pieni kirjain lambda) tarkoitetaan sitä matkaa, jonka aaltoliike etenee yhden jakson aikana. Jos sekunnissa on f jaksoa, aaltoliike etenee yhden jakson aikana c/f-pituisen matkan. Aallonpituuden laskemisessa pätee siis kaava

6 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 478 Tätä kaavaa voidaan käyttää myös toisin päin eli taajuuden laskemiseen. Taajuus megahertseinä saadaan kaavasta vastoin aina vaihdettava uuteen. Lentokoneessa tuleekin olla tärkeimpiä laiteryhmiä varten varasulakkeita aina saatavilla. kun aallonpituus on ilmaistu metreinä. Vastaavasti tietysti voidaan laskea aallonpituus metreinä kaavalla kun taajuus on ilmaistu megahertseinä. Lentokoneen radiopuhelin toimii alueella f = 120 MHz. Aallonpituus 12.A.3.10 KEVYEN LENTOKONEEN SÄHKÖJÄRJESTELMÄ Lentokoneen sähköjärjestelmän muodostavat toisaalta sähköä tuottavat toisaalta sähköä kuluttavat laitteet. Cessna 152:n lentokäsikirjasta otettu kuva (katso kuva 2-8) esittää koulukoneesi sähköjärjestelmää. Virtaa tuottavat sähköjärjestelmään akku ja laturi. Järjestelmän jännite on n. 24 V silloin, kun akku on täysin varautunut. Ladattaessa järjestelmän jännite on hieman suurempi. Sähköä kuluttavat laitteet esimerkiksi siivekkeiden käyttömoottorit, radiot jne. on kytketty virtakiskoon sulakkeiden tai lämpölaukaisimien kautta, jotka irrottavat vioittuneen osan muusta sähköjärjestelmästä mahdollisen vikatapauksen ilmaannuttua. Sulakkeilla ja lämpölaukaisimilla aikaansaadulla ylivirtasuojauksella voidaan estää vioittuneen laitteen mahdollisesti aikaansaama sähköjärjestelmän ylikuormitus ja siten taataan järjestelmään kytkettyjen muiden sähkölaitteiden toiminta välttää ylikuormituksesta johtuva sähköjärjestelmän ylikuumeneminen ja mahdollinen tulipalo ehkäistä vioittuneen laitteen täydellinen tuhoutuminen. Sulake ja lämpölaukaisin mitoitetaan suojattavan laitteen normaalin virrankulutuksen mukaan siten, että normaalia huomattavasti suurempi virrannousu aikaansaa virtapiirin katkeamisen. Sulakkeessa oleva ohut hopealanka sulaa poikki nimellisvirtaa suuremmalla virralla. Lämpölaukaisimessa ylivirran aikaansaama lämpeneminen taivuttaa kaksoismetalliliuskaa, jonka seurauksena jousitettu kytkin laukeaa erottaen vikaantuneen laitteen sähköjärjestelmästä. Jonkin hetken kuluttua lämpölaukaisijan nappi voidaan painaa takaisin, jos vika oli tilapäinen. Sulake on sitä

7 sivu 479 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA Kuva 2-8 (Selitykset, Kuvamme ylivirtasuojauksen selitykset: FLAP SLO-BLO15A = laskusiivekkeet FUEL IND/INT LTS 10A = polttoainemittarit, mittarivalot, kaartomittari, sytytyskytkin ) Kuva 2-9

8 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 480 Cessna 152:n kojetaulun lämpölaukaisimet (katso kuva 2-9). Jokaisen sulakkeen ja lämpölaukaisimen yhteyteen on merkitty suojattu sähköjärjestelmän osaston nimi sekä sen virta-arvo. 12.A.3.11 RADIOTEKNIIKKA RADIOTAAJUUDET Johtimessa kulkeva vaihtovirta aiheuttaa sähkömagneettisen kentän, joka etenee ympäristöön aaltomaisena liikkeenä valon nopeudella Sähkömagneettinen kenttä on samantaajuinen sen synnyttäneen vaihtovirran kanssa. Avaruudessa esiintyvä sähkömagneettisten aaltojen spektri on esitetty allaolevassa taulukossa. Spektristä pienen osan muodostavat radioaallot (katso kuva 2-10). Selitys Aallonpituus Å=Ångström-yksikkö, 10-8 cm 1 Avaruussäteily 19x10-3 Å 2 γ-säteily 19x10-3 Å - 71x10-3 Å 3 röntgen säteily 71x10-3 Å - 20Å 4 vähän tunnettu 20Å - 76Å 5 ultraviolettisät. 76Å Å 6 näkyvä valo 4000Å Å 7 infrapunasäteily Kuvan 2-10 selitykset 7600Å - 0,343 mm 8 vähän tunnettu 0,343mm - 3mm 9 hertsin aallot 3mm km 10 radioaallot 1 cm km 11 generaattori 10 km Kuva 2-10 Radioliikenne käyttää hyväksi sähkömagneettisen kentän etenemisominaisuuksia. Johtamalla tarkoitukseen soveltuva suuritaajuinen vaihtovirta sopivasti valittuun johtimeen on mahdollista aikaansaada energiasäteily sähkömagneettisten aaltojen muodossa. Aaltojen osuessa vastaanottoantenniin, ne luovuttavat siihen osan energiaansa (katso kuva 2-11). Kun tämä teho johdetaan edelleen vastaanottimeen, saadaan siinä muodostumaan lähetystä vastaavia suurtaajuisia vaihtojännitteitä, joista voidaan ilmaista niihin yhdistetty informaatio esimerkiksi puhe, musiikki tai kuva.

9 sivu 481 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA 12.A.3.12 RADIOTAAJUUKSIEN JAKO Kuva 2-11 Alla olevaan taulukkoon on koottu käytössä oleva radiotaajuusspektri. Kansainvälisesti on sovittu ryhmäjako taajuusrajoineen ja nimityksineen. Rajat Lyhenne Nimitykset 3 khz - 30 khz VLF very low frequency, VLF-alue 30 khz khz LF low frequency, pitkäaaltoalue 300 khz - 3 MHz MF medium frequency, keskipitkäaaltoalue 3 MHz - 30 MHz HF high frequency, lyhytaaltoalue 30 MHz MHz VHF very high frequency, ULA-alue 300 MHz - 3 GHz UHF ultra high frequency, UHF-alue 3 GHz - 30 GHz SHF super high frequency, SHF-alue Taulukko A.3.13 RADIOAALTOJEN ETENE- MISOMINAISUUDET Radioaaltojen etenemisominaisuus sähkömagneettisena aaltoliikkeenä riippuu käytetystä taajuudesta. Etenemistä tapahtuu pinta-aaltona, avaruusaaltona ja troposfääriaaltona. Kuvassa 2-12 on esitetty havainnollisesti eri etenemismuodot. 12.A.3.14 PINTA-AALTO Pinta-aaltoa voidaan käyttää vain suhteellisen alhaisilla taajuuksilla, pitkillä aalloilla ja keskipitkäaaltoalueen alapäässä, siis VLF:llä, LF:llä ja MF-alueen alapäässä. Maan johtavuuden vaihtelut vaikuttavat aallon etenemiseen. Eteneminen on sitä parempi mitä parempi on maan johtavuus. Suurilla taajuuksilla pinta-aalto vaimenee hyvin nopeasti. Pinta-aaltoa käytetään yleensä lyhyillä etäisyyksillä, mutta jos lähettimen teho on suuri ja käytetty taajuus pieni saavutetaan pitkiäkin yhteysetäisyyksiä. Hyvä kuuluvaisuus voidaan saavuttaa VLF:llä maan ja veden allakin. Pinta-aallolla on lähettimen aiheuttama kentänvoimakkuus sama vuorokauden ajasta riippumatta. 12.A.3.15 AVARUUSAALTO Ilmakehän yläosissa ionosfäärissä on kerroksia, jotka heijastavat radioaaltoja. Näissä kerroksissa kaasumolekyylit ovat voimakkaasti ionisoituneet. Auringon ultraviolettija hiukkassäteily pystyy irrottamaan kaasumolekyyleistä elektroneja, jotka jäävät leijumaan ilmakehään. Ilmakehän alakerroksissa ultraviolettisäteily on heikkoa, joten ionisoituminenkin on pientä. Ilmakehän ylemmissä kerroksissa n. 60 km:stä ylöspäin ultraviolettisäteily on voimakasta, mutta pienen kaasupaineen takia molekyylien tiheys on pieni ja ionisoituminenkin jää pieneksi. Näiden kerrosten välillä on ionisaatiomaksimeja, joita kutsutaan Kenelly-Heavisiden kerroksiksi. Kun auringon säteily lakkaa illan pimetessä, heijastavien kerrosten ominaisuudet muuttuvat muuttuneen ionisaation

10 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 482 takia. Kuva 2-12 Avaruusaaltoetenemisessä ionosfäärissä pitkät aallot (VLF, LF) taittuvat ja heijastuvat useaankin kertaan. Pitkiä aaltoja käytetään yleisradiotoimintaan, radioliikenteeseen ja radionavigointiin suurilla etäisyyksillä. Informaation siirtoon tarvitaan tällöin häviöistä johtuen suuria lähetystehoja ja aaltopituudesta johtuen suuria antennirakennelmia. keskipitkät aallot (MF) eivät heijastu alemmista ionisaatio-kerroksista, vaan vaimenevat voimakkaasti tunkeutuessaan ylempiin kerroksiin. Päivän aikaan tällä taajuusalueella esiintyy vain pinta-aaltoetenemistä. Auringon laskiessa alemmat ionisaatiokerrokset häviävät nopeasti ja keskipitkät aallot kulkevat vaimentumattomina ylempiin kerroksiin. Aaltojen heijastuminen näistä kerroksista riippuu ionisaation voimakkuudesta. Suotuisissa olosuhteissa tällä aaltoalueella voidaan saavuttaa pitkiäkin yhteyksiä, mutta etenemisominaisuudet ovat oleellisesti riippuvaisia ionosfäärin tilasta. lyhyet aallot (HF) eivät etene käytännöllisesti katsoen ollenkaan pinta-aaltona. Aallot läpäisevät alimmat kerrokset vaimentumatta mainittavasti ja heijastuvat ylemmistä kerroksista tulokulmasta, taajuudesta ja ionisaatiosta riippuen. Lähetin- ja vastaanottopaikkojen sijaitessa kaukana toisistaan voi vastaanottimeen saapua kaksi tai useampia aaltoja, pinta-aalto ja avaruusaalto tai kaksi avaruusaaltoa eri teitä. Jos osa-aalloilla vastaanottopaikassa on vaihe-eroja etenemisteistä johtuen, voi yhteenlaskettu kentän voimakkuus vaihdella ja aiheuttaa ajoittaista häipymisilmiötä. Ionosfäärissä tapahtuvat muutokset aiheuttavat pahoja häiriöitä avaruusaaltoetenemiselle. Ionisaatiomuutoksia aikaansaavat mm. auringon pilkut, revontulet ja meteoriittitörmäykset. 12.A.3.16 TROPOSFÄÄRIAALTO Troposfääriaaltoetenemistä käytetään kaikkein lyhyimmillä aaltopituuksilla VHF-alueesta ylöspäin. Troposfääriaallolle on ominaista lähes suoraviivainen eteneminen lähetysantennista vastaanottoantenniin. Näin ollen aseman vastaanottoalue rajoittuu suunnilleen optiseen horisonttiin tai hieman sen yli. Suoran etenemisen lisäksi nämä aallot saattavat heijastua alemmissa ilmakerroksissa esiintyvistä epäjatkuvuuskohdista ns. hajaheijastuksina tai edetä kanavoitumisilmiön seurauksena ikään kuin putkessa heijastellen mm. maan pinnan ja häiriökerrosten välillä. Tällöin radioliikenne kuuluu huomattavasti optista horisonttia kauemmaksi aiheuttaen sekaannusta paikallisille yhteyksille. VHF- ja sitä korkeampien taajuusalueiden eteneminen on lähes suoraviivaista taipuen vain hieman optista horisonttia kauemmaksi, eikä eteneminen ole normaalisti riippuvainen ionosfäärin tilasta (katso kuva 2-13). VHFradiopuhelimella voidaan saada yhteys vain koneen ollessa optisen horisontin yläpuolella. Yhteysväli on näin ollen ensisijaisesti riippuvainen lentokorkeudesta.

11 sivu 483 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA Kuva 2-13 Vaikka VHF-taajuudet läpäisevät ionosfäärin, ne heijastuvat erilaisista esteistä. Kuvassa 2-14 on piirretty kentällä esiintyvä tapaus, jossa lentokoneen antennin saavuttaa lähetinantennista suoraan tuleva radioaalto sekä hallin seinästä heijastuva radioaalto. Jos suoraan edenneen ja heijastuneen aallon matkaero (A B) on puolen aallon pituinen tai sen monikerta voi siinä paikassa esiintyä kentän voimakkuuden minimi eli suoraan edennyt ja heijastunut radioaalto kumoavat toisensa eikä tornin lähetystä kuulla. Aineiden kykyä heijastaa radioaaltoja käytetään hyväksi korkeimmilla taajuusalueilla. Vesi- ja lumisadealueet voidaan havaita säätutkalla, joka kuuluu nykyaikaisen liikennekoneen radiolaitevarustukseen. Lentoliikenteen yhä nopeutuessa tulee siviiliilmailunkin alueella käyttöön otettavaksi törmäyksen estojärjestelmä, joka varoittaa lentoesteistä ja toisista koneista sekä tarvittaessa antaa ohjeet automaattiselle ohjausjärjestelmälle väistöliikkeiden suorittamiseksi. Kuva A.3.17 ILMAILULLE VARATUT RADIOTAAJUUDET Taulukossa 2-15 on esitetty taajuusalueittain ilmailussa käytettävät radiojärjestelmät. Matalilla taajuuksilla toimivat pitkien matkojen radiosuunnistusjärjestelmät ja korkeilla taajuuksilla lentokoneissa olevat säätutkat. Ilmailun VHF-radiopuhelinliikenteelle on varattu taajuusalue MHz. 12.A.3.18 RADIOLAITTEIDEN RAKENNE Radiolaitteet ovat joko lähettimiä, vastaanottimia tai näiden yhdistelmiä. Radiopuhelin on yleisin lentokoneissa käytetty lähetin-vastaanotinyhdistelmä. TÄRKEIMMÄT ILMAILUN RADIOTAAJUUDET JA -LIIKENNE

12 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 484 Laite Taajuus Taajuusalue Omega khz LF NDB- ja Locator majakat khz LF ADF khz MF Loran 1,7-2 MHz MF HF-radiopuhelin 2-28 MHz (välillä kaistoja) MF ILS (MKR) Marker -etäisyysmerkki 75 MHz VHF ILS (LLZ) Localizer (kurssisäde) MHz VHF VOR MHz VHF VHF - radiopuhelin MHz VHF ILS (GP) Glide Path (liukupolku) 328,6-335,4 MHz UHF ATC-transponderi (sekundääritutka) MHz UHF DME (VOR:iin liittyvä etäisyysmitausjärjestelmä) MHz UHF GPS 1575 MHz ja 1228 MHz UHF Säätutka Kuva A.3.19 LÄHETIN Kuvassa 2-16 on esitetty yksinkertaistettu radiolähettimen lohkokaavio. Lähettimen tehtävänä on muodostaa oskillaattorissa, kertoja-asteissa ja päätevahvistimessa yhteydenpitoon tarvittava suurtaajuinen vaihtojännite, johon modulaattorissa on liitetty informaatio ja joka antenniin johdettuna saadaan säteilemään sähkömagneettisena kenttänä avaruuteen. 0skillaattorissa kehitetään perustaajuus (fo), josta kertomalla saadaan lähettimen kantoaaltotaajuus (fc). Oskillaattori voi olla vapaasti värähtelevä tai kideohjattu. Vapaasti värähtelevä oskillaattori ei ole taajuudeltaan vakava, vaan se pyrkii ryömimään jännitteen, lämpötilan tai paineen vaihdellessa tai tärinän vaikutuksesta Kideoskillaattorilla saavutetaan riittävä taajuusvakavuus (stabiilisuus), joka radiopuhelimilla on ±0,005 % kantoaaltotaajuudesta. Kideohjauksen haittana on se, että taajuus saadaan muutettua vain kidettä vaihtamalla. Useampikanavaiset järjestelmät vaativatkin aiemmin tukun kiteitä, joko niin, että kullekin kanavalle on peruskide tai kahdesta kiteestä sekoittaen muodostetaan kanavataajuus. Nykyisissä oskillaattorikytkennöissä käytetään ohjaukseen synteesitek- SHF niikkaa, jolla kullekin kanavalle tarvittava taajuus lukitaan askelittain yhteen ainoaan tarkkaan peruskiteeseen. Kide on sopivasti hiottu kvartsilevy. Oskillaattoripiirissä vaikuttava jännite saa aikaan kvartsilevyssä mekaanisia muodonmuutoksia, joiden resonanssi on hyvin stabiili. Kideohjauksella oskillaattorin taajuus ja siten ohjattavan radiolaitteen toimintataajuuskin saadaan hyvin stabiiliksi. Kertoja-asteissa matala kiteen perustaajuus nostetaan tarvittavaksi kantoaaltotaajuudeksi. Jatkuva suurtaajuinen kantoaalto ei sisällä mitään tietoa, vaan siihen on liitettävä eli moduloitava informaatio. Radiopuhelimen lähettimen modulaattorissa yhdistetään mikrofonista tuleva puhetaajuinen jännite (fp) kantoaaltotaajuiseen jännitteeseen (fc). Moduloitu kantoaalto (fc+fp) johdetaan pääteasteen (tehoasteen) kautta sovitettuun antenniin, joka säteilee syötetyn tehon sähkömagneettisena aaltoliikkeenä avaruuteen. Antennin tehtävänä on myös toisaalta siepata vastaanottoon riittävä osa avaruudessa esiintyvästä sähkömagneettisesta energiasta. Antennin tulee olla suhteessa käytettävään aallonpituuteen ja se on asennettava ja suunnattava käyttöolosuhteisiin sopivaksi.

13 sivu 485 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA Kuva 2-16 Liikkuvan ajoneuvon antenni tulee asentaa siten, että se säteilee maksimitehon maan pinnan mukaan tasaisesti joka suuntaan. Ajoneuvon antennina käytetäänkin yleisimmin pystyasennossa olevaa sauva-antennia. Kuvassa 2-17 on esitetty pystyasennossa olevan puoliaalto (1/2)-dipoliantennin säteilykuviot kahdessa tasossa. Sauva-antenni ei säteile päästään, vaan pääsäteilysuunta on toroidimainen (makkaramainen) antennin sivusta joka suuntaan muodostuva suuntakuvio. Kuva 2-17 Kuva 2-18 Lentokoneen VHF-radiopuhelimen antenni on neljännesaalto (1/4) sauva-antenni, joka koneen metallirungon kanssa muodostaa lähes puoliaalto dipoliantennin mukaiset säteilykuviot (kuva 2-18). Lentokoneessa voivat myös antennin läheisyydessä olevat sen suuntaiset heijastavat pinnat aiheuttaa häiriöitä antennin toiminnalle. Metallinen sivuvakain aiheuttaa kentänvoimakkuuden heikkenemisen taaksepäin, joten sinne muodostuu katve, jonka suuruus riippuu antennin ja sivuvakaimen aallonpituuksina mitatusta etäisyydestä ja sivuvakaimen mitoista. Oleellista sähkömagneettisen aallon ominaisuuksille taajuuden ja kentänvoimakkuuden ohella on sen polarisaatio. Sähkö-

14 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 486 magneettinen aalto muodostuu kaukokentässä etenemissuuntaa ja toisiaan vastaan kohtisuorassa olevista sähkökentän ja magneettikentän komponenteista. Sähkömagneettisen aallon polarisaation määrää sen sähkökentän komponentin värähtelysuunta. Sauva-antennin suunta on sama kuin polarisaation suunta. Pystyssä oleva sauva-antenni säteilee ympäristöönsä (samoin kuin vastaanottaakin) vain pystypolarisoitua sähkömagneettista säteilyä. Luotettava radiopuhelin- ja navigointiyhteys vaatii saman antennipolarisaation sekä lähetys että vastaanottoasemilla. Kuten lähettimen lohkokaaviosta ilmeni puhe liitetään kantoaaltoon modulaattorissa. Kuvassa 2-19 on esitetty AM- eli amplitudimodulaatio (A 3), joka on yleisesti siviiliilmailun käyttämä modulaatiomuoto. AMmodulaatiossa puhetaajuus (fp) muuttaa kantoaaltotaajuuden (fc) poikkeamaa nollatasosta eli sen amplitudia. Informaatio ikään kuin ratsastaa kantoaallon huipuilla. Modulaatioprosentiksi kutsutaan sitä poikkeamaa, joka moduloidulla kantoaallolla on nollatasosta. Ylimmässä esimerkissä modulaatioprosentti on nolla eli informaatio ei siirry. Modulaatioprosentin ollessa 30 tai alle vastaanotto on heikkoa. Näin käy, jos puhutaan liian kaukaa tai liian hiljaisella äänen paineella mikrofoniin. Ihanteellinen tapaus on 100 %:n modulaatio, jolloin lähete on parhaimmillaan. Yli 100 %:n modulaatiolla lähetteen informaatio tulee säröiseksi ja siten epäselväksi. Kuva 2-19 Nykyaikaisissa radiopuhelimissa on ylimodulaatio estetty leikkausasteella ja vastaavasti alimodulaatio kompressori-vahvistimella. Radiopuhelintekniikassa käytetään myös FM eli taajuusmodulointia (F3) ja PM eli vaihemodulointia (P3), jolloin moduloiva signaali aikaansaa taajuuden tai vaiheen muutoksen kantoaallossa. Ilmailun radiojärjestelmässä käytetään taajuusmodulaatiota esimerkiksi VOR:n vertailuvaiheen lähettämiseen. Amplitudimoduloitu radioliikenne on huomattavasti häiriöalttiimpaa ajoneuvokäytössä kuin taajuus- tai vaihemoduloitu, joita yleisimmin käytetäänkin siviili-ilmailua lukuun ottamatta radiopuhelinliikenteessä. 12.A.3.20 VASTAANOTIN Kuvassa 2-20 on esitetty yksinkertaistettu vastaanottimen lohkokaavio. Vastaanottimen tehtävänä on ottaa vastaan antennin kautta toisen radiopuhelimen lähettämä suurtaajuussignaali sekä ilmaista siihen sisältyvä informaatio. Antenniin tuleva signaali vahvistetaan suurtaajuusasteessa ja sekoitusvahvistimessa, johon paikallisoskillaattorista ohjataan samanaikaisesti kantoaallosta vakioetäisyydellä oleva oskillaattoritaajuus. Näiden eroitustaajuutta nimitetään välitaajuudeksi, joka vahvistetaan välitaajuusvahvistimessa. Vahvistettu välitaajuussignaali johdetaan ilmaisimeen, jossa pientaajuus (puhe) erotetaan välitaajuudesta. Tämä johdetaan pientaajuusvahvistimen kautta kaiuttimeen tai kuulokkeisiin. Koska lähetteen voimakkuus vaihtelee hyvinkin suurissa rajoissa etäisyyden funk-

15 sivu 487 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA tiona tarvitaan vastaanottimessa automaattinen voimakkuuden säädin (AVS), joka tasaa kuultavan puheen tason sopivaksi. Kuva 2-20 Tehotiheyden vaihtelu etäisyydestä riippuen on ymmärrettävää, koska kuultava lähetin lähettää vakioteholla ja vastaanottimen antenni edustaa myös vakiosieppauspintaa. Sama teho jakautuu yhä suurempaan ja suurempaan puoliavaruuteen, kun etäisyys kasvaa. Tehotiheys onkin kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön eli matkan kaksinkertaistuessa tehotiheys pienenee neljänteen osaan. SQ = SQUELCH on kohinasalpa, jonka tehtävänä on sulkea pientaajuusaste kun kanavalla ei ole lähetystä kuultavana. Se siis poistaa turhan, avaruudesta ja eri sähköjärjestelmistä, vastaanottoantenniin ja sen kautta kaiuttimeen saakka muuten tulevan kohinan kuulumasta ja siten säästää lentäjän korvat kohinan aiheuttamalta kyllästymiseltä ja mahdolliselta kuuloherkkyyden huonontumiselta. Kohinasalpa ei siis poista kohinaa vastaanotettavasta lähetteestä, vaan kanavalla olevan liikenteen avatessa kohinasalvan myös taustakohina kuuluu verrannollisena vastaanotettavan hyötysignaalin voimakkuuteen. Kohinasalvan avautumiskynnys on yleensä säädeltävissä ja se säädetään kohinan rajalle siten, että kohina juuri ja juuri lakkaa kuulumasta. Tarpeettoman ylös säädetty kohinasalpa tekee vastaanottimen epäherkäksi ja vaikuttaa siten saavutettavaan yhteysväliin. Kohinasalpaa ei siis tule käyttää lentokoneen sytytys-, mittaristo- tai säätöjärjestelmien sähköisen kipinöinnin aiheuttaman suurtaajuushäiriön vaimentamiseen, vaan näiden aiheuttaman häiriön poisto on suoritettava itse järjestelmässä. Vastaanotin oikein käytettynä ilmaisee siten myös suurissa sähköjärjestelmissä tapahtuneen toimintamuutoksen lentäjälle. 12.A.3.21 ILMAILUN VHF-RADIOPU- HELIN Kuvassa 2-21 nähdään nykyaikainen ilmailun VHF-radiopuhelin/-navigointivastaanotinyksikkö. Varsinainen radiopuhelin sisältää lähettimen ja vastaanottimen, jotka on sijoitettu samaan kotelon osaan. Isolla kaksoisnupilla (channel) valitaan käytettävät radiopuhelinkanavat, joiden taajuus näkyy ruudusta nuppien vieressä. Samoilla taajuuden valintanupeilla valitaan sekä lähetys- että vastaanottotaajuus samanaikaisesti eli radiopuhelin on käytettävällä kanavalla. Kaksoisnupin alla olevasta vipukytkimestä kytketään virta päälle asentoon = ON. Kun vipukytkin vedetään asentoon = TEST, kytkeytyy kohinasalpa pois päältä. Käyttäjä voi tässä radiopuhelinmallissa säätää vastaanottimen kohinasalvan joko pois tai päälle. Kohinasalvan säätö kohinan rajalle suoritetaan huollon yhteydessä. Haluttaessa kuulla hyvin heikkoa lähetettä, kaukoasemaa tai muuten vastaanottimen toimintaa kokeiltaessa, voidaan kohinasalpa kytkeä kokonaan pois, jotta vastaanottimen herkkyys olisi mahdollisimman suuri. Vastaanottimen herkkyys on määritelty siksi pienimmäksi jännitteeksi, joka sähkömagneettisesta kentästä indusoituu antenniin ja josta vastaanotin kykenee vielä luotettavasti irrottamaan siihen sisältyvän informaation. Nykyaikaisen vastaanottimen herkkyys on n. 0,5 µv (mikrovolttia).

16 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 488 Kuva 2-21 Kuvassa vasemmassa alareunassa olevalla VOL-nupilla säädetään pientaajuusasteen vahvistusta niin, että kaiuttimesta tai kuulokkeista tuleva äänenvoimakkuus on sopiva. Ilmailun radiopuhelinliikenteessä käytetään SIMPLEX-liikennettä, jolloin vain joko vastaanotin tai lähetin toimii. Yhtäaikaa ei siis voi puhua ja kuunnella niin kuin puhelimella. Liikennemuoto on mahdollistanut radiopuhelimen rakenteen pitkälle viedyn yksinkertaistamisen. Radiopuhelimen pientaajuusvahvistinta käytetään ulostulovahvistimena ja mikrofonivahvistimena. Kiteitä ja näiden sekoitustuloksia käytetään sekä lähetettävän taajuuden että vastaanotettavan taajuuden muodostamisessa tarvittavan apuoskillaattoritaajuuden synnyttämiseen. Suunnittelun tuloksena radiopuhelimen koko, paino, virrankulutus ja hintakin ovat liikkuvalle asemalle tulleet edullisemmaksi. Ilmailun radiopuhelinliikenteelle on varattu taajuusalue MHz, joka on jaettu 25 khz:n kanavajaolla 720 kanavaan. Pieni kanavaetäisyys (25 khz) vaatii vastaanottimelta hyvän valintatarkkuuden eli selektiivisyyden. Valintatarkkuudeksi määritellään kyky erotella taajuusspektristä vastaanotettava taajuus niin, etteivät lähitaajuudet sotke vastaanottoa. Lentäjä käyttää radiopuhelinta mikrofonin kautta. Mikrofoni muuttaa puheen painevärähtelyt kalvon kautta vastaaviksi sähkövärähtelyiksi, joilla moduloidaan kantoaaltoa. Mikrofonissa tai ohjaimissa olevalla painikkeella (tangentilla) ohjaaja käynnistää lähettimen. Tangentin ollessa yläasennossa vastaanotin toimii. Mikrofoni on yhdistetty johtimen päässä olevalla pistokkeella lähettimeen: Tangenttia painettaessa vastaanottimen käyttöjännite katkeaa ja kytkeytyy lähettimeen sekä antennin vaihtorele yhdistää antennin lähettimeen. Kuvassa 2-22 on yleisesti käytössä oleva mikrofoni (KING KA-14). Kuva 2-22 Tangentin juuttuminen lähetysasentoon aiheuttaa kanavan varaamisen ja estää siten muun liikenteen sillä. Tällöin ei koneessa toimi vastaanotin. Tilapäisesti voidaan käyttää radiopuhelinta irrottamalla mikrofonin pistoke koskettimestaan vastaanotettaessa ja pistämällä pistoke takaisin lähetettäessä sanomaa. Muutamissa mikrofonimalleissa on toteutettu ns. hälykompensointi. Mikrofonissa on kalvon molemmilla puolilla ääniraot, jolloin ohjaamossa vallitseva häly vaikuttaa rakojen kautta tasaisesti kalvoon kumoten painevaihtelut. Puheääni suunnataan mikrofonin etupuolelle pitäen mikrofonia noin viiden sentin etäisyydellä toisesta suupielestä, jolloin saavutetaan riittävä äänen paine ja samalla estyy haitallinen kosteus leviämästä mikrofoniin. Puheensiirtoketju sulkeutuu lentokoneen kaiuttimeen tai kuulokkeisiin. Näiden tehtävänä on muuttaa vastaan otetusta signaalista ilmaistu pientaajuinen jännite korvin kuultavaksi painevärähtelyksi eli puheeksi tai musiikiksi. 12.A.3.22 YHTEYSVÄLI Yhteysväliin vaikuttavia tekijöitä on muitakin kuin vika radiopuhelimessa. Lentäjän tulisikin oppia tuntemaan radiolaitteiden toimintaedellytykset, jotta vikailmoituksia ei turhaan tehtäisi. 1. Yhteysväliin VHF-radiopuhelimella vaikuttaa aaltojen etenemisominaisuudesta johtuen ensisijaisesti lentokorkeus. Maan kaarevuus- rajoittaa käyttökelpoisen radiohorisontin optiseen horisonttiin. Lisäksi maastoesteet (tunturit ja vuoret) lyhentävät yhteysetäisyyttä.

17 sivu 489 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA Muutamia ohjearvoja muistiin; Kuva 2-23 Ilmailuviestiliikenteen yleisesti käyttämä kieli on englanti kansallisen kielen ohella. Normaalisti käytettävä kieli, ja kieli jota voilentokorkeus (h ) 500 ft 30 nm 1000 ft 45 nm 5000 ft 100 nm yhteysetäisyys (d) 2. Lähettimen teho rajoittaa käyttökelpoista yhteysväliä lennettäessä korkealla. Varsinkin pienitehoisen lähettimen aikaansaama tehotiheys vastaanottopaikalla voi olla riittämätön. Tehotiheys vähenee neljännekseen välimatkan kaksinkertaistuessa. Ilmailun VHF-radiopuhelimen lähtöteho vaihtelee 0,5 W:sta 30 W:iin. 3. Vastaanottimen herkkyys ja kohinasalvan säätö voivat aiheuttaa yhteyden katkeamisen radiohorisonttia lyhyemmilläkin etäisyyksillä. 4. Antennin suuntausominaisuudet, varsinkin mahdolliset katvesektorit, voivat vaikuttaa saavutettavan yhteysetäisyyden pienenemiseen. Jään muodostuminen muuttaa antennin säteily- ja vastaanotto-ominaisuuksia sekä voi maadoittaa sen runkoa. 5. Häiriö- ja kohinataso vastaanottopaikalla vaikuttaa rajoittavasti yhteyden luotettavuuteen. Koneen omat sähköjärjestelmät aiheuttavat kipinöidessään suurtaajuisen, laajakaistaisen häiriökentän, joka tunkeutuu vastaanottimeen joko suoraan tai antennin kautta. Lentokoneen ohjaamossa esiintyvä akustinen melu vaikeuttaa vastaanottoa kaiuttimen kautta sekä häiritsee lähetystä sekoittuessaan puheeseen. Puheen tuleekin olla selvää ja riittävän voimakasta meluun verrattuna. Ilmastolliset häiriöt (ukkonen ja kuiva lumisade) voivat sähköpurkausten aikana tukkia vastaanoton täysin. 12.A.3.23 RADIOPUHELINYHTEY- DEN KATKETESSA TARKASTA 1. Laitteisto virta edelleen päällä sulakkeet ehjät oikea taajuus (käytä tarvittaessa toissijaista taajuutta) kohinasalvan oikea säätö mikrofonin pistoke pohjassa tangentin toiminta voimakkuuden säätö riittävä 2. Koneen sijainti lentokorkeus ko. yhteysetäisyydelle antennin säteilykuvion minimisuunnat 3. Oma käyttötekniikkasi paina tangenttia oikein puhu mikrofoniin oikein käytä riittävää äänen voimakkuutta ja puhu rauhallisesti. 12.A.4 Radiopuhelinliikenne 12.A.4.1 YLEISTÄ

18 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 490 daan käyttää pyynnöstä, ilmoitetaan ilmailukäsikirjassa. Jokainen kirjoitettu sana tulisi lukea läpi ennen sen lähettämistä, jotta vältyttäisiin turhilta viivytyksiltä viestityksen aikana. Puhuessasi mikrofoniin muista seuraavat ohjeet: Äännä jokainen sana selvästi. Säilytä tasainen puhenopeus, joka ei ylitä 100 sanaa minuutissa. Säilytä tasainen äänenvoimakkuus. Pidä mikrofoni koko lähetyksen ajan samalla etäisyydellä suusta, tangentti kunnolla kytkettynä ennen kuin ryhdyt puhumaan. Keskeytä puheesi, jos sinun on välttämätöntä kääntää päätäsi poispäin mikrofonista. Mieti sanottavasi ennen kuin painat tangenttia ja varmistu, ettet puhu toisen lähetyksen päälle. 12.A.4.2 ILMAILUN PUHEAAKKO- SET Ensimmäinen tehtävä radiopuhelinliikennettä opiskeltaessa on seuraavassa esitettyjen ICAO:n hyväksymien aakkosten oppiminen. Nimet, lyhenteet ja sanat, joiden ääntäminen on epäselvää, annetaan puheaakkosina äännettyinä kuten alla on esitetty painottaen alleviivattua tavua.

19 sivu 491 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA Alla olevassa taulukossa on annettu myös vastaava suomenkielinen puheaakkonen. Kirjain Puhe- Ääntäminen Suomen kielinen aakkonen Kirjaimin puheaakkonen A Alfa ALL-FA Aarne B Bravo BRA-VO Bertta C Charlie TSAA-LI Celsius D Delta DELL-TA Daavid E Echo EKK-O Eemeli F Foxtrot FOKS-TROT Faarao G Golf GOLF Gideon H Hotel HO-TELL Heikki I India IN-DI-A Iivari J Juliett JU-LI-ET Jussi K Kilo KI-LO Kalle L Lima LI-MA Lauri M Mike MAIK Matti N November NO-VEM-BER Niilo O Oscar OS-KAR Otto P Papa PA-PA Paavo Q Quebec KE-BEK Kuu R Romeo RO-MEO Risto S Sierra SI-ERRA Sakari T Tango TAN-GO Tyyne U Uniform JU-NI-FORM Urho V Victor VIK-TOR Vihtori W Whiskey WIS-KI Wiski X X-ray EKS-REI Äksä Y Yankee JEN-KKI Yrjö Z Zulu ZU-LU Zeta Ä - Äiti Ö - Öljy Suomalaisten sotilasilma-alusten kutsumerkissä lennoilla,

20 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 492 jotka tapahtuvat kokonaisuudessaan Suomen lentotiedotusalueella, käytetään suomenkielisessä radiopuhelinliikenteessä suomenkielisiä puheaakkosia. 12.A.4.3 LUVUT RADIOPUHELINLII- KENTEESSÄ 12.A Luvut radiopuhelinliikenteessä ja Lukujen lähettäminen Radiopuhelinliikenteessä luvut, lukuun ottamatta täysiä satoja ja täysiä tuhansia sekä niiden yhdistelmiä, annetaan lausumalla jokainen numero erikseen. Täydet sadat ja tuhannet annetaan luettelemalla satoja ja tuhansia ilmaisevan luvun numerot erikseen ja liitämällä perään sana "SATAA / HUNDRED" "TUHATTA / THOUSAND". Täysien tuhansien ja satojen yhdistelmät annetaan lukemalla tuhansia ilmaisevat numerot ja liittämällä perään sana "TUHATTA / THOUSAND", jonka jälkeen sato)a merkitsevät numerot ja sana "SATAA / HUNDRED". Desimaalipilkku (merkitsemisessä käytetään myös pistettä) ilmaistaan sanalla "DESIMAALI / DECIMAL". Seuraavat esimerkit havainnollistavat asiaa. 10 Yksi nolla One zero 75 Seitsemän viisi Seven five 600 Kuusi sataa Six hundred 5000 Viisi tuhatta Five thousand 7600 Seitsemän tuhatta kuusi sataa Seven thousand six hundred Yksi yksi tuhatta One one thousand Yksi kahdeksan tuhatta yhdeksän sataa kolme kahdeksan yksi neljä kolme One eight thousand nine hundred Three eight one four three Yksi nolla nolla desimaali kolme Radiotaajuuden ilmoittaminen One zero zero decimal three Huom. 1 VHF-taajuuksissa, joissa ei ole enempää kuin kaksi desimaalia, on nolla merkitsevä luku ja se luetaan. Huom. 2 Kun VHF-taajuudet on erotettu 25 khz:n välein, tulisi vain viittä ensimmäistä numeroa käyttää taajuutta osoitettaessa. Seuraavat esimerkit havainnollistavat asiaa: YKSI YKSI KAHDEKSAN DESIMAALI NOLLA ONE ONE EIGHT DECIMAL ZERO YKSI YKSI KAHDEKSAN DESIMAALI YKSI NOLLA ONE ONE EIGHT DECIMAL ONE ZERO YKSI YKSI KAHDEKSAN DESIMAALI YKSI KAKSI ONE ONE EIGHT DECIMAL ONE TWO YKSI YKSI KAHDEKSAN DESIMAALI YKSI VIISI ONE ONE EIGHT DECIMAL ONE FIVE 12.A.4.4 AIKA Kaikilla lennonvarmistuspalvelua suorittavilla asemilla kaikkialla maailmassa on KOORDINOITU MAAILMANAIKA (CO- ORDINATED UNIVERSAL TIME), johon tavallisesti viitataan lyhenteellä UTC, toisinaan myös kirjaimella Z. Suomen paikallinen aika talvella on kaksi tuntia, kesällä kolme tuntia UTC-ajasta edellä. Ellei erehtymisen vaaraa ole, aika ilmoitetaan vain minuutteina. Esimerkiksi Ajan ilmoittaminen kellon ollessa 1235 UTC: aika kolme viisi - three five, tai aika yksi kaksi kolme viisi- time one two three five.

21 sivu 493 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA 12.A.4.5 LYHENNYKSIÄ Seuraavat lyhennykset ja ilmaukset lausutaan radiopuhelinliikenteessä normaalikielen mukaisesti kirjaimittain (ei puheaakkosin) Esimerkiksi VFR suomeksi VEE EF ER, englanniksi VII EF AAR. ACC ADF AFTN ATA APP ARR ATC ATD Area Control Center / Aluelennonjohto Automatic Direction Finding Equipment / Radiokompassi Aeronautical Field Telecommunication Network / Kiinteä ilmailuviestiverkko Actual Time of Arrival / Todellinen laskuaika Approach Control / Lähestymislennonjohto Arrival / Saapuminen Air Trafic Control / Lennonjohto (yleisesti) Actual Time of Departure / Todellinen lähtöaika QFE QNH RVR SSR TMA Atmospheric Pressure at Aerodrome Elevation / Ilmanpaine lentopaikan korkeustasossa Altimeter Sub-Scale Setting to Obtain elevation When on the Ground / Korkeusmittarin asetus, jolla maassa oltaessa saadaan korkeustaso merenpinnassa Runway Visual Range / Kiitotienäkyvyys Secondary Surveillance Radar / Toisiovalvontatutka Terminal Control Area / Lähestymisalue UTC Co-ordinated Universal Time / Koordinoitu maailmanaika VFR VHF Very High Frequency / Hyvin suuret taajuudet (30-300MHz) VMC Visual Meteorological Conditions / Näkösääolosuhteet CB Cumulonimbus (laus. ciibii ) / Cumulonimbus-pilvi (cii-bii) DME Distance Measuring Equipment / Etäisyydenmittauslaite ETA Estimated Time of Arrival / Arvioitu saapumisaika ETD Estimated Time of Departure / Arvioitu lähtöaika FIR IFR Flight Information Region / Lentotiedotusalue Instrument Flight Rules / Mittarilentosäännöt ILS Instrument Landing System / Mittarilaskeutumisjärjestelmä IMC PAR QDM Instrument Meteorological Conditions / Mittarisääolosuhteet Precision Approach Radar / Tarkkuuslähestymistutka Magnetic Heading / Magneettinen ohjaussuunta Seuraavat lyhennykset ja ilmaukset lausutaan radiopuhelinliikenteessä sanoina. Esimerkiksi CAVOK lausutaan suomeksi KAVOK ja englanniksi KAV-OU-KEI. Visual Flight Rules / Näkölentosäännöt LYHEN- NYS ADIZ AIREP ATIS AVGAS CLOUD BASE ENGLANNIKSI / SUOMEKSI Air Defence Identification Zone / Tunnistusvyöhyke Air-Report / Ilma-alusten antama tiedotus Automatic Terminal Information Service / Lähestymisalueiden automaattinen tiedotuspalvelu (käyt. lentoaseman) Aviation Gasoline / Lentobensiini Cloud Base / Pilvikorkeus

22 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 494 CAVOK Clauds and Visibility OK/ Pilvet ja näkyvyys riittävät FRONT Front (relating to Weather) / Säärintama GRADU IDENT INFO INOP Gradual or Gradually / Asteittainen/Asteittain Identification / Tunnistaminen tai tunnistus Information / Tieto, tiedot Inoperative / Ei käytössä oleva SIGMET SNOW- TAM SPECI Informatin Confedering Enroute Weather Phenomena which may Effect the Safety of Aircraft Operations / Tietoja reitillä esiintyvistä sääilmiöistä, jotka saattavat vaikuttaa lentotoiminnan turvallisuuteen. SNOWNOTAM / LUMINOTAM Aviation Selected Special Weather Report / Ilmailun valittu erikoissääsanoma LORAN MET METAR NDB NOSIG NOTAM PAPI LORAN (Long Range Air Navigation System) / LORAN (radiosuunnistusjärjestelmä) Meteorological or Meteorology/ Säätieteellinen tai säätiede Aviation Routine Weather Report (in Aeronautical Meteorological code/ Määräaikainen lentosääsanoma (koodina) Non-Directional Radio Beacon/ Suuntaamaton radiomajakka No Significant Change (used in trend-type landing Forecasts) / Merkittävää säätilan muutosta ei ole odotettavissa (käytetään trendi-tyyppisissä laskuennusteissa) Notice for Airmen / Tiedotus, joka sisältää sellaisia ilmailun laitteiden perustamista, kuntoa tai muutoksia, samoin kuin ilmailun palveluja, menetelmiä tai vaaratilanteita koskevia tietoja, joiden tunteminen ajoissa on tärkeätä lentotoiminnan kanssa tekemisissä oleville henkilöille. Precission Approach Path Indicator / Liukukulmavalojärjestelmä STAR Standard Instrument Arrival / Vakiotuloreitti TAF TAIL Aerodrome Forecast / Lentopaikan sääennuste Tail Wind / Myötätuuli TEMPO Temporary or Temporarily / Ajoittainen, tilapäinen TREND VASIS VOLMET VOR Trend (or Tending to) / Suunta tai kulkemassa johonkin suuntaan Visual Approach Slope Indicator System / Liukukulmavalojärjestelmä Meteorological Information for Aircraft in Flight / Säätiedot lennolla olevalle ilma-alukselle (lähetys) VHF Omnidirectional Radio Range/ VHF-monisuuntamajakka RNAV Area Navigation (AAR-NAV) / Aluesuunnistus SID Standard Instrument Departure / Vakiolähtöreitti

23 sivu 495 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA 12.A.4.6 MENETELMÄSANAT JA SANONNAT RADIOPUHELINLII- KENTEESSÄ SANA TAI SANONTA SUOMEKSI ENGLANNIKSI TARKOITTAA KUITTAA ACKNOWLEDGE Ilmoita, oletko vastaanottanut ja ymmärtänyt sanoman KYLLÄ, SOPII AFFIRM Kyllä tai lupa myönnetty HYVÄKSYTTY/ MYÖNNETTY APPROVED Lupa myönnetty EROTUS BREAK Ilmoitan tällä sanoman eri osien välin EROTUS EROTUS BREAK, BREAK Ilmoitan tällä eri ilma-aluksille tarkoitettujen sanomien välin, kiireellisissä tilanteissa PERUUTAN CANCEL Peruutan aikaisemmin annetun selvityksen TARKISTA CHECK Tarkista järjestelmä tai menetelmä, vastausta ei normaalisti odoteta SELVÄ, SELVI- TETTY CLEARED Lupa toimia annetuilla ehdoilla VAHVISTA CONFIRM Olenko/oletko vastaanottanut sanoman oikein OTA YHTEYS CONTACT Ota radioyhteys OIKEIN CORRECT Oikein KORJAAN CORRECTION Korjaan tässä lähetyksessä tehdyn virheen, oikein on ÄLÄ HUOMIOI DISREGARD Jätä edellinen lähetys huomiotta JATKA GO AHEAD Jatka antamalla sanomasi KUINKA KUULUU HOW DO YOU READ Kuinka kuulet lähetykseni SANON UUDEL- LEEN I SAY AGAIN Sanon uudelleen selventääkseni tai painottaakseni KUUNTELE MONITOR Kuuntele taajuutta EI, VÄÄRIN NEGATIVE Ei tai lupaa ei myönnetä tai väärin SANA TAI SANONTA SUOMEKSI ENGLANNIKSI TARKOITTAA KUUNTELEN OVER Lähetykseni on päättynyt ja odotan vastaustasi (normaalisti ei käytetä VHF-liikenteessä) LOPPU OUT Sanomanvaihto on päättynyt eikä vastausta odoteta (normaalisti ei käytetä VHF-liikenteessä) LUE TAKAISIN READ BACK Toista sanomani kokonaan tai määrätty osa siitä täsmälleen sellaisena kuin otit sen vastaan

24 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 496 UUDELLEEN SELVITETTY RECLEARED Viimeiseen selvitykseesi on tehty muutos, joka peruuttaa sen tai osan siitä ILMOITA REPORT Ilmoita seuraava(t) tieto (tiedot) PYYDÄN REQUEST Haluaisin tietää tai saada_. SELVÄ ROGER Olen vastaanottanut viimeisen lähetyksesi (Tätä sanaa ei missään tapauksessa saa käyttää vastauksena sanomaan, joka vaatii takaisin luvun (read back) tai myönteisen (affirm) tai kielteisen (negative) vastauksen) SANO UUDELLEEN SAY AGAIN Sano uudelleen kaikki tai pyydetty kohta viimeisestä lähetyksestäsi PUHU HITAAMMIN SPEAK SLOWER Hidasta nopeuttasi ODOTA STAND BY Odota, kutsun sinua (vastausta ei odoteta) TARKISTA VERIFY Pyydä laatijaa tarkistamaan sanoma ja vahvistamaan sen oikea muoto ---- WILCO Ymmärrän sanomasi ja noudatan sitä (lyh. "will comply") (Tätä sanaa ei missään tapauksessa saa käyttää vastauksena sanomaan, joka vaatii takaisin luvun (read back) tai myönteisen (affirm) tai kielteisen (negative) vastauksen) SANAT KAHDESTI WORDS TWICE a) pyyntönä: liikennöinti vaikeaa, anna jokainen sana tai sanaryhmä kahdesti b) ilmoituksena: koska liikennöinti on vaikeaa, annan jokaisen sanan tai sanaryhmän kahdesti 12.A.4.7 MITTAYKSIKÖT Mitattavat Mittayksiköt Etäisyydet lentosuunnistuksessa Muut vaakasuorat etäisyydet esim. lyhyet etäisyydet lentokentillä (kiitotiet) Lentokorkeudet: Suomeksi Maili (merimaili) ja sen kymmenesosat Metri Englanniksi Nautical miles and tenths (nm) Metres (m) - lentopinta (flight level) Jalka Feet (ft) - korkeus QNH:lla (altitude) Jalka Feet (ft) - korkeus QFE:lla (height) Jalka Feet (ft) Vaakasuora nopeus Solmu Knots (kts) Pystysuora nopeus Jalka/minuutti Feet per minute Tuulen nopeus Solmu Knots (kts) Tuulen suunta laskua ja lentoonlähtöä varten Tuulen suunta muita tarkoituksia varten Magneettinen suunta asteissa Tosisuunta asteissa Degrees magnetic Degrees true

25 sivu 497 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA Pilvenkorkeus Jalka Feet (ft) Vaakasuora näkyvyys ja kiitotienäkyvyys Kilometri tai metri Kilometres (km) or metres (m) Korkeusmittarin asetusarvo Hehtopascalit Hectopascals (hpa) Lämpötila Celsius-aste Centigrade (C) Paino Kilogramma Kilogrammes (kg) Aika Koordinoitu maailmanaika Co-ordinated Universal Time Jos ilma-aluksen korkeus ilmoitetaan standardi-ilmanpaineasetuksella 1013,2 hpa on sanan LENTOPINTA (FL) oltava korkeutta osoittavan luvan edessä. "LENTOPINTA 50/FLIGHT LEVEL 50". Jos ilma-aluksen korkeus ilmoitetaan QNH/QFE asetuksella, on korkeutta ilmaisevan luvun jälkeen oltava sana jalkaa/feet (metriä/metres) " 2000 JALKAA/2000 FEET". 12.A.4.8 KUTSUT 12.A ILMALIIKENNEPALVELU- ELIMIEN KUTSUMERKIT Nämä muodostetaan liittämällä paikannimen perään kyseisen elimen kutsu seuraavasti: ALUE/CONTROL (aluelennonjohto/ Area Control Centre) ROVANIEMEN ALUE/ROVANIEMI CONTROL LÄHESTYMINEN/APPROACH (lähestymislennonjohto/approach Control) HELSINGIN LÄHESTYMINEN/HELSINKI APPROACH TULO/ARRIVAL (tutkalla varustettu lähestymislennonjohto tulevaa liikennettä varten/approach Control Radar Arrivals) LÄHTÖ/DEPARTURE (tutkalla varustettu lähestymislennonjohto lähtevää liikennettä varten) TORNI/TOWER (lähilennonjohto/aerodrome Control) TURUN TORNI/TURKU TOWER 12.A RULLAUS/GROUND (maaliikennettä valvova lähilennonjohto/ Surface Movement Control) MALMIN RULLAUS/MALMI GROUND 12.A TUTKA/RADAR HELSINGIN TUTKA/ HELSINKI RADAR TARKKUUS/PRECISION (tarkkuuslähestymistutka/ Precision Approach Radar) KUOPION TARKKUUS/KUOPIO PRECISION TIEDOTUS/INFORMATION (lentotiedotuspalvelu/ Flight Information Service) 12.A AFIS/AFIS (lentopaikan lentotiedotuspalvelu/ Aerodrome Flight Information Service) MIKKELIN AFIS/MIKKELI AFIS SELVITYS/DELIVERY (reittiselvityksiä välittävä elin/ Clearance Delivery) TASO/APRON (asematasovalvonta/ Apron Control) RADIO/RADIO (ilmailuviestiasema/ Aeronautical Station) 12.A.4.9 ILMA-ALUSTEN TÄYDEL- LISET RADIO KUTSUT 12.A IIma-alusten kutsumerkit, Täydellinen kutsumerkki Ilma-aluksen kutsumerkin tulee olla jokin seuraavista: Ilma-aluksen rekisteritunnusoh-cbu OH-458 Lentoyhtiötunnus, jota seuraa rekisteritunnuksen neljä viimeistä merkkiä KARAIR HKRA

26 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 498 Lentoyhtiön tunnus, jota seuraa reittitunnus FASTAIR 214 Suomen ilmavoimien käyttämät kutsumerkit: Kotimaan liikenteessä yksi kirjain, kaksi numeroa suomenkielellä U31 (URHO31) englanninkielellä U31 (UNIFORM 31) Kansainvälisessä liikenteessä - sana FINNFORCE, kaksi / kolme numeroa FINNFORCE067 Huom. 1 Ilma-aluksen valmistajan tai ilmaaluksen tyypin nimeä voidaan käyttää kohdan a) kutsumerkin edellä (esim. CESSNA OH-CBU). Huom.2 Ultrakevyen ilma-aluksen kutsumerkkinä voidaan käyttää myös kohdan a) sijasta kutsumerkkiä ULTRA 123 (U- 123). Huom.3 Mitä tahansa edellä esitettyä täydellistä kutsumerkkiä voidaan käyttää lentosuunnitelman kohdassa 7. Lyhennetyt kutsumerkit Edellä olevat kutsumerkit voidaan kohtia c) ja d) lukuun ottamatta lyhentää seuraavasti: Ensimmäinen ja vähintään kaksi viimeistä merkkiä rekisteritunnuksesta O-BU Lentoyhtiön tunnus, jota seuraa vähintään kaksi viimeistä merkkiä ilmaaluksen rekisteritunnuksesta KARAIR RA tai KARAIR KRA Ei voida lyhentää Ei voida lyhentää Huom. 1 Ilma-aluksen valmistajan tai ilmaaluksen tyypin nimeä voidaan käyttää kohdan a) ensimmäisen merkin sijasta (esim. CESSNA BU tai CESSNA CBU). Huom. 2 Kirjaimista ja numeroista koostavaa rekisteritunnusta lyhennettäessä suositellaan käytettäväksi yhtä kirjainta ja kolmea numeroa (esim , ULTRA 123). Ilma-alus ei saa muuttaa kutsumerkkiään lennon aikana, paitsi väliaikaisesti lennonjohdon ohjeiden mukaisesti, sekaannusten väittämiseksi. 12.A.4.10 RADIOPUHELINLIIKEN- TEEN KUTSUT 12.A AVAUSKUTSU Avauskutsua käytetään, kun aloitetaan liikennöinti kahden radioaseman välillä. Tällöin avauskutsussa ja siihen annettavassa vastauksessa käytetään täydellisiä kutsumerkkejä. Avauskutsun muoto on seuraava: Kutsuttavan aseman kutsumerkki Kutsuvan aseman kutsumerkki a) HELSINGIN TORNIBLUEBIRD O- VKA HELSINKI TOWERBLUEBIRD O- VKA b) TAMPEREEN ALUE CESSNA OH- CMK TAMPERE CONTROL CESSNA OH- CMK c) MIKKELIN AFISOH-374 MIKKELI AFIS OH-374 d) HELSINGIN TUTKA FINNAIR 518 HELSINKI RADARFINNAIR 518 e) MALMIN RULLAUSOH-CVE MALMI GROUNDOH-CVE 12.A VASTAUS AVAUSKUT- SUUN Kutsuvan aseman kutsumerkkikutsuvan aseman kutsumerkki ja lähetyksen jatkamispyyntö a) BLUEBIRD H-VKA HELSINGIN TORNI, JATKA BLUEBIRD H-VKA HELSINKI TOWER, GO AHEAD b) CESSNA OH-CMKTAMPEREEN ALUE, JATKA CESSNA OH-CMKTAMPERE CONT- ROL, GO AHEAD c) OH-374 MIKKELIN AFIS, JATKA OH-374 MIKKELI AFIS, GO AHEAD d) FINNAIR 518HELSINGIN TUTKA, JATKA FINNAIR 518 HELSINKI RADAR, GO AHEAD e) OH-CVE MALMIN RULLAUS, JATKA OH-CVE MALMI GROUND, GO AHEAD

27 sivu 499 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA 12.A.4.11 RADIOKOKEILU Avauskutsuna voidaan myös käyttää radiokokeilukutsua, joka on muodoltaan seuraava: a) kutsuttavan aseman kutsumerkki HELSINGIN TORNI b) kutsuvan aseman kutsumerkki OH-CVG c) sana "radiokokeilu" RADIOKOKEILU d) käytetty taajuus 118,6 12.A VASTAUS RADIOKOKEI- LUUN Vastaus radiokokeiluun annetaan seuraavasti: kokeilevan aseman kutsumerkki vastaajan kutsumerkki sana "kuuluvuus"/readability (myös kuulee/reading you) kuuluvuuskaavan vastaava numero OHCVG, HELSINGIN TORNI KUULEE VIITOSENA / OHCVG, HELSINKI TOWER READING YOU FIVE 12.A KUULUVUUSKAAVA/ READABILITY SCALE 1 = EI SAA SELVÄÄ / UNREADABLE 2 = SAA SELVÄÄ SILLOIN TÄLLÖIN / READABLE NOW AND THEN 3 = KUULUU, MUTTA HUONOSTI / READABLE BUT WITH DIFFI- CULTY 4 = KUULUU TYYDYTTÄVÄSTI / READABLE 5 = KUULUU HYVIN / PERFECTLY READABLE Kuten edellä olevasta käy ilmi, radiopuhelinliikenne aloitetaan avauskutsulla (tai radiokokeilulla). Kuitenkin jos on varmuus siitä, että kutsuttu asema kuulee lähetyksen tai radioliikenne on erittäin vilkasta voidaan sanoman teksti liittää suoraan avauskutsuun. - MALMIN TORNI, OHCVS OHIT- TAA DEGERIN, LASKUOHJEET - MALMI TOWER, OHCVS PASS- ING DEGER FOR LANDING 12.A TYÖSKENTELYKUTSU Kun kaksipuolinen radioyhteys on varmistettu avauskutsulla ja siihen saadulla vastauksella, voidaan käyttää lyhennettyjä kutsumerkkejä ns. työskentelykutsuja. Kansainvälisten radioliikennemenetelmien mukaan lyhentämismenettely tulee tapahtua lennonjohdon aloitteesta. RULLAUS, OVS, PYYDAN YKSI- TYISKOHTAISIA RULLAUSO- HJEITA - GROUND, OVS, REQUEST DETAILED TAXI INSTRUCTIONS 12.A KUTSUMERKKIEN JA TYÖSKENTELYKUTSUJEN POIS- JÄTTÄMINEN Kun on varmaa, ettei lähetys kuulu muille lennonjohtoelimille, voidaan lennonjohdon kutsumerkki jättää pois ja sisällyttää oma työskentelykutsu suoraan itse sanomaan: - OVS, ON VALMIS LÄHTÖÖN - OVS, IS READY FOR DEPAR- TURE Vastaavasti lennonjohto jättää työskentelykutsusta pois oman kutsumerkkinsä ja ilmoittaa: - OVS, SELVÄ LENTOONLÄHTÖÖN - OVS, CLEARED FOR TAKE-OFF Työskentelykutsukin voidaan jättää kokonaan pois, kun lennonjohdon ja ilmaaluksen välinen radioliikenne muodostuu vuoropuheluksi: (OHCVS on ilmoittanut lennostaan radiolla lennonjohtoon ja saanut rullausohjeet) TWR: OVS, MIKÄ ON OHJAAJAN NIMI ACFT: OHJAAJA KOTKA TWR: JA TOIMINTA-AIKA ACFT: VIISI TUNTIA TWR: OVS, SELVÄ 12.A YLEISKUTSU Eräissä tapauksissa voi lennonjohto kutsua kaikkia sen taajuudella olevia ilma-aluksia käyttämällä ns. yleiskutsua ja välittömästi sen jälkeen tulevalla sanomalla. Esim. Len-

28 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 500 nonjohto ilmoittaa näin ilma-aluksille äkillisestä sään huononemisesta: - KAIKKI ASEMAT (TAI KAIKILLE TIEDOKSI), MALMIN TORNI, SÄÄ HUONONEE NOPE- ASTI KOVAN LUMIPYRYN TAKIA, PALATKAA LASKUUN - ALL STATIONS, MALMI TOWER, WEATHER IS DETERIO- RATING RAPIDLY, COME BACK FOR LANDING, kun koko sanoma on sanottava uudelleen. SANO UUDELLEEN QNH SAY AGAIN QNH, kun jokin yksittäinen asia jäi epäselväksi. Mikäli sanoman vastaanottaja epäilee tai on varma, että sanomassa on jokin virhe (esim. laskuvirhe arvioidussa saapumisajassa) tämä pyytää lähettäjää tarkistamaan ja vahvistamaan sanoman oikea muoto sanomalla TARKISTA / VERIFY. Myös ilma-alus voi käyttää yleiskutsua ilmoittaessaan tulostaan laskuun lentopaikalle, jolla ei anneta lennonjohtopalvelua. Yleiskutsu annetaan hyvissä ajoin n. 12 km etäisyydellä kentästä taajuudella, joka on erikseen määrätty kullekin lentopaikalle. - NUMMELAN LIIKENNE, OHCVS, (PAIKKA JA AIKOMUKSET) - NUMMELA TRAFFIC - OHCVS (position and intentions) 12.A EPÄSELVÄ KUTSU Jos kutsuttu asema ei ole varma sitä kutsuneen aseman kutsumerkistä, se pyytää varmistusta seuraavasti: - ASEMA, JOKA KUTSUI (KUT- SUTTU ASEMA), SANO UUDEL- LEEN KUTSUMERKKISI - STATION CALLING (STATION CALLED) SAY AGAIN YOUR CALL SIGN Suomenkielisessä liikenteessä usein myös: - KUKA KUTSUI MALMIN TORNIA Kuittauksella sanoman saaja, usein ilmaalus, ilmaisee lähettäjälle, useimmiten lennonjohto, että sanoma on vastaanotettu ja ymmärretty. Jos sanomaa ei kuulla varmasti oikein tai ymmärretä, on pyydettävä lähettämään se uudelleen. Tällöin käytetään sanontaa SANO UUDELLEEN SAY AGAIN Kun sanoman antaja huomaa tehneensä virheen, hän käyttää sanaa KORJAAN / CORRECTION ja antaa sen jälkeen korjatun sanoman. Mikäli lennonjohto haluaa varmistaa, että tärkeä sanoma on ymmärretty oikein, se voi pyytää sanoman tai sen osan toistoa sanomalla TOISTA/READ BACK. Tällöin sanoma on toistettava sanasta sanaan. - OVS, KÄYTÖSSÄ KIITOTIE 18, TOISTA - OVS, RUNWAY 18 IN USE, READ BACK Ilma-aluksen toisto kuuluu: - KÄYTÖSSÄ KIITOTIE 18 OVS - RUNWAY 18 IN USE, OVS 12.A.4.12 ILMA-ALUKSEN KUITTAUSMENETELMÄT Itseasiassa ilmailun radiopuhelinliikenne koostuu paljolti siitä, että lennonjohto antaa pyynnöstä tai pyytämättä sanomia ilma-alukselle, jonka on ne kuitattava. Lennonjohdon antamista sanomista on ohjeet, hyväksymiset ja selvitykset kuittauksessa toistettava. Kun taas tiedotusluonteiset asiat ilmoitetaan tulleen kuulluiksi, mutta viimeksi mainittuja ei tarvitse toistaa. Ilma-alus liittää oman kutsumerkkinsä toiston (tai jos toistoa ei tarvita sanan SELVÄ / ROGER) jälkeen.

29 sivu 501 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA - CLEARED TO LAND, OVS 12.A ILMA-ALUKSEN ON TOISTETTAVA, LUETTAVA TAKAI- SIN Kuittauksen yhteydessä takaisinluettavat sanomat: Lennonjohdon antamat reittiselvitykset, Kaikki lähtö- ja laskuselvitykset, Kaikki selvitykset mennä, ylittää tai rullata takaisin käytössä olevaa kiitotietä, Käytössä oleva kiitotie, korkeusmittariasetus ja siirtopinta, toisiotutkakoodi, korkeus-, suunta- ja nopeusohjeet. Huom.1 Muut selvitykset tai ohjeet mukaan lukien ehdolliset selvitykset on toistettava tai kuitattava muulla tavalla, joka selvästi ilmaisee että ne on ymmärretty ja niitä noudatetaan. Huom.2 Ilma-aluksen tulee päättää kuittaus omalla kutsumerkillään. 12.A ESIMERKKEJÄ KUIT- TAUSMENETELMISTÄ Rullausohje - OVS, RULLAA ODOTUS- PAIKALLE 18 - OVS, TAXI TO HOLDING POINT 18 Kuittaus - RULLAAN ODOTUSPAIKALLE 18, OVS - TAXING TO HOLDING POINT 18, OVS Laskulupa - OVS, SELVÄ LASKUUN, TUULI 200 ASTETTA 16 SOLMUA - OVS, CLEARED TO LAND, WIND 200 DEGREES 16 KNOTS Kuittaus - SELVÄ LASKUUN, OVS Suuntaa ja korkeutta koskeva ohje - OVS, LÄHDÖN JÄLKEEN LENNÄ OHJAUS SUUNTAAN 090 ASTETTA JA NOUSE 2000 JALKAAN - OVS, AFTER DEPARTURE FLY HEADING 090 DEGREES AND CLIMB TO 2000 FEET Kuittaus - LÄHDÖN JÄLKEEN OHJAUS- SUUNTAAN 090 ASTETTA JA NOUSEN 2000 JALKAAN, OVS - AFTER DEPARTURE HEADING 090 DEGREES AND CLIMBING TO 2000 FEET, OVS 12.A.4.13 RADIOYHTEYDEN AVAA- MINEN Ensimmäinen radioyhteys lennonjohtoon tapahtuu tavallisesti seuraavassa lennonvaiheessa: lähtevä ilma-alus ottaa yhteyttä lennonjohtoon ennen rullausta liikennealueelle saapuva VFR-lentoa suorittava ilma-alus ottaa yhteyttä ao. ATS elimeen ennen sen vastuualueelle saapumista (ilmoittautumispaikalla). Kuitenkin mikäli lentosuunnitelmaa ei ole annettu on radioyhteys otettava 10 minuuttia ennen saapumista ao. ATS - elimen ilmatilaan esim. lähialueelle. 12.A RADIOYHTEYDEN YLLÄPITO VFR-lennoilla Ilmailulaitoksen erikseen määräämillä alueilla tai reiteillä on kuunneltava jatkuvasti asianomaista radiotaajuutta ja tarvittaessa annettava paikkailmoitus ao. ATS-elimelle. Päiväsaikaan VFRlennolla lennettäessä valvomattomassa ilmatilassa matkalento-osuudella ei radioyhteydenpitopakkoa ole. Yhteyden ylläpitäminen ja paikan ilmoittaminen sekä toimintaohjeet ATS-elimen aukioloajan ulkopuolella tapahtuvasta radiopuhelinliikenteestä on ilmoitettu lentosäännöissä erikseen. Yleisenä sääntönä voidaan sanoa, että VFR-lennolla lennettäessä valvotussa ilmatilassa, tulee radioyhteyttä pitää vastaavaan lennonjohtoelimeen. Myös FIZ-vyöhykkeellä lennettä-

30 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 502 essä on vaatimuksena kaksipuolinen radioyhteys. 12.A Radioyhteyden siirto Radioyhteyden siirto taajuudelta toiselle tapahtuu yleensä lennonjohdon antamien ohjeiden mukaan. Myöskin ilma-alus voi pyytää lennonjohdolta taajuuden vaihtoa. - OTA YHTEYS HELSINGIN TOR- NIIN 118,6:LLA - CONTACT HELSINKI TOWER ON 118,6 - PYYDÄN SAADA SIIRTYÄ 118,9:LLE - REQUEST CHANGE TO FRE- QUENCY 118,9 12.A.4.14 RADIOYHTEYDEN KAT- KEAMINEN Jos ilma-alus ei saa yhteyttä kutsumaansa lennonjohtoelimeen tämän ensisijaisella radiotaajuudella eikä toissijaisilla taajuuksilla (esim. 119,7:llä, joka on käytössä kaikissa suomalaisissa lennonjohdoissa),sen on: yritettävä yhteyttä muihin lennonjohtoelimiin tai muihin ilma-aluksiin. kuunneltava mahdollisia kutsuja muilla kysymykseen tulevilla VHF-taajuuksilla lähetettävä sanomansa kahdesti, sokeasti kysymykseen tulevan lennonjohdon taajuudella/taajuuksilla aloittaen lähetyksensä sanonnalla LÄHETÄN SOKEASTI TRANSMITTING BLIND. Ilma-aluksen, joka ei saa radioyhteyttä vastaanotinhäiriön vuoksi, on annettava paikkailmoituksensa normaalisti ao. taajuudella. Ilmoitusta tulee edeltää sanonta LÄHETÄN SOKEASTI VASTAAN- OTINHÄIRIÖN TAKIA TRANSMITTING BLIND DUE TO RECEIVER FAILURE. Sanoma toistetaan sekä ilmoitetaan aika, jolloin seuraava lähetys aiotaan suorittaa. Ennen radiotaajuuden vaihtoa on uusi taajuus ilmoitettava sokeana lähetyksenä. Jos ilma-alus on varustettu toisiotutkavastaajalla (transponder) ilmaistaan radioyhteyden katkeaminen moodilla A koodilla A SANOMALUOKAT Ilmailuradioliikenne on jaettu seuraaviin sanomaluokkajärjestykseen, joka on samalla etuoikeusjärjestys. 12.A HÄTÄSANOMAT (distress messages) HÄTÄKUTSUT MAYDAY (3 kertaa) Hätäkutsu aloitetaan kolmesti (3) lausutulla hätätilaa osoittavalla sanalla MAYDAY. Hätäsanoma lähetetään hätätilanteessa, jollaiseksi katsotaan vakava ja/tai uhkaava vaara ja välitön apu on tarpeen. 12.A PAKKOTILASANOMAT (urgency messages) PAN PAN (3 kertaa) sisältäen sanomat, joita seuraa MEDICAL -tunnus (PANPAN MEDIC AL (3 kertaa)). Pikamerkkisanomat lähetetään tilanteissa, joissa ilma-aluksen tai jonkun muun kulkuneuvon tai niissä olevien henkilöiden samoin kuin näkyvissä olevien henkilöiden turvallisuus on uhattuna. 12.A RADIOSUUNTIMISLII- KENNE (Communications relating to direction finding) Suuntimapalvelu Suomessa käsittää lennonjohdon ilma-aluksille antamat suuntimat, ohjaussuunnat (esim. QDM) ja sijainti-ilmoitukset. 12.A LENTOTURVALLISUUS- SANOMAT Lennonvarmistussanomat käsittävät seuraavia sanomia, jotka koskevat: lennonjohtopalvelua ja ilma-aluksen lentoa ilma-aluksen lentoon suoranaisesti vaikuttavia liikennöitsijän tai ilmaaluksen antamia ilmoituksia säätilasta johtuva neuvo, joka välittömästi koskee lähtevää tai ilmassa olevaa ilma-alusta asiaa, joka vaikuttaa lähdössä tai ilmassa olevan aluksen toimintaan. 12.A SÄÄSANOMAT(Meteorological messages) Ilma-alukselle annetut tai siltä vastaanotetut muut kuin kohdassa 4c mainitut säätiedot.

31 sivu 503 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA 12.A LENTOSÄÄNNÖLLISYYSSANO- MAT (Flight regularity messages) ilma-alukselle annettavia palveluja koskevat sanomat ilma-aluksen laitteiden toimintaa ja huoltoa koskevat sanomat aikataulusta poikkeavat muutokset ilma-aluksen pikaisesti tarvitsemat varaosat ja materiaalit Lennonjohtotaajuuksia voidaan käyttää järjestelysanomien antamiseen vain jos muita kanavia sanomien viestitykseen ei ole. 12.A.4.15 RADIOPUHELINLIIKENNE HÄTÄTILANTEESSA 12.A ILMA-ALUKSEN TOI- MINTA HÄTÄTILANTEESSA Sen lisäksi, että ilma-alus lähettää hätämerkin MAYDAY - kolmeen kertaan - tulee sen pysyä taajuudella, jolla se on hätäsanomansa lähettänyt sisällyttää hätäsanomaansa mahdollisimman monta seuraavista tiedoista tässä järjestyksessä ja välittää ne selvästi lausuen: - kutsuttavan aseman kutsumerkki (ajan ja olosuhteiden salliessa) - ilma-aluksen kutsumerkki - hätätilanteen kuvaus - aiotut toimenpiteet - sijainti, korkeus ja ohjaussuunta. Ilma-alus voi antaa hätäsanomansa myös kansainvälisellä hätätaajuudella 121,5 MHz, jos se katsotaan tarpeelliseksi tai sitä halutaan. On kuitenkin huomattava, etteivät kaikki ilmaliikennepalveluasemat pidä tai eivät voi pitää yllä jatkuvaa hätäliikennetaajuuden päivystämistä. Jos ilma-alus on varustettu toisiotutkavastaajalla, valitsee se moodin A koodin 7700 kiinnittääkseen ATC-elimen välittömän huomion. Kun ilma-alus ei enää ole hädässä, tulee sen lähettää sanoma, joka peruuttaa hätätilanteen. Tämän perusteella voi ao. ATC-elin myös ryhtyä toimiin omalta osaltaan hätäetsintöjen lopettamiseksi. Tällöin lennonjohto ilmoittaa hätäliikenteen päättymisestä: HÄTÄLIIKENNE PÄÄTTYNYT DISTRESS TRAFFIC ENDED. Esimerkki hätäliikenteestä - MAYDAY MAYDAY MAYDAY, HELSINGIN TUTKA, OHABC, MOOTTORI PYSÄHTYNYT, PAKKO- LASKU, PAIKKANI 3 MAILIA KOILLISEEN VOR ANTONILTA, KORKEUS 2300 JALKAA, OHJAUSSUUNTA 210 ASTETTA - MAYDAY MAYDAY MAYDAY, HELSINKI RADAR, OHABC, ENGINE HAS STOPPED, EMER- GENCY LANDING, MY POSITION 3 MILES NORTHEAST OF VOR ANTON, ALTITUDE 2300 FEET ON, HEADING 210 DEGREES. Pakkolasku voidaan englanninkielisessä radioliikenteessä ilmaista myös sanoilla FORCED LANDING tai pakkolasku veteen DITCHING. Koska mahdollisessa yleisilmailuilmaaluksen pakkolaskutilanteessa ei ole aikaa paljoakaan käytettävissä radioliikenteeseen, on hätäliikenne käytännössä supistettava oleellisimpiin tietoihin, kuten hätäkutsuun (MAYDAY MAYDAY MAYDAY), ilma-aluksen kutsumerkkiin (kuka), mitä tehdään (pakkolasku), ja lyhyen paikkailmoituksen (missä). 12.A HÄTÄSANOMIEN KUIT- TAUS JA MUIDEN ASEMIEN MENETTELY Hätäsanoman kuittaa se asema (lennonjohto), jolle sanoma on osoitettu ja yleensä johtaa hätäliikennöintiä tai siirtää tämän tehtävän muulle sopivammalle elimelle. Radiopuhelinliikennettä johtavalla elimellä kuten myös ilma-aluksella on oikeus vaatia hiljaisuutta ao. taajuudella sanomalla: KAIKKI ASEMAT, LOPETTAKAA LÄHETYKSENNE, MAYDAY MAY- DAY MAYDAY ALL STATIONS, STOP TRANS- MITTING, MAYDAY MAYDAY MAY- DAY. Hätäliikenteessä on ehdoton oikeus kaikkeen muuhun radiopuhelinliikenteeseen nähden. Asema, joka kuulee hätäliikennettä ei saa ilman lupaa lähettää mitään ao. taajuudella,

32 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 504 ellei kyseessä ole tilanne, jossa se voi auttaa hätäsanoman välityksessä, todettuaan ensin, että ao. ATS-elin (esim. lennonjohto) ei sitä kuittaa. 12.A.4.16 LENTOPAIKALLA JA SEN LÄHEISYYDESSÄ KÄYTETTÄ- VÄT SANONNAT OHJAAJAN SANONNAT LIHAVALLA 1. Ajan tarkistus ja/tai lentopaikkatiedot lähtöä varten...kun ATIS-lähetystä ei ole SUOMEKSI a) SAANKO OIKEAN AJAN b) AIKA (minuuttia) c) SAANKO LÄHTÖTIEDOT d) KIITOTIE (numero) TUULI (suunta ja nopeus), QNH (luku), LÄMPÖTILA (luku), (NÄKYVYYS LÄHTÖÄ VAR- TEN (luku) (RVR-arvo)). ENGLANNIKSI a) REQUEST TIME CHECK b) TIME (minutes) c) REQUEST DEPARTURE INFORMATION d) RUNWAY (number), WIND (direct and speed), QNH (detail), TEMPERATURE (detail), VISIBIL- ITY FOR DEPARTURE (detail ) (or RVR (detail ) ) 2. Rullaus-menetelmät a) (Ilma-aluksen kutsumerkki) (ilma-aluksen paikka).. PYYDÄN RULLATA (aikeet) b) (Ilma-aluksen kutsumerkki) (ilma-aluksen sijainti) (lentosäännöt) (määräkenttä) PYYDÄN RULLATA (aikeet); myös RUL- LAUSOHJEET c) RULLAA ODOTUSPAIKALLE (numero) KIITOTIE (numero) AIKA (minuutit); a) (aircraft call sign) (aircraft location) REQUEST TAXI (intentions) b) (aircraft call sign) (aircraft location) (flight rules) TO (aerodrome of destination) REQUEST TAXI (intentions) c) TAXI TO HOLDING POINT (number) RUNWAY (number) TIME (minutes)... kun tarvitaan yksityiskohtaisia rullausohjeita... kun lentopaikkatiedotusta ei ole saatavissa (esim. ATIS) d) (Ilma-aluksen kutsumerkki).. PYYDÄN YKSITYISKOH- TAISIA RULLAUSOHJEITA RULLAA (rullausreitti) ODOTUS- PAIKALLE (numero) KIITOTIE (numero) AIKA (minuutit) f) RULLAA ODOTUSPAIKALLE (numero) KIITOTIE (numero) AIKA (minuutit) g) KÄÄNNY ENSIMMÄISESTÄ VASEMPAAN (tai OIKEALLE) h) RULLAA (kautta) (esim. yhdystie (tunnus)) i) RULLAA KIITOTIEN (numero) KAUTTA d) (aircraft callsign) REQUEST DETAILED TAXI INSTRUC- TIONS e) TAXI VIA (specific routing to be followed) TO HOLDING POINT (number) RUNWAY(number) TIME (minutes) f) TAXI TO HOLDING POINT (number) (followed by aerodrome information as applicable) TIME (minutes) g) TAKE (or TURN) FIRST (or SEC- OND) LEFT (or RIGHT) h) TAXI VIA (identification of taxiway) i) TAXI VIA RUNWAY (number)

33 sivu 505 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA _laskun jälkeen j) RULLAA ASEMARAKENNUK- SELLE (tai muu paikka esim. YLEISILMAILU- ALUE) (PAIKKA (tunnus)) k) PYYDÄN RULLATA TAKAI- SINPÄIN j) TAXI TO TERMINAL (or other location GENERAL AVIATION AREA) STAND (number) k) REQUEST BACKTRACK l) RULLAA TAKAISINPÄIN l) BACKTRACK APPROVVED m) RULLAA TAKAISINPÄIN KIITOTIE (numero) m) BACKTRACK RUNWAY (number) _yleistä n) (Ilma-aluksen sijainti) PYYDÄN RULLATA (määräpaikka) o) RULLAA SUORAAN ETEEN- PÄIN n) (Aircraft location) REQUEST TAXI TO (destination on aerodrome) o) TAXI STRAIGHT AHEAD p) RULLAA VAROVASTI p) TAXI WITH CAUTION q) ANNA TIETÄ (tiedot ja paikka väistettävästä ilma-aluksesta) q) GIVE WAY TO (description and position of other aircraft r) VÄISTETÄÄN (väistön kohde) r) GIVING WAY TO (traffic) s) LIIKENNE (tai ilma-aluksen tyyppi) NÄKYVISSÄ s) TRAFFIC (or type of aircraft) IN SIGHT t) RULLAA OHITUSPAIKALLE t) TAXI INTO HOLDING BAY u) SEURAA (muu ilma-alus tai ajoneuvo) u) FOLLOW (description of other aircraft or vechile) v) POISTU KIITOTIELTÄ v) VACATE RUNWAY w) KIITOTIE VAPAA w) RUNWAY VACATED x) JOUDUTA RULLAUSTA (syy) x) EXPEDITE TAXI (reason) y) JOUDUTAN y) EXPEDITING z) (VARO) RULLAA HITAAMMIN (syy) zz) HIDASTAN z) (CAUTION) TAXI SLOWER (reason) zz) SLOWING DOWN SUOMEKSI 3. Odottaminen a)** ODOTA (suuntaan) (paikka, kiitotien numero, tms.) b)** ODOTA PAIKALLASI ENGLANNIKSI a)** HOLD (direction) OF (position, runway, number, etc.) b)** HOLD POSITION

34 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 506 c)** ODOTA (etäisyys määrätystä paikasta) d)** ODOTA SELVÄSTI EROSSA (paikka) c)** HOLD (distance) FROM (position) d)** HOLD SHORT OF (position) e) ODOTAN e) HOLDING f) ODOTAN SELVÄSTI EROSSA f) HOLDING SHORT malla Minimietäisyys kiitotien reunasta on 50 m, kun kiitotien pituus on vähintään 900 m, ja 30 m, kun pituus on alle 900 m. Menetelmäsanoja "SELVÄ", "RO- GER" ja "WILCO" ei saa käyttää kuitattaessa odotusohjeita, vaan odotusohjeet on kuitattava toista- ** OHJAAJAN KUITTAUS TAKAISINLUKEMALLA/TOISTA- MALLA VAADITAAN 4.Kiitotien ylittäminen (numero) SUOMEKSI a) PYYDÄN YLITTÄÄ KIITOTIEN (numero) ENGLANNIKSI a) REQUEST CROSS RUNWAY (number) Jos lennonjohtotornista ei voida nähdä kiitotien ylitystä tai jättöä esim. yöllä, huonon näkyvyyden vallitessa tai näköesteen takia on ylitys- tai jättöohjeeseen sisällytettävä pyyntö ilmoittaa kiitotien vapautumisesta. SUOMEKSI b) YLITÄ KIITOTIE (numero) (ILMOITA VAPAA) Ellei lennonjohto maulla tavoin määrää, sisältää rullausohje, joka on annettu kiitotien takana olevaan paikkaan, kiitotien ylitysluvan. ENGLANNIKSI b) CROSS RUNWAY (number) (REPORT VACATED) c) JOUDUTA KIITOTIEN (numero) YLITYSTÄ LIIKENNE (ilmaaluksen tyyppi) (etäisyys) KILO- METRIN (tai MAILIN) LOPPU- OSALLA c) EXPEDITE CROSSING RUN- WAY (number) TRAFFIC (aircraft type) (distance) KILOMETRES (or MILES) FINAL d) KIITOTIE VAPAA. d) RUNWAY VACATED. Ilmoitusta "KIITOTIE VAPAA" ei saa antoa ennen kuin ilma-alus on selvästi kiitotien ulkopuolella. 5.Valmistautuminen lähtöön a) EN VOI ANTAA (lähtöreitin tunnus) (syy) b) ILMOITA, KUN VALMIS (LEN- TOONLÄHTÖÖN) c) OLETKO VALMIS? (LENTOON- LÄHTÖÖN) d) OLETKO VALMIS VÄLITTÖ- MÄÄN LENTOON LÄHTÖÖN? a) UNABLE TO ISSUE (designator) DEPARTURE (reasons) b) REPORT WHEN READY (FOR DEPARTURE) c) ARE YOU READY (FOR DEPARTURE)? d) ARE YOU READY FOR IMMEDIATE DEPARTURE?

35 sivu 507 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA SUOMEKSI ENGLANNIKSI _kun lähtöselvitystä ei voida antaa e) VALMIS e) READY f) ODOTA (syy) f) WAIT (reason) _kun käsketään kiitotielle odottamaan lentoonlähtö selvitystä g) RULLAA KIITOTIELLE g) LINE -UP h) RULLAA KIITOTIELLE (numero) i) RULLAA KIITOTIELLE VAL- MISTAUDU VÄLITTÖMÄÄN LENTOONLÄHTÖÖN h) LINE UP RUNWAY (number) i) LINE UP, BE READY FOR IMMEDIATE DEPARTURE _ehdolliset selvitykset j) (ehto) RULLAA KIITOTIELLE j) (condition) LINEUP _ehdollisen selvityksen kuittaaminen _kuittauksen vahvistus tai ehdollisen selvityksen toistaminen k) (ehto) RULLAAN KIITO- TIELLE l) OIKEIN (tai SANON UUDEL- LEEN(tarpeen mukaan)) k) (condition) LINING UP l) (THAT IS) CORRECT (or I SAY AGAIN...(as appropriate)) 6. Lentoonlähtöselvitys a) SELVÄ LENTOONLÄHTÖÖN (ILMOITA, KUN ILMASSA) a) CLEARED FOR TAKE-OFF (REPORT AIRBORNE) _kun on olemassa sekaannuksen mahdollisuus _kun lentoonlähtöselvitystä ei ole noudatettu b) SELVÄ LENTOONLÄHTÖÖN KIITOTIE (numero) c) SUORITA LENTOONLÄHTÖ VÄLITTÖMÄSTI TAI POISTU KIITOTIELTÄ d) SUORITA LENTOONLÄHTÖ VÄLITTÖMÄSTI TAI ODOTA SELVÄSTI EROSSA KIITO- TIESTÄ b) CLEARED FOR TAKE-OFF RUNWAY (number) c) TAKE OFF IMMEDIATELY OR VACATE RUNWAY d) TAKE OFF IMMEDIATELY OR HOLD SHORT OF RUNWAY _kun lentoonlähtöselvitys peruutetaan. e) ODOTAPAIKALLASI, PERUU- TAN, SANON UUDELLEEN, PERUUTAN LÄH- TÖSELVITYKSEN (syy) e) HOLD POSITION, CANCEL I SAY AGAIN CANCEL TAKE-OFF (reasons) _kun vaaratilanteessa lentoonlähtö joudutaan peruuttamaan f) ODOTAN f) HOLDING g) PYSÄHDY VÄLITTÖMÄSTI (ilma-aluksen kutsumerkin toistaminen) PYSÄHDY VÄLIT- TÖMÄSTI g) STOP IMMEDIATELY (repeat aircraft call sign) STOP IMMEDI- ATELY

36 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 508 h) PYSÄHDYN h) STOPPING jaajan vastauksia kohtiin (e) ja (g). Ohjaajan sanonta." ODOTAN" ja " PYSÄHDYN" ovat vastaavasti oh- SUOMEKSI ENGLANNIKSI 7.Lentoonlähdön jälkeen a) PYYDÄN OIKEATA (tai VASENTA) KAARTOA (LÄH- DÖN, JÄLKEEN) b) OIKEA/VASEN KAARTO HYVÄKSYTTY c) LUPA KAARTAA OIKEALLE (tai VASEMPAAN) MYÖHEMMIN a) REQUEST RIGHT (or LEFT) TURN (WHEN AIRBORNE) b) RIGHT (or LEFT) TURN APPROVED) c) WILL ADVISE LATER FOR RIGHT (or LEFT) TURN d) LÄHTÖAIKA (aika) d) AIRBORNE (time) _ noudatettava ohjaussuunta...kun määrättyä lentosuuntaa on noudatettava e) KUN LÄPÄISET (korkeus) (ohjeet) SUOMEKSI f) JATKA OHJAUSSUUNNALLA (kiitotien magneettinen suunta) (ohjeet) g) LENTOSUUNTA (kiitotien magneettinen suunta) (ohjeet) e) AFTER PASSING (level)(instructions) ENGLANNIKSI f) CONTINUE ON (magnetic direction of runway) (instructions) g) TRACK (magnetic direction of runway) (instructions) h) NOUSE SUORAAN (ohjeet). h) CLIMB STRAIGHT AHEAD (instructions). 8. Liittyminen lentopaikan laskukierrokseen a) (ilma-aluksen kutsumerkki) (paikka) (korkeus) LASKUOH- JEET b) LIITY (laskukierroksen osa) (kiitotien numero) (MAA)TUULI (suunta ja nopeus) (LÄMPÖTILA (astetta Celsius)) QNH (tai QFE) (arvo) (HEHTOPASCALIA ) (LII- KENNEILMOITUS) c) TEE SUORA LÄHESTYMINEN, KIITOTIE (numero) (MAA) TUULI (suunta ja nopeus) (LÄMPÖTILA (astetta Celsius)) QNH (tai QFE) (arvo) (HEHTO- PASCALIA ) (LIIKENNEIL- MOITUS) a) (aircraft call sign) (position) (level) FOR LANDING b) JOIN (position in circuit) (runway number) (SURFACE) WIND (direction and speed) (TEMPERATURE (degrees Celsius) QNH (or QFE) (detail) (HEHTOPASCALS ) (TRAF- FIC (details)) c) MAKE STRAIGHT-IN APPROACH, RUNWAY (number) (SURFACE) WIND (direction and speed) (TEMPERATURE (degrees Celsius) QNH (or QFE) (detail) (HEHTOPASCALS) (TRAFFIC (details))

37 sivu 509 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA _kun oikeanpuoleinen laskukierros on käytössä _kun ATIS on käytettävissä d) LIITY OIKEANPUOLEISELLE (laskukierroksen osa) (kiitotien numero) (MAA)TUULI (suunta ja nopeus) (LÄMPÖTILA (astetta Celsius)) QNH (tai QFE) (arvo) (HEHTOPASCALIA tai MILLI- BAARIA)) (LIIKENNEILMOI- TUS) e) (ilma-aluksen kutsumerkki) (paikka) (korkeus) TIEDOTUS (ATIS-tunnus) LASKUOHJEET f) LIITY (laskukierroksen osa) (KII- TOTIE (numero) QNH (tai QFE) (arvo) (HEHTOPASCALIA (LII- KENNEILMOITUS) d) JOIN RIGHT HAND (position in circuit) (runway number) (SUR- FACE) WIND (direction and speed) (TEMPERATURE (degrees Celsius)) QNH (or QFE) (detail) (HECTOPAS- CALS (or MILLIBARS)) (TRAFFIC (details)) e) (aircraft call sign)(position) (level) INFORMATION (ATIS-identification) FOR LANDING f) JOIN(position in circuit) (RUN- WAY (number)) QNH (or QFE) (detail) (HECTOPASCALS ) (TRAF- FIC (detail)) 9. Laskukierroksessa a) (laskukierroksen osa) MYÖTÄ- TUULESSA, PERUSOSALLA, LOPPUOSALLA b) VUORO (numero) SEURAA (ilma-aluksen tyyppi ja paikka) (muut tarpeelliset ohjeet) a) (position in circuit) DOWNWIND / FINAL b) NUMBER FOLLOW (aircraft type and position) (additional instructions if required) 10. Lähestymisohjeet a) TEE LYHYT LÄHESTYMINEN a) MAKE SHORT APPROACH b) TEE PITKÄ LÄHESTYMINEN (tai PIDENNÄ MYÖTÄTUULTA) c) ILMOITA PERUSOSA (tai LOP- PUOSA tai PITKÄ LOPPUOSA) b) MAKE LONG APPROACH (or EXTEND DOWNWIND) c) REPORT BASE (or FINAL or LONG FINAL) d) JATKA LÄHESTYMISTÄ d) CONTINUE APPROACH 11. Lasku a) SELVÄ LASKUUN a) CLEARED TO LAND _kun käytetään useita kiitoteitä samanaikaisesti b) SELVÄ LASKUUN KIITO- TIE(LLE) (numero) b) CLEARED TO LAND RUNWAY (NUMBER) _muut tilanteet c) SELVÄ LÄPILASKUUN c) CLEARED TOUCH AND GO d) TEE LOPPULASKU d) MAKE FULL STOP _kun halutaan suorittaa matala ohilento ilma-aluksen tarkastamista varten e) PYYDÄN MATALALÄHESTY- MISTÄ (syyt) f) SELVÄ MATALALÄHESTY- MISEEN (KIITOTIE (numero) (tarvittaessa korkeusrajoitus ja ylösveto-ohjeet)) g) PYYDÄN MATALAOHITUSTA (syyt) h) SELVÄ OHITTAMAAN MATA- LALLA (kuten (f)) e) REQUEST LOW APPROACH (reasons) f) CLEARED LOW APPROACH (RUNWAY (number)) ((altitude restriction if required) (go around instructions)) g) REQUEST LOW PASS (reasons) h) CLEARED LOW PASS

38 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 510 I) ALOITA MAALIINLASKU I) COMMENCE SPOT LANDING 12. Ilma-aluksen viivyttäminen a) KIERRÄ KENTTÄ(Ä) a) CIRCLE THE AERODROME b) TEE YMPYRÄÄ OIKEALLE (tai VASEMPAAN) (NYKYISESSÄ PAIKASSA) b) ORBIT (RIGHT or LEFT) (FROM PRESENT POSITION) c) TEE UUSI KIERROS c) MAKE ANOTHER CIRCUITION 13.Keskeytetty lähestyminen a) TEE YLÖSVETO a) GO AROUND b) TEEN YLÖSVEDON b) GOING AROUND VFR-ilma-alus suorittaa ylösvedon ja liittyy laskukierrokseen, anneta. IFR-ilma-alus noudattaa keskeytetyn lähestymisen menetelmää, ellei vaihtoehtoisia ohjeita 14. Laskun jälkeen a) OTA YHTEYS RULLAUKSEEN (taajuus) b) KUN (KIITOTIE tms.) VAPAA OTA YHTEYS RULLAUKSEEN (taajuus) c) JOUDUTA (KIITOTIE tms.) VAPAUTUMISTA a) CONTACT GROUND (frequency) b) WHEN VACATED CONTACT GROUND (frequency) c) EXPEDITE VACATING d) PAIKKA (tai PORTTI) (tunnus) d) YOUR STAND (or GATE) (designation) 15.Ilmoituksia e) KÄÄNNY ENSIMMÄISESTÄ (tai TOISESTA tai KUN SOPIVAA) VASEMPAAN (OIKEALLE) JA OTA YHTEYS RULLAUKSEEN (taajuus) a) TELINE NÄYTTÄÄ OLEVAN ALHAALLA b) OIKEA (tai VASEN tai NOKKA) PYÖRÄ NÄYTTÄÄ OLEVAN YLHÄÄLLÄ (tai ALHAALLA) c) PYORÄT NÄYTTÄVÄT OLE- VAN YLHÄÄLLÄ d) OIKEA (tai VASEN tai NOKKA) PYÖRÄ EI NÄYTÄ OLEVAN YLHÄÄLLÄ (tai ALHAALLA) e) TAKE (or TURN) FIRST (or SEC- OND or CONVENIENT) LEFT (RIGHT) AND CONTACT GROUND (frequency) a) LANDING GEAR APPEARS DOWN b) RIGHT (or LEFT or NOSE) WHEEL APPEARS UP (or DOWN) c) WHEELS APPEAR UP d) RIGHT (or LEFT or NOSE) WHEEL, DOES NOT APPEAR UP (or DOWN)...pyörrevana e) VARO PYÖRREVANAA e) CAUTION WAKE TUR- BULANCE _suihkuvirtaus f) VARO SUIHKUVIRTAUSTA f) CAUTION JET BLAST 16. Liikenneilmoitus a) LIIKENTEESI (tiedot) a) TRAFFIC (information)

39 sivu 511 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA...välittää liikenneilmoitus b) EI TIEDOSSA OLEVAA LIIKEN- NETTÄ b) NO REPORTED TRAFFIC...kuitataan liikenneilmoitus c) HUOMIOIDAAN c) LOOKING OUT d) LIIKENNE NÄKYVISSÄ d) TRAFFIC IN SIGHT e) EI NÄKYVISSÄ (syy) e) NEGATIVE CONTACT (reasons) f) (LISÄÄ) LIIKENNETTÄ (suunta) (KOHTI) (tyyppi) (korkeus) ARVIO (tai YLÄPUOLELLA) (määrätty paikka ja määrättyyn aikaan) g) LIIKENTEESI (luokittelu) MIE- HITTÄMÄTÖN VAPAASTI LEN- TÄVÄ ILMAPALLO OLI (tai arvio) (määrätty aika, määrätty paikka) ILMOITETTU KOR- KEUS(DET) (tai KORKEUS TUNTEMATON) LIIKKUU (suunta) (muu asiaankuuluva tieto) f) (ADDITIONAL) TRAFFIC (direction) BOUND (type of aircraft) (level) ESTIMATED (or OVER) (significant point) AT (time) g) TRAFFIC IS (classification) UNMANNED FREE BAL- LOON(S) WAS (or ESTIMATED) OVER (place) AT (time) REPORTED FLIGHT LEVEL(S) (figure or figures) (or FLIGHT LEVEL UNKNOWN) MOVING (direction) (other pertinent information, if any) 17. Ilmoituksia sääolosuhteista a) TUULI (luku) ASTETTA (luku) (yksikkö) a) WIND (number) DEGREES (number) (units) Tuuli ilmoitetaan antamalla keskimääräinen suunta ja nopeus sekä merkittävät muutokset. b) TUULI (korkeus) (luku) ASTETTA (luku) b) WIND AT (height/altitude/flight level) (yksikkö) (number) DEGREES (number) (units) c) NÄKYVYYS (luku) (suunta) c) VISIBILITY (distance) (direction) d) KIITOTIENÄKYVYYS (tai RVR) (KIITOTIE (numero)) (luku) e) VALLITSEVA SÄÄ (yksityiskohdat) f) PILVET (määrä (tyyppi) ja alaraja) (tai SELKEÄÄ) d) RUNWAY VISUAL RANGE (or RVR) (RUNWAY (number)) (distance) e) PRESENT WEATHER (details) f) CLOUD (amount (type) and height of base) (or SKY CLEAR) g) CAVOK g) CAVOK (pronunced CAV-O-KAY) h) LÄMPÖTILA (MIINUS) (luku) (ja/tai KASTEPISTE (MIINUS) (luku)) h) TEMPERATURE (MINUS) (number) (and/or DEW-POINT (MINUS) (number) i) QNH (tai QFE) (luku) (yksikkö) i) QNH (or QFE) (number) (units)

40 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 512 j) KESKINKERTAISTA (tai VOI- MAKASTA) JÄÄTÄMISTÄ (tai PYÖRTEISYYTTÄ) (PILVESSÄ) (alue) k) ILMOITA LENTO-OLOSUH- TEET j) MODERATE (or SEVERE) ICING (or TURBULENCE) (IN CLOUD) (area) k) REPORT FLIGH CONDITIONS 18.Lentopaikkatiedot a) KIITOTIE(numero)(kunto) a) RUNWAY (number) (condition) b) LASKUALUEEN KUNTO (esim. epätasainen, upottava, märkä) c) VARO RAKENNUSTÖITÄ (paikka) d) VARO (syy, kohde) OIKEALLA (tai VASEMMALLA tai MOLEMMILLA PUOLILLA KII- TOTIETÄ) (numero) e) VARO, TYÖT KÄYNNISSÄ (tai ESTETTÄ) (paikka- ja muut tarvittavat tiedot) f) KIITOTIEN KUNTO (havaintoaika) KIITOTIE (numero) (esiintymän laatu) (syvyys) MILLIMETRIÄ. JARRUTUSTEHO HYVÄ (tai KES- KINKERTAISESTA HYVÄÄN tai KESKINKERTAINEN tai KES- KINKERTAISESTA HUONOON tai HUONO tai ARVOT EPÄ- LUOTETTAVIA) (ja/tai KITKA- KERTOIMET (mittausväline ja arvot)) g) (ilma-alus) ILMOITTAA (aika) JARRUTUSTEHON OLLEEN HYVÄ (tai KESKINKERTAINEN tai HUONO) b) LANDING SURFACE (condition) c) CAUTION CONSTRUCTION WORK (location) d) CAUTION (specify reasons) RIGHT (or LEFT) (or BOTH SIDES) OF RUNWAY (number) e) CAUTION WORK IN PROGRESS (or OBSTRUCTION) (position and any necessary advice) f) RUNWAY REPORT AT (observation time) RUNWAY (number) (type of precipitant) UP TO (depth of deposit) MILLIMETRES. BRAKING ACTION GOOD (or MEDIUM TO GOOD or MEDIUM or MEDIUM TO POOR or POOR or UNRE- LIABLE) (and/or BRAKING COEF- FIENT (equipment and number)) g) BRAKING ACTION REPORTED BY (aircraft type) AT (time) GOOD (or MEDIUM or POOR)

41 sivu 513 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA h) KIITOTIE (tai RULLAUSTIE) MÄRKÄ (tai KOSTEA, VESILÄ- TÄKÖITÄ, VEDEN PEITOSSA (syvyys) tai LUMIPOISTETTU (käyttökelpoinen pituus, leveys) tai PUHDISTETTU tai KUIVIEN LUMILAIKKUJEN PEITOSSA tai MÄRKÄÄ LUNTA tai SOHJOA tai JÄÄTYNYTTÄ SOHJOA tai JÄÄTÄ tai JÄÄTÄ ALIM- MAISENA tai JÄÄTÄ JA LUNTA tai AJELEHTIVAA LUNTA tai JÄÄTYNEITÄ PYÖRÄNJÄLKIÄ JA HARJANTEITA)) h) RUNWAY (or TAXIWAY) WET (or DAMP, WATER PATCHES, FLOODED (depth) or SNOW REMOVED (length and width as applicable) or TREATED or COV- ERED WITH PATCHES OF DRY SNOW (or WET SNOW or COM- PACTED SNOW or SLUSH or FRO- ZEN SLUSH or ICE or ICE UNDERNEATH or ICE AND SNOW or SNOWDRIFTS or FROZEN RUTS AND RIDGES)) 19. Ilma-aluksen tunnistaminen a) SYTYTÄ LASKUVALOT a) SHOW LANDING LIGH' 20. Näkömerkeillä kuittaaminen a) KUITTAA LIIKUTTAMALLA SIIVEKKEITÄ (tai SIVUPE- RÄSINTÄ) a) ACKNOWLEDGE BY MOVING AILERONS (or RUDDER) b) KUITTAA VAAPUTTAMALLA b) ACKNOWLEDGE BY ROCKING WINGS c) KUITTAA VILKUTTAMALLA LASKUVALOJA c) ACKNOWLEDGE BY FLASH- ING LANDING LIGHTS 12.A MUITA LENNOILLA KÄYTETTÄVIÄ SANONTOJA (VFR ja / tai IFR) 12.A LENNONJOHTO/TORNI SUOMEKSI 1. Käynnistysmenetelmät a) (ilma-aluksen paikka) PYYDÄN KÄYNNISTÄÄ ENGLANNIKSI a) (aircraft location) REQUEST START-UP...luvan pyyntö moottoreiden käynnistämistä varten b) (ilma-aluksen paikka) PYYDÄN KÄYNNISTÄÄ, TIEDOTUS (tunnus) b) (aircraft location) REQUEST START- UP, INFORMATION (ATIS-identification)... lennonjohdon vastaus c) SAAT KÄYNNISTÄÄ c) START-UP APPROVED d) KÄYNNISTÄ AIKAAN (luku) d) START UP AT (time) e) ODOTA KÄYNNISTYSTÄ AIKAAN (luku) f) KÄYNNISTÄ HARKINTASI MUKAAN g) ODOTA LÄHTÖÄ AIKAAN (luku), KÄYNNISTÄ HAR- KINTASI MUKAAN e) EXPECT START-UP AT (time) f) START UP AT OWN DIS- CRETION g) EXPECT DEPARTURE (time), START- UP AT OWN DISCRETION

42 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu A LÄHESTYMISLENNON- JOHTOPALVELU SUOMEKSI 2. Lähtöohjeet a) LÄHDÖN JÄLKEEN KAARRA OIKEALLE (tai VASEMPAAN) OHJAUSSUUNTAAN (luku) b) KAARRA OIKEALLE (tai VASEMPAAN) OHJAUS- SUUNTAAN (luku) c) NOUDATA LENTOSUUNTAA (luku) ASTETTA (MAGNEET- TISTA (tai TOSISUUNTAA KOHTI (tai POIS) määrätty paikka) AIKAAN (luku) SAAKKA (tai KUNNES SAAVUTAT (paikka, korkeus )) (ENNEN KUIN OTAT OHJAUS SUUNNAN ) d) OTA OHJAUSSUUNTA AIKAAN (luku) (tai ENNEN (aika) tai MYÖHEMMIN (aika)) e) OTA OHJAUSSUUNTA KOHTI (paikka) (tai ENNEN tai MYÖ- HEMMIN KUIN (aika)) f) KUN SAAVUTAT (tai OHITAT/ LÄPÄISET) (korkeus tai paikka) OTA OHJAUSSUUNTA (SUO- RAAN) (paikka) ENGLANNIKSI a) AFTER DEPARTURE TURN RIGHT (or LEFT) HEADING (three digits) b) TURN RIGHT (or LEFT) HEAD- ING (three digits) c) TRACK (three digits) DEGREES (MAGNETIC (or TRUE)) TO (or FROM) (significiant point) UNTIL (time, or REACHING (fix or significant point or level)) (BEFORE SETTING HEADING) d) SET HEADING AT (or BEFORE or LATER THAN) (time) e) SET HEADING TO (or DIRECT) (significant point) AT (or BEFORE or LATER THAN) (time) f) AFTER REACHING (or PASSING (level or significant point) SET HEADING(DIRECT) (significant point) g) SELVÄ (paikka) KAUTTA g) CLEARED VIA (designation) 3. Lähestymisohjeet a) SELVÄ (paikka tai reitti) KAUTTA a) CLEARED VIA (designation) b) SELVÄ (selvitysraja) (paikka, reitti) KAUTTA c) SELVÄ (yksityiskohdat seurattavasta reitistä) KAUTTA d) SELVÄ (lähestymislaji) LÄHES- TYMISEEN (KIITOTIE (numero)) e) SELVÄ LÄHESTYMÄÄN (KII- TOTIE (numero)) f) ALOITA LÄHESTYMINEN AIKAAN (luku) g) PYYDÄN SUORAA LÄHESTY- MISTÄ b) CLEARED TO (clearance limit) VIA (designation) c) CLEARED VIA (details of route to be followed) d) CLEARED (type of approach) APPROACH (RUNWAY (number)) e) CLEARED APPROACH (RUN- WAY (number)) f) COMMENCE APPROACH AT (time) g) REQUEST STRAIGHT-IN APPROACH

43 sivu 515 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA h) SELVÄ SUORAAN LÄHES- TYMISEEN (KIITOTIE (numero)) h) CLEARED STRAIGHT-IN APPROACH (RUNWAY (number)) i) ILMOITA NÄKÖYHTEYS i) REPORT VISUAL j) ILMOITA KIITOTIE(VALOT) NÄKYVISSÄ k) PYYDÄN NÄKÖLÄHESTY- MISTÄ l) SELVÄ NÄKÖLÄHESTYMI- SEEN KIITOTIE (numero) m) ILMOITA (paikka) (ULOS, SISÄÄN) n) PYYDÄN ALASPÄIN VMC:SSÄ j) REPORT RUNWAY (LIGHTS) IN SIGHT k) REQUEST VISUAL APPROACH l) CLEARED VISUAL APPROACH RUNWAY (number) m) REPORT (significant point) (OUTBOUND or INBOUND) n) REQUEST VMC DESCENT o) SÄILYTÄ OMA PORRASTUS o) MAINTAIN OWN SEPARATION p) SÄILYTÄ VMC p) MAINTAIN VMC 4. Odotusohjeet...näköyhteys... julkaistu odotusmenetelmä laitteella tai määrätyllä paikalla q) TUNNETKO (menetelmän nimi) LÄHESTYMISMENETELMÄN? a) ODOTA NÄKÖYHTEYDESSÄ (paikka) (YLÄPUOLELLA) (tai (kaksi paikkaa) VÄLILLÄ) b) ODOTA (määrätty paikka tai suunnistuslaite) (korkeus) ODOTA LÄHESTYMISTÄ (tai JATKO- SELVITYSTÄ) AIKAAN (luku) q) ARE YOU FAMILIAR WITH (name) APPROACH PROCEDURE? a) HOLD VISUAL (OVER) (position), (or BETWEEN (two prominent landmarks)) b) HOLD AT (significant point, name of facility or fix) (level) EXPECT APP- ROACH (or FURTHER CLEARANCE) AT (time)...kun ohjaaja haluaa kuvausta tiettyyn laitteeseen perustuvasta odotusmenetelmästä (VOR tai NDB) c) PYYDÄN ODOTUSOHJEITA c) REQUEST HOLDING INSTRUCTIONS d) ODOTA (suunnistuslaite) (tarvittaessa laitteen tunnus ja taajuus) (korkeus) SISÄÄNLEN- TOSUUNTA (luku) ASTETTA OIKEA (tai VASEN) KUVIO, POISLENTOAIKA (luku) MINUUTTIA (tarvittaessa lisäohjeet) d) HOLD AT (name of facility) (call sign and frequency, if necessary) (level) INBOUND TRACK (three digits) DEGREES RIGHT (or LEFT) HAND PATTERN OUTBOUND TIME (number) MINUTES (additional instructions, if necessary)

44 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 516 e) ODOTA (laitteen nimi) VOR:n (tarvittaessa laitteen tunnus ja taajuus) RADIAALILLA (luku) (luku) MAILIA (DME-aseman nimi) DME:stä (tai etäisyyksien välillä) (korkeus) SISÄÄNLENTO- SUUNTA (luku) OIKEA (tai VASEN) KUVIO (tarvittaessa lisäohjeet) e) HOLD ON THE (three digits) RADIAL OF THE (name) VOR (call sign and frequency, if necessary) AT (distance) DME (or BETWEEN (distance) AND (distance) DME) (level) INBOUND TRACK (three digits) RIGHT (or LEFT) HAND PATTERN (additional instructions, if necessary) 5. Laskettu lähestymisaika a) EI VIIVYTYSTÄ a) NO DELAY EXPECTED b) LASKETTU LÄHESTYMISAIKA (luku) c) KORIATTU LASKETTU LÄHES- TYMISAIKA (luku) d) VIIVYTYS EI MÄÄRITEL- TÄVISSÄ (syy) b) EXPECTED APPROACH TIME (time) c) REVISED EXPECTED APPROACH TIME (time) d) DELAY NOT TERMINED (reasons) 12.A ALUELENNONJOHTO- PALVELU SUOMEKSI 6. Selvityksen antaminen a) (lennonjohtoelin) SELVITTÄÄ (ilma-alus) ENGLANNIKSI a) (name of unit) CLEARS (aircraft identification) b) (ilma-alus) SELVITETTY b) (aircraft) CLEARED TO c) SELVITYKSEN MUUTOS (selvityksen muutokset) d) SELVITYKSEN MUUTOS (reittimuutos) e) SAAVU LENNONJOHTOALU- EELLE (tai LÄHIALUEELLA) ((paikka) (korkeus) (aika)) f) JÄTÄ LENNONJOHTOALUE (tai LÄHIALUE) (korkeus) (tai NOU- SUSSA tai LIU'USSA) g) LIITY (määrittelee valvotun ilmatilan osa) (paikka) (korkeus) (aika) c) RECLEARED (amended clearance details) d) RECLEARED (amended route portion) TO (significant point of original route) e) ENTER CONTROLAREA (or ZONE) (VIA (significant point) AT (level) (AT (time)) f) LEAVE CONTROL AREA (or ZONE) AT (level) (or CLIMBING or DESCENDING) g) JOIN (specify) AT (significant point) AT (level) (AT (time)) 7. Reitin ja selvitysrajan antaminen a) (mistä) (mihin) a) FROM (place) TO (place)

45 sivu 517 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA _Esim. Lennä 10 nm DMEkaarella vasempaan Turun DME:stä kunnes läpäiset lentopinnan 50 b) (mihin) jota seuraa tarvittaessa - SUORAAN - (reitti ja/tai ilmoittautumispaikat) KAUTTA - LENTOSUUNNITELMAN MUKAAN - (etäisyys) DME-KAARELLA VASEMPAAN (tai OIKEALLE) (DME-aseman nimi) - LENNONJOHTOALUEEN/ LÄHIALUEEN ULKOPUOLELLA (tai LÄHIALUE) (etäisyys) (suunta) (paikka) b) To (place) followed as necessary by: - DIRECT - VIA (route and/or reporting points) - VIA FLIGHT PLANNED ROUTE - VIA (distance) ARC (direction) OF (name of DME station) DME - OUT OF CONTROL AREA (or ZONE) (distance) (direction) OF (place) 8. Korkeuden a) SÄILYTÄ (korkeus) ((paikka) SAAKKA) b) SÄILYTÄ (korkeus) KUNNES OHITAT(paikka) c) SÄILYTÄ (korkeus) AIKAAN (luku) SAAKKA d) SÄILYTÄ (korkeus) KUNNES (lennonjohtoelin) TOISIN KÄS- KEE e) SÄILYTÄ (korkeus) KUNNES TOISIN KÄSKETÄÄN f) SÄILYTÄ (korkeus) VALVO- TUSSA ILMATILASSA a) MAINTAIN (level) (TO (significant point)) b) MAINTAIN (level) UNTIL PASS- ING (significant point) c) MAINTAIN (level) UNTIL (time) d) MAINTAIN (level) UNTIL ADVISED BY (name of unit) e) MAINTAIN (level) UNTIL FUR- THER ADVISED f) MAINTAIN (level) WHILE IN CONTROLLED AIRSPACE g) SÄILYTÄ VÄHINTÄÄN (luku) METRIÄ (tai JALKAA) (ilmaaluksen kutsumerkki) YLÄPUO- LELLA (tai ALAPUOLELLA) Älä käytä sanaa SÄILYTÄN korvaamaan sanoja LASKEUDUN tai NOUSEN korkeudenmuutosten yhteydessä. g) MAINTAIN AT LEAST (number) METRES (or FEET) ABOVE (or BELOW) (aircraft identification) 9. Matkalentokorkeuden määrittely a) YLITÄ (paikka) (korkeus) (tai YLÄPUOLELLA tai ALAPUO- LELLA) b) YLITÄ (paikka) AIKAAN (luku) TAI MYÖHEMMIN (tai AIKAI- SEMMIN) (korkeus) (SÄILYT- TÄEN OMA PORRASTUS JA VMC) a) CROSS (significant point) AT (or ABOVE, or BELOW) (level) b) CROSS (significant point) AT (time) OR LATER (or BEFORE) AT (level) (MAINTAINING OWN SEP- ARATION AND VMC)

46 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu Korkeuden vähennys hätätilanteessa c) MATKANOUSE (korkeudet) VÄLILLÄ tai MATKANOUSE (korkeus) YLÄPUOLELLA d) YLITÄ (etäisyys) (DME-asema) DME:stä (korkeus) tai (ALAPUO- LELLA tai YLÄPUOLELLA) (korkeus) a) HÄTÄLASKEUTUMINEN (aikomukset) c) CRUISE CLIMB BETWEEN (levels) (or ABOVE (level)) d) CROSS (distance) (name of DME station) DME AT (or ABOVE, or BELOW) (level) a) EMERGENCY DESCENT (intentions) b) HÄTÄLASKEUTUMINEN (paikka) KAIKKI ILMA-ALUK- SET (korkeus) ALAPUOLELLA (luku) ETÄISYYDELLÄ (paikka) JÄTTÄKÄÄ ALUE VÄLITTÖ- MÄSTI (tarvittaessa lisäohjeet kuten ilmansuunta, ohjaussuunta jne.) DESCENT = korkeuden vähennys LANDING = laskeutuminen maahan b) EMERGENCY DESCENT AT (significant point or location) ALL AIRCRAFT BELOW (level) WITHIN (distance) OF (significant point or navigation aid) LEAVE IMMEDIATELY (follows as necessary by specific instructions as to direction, heading or track etc.) 11. Kun selvitystä ei voida antaa välittömästi sitä pyydettäessä 12 Ilma-aluksen viivyttäminen reitillä ODOTA SELVITYSTÄ (aika) LASKEUDU (korkeus) (aika tai paikka) (luku) MINUUTIN REIT- TISELVITYSTÄ VARTEN EXPECT CLEARANCE AT (time) AT (time or position) DESCEND TO (level) FOR EN-ROUTE DELAY OF (number) MINUTES 13. Porrastusohjeita a) YLITÄ (paikka) AIKAAN (luku) a) CROSS (significant point) AT (time) b) PYSTYTKÖ YLITTÄMÄÄN (paikka) AIKAAN (luku)? b) ADVISE IF ABLE TO CROSS (significant point) AT (time)? c) SÄILYTÄ MACH (luku) c) MAINTAIN MACH (number) 12.A AFIS LENTOPAIKALLA JA SEN LÄHEISYYDESSÄ KÄYTET- TÄVÄT SANONNAT 12.A LÄHTEVÄ LIIKENNE 1. KÄYNNISTYSVALMIU- DEN ILMOITTAMINEN 2. SELVITYKSEN VÄLI- TYS VALMIS KÄYNNISTÄMÄÄN (LJ- elin) SELVITTÄÄ (kutsumerkki, määräkenttä, reitti, pinta, liittyminen valvottuun ilmatilaan, koodi) READY TO START-UP (ATC-unit) CLEARES (call sign, destination, routing, level, joining, entering, controlled airspace, code) 3. RULLAUS (kutsumerkki) RULLAAN (paikka) (call sign) WILL TAXI TO (position) 4. LENTOONLÄHTÖ * (kutsumerkki) SUORITAN LEN- TOONLÄHDÖN KIITOTIE (tunnus) (call sign) WILL TAKE OFF RUN- WAY (number)

47 sivu 519 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA 5. YHTEYDENOTTO- OHJEET OTA YHTEYS (kutsumerkki)(taajuus) (aika/paikka/korkeus) CONTACT (unit call sign)(frequency) AT/OVER (time/position/ level) SUOMEKSI ENGLANNIKSI I-A: SAVONLINNA AFIS FASTAIR 345 RADIAALI 215 ETÄISYYS 20 MAILIA LÄPI LENTOPINTA 80, ARVIO SVL 20..AFIS-elin kuittaa SAVONLINNA AFIS, FASTAIR 345 RADIAL 215, DISTANCE 20 MILES PASSING FL 80 ESTIMATE SVL 20. AFIS: FASTAIR 345 FASTAIR 345 TUULI 300 ASTETTA 12 SOLMUA WIND 300 DEGREES 12 KNOTS QNH 1012 QNH 1012 SIIRTOPINTA 55 TRANSITION LEVEL 55 NÄKYVYYS 5 KM SADETTA, PILVET PALJON 2000 JALKAA LIIKENTEESI ON C-421 OHCBC TEKEE VOR/DME - LÄH- ESTYMISTÄ VISIBILITY 5 KILOMETERS RAIN, CLOUDS BROKE1M 2000 FEET TRAFFIC IS C-421 OHCBC MAKING VOR/DME APPROACH KIITOTIELLE 30 TO RUNWAY 30 ARVIOI (FIX) SISÄÄN 15 ESTIMATING (FIX) INBOUND 15 MATALALÄHESTYMISTÄ VARTEN JONKA JÄLKEEN OIKEA KAARTO JA NÄKÖLÄHESTYMINEN LASKUA VARTEN FOR LOW APPROACH, WHICH AFTER RIGHT TURN AND VISUAL APPROACH FOR LAN- DING KIITOTIE MÄRKA RUNWAY WET.Ilma-alus ratkaisee saamiensa tietojen perusteella käytettävän kiitotien ja lähestymismenetelmän I-A: QNH1012 SIIRTOPINTA 55 FAS- TAIR 345, TEEN SUORAN VOR/ DME -LÄHESTYMISEN KII- TOTIELLE 30 ALKULÄHESTY- MISREITTIÄ SEURATEN, ARVIO (FIX) SISÄÄN 25 QNH 1012 TRANSITION LEVEL 55 FASTAIR 345, WILL MAKE VOR/DME -STRAIGHT IN APPROACH RUNWAY 30 VIA INITIAL APPROACH ROUTE, ESTIMATE (FIX) INBOUND AT 25 AFIS: FASTAIR 345 FASTAIR Ilma aluksen tulee ilmoittaa mittariläh-

48 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 520 estymismenetelmin aloittaminen, alku- ja loppulähestymisrastin tai ulkomerkin ylitys. I-A: FASTAIR 345 RADIAALI 215, ETÄISYYS 14 MAILIA(IAF), SÄILYTTÄÄ 2400 JALKAA FASTAIR 345, RADIAL 215, DISTANCE 14 MILES(IAF), MAINTAINING 2400 FT AFIS: I-A; FASTAIR 345, C-421 OIKEA MYÖ- TÄTUULI KIITOTIE 30, KORKEUS 1000 JALKAA FASTAIR 345 LÄPÄISEE RADIAA- LIN 126, OHCBC KERRO PAIKKA FASTAIR 345, C-421 ON RIGHT DOWNWIND RUNWAY 30 ALTI- TUDE 1000 FT FASTAIR 345 CROSSING RADIAL 126, OHCBC REPORT YOUR POSITION C-421 FASTAIR 345 OHCBC OIKEA PERUSOSA KIITOTIE 30 LASKUA VARTEN FASTAIR 345 OHCBC ON RIGHT BASE RUNWAY 30 FOR LAND- ING I-A: FASTAIR 345 FASTAIR 345 I-A: FASTAIR 345 LOPPULÄ- HESTYMISLINJALLA, JÄT- TÄÄ 2400 JALKAA FASTAIR 345 ON FINAL TRACK, LEAVING 2400 FT AFIS: FASTAIR 345 FASTAIR 345 I-A: FASTAIR 345, 7MAILIA(FAF) FASTAIR 345, 7 MILES(FAF) I-A: Loppulähestymisen alkaessa on AFIS:sen annettava ilma-alukselle seuraavat tiedot: olennaiset pintatuulen nopeuden ja suunnan muutokset, OHCBC KAARRAN LYHYELLE LOPPUOSALLE KIITOTIE 30 OHCBC TURNING TO SHORT FINAL RUNWAY 30 tiedot windshearista ja/tai turbulenssista loppulähestymisalueella, kiitotienäkyvyydestä, muut turvallisuutta edistävät tai lennon suorituksen kannalta tarpeelliset tiedot, ilmoitus siitä onko kiitotie vapaa. AFIS: FASTAIR 345 FASTAIR 345 I-A: TUULI 270 ASTETTA 15 SOLMUA NÄKYVYYS 1500 METRIÄ JOHT- UEN VOIMAKKAASTA SADEKUURO- STA KIITOTIE VAPAA FASTAIR 345 TEEN LASKUN KIITOTIELLE 30 WIND 270 DEGREES 15 KNOTS VISIBILITY 1500 METERS BECAUSE OF HEAVY RAIN SHOWER RUNWAY VACATED FASTAIR 345 WILL LAND ON RUNWAY 30 AFIS: FASTAIR 345 FASTAIR 345

49 sivu 521 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA AFIS: FASTAIR 345 LASKIT AIKAAN 30 FASTAIR 345 LANDED 30 I-A FASTAIR 345 RULLAAN TAKAISINPÄIN ASEMATA- SOLLE FASTAIR 345 WILL BACK- TRACK TO APPRON 12.A TULEVA LIIKENNE PAIKKAILMOITUKSET PAIKKA (etäisyys/suunta/(mistä) LENTOKORKEUS ARVIO TEEN (laji) LÄHESTYMISEN KIITOTIELLE (tunnus) KAARRAN (laskukierroksen osa) TEEN LASKUN KIITOTIELLE (tunnus) POSITION (distance/direction) (significant point) LEVEL ESTI- MATE WILL MAKE (type) APPROACH RUNWAY (number) TURNING TO (position in traffic circuit) WILL LAND ON RUNWAY (number) 12.A YLEISET TUTKASANON- NAT 14. Ilma-alusten tunnistaminen SUOMEKSI a) ILMOITA OHJAUSSUUNTA (JA KORKEUS) b) TUNNISTUSTA VARTEN KAARRA VASEMPAAN (tai OIKEALLE) OHJAUS- SUUNTAAN (luku) c) LÄHETA TUNNISTUISTA VAR- TEN JA ILMOITA OHJAUS- SUUNTA ENGLANNIKSI a) REPORT HEADING (AND FLIGHT LEVEL) (or ALTITUDE) b) FOR IDENTIFICATION TURN LEFT (or RIGHT) HEADING (three digits) c) TRANSMIT FOR IDENTIFICA- TION AND REPORT HEADING d) TUNNISTETTU (paikka) d) IDENTIFIED (position) e) EI TUNNISTETTU (syy) (JATKA OMALLA SUUN- NISTUKSELLA) e) NOT IDENTIFIED (reason) (RESUME (or CONTINUE) YOUR OWN NAVIGATION) 15. Paikkailmoitukset... paikkailmoitusten poisjättö tutkavalvonnassa a) JÄTÄ POIS PAIKKAILMOITUK- SET (yksityiskohdat) SAAKKA a) OMIT POSITION REPORTS (until (specify)) b) SEURAAVA ILMOITUS (paikka) b) NEXT REPORT AT (significant point) c) ILMOITA VAIN (paikka/paikat) c) REPORTS REQUIRED ONLY AT (location(s))

50 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 522 d) JATKA PAIKKAILMOITUKSIA d) RESUME POSITIOIN REPORTING 16. Palvelun antaminen a) NOUSE (tai LASKEUDU) (TUTKA- VALVONNASSA) b) TUTKAVALVONTA PÄÄT- TYNYT (syy) c) TUTKAPALVELU PÄÄTTYNYT (ohjeet) d) JATKA OMALLA SUUN- NISTUKSELLA (ilma-aluksen paikka) (lisäohjeet) e) JATKA OMALLA SUUNNIS- TUKSELLA (SUORAAN) (määrätty paikka) (MAGNEETTINEN LENTOSUUNTA (luku) ETÄI- SYYS (luku) KILOMETRIÄ (tai MAILIA) f) (toimenpide, esim. kaarto) HAVAITTU. TUNNISTETTU. PAIKKASI (ilma-aluksen paikka) (ohjeet) g) MENETÄN KOHTA TUNNISTUKSEN (asianmukaiset ohjeet ja tiedot) h) TUNNISTUS MENETETTY (syy) (ohjeet) a) CLIMB (or DESCEND) (UNDER RADAR CONTROL) b) RADAR CONTROL TERMI- NATED (due (reason)) d) RESUME OWN NAVOGATION (position of aircraft) (specific instructions) e) RESUME OWN NAVIGATION (DIRECT) (significant point) (MAG- NETIC TRACK (three digits) DIS- TANCE (number) KILOMETRES (or MILES)) f) (manoeuvre) OBSERVED. IDENTIFIED. POSITION (position of aircraft) (instructions) g) WILL SHORTLY LOSE IDENTIFICATION (appropriate instructions or information) h) IDENTIFICATION LOST (reasons) (instructions) 17.Yhteydenpito a) RADIOYHTEYDEN KAT- KETESSA (ohjeet) b) ELLET KUULU LÄHETYSTÄNI (luku) MINUUTTIIN (tai SEKUN- TIIN) (ohjeet) c) EN KUULE VASTAUSTASI (ohjeet) a) (IF)RADIO CONTACT LOST (instructions) b) IF NO TRANSMISSIONS RECEIVED FOR (number) MIN- UTES (or SECONDS) (instructions) c) REPLY NOT RECEIVED (instructions).. jos radioyhteyden epäillään katkenneen d) JOS KUULET (ohjeet) d) IF YOU READ (instructions) 18. Ilma-aluksen suuntaa koskevia ohjeita a) JÄTÄ (määrätty paikka) OHJAUS- SUUNNALLA (luku) (SISÄÄN) (aikaan) b) JATKA OHJAUSSSUUNNALLA (luku) a) LEAVE (significant point) HEAD- ING (three digits) (INBOUND) AT (time) b) CONTINUE HEADING (three digits)

51 sivu 523 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA (vain tutkasanonta)...kun suoritetaan väistötoimenpide...kun suunnan säilyttämiseen tarvittavat laitteet ilmaaluksessa ovat epäluotettavia c) JATKA NYKYISELLÄ OHJAUS- SUUNNALLA d) LENNÄ OHJAUSSUUNTAAN (luku) e) KAARRA VASEMPAAN (tai OIKEALLE) (luku) ASTETTA (tai OHJAUSSUUNTAAN (luku))(syy) i) TEE KOLME-KUUSIKYM- MENTÄ VASEMPAAN (tai OIKEALLE) (syy) g) TEE YMPYRÄÄ VASEMPAAN (tai OIKEALLE) (syy) h) KAARRA VÄLITTÖMÄSTI VASEMPAAN (tai OIKEALLE) ((luku) ASTETTA) tai (OHJAUS- SUUNTAAN (luku)). TÄMÄ ON VÄISTÖ. (TUNNISTAMA- TONTA LIIKENNETTÄ SUUN- NASSA KELLO (luku) (etäisyys) i) LOPETA KAARTO OHJAUS- SUUNTAAN (luku) j) TEE KAIKKI KAARROT NOPEUDELLA 3 ASTETTA SEKUNNISSA. NOUDATA OHJEITA VÄLITTÖMÄSTI k) KAARRA VASEMPAAN (tai OIKEALLE) NYT c) CONTINUE PRESENT HEAD- ING d) FLY HEADING (three digits) e) TURN LEFT (or RIGHT) (number) DEGREES (or HEADING (three digits)) (reason) f) MAKE A THREE SIXTY TURN LEFT (or RIGHT) (reason) g) ORBIT LEFT (or RIGHT) (reason) h) TURN LEFT (or RIGHT) IMMEDIATELY ((number) DEGREES) or (HEADING (three digits)) TO AVOID (UNINDENTI- FIED) TRAFFIC (bearing by clockreference and distance) i) STOP TURN HEADING (three digits) j) MAKE ALL TURNS RATE ONE (or RATE HALF, or (number) DEGREES PER SECOND) EXE- CUTE INSTRUCTIONS IMMEDI- ATELY UPON RECEIPT k) TURN LEFT (or RIGHT) NOW l) LOPETA KAARTO NYT l) STOP TURN NOW Kun on tarpeen yksilöidä suuntakäskyjen syy, niin sen ilmoittami- sanontoja. seen on käytettävä seuraavia a) LIIKENTEEN TAKIA a) DUE TRAFFIC b) RIITTÄVÄN VÄLIN SÄI- LYTTÄMISEKSI b) FOR SPACING c) VIIVYTYSTÄ VARTEN c) FOR DELAY d) MYÖTÄTUULIOSALLE (tai PERUSOSALLE), tai LOPPUOS- ALLE) 19. Sijainti - PAIKKASI (etäisyys) (suunta) (määrätystä paikasta (tai YLÄ- PUOLELLA tai SIVUSSA) (määrätty paikka)) d) FOR DOWNWIND (or BASE, or FINAL) - POSITION (distance) (direction) OF (significant point) (or OVER or ABEAM (significant point)

52 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu Nopeus a) NOPEUS (luku) KILOMETRIÄ TUNNISSA (tai SOLMUA) a) SPEED (number) KILOMETRES PER HOUR (or KNOTS) b) ILMOITA NOPEUS b) REPORT SPEED c) SÄILYTÄ (luku) KILOMETRIÄ TUNNISSA (tai SOLMUA) (paikka) SAAKKA c) MAINTAIN (number) KILOME- TRES PER HOUR (or KNOTS) UNTIL (location) d) SÄILYTÄ NYKYINEN NOPEUS d) MAINTAIN PRESENT SPEED e) LISÄÄ (tai VÄHENNÄ) NOPEUTTA (luku) KILO- METRIIN TUNNISSA (tai SOL- MUUN) f) LISÄÄ (tai VÄHENNÄ) NOPEUTTA (luku) KILOMET- RILLÄ TUNNISSA (tai SOL- MULLA) g) PALAA NORMAALINO- PEUTEEN h) VÄHENNÄ MINIMILÄHESTY- MISNOPEUTEEN e) INCREASE (or REDUSE) SPEED TO (number) KILOMETRES PER HOUR (or KNOTS) f) INCREASE (or REDUSE) SPEED BY (number) KILOMETRES PER HOUR (or KNOTS) g) RESUME NORMAL SPEED h) REDUSE TO MINIMUM APPROACH SPEED i) EI NOPEUSRAJOITUKSIA i) NO (ATC) SPEED RESTRICTIONS 21. Liikennetiedotus (tutka) a) LIIKENNETTÄ KELLO (luku) (etäisyys) (etenemissuunta) (muut asiaankuuluvat tiedot): a) TRAFFIC (number) O'CLOCK (distance) (direction of flight) (any other pertinent information) 1) TUNTEMATONTA 1) UNKNOWN 2) HITAASTI LIIKKUVAA 2) SLOW MOVING 3) NOPEASTI LIIKKUVAA 3) FAST MOVING 4) LÄHENEVÄÄ 4) CLOSING 5) VASTAKKAISESSA (SAMASSA) SUUNNASSA 5) OPPOSITE (SAME) DIRECTION 6) SAAVUTTAVAA 6) OVERTAKING 7) VASEMMALTA OIKEALLE (OIKEALTA VASEMPAAN) 7) CROSSING LEFT TO RIGHT (RIGHT TO LEFT)...jos tiedossa 8) TYYPPI 8) TYPE...jos tiedossa 9) KORKEUS 9) LEVEL...jos tiedossa 10) NOUSUSSA (LASKEUTU- MASSA) 10) CLIMBING (DESCENDING)...väistön pyytäminen b) PYYDÄN VEKTOROINTIA b) REQUEST VECTORS

53 sivu 525 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA...tuntemattoman liikenteen ohittamiseksi c) HALUATKO VEKTOROINTIA? c) DO YOU WANT VECTORS? d) (OLET) SELVÄ LIIKENTEESTÄ (asiaankuuluvat ohjeet) d) CLEAR OF TRAFFIC (appropriate instructions) 12.A TOISIOTUTKASANON- NAT 22. Ilma-aluksessa olevan toisiotutkavastaajan tyyppi SUOMEKSI a) ILMOITA TRANSPONDERISI TYYPPI b) TRANSPONDERI KAKSI (tai NELJÄ tai CHARLIE, kuten lentosuunnitelmassa on esitetty) ENGLANNIKSI a) ADVISE TYPE OF TRANSPON- DER b) TRANSPONDER TWO (or FOUR or CHARLIE - as shown in the flight plan) c) TRANSPONDERIA EI OLE c) NEGATIVE TRANSPONDER 23. Transponderin käyttökäsky a) LÄHTÖÄ VARTEN KOODAA a) FOR DEPARTURE SQUAWK (luku) (code) Alueilla joilla on käytössä 64 ja 4-numeroisia koodin järjestelmät samanaikaisesti, kaikkien koodien tulee olla b) KOODAA (luku) b) SQUAWK (code) 24.Kun ohjaajaa pyydetään valitsemaan uudelleen määrätty moodi ja koodi c) KÄYNNISTÄ UUDELLEEN MOODI S TUNNISTE a) VALITSE UUDELLEEN (moodi)) (koodi) b) VALITSEN UUDELLEEN (moodi)) (koodi) c) RESET MODE S IDENTI- FICATION a) RECYCLE (mode) (code) b) RECYCLING (mode) (code) 25. Kun ohjaajaa pyydetään vahvistamaan valitsemansa moodi ja koodi a) VAHVISTA KOODI a) CONFIRM SQUAK b) KOODAAN (moodi)) (koodi) b) SQUAWKING (mode) (code) 26. Tunnistuspulssin käytön pyyntö a) KOODAA IDENT ("AIDENT") a) SQUAWK IDENT 27. Väliaikainen transponderin käytön lopettamispyyntö b) KOODAA PIENENNETYLLÄ TEHOLLA c) KOODAA NORMAALI TEHOLLA KOODAA STANDBY (STANDBAI) b) SQUAWK LOW c) SQUAWK NORMAL SQUAWK STANDBY

54 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu Hätäkoodin käyttöpyyntö KOODAA MAYDAY ("MEI DEI") SQUAWK MAYDAY 29. Transponderin käytön lopettamispyyntö 30. Korkeustiedon lähettämispyyntö LOPETA KOODAUS KOODAA KORKEUSNÄYTTÖ STOP SQUAWK SQUAWK CHARLIE 31. Paineasetuksen tarkistaminen ja lentokorkeuden vahvistaminen KORKEUS Muut aluetutkapalvelussa käytettävät sanonnat löytyvät lähestymistutkapalvelun yhteydestä. TARKISTA KORKEUSMITTARIN ASETUS JA VAHVISTA CHECK ALTIMETER SETTING AND CONFIRM LEVEL 12.A VALVONTATUTKASA- NONNAT SUOMEKSI 34. Palvelun antaminen a) VEKTOROINTI VALVONTA- TUTKA LÄHESTYMISEEN KIITOTIE (numero) b) VEKTOROINTI (ILS, VOR, NDB jne.) LÄHESTYMISEEN KIITO- TIE (numero) c) VEKTOROINTI (laskukierroksen osa) d) VEKTOROINTI NÄKÖLÄ- HESTYMISEEN KIITOTIE (numero) ILMOITA KENTTÄ/ KIITOTIE NÄKYVISSÄ e) (tyyppi) LÄHESTYMINEN EI MAHDOLLISTA (syy) (vaihtoehtoiset ohjeet) f) OHJEIDEN ANTO PÄÄTTYY (etäisyys) KOSKETUSKOH- DASTA g) TÄMÄ ON VALVONTATUTKA- LÄHESTYMINEN KIITOTIE (numero) PÄÄTTYEN (etäisyys) KOSKETUSKOHDASTA. ESTE- VARAKORKEUS (luku) METRIÄ (tai JALKAA) TARKISTA MINI- MISI (YLÖSVEDON SATTU- ESSA (ohjeet)) 35. Sivusuunta a) LIITYT (suunnistus- ja lähestymislaitteen säde) (etäisyys) (määrätystä paikasta tai KOSKETUSKOHDASTA) ENGLANNIKSI a) VECTORING FOR SURVEIL- LANCE RADAR APPROACH RUN- WAY (number) b) VEKTORING FOR (type of pilot interpreted aid) APPROACH RUN- WAY (number) c) VEKTORING FOR (positioning in the circuit) d) VECTORING FOR VISUAL APPROACH RUNWAY (number) REPORT FIELD/RWY IN SIGHT e) (type) APPROACH NOT AVAIL- ABLE DUE (reason) (alternative instructions) f) APPROACH INSTRUCTIONS WILL BE TERMINATED AT (distance) FROM TOUCHDOWN g) THIS WILL BE A SUR- VEILLANCE RADAR APPROACH RUNWAY (number) TERMINAT- ING AT (distance) FROM TOUCH- DOWN, OBSTACLE CLEARANCE ALTITUDE (or HEIGHT) (number) METRES (or FEET) CHECK YOUR MINIMA (IN CASE OF GO AROUND (instructions) a) YOU WILL INTERCEPT (radio aid or track) (distance) FROM (significant point or TOUCHDOWN)

55 sivu 527 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA... kun ohjaaja haluaa määrätyn mittaista loppuosaa...ohjeet ja tiedot b) PYYDÄN (etäisyys) LOPPU- OSAA c) ILMOITA KUN OLET (ILS:SSÄ (tai SUUNTASÄTEESSÄ tai LIUKUSÄTEESSÄ)) d) LÄHENET VASEMMALTA (tai OIKEALTA) (ILMOITA, KUN OLET (ILS tai -säde)) e) LIITY (VOR-radiaali, ILS-suuntasäde) (ILMOITA KUN OLET) f) KAARRA VASEMPAAN (OIKE- ALLE) OHJAUSSUUNTAAN (luku) (LIITTYÄKSESI (radiaali, ILS-suuntasäde) (tai ILMOITA, KUN OLET g) VEKTOROIN SINUT (radiaali, ILS-suuntasäde) POIKKI (syy) h) TÄMÄ KAARTO VIE SINUT (radiaali, ILS-suuntasäde) POIKKI (syy) i) VEKTOROIN SINUT (radiaali, ILS-suuntasäde) LÄPI (syy) b) REQUEST (distance) FINAL c) REPORT ESTABLISHED (ON ILS (or LOCALIZER, or GLIDE PATH)) d) CLOSING FROM LEFT (or RIGHT) (REPORT ESTABLISHED) e) INTERCEPT (RADIO AID) (REPORT ESTABLISHED) f) TURN LEFT (or RIGHT) HEAD- ING (three digits) (TO INTERCEPT) or (REPORT ESTABLISHED) g) EXPECT VECTOR ACROSS (localizer course or aid) (reason) h) THIS TURN WILL TAKE YOU TROUGH (aid) (reason) i) TAKING YOU TROUGH (aid) (reason) j) OHJAUSSUUNTA HYVÄ j) HEADING IS GOOD 36. Korkeus a) ALOITA LIUKU NYT (SÄILYTÄ (luku) ASTEEN LIUKUKULMA) b) (etäisyys) KOSKETUSKOH- DASTA KORKEUTESI TULISI OLLA (luku) METRIÄ (tai JAL- KAA) c) ILMOITA, KUN OLET LIU- KUPOLULLA 37. Paikka a) (etäisyys) KOSKETUSKOH- DASTA a) COMMENCE DESCENT NOW (TO MAINTAIN A (number) DEGREE GLIDE PATH) b) (distance) FROM TOUCHDOWN ALTITUDE (or HEIGHT) SHOULD BE (numbers and units) c) REPORT ESTABLISHED ON GLIDE PATH a) (distance) FROM TOUCHDOWN b) TARKISTA TELINE ALHAALLA b) CHECK GEAR DOWN c) KYNNYKSELLÄ c) OVER TRESHOLD 38. Lähestymisen päättyminen a) ILMOITA, KUN NÄKÖYHTEYS a) REPORT VISUAL b) ILMOITA KIITOTIE (VALOT) NÄKYVISSÄ c) LÄHESTYMINEN PÄÄTTYNYT (OTA YHTEYS (elin)) b) REPORT RUNWAY (LIGHTS) IN SIGHT c) APPROACH COMPLETED (CONTACT (unit))

56 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu Keskeytetty lähestyminen a) JATKA NÄKÖYHTEYDESSÄ TAI TEE YLÖSVETO (ylösvetoohjeet) b) TEE YLÖSVETO VÄLITTÖ- MÄSTI (ylösveto-ohjeet) (syy) a) CONTINUE VISUALLY OR GO AROUND (missed approach instructions) b) GO AROUND IMMEDIATELY (missed approach instructions) (reason) c) TEETKÖ YLÖSVEDON? c) ARE YOU GOING AROUND? d) YLÖSVEDON SATTUESSA (asiaankuuluvat ohjeet) d) IF GOING AROUND (appropriate instructions) 12.A ERÄITÄ ILMOITUKSIA (IFR / CVFR) e) TEEN YLÖSVEDON e) GOING AROUND 40.Paikkailmoitukset _.paikkailmoitusten poisjättäminen SUOMEKSI a) ILMOITA SEURAAVAKSI (määrätty paikka) b) JÄTÄ POIS PAIKKAIL- MOITUKSET ((paikka) SAAKKA) c) JATKA PAIKKAILMOITUSTEN ANTAMISTA ENGLANNIKSI a) NEXT REPORT AT (significant point) b) OMIT POSITION REPORTS (UNTIL (specify)) c) RESUME POSITION REPORTING 41. Lisäilmoitukset a) ILMOITA (paikka) OHITUS a) REPORT PASSING (significant point)...määrätyn paikan tai etäisyyden ilmoittaminen 42. Näkö- ja mittarilähestymislaitteiden kunto b) ILMOITA (luku) ETÄISYYS (DME-aseman nimi) c) ILMOITA KUN OHITAT RADI- AALIN (luku) (VOR-aseman nimi) d) MIKÄ ON ETÄISYYTESI (määrätty paikka) e) MIKÄ ON ETÄISYYTESI (DMEaseman nimi) a) (laite) KIITOTIE (numero) (kuvaus häiriöstä) b) REPORT (distance) FROM (name of DME station) DME c) REPORT PASSING (three digits) RADIAL (name of VOR) VOR d) REPORT DISTANCE FROM (significant point) e) REPORT DISTANCE FROM (name of DME station) DME a) specify visual or non-visual aid) RUNWAY (number) (description of deficiency) b) (laatu) VALOT (epäkuntoisuus) b) (type) LIGHTING (unserviceability state) c) ILS-KATEGORIA (numero) (epäkuntoisuus) c) ILS CATEGORY (category) (serviceability state)

57 sivu 529 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA d) YHDYSTIEVALOT (kuvaus häiriöstä) e) NÄKÖLÄHESTYMISLAITE (tyyppi) KIITOTIE (numero) (kuvaus häiriöstä) d) TAXIWAY LIGHTING (description of deficiency) e) (type of visual approach slope indicator) RUNWAY (number) (description of deficiency) f) VARAVOIMAA EI KÄYTETTÄ- VISSÄ f) SECONDARY POWER SUPPLY NOT AVAILABLE 12.A.4.17 ESIMERKKI RADIOPU- HELINLIIKENTEESTÄ Radiopuhelinliikenne-esimerkki lähilennonjohdon maaliikennettä valvovan osan "rullauslennonjohdon" (RULLAUS/GROUND (GND) ja lähtö-, lasku- ja laskukierrosliikennettä valvovan osan (TORNI/TOWER (TWR)) sekä ilma-aluksen (ACFT) välisestä radiopuhelinliikenteestä. Esimerkkilento on paikallislento, jota koskevat lentosuunnitelmatiedot annetaan tavallisesti radiolla. Kaikkia esimerkkilennolla sattuvia tapahtumia ei välttämättä satu jokaisella lennolla. 12.A LÄHTEVÄ ILMA-ALUS OHJAAJAN SANONNAT LIHAVALLA SUOMEKSI ENGLANNIKSI ACFT - MALMIN RULLAUS, OHCVS - MALMI GROUND, OHCVS GROUND ACFT GROUND ACFT GROUND - OHCVS, MALMIN RULLAUS, JATKA - OVS, VFR-LENTO NOKKA ULOS, 10 MINUUTTIA, TOIM- INTA-AIKA 4 TUNTIA OHJAAJA PULU, 2 HENKEÄ, TIEDOTUS BRAVO, PYYDÄN RULLATA OVS, RULLAA ODOTUSPAI- KALLE 18 RULLAAN ODOTUSPAIKALLE, OVS - OVS, ANNA TIETÄ VAS- TAANTULEVALLE PIPERILLE - OHCVS, MALMI GROUND, GO AHEAD - OVS, VFR-FLIGHT NOKKA OUT, 10 MINUTES, ENDURANCE 4 HOURS, PILOT PULU, 2 PERSONS, INFORMA- TION BRAVO, REQUEST TAXI - OVS, TAXI TO HOLDING POINT 18 - TAXIING TO HOLDING 18, OVS - OVS, GIVE WAY TO OPPOSITE PIPER ACFT - VÄISTETÄÄN PIPERIÄ, OVS - GIVING WAY TO OPPOSITE PIPER, OVS GROUND - OVS, ILMOITA KUN VALMIS TORNIN TAAJUUDELLA 118,9 (käyt. siirrytään GND:n taajuudelta TWR:n taajuudelle ilman ilmoitusta) - OVS, REPORT WHEN READY ON TOWER FREQUENCY 118, 9 ACFT - ILMOITAN KUN VALMIS TOR- NIN TAAJUUDELLA 118,9, OVS - ROGER, REPORTING TOWER FREQUENCY 118, 9 WHEN READY, OVS

58 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 530 ACFT - MALMIN TORNI, OVS, VAL- MIS - MALMI TOWER, OVS, READY TOWER - OVS, ODOTA - OVS, WAIT ACFT - ODOTAN, OVS - WAITING, OVS TOWER ACFT TOWER ACFT TOWER ACFT TOWER ACFT - OVS SELVÄ JÄTTÄMÄÄN LÄHI- ALUE NOKAN KAUTTA VFR - SELVÄ JÄTTÄMÄÄN LÄHIALUE NOKAN KAUTTA VFR, OVS - OVS, LASKEVAN CESSNAN JÄLKEEN RULLAA KIITO- TIELLE - LASKEVAN CESSNAN JÄL- KEEN RULLAAN KIITO- TIELLE, OVS - OVS, SELVÄ LENTOONLÄH- TÖÖN - SELVÄ LENTOONLÄHTÖÖN, OVS - OVS, TIEDOKSI VASTAAN TULEVAA LIIKENNETTÄ NOKASTA, ARVIOI MAL- MILLE 25 - HUOMIOIDAAN VASTAAN TULEVA LIIKENNE, OVS - OVS CLEARED TO LEAVE CON- TROL ZONE VIA NOKKA VFR - CLEARED TO LEAVE CONR- TOL ZONE VIA NOKKA VFR, OVS - OVS, BEHIND LANDING CESSNA LINE UP - BEHIND LANDING CESSNA LINING UP, OVS - OVS, CLEARED FOR TAKE-OFF - CLEARED FOR TAKE-OFF, OVS - OVS, OPPOSITE TRAFFIC FROM NOKKA, ESTIMATING MALMI AT 25 - LOOKING OUT FOR OPPOSITE TRAFFIC, OVS SAAPUVA ILMA-ALUS ACFT - MALMIN TORNI, OHCVS - MALMI TOWER, OHCVS TOWER - OHCVS, MALMIN TORNI JATKA - OHCVS MALMI TOWER, GO AHEAD ACFT TOWER ACFT - MALMIN TORNI, OHCVS, NOKKA SISÄÄN, TIEDOTUS I, QNH 1012, LASKUOHJEET - OVS, LIITY (MYÖS KUTSU) MYÖTÄTUULIOSALLE KIITO- TIE 18 (ja QNH:n 1012) - LIITYN (KUTSUN) MYÖTÄ- TUULIOSALLA 18, (QNH 1012), OVS - MALMI TOWER, OHCVS, NOKKA INBOUND, INFORMA- TION I, QNH 1012, FOR LAND- ING - OVS, JOIN DOWNWIND RUN- WAY 18 (QNH 1012) - JOINING DOWNWIND RUN- WAY 18 (QNH1012), OVS ACFT - OVS, MYÖTÄTUULIOSALLA - OVS, ON DOWNWIND

59 sivu 531 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA TOWER ACFT - OVS, JATKA LÄHESTYMISTÄ, LASKUVUORO 2, SEURAA YKKÖSTÄ PERUSOSALLA - JATKAN VUOROLLA KAKSI, YKKÖNEN NÄKYVISSÄ, OVS - OVS, CONTINUE APPROACH NUMBER TWO, FOLLOW NUM- BER ONE ON BASE - CONTINUE AS NUMBER TWO, NUMBER ONE IN SIGHT, OVS ACFT - OVS LOPPUOSA KIITOTIE 18 - OVS FINAL RWY 18 TOWER - OVS, SELVÄ LASKUUN, TUULI 210 ASTETTA 15 SOLMUA - OVS, CLEARED TO LANDWIND 210 DEGREES 15 KNOTS ACFT - SELVÄ LASKUUN, OVS - CLEARED TO LAND, OVS TOWER ACFT ACFT GROUND - OVS, KÄÄNNY ENSIMMÄI- SESTÄ (RISTEYKSESTÄ) VASEMPAAN ODOTA KII- TOTIEN 09/27 POHJOIS- PUOLELLA, OTA YHTEYS RULLAUKSEEN 121,6:LLA - ENSIMMÄISESTÄ VASEM- PAAN, ODOTAN KIITOTIEN 09/27:N POHJOISPUOLELLA, VAIHDAN RULLAUKSELLE, OVS - RULLAUS, OVS ODOTTAA KII- TOTIE 09/27:N POHJOISPUO- LELLA - OVS, YLITÄ KIITOTIE 09/27 JA RULLAA ASEMATASOLLE - OVS, TURN FIRST (INTERSEC- TION) LEFT AND HOLD NORTH OF RUNWAY 09/27, CONTACT GROUND 121,6 - FIRST TO LEFT, HOLDING NORTH OF RUNWAY 09/27, CHANGING TO GROUND, OVS - GROUND, OVS, HOLDING NORTH OF RUNWAY 09/27 - OVS, CROSS RUNWAY 09/27 AND TAXI TO APRON 12.A AFIS LENTOPAIKALLA JA SEN LÄHEISYYDESSÄ KÄYTET- TÄVÄT SANONNAT OHJAAJAN SANONNAT LIHAVALLA SUOMEKSI ENGLANNIKSI I-A: SAVONLINNA AFIS, FASTAIR 345 VALMIS KÄYNNISTÄMÄÄN. SAVONLINNA AFIS, FASTAIR 345 READY TO START-UP. AFIS: FASTAIR 345 FASTAIR 345 FASTAIR 345 EI KÄYNNISTYSRAJOITUKSIA TUULI 330 ASTETTA 12 SOLMUA NO START UP RESTRICTIONS WIND 330 DEGREES 12 KNOTS QNH 1020 QNH 1020 LÄMPÖTILA 20 TEMPERATURE 20 AIKA NOLLA YKSI TIME ZERO ONE

60 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 532 I-A: QNH 1020 FASTAIR 345, KÄYNNISTETÄÄN QNH 1020 FASTAIR 345, START- ING UP AFIS: FASTAIR 345 FASTAIR 345 AFIS: I-A: TAMPEREEN ALUE SELVITTÄÄ FASTAIR 345:DEN HELSINKIIN LENTOSUUNNITELMAN MUKMN LENTOPINTA 140, LIITY LENTOVÄYLÄÄN W6 LENTOPINNALLA 80 TAI YLI, KOODAA TAMPEREEN ALUE SELVIT- TÄNYT HELSINKIIN LENTOSUUNNITELMAN MUKAAN LENTOPINTA 140, LIITYTÄÄN LENTOVÄYLÄÄN W6 LENTOPINNALLA 80 TAI YLÄPUOLELLA, KOODATAAN 3456, FASTAIR 345. TAMPERE CONTROL CLEARS FASTAIR 345 TO HELSINKI VIA FLIGHT PLANNED ROUTE FL 140, ENTER AIRWAY W6 AT FL 80 OR ABOVE, SQUAWK CLEARED BY TAMPERE CON- TROL TO HELSINKI VIA FLIGHT PLANNED ROOTE FL 140, WILL ENTER AIRWAY W6 AT FL 80 OR ABOVE, SQUAWK 3456, FASTAIR 345. AFIS: SAVONLINNA AFIS SAVONLINNA AFIS I-A: FASTAIR 345 VALMIS RULLAA- MAAN FASTAIR 345 READY TO TAXI AFIS: FASTAIR 345 LIIKENTEESI ON C- 421 (OHCBC) LYHYELLÄ LOPPUOSALLA KIITOTIE 30 LASKUA VARTEN. AJONEUVO RULLAUSTIELLÄ AJAMASSA ASEMATASOLLE. FASTAIR 345 TRAFFIC IS C-421 (OHCBC) ON SHORT FINAL RUN- WAY 30 FOR LANDING AND ONE VEHICLE ON THE TAXIWAY PROCEEDING TO APRON. I-A: I-A: FASTAIR 345 RULLAA ODOTUS- PAIKALLE KIITOTIE 30 FASTAIR 34S RULLAA KII- TOTIELLE 30 FASTAIR 345 WILL TAXI TO HOLDING POINT RUNWAY 30 FASTAIR 345 WILL LINE UP RUNWAY 30 AFIS: FASTAIR 345 FASTAIR 345 I-A: AFIS: I A: FASTAIR 345 VALMIS LENTOON- LÄHT0ÖN FASTAIR 345 KIITOTIE VAPAA, TUULI 250 ASTETTA 25 SOL- MUA FASTAIR 345 SUORITTAA LEN- TOONLÄHDÖN FASTAIR 345 READY FOR DEPARTURE FASTAIR 345 RUNWAY VACATED, WIND 250 DEGREES 25 KNOTS FASTAIR 345 WILL TAKE OFF AFIS: FASTAIR 345 FASTAIR 345

61 sivu 533 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA AFIS: I-A: I-A: AFIS: I-A: FASTAIR 345 LÄHTÖ 07, KERRO LÄPI LENTOPINTA 60 LÄHTÖ 07, KERRON LÄPI LENTOPINTA 60 FASTAIR 345 MENEE LÄPI LENTOPINTA 60 FASTAIR 34S OTA YHTEYS TAMPEREEN TUTKAAN TAAJ- UUDELLA 125,4 MHz OTETAAN YHTEYS TAM- PEREEN TUTKAAN TAAJ- UUDELLA 125,4 MHz, FASTAIR 345 FASTAIR 345 DEPARTED 07, REPORT PASSING FL 60 DEPARTED 07, WILL REPORT PASSING FL 60 FASTAIR 345 PASSING FL 60 FASTAIR 345 CONTACT TAM- PERE RADAR FREQUENCY 125,4 MHz CONTACT TAMPERE RADAR FREQUENCY 125,4 MHz, FASTAIR 345 AFIS: SAVONLINNA AFIS SAVONLINNA AFIS

62 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 534