M16/2008/85 TUTKIMUSLABORATORION NÄYTEVIRTOJEN SELVITTÄMINEN LIMS-JÄRJESTELMÄN POHJAKSI
|
|
- Eeva-Liisa Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 M16/2008/85 TUTKIMUSLABORATORION NÄYTEVIRTOJEN SELVITTÄMINEN LIMS-JÄRJESTELMÄN POHJAKSI Opinnäytetyö Erik Heikkinen Riihimäen ammattioppilaitos Laboratorioalan perustutkinto
2 ESIPUHE Olin vuoden 2008 syksyllä työharjoittelussa Geologian Tutkimuskeskuksen (GTK) tutkimuslaboratoriossa Espoon Otaniemessä. Tehtäväkseni annettiin laboratorion näytevirtojen selvittäminen, joka tulisi jatkossa toimimaan GTK:lle hankittavan tiedonhallintajärjestelmän pohjana. Yleisesti ottaen laboratorion kokonaisuuden hahmottamisesta oli enemmän hyötyä kuin yksittäisen laitteen parissa tehdystä päättötyöstä. Työhön kuului silti moniin minulle tuntemattomiin laitteisiin ja analyysimenetelmiin tutustuminen sekä kahden viikon käytännön harjoittelu muun muassa röntgendiffraktiolaboratoriossa. Haluan kiittää avusta opinnäytetyön suunnittelussa ja tarkistamisessa ohjaajaani erikoistutkija Mia Tiljanderia ja laboratoriopäällikkö Jukka Marmoa, sekä analyysitapojen ja - laitteiden esittelystä laboratoriomestari Sirkku Mäenluomaa, tutkimusassistentti Ahti Nissistä ja geologi Marja Lehtosta sekä Bo Johanssonia, Lassi Pakkasta ja muuta laboratoriohenkilökuntaa. 2
3 Laitteista ja menetelmistä käytettyjen tekstissä esiintyvien lyhenteiden selitykset EPMA / MicroProbe Elektronimikroanalysaattori, Electron Probe Micro-Analysis LA-MC-ICPMS Laserablaatio multikollektori induktiivisesti kytketty plasmamassaspektrometri, Laser Ablation Multi-Collector Inductively Coupled Plasma Mass Spectrometer IR Infrapunaspektrometri, Infra-Red Spectrometer LIMS Laboratorion tiedonhallintajärjestelmä, Laboratory Information Management System RI Radiogeeniset isotoopit SEM-EDS Pyyhkäisyelektronimikroskooppi ja energiadispersiivinen spektrometri, Scanning Electron Microscope - Energy Dispersive Spectrometer SI Stabiilit isotoopit SIMS (NordSIM) Secondary Ion Mass Spectrometer SHRIMP High-resolution multi-collector secondary ion mass spectrometer TIMS Thermal Ionization Mass Spectrometer XRD Röntgendiffraktio, X-Ray Diffraction 3
4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TUTKIMUSLABORATORION TOIMINTA Esikäsittely Laboratoriot SEM-laboratorio MicroProbe-laboratorio XRD-laboratorio Radiogeeninen isotooppilaboratorio Stabiilien isotooppien laboratorio LA-MC-ICPMS-laboratorio AINEISTON KÄSITTELY Tiedon etsintä Laboratorion menetelmäkohtaiset näytepolut TULOKSET LÄHTEET Liite Liite 1. Taulukkomuotoinen LIMS-suunnitelma
5 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus (GTK) tutkii kallioperää ja maaperää sekä tuottaa ja jakaa niistä geologista tietoa elinkeinoelämän tarpeisiin. GTK on perustettu vuonna Sillä on neljä alueyksikköä Suomessa, joista kullakin on oma osaamisalueensa. Rovaniemellä sijaitsevan Pohjois-Suomen yksikön toiminta palvelee kaivosteollisuutta, Kokkolan Länsi-Suomen yksikkö maankäyttöä ja energiahuoltoa ja Kuopiossa oleva Itä-Suomen yksikkö kaivannaisteollisuutta ja ympäristöhuoltoa. Espoon Otaniemessä sijaitseva Etelä- Suomen yksikkö on keskittynyt kasvukeskuksia palvelevaan toimintaan ja kansainvälisiin projekteihin; se vastaa myös merkittävästä osasta GTK:n tutkimusta ja kehitystä. GTK:n tutkimustoiminnan keskeisiä alueita ovat taloudellisesti ja strategisesti tärkeät jalo- ja perusmetallit, teollisuusmineraalit, pohjavesi, kiviainekset, rakennuskivet ja soiden bioenergia. Mittaustuloksia voidaan soveltaa maankamaran ja sen luonnonvarojen hyödyntämiseen, niiden kestävään käyttöön ja hyödyntämisen aiheuttamien ympäristövaikutusten selvittämiseen sekä ympäristöongelmien ennalta estämiseen ja ratkaisemiseen. Otaniemen Etelä-Suomen yksikössä on tutkimuslaboratorio, jossa työskentelee 23 ihmistä. Heistä 13 on tutkijoita. Tutkimuslaboratorion toiminta jakaantuu mineralogisiin ja isotooppigeologisiin palveluihin. Niihin kuuluvat geologisen ja muun materiaalin koostumuksen määrittäminen, tunnistaminen ja karakterisointi sekä isotooppianalyysien ja -tutkimusten tuottaminen, joita tarvitaan lähinnä raaka-aineiden etsinnässä, geologisten prosessien selvittämisessä, ympäristötutkimuksessa sekä yleisesti tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Mineralogiset tutkimuspalvelut jakautuvat toiminnallisesti viiteen ryhmään: fysikaaliskemiallisiin ja elektronioptisiin menetelmiin, prosessimineralogisiin toimintoihin, arvoja jalomateriaalitutkimuksiin sekä timanttien indikaattorimineraalien etsintä- ja tunnistuspalveluihin. Isotooppilaboratorion toiminta jakautuu radiogeenisten ja stabiilien isotoop- 5
6 pien laboratorioihin. Lisäksi uusina laitteina laboratoriossa on LA-MC-ICPMS-laite ja sähköinen Selfrag-hajotin, jotka ovat vielä koekäytössä. Suuressa laboratoriossa liikkuvien näytevirtojen seuraamista varten on tärkeää, että käytössä on yhtenäinen järjestelmä, jolla pystytään seuraamaan eri analyysivaiheita. Järjestelmän tulisi pystyä toimimaan myös riskienhallinnan apuna muun muassa asiakastietojen salaamisessa. GTK:ssa analyysitietoja kirjataan edelleen käsin vihkoihin ja Exceltaulukoihin, mikä ei ole täysin luotettava käytäntö. Stabiilien isotooppien laboratorion käytössä on sisäinen tiedonhallintajärjestelmä, LIMS (Laboratory Information Management System for stable isotopes). Uutta tiedonhallintajärjestelmää on suunniteltukin GTK:lle jo pitkään, mutta kun kemian laboratorio eriytyi siitä omaksi yrityksekseen Labtiumiksi, hanke jäi kesken. Vuonna 2005 kerätyt tiedot laboratorioiden toiminnasta tallennettiin CD:lle. Päättötyön tavoitteena on selvittää laboratorioiden sisäiset toimintatavat ja näytevirrat, jotta voidaan sen perusteella luoda yhteinen tietojärjestelmä kattamaan koko tutkimuslaboratorion toimintaa. Järjestelmän avulla näytetiedoista tulisi selvitä analyysin suorittaja ja analyysipäivämäärä sekä tieto, missä vaiheessa tutkimusta ollaan vai onko se jo saatettu loppuun. Järjestelmä pyrkii yhtenäistämään tietojen hallintaa ja helpottamaan näytetietojen löytämistä sekä mahdollisesti vähentämään näytteiden kirjaamista käsin. Uuden järjestelmän suunnittelu edellyttää kaikkien esikäsittely-, preparointi- ja analyysivaihtoehtojen ja -laitteiden sekä erilaisten näytetietojen määrän tuntemista. Laboratorioiden toimintaan tutustuminen tapahtui käymällä eri yksiköissä ja tutkijoiden kanssa keskustelemalla. 6
7 2 TUTKIMUSLABORATORION TOIMINTA GTK:n tutkimuslaboratoriolla on käytössään monia laitteita muun muassa mineraalien tunnistukseen, kuvien tuottamiseen, kemiallisen koostumuksen analysointiin ja isotooppigeologisiin sovellutuksiin. Asiakkaina on teollisuuden yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistojen ja korkeakoulujen tutkijoita ja opiskelijoita sekä yksityishenkilöitä. 2.1 Esikäsittely Yhteistä monille laboratoriolaitteille ovat esikäsittelyvaiheet. Analyysitarkoituksesta riippuen näytteet saatetaan murskata ja jauhaa, mikä taas voidaan tehdä erityyppisillä murskaimilla tai myllyillä. Analysointia varten kivinäytteistä voidaan esimerkiksi tehdä tasapintaisia leikkeitä tai ne voidaan hioa erittäin ohuiksi levyiksi, ohuthieiksi. Esikäsittelyn tuloksena saatavat jauheet ja mineraalirakeet voidaan valaa epoksiin ja niiden pinta hioa. Näin valmistetuista näytteistä käytetään nimitystä pintahie tai pintahienappi (ks. kuva 1). Näytteiden erotteluun ja rikastamiseen on vaihtelevia menetelmiä, kuten pikkaus eli kiteiden erottaminen pinsettejä ja valomikroskooppia apuna käyttäen, raskasnesteseparointi jossa näytejauheen raskain osa valuu erotussuppilossa olevan raskasnesteen, esimerkiksi metyleenijodidin, läpi ja kevyt aines jää sen pinnalle, magneettinen erottaminen, sähköiskuja käyttävä Selfrag-hajotin ja erikokoisia seuloja. Joskus tilaaja on tehnyt esikäsittelyn jo valmiiksi ennen näytteen laboratorioon saapumista. Kuva 1. Pintahienappeja EPMA-laitteen näytepidikkeessä. (Erik Heikkinen, 2008) 7
8 2.2 Laboratoriot SEM-laboratorio Pyyhkäisyelektronimikroskoopilla, SEM:llä (Scanning Electron Microscope), voidaan näytettä vahingoittamatta tutkia sen koostumusta elektronioptisesti. GTK:lla käytössä oleva SEM on mallia JEOL JSM-5900LV (ks. kuva 2). Siinä on kertainen suurennos. Kuva 2. SEM-laitteisto JEOL JSM-5900LV. (Erik Heikkinen, 2008) SEM:lle tulevat näytteet voivat olla pintahienappeja, ohuthieitä, näytejauhetta tai tasaiseksi hiottuja näytekappaleita. Näytekammio on tyhjiö, jossa ilman määrää säädellään näytteen sähkönjohtavuuden mukaan. Sähkönjohtavuutta muokataan myös pinnoittamalla näyte hiilellä tai kullalla. Kultapinnoite saattaa aiheuttaa kuitenkin ongelmia näytteen spektrin piikkien tulkinnassa, sillä se peittää taakseen muiden alkuaineiden piikkejä. Saadut tulokset voivat olla numeerista tietoa, kuvia, spektrejä tai alkuainejakaumakarttoja. Laitteella on kolme eri detektoria, BSE (backscatter, elektronien takaisinsironta), SE (sekundääriset elektronit) ja CL (katodilumenesenssi), jotka tuottavat kuvia. EDS (energiadispersiivinen spektrometri) on SEM:iin kytketty lisälaite, joka tuottaa alkuainejakaumakarttoja. Sillä voidaan analysoida näytteen pinnasta kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti kaikki alkuaineet ja näin selvittää sen koostumus. 8
9 SEM:llä käy toisinaan ulkopuolisia asiakkaita, jotka maksavat laitteen käyttöajasta. Heiltä ei jää varsinaisia tuloksia, mutta heidät tulee silti ottaa huomioon laitteen käyttömäärän seurannassa. Myös laboratorion kanssa yhteistyössä toimivat yliopiston tutkijat käyttävät laitetta MicroProbe-laboratorio Elektronimikroanalysaattori (EPMA, Electron Probe Micro-Analyzer) tekee alkuainemittauksia kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti. Sillä voidaan tuottaa myös elektronioptisia kuvia. GTK:lla oleva MicroProbe on mallia Cameca SX100 (ks. kuva 3). Siihen on kytketty viisi aallonpituusdispersiivistä spektrometriä (WDS) ja energiadispersiivinen spektrometri (EDS). EDS tunnistaa alkuaineet muodostamalla niistä spektrille erikokoisia piikkejä näytteestä takaisin heijastuvan energian määrästä riippuen. Kvantitatiivinen mittaus näytteestä saadaan tehtyä aallonpituuden mukaan. Kuva 3. EPMA-laite Cameca SX 100. (Erik Heikkinen, 2008) Näytteet tulevat MicroProbelle usein kivinä tai rikasteina. Mittausta varten niistä voidaan tehdä ohuthieitä tai kahden eri koon epoksinappeja. Jauhenäytteitä ei käytetä laitteen korkean vakuumin vuoksi. Näytteisiin tehdään yleensä hiilipäällyste evaporaattorilla. Mittaus voidaan myös tehdä suoraan näytekappaleesta. Kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen pääalkuainemittauksen lisäksi näytteestä voidaan tehdä hivenaineanalyysi tai tietyn faasin automaattinen haku. Näytelomakkeeseen merkitään, mitkä näistä neljästä analyysista on 9
10 tehty. Näytteestä voidaan valita mitattavaksi kerralla enintään 15 alkuainetta. Tulokset saadaan kuvina tai Excel-taulukoina XRD-laboratorio Philips X Pert MPD -mallia oleva röntgendiffraktiolaite (XRD, X-Ray Diffraction) (ks. kuva 4) tunnistaa mineraaleja kemiallisen koostumuksen sijaan niiden kiteille ominaisen hilarakenteen perusteella. Tietyllä kulmalla näytteeseen osuvat röntgensäteet heijastuvat kiteisen aineen hilan atomitasoilta ja muodostavat tälle ominaisen spektrin. XRD:lle tulevat näytteet hienonnetaan jauheeksi, joka laitetaan pienelle lasi- tai silikonilevylle. Mittaus tehdään yleensä kulmavälillä Pyörivään näytepreparaattiin suunnataan röntgensäde, jonka tuottamasta heijastuskulmasta laite mittaa mineraalikiteen d-arvon, eli sen hilatasojen etäisyyden toisistaan. Laite tuottaa d-arvojen perusteella spektrin, josta tunnistus tapahtuu HighScore-tunnistusohjelman avulla. Kuva 4. X Pert MPD -laite XRD-laboratoriossa. (Erik Heikkinen, 2008) 10
11 2.2.4 Radiogeeninen isotooppilaboratorio RI-laboratorio tekee ikämäärityksiä ja alkuperätutkimuksia sekä selvittää kallioperän kehityshistoriaa. Näytteiden analysointi tapahtuu tutkimuslaboratorion TIMS-massaspektrillä (ks. kuva 5), Tukholmassa SIMS:llä tai Pietarissa SHRIMP:llä. Näytteet murskataan ja separoidaan. Analyysi tehdään mikroskoopilla erotetuista rakeista. Näytteestä tehdään eri menetelmillä kolme tai neljä analyysia. Kokokivinäytteet liuotetaan happoseokseen. Yksittäisistä mineraalirakeista analysoidaan lyijyn ja uraanin isotooppikoostumuksia ja kokokivinäytteen jauheesta Sm/Nd ja Rb/Sr. Strontium voidaan analysoida myös vesinäytteestä. Kuva 5. RI-laboratorion TIMS-laittteisto. (Erik Heikkinen, 2008) Stabiilien isotooppien laboratorio SI-laboratorio mittaa vedyn (pois lukien tritiumin), hapen ja hiilen isotooppien massaeroja vesinäytteistä. Mittaustuloksia hyödynnetään varsinkin pohjavesitutkimuksissa. Hiilen isotooppikoostumusta voidaan mitata myös muun muassa karbonaattikivistä. Mittaukset tehdään MAT-251-massaspektrometrillä (ks. kuva 6). 11
12 Kuva 6. MAT-251-laite SI-laboratoriossa. (Erik Heikkinen, 2008) LA-MC-ICPMS-laboratorio GTK:lla on vielä testikäytössä oleva LA-MC-ICPMS-laite (ks. kuva 7), jolla tutkitaan kiinteitä näytteitä laserin avulla tai nestemäisiä näytteitä plasman avulla. Tutkimusmenetelmät eivät ole vielä vakiintuneet. Mahdollisia tutkimuskohteita ovat esimerkiksi hafniumin isotoopit zirkoneista, zirkonin U-Pb-isotoopit sekä uraanimineraalit laserin avulla. Plagioklaasin ja apatiitin Sr-isotoopit sekä Sr-, Nd-, Pb- ja U-isotoopit laimeista liuoksista, kuten pohjavesistä, voidaan myös analysoida. LA-MC-ICPMS-laitetta käyttävät yliopistojen opiskelijat tai GTK:n omat tutkijat. Nimensä mukaisesti laite koostuu useasta osasta. Laserablaatiossa kiinteistä näytteistä irtoaa pieniä partikkeleita, jotka siirtyvät plasmanebulaattoriin ionisoitumista varten. Nestemäiset näytteet menevät suoraan plasmaan. Tämän jälkeen isotoopit erottuvat magneetin avulla tyhjiössä massansa mukaan, jonka jälkeen ne siirtyvät multikollektorille. 12
13 Kuva 7. LA-MC-ICPMS-laitteisto. (Erik Heikkinen, 2008) 3 AINEISTON KÄSITTELY 3.1 Tiedon etsintä Kokonaiskuva laboratorion toimintatavoista rakentui tutkimalla tutkimuslaboratorion toimintakäsikirjaa ja CD:tä sekä kiertämällä eri analyysilaboratorioissa tutustumassa niiden laitteisiin ja analyysimenetelmiin. 3.2 Laboratorion menetelmäkohtaiset näytepolut Näytteet saapuvat ensin tutkijalle, joka kirjaa niiden tilaustiedot. Sen jälkeen osa näytteistä esikäsitellään analyysia varten. Näytteet, joista analysoidaan timantin indikaattorimineraalit, separoidaan, erotellaan magneettisesti, seulotaan ja sen jälkeen mikroskopoidaan. Näytteestä löydetyt, kahteen kertaan pikatut indikaattorit analysoidaan SEM-EDS:llä teipille kiinnitettyinä, ja löydetyistä, merkitsevistä indikaattorirakeista tehdään pintahieet, 13
14 jotka analysoidaan EPMA:lla. Tämän jälkeen analyysista tehdään tulkinta ja hieet arkistoidaan. SEM:llä tehdään paljon määrityksiä. SEM-analyysin lisäksi näytteille tehdään usein myös muita analyysejä. Näytteet tulevat SEM:lle toisinaan RI-, LA-MC-ICPMS- tai XRDlaboratoriosta. Yleensä näyte tulee SEM:lle hielaboratorion kautta ja siirtyy seuraavaksi EPMA:lle. EPMA:lle eli MicroProbelle näytteet tulevat pääasiassa suoraan tai SEM:ltä. Kun näyte analysoidaan XRD:llä, osa näytteestä jauhetaan käsin preparaattia varten. Harvoin tarvitaan murskauslaitetta. IR-määritystä ja SEM:iä käytetään joskus XRD-tulkinnan varmistukseen. RI-laboratorion näytteet menevät ensin esikäsittelyyn, jossa ne murskataan, erotellaan tärypöydällä ja separoidaan, minkä jälkeen ne preparoidaan seulomalla ja valmistamalla ne mittaukseen pesemällä, kokokivijauheiden liuotuksella ja ioninvaihdolla, minkä jälkeen näyte analysoidaan TIMS:llä. Laboratorion tutkijat käyttävät tutkimuksissaan myös ohuthieitä, jotka valmistetaan hielaboratoriossa. Osassa näytteitä käytetään SEM:iä mineraalien tunnistuksessa. Myös XRD-analyysia käytetään satunnaisesti. Stabiilien isotooppien laboratoriossa saapuvat näytteet kirjataan omaan LIMSjärjestelmään. Näytteet käsitellään työohjeiden mukaisesti omassa laboratoriossa. Näytteet analysoidaan MAT-251-massaspektrometrillä. Tulokset tallennetaan LIMS:iin, jossa ne myös kalibroidaan. Laboratorion oma LIMS toimii näytetietojen arkistona. LA-MC-ICPMS-laitteella näytteiden kulku ei ole vielä vakiintunutta, mutta laitteella käytetään kiillotettuja ohuthieitä ja pintahieitä, jotka valmistetaan hielaboratoriossa. 14
15 Tuloksista valmistuneet tutkimusraportit säilyttää laboratorion tutkija. Laajemmat raportit varastoidaan GTK:n arkistoon. Tutkimusselostukset säilytetään tutkijoiden omissa arkistoissa. Näytteiden esikäsittely-, preparointi- ja analyysivaihtoehtoja on esitetty liitteessä 1. 4 TULOKSET Pääasiallisesti tutkimuslaboratorion LIMS:n on tarkoitus selvittää näytteestä kaikkein oleellisimmat tiedot, eli tutkimuksen etenemisen, tutkimuksen suorittajan ja tulokset. Yksityiskohtaisia analyysitietoja ei ole tarkoitus sisällyttää järjestelmään. Näytepolkujen selvittämisen lisäksi LIMS:n tarkoitus on toimia laboratorion näytelomake- ja raporttiarkistona. Kun analyysista kirjataan tietoja, olisi käytännöllistä, jos niitä ei tarvitsisi kirjoittaa vielä uudestaan LIMS:iin, vaan ne kopioituisivat sinne vaivattomasti. Näytelomakkeet kaikkine analyysitietoineen löytyisivät LIMS:stä yksinkertaisella haulla, eikä niitä tarvitsisi etsiä laboratoriotiloista tai tietokoneen tiedostokansioista. Osa GTK:n asiakkaista on salaisia, joten LIMS:n täytyy pystyä turvaamaan tilaajien ja näytteiden tiedot. Tietoihin voisi esimerkiksi päästä käsiksi vain salasanan avulla, jonka tietäisi järjestelmän ylläpitäjän lisäksi vain kyseinen tutkija. Eri näytteiden tietojen yhdistämisessä on ongelmana sekin, että niillä on omat analyysikohtaiset numerosarjansa. Vaihtoehtoina on pysyä nykyisessä käytännössä, tai muuttaa toimintatapaa niin, että yksi henkilö ottaa kaikki saapuvat näytteet vastaan, kirjaa niille yhteneväiset näytenumerot ja toimittaa näytteet tutkijalle sen jälkeen. Uudessa näytteiden vastaanottojärjestelmässä siis voidaan joko jatkaa entiseen tapaan, eli kirjata näytteille tunnukset analyysin ja/tai menetelmän mukaisesti, tai sitten siirtyä yksinkertaiseen kronologiseen järjestelmään, jossa kaikki näytteet saavat tunnuksen pelkän saapumisjärjestyksen mukaan juoksevasti. 15
16 Kaaviomalliseen rakenteeseen perustuvan LIMS:n mahdollisia toteutusvaihtoehtoja esittävät kaavio 1 ja kaavio 2. Kaavio 1. GTK:n tutkimuslaboratorion näytevirrat ja analyysilaitteet. 16
17 Kaavio 2. Esimerkki kaaviosta, joka kuvaa yksittäisen näytteen etenemistä GTK:n tutkimuslaboratoriossa. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET GTK:n tutkimuslaboratorio tuottaa jatkuvasti suuria määriä tietoa, jonka hallitsemiseen on luotava luotettava ja toimiva tiedonhallintajärjestelmä (LIMS). Tiedonhallintajärjestelmän avulla on tarkoitus pysyä ajan tasalla tilausten etenemisestä ja määrästä sekä laitteiden käytöstä. LIMS:n olemassaolo on turvallisuustekijä, sillä sen tehtävänä on myös laboratoriotietojen varmuuskopioiminen ja säilyvyyden turvaaminen. Tällä hetkellä stabiilien isotooppien laboratoriossa on käytössä LIMS, joka on luotu vain kyseisiä määrityksiä varten. 17
18 Yhtenäisen tiedonhallintajärjestelmän puuttuessa tiedot saman näytteen eri analyyseista sijaitsevat monessa tapauksessa kaikki omilla tietokoneillaan. Joskus ne taas lähinnä on kirjattu käsin seurantavihkoon. Näin niiden löytäminen voi toisinaan olla hidasta, jos tiedot on kirjattu huolimattomasti. Tutkijoita haastatellessa nykyinen kirjaamisjärjestelmä, joka on kaikilla omanlaisensa, vaikutti toisaalta hyvin toimivalta ja selkeältä, mutta kokonaisuuden hallintaan tarvitaan silti yhtenäinen järjestelmä. LIMS:n on tarkoitus selvittää kaikki näytteille tehdyt toimenpiteet. Varsinainen analyysi voidaan tehdä yhdellä tai useammalla laitteella. Näytteen saapuessa ei aina tosin tiedetä valmiiksi, millä menetelmillä näytettä tullaan analysoimaan. LIMS:n pitäisi kertoa näytteestä sille tehtyjen esikäsittelyn ja analyysien lisäksi niiden suorittajat ja suoritusajankohdat, mahdollinen kussakin analyysivaiheessa käytetty vaihtoehto ja eri laitteet sekä se, missä muodossa tulokset ovat ja yleensä määrityksessä tapahtuneet poikkeamat. Paitsi varsinainen analyysin suoritus, järjestelmän avulla näytteen tiedoista tulisi selvitä myös tilaaja, tilaajan antama näytetunnus, näytteen vastaanottopäivä ja vastaanottaja, hankkeen numero, vastuualue, aikataulu, tieto esimerkiksi siitä, onko laskutus hoidettu ulkoisesti vai sisäisesti, sekä raportoija ja raportin sijainti tai suora linkki raporttiin. Myös raportointitapa eli se, onko raportti esimerkiksi tiedosto vai tuloste, on otettava huomioon. Jos kaikki tiedot olisivat kuitenkin samaan aikaan esillä, järjestelmä olisi hyvin sekavan näköinen, joten sen käytön selkeyttämiseksi ja visuaalisen ilmeen parantamiseksi tulisi miettiä tietojen mahdollista tiivistämistä tai karsimista. Näytteet voisi esimerkiksi lajitella analyysitarkoituksen mukaan. Tosin timantin indikaattorimineraaleja etsittäessä analyysissa käytetään kuitenkin sekä elektronimikroskooppia että mikroanalysaattoria, joten näytteitä ei ole mahdollista lajitella ainakaan suoraan käytettävän laitteen mukaan. Mikroanalysaattorillakin on vielä eri vaihtoehtoja mittauksille. Lisäksi näytteelle voidaan tarpeen vaatiessa tehdä jokin varmistusanalyysi. Esimerkiksi infrapunaspektrometriä käytetään XRD-analyysin varmistukseen, mutta sitäkin silti niin harvoin, että se voisi olla vain sivuhuomautuksena. LIMS:n visuaalisessa suunnittelussa ehkä hankalinta on ottaa huomioon myös se, että laitteiden käyttöjärjestys vaihtelee. 18
19 Järjestelmä voisi toteutua taulukko- tai kaaviomuotoisena. Kaavio selvittäisi näytteen etenemistä visuaalisesti paremmin, taulukkomuotoisena sen avulla taas voisi seurata useampia näytteitä samanaikaisesti. Lopullinen ratkaisu LIMS:stä jää kuitenkin riippumaan laboratorion tarpeista. Oli mielenkiintoista seurata tutkijoiden välistä keskustelua ja havaita erilaisia mielipiteitä uuden tiedonhallintajärjestelmän tarpeellisuudesta. Kun otettiin huomioon, mitä kaikkia ominaisuuksia siihen kannattaa sisällyttää ja mikä loppujen lopuksi kannattaa jättää siitä pois, järjestelmän luomisessa oli lukuisia toteutusvaihtoehtoja. Suunnitteluvaiheessa järjestelmän rakenne ja sisältö muuttuivat myös sitä mukaa, kun tutustuttiin uusiin laboratoriolaitteisiin. Työharjoittelupaikkana GTK oli vähintäänkin mielenkiintoinen. Pitkälle kehitettyihin laitteisiin tutustuminen oli älyllisesti stimuloivaa. Työympäristö oli kansainvälistä, mikä toi työhön myös haasteellisuutta. Työpäivien lomassa saattoi tutustua myös GTK:n tiloissa olevaan Geonäyttelyyn, joka havainnollisti, miten monipuolista geologia on ja miten suuri merkitys sillä on monilla elämän osa-alueilla. 19
20 LÄHTEET Mänttäri, Irmeli 2007: Mineralogisten ja isotooppigeologisten tutkimuspalvelujen toimintakäsikirja, versio Geologian tutkimuskeskus, laatujärjestelmä, GTK, Etelä- Suomen yksikkö, tutkimuslaboratorio. Espoo. GTK:n tutkimuslaboratoriot (CD), GTK, Etelä-Suomen yksikkö, tutkimuslaboratorio. Espoo. 20
21 Liite Liite 1. Taulukkomuotoinen LIMS-suunnitelma. 21
22 Taulukkomuotoinen LIMS-suunnitelma Vastaanottaja Murskaus Sep. Mag. Sep. Hielabra 2. SEM EPMA RI-labora- SI-labora- LA-MC- Tulokset vastaanottopäivä mursk.jauh met. erot- Cle- OH / KOH hie num/kuva kvan/kval XRD torio U/Pb torio ICP-MS sijainti Näytteen tiedot täryp. seul. jodid telu rici / PH tms. /spk/aajk /F.hk/Trc Rb/Sr Sm/Nd O / H / C tiedostomuoto Timantin indik. mineraali- X X X X teippi X X näytteet SEMnäytteet kyllä / ei X (x) EPMAnäytteet kyllä / ei (x) (x) (x) XRDnäytteet X (x) (x) X Radiogeenisen isotooppilabora- X X (x) (x) (x) (x) X (x) (x) torion näytteet Stabiilien isotooppien labora- (x) X torion näytteet LA-MC-ICPMSnäytteet (x) (x) (x) X 1
23 2
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Mineralogiset tutkimukset Kopsan rikastushiekan rikastuskokeiden ja ympäristökelpoisuuden arvioinnin tueksi, Neea Heino, Mia Tiljander 18.4.2018 Kopsan
LisätiedotEPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet
Top Analytica Oy Ab Laivaseminaari 27.8.2013 EPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet Jyrki Juhanoja, Top Analytica Oy Johdanto EPMA (Electron Probe Microanalyzer) eli röntgenmikroanalysaattori on erikoisrakenteinen
LisätiedotValokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali
Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.
LisätiedotLimsan sokeripitoisuus
KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on
LisätiedotGeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka
GeoChem Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka 15.2.2008 KYT2010 seminaari - Kalliokulkeutuminen Helsingin
LisätiedotViipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa
Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Iänmäärityksiä ja isotooppigeokemiaa Aku Heinonen, FT Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten tutkijoiden
LisätiedotTop Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio
XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio Röntgenfluoresenssi Röntgensäteilyllä irroitetaan näytteen atomien sisäkuorilta (yleensä K ja L kuorilta) elektroneja. Syntyneen vakanssin paikkaa
LisätiedotKaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Mineralogiset tutkimusmenetelmät materiaalien ekotehokkaassa hyödyntämisessä ja kaivannaisjätteiden karakterisoinnissa Röntgendiffraktio (XRD) ja Elektronimikroanalysaattori
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus GTK
Geologian tutkimuskeskus GTK Eurooppalainen huippuosaaja Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia GTK:n rooli yhteiskunnassa GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa
LisätiedotALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ:
ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion kursseille KE1, KE2 ja KE4. KESTO: Työ kestää n.1h MOTIVAATIO: Työ on havainnollinen ja herättää pohtimaan kaasujen kemiaa. TAVOITE: Työssä opiskelija
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA GEOLOGIASTA. gtk.fi
KESTÄVÄÄ KASVUA GEOLOGIASTA gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on
LisätiedotBETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT
BETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT Betonilaborantti ja -myllärikurssi Jarkko Klami, Asiantuntija (FM) VTT Expert Services Oy Menetelmät Useita eri menetelmiä ja optisia laitteita, riippuen mitä halutaan
LisätiedotKaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö
Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun
LisätiedotGeoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa
Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat
LisätiedotSähköinen tiedonsiirto ja asiakirjahallinta Säteilyturvakeskuksen palvelumittauksissa
Sähköinen tiedonsiirto ja asiakirjahallinta Säteilyturvakeskuksen palvelumittauksissa Seppo Klemola Säteilyturvakeskus Ympäristön säteilyvalvonta - Nuklidianalytiikka Sisältö STUKin mittauspalvelut Palvelumittausten
LisätiedotTAKAVARIKKO TULLISSA
TAKAVARIKKO TULLISSA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Erityisesti työ soveltuu kurssille KE2. KESTO: n. 30 min. Riippuen näytteiden määrästä ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Tullin haaviin on
LisätiedotKaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli
Kaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli Geologian tutkimuskeskus 18.4.2018 KaiHaMe projektin loppuseminaari, Kuopio Lähtökohdat toimintamallille Kaivannaisjätteitä muodostuu suuria määriä ja niiden
LisätiedotALKOHOLIT SEKAISIN TAUSTAA
ALKOHOLIT SEKAISIN TAUSTAA Kaasukromatografia on menetelmä, jolla voidaan tutkia haihtuvia, orgaanisia yhdisteitä. Näyte syötetään tavallisesti ruiskulla injektoriin, jossa se höyrystyy ja sekoittuu inerttiin
LisätiedotBETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT
BETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT Your industry, our focus BETONILABORANTTI JA - MYLLÄRIKURSSI JARKKO KLAMI Menetelmät Useita eri menetelmiä ja optisia laitteita, riippuen mitä halutaan selvittää ja millainen
LisätiedotROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA
- - - Q/19/3612/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 10.11.1994 TUTKIMUSRAPORTTI ROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA
LisätiedotLidar GTK:n palveluksessa
Lidar GTK:n palveluksessa Laserkeilaus - kymmenen vuotta menestystarinoita seminaari Puheenvuorot laserkeilausaineistojen hyödyntämisestä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista Geologian tutkimuskeskus, Mikko
LisätiedotGTK lyhyesti. gtk.fi
GTK lyhyesti gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on geologisten luonnonvarojen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotTopA Hub laiteverkosto
Top Analytica Oy Ab Top Analytican uudet laitteet Asiakkaan uudet mahdollisuudet TopA Hub laiteverkosto Seminaariristeily, 27.8.13 Tku-M:hamina-Tku m/s Amorella m/s Viking Grace Top Analytica Oy Ab Laiteverkosto
LisätiedotNikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys
Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys Analytiikkapäivät Kokkola 28.11.2012 Paul Cooper 1 Sisältö Tavoitteet Analyyttiset menetelmät / näytteen valmistus Nikkeliraaka-aineiden mittaaminen XRF:llä
LisätiedotPalkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen
Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen Siirtyminen palkkausjärjestelmäuudistuksesta jatkuvaan kehittämistyöhön Geologian tutkimuskeskus Erja Lakanen TKK:n palkitsemisseminaari 31.8.2005 2 GTK:n
LisätiedotKaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli
Kaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli Geologian tutkimuskeskus 28.11.2017 KaiHaMe Työpaja, Kuopio Lähtökohdat toimintamallille Kaivannaisjätteiden karakterisointi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
LisätiedotAleksi (385g), toiseksi suurin Suomesta löytynyt kultahippu. Mikromorfologia, petrofysikaaliset ominaisuudet ja kemiallinen koostumus
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19/3831/94/1 3831 04 INARI Kari A. Kinnunen, Bo Johansson, Mauri Terho ja Risto Puranen 30.5.1994 Aleksi (385g), toiseksi suurin Suomesta löytynyt kultahippu. Mikromorfologia,
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3 Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.1998 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LEPPÄVIRRAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HEIMONVUORI
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl
Tutkimustyöselostus 080145231JJV103 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl IKME Kaivoslain 19 :n mukainen tutkimustyöselostus Kuusamon Kuparivaaran alueella valtauksilla Kuparivaara 1-3 suoritetuista
LisätiedotUraani, mustaliuske ja Talvivaara
Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotProsessi-, kemian- ja materiaalitekniikka. Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen
Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen Tekijä: lehtori Anna-Maija Talonen, Koulutuskeskus Tavastia Muokkaus Tarja Koskinen Tutustumisjakson tarkoitus
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu
LisätiedotGeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä turvallisuusperustelun tukena. KYT2010 tutkimusseminaari
Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä turvallisuusperustelun tukena GeoChem KYT2010 tutkimusseminaari 26.9.2008 Mira Markovaara-Koivisto Esityksen sisältö Tutkimusryhmä Tutkimuksen perusasetelma
LisätiedotNÄYTTEIDEN VASTAANOTTO
NÄYTTEIDEN VASTAANOTTO Näytteiden vastaanotto Vierasainevalvontanäytteitä Projektinäytteitä Tilaustutkimusnäytteitä Vertailututkimusnäytteitä Aistinvaraiseen arviointiin tulevia näytteitä Näytteet tulevat
LisätiedotPALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x
JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio
LisätiedotROVANIEMEN YKSIKÖN SÄHKÖDYNAAMISEN MURSKAIMEN TESTAUS RASKASMINERAALIEN SEPAROINTIA SILMÄLLÄ PITÄEN
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4590 Geologian tutkimuskeskus Arkistoraportti M41.1/2002/2 ROVANIEMEN YKSIKÖN SÄHKÖDYNAAMISEN MURSKAIMEN TESTAUS RASKASMINERAALIEN SEPAROINTIA SILMÄLLÄ PITÄEN Matti Vaasjoki ja Kristian
LisätiedotMaankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin
Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset
LisätiedotTalousveden saastuminen ja erityistilanteissa toiminen haasteita laboratorioille. Kemisti Seija Karjalainen Oulun seudun ympäristötoimi
Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toiminen haasteita laboratorioille Kemisti Seija Karjalainen Oulun seudun ympäristötoimi Luentorunko a. Normaali tilanne eli kun laboratoriossa todetaan laatuvaatimusten
LisätiedotTyö 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 Työ 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA TYÖN TAVOITE Työssä perehdytään optisiin ilmiöihin tutkimalla valon kulkua linssisysteemeissä ja prismassa. Tavoitteena on saada
LisätiedotKESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Laboratorioalan perustutkinto. Laboratorioalan koulutusohjelma
KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA Laboratorioalan perustutkinto Laboratorioalan koulutusohjelma NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2/5 LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO Laboratorioalan koulutusohjelma
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa
1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti
LisätiedotIonileikkuri (BIB) Parempia poikkileikkauksia, enemmän yksityiskohtia Jere Manni 27.8.2013
(BIB) Parempia poikkileikkauksia, enemmän yksityiskohtia Jere Manni 27.8.2013 Lyhyt johdanto Kuvaus ionileikkurin toiminnasta Maskilevy ja näytteet Laitteisto Esimerkkejä ja vertailua mekaanisesti kiillotettuihin
LisätiedotPAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
LisätiedotPuhtaat aineet ja seokset
Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä
LisätiedotKosstone project Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Tutkimustulosten arviointi
TEHDYT TUTKIMUKSET / GTK Neljä maastotutkimusretkeä 24-25.05.04 Tutustuminen tutkimusalueeseen 10-11.06.04 Ensimmäisen maastokartoituksen ja geofysiikan mittausten tulosten arviointi. Suunnittelua seuraavaa
LisätiedotJÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ
Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun
Lisätiedot4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014
4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi
LisätiedotICP-OES JA ICP-MS TEKNIIKAT PIENTEN METALLIPITOISUUKSIEN MÄÄRITYKSESSÄ. Matti Niemelä, Oulun yliopisto, kemian laitos
ICP-OES JA ICP-MS TEKNIIKAT PIENTEN METALLIPITOISUUKSIEN MÄÄRITYKSESSÄ Matti Niemelä, Oulun yliopisto, kemian laitos Oulun yliopisto - Kemian laitos Laitoksen tiedealat Epäorgaaninen kemia Fysikaalinen
LisätiedotPolar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl
Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.
LisätiedotS09 04 Kohteiden tunnistaminen 3D datasta
AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt S09 04 Kohteiden tunnistaminen 3D datasta Loppuraportti 22.5.2009 Akseli Korhonen 1. Projektin esittely Projektin tavoitteena oli algoritmin kehittäminen
LisätiedotASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA
ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA Jaakko Lohenoja 2009 Johdanto Asetyylisalisyylihapon määrä voidaan mitata spektrofotometrisesti hydrolysoimalla asetyylisalisyylihappo salisyylihapoksi ja muodostamalla
Lisätiedot1. Johdanto. elektronimikroanalysaattorilla. 2. Naytteet
ALUSTAVA RAPORTTI Geologian tutkimuskeskus Malmiosasto M 41/2743/96/1 &b Suurikuusikko, Kittila Kari Kojonen, Bo Johanson, Lassi Pakkanen, Riitta Juvonen 28.10.1996 Selostus Suurikuusikon Au-malmiaiheen
LisätiedotKaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Mineralogiset tutkimusmenetelmät materiaalien ekotehokkaassa hyödyntämisessä ja kaivannaisjätteiden karakterisoinnissa Mineraaliliberaatioanalyysi (MLA)
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotFerri~gneettisten mineraalien mi%thritt&nisestth Curiel-tilan perusteella: aurskausmenetel- vaikutus
Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Q 16/1994/1 Ferri~gneettisten mineraalien mi%thritt&nisestth Curiel-tilan perusteella: aurskausmenetel- vaikutus Meri-Liisa Airo 19.12.1994 JOHDANTO Kivinaytteiden
LisätiedotLABORATORION LASKENTASOVELLUKSEN OHJE
LABORATORION LASKENTASOVELLUKSEN OHJE YLEISKUVAUS FFC:n laboratorion laskenta ja tietojen hallintasovelluksilla voit tehostaa ja varmistaa laboratoriosi tietojen käsittelyn. Sovellukset voidaan muokata
Lisätiedot1. Malmista metalliksi
1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
Lisätiedotd sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila
Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Optisessa hilassa on hyvin suuri määrä yhdensuuntaisia, toisistaan yhtä kaukana olevia
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotVinkkejä kiviharrastukseen
Vinkkejä kiviharrastukseen Hyvä harrastus Kivien etsintä ja keräily on mainio luontoharrastus, joka sopii kaikenikäisille. Kivikuntaan voi tutustua retkeilyn ja monen muun ulkoiluharrastuksen yhteydessä.
LisätiedotTehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.
KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen
LisätiedotSUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotKvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa
Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön
LisätiedotVisma Fivaldi -käsikirja Tehtävienhallinta- ohje käyttäjälle
Visma Fivaldi -käsikirja Tehtävienhallinta- ohje käyttäjälle 2 Sisällys 1 Palvelunhallinta... 3 1.1 Käyttäjäryhmän luominen... 3 2 Tehtävienhallinta- perustiedot... 4 2.1 Yhtiön perustiedot... 4 2.2 Tehtävä-/
LisätiedotPolar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl
Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotMittausepävarmuuden laskeminen ISO mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter
Mittausepävarmuuden laskeminen ISO 19036 mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter Marjaana Hakkinen Erikoistutkija, Elintarvike- ja rehumikrobiologia Mikrobiologisten tutkimusten mittausepävarmuus 18.3.2019
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.
M 19/4523/2001/1 Geologian tutkimuskeskus Raportti 4.10.2001 Marjatta Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993
LisätiedotYTO-aineiden integrointi: Kemian toteutus Työskentely maatalousalalla tutkinnon osaan
YTO-aineiden integrointi: Kemian toteutus 2017 - Työskentely maatalousalalla tutkinnon osaan Hämeen ammatti-instituutti, Mustiala Maatilatalouden osaamisala Lehtori Kirsi Lähde Osaamistavoitteet (OPS 2014)
LisätiedotGeotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen
Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla 19.8.2009 19.08.2009 1 19.08.2009 2 19.08.2009 3 19.08.2009 4 19.08.2009 5 19.08.2009 6 Maaperäkartan käyttökohteita Maankäytön suunnittelu
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotOn-site-analysointimenetelmät
Kuvat P. Sarala On-site-analysointimenetelmät Pertti Sarala Tutkimusprofessori, FT, dosentti, EurGeol Geologian tutkimuskeskus GTK / Kaivannaisalan tiedekunta, Oulun yliopisto Kenttäanalysointimenetelmät
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotMaa- ja kallioperämallit GTK:n näkökulmasta. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja , Ossi Ikävalko
Maa- ja kallioperämallit GTK:n näkökulmasta Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.2014, Ossi Ikävalko Ossi Ikävalko 02.04.2014 1 Perustehtävä Kartoittaa ja tutkii
LisätiedotSeismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.
4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset
LisätiedotKAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS
/ E Sandberg KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Ilomantsi Pahakala, kaiv.rek.n:o 7576/1 Ktl. 4244 08 Sijanti 1:800 000 Pahakala 7576/1 1 (8) / E Sandberg 2 (8) / E Sandberg 3 (8) / E Sandberg
LisätiedotSpektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa. Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka
Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka Kalliokiviaineksen tunnistaminen ja luokittelu Nykymenetelmät Hitaita (päiviä,
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3344/-88/2/19 Sotkamo Rytisuo Jouko Vanne TALKKIMALMITUTKIMUKSET RYTISUON ALUEELLA SOTKAMOSSA SINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3344/-88/2/19 Sotkamo Rytisuo Jouko Vanne 31.5.1988 TALKKIMALMITUTKIMUKSET RYTISUON ALUEELLA SOTKAMOSSA SINA 1982-1985 VUO- Yllämainittuun raporttiin liittyvät pohjanäytteiden
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus
Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus, Tommi Kauppila, Raisa Neitola antti.pasanen@gtk.fi tommi.kauppila@gtk.fi raisa.neitola@gtk.fi 30.01.2014 1 GTK:n rooli yhteiskunnassa
LisätiedotMoreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta
9 0 K MALMINETSINTA JAPPILA, SYVANSI Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta Sulfidifaasin koostumus Tutkittavana oli viisi seulottua moreeninaytettä Jappilan Syvänsin malmimineralisaation
LisätiedotASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille
GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the
LisätiedotTarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä
LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: OHJELMOINTI 1. Alkupohdinta: Mitä ohjelmointi on? Keskustellaan siitä, mitä ohjelmointi on (käskyjen antamista tietokoneelle). Miten käskyjen antaminen tietokoneelle
LisätiedotHanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi
Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole
Lisätiedoteer,: :.. ;,,,,,-,., Fil.lis. Juho Hyyppa Geologian tutkimuskeskus Helsinki MITEN SORANOTTO VAIKUTTAA POHJAVEDEN LAATUUN
;, Fil.lis. Juho Hyyppa Geologian tutkimuskeskus Helsinki 26.9.1984 I p......,,,-,>., '.... i :. QS3G eer,: :.. ;,,,,,-,., *. 1 '. ' 2 :.,-'t,a,.,,..-.., rr-n, ; y.; i!.,,!:,.,,~,.,~',.~aj< [;//5k}:-.i,;;..;i;'(
LisätiedotJEOL JSM-840 PYYHKÄISYELEKTRONIMIKROSKOOPIN KÄYTTÖ Perusohje kuvantamiseen
Tämä käyttöohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 JEOL JSM-840 PYYHKÄISYELEKTRONIMIKROSKOOPIN KÄYTTÖ Perusohje kuvantamiseen
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
LisätiedotQL Excellence -käsikirja
QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...
LisätiedotYHDYSKUNTARAKENTAMISEN
VAIKUTTAVUUS Geotieteellinen tutkimus Palvelut Geologisen tiedon keruu YHDYSKUNTARAKENTAMISEN tutkimusohjelma ja palvelut Ossi Ikävalko 2013 1 Esityksen sisältö Yleistä GTK:n yhdyskuntarakentamisen ohjelmasta
LisätiedotTutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen
Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla
Lisätiedot2 tutkittu alue n. 3 km
Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan
Lisätiedot07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN
LisätiedotJOKIRANNANTIEN ASEMAKAAVA, ASIANTUNTIJALAUSUNTO
1 JOKIRANNANTIEN ASEMAKAAVA, ASIANTUNTIJALAUSUNTO Lähtötiedot Rakennettavuusselvityksen mukaan osalla aluetta on paineellista pohjavettä. Paineellisesta pohjavedestä johtuen tonteille ei voi suositella
Lisätiedot