Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen Panssariseminaarin
|
|
- Teija Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (16) Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen n yhteydessä. PSPR:n nykytilanne (evl Jari Vuorela, PSPR) PSPR:n joukkoyksiköt ovat HÄMPSP, JTR, HELITR ja PARP sekä aselajikouluna toimiva PSK. VIESTIR lakkautetaan itsenäisenä joukko-osastona ja sen toiminta samoin kuin uusi elektronisen sodankäynnin keskus siirtyvät PSPR:n alaisuuteen. Sotilasläänien lakkauttamisen yhteydessä Kanta-Hämeen aluetoimisto Hämeenlinnassa lakkautetaan PSPR:n johtoon perustetaan Hämeen aluetoimisto Lahteen, Pirkanmaan aluetoimisto Tampereelle ja Keski-Suomen aluetoimisto Jyväskylään. Uusi organisaatio tuo vapaaehtoisen maanpuolustustyön aiempaa lähelle joukko-osaston toimintaa. PSK siirtyy MAASK:n johtoon , mutta sijaitsee edelleen Parolannummella. PSSK lakkautettiin , mutta PVVMSK Lahdesta siirtyy PSPR:n johtoon Uusi monitoimihalli mm. soittokunnan ja viestikoulutuksen käyttöön on rakenteilla vanhan sotilaskodin ja SPOLK:n kasarmin lähellä. PSPR:n palkatun henkilöstön määrä nousee noin 550:stä 700:aan. Lisäksi noin 150 henkilöä toimii strategisten kumppaniyritysten, kuten Leijona Catering Oy:n ja Millog Oy:n, palveluksessa. PSPR kouluttaa noin saapumiserää kohden varusmiestä. Lisäksi vuosittain koulutetaan noin reserviläistä sodan ajan joukkojen kertausharjoituksissa, vapaaehtoisissa harjoituksissa ja MPK:n harjoituksissa. PSPR:llä on noin koulutuskäytössä noin 200 panssarivaunua ja pyöräajoneuvoa. PSPR:n tärkeimmät tehtävät ovat: operatiivisten ja alueellisten joukkojen tuotanto paikallispuolustuksen suunnittelu ja toteutus vastuualueella, jolla asuu noin 1,1 miljoonaa suomalaista yhteistyö alueen siviiliviranomaisten kanssa yhteistyö alueella olevien muiden Puolustusvoimain joukkojen kanssa. Siltapanssarivaunut MTU-20 ja BLG-60M2 - kehitys, valmistus, hankinta ja käyttö Suomessa (DI Esa Muikku, Millog Oy) Siltapanssarivaunuja kehitettiin ja kokeiltiin Neuvostoliitossa jo 1930-luvun alussa. Alustoina käytettiin MS-1-, T-27-, T-26-, T-28- ja BT-2-vaunuja. Toisen maailmansodan aikana kehitystyö pysähtyi, koska resurssit piti käyttää taistelupanssarivaunujen kehittämiseen. Poikkeuksena oli T-34-pohjainen TM-34-siltapanssarivaunu.
2 2 (16) Pian toisen maailmansodan jälkeen siltapanssarivaunujen kehitystyö aloitettiin uudelleen. Vuonna 1946 panssari- ja mekanisoitujen joukkojen esikunta määritti siltapanssarivaunun sillan tavoitteeksi jopa tonnin kantavuuden ja 15 metrin pituuden. Alustaksi määritettiin T-54-taistelupanssarivaunu. Lähinnä T-54-vaunun pitkän kehitystyön vuoksi siltapanssarivaunun alustan sarjavalmistus aloitettiin vasta vuonna 1956 tehtaalla nro 75 Harkovissa ja sillan sarjavalmistus Vorozhbassa. Siltapanssarivaunun mallinimeksi tuli MTU. Vaunutyyppi oli käytössä Neuvostoliitossa vuoteen 1988 saakka. Vaunussa oli kolmen hengen miehistö. Vaunun omapaino oli 35 tonnia. Sillan pituus oli 12 metriä. Vaunun omasuoja-aseistuksena oli IT-konekivääri. Vuonna 1960 ryhdyttiin suunnittelemaan uutta siltapanssarivaunua, koska 12 m:n pituinen silta oli todettu liian lyhyeksi. Suunnittelutyöstä vastasi KBTM-suunnittelutoimisto A. A. Morovin ja B. I. Beskupskijn johdolla. Uusi MTU-20-siltapanssarivaunu hyväksyttiin sotavarusteeksi vuonna Sarjavalmistus tapahtui Omskissa vuosina , ja vaunuja valmistettiin kpl. Vaunutyyppi on yhä käytössä Venäjällä. Alkuperäinen silta korvattiin myöhemmin kestävämmällä MTU-72:n sillalla. Neuvostoliittolaisvalmisteisen, Suomessa vuosina panssarijoukkojen koulutuskäytössä ja varauskalustona olleen MTU-20-siltapanssarivaunun paino siltoineen on 37 tn ja pituus sillan ollessa kuvan mukaisessa kuljetusasennossa 11,7m. Vaunun 12-sylinterinen 580-hevosmoimainen V-55V-dieselmoottori antaa kestopäällystetyllä tiellä vaunulle parhaimmillaan 54 km/h:n nopeuden. Alumiinirakenteisen 20 m pitkän sillan kantavuus on 50 tn.
3 3 (16) Suomessa MTU-20:n hankinta perustui Puolustusvoimien vuosien viisivuotishankintasuunnitelmaan. Puolustusvoimien henkilöstöä kävi kouluttautumassa Neuvostoliitossa siltapanssarivaunuihin samalla kuin mm. BTR-60 PB -kuljetuspanssarivaunuihin ja MAZ- 537G-panssarivaununkuljetusautoihin. Ensimmäiset 4 siltapanssarivaunua saatiin Suomeen toukokuussa 1971, ja muutostöiden jälkeen ne saatiin käyttöön PsPr:iin vuonna Vaunut olivat uutta valmistussarjaa, ja ne olivat käytössä Suomessa ennen kuin esimerkiksi Leningradin sotilaspiirissä. Vuonna 1976 vaunuja hankittiin 8 kpl lisää. PsPionK käytti koulutuskäytössä 2-3 vaunua BLG-60M2:n tuloon saakka. Vaunujen käyttöön liittyvä suurin ongelma olivat repeämät sillan rakenteissa. Vuonna 1992 hylättiin ensimmäiset 3 vaunua. Niiden rungot hyödynnettiin harjoitusmaaleina, yksi silta siirrettiin ajoharjoittelua varten Lentokentän maastoon ja kaksi peruskorjattiin jäljelle jäävien vaunujen varasilloiksi. MTU-20:n alumiinirakenteisten siltojen ongelmana oli hankala korjattavuus kenttäoloissa verrattuna BLG-60M2:n terässiltoihin. Vuodesta 1995 alkaen kahteen erilliseen panssaripataljoonaan sijoitettiin 3 MTU-20-vaunua kumpaankin. Panssarivarikko ja Patria Vammas Oy tekivät vuonna 2000 perusteellisen 20-vuotisvarastohuollon pitkään seisoneelle, lähes käyttämättömälle MTU-20-kalustolle, jolla oli ajettu vain km. Kun erilliset panssaripataljoonat poistettiin sodan ajan organisaatiosta vuonna 2006, poistuivat MTU-20-siltapanssarivaunut yhdessä T-55- ja T- 72-kaluston kanssa. Kalusto pääosin romutettiin. Vuosina suunniteltiin kuuden uuden MTU-72-siltapanssarivaunun hankintaa Neuvostoliitosta. Hankinta jäi toteuttamatta Neuvostoliiton hajoamisen vuoksi. BLG-60M2-siltapanssarivaunujen synty liittyy T-54- ja T-55-taistelupanssarivaunujen vuonna 1958 alkaneeseen lisenssivalmistukseen Tšekkoslovakiassa. Vuonna 1968 maassa ryhdyttiin valmistamaan omaa suunnittelua olevaa siltapanssarivaunua MT-55A. Edelleen kehitettyä tyyppiä BLG-60 (das Brückenlegegerät) valmistettiin vuodesta 1966 alkaen runsaasti Saksan Demokraattisen Tasavallan Kansanarmeijalle NVA:lle (Nationale Volksarmee). BLG-60:n eri versioita valmistettiin vuoteen 1983 saakka. Saksan Demokraattisessa Tasavallassa SKET Magdeburg valmisti vaunuihin alkuperäisestä tšekkoslovakialaisesta mallista ratkaisevasti poikkeavan teräsrakenteisen sillan. BLG-60M ja BLG-60M2 olivat alkuperäisestä kehitettyjä malleja mm. sillan pituuden ja leveyden osalta. Perusmallissa oli vain yhden sillan laskumahdollisuus, M-mallissa kaksoissilta ja M2:ssa kolmoissilta. BLG-60M2-vaunuja hankittiin NVA:n ylijäämävarastosta 16 kpl 1990-luvun alussa, kun jääkäriprikaatien varustaminen oli vielä kesken ja varastoissa oli runsaasti toisen maailmansodan aikaista materiaalia. Ensimmäiset vaunut tulivat Suomeen vuonna 1992, ja viimeinen vaunu saatiin muutostöiden jälkeen käyttökuntoon vuonna Vaunut ovat edelleen PSPR:n koulutuskäytössä ja sodan ajan kokoonpanossa sijoitettuna MEKTSTOS:n PIONK:aan.
4 4 (16) Tšekkoslovakialaisvalmisteinen, Suomessa vuodesta 1992 alkaen käytetty BLG-60M2-siltapanssarivaunu, kuuluu nykyisin nykyisin MEKTSTOS:n PIONK:n ylimenokalustoon. BLG-60M2:n - samoin kuin MTU-20:n - silta kykenee kantamaan kaikki neuvostoliittolaisvalmisteiset panssarivaunut, mutta virallisesti ei kuitenkaan Leopard 2 -kalustoa. MEKTSTOS:n PIONK:n katsotaan kuitenkin kykenevän kalustonsa käytännön toleranssien rajoissa taisteluosaston kaiken kaluston liikkeenedistämistoimenpiteisiin. Myös Ruotsi osti NVA:n ylijäämävarastosta 27 kpl BLG-60M-vaunuja. Suomalaiset ja ruotsalaiset tekivät jonkin verran yhteistyötä vaunujen käyttöön liittyvissä asioissa. Sittemmin Ruotsi luopui BLG-M2-kalustosta. Siltapanssarivaunu BLG-60M2 - kuljetukset ja koulutus (kapt evp. Kauko Nieminen, PSPR; ltn evp. Jukka Niemi, PSPR) Kuljetustyöryhmä perustettiin Saksan Travemündeen marraskuussa 1991 NVA:n jäämistöstä ostetun kaluston ja materiaalin Suomeen kuljettamista varten. Samaan aikaan entisessä Itä-Saksassa asioi lukuisten muiden maiden asevoimien edustajia kaluston ostoaikeissa. Kuljetustyöryhmän toiminta-alueena oli koko entisen Itä-Saksan alue, mutta se painottui maan itäosiin, jossa oli noin 70 NVA:n varikko- ja varastoaluetta.
5 5 (16) Kuljetustyöryhmä käytti mm. ase-, ampumatarvike-, pioneeri- ja panssarialan suomalaisia asiantuntijoita materiaalin valinnassa ja vastaanottamisessa. Kuljetustyöryhmä raportoi toimistaan Suomeen viikoittain. Raportti lähetettiin salattuna telekopiona PE:n sanomakeskukseen. Hankittava materiaali oli määritetty Suomen ja Saksan puolustusministeriöiden kaikkiaan seitsemässä kauppasopimuksessa. Materiaali kuljetettiin Railship GmbH:n tavaravaunuilla, jotka kuljetettin Railshipin rahtilaivoilla Hankoon. Railshipin vaunuissa oli vaihdettavat telit, joten niillä voitiin liikennöidä niin Saksan normaaliraiteisella kuin Suomen leveäraiteisella rataverkolla. BLG-60M2-siltapanssarivaunut haettiin Berliinin eteläpuolelta Storkowista, Klein-Körisistä ja Grimmestä. Vaunuja tuotiin yhteensä 16 kpl kolmessa erässä, joista ensimmäinen erä käsitti 6 kpl, toinen 4 kpl ja kolmas 6 kpl. Syksyllä 1991 suomalaiset valitsivat ensimmäiset 6 Suomeen tuotavaa vaunua. Viimeinen erä valittiin huhtikuussa 1993 saksalaisten esivalitsemasta 21 vaunusta. Vuosina Suomen tuotiin kaikkiaan rautatievaunullista materiaalia NVA:n ylijäämävarastoista. Kuljetustyöryhmä lakkautettiin tammikuussa Suomeen tuodut vaunut olivat hyvässä kunnossa. Niitä oli Saksassa säilytetty pääosin lämpimissä varastotiloissa. Ongelmaksi nousi kuitenkin se, että Saksassa ei ollut tarjolla koulutusta hankitulle kalustolle. Yhdistyneen Saksan armeija Bundeswehr oli keskittynyt kouluttamaan jo jäljelle jääneestä NVA:n myymästä kalustosta poikkeavaa, pääosin länsimaista kalustoa. Suomalaiset ryhtyivät etsimään Saksasta kouluttajaa, ja Grimmen varikkoupseerin avustuksella löydettiin NVA:n erään panssarirykmentin tekninen upseeri, joka oli palvellut NVA:ssa seitsemän vuotta BLG-60M2-kaluston parissa. Suomessa rakennettiin kurssi, joka jakautui kolmeen pääosioon: rakenne, käyttö ja huolto. Kurssi alkoi marraskuussa 1992 PsPr:ssa. Kurssilla oli 19 osallistujaa PsPr:sta, AseV 5:ltä, KuljV:lta ja SiikVko-os/PsV:lta. Opetusmateriaalia ei ollut juurikaan käytettävissä, mutta kurssin jälkeen sen suorittaneilla oli valmiudet BLG-60M2:n käyttämiseen, edelleen kouluttamiseen, huoltamiseen ja korjaamiseen. Varusmieskoulutus aloitettiin saapumiserästä I/1994 samoilla periaatteilla kuin vanhan MTU-20-siltapanssarivaunukaluston koulutus. Varusmiesten koulutus alkoi T-55-panssarivaunukoulutuksella, joka perehdytti siltapanssarivaunun alustaan ja antoi hyvät valmiudet erilaisen T-55-pohjaisen kaluston käyttöön. Tämän jälkeen siirryttiin siltapanssarivaunukoulutukseen. Saapumiserästä koulutettiin alkuvaiheessa kaksi ajajaa ja kaksi johtajaa. Siltapanssarivaunukalustolle koulutettuja voitiin sijoittaa myös T-55-pohjaisten raivauspanssarivaunujen miehistöiksi.
6 6 (16) Saksan kaupan vaikutukset panssarijoukkojen pioneeritaktiikkaan (maj Simo Punkari, PVMATLE/MAAVMATLE) PsPr:n pioneerikoulutus oli vielä 1990-luvun alussa saman tyyppistä kuin muissakin joukko-osastoissa. Se keskittyi mm. linnoittamiseen ja erilaisiin yleisiin töihin. Erityistä panssaripioneeritoimintaa ei juuri ollut. Varusmieskoulutus jakautui pioneerikoulutukseen ja panssaripioneerikoulutukseen, joista ensinmainittu oli tavanomaista pioneerikoulutusta ja jälkimmäistä harjoiteltiin PsvK:oilta lainatulla kalustolla. PsPionK:n varusmieskoulutus koulutti 1990-luvun puoliväliin saakka pioneereja sotilaspiirien sodan ajan organisaatioon, ja vain harvojen sodan ajan sijoitus oli panssarijoukoissa. Vuodesta 1995 lähtien siirryttiin yleispioneerien kouluttamisesta panssaripioneerijoukkueen joukkotuotantoon. Tämä oli suuri haaste jo kantahenkilökunnan osaamisen kannalta. Ensimmäinen panssaripioneerijoukkue koulutettiin saapumiserässä II/1995. Panssaripataljoonien sodan ajan kokoonpanossa ei 1990-luvun alussa ollut omaa pioneerivoimaa, vaan kaikki pioneerijoukot ja -kalusto oli keskitetty pioneeripataljoonaan. Pioneeripataljoona käsitti pioneerikomppanian ja pioneeriteknillisen komppanian. Taistelujaotuksella panssaripataljoonalle muodostettiin panssaripioneerijoukkueet. Saksan kaupan myötä saatiin lisää MT-LBV-kuljetuspanssarivaunuja panssaripioneerien kuljetuskalustoksi, ja T-72-taistelupanssarivaunuhankintojen myötä, ja T-55-kalustoa voitiin siirtää raivauspanssarivaunuiksi. Panssaripioneerien käytössä oli hankintojen myötä seuraava kalusto: T-55-raivauspanssarivaunu 10 kpl BLG-60M2-siltapanssarivaunu 16 kpl MT-LBV-kuljetuspanssarivaunu 27 kpl MTU-20-siltapanssarivaunu 9 kpl.
7 7 (16) MEKTSTOS:n kalustoon kuuluvan siltapanssarivaunu BLG-60M2:n sillan laskeminen käy koulutetuilta varusmiehiltä käden käänteessä. Hankintojen myötä sodan ajan panssariprikaatin pioneeripataljoonaa ei tarvinnut enää taistelujaotuksilla pirstoa pieniin osiin. Pataljoonalla pystyttiin luomaan koko prikaatin vastuualueen kattava pioneeritoiminnan kokonaisuus. Pataljoonan kahdesta pioneerikomppaniasta toisessa oli panssaroitua ja toisessa panssaroimatonta kalustoa. Kärjessä toimivassa panssaroidussa osassa ylimenokalustona käytettiin BLG-60-M2-siltapanssarivaunuja ja selustassa toimivassa panssaroimattomassa osassa neuvostoliittolaiseen KrAZ 255 -maastokuorma-autoon perustuvia TMM-3M-silta-autoja. PSPR:n pioneeritoimintakulttuuri on 2010-luvun harjoituksissa todettu tehokkaammaksi kuin esimerkiksi valmiusyhtymien vastaava pioneeritoiminta huolimatta PSPR:n käytössä olevan pioneerikaluston ikääntymisestä. Sturmgeschütz-Brigade 303 (HuK Kari Kuusela) Sturmgeschütz-Brigade 303 oli vuonna 1943 perustettu saksalainen, Suomessa jatkosodan aikana toiminut suomalaiselle sodanjohdolle alistettu osasto. Sen kalusto edusti vuonna 1944 noin puolta Suomen panssarijoukkojen senhetkisestä ajanmukaisesta iskuvoi-
8 8 (16) masta. Lähdepohja prikaatin historian tutkimiselle on hyvin huono verrattuna suomalaisiin toisen maailmansodan ajan joukkoihin. Ainoat sitä koskevat tunnetut primäärilähteet ovat suomalaisten joukkojen - Panssaridivisioonan, 6. Divisioonan ja eräiden jalkaväkirykmenttien - sotapäiväkirjoissa ja niiden liitteissä. Kirjallisuudessa prikaatista on vain vähän tietoja ja nekin usein ristiriitaisia. Prikaatilla oli eri vaiheissa kuusi komentajaa, joista kolme - kapteenit Hans-Wilhelm Cardeneo, Fritz Scherer ja Morgner - toimi prikaatin ollessa Suomessa. Prikaati perustettiin Sleesiassa marraskuussa Osa henkilöstöstä tuli kuitenkin Kiestingissä taistelleesta ja sittemmin lakkautetusta Stug-Batterie 752:sta. Prikaati siirrettiin ensin Toursiin Ranskaan, jossa se sai kalustonsa. Tammikuussa 1944 prikaati siirrettiin Ranskasta rautateitse Pihkovaan, jossa se joutui taisteluihin. Prikaatin määrävahvuus lienee ollut 31 rynnäkkötykkiä: 1 esikunnalla ja 10 kolmessa patterissa. Yhdessä patterissa oli 10 rynnäkkötykkiä, joista 1 päälliköllä ja 9 kolmessa jaoksessa. Patterin vaunuissa seitsemässä oli määrä olla 75 mm:n kanuuna ja kolmessa 105 millinen haupitsi. Haupitsilla varustetut vaunut oli saksalaisen ohjesäännön mukaan tarkoitettu tulittamaan sirpalekranaateilla vihollisjoukkojen jalkaväkeä, jotta panssarivaunuja suojaava jalkaväki saatetaan eroon vaunuista. Kuitenkin 105 mm:n haupitsin ampumatarvikkeisiin kuului myös ontelokranaatteja. Patterin määrävahvuiseen henkilöstöön kuului 3 upseeria, 44 aliupseeria ja 54 miestä. Ylipäätään aliupseerien määrä prikaatissa oli huomattavan suuri. Prikaatin todellisesta rynnäkkötykkimäärästä ei ole varmaa tietoa. Toiminnassa oli kerrallaan 8-10 vaunua eli vajaan patterin verran. On mahdollista, että toimintakuntoisia vaunuja on ollut kaikkiaan vain noin 20 kpl. Prikaatin ensimmäisen Suomessa tapahtuneen taistelukosketuksen aikaan prikaatissa ilmoitettiin olevan 24 toimintakuntoista vaunua: ensimmäisessä jaoksessa 7 kpl, toisessa 10 kpl ja kolmannessa 7 kpl. Neuvostoliiton hyökkäys Kannaksella alkoi Ylipäällikkö C. G. E. Mannerheim pyysi Adolf Hitleriltä kuutta jalkaväkidivisioonaa avuksi hyökkäyksen torjunnassa. Näin laajamittaista tukea Saksa ei voinut tarjota, mutta Hitler käski Armee- Abteilung Narwaa lähettämään Suomeen apujoukkoja. Prikaati kuului näihin joukkoihin. Etukomennuskunta saapui Helsinkiin , ja seuraavat kuljetukset Etukomennuskuntaa kuljettanut tanskalaisvalmisteinen m/s Marsk Stig - myöhemmin siviilikäytössä nimellä Viking II Maarianhaminan ja Kapellskärin välisessä liikenteessä käytetty alus - kallistui satamassa aiheuttaen ongelmia lastin purkamisessa. Kalusto kuljetettiin Lappeenrannan suuntaan seitsemällä yhteensä noin 260 vaunua käsittäneellä junalla. Kannaksen joukkojen komentaja kenrl Karl Lennart Oesch olisi halunnut käyttää rynnäkkötykkejä panssarintorjuntatehtäviin, mutta PsD:n komentaja kernm Ernst Ruben Lagus katsoi, että niitä on järkevämpää käyttää liikkuvasti.
9 9 (16) Prikaati osallistui taisteluihin ilmeisesti vain neljänä päivänä: tuhoten vain 2-3 neuvostoliittolaista panssarivaunua. Prikaati toimi panssarintorjuntareservinä alkaen. Suomalaiset eivät juuri arvostaneet rynnäkkötykkiprikaatia. Sen henkilöstöä sanottiin osaamattomaksi ja kokemattomaksi huolimatta siitä, että osa oli taistellut itärintamalla vuodesta 1941 saakka ja monilla oli 1. ja 2. luokan Rautaristejä ja muita kokemusta osoittavia kunniamerkkejä. Prikaatin komentajista ainakin kesäkuussa 1944 komentajana aloittanut Fritz Scherer oli kokenut sotilas. Hän oli aloittanut palveluksensa tykkimiehenä vuonna 1931, suorittanut aliupseerikoulutuksen vuonna 1933 ja ylennyt upseeriksi ilman muodollista upseerikoulutusta vuonna Scherer toimi vuodesta 1956 eläkkeelle jäämiseensä vuoteen 1959 saakka vasta perustetun Saksan Liittotasavallan armeijan Bundeswehrin palveluksessa. Osasyy prikaatin huonoon taistelumenestykseen liittyy saksalaiseen ohjesääntöön, jonka mukaan rynnäkkötykkejä käytetään kokonaisina pattereina siten, että tulitehtävän jälkeen vaunut ajetaan selustaan huoltoon sekä polttoaine- ja ampumatarviketäydennykseen. Saksalainen käyttöperiaate ei soveltunut Kannaksen maastoon, jossa ei ollut tilaa kokonaisen patterin käyttämiseen yhdessä eivätkä ampumamatkat olleet pitkiä. Suomalaiset eivät koskaan käyttäneet omia rynnäkkötykkejään saksalaisen ohjesäännön mukaisella tavalla. Aselepo tehtiin Prikaati irrotettiin suomalaisesta alistuksesta 3.9. ja siirrettiin Helsingin kautta Riikaan 7.9. Tämän jälkeen prikaati taisteli Latviassa, josta se vetäytyi kohti länttä. Saksassa prikaati uudelleenorganisoitiin vuoden 1945 alussa Heeres-Sturmartillerie-Brigade 303:ksi, jonka määrävahvuus oli 45 vaunua. Uusi prikaati siirrettiin taistelemaan Unkariin Budapestin suunnalle, jossa se tuhoutui. T-55-panssarivaunutornista TK -tornikanuunaksi - ideasta romutukseen (ST, ye-kom evp. Ove Enqvist) Suomelle jäi itsenäistymisen yhteydessä Venäjältä vahva rannikkotykistö, jota käytettiin vielä toisessa maailmansodassa. Erityisesti kevyet rannikkotykit olivat sodan aikana kuluneet lähes loppuun. Kevyiden rannikkotykkien puutetta pyrittiin paikkaamaan mm. sotasaaliina saaduilla ja varsinaisesta tehtävästään käytöstä poistetuilla ilmatorjuntatykeillä. Tämäkin kalusto oli jo vanhaa, eikä sitä turvallisuussyistä saanut käyttää rauhan ajan harjoituksissa. Sodan jälkeen Suomessa kehitettiin 122 mm:n yleistykkiä, jonka piti soveltua mm. laivastolle, rannikkotykistölle ja ilmatorjuntatykistölle. Tykin kehittäminen lopetettiin yhden patteriston hankinnan jälkeen, kun Neuvostoliitosta ryhdyttiin ostamaan edullisesti tykistöaseistusta.
10 10 (16) Rannikkotykistön käyttöön harkittiin erilaisia ruotsalaisia Boforsin tykkimalleja, jotka todettiin liian kalliiksi. Yhtenä vaihtoehtona pohdittiin myös käytöstä poistuvien brittiläisvalmisteisten Comet- ja Charioteer-taistelupanssarivaunujen tykkejä. Vuonna 1966 päätettiin kokeilla Neuvostoliitosta hankittua T-54-taistelupanssarivaunun tykkitornia rannikkotykistön käytössä. Ensimmäiset koeammunnat tehtiin elokuussa 1967 Katajaluodossa. Ratkaisun parhaiksi puoliksi todettiin ammuksen suuri lähtönopeus ja siten pieni lentoaika sekä se, että tykkimalli oli jo Neuvostoliiton laivaston käytössä, joten arveltiin, että sille oli mahdollista saada merimaalikranaatteja. Neuvostoliitto ei kuitenkaan suostunut myymään Suomelle merimaalikranaatteja, vaan ne hankittiin suomalais-norjalaisen yhteistyön kautta. Kokeilun perusteella todettiin, että panssarivaunutornin tilat eivät mahdollista latausautomatiikkaa. Korokaaren lisääminen mahdollisti epäsuoran ammunnan ja siksi tykkiin lisättiin suuntakello. Tornin sisäpuoli päällystettiin korkilla kondenssiveden ehkäisemiseksi. Ruutikaasun poisto tykkiasemasta piti toteuttaa ylipaineistuksen avulla. Pian ensimmäisten kokeilujen jälkeen päätettiin vaihtaa T-54-vaunun torni T-55-vaunun torniksi. Tornit hankittiin ilman vakautinlaitteita, mitä neuvostoliittolaiset myyjät ihmettelivät. Tykkien kantama oli parhaimmillaan 18 km. Tykkiasema oli kaksikerroksinen. Yläkerrassa toimivat tykinjohtaja, sivusuuntaaja, korkeussuuntaaja ja lataaja. Tilojen vuoksi lataajan oli hyvä olla lyhyt mutta vahva ja mielellään vasenkätinen. Alakerrassa toimivat ammusmiehet. Uusien tykkiasemien alustava ryhmityssuunnitelma patterille tehtiin vuonna Patterien rakentaminen aloitettiin vuonna Ensimmäinen patteri valmistui Hangon Tulliniemeen. Rakentaminen toteutettiin kaksivaiheisesti: ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin tykkiasemat ja toisessa muut tilat, kuten laskin- ja tulenjohtotilat. Viimeiset kantalinnoitteet rakennettiin luvuilla. Tulenjohtotornit olivat yleensä matalia. Pattereita rakennettiin kaikkiaan 14 kpl. Kussakin patterissa oli neljä tykkiä. Alkuperäisessä ryhmityssuunnitemassa oli mukana paikkoja, joihin kuitenkin päätettiin olla rakentamatta patteria. Yksi tällainen oli Loviisan edustalla sijaitseva Gäddbergsjö, jossa tärinän pelättiin vaarantavan ydinvoimalan turvallisuutta. Myös maanomistusolosuhteet pakottivat luopumaan joistakin uhka-arvion mukaan sinänsä tarpeellisista rakennuspaikoista. Russarössä tykkien asentaminen tehtiin niin, että kokonaisen T-55-panssarivaunut vietiin saareen, jossa niistä irrotettiin tornit, ja vaunut vietiin takaisin tornittomina. Patterien modernisointi tehtiin perushuoltohankkeen nimellä 1980-luvun lopulta alkaen. Perushuollon lisäksi tykkeihin asennettiin jugoslavialaisen Iskran valmistama laseretäisyysmittarilla varustettu tykkiperiskooppi. Etäisyysmittarilla varustettua tykkiperiskooppia voitiin käyttää mm. tilanteessa, jossa yhteyttä tulenjohtoon ei ollut. Jugoslavian hajoaminen 1990-luvun alussa hankaloitti tykkiperiskoopin hankintaa. Samaa jugoslavialaistähtäintä harkittiin myös samaan aikaan käynnissä olleessa T-55-taistelupanssarivaunujen mo-
11 11 (16) dernisointiprojektissa T-55M-vaunujen tähtäimeksi, mutta päädyttiin ruotsalaiseen vaihtoehtoon. Osaan tykeistä - lähinnä niihin, joista oli suora näköyhteys merelle - hankittiin lisäksi pimeätoiminnan mahdollistava yhdysvaltalaisvalmisteinen Kollsman-lämpökamera. Sähköjärjestelmä uusittiin osittain kotimaisella tekniikalla. Asbestikorkkipinnoite poistettiin ja tykkiasemat maalattiin. Uudet tykkilaskimet hankittiin Nokia Oy:ltä. Erillisenä hankkeena aloitettiin merimaalikranaattien hankinta. Hanke päättyi yhdenmukaistamishuoltoon vuosina Periskooppi- ja lämpökameravarustelun vuoksi tykkeihin jouduttiin hankkimaan Fiskarsilta uudet lasikuituiset lämpöherätesuojat. Kuten muihinkin rannikkotykistön tykkiasemiin myös TK -kaluston kuului valelaitteita, joilla voitiin ampua paukkulaukauksia. Valelaitteet antoivat erilaisiin pimeänäkölaitteisiin todellista tykkiasemaa vastaavan herätteen. Valelaitteet tehtiin tykkien vanhoista lämpöherätesuojista, jotka olivat tulleet käyttöön soveltumattomiksi tykkiperiskooppien ja lämpökameroiden asentamisen yhteydessä. Rannikkotykistön yhdistyttyä merivoimiin ryhdyttiin ajamaan alas TK -pattereita vuosina Viimeiset patterit poistettiin käytöstä vuoden 2012 aikana. Viimeinen ammunta tapahtui Upinniemessä syksyllä Osa tykeistä on myyty mm. näyttelykäyttöön. Tykkiasemia ei kuitenkaan ole purettu, ja tornin paikalle on asennettu teräslevy, eli periaatteessa asemat olisivat otettavissa käyttöön uudet tornit asentamalla. Tulivoimaa panssariajoneuvoihin - suunnitteluprosessi ja kokemuksia erilaisista asejärjestelmistä (ins., Jari Lemmetyinen, Patria Land Systems Oy) Asejärjestelmäintegrointi on monivaiheinen prosessi, jonka lopputulos on parhaimmillaankin kompromissi. Täydellinen integrointi johtaa asiakasvalmiiseen tuotteeseen. Demointegrointi tehdään testejä varten ja messuintegrointi pelkästään näyttelykäyttöön. Tärkeimmät integrointiin vaikuttavat seikat ovat: asiakkaan vaatimukset ajoneuvon mahdollisuudet ja rajoitteet asejärjestelmän vaatimukset kauppapoliittiset seikat.
12 12 (16) Kotimaiseen Patria Oyj:n XA-203-panssariajoneuvoon eli PASIin ja saman sarjan edeltäjiin on toistaiseksi tehty vajaat 20 asejärjestelmäintegrointia. Kuvan vaunu on varustettu hydraulikäyttöisellä OWS PLM127 -tornilla, jossa on 12,7 mm:n NSV-ilmatorjuntakonekivääri ja Zeiss X16A1-tähtäinperiskooppi valonvahvistimella. PASIn kolmiakselisuus, alustarakenteet ja tilajärjestelyt mahdollistavat lähinnä kevyiden asejärjestelmien integroinnin. Asejärjestelmäintegrointiprosessi kestää yleensä 1-2 vuotta. Sen vaiheet ovat: asiakasvaatimusten käsittely: strategiset (liikkuvuus, kuljetettavuus, yhteensopivuus), taktiset ja tekniset (käyttötarkoitus, suorituskyky, kuljetuskyky), taloudelliset (hinta, vastakauppavelvoitteet, paikallisvalmistus) ja muut vaatimukset (aikataulu ym.) asejärjestelmän valinta asiakasvaatimusten kautta asiakkaan mahdollisesti osallistuessa valintaan konseptisuunnittelu huomioiden asejärjestelmän ja miehistön sijoitus ajoneuvossa, kuljetettavan miehistön ja heidän varusteidensa ja taisteluvälineidensä määrä ja sijoitus ajoneuvossa sekä ampumatarvikkeiden varastointi tilajärjestelyjen ja rajapintojen suunnittelu: asejärjestelmän mekaaninen rajapinta, sähkö- ja datarajapinta, miehistön työpisteet, varustekiinnikkeet analysointi ja laskenta asejärjestelmätoimittajan vaatimusten pohjalta huomioiden asennuspinnan tasomaisuus ja jäykkyys, asejärjestelmän massa ja ajoneuvoon välittyvä rekyylivoima
13 13 (16) prototyypin suunnittelu laskennan ja simulointien pohjalta prototyypin valmistus asejärjestelmän asentamiseen ja toimintaan vaikuttavilta osilta täydellisenä rajapinnan todennus usein ilman lopullista asejärjestelmää esimerkiksi painomallien ja mittausten avulla asejärjestelmän asennus sen toimittajan työnä tai ohjaamana asejärjestelmän säätäminen ajoneuvoalustalle, esimerkiksi vakaimen optimointi käyttäen testirataa olosuhdetestaus asiakasvaatimusten mukaisissa kylmä-, kuuma-, kosteus- yms. olosuhteissa ajoneuvon testaus lopullisessa kokoonpanossa asejärjestelmän todennus teollisuuden sisäisin ammunnoin, todennusammunnoin yhdessä asiakkaan kanssa ja sensori- ym. testein kokonaisjärjestelmän toimitus asiakkaan testeihin. Norjalaisvalmisteinen Kongsberg Protector RWS -torni on integroitavissa mm. Patria Oyj:n valmistamaan XA-360-panssariajoneuvoon eli AMV:hen. Torni voidaan aseistaa 12,7 mm:n (0.50 kaliiperin) ilmatorjuntakonekiväärillä tai 40 mm:n kranaattikonekiväärillä.
14 14 (16) Patria AMV -panssariajoneuvoon on integroitu noin 20 asejärjestelmää ja PASI-ajoneuvon eri versioihin hieman vähemmän. Asejärjestelmätyypit pääaseen kaliiperin mukaan jaoteltuna ovat: kevyet (konekiväärit) keskiraskaat (konetykit) raskaat kanuunat ja kranaatinheittimet) XA-180:ssä ja XA-185:ssä eli PASI-panssariajoneuvossa ei alunperin ollut lainkaan aseistusta silloisen jalkaväen tarkastajan vaatimuksesta. Ajoneuvot on varustettu ilmatorjuntakonekivärin asennuksen mahdollistavalla kehälavetilla 1990-luvunalusta alkaen. YK-tehtäviin varustetuissa PASI-ajoneuvoissa NSV-ilmatorjuntakonekiväärillä on ampumasuoja. Osaan Norjaan myydyistä XA-186-ajoneuvoista on asennettu Helio FVT-800-torni varustettuna 12,7 mm:n konekiväärillä ja 7,62 mm:n rinnakaiskonekiväärillä. Ruotsiin myytyihin XA-203S ajoneuvoihin on asennettu käytetty PBV302-panssarivaunun torni, jossa on alunperin Saab Tunnan -hävittäjässä käytetty 20 mm:n konetykki. XA-185:een asennettiin 1990-luvulla kokeilumielessä Delco LAV-25- ja LAV-30-tornit. Näissä ja muissa integrointikokeiluissa on todettu, että PASIn tilajärjestelyt eivät mahdollista ison tornin käyttöä. Kahden miehen torni rajoittaa kuljetettavien määrän kuuteen. Alustarakenteet eivät mahdollista raskaan asejärjestelmän ja raskaan suojauksen yhdistelmää. Kolmiakselisena ajoneuvona PASIlla on taipumus nyökkiä raskaalla asejärjestelmällä varustetuttuna. PASIin integroitavissa ovat käytännössä vain kevyet asejärjestelmät. AMV:n prototyypissä kokeiltiin jo varhaisessa vaiheessa samoja Delco LAV-25- ja LAV-30- torneja kuin aiemmin XA-185:ssä. Ne toimivat hyvin. Kun Delco myytiin General Dynamicsille, tornit kuitenkin poistuivat markkinoilta. Todettiin, että vaihtoehtona ollut CV9030-rynnäkköpanssarivaunun torni riittävällä suojaustasolla on liian raskas. AMV:n asejärjestelmäintegroinnin valinnaksi tuli Kongsberg Protector -torni varustettuna 12,7 mm:n konekiväärillä. Torni on saatavissa myös kranaattikonekivärillä varustettuna. Näin ollen AMV:stä tuli jalkaväen taisteluajoneuvon sijasta kevyesti aseistettu miehistönkuljetusajoneuvo. Kongsberg-torni valittiin myös Sloveniaan myytyihin 30 ajoneuvoon. NEMO-kranaatinheitinajoneuvojen kauppa peruuntui. Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin myytyihin ajoneuvoihin integroitiin BMP 3 -rynnäkköpanssarivaunun torni ja Etelä-Afrikkaan myytyihin ajoneuvoihin Denelin modulaarinen eri asejärjestelmiä tukeva torni. Sittemmin AMV:n alustalla on testattu erilaisia 30 mm:n asejärjestelmiä, kuten Rafael RCWS sekä Elbit UT-25 ja UT-30. Myös CMI:n 105 mm:n kanuunaa on testattu. Patrian omaa NEMO-kranaatinheitinjärjestelmää on testattu niin AMV:n kuin PASIn alustalla. Yhtään NEMOa Patrian alustalla ei toistaiseksi ole myyty, vaan NEMO-kranaatinheittimet on toimitettu muille alustoille eri maiden maa- tai merivoimille.
15 15 (16) Kotimaisen Patria Oyj:n huippuosaamista edustavaa häiveominaisuuksin varustetulle XA-360-panssariajoneuvoalustalle asennettua modernia yksiputkista 120 mm:n NEMO-kranaatinheitinjärjestelmää ei toistaiseksi ole käytössä sellaisenaan minkään valtion asevoimilla. AMV on osoittautunut hyväksi asejärjestelmälavetiksi. Alusta on komponentteja vaihtamatta säädettävissä eri kokonaismassoille. Haasteita asettaa asejärjestelmien entistä syvempi integrointi ajoneuvon muihin järjestelmiin, kuten sensori- ja omasuojajärjestelmiin. Huolimatta siitä, että AMV suunniteltiin ensisijaisesti keskiraskaille asejärjestelmille, pääosa toimitetuista vaunuista on varustettu kevyellä asejärjestelmällä - 7,62- tai 12,7 mm:n konekivääri tai kranaattikonekivääri - miehistönkuljetusajoneuvoiksi. Kevyet kauko-ohjattavat asejärjestelmät ovat yleistyneet voimakkaasti, ja vartalosuunnattaviin järjestelmiin edellytetään lähes poikkeuksetta suojaa. Keskikaliiperin järjestelmissä tornillinen versio on kauko-ohjattaviin järjestelmiin nähden ylivoimainen käytettävyyden, tilatehokkuuden ja tornimiehistön tilannetietoisuuden suhteen. Tornillisen ja kauko-ohjatun järjestelmän välillä ei ole juurikaan hintaeroa. Kauko-ohjatuissa järjestelmissä joudutaan tinkimän usein suojauksesta. Kaliiperin osalta 30 mm on edelleen yleisin, mutta 40 mm:n ja 50 mm:n aseet yleistyvät.
16 16 (16) Raskaat järjestelmät vaativat oman erikoisvahvistetun korin. Mikäli suojaustasosta ei tingitä, ajoneuvon kokonaismassa nousee huomattavasti. Aseen suupaine asettaa omat haasteensa ja vaatii suunnittelemaan uudelleen kannen varustelaatikot.
Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011
Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa
LisätiedotMAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto. KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja
MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja Taistelupanssarivaunu Leopard 2 A6 Kalusto on sijoitettu mekanisoituihin
LisätiedotKaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen esitelmätilaisuuden yhteydessä.
1 (5) Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen esitelmätilaisuuden yhteydessä. (ins. Vesa Toivonen, Patria Oyj) Sotateollisuustuotantoon muutetussa maatalouskonetehtaassa työskennellyt
LisätiedotPanssariprikaati 8.8.2013
Panssariprikaati 8.8.2013 Agenda Panssariprikaatin perinteet Panssariprikaatin tehtävät, organisaatio ja resurssit Panssariprikaatin varusmieskoulutus Panssariprikaatin virka-apu Kehittäminen Agenda Panssariprikaatin
LisätiedotPUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT. vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY
PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY Meillä on käsky jyrkin uhmata kuolemaa. Voimalla panssarinyrkin ruhjoa vastustajaa. Meillä ei säi1cytä, meillä ei surraiske ja murra!
LisätiedotKevätretki Tykistöprikaatiin
Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien
LisätiedotTali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
LisätiedotPUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA
PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA Patrian esitys Puolustusvaliokunnalle 8.10.2015 / Jukka Holkeri
LisätiedotKaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen Panssariseminaarin
1 (13) Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen n yhteydessä. Salpalinjan teräspesäkkeet - panssariaseistusta linnoitteina (DI Esa Muikku, Millog Oy) Salpalinjan teräspesäkkeiden
LisätiedotTALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotVaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen
Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen
LisätiedotSuomen sota päättyy. Vaaran vuodet
Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko
LisätiedotEisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel
Eisernes Kreutz Rautaristin synty ulottuu vuoteen 1813, jolloin Preussi keisari Friedrich Wilhelm III:n johdolla julisti sodan Ranskalle 13.maaliskuuta. Ristin suunnitteli arkkitehti Karl Schinkel ja se
LisätiedotSaksan ja Neuvostoliiton sopimus
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui
LisätiedotLuutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen
Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen johtajana Luutnantti Heikki Kunnaala astui vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen Talvisodan aikana 23.1.1940. Koulunkäynnin ohessa hän
LisätiedotBOTTOM DUMPER TEHOKKAAKSI OSOITETTU JÄRJESTELMÄ JATKUVAAN TYHJENNYKSEEN Maailmanluokan malmiteknologiaa
BD BD BOTTOM DUMPER Tuotteet: Pelletit, kivi, helposti tyhjennettävä tuotteet Tyhjennysnopeus: Jopa 20 000 tonnia tunnissa Vankkarakenteinen ja ääriolosuhteissa testattu Jatkuva tyhjennys Modulaarinen
LisätiedotPIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT
PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta
Lisätiedot6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA
Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA
LisätiedotSVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1
SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012
LisätiedotMaavoimien muutos ja paikallisjoukot
j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000
LisätiedotSuomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.
LisätiedotSuomalainen asevelvollisuus
Koulutuspäällikkö Prikaatikenraali Jukka Sonninen Suomalainen asevelvollisuus Suomalainen asevelvollisuus Perustuu puolustuksen tarpeisiin J O U K K O T U O TA N T O A S E V E LV O L L I S U U S M AT
Lisätiedot14538/08 HKE/tan DG C I LIMITE FI
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 10. marraskuuta 2008 (OR. fr) 14538/08 Toimielinten välinen asia: 2007/0280 (COD) LIMITE MAP 51 MI 380 COMPET 403 IND 141 COSDP 910 POLARM 31 PESC 1317 COARM 82 CODEC
LisätiedotIlmoita halukkuudestasi valmiusyksikkökoulutukseen kyselylomakkeessa.
Yleistä Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää halukkuutesi eri koulutusvaihtoehtoihin sekä fyysisen kuntosi tilanne. Päämääränä on sijoittaa sinut jo ennakolta haluamasi koulutusvaihtoehdon mukaiseen
LisätiedotMotinteosta mottimetsään
SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN
LisätiedotSimolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne
Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko
LisätiedotTutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu
Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.
LisätiedotRetki Viestirykmenttiin ja Viestimuseoon Riihimäelle ke 16.5.2012
Retki Viestirykmenttiin ja Viestimuseoon Riihimäelle ke 16.5.2012 TAMRUn seniorien kevätretki suuntautui tänä vuonna Viestirykmenttiin Riihimäelle. Rykmentin esikunnan viestintäsektorin johtaja kapt Pekka
LisätiedotPuolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe
Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu
LisätiedotMUISTIO PANSSARIKILTA RY:N JA PANSSARIPRIKAATIN JÄRJESTÄMÄSTÄ PANSSARISEMINAARISTA PAROLANNUMMELLA 6.2.2010
1 (16) PANSSARIKILTA RY:N JA PANSSARIPRIKAATIN JÄRJESTÄMÄSTÄ PANSSARISEMINAARISTA PAROLANNUMMELLA Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen n yhteydessä. T-54:n kehityshistoria
LisätiedotSotaa Pohjois-Vienassa
Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I
LisätiedotHyvät kuulijat. Jalkaväen vuosipäivä Mikkeli. Jalkaväki on Suomessa ollut alkuajoistaan lähtien Maavoimien
Jalkaväen vuosipäivä 16.11.2018. Mikkeli Herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat Tervetuloa Jalkaväen vuosipäivän päiväjuhlaan. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555
LisätiedotHCT-tyyppiyhdistelmät
Muistio 1 (9) 17.5.2019 HCT-tyyppiyhdistelmät Tähän muistioon on koottu todellisia esimerkkejä mittamuutoksen mukaisista yhdistelmistä ja autoista. Tammikuussa annettu asetusmuutos mahdollistaa hyvin paljon
LisätiedotKainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus
Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut
LisätiedotSuomessa suunnitellut panssarintorjuntatykit - liian myöhään syntyneet (ins. Vesa Toivonen, Patria Land Systems Oy)
1 (10) Suomessa suunnitellut panssarintorjuntatykit - liian myöhään syntyneet (ins. Vesa Toivonen, Patria Land Systems Oy) Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen n yhteydessä.
LisätiedotBf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA
Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA G-6 G-6/R6 G-6ZY G-6 G-6AS 1/48 KEHITYS 25 ITÄINEN SUOMENLAHTI LeLv 34 aloitti sotalentonsa Mersuilla maaliskuun 16. päivänä, kun 2.
LisätiedotKokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit
Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti
LisätiedotEnglantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.
24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen
LisätiedotPANSSARIVAUNUJOUKKOJEN KOULUTUS PANSSARIPRIKAATISSA 1942 1944
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PANSSARIVAUNUJOUKKOJEN KOULUTUS PANSSARIPRIKAATISSA 1942 1944 Pro gradu -tutkielma Yliluutnantti Henri Silovaara Sotatieteiden maisterikurssi 2 Maasotalinja Huhtikuu 2013 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
LisätiedotSaksalaisen jalkaväen panssarintorjuntaan käyttämät aseet 2. maailmansodassa Osa 8: Kranaatinheittimet
Saksalaisen jalkaväen panssarintorjuntaan käyttämät aseet 2. maailmansodassa Osa 8: Kranaatinheittimet Teksti: SJA Sihvola Kranaatinheittimet ovat jalkaväen lähimmät kaaritulta ampuvat tukiaseet. Suuren
LisätiedotATV-sarja FOREST PRO. kuormainvaunut mönkijään MADE IN FINLAND
ATV-sarja kuormainvaunut mönkijään MADE IN FINLAND Forest Pro Forest Pro FL Forest Pro Plus 2016 MALLISTO ON SAAPUNUT! Tee mönkijästäsi metsäkone Mönkijä on mainio kulkupeli monenlaisissa maastoissa, mutta
LisätiedotVARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO
8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana
LisätiedotHankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön
1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli
LisätiedotMessuan Historia. on nis tuu.
on nis tuu. Messua - kunnianhimoa ja yrittämistä vuodesta 1961 Messuan juuret kumpuavat 1960-luvulta, kun jo kolmannen polven omistajiemme Eriikka Kalliokosken ja Jonna Simolan isoisä Esko Arvelin perusti
LisätiedotJalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä
1 Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä 16.11.2018. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555 asti. Kustaa (I) Vaasan johtaman
LisätiedotPelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011
Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3. Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa Suojelu- ja pelastus toimiala PV:ssa Koulutuksen päämäärä Historia
LisätiedotKaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen Ilmatorjuntaseminaarin
1 (9) Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen n yhteydessä. HELITR osana PSPR:ia HELITR on yksi PSPR:n 5 joukkoyksiköstä HÄMPSP:n, JTR:n, PARHP:n ja ELSOK:n ohella. Lisäksi
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa
Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille
LisätiedotKUNNOSSAPIDON JA RUOKAHUOLLON STRATEGISET KUMPPANUUDET
KUNNOSSAPIDON JA RUOKAHUOLLON STRATEGISET KUMPPANUUDET Esittely Puolustusvaliokunnalle 5.11.2015 4.11.2015 1 Maa- ja merivoimien materiaalin kunnossapidon strateginen kumppanuus Millog Oy:n kanssa Millog-kumppanuus
LisätiedotPuolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -
Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET
LisätiedotNaps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy
Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen
LisätiedotMERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT
Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Ilkka Rantanen, STX Finland Oy MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Windenergy Lastausta Turun telakalla elokuussa 2013 30 September
LisätiedotLynx 1968 ja prototyypit
Lynx 1968 ja prototyypit Velsa Oy:n alku Proto Järvinen Päivitetty 18.12.2013 Proto Lynx 40, lisänimi Polar. Kelkkaa kehitettiin ja testattiin 1968 ja syksyllä 1969 alkoi sen sarjavalmistus nimellä Lynx
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)
LisätiedotTOINEN MAAILMANSOTA 1939-45
TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa
LisätiedotERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 1/5 ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Tammikuussa
LisätiedotTakaosan alleajosuoja. Yleistä
Yleistä Yleistä Standardin UN ECE R58 vaatimusten täyttämiseksi kuorma-autot on varustettava takaosan alleajosuojalla. Alleajosuoja voidaan toimittaa tehtaalta tai sen voi asentaa päällirakentaja. Tässä
LisätiedotNatsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013
Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Ennen 2. maailmansotaa 1939 Saksan valtion menot olivat 30 miljardia Reichsmarkia mutta tulot 15 miljardia
LisätiedotHavaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012
Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä
LisätiedotMajuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta
Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien
LisätiedotMajuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta
Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien
LisätiedotMatkailun kehitys 2016
Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä
LisätiedotJukka Kansosen viimeinen matka Suomeen alkaa (kuva SKJA.fi)
Esitelmä ja lounastilaisuus ti 22.2.2011 TAMRUn seniorien esitelmä- ja lounastilaisuus pidettiin Technopolis Yliopistonrinteen salissa Enqvist A, osoitteessa Kalevantie 2, 2. krs, tiistaina 22.2. klo 12.00.
LisätiedotLiite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu
Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu
LisätiedotAhvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta kylmään sotaan. Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.
Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta 1808-09 kylmään sotaan Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.2019 Ahvenanmaan veteraani kolmannessa polvessa Historia 1808
LisätiedotPASSION PROSYSTEM. Alumiininen piennosturijärjestelmä UUSI! ÄLYKKÄÄMPI JA TURVALLISEMPI. Since 1912
PASSION IN CRANES PROSYSTEM Alumiininen piennosturijärjestelmä UUSI! ÄLYKKÄÄMPI JA TURVALLISEMPI Since 1912 PROSYSTEM Alumiininen piennosturijärjestelmä on maailman kehittynein työpajanosturi. Sen ainutlaatuiset
LisätiedotNostetta kuormankäsittelyyn
Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.
LisätiedotMAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN
MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN http://www.youtube.com/watch?v=2crax8kibis 1 PUOLUSTUSTAISTELUPERIAATTEEN KEHITYS Muutoksen idea Maapuolustuksen tavoitteena on tuottaa vähemmillä, mutta
Lisätiedot3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum
Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri
LisätiedotPikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson
Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)
LisätiedotMUISTIO PANSSARIKILTA RY:N JA PANSSARIPRIKAATIN JÄRJESTÄMÄSTÄ PANSSARIHISTORIASEMINAARISTA PAROLANNUMMELLA 7.2.2009
1 (18) MUISTIO PANSSARIKILTA RY:N JA PANSSARIPRIKAATIN JÄRJESTÄMÄSTÄ PANSSARIHISTORIASEMINAARISTA PAROLANNUMMELLA 7.2.2009 Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen Panssarihistoriaseminaarin
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan
Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta
LisätiedotSAAPUVAT PAPERILASKUT VERKKOLASKUIKSI. Tiina Heikkilä Financial Developer Nokian Renkaat Oyj
SAAPUVAT PAPERILASKUT VERKKOLASKUIKSI Miksi Nokian Renkaat haluaa vastaanottaa verkkolaskuja? Mitä on tehty? Tiina Heikkilä Financial Developer Nokian Renkaat Oyj Basware e-invoicing Forum 24.10.2013 Nokian
LisätiedotPuolustusvoimien kalusto tienpäällä turvallisesti
Puolustusvoimien kalusto tienpäällä turvallisesti Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 2018 15.11.2018 Rovaniemi Nimi Työ Osasto 14.11.2018 1 Aiheet 1. Liikenneturvallisuus puolustusvoimissa 2. Puolustusvoimien
LisätiedotKESKITETYN JAKELUN TARJOTINVAUNUT COOK CHILL JA COOK- SERVE TOIMINTATAPAAN, OMAVALVONTA. Telakointiasemat 2 2
Sotkamon kunta / sivistyspalvelut/ ateriapalvelut PL 24 88601 SOTKAMO KESKITETYN JAKELUN TARJOTINVAUNUT COOK CHILL JA COOK- SERVE TOIMINTATAPAAN, OMAVALVONTA 2013 OPTIO Telakointiasemat 2 2 Ruuankuljetusvaunut
LisätiedotPOHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5
1M ------------ 5 Everstiluutnantti Heikki Hiltula POHN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN PERINTEIDEN MERKITYS Pohjan Prikaatilla on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Riippumatta siitä olemmeko kuuluneet Ruotsin
LisätiedotMuuttuva funktio, muuttuva konteksti Turun ilmatorjuntapatterit ennen ja nyt
Muuttuva funktio, muuttuva konteksti Turun ilmatorjuntapatterit ennen ja nyt Janne Rantanen Turkuun rakennettiin viime sotien aikana kolme raskasta ilmatorjuntapatteria eri puolille kaupunkia. Patterit
LisätiedotTervetuloa mukaan Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry:n iloisiin tapahtumiin!
1.9.2012 1/8 RANNIKONPUOLUSTAJIEN SUURI JUHLA Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry juhli 50-vuotistaivaltaan Helsingin edustan linnakesaari Kuivasaaressa. AIKA: La 1.9.2012 PAIKKA: Kuivasaari Kuivasaaren
Lisätiedot122 saksan rynnäkkötykit
Neuvostoliiton maaseudun silloista monet olivat puisia ja niiden kantokyky oli mitoitettu vain paikallisliikenteelle, ei raskaille panssariajoneuvoille. Rynnäkkötykkipataljoona 177:n Ausf B -rynnäkkötykki
LisätiedotKARJALAN PRIKAATI. Kaakkois-Suomen puolustaja valmiutta joka päivä! Työ- ja Nimi palvelusturvallisuus Karjalan prikaatissa
KARJALAN PRIKAATI Kaakkois-Suomen puolustaja valmiutta joka päivä! Työ- ja Nimi palvelusturvallisuus ssa Työ SUOMI Osasto100 TAPATURMIA 0 n tehtävät 1.1.2015 alkaen Operatiivisen valmiuden ylläpito Kaakkois-Suomen
LisätiedotTAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA
MAAVOIMIEN ESIKUNTA/MATERIAALIOSASTO TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA MAJ MATTI HONKELA/ARMAMENTS DIV. Sisältö 1. Perusteet 2. Taistelijan tarpeet ja varustuksen haasteet 3. Kohti T2020 järjestelmää
LisätiedotRahtivarustamoiden ICT-haasteet
Rahtivarustamoiden ICT-haasteet ICT:n markkinanäkymät merillä 20.8.2015 ESL Shipping Oy Osa Helsingin pörssiin listattua Aspo-konsernia Varustamo aloittanut toiminnan vuonna 1949 Lastivolyymi 12,1 miljoonaa
LisätiedotMuonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti
42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston
LisätiedotKainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet
1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta
LisätiedotSähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016
Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016 Sähköavusteinen polkupyörä Sähköavusteinen polkupyörä on haasteellinen nimi, joka on hidastanut tuotteiden markkinoille leviämistä ja ollut markkinoinnin haasteena.
LisätiedotSimulaattoriavusteinen ohjelmistotestaus työkoneympäristössä. Simo Tauriainen
Simulaattoriavusteinen ohjelmistotestaus työkoneympäristössä Simo Tauriainen www.ponsse.com 25.8.2011 Ponsse-konserni Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja
LisätiedotVOIMANMITTAUKSEN MAHDOLLISUUKSIA KUNNOSSAPITOON JA VALVONTAAN. Tuomas Jussila / RATA 2018 /
VOIMANMITTAUKSEN MAHDOLLISUUKSIA KUNNOSSAPITOON JA VALVONTAAN Tuomas Jussila / RATA 2018 / 23.1.2018 TAMTRON JOHTAVA PUNNITUSRATKAISUJEN JA PUNNITUSTIEDON HALLINNAN TARJOAJA Yleistä Perustettu vuonna 1972
LisätiedotKarhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus
Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus 15.11.2018 Kotka AGENDA 1. Merivoimat 2. Toimintaympäristö ja sen vaikutukset 3. Merivoimien kehittäminen 4. Kansainvälinen
LisätiedotEvl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA
Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Jr 10 Jr 31 Jr 52 KevOs 2 ErPPK 6. TykK, 22. TykK 15. RajaJK, 34. RajaJK Er.Lin.K 9, Er.Lin.K 10 Pion.P 24, VP 30 14. DIVISIOONA TYKISTÖJOUKOT
LisätiedotTeollisoikeuksilla kilpailuetua
Teollisoikeuksilla kilpailuetua milloin asiamiehen kokemusta kannattaa hyödyntää? TYP 2014 23.10.2014 Håkan Niemi Kolster Oy Ab Pohjalainen 13.10.2014 Pohjalainen 13.10.2014 Pohjalainen 20.10.2014 2 3
Lisätiedot1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.
Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004
PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien
LisätiedotOhjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit
Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää
LisätiedotLEOPARDEJA KOTIKOIVIKOISSA OHJUSVENEITÄ HAMINASTA TORNIOON MAANPUOLUSTUSPIIRI SOTILASLÄÄNIN TUKEN
LEOPARDEJA KOTIKOIVIKOISSA OHJUSVENEITÄ HAMINASTA TORNIOON MAANPUOLUSTUSPIIRI SOTILASLÄÄNIN TUKEN P m IRANNIKON PUOLUSTAJA MERIPUOLUSTUKSEN TIEDOTUS- JA JÄSENLEHTI Päätoimittaja Tilaushinnat vuodelle 2
LisätiedotTEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien
Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien
LisätiedotVoimassa: Toistaiseksi
1 (7) Antopäivä: 17.06.2015 Voimaantulopäivä: 01.07.2015 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Muutostiedot: Soveltamisala: O-luokan ajoneuvot Sisällysluettelo
LisätiedotToimittajavaatimukset. Kalle Luojus 10.2.2015
Toimittajavaatimukset Kalle Luojus 10.2.2015 2 Date Author Title INTERNAL 3 Date Author Title INTERNAL 4 Date Author Title Toimittajavaatimukset INTERNAL 1. On asiakkaan valitsema ja/tai hyväksymä 2. ISO/TS
LisätiedotUNIVERSAL SERVICE. on tähtiluokkaa. K M P 1) Luotettava. Voimakas. Huokea. Taloudellinen. Nykyaikainen. Osa mainitusta kirjoituksesta on
Puh. Nykyaikainen kevytmoottoripyörä on tähtiluokkaa. Luotettava Voimakas Huokea Taloudellinen K M P 1) 1) K M P (= kevytmoottoripyörä) on saanut Suomen Moottorilehden kirjoituksessa erittäin hyvän arvostelun.
LisätiedotKenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT
sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä
LisätiedotKENTTÄVARTIO JOKI. Perttulin Jotos seminaari R U K A J Ä R V E N S U U N N A N H I S TO R I AY H D I ST Y S R Y
KENTTÄVARTIO JOKI Perttulin Jotos seminaari 1 Ä Kenttävartio Joki sijaitsi varsin pienialaisella, noin 4 hehtaarin kokoisella kangasmetsäsaarekkeella, joka nousee vain muutaman metrin suota ylemmäksi.
Lisätiedot