Toimeentulotuen soveltamisohjeet työntekijöille Salon kaupunki 2014 Aikuissosiaalityö

Transkriptio

1 Toimeentulotuen soveltamisohjeet työntekijöille Salon kaupunki 2014 Aikuissosiaalityö Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa Voimassa alkaen

2 2(41) SISÄLLYSLUETTELO 1. SÄÄNNÖKSET Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely Hakemuksen käsittely Oleskelukunta Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat EU/ETA-kansalainen Pohjoismaan kansalainen Turisti Oleskeluluvan perusteella Suomessa oleskeleva ulkomaalainen Pakolaiset ja paluumuuttajat Turvapaikanhakijat TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS Toimeentulotuen rakenne Toimeentulotuen määräytyminen Toimeentulotuki tulevaa etuutta vastaan (TTL 23 ) TULOJEN JA VAROJEN HUOMIOON OTTAMINEN Tulojen huomioon ottaminen Ansiotulot Työttömyysturva Kelan etuudet Opiskelijat Eläketulot Yrittäjät Vähäiset tulot Jälkikäteen ja muut huomioon otettavat tulot Veronpalautukset / jäännösverot Omaisuuden ja varallisuuden huomioiminen Tulojen jaksottaminen ja tuloylijäämän siirtäminen Tulot, joita ei oteta huomioon PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Perusosa Alennettu perusosa Muut perusmenot Asumismenot Erilliset lämmityskustannukset Sähkö ja taloussähkö Erilliset vesimaksut ja kiinteistön hoitomenot Kohtuullisiksi katsottavat asumismenot lämmityskustannuksineen ja vesimaksuineen Salossa Poste restante -osoitteessa asuvat Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut Vähäistä suuremmat terveydenhoitomenot Lääkkeet Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut Hammashoito... 25

3 3(41) Silmälasit Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Päivähoito-, koululaisten iltapäivätoiminta- ja elatusmaksut Lasten tarvikkeet ja harrastusmenot sekä lasten luonapito Muut asumisesta aiheutuvat menot Vuokravakuus ja välityspalkkio Sähkön takaus Muuttokustannukset Kodin irtaimisto Matkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot Opiskelusta aiheutuvat kustannukset Vaatekustannukset Perhejuhlat Hautauskustannukset Maahanmuuttajat Edunvalvontapalkkio ja maistraatin tilintarkastusmaksu Vangit ja vankilasta vapautuvat Menot, jotka eivät oikeuta toimeentulotukeen EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI VÄLITYSTILIT KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ JA LOPPUHUOMAUTUS LIITE 1, PERUSOSAT LIITE 2, TYÖTTÖMÄN PERUSTURVA ALKAEN 39 MUISTIINPANOJA 40

4 4(41) 1. SÄÄNNÖKSET Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentuolotuesta1412/1997 (muutokset /1218) Asetus toimeentulotuesta 66/1998 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Hallintolaki 434/2003 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 221/2003 Ulkomaalaislaki 301/2004 EU/ETA-kansalaisia koskevat säännökset Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2007: Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat vanhemmat. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Uudelle asiakkaalle pyritään järjestämään tapaaminen sosiaalityöntekijälle tai -ohjaajalle viimeistään silloin, kun asiakkuus on jatkunut kolmen kuukauden ajan. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen

5 5(41) tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään Hakemuksen käsittely Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, varatulla vastaanottoajalla tai toimeentulotukivirkailijan hyväksyessä suullinen tai muu hakemistapa. Hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan vaatimus perusteluineen. Mikäli hakemuksesta ei ilmene, mihin asiakas hakee toimeentulotukea, on hakemusta siltä osin pyydettävä täydentämään. Hakemukseen on merkittävä sen saapumispäivä. Toimeentulotuen hakijan on esitettävä tositteet kaikista niistä välttämättömistä tiedoista, jotka vaikuttavat toimeentulotukeen. Näitä tietoja ovat esimerkiksi tositteet tuloista ja menoista, päätökset ja maksutositteet muista sosiaaliturvaetuuksista, verotuspäätös ja muu selvitys omaisuudesta, varallisuudesta ja säästöistä sekä kaikkien pankkitilien tiliotteet kolmelta edelliseltä kuukaudelta. Uuden asiakkaan on aina todistettava henkilöllisyytensä esittämällä henkilötodistus tai passi. Ulkomaalaisen henkilön passi ja muut matkustusasiakirjat tarkistetaan hänen henkilöllisyytensä toteamiseksi sekä sen arvioimiseksi, onko hakijalla oikeutta toimeentulotukeen Suomessa. Päätös toimeentulotuesta annetaan aina kirjallisena. Päätösten yhdenmukaisen asun vuoksi käytetään fraasia, jolloin varsinaisen päätösosan jälkeen tulevat perustelut ja lainkohdat, joihin viitataan. Sekä laskelman että päätöksen tulee olla selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Lyhenteitä tulee välttää. Perustelut-osioon kirjataan miten ja milloin toimeentulotukea on haettu. Lisäksi mainitaan hakijan toiminta (työssä, työtön, opiskelija, eläkeläinen jne.) ja pääasiallinen tulo, muut välttämättömät tiedot ja tarvittaessa selvennetään laskelmaa. Päätöksessä tulee ottaa kantaa hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Myönteistä päätöstä ei ole välttämätöntä perustella, mutta kokonaan tai osittain hylätty hakemus tulee aina perustella. Kohtuullisuusharkinnan käyttö tulee mainita ja perustella. Päätöksentekijä huolehtii siitä, että henkilö- ja perhetiedot sekä osoite- ja pankkitiedot ovat atk-järjestelmässä oikein. Erityisesti perhetilanteen muuttuessa tai lasten aikuistuessa on tilanne tarkistettava. Määräajat: Toimeentulotuen viivytyksetöntä käsittelyä koskeva laki (1202/2007) tuli voimaan Toimeentulotukilakiin on kirjattu määräajat toimeentulotukiasioiden käsittelylle (14 a ). Tarkoituksena on, että kaikissa kunnissa toimeentulotukipäätöksen saa ilman viivytystä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tilanteessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Päätös on pantava täytäntöön viivytyksettä.

6 6(41) Asiakkaan tulee päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun asiakas on tätä pyytänyt Oleskelukunta Toimeentulotukilain 14 :n mukaan toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Toimeentulotukea voidaan myöntää kotikuntamerkinnästä lähtien. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Henkilön tai perheen muuttaessa toiseen kuntaan, päättää muuttokustannuksista ja takuuvuokrasta lähtökunta. Mikäli takuuvuokra ja/tai muuttokustannukset erääntyvät maksettavaksi silloin, kun henkilö tai perhe jo oleskelee uudessa asuinkunnassaan, päätetään takuuvuokran myöntämisestä siellä. Ensimmäinen vuokra erääntyy maksettavaksi lähes poikkeuksetta tulokunnassa, joten siihen haetaan toimeentulotukea sieltä. Asiakkaan oikeutta toimeentulotukihakemuksen vireillepanoon Salossa ei saa rajoittaa, vaan siltä osin, kun asian ratkaisu kuuluu uudelle oleskelukunnalle, on noudatettava hallintolain mukaista siirtomenettelyä. Mikäli henkilö sijoitetaan palvelu- tai hoitokotiin kotikuntansa ulkopuolella ja hän joutuu toimeentulotuen tarpeeseen, vastaa toimeentulotuen myöntämisestä hoito- tai palvelukodin sijaintikunta. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi satunnaiset terveydenhuoltomenot tai erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat täydentävän toimeentulotuen menot. Asumis- ja palvelumaksuista sekä säännöllisestä lääkityksestä aiheutuvista menoista vastaa sijoittajakunta toimeentulotukeen nähden ensisijaisen lainsäädännön perusteella. Milloin tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa hakemus tehdään. Tällöin kysymykseen tulevat lähinnä matkalipun myöntäminen vakinaiseen oleskelukuntaan tai mahdollisen maksusitoumuksen myöntäminen kiireellisiin lääkehankintoihin. Niiden kiireellisten terveydenhuoltomenojen osalta (esim. poliklinikkamaksu), jotka erääntyvät maksettavaksi myöhemmin, päätöksen tekee se kunta, jossa hakija oleskelee vakinaisesti. Mikäli toimeentulotukihakemusta vastaanotettaessa tai toimeentulotukiasiaa käsiteltäessä käy ilmi, että toimeentulotuen käsittely kuuluu toiselle kunnalle toimeentulotukilain perusteella, tulee asia/hakemus liitteineen siirtää toiseen kuntaan käsiteltäväksi viranomaisteitse ja tiedottaa asia toimeentulotuen hakijalle. Viime kädessä lopullisen kustannusvastuun ratkaisee hallinto-oikeus hallintoriita-asiana. Asiassa tulee huolehtia siitä, ettei hakija jää vaille tarvitsemaansa toimeentulotukea sen vuoksi, että kunnat ovat eri mieltä kustannusvastuusta.

7 7(41) 1.4. Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat Ulkomaalaisen Suomessa oleskelun luonteella on merkitystä arvioitaessa, katsotaanko hänen asuvan maassa vakituisesti ja onko hänellä oikeus toimeentulotukeen TTL 2 :n nojalla. Ulkomaalaislain mukaan ulkomaalaisen maahantulo edellyttää, että hänellä on Suomeen saapuessaan ja maassa oleskellessaan voimassa oleva matkustusasiakirja ja voimassa oleva vaadittava viisumi, oleskelulupa taikka työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupa. Ulkomaalaislain 39 :n mukaan oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu. Toimeentuloedellytyksestä voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Toimeentuloedellytystä ei sovelleta myönnettäessä toimeentulotukea turvapaikanhakijana Suomeen tulleelle henkilölle. Ulkomaalaisen toimeentulo katsotaan turvatuksi oleskelulupaa myönnettäessä, jos hänen maassa oleskelunsa kustannetaan tavanomaiseksi katsottavilla ansiotyöstä, yrittäjätoiminnasta, eläkkeistä, varallisuudesta tai muista lähteistä saatavilla tuloilla siten, että hänen ei voida olettaa joutuvan toimeentulotuen tai vastaavan muun toimeentuloa turvaavan etuuden tarpeeseen. Maahanmuuttovirasto, Migri, on sisäasiainministeriön alainen virasto, joka käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita EU/ETA-kansalainen Euroopan Unionin kansalaisen (+ Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisen) maahantulon ja oleskelun edellytyksenä on, että hänellä on voimassa oleva henkilötodistus tai passi. EU/ETA-maan kansalaiset voivat oleskella, tehdä työtä, harjoittaa ammattia tai opiskella Suomessa 3 kk ilman oleskelulupaa. Tänä aikana he ovat toimeentulotuen kannalta pääasiassa samassa asemassa kuin turistit eli toimeentulotuen myöntäminen voi tulla kysymykseen vain kiireellisessä tapauksessa. Jos oleskelu kestää kauemmin, pitää EU-kansalaisen rekisteröidä oleskeluoikeutensa paikallispoliisilla. Luvan hakemisen yhteydessä voidaan edellyttää selvitystä turvatusta toimeentulosta niin, ettei hakija turvautumalla toistuvasti toimeentulotukeen tai vastaavaan etuuteen oleskelunsa aikana muodostu rasitteeksi Suomen sosiaalihuoltojärjestelmälle. Yksittäistä turvautumista toimeentulotukeen ei voida pitää sosiaaliturvajärjestelmän rasittamisena, vaan sen tulee olla vähintäänkin toistuvaa ja säännönmukaista. Väliaikaiset vaikeudet eivät myöskään ole katsottavissa kohtuuttomaksi rasitteeksi. Kukin tapaus on arvioitava yksilöllisesti. Huomioon otettavia seikkoja ovat myös oleskelun pituus, henkilökohtaiset olosuhteet ja myönnetyn avustuksen määrä.

8 8(41) Vuoden oleskelun jälkeen EU-kansalainen saa kotipaikkaoikeusmerkinnän. Viiden vuoden yhtäjaksoisen ja laillisen Suomessa asumisen jälkeen unionin kansalainen on oikeutettu pysyvään oleskeluun. EU/ETA kansalaisen hakiessa toimeentulotukea hänen oleskeluoikeutensa voimassaolo selvitetään tarvittaessa ottamalla yhteyttä poliisiin. Voimassa olevan oleskeluoikeuden perusteella hänelle myönnetään periaatteessa toimeentulotukea samoin perustein kuin Suomen kansalaiselle vastaavassa tilanteessa. Toimeentulotuen tarpeen arvioinnin kannalta ratkaisevia seikkoja ovat kunnassa oleskelun pysyvyys ja muut tapauskohtaisesti arvioitavat olosuhteet. Työnhakijat: EU- tai ETA-valtioista tulevilla työnhakijoilla on oikeus hakea 3 kuukauden ajan työtä toisesta EU- tai ETA-maasta ja heillä on tällöin oikeus työttömyysturvaan oman maansa kustannuksella. Työttömyysturvaa saadakseen työnhakijan on tarvinnut ilmoittautua työnhakijaksi oman maansa lainsäädännön mukaisesti ennen lähtöään. Hänellä on oltava mukanaan Kelan toimistoon tai työttömyyskassalle toimitettava todistus työttömyysetuuksien määrästä ja kestosta. Suomeen tultuaan työnhakijan on ilmoittauduttava Suomessa työttömäksi työnhakijaksi 7 päivän kuluessa saapumisestaan. Työnhakijoiden edellytetään turvaavan toimeentulonsa lähtömaansa työttömyyskorvauksella siten, etteivät he joudu turvautumaan Suomen toimeentulotukeen. Työnhakija on toimeentulotukea myönnettäessä rinnastettavissa turistiin ennen työskentelyn aloittamista. Työnhakija saa oleskella 3 kuukauden jälkeenkin Suomessa, jos hän on edelleen työnhaussa ja hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet saada työtä. Työnhakijan oikeutta toimeentulotukeen arvioidaan siten kussakin yksittäisessä tilanteessa oleskelun pysyvyyden mukaan Pohjoismaan kansalainen Pohjoismaiden kansalaiset voivat tulla vapaasti Suomeen ja oleskella Suomessa ilman oleskelulupaa. Pohjoismaiden kansalaisten rekisteröinti hoidetaan maistraatissa ja vasta, jos oleskelu kestää yli 6 kk. Pohjoismaiden kansalaiset kuuluvat Pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen piiriin, joka tuli voimaan (Finlex: valtiosopimukset 69/1996). Sopimus sisältää ohjeita, jotka liittyvät välittömien sosiaalipalvelujen tai toimeentulotuen maksamiseen, kotimaahan lähettämiseen tai pitkäaikaisen hoidon tarpeessa olevan matkustamiseen tai muuttamiseen Turisti Turistiksi katsotaan ulkomaalainen, joka on saapunut Suomeen oleskellakseen täällä lyhyen ajan (enintään 3 kk). Hänen ei voida katsoa oleskelevan Suomessa vakituisesti ja toimeentulotuen myöntäminen voi tulla kysymykseen vain kiireellisessä tapauksessa. Lähtökohtaisesti voidaan olettaa, että turistilla on mukanaan tarvittavat varat täällä oleskelua ja kotimatkaa var-

9 9(41) ten. Näiden varojen puutteessa ulkomaalainen voidaan käännyttää. Tuen tarpeessa olevalla on oikeus toimeentulotukeen vain silloin, kun hän ei voi saada toimeentuloaan millään muulla tavalla. Jos ulkomaalainen turisti on joutunut rahavaikeuksiin tilapäisen oleskelunsa aikana, hänet tulee ensisijaisesti ohjata hoitamaan asiansa itse. Harkinnan mukaan tällaisessa tapauksessa tulisi tehdä ilmoitus poliisille mahdollista käännytystä varten. Ulkomaalainen voidaan myös ohjata kääntymään oman maansa edustuston puoleen. Toimeentulotuen myöntäminen tulee kysymykseen vasta viimesijaisesti, jos välttämätöntä avun tarvetta ei voida millään muulla keinolla hoitaa. Toimeentulotuen tarve laajimmillaankin rajoittuu vain kotimatkakustannuksiin sekä niihin ruokailu- ja muihin välttämättömiin kustannuksiin, jotka syntyvät ennen kuin hän kohtuudella ennättää palata kotimaahansa. Erityisestä syystä näihin menoihin voidaan antaa myös osto-osoitus Oleskeluluvan perusteella Suomessa oleskeleva ulkomaalainen Jos ulkomaalaisen oleskelu Suomessa perustuu voimassa olevaan oleskelulupaan, häntä voidaan pitää maassa vakinaisesti oleskelevana ainakin silloin, kun oleskelulupa on jatkuva (A) tai pysyvä (P). Maassa vakinaisesti oleskelevalla on myös väestörekisteriin merkitty kotikunta. Vakinainen oleskelukunta on velvollinen myöntämään toimeentulotukea, mikäli sen myöntämisedellytykset täyttyvät. Jos oleskelulupa on tilapäinen (B), toimeentulotuen myöntäminen rajoittuu yleensä kiireellisiin tapauksiin ja välttämättömiin kustannuksiin. Kun oleskeluluvan perusteella Suomessa oleskeleva ulkomaalainen hakee toimeentulotukea, on syytä selvittää, onko hakija oikeutettu asumiseen perustuvaan sosiaaliturvaan tai sairauspäivärahaan tai työttömyysturvaan. Eli henkilöä on aina pyydettävä esittämään passinsa, johon liimatusta tarrasta löytyy status, oleskelu- ja työlupa. Statuksesta ilmenee, millä perusteella lupa on myönnetty ja mikä on maassaolon tarkoitus. Opiskelun perusteella tilapäisen oleskeluluvan saaneella ulkomaalaisella ei ole oikeutta saada Suomesta opintotukea. Ennen oleskeluluvan saamista on opiskelijan osoitettava, että hänen toimeentulonsa on turvattu esim. säästöillä, stipendillä tai muulla vastaavalla Pakolaiset ja paluumuuttajat Pakolainen on henkilö, joka joutuu pelkäämään joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta. Kun turvapaikanhakija saa oleskelulupapäätöksen, hänestä tulee pakolainen ja hän saa pakolaisstatuksen (A). Paluumuuttaja on henkilö, joka on asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa sitten takaisin Suomeen. Paluumuuttajina pidetään entisiä ja nykyisiä Suomen kansalaisia sekä sellaisia entisessä Neuvostoliitossa asuneita henkilöitä, kuten inkerinsuomalaisia, joilla on suomalainen syntyperä.

10 10(41) Pakolaisilla ja paluumuuttajilla Suomessa asuvina on oikeus toimeentulotukeen samoin edellytyksin kuin muillakin kunnan asukkailla. Jos kysymys on sellaisesta vasta maahan saapuneesta pakolaisesta tai paluumuuttajasta, jolla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, laaditaan toimeentulotuen hakijan kanssa kotoutumissuunnitelma. Kotouttamislain mukaan pakolaiselle voidaan myöntää paluumuuttoavustusta kotimahan tai lähtömaahan palaamista varten, joka ei kuitenkaan ole toimeentulotukea. Sen saamisen ehtona on, että pakolainen vapaaehtoisesti palaa kotimaahansa tai lähtömaahansa Turvapaikanhakijat Turvapaikanhakija on henkilö, joka on itsenäisesti tullut maahan ja ilmoittanut hakevansa turvapaikkaa maasta. Turvapaikanhakijat hakevat oleskelulupaa ja asuvat tuona aikana vastaanottokeskuksissa tai yksityismajoituksessa kunnassa. Turvapaikkahakemukset käsittelee maahanmuuttovirasto. Turvapaikkaa hakenut henkilö kuuluu turvapaikanhakijoiden vastaanoton piiriin kunnes hänelle on myönnetty oleskelulupa tai hän poistuu maasta. Toimeentulotuki rahoitetaan kokonaan valtion varoista ja sen myöntää ja maksaa vastaanottokeskus. Vastuu turvapaikkaa hakeneen oleskeluluvan saaneen toimeentulotuesta siirtyy kunnalle, kun henkilö saa kotikunnan. 2. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS 2.1. Toimeentulotuen rakenne Toimeentulotuki jaetaan ehkäisevään, perus- ja täydentävään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuen piiriin kuuluvia menoja ei makseta täydentävänä toimeentulotukena siinäkään tapauksessa, että käytetään harkintaa. Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta sekä muista perusmenoista. Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat: ravintomenot, vaate- ja jalkinemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, informaatiomenoista (lehti, TV, puhelimen ja internetin käyttömenot) ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosien euromäärät vahvistetaan vuosittain ja ovat kaikissa Suomen kunnissa samoja. Kulutustutkimukseen perustuvat perusosan laskennalliset perusteet yksin asuvan henkilön osalta ovat vuoden 2007 tasossa seuraavat (prosenttia perusosasta): ravintomenot 49 % vaate- ja jalkinemenot 9 % informaatiomenot 20 %

11 11(41) vähäiset terveydenhoitomenot 3 % muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot 19 % (henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot ja vastaavat) Muut perusmenot: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2) taloussähkö 3) kotivakuutus sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Täydentävä toimeentulotuki kattaa erityismenoiksi kutsuttavat menot, joita ovat 1) lasten päivähoitomenot, 2) muut kuin perusmenoiksi katsottavat asumismenot sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot Toimeentulotuen määräytyminen Toimeentulotuen suuruus on TTL 6 :n mukaan määriteltyjen menojen sekä käytössä olevien tulojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin 7 :ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä. Salossa siirrytään alkaen yhdistelmäpäätösmalliin, jolloin perus-, täydentävää ja ehkäisevää tukea voidaan myöntää samalla päätöksellä. Toimeentulotukityypin erittely tapahtuu maksun tiliöinnissä. Mikäli hakijalle on myönnetty laskelman perusteella toimeentulotukea ja hän tämän päätöksen jälkeen esittää päätöksen voimassaoloajalle kohdistuvia toimeentulotukeen oikeuttavia menoja (esim. sähkö- ja terveydenhuoltomenot), voidaan nämä menot maksaa samalta päätökseltä, kun päätöksessä on niin mainittu. Takautuva toimeentulotuki: Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä myöntää takautuvasti toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Arvioitaessa erityisiä syitä on yleensä lähdettävä siitä, että hakija olisi ollut toimeentulotuen tarpeessa menojen syntyessä. Erityisenä syynä takautuvan toimeentulotuen myöntämiselle voidaan pitää esimerkiksi asumisen turvaamista tai jotain sellaista tuenhakijan tilannetta, jonka johdosta hän on ollut kykenemätön hoitamaan talouteensa ja toimeentuloonsa liittyviä asioita sillä hetkellä, kun menot ovat erääntyneet Toimeentulotuki tulevaa etuutta vastaan (TTL 23 ) ja perintä (TTL 21 ) Myönnettäessä toimeentulotukea tulevaa etuutta vastaan ja/tai perinnällä, tehdään perintäpäätös.

12 12(41) Yleisenä lähtökohta on, että vireillä olevat etuudet peritään. Toimeentulotuen takaisinperintä ei kuitenkaan saa aiheuttaa uutta toimeentulotuen tarvetta. 3. TULOJEN JA VAROJEN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1. Tulojen huomioon ottaminen TTL 11 :n mukaan tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheen käytettävissä olevat tulot. Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto ja muut mahdollisuudet saada välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia. Toimeentulotuen käsittelijän on ohjattava asiakasta hakemaan hänelle kuuluvat ensisijaiset etuudet. Mikäli hakija jää esimerkiksi vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle tai ottaa työnantajalta eropaketin, ja tämä toiminta aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen, ei muodostu pääsääntöisesti oikeutta toimeentulotukeen. Jos tulot ovat ulosoton kohteena, niistä otetaan huomioon vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Jos etuudenmaksaja, esimerkiksi Kela, kuittaa hakijalle maksettavasta etuudesta liikaa maksettuja eriä, hakijan käytettävissä olevana tulona huomioidaan perinnän jälkeinen osa Ansiotulot Toimeentulotukilain 11 :n mukaan ansiotuloista kuuluu jättää huomioimatta vähintään 20 % ja kuitenkin enintään 150 /kk (etuoikeutettu tulo). Väliaikainen laki on voimassa asti. Etuoikeutetun tulon maksimimäärä on kotitalouskohtainen ja sitä sovelletaan myös omaishoidontukeen. Salossa etuoikeutettuna tulona käytetään yleisesti 20 prosentin vähennystä ansiotulosta ja omaishoidontuesta (laskelman tulotyyppi Ansiotulo, Omaishoidontuki). Harkinnanvaraisesti, esimerkiksi pitkään työttömänä olleen kohdalla tai kannustimena osa-aikatyön vastaanottamiseen, voidaan etuoikeutettuna tulona ansiotulosta vähentää 50 prosenttia (laskelman tulotyyppi Ansiotulo -50 %). Palkkatuloista tulee selvityksenä olla palkkaerittely, josta näkyvät rahapalkan lisäksi maksetut erilliskorvaukset ja luontaisedut sekä tehdyt palkanpidätykset. Kilometrikorvauksia ja työnantajan maksamia päivärahoja ei huomioida tuloina. Vastaavasti, mikäli kilometrikorvauksia maksetaan, ei työmatkakuluja huomioida menoina. Myöskään muita työnantajan maksamia kulukorvauksia ei oteta huomioon siltä osin, kuin ne korvaavat työntekijälle työstä aiheutuneita kuluja. Ateriakorvaus/-etu ja puhelinetu huomioidaan tulona sillä perusteella, että kyseessä olevat menot sisältyvät perusosaan ja niitä vastaava etuus saa-

13 13(41) daan näissä tapauksissa muulla perusteella. Autoetu huomioidaan kokonaisuudessaan tulona. Sikäli, kuin hakijan ansiotulo ei riitä hänen toimeentuloonsa, on ensisijaista luopua autoedusta ja ottaa etuus rahapalkkana oman toimeentulon turvaamiseksi. Palkasta tehdyt pidätykset, jotka ovat osapalkkaa (palkkaennakot, asuntokorvaukset, työpaikkaruokailu ja muut ostot), lisätään tulona huomioitavaan palkkaan. (Ansiotulon jaksottamisesta katso myös kohta 3.3.) Työttömyysturva Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo maksetaan yleensä 20 maksupäivän erissä. Työttömällä on vuoden aikana yksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana hänelle maksetaan kaksi 20 päivän työttömyysturvaerää. Tosiasiallisesti päivärahoja maksetaan keskimäärin 21,5 päivältä kalenterikuukautta kohti. Työttömyyspäiväraha voidaan siten jakaa kuukausittain niin, että keskimäärin kertoimena käytetään 21,5 päivää. Työttömyysturvan jaksotus voidaan aloittaa silloin, kun henkilölle maksetaan kaksi 20 päivän työttömyysturvaerää saman kuukauden aikana. Tällainen tilanne asiakkaalla voi olla pian työttömäksi jäädessään. Näin ollen jaksotus voi tulla kysymykseen uuden asiakkaan kohdalla jo heti ensimmäisen hakemiskuukauden aikana. Jaksotusta voidaan käyttää myös sellaisen uuden asiakkaan kohdalla, joka on saanut yhtäjaksoisesti työttömyysturvaa noin vuoden ajan. Jaksotuksen käytön aloittamisesta voidaan myös asiakkaan kanssa sopia. Tämä tulee kysymykseen erityisesti silloin, kun esimerkiksi työttömyyspäivärahakauden alussa loppukuusta maksettavaa 20 päivän erää ei voida kohtuudella huomioida kokonaisuudessaan sen kuukauden tuloksi, jolle tukea haetaan ja jonka aikana päiväraha maksetaan. Tällöin 20 päivän erästä tulisi ottaa huomioon kyseiselle kuukaudelle vain niin monen päivän osa, kuin etuuden maksupäivästä kuukauden loppuun saakka on arkipäiviä (mape) jäljellä ja aloittaa jaksotus 21,5 päivän mukaan seuraavasta kuukaudesta alkaen. Huolellisuutta tarvitaan työttömyysturvan jaksotuksen aloittamisessa ja myös sen purkamisessa. Asiakkaalle on annettava riittävä selvitys tähän liittyvistä laskelmista Kelan etuudet Asumistuki huomioidaan tosiasiallisen suuruisena. Mikäli asiakas ei ole hakenut asumistukea, ja hänellä saattaisi olla siihen oikeus, hänet on ohjattava laittamaan vireille asumistukihakemus. Huom! Perheellisellä eläkeläisellä on oikeus valita yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen välillä. Asiakasta on ohjattava Kelaan vertaamaan etuuksien suuruutta.

14 14(41) Sairauspäiväraha maksetaan kuukausittain jälkikäteen 6 arkipäivältä viikossa eli yleensä 25 päivän erissä. Sairauspäivärahan omavastuuaika on sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää (yrittäjillä sairastumispäivä ja 3 arkipäivää). Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivää eli noin vuoden. Mikäli työkyvyttömyys tämän jälkeenkin jatkuu, hakija on ohjattava hyvissä ajoin laittamaan vireille eläke-/kuntoutustukihakemus. Etuuden päättyessä asiakas ohjataan hakeutumaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi, jolloin hänellä saattaa myös olla mahdollisuus saada työttömyysturvaa. Lapsilisä, elatusapu ja elatustuki sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainraha ja lastenhoidon tuki näkyvät Kelan sivuilta. Lapsilisä tulee automaattisesti Efficaan. Kannattaa kuitenkin tarkistaa Kelalta, ettei etuuksissa ole takaisinperintää, jolloin summa on tarkistettava ja perintä merkittävä laskelman Huomautus-kenttään. Asiakas on velvollinen hakemaan ensisijaista etuutta, esimerkiksi elatustuki - ellei hän näin tee, se huomioidaan kuitenkin tulona. On syytä tarkistaa, että perheen kaikkien lasten kaikki etuudet on haettu Opiskelijat Opiskelijan ensisijaisena etuutena otetaan tulona huomioon opintoraha, asumislisä ja valtion takaama opintolaina. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Pelkällä toimeentulotuella tapahtuvaa opiskelua ei voida pitää hyväksyttävänä muutoin kuin tapauskohtaisesti harkiten. Alle 18-vuotiaalle kotona asuvalle opiskelijalle ei opintolainaa huomioida tulona, ellei sitä tosiasiallisesti ole nostettu. 18 vuotta täyttäneellä laina huomioidaan tulona opiskelupaikasta riippumatta. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta lainkaan oikeudesta huolimatta. Opintolaina kuuluu huomioida tulona, ellei estettä sen saamiselle ja nostamiselle ole esitetty (KHO /3854). Jos opiskelija välttää lainan nostamista ansiotyöllään ja palkkatulo ansiotulovähennyksen jälkeen on vähintään opintolainan suuruinen, voidaan opintolaina jättää tulona huomioimatta. Kesällä toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden kohdalla nostamaton opintolaina huomioidaan tulona (nostoaika asti). Nostamaton laina katsotaan toimeentulotukeen nähden ensisijaiseksi tuloksi/varallisuudeksi kesäja heinäkuussa. Opiskelija, joka ei luottohäiriön takia saa lainaa tai ei muuten ole lukukauden ajaksi hakenut opintolainantakausta, ei voi saada takauspäätöstä enää kesä-heinäkuussa kuluneelle lukukaudelle, eikä lainaa näin ollen voida huomioida tuloksi Ellei opiskelija saa opintolainaa maksuhäiriöiden vuoksi, hänen kokonaistilanteensa selvitetään. Hänen kanssaan laaditaan suunnitelma toimenpiteistä lainatakauksen saamiseksi tai opintojen rahoittamiseksi muulla tavalla. Asiakkaan tulee pyytää tiedot luottohäiriömerkinnöistä Suomen Asiakastieto