HYPA 2009 kyselyn aineistokuvaus

Transkriptio

1 1 HYPA 2009 kyselyn aineistokuvaus Tiivistelmä Suomalaisten Hyvinvointi ja Palvelut (HYPA) -kysely on THL:n osittain paneelimuotoinen kyselytutkimus, jossa yhdistetään puhelin- ja käyntihaastatteluja, postikyselyjä ja rekisteriaineistoja. Tiedonkeruu toteutetaan noin joka kolmas vuosi ja syksyn 2009 tiedonkeruu oli lajissaan kolmas. Aikaisemmat tiedonkeruut toteutettiin syksyllä 2004 ja syksyllä HYPA -kyselyjen tavoitteena on tarjota ajan tasalla olevaa, luotettavaa ja kattavaa tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä. Tarkempaa tietoa HYPA kyselystä sekä aineistokuvaukset löytyvät hankkeen kotisuvuilta: HYPA -tutkimuksen rungon muodostavat puhelinhaastattelut, joista puolikas muodostaa aina paneelin edellisen aallon kanssa 50 prosentin rotaatiomenetelmällä. Haastattelutietoja täydennetään rekisteritiedoilla. Käytännössä kaikki taustamuuttujat kuten sukupuoli, ikä, perherakenne, tulot ja niin edelleen on yhdistetty rekistereistä. Näin on vapautettu tilaa haastattelulomakkeeseen sellaisia kysymyksiä varten, joita koskevia tietoja ei saada rekistereistä. Puhelinhaastattelujen kohderyhmä on vuotiaat Manner-Suomen asukkaat. Ruotsinkielisiä vastaajia varten kyselylomakkeet on käännetty ruotsiksi. Otantamenetelmänä on systemaattinen satunnaisotanta Tilastokeskuksen väestötietokannasta. Jälkiosituksella lasketuilla painomuuttujilla korjataan sukupuolten, ikäryhmien ja alueiden välisiä eroja vastaushalukkuudessa. Vuoden 2009 aallon puhelinhaastattelut toteutettiin Tilastokeskuksen haastatteluorganisaation toimesta. Otoksen koko oli ja otoksesta puolet oli uusia kohteita, puolet oli ollut mukana edellisessä vuoden 2006 aallossa. Puhelinhaastattelu kesti keskimäärin noin 21 minuuttia. Puhelinhaastatteluja saatiin kappaletta, ja otoksen ylipeitto huomioon ottaen vastausosuudeksi (netto) saatiin 80 prosenttia. Bruttokadon yleisin syy oli se, ettei otoshenkilön puhelinnumeroa löydetty. Ensimmäistä kertaa mukana olleiden bruttokato oli huomattavasti suurempi kuin jo vuonna 2006 mukana olleiden. Tämä johtui pääasiassa siitä, että vuonna 2006 mukana olleille löydettiin puhelinnumero paljon paremmin kuin ensimmäistä kertaa mukana olleille. Haastattelijoiden apuna oli heille vuoden 2006 tiedonkeruun aikana löydetyt puhelinnumerot. Toiseksi yleisin kadon syy oli kieltäytyminen haastattelusta. Puhelinhaastatelluilta kysyttiin myös lupa erillisen postikyselyn lähettämiseen. Haastatelluista 79 prosenttia (n=3099) antoi luvan postikyselyn lähettämiselle. Kirjekyselyn vastaukset saatiin lokakuun 2009 ja tammikuun 2010 välisenä aikana. Postikyselylomakkeita palautettiin kappaletta, eli postikyselyn vastausosuus (netto) oli 47 prosenttia alkuperäisestä otoksesta. Rekisteritiedot taustamuuttujista yhdistettiin haastattelutietoihin aikaisempien aaltojen tapaan. Vuoden 2009 aallon yhteydessä toteutettiin vuoden 2004 aallon kaltainen erillinen lisäotos ja tiedonkeruu erillisellä käyntihaastattelulomakkeella 80 vuotta täyttäneille. Otos käsitti Manner-Suomen suomen- ja ruotsinkieliset itsenäisesti asuvat henkilöt. Tilastokeskuksen

2 2 haastatteluorganisaatio toteutti käyntihaastattelut Käyntihaastattelujen keskimääräinen kesto oli noin 45 minuuttia. Otoskoko oli 600 henkilöä ja onnistuneita haastatteluja saatiin 373. Otoksen ylipeitto on kohdehenkilöiden korkean iän vuoksi korkea, joten nettovastausosuus on 81 prosenttia. Yleisin syyluokitus ylipeitolle oli sairastuminen tai kuolema, toiseksi yleisin pysyvä laitoshoitoon joutuminen. Tutkimuksen toteutus Hyvinvointipalvelut tutkimus koostui neljästä osasta. Tutkimuksen rungon muodostivat tietokoneavusteiset puhelinhaastattelut, jotka tehtiin ja välisenä aikana. Puhelinhaastattelujen otos oli vuotiasta suomalaista. Otoksesta noin 4000 henkilöä oli mukana ensimmäistä kertaa. Noin 1800 haastateltavaa oli mukana tutkimuksen edellisellä kierroksella syksyllä Puhelinhaastattelujen keskimääräinen kesto oli noin 21 minuuttia. Tutkimuskokonaisuuden toisen osan muodostivat vanhuksille tehdyt tietokoneavusteiset käyntihaastattelut, jossa haastattelu tehtiin haastateltava silmästä silmään tavaten. Otos oli 600 yli 79 -vuotiasta suomalaista. Tiedot kerättiin ja välisenä aikana. Käyntihaastattelujen keskimääräinen kesto oli noin 45 minuuttia. Kolmas tiedonkeruutapa oli kirjekysely, joka täydensi puhelinhaastatteluaineistoa. Puhelinhaastatteluun vastanneilta kysyttiin lupa lähettää heille vielä lyhyehkö paperilomake täytettäväksi ja palautettavaksi. Kirjekyselyn vastaukset saatiin lokakuun 2009 ja tammikuun 2010 välisenä aikana. Neljäs osa tutkimuskokonaisuutta oli rekisteriyhdistelyt tammikuussa Puhelin- ja käyntihaastatteluaineistoihin liitettiin verottajan rekistereihin perustuvat ns. tulotiedot. Tutkimuksen kato Sivulla kaksi esitetystä taulukosta näkee puhelin- ja käyntihaastattelujen bruttokadon syyt. Bruttokadossa on mukana sekä ylipeitto (esim. kuolleet) että alipeitto (esim. puhelittomat). Nettokadossa sekä yli- että alipeitto poistettaisiin kadosta. Kadon ja alipeiton määrittely puhelinhaastattelututkimuksissa on tulkinnanvarainen ja häilyvä, koska esim. tilanne, jossa puhelinnumeroa ei löydetä, ei tarkoita sitä, ettei henkilöllä olisi puhelinnumeroa olemassa. Puhelinhaastatteluissa bruttokadon yleisin syy oli se, ettei otoshenkilön puhelinnumeroa löydetty. Ensimmäistä kertaa mukana olleiden bruttokato oli huomattavasti suurempi kuin jo vuonna 2006 mukana olleiden. Tämä johtui pääasiassa siitä, että vuonna 2006 mukana olleille löydettiin puhelinnumero paljon paremmin kuin ensimmäistä kertaa mukana olleille. Haastattelijoiden apuna oli heille vuoden 2006 tiedonkeruun aikana löydetyt puhelinnumerot. Toiseksi yleisin kadon syy oli kieltäytyminen haastattelusta. Käyntihaastatteluissa yleisimmät kadon syyt liittyivät otoshenkilön huonoon terveyteen. Yleisin syy oli sairas tai kuollut, toiseksi yleisin syy pysyvä laitoshoito. Puhelinhaastatteluun vastanneista henkilöistä (n=3933) noin 79 prosenttia (n=3099) antoi luvan kirjekyselylomakkeen lähettämiseen. Kelvollisesti täytettyjä kirjekyselylomakkeita palautettiin lopulta 1824 kappaletta, eli haastattelussa luvan antaneista noin 59 % palautti lomakkeen.

3 3 Puhelinhaastattelujen kato A = uusi haastateltava vuonna 2009 Laji Total B = paneelikohde, haastateltu vuonna 2006 A B Otos 5800 henkilöä. Taulukosta puuttuu 1 katotapaus. 61,77 81,18 Kieltäytyi, ei tiedetä tarkempaa syytä ,81 1,49 Kieltäytyi, ei kiinnosta ,66 1,27 Kieltäytyi ajanpuutteen vuoksi ,43 1,44 Kieltäytyi periaatteellisista syistä ,8 0,39 Kieltäytyi tutkimuksen aiheen vuoksi ,58 0,44 Kieltäytyi tiedonkeruutavan vuoksi ,03 0 Ei tavoitettu, puhelinnumero tiedossa ,91 3,6 Ei tavoitettu, tilapäisesti poissa ,28 0,39 Ei tavoitettu, joku muu kieltää osallistumisen ,28 0,11 Osittaiskato: haastattelu keskeytyi ,06 Haastattelua ei voitu tehdä kielivaikeuksien vuoksi ,93 0 Haastattelua ei voitu tehdä pysyvän sairauden tai vamman vuoksi 1 0,77 Tavoitettu, haast.aikaa ei saada sovittua, ei tavoiteta uudelleen ,56 3,21 Henkilö kuollut ,2 0,22 Henkilö muuttanut pysyvästi ulkomaille ,4 0,11 Henkilö pysyvästi laitoshoidossa ,23 0 Muu bruttokato ,05 0 Ei löydetty numeroa - haastattelua ei voitu tehdä ,11 5,31 Total

4 4 Puhelinhaastattelujen kato taustamuuttujien mukaan OTOS VASTANNEET KATO VAST % henkilöä %-osuus henkilöä %-osuus henkilöä %-osuus BRUTTO sukupuoli mies , , ,81 65,5 nainen , , ,19 70,1 ikäryhmä v , , ,05 53, v , , ,28 58, v , , ,71 64, v , , ,16 68, v , , ,39 74, v , , ,41 79,7 kuntaryhmä kaupunkimaiset , , ,7 65,4 taajaan asutut , , ,03 71,3 maaseutumaiset , , ,27 74,9 siviilisääty naimaton , , ,03 56,4 avioliitossa , , ,95 75,7 eronnut/leski , , ,02 67,0 yhteensä , , ,0 67,8 kato ei löydetty puhelinta , ,58 kieltäytyi , ,89 ei tavoitettu , ,64 muut syyt , ,89 yhteensä , ,0 laji uusi haastateltava , , ,79 61,8 mukana vuonna , , ,21 81,2 sukupuoli ja ikäryhmä M v , , ,2 48,9 N v , , ,8 56,7 M v , , ,1 57,3 N v , , ,2 59,1 M v , , ,2 59,7 N v , , ,5 68,7 M v , , ,0 64,8 N v , , ,1 71,4 M v , , ,2 73,1 N v , , ,1 75,4 M v , ,8 95 5,1 80,2 N v , , ,3 79,2

5 5 Käyntihaastattelujen kato Total TEHTY HAASTATTELU ,17 Kieltäytyi, ei tiedetä tarkempaa syytä Kieltäytyi, ei kiinnosta ,83 Kieltäytyi ajanpuutteen vuoksi 3 3 0,5 Kieltäytyi periaatteellisista syistä ,17 Kieltäytyi tutkimuksen aiheen vuoksi 2 2 0,33 Kieltäytyi tiedonkeruutavan vuoksi 3 3 0,5 Ei tavoitettu, puhelinnumero tiedossa Ei tavoitettu, puhelinnumero tuntematon, osoite 8 8 tiedossa 1,33 Ei tavoitettu, puhelinnumero ja osoite tuntemattomia 1 1 0,17 Ei tavoitettu, tilapäisesti poissa 4 4 0,67 Ei tavoitettu, joku muu kieltää osallistumisen 8 8 1,33 Osittaiskato: haastattelu keskeytyi 2 2 0,33 Haastattelua ei voitu tehdä kielivaikeuksien 3 3 vuoksi 0,5 Haastattelua ei voitu tehdä pysyvän sairauden tai vamman vuoksi 9,83 Tavoitettu, haast.aikaa ei saada sovittua, ei tavoiteta uudelleen 2 2 0,33 Henkilö kuollut ,33 Henkilö pysyvästi laitoshoidossa ,67 Total

6 6 Aineiston painottaminen vuotiaan väestön puhelinhaastattelut Aineistoon laskettiin mukaan painokertoimet, jotka ottavat huomioon otanta-asetelman ja korjaavat jossain määrin kadon aiheuttamaa vinoumaa. Mukaan laskettiin neljä eri painokerrointa: wcal - henkilöpaino kullekin vastaajalle (väestöön korottava paino) wcal_n - analyysipaino kullekin vastaajalle (skaalattu edellisestä siten, että keskiarvo=1 ja summa = vastaajien lukumäärä) wcalhh - kotitalouspaino kullekin taloudelle (kotitalouksien lukumäärään korottava paino) wcalhh_n - kotitalouskohtainen analyysipaino (skaalattu edellisestä siten, että keskiarvo=1 ja summa = vastaajien lukumäärä) Henkilöitä koskevat painot on estimoitu koko aineistolle ottamatta paneelia mitenkään huomioon. Painojen muodostamisessa on oletettu, että jokaisella vastaajalla on ollut yksi ja sama sisältymistodennäköisyys. Kalibrointi paikkaa sekä kadon että paneelin vanhenemisesta aiheutuvan peittovirheen vaikutusta. Kato oli melko suuri "puhtaassa" otososassa, ja melko pieni paneeliosassa. Taustamuuttujina käytettiin seuraavia vuotiaan väestön jakaumia: sukupuoli (2 luokkaa), 5-vuotisikäryhmä (paitsi 18-24; 12 luokkaa), maakunta + pääkaupunkiseutu (20 luokkaa) ja tilastollinen kuntaryhmitys (3 luokkaa). Aineisto tuottaa siten oikeat väestöjakaumat näiden luokitusten mukaan. Kalibroinnissa painojen vaihtelua rajoitettiin hieman, mutta se jäi melko suureksi (cv=27 %). Suurimmat painot aiheutuvat paneelin tuottamasta nuorimpien ikäluokkien alipeitosta. Kotitalouspainot estimoitiin oletuksella, että kunkin talouden sisältymistodennäköisyys on verrannollinen taloudessa olevien aikuisten lukumäärään (joka saadaan erotuksena lomakkeen kysymyksistä A1-A2a). Lasten lukumäärä saattoi puuttua tai aikuisten luku olla suuri (yli viisi), josta syystä aikuisten lukumäärä oli sama kuin kotitalouden koko. Näissä tapauksissa aikuisten määräksi imputoitiin 2. Tämän jälkeen aineisto painotettiin käyttäen vertailutietona tulonjako-silc -tutkimuksen ns. master-tiedostoa, josta estimoitiin kotitalouksien koko- ja aluejakaumat. Kokojakauma rajoitettiin kuuteen, johon sitä suuremmat taloudet yhdistettiin. Aluejakaumana käytettiin maakuntaa, ja pääkaupunkiseutu oli erotettu omaksi luokakseen. Kotitalouksien kokonaismäärä on runsaat 2.5 miljoonaa. Tutkimuksen kotitalouksia koskevat tiedot ovat kuitenkin sen verran epätarkkoja, ettei suositella analyysipainojen käyttämistä. Epätarkkuus aiheutuu siitä, ettei tarkkaa koostumusta selvitetä samaan tapaan kuin varsinaisissa kotitalouksia koskevissa tutkimuksissa, joissa tiedot kerätään henkilö henkilöltä. Painojen vaihtelu on melko suurta, cv=47 %, ja lisäksi korottavien painojen jakauma näyttää kaksihuippuiselta. Syytä on hankala sanoa. Yli 80-vuotiaiden käyntihaastelut Vanhusosalle muodostettiin vain henkilöpainot sekä vastaavat analyysipainot. Havaintojen vähyyden vuoksi aluejakaumana on käytetty läänijakaumaa sekä tilastollista kuntaryhmitystä. Ikäluokat rajattiin kolmeen (80-84, ja 89+), lisäksi kalibroinnissa käytettiin vastaajan

7 7 sukupuolta. Painoja rajoitettiin hiukan ylimääräisen varianssin välttämiseksi. Vaihtelu on kuitenkin suurta, painojen cv=20%. Rekisteriyhdistelyt HYPA-aineistot sisältävät useita eri rekistereistä muodostettuja ja yhdistettyjä muuttujia. Käytännössä HYPA-tutkimuksen kaikki taustamuuttujat (työmarkkina-asemaa lukuun ottamatta) perustuvat rekisteritietoihin. Edellä esitettyihin muuttujaluetteloihin on merkitty jokaisen muuttujan kohdalla tieto siitä, perustuvatko muuttujan tiedot rekisteri- vai haastattelutietoihin. Vastaajan demografisia tietoja ja vastaajan kotitalouden rakennetta kuvaavat rekisteritiedot perustuvat väestörekisterin viimeisimpään tietoon, käytännössä kesän 2009 tilanteeseen. Yhdistettyjä tietoja ovat vastaajan ikä, sukupuoli ja nuorimman lapsen ikä. Lisäksi puhelinhaastattelulomake sisälsi joukon kotitalouden kokoa ja lasten lukumäärää koskevia tarkistuskysymyksiä, joiden antamia tietoja verrattiin rekisteritietoihin jo haastattelun aikana. Mikäli haastattelu- ja rekisteritiedot kotitalouden koosta tai rakenteesta erosivat, haastattelija kysyi syytä tälle erillisellä kysymyksellä. Myös postikyselylomake sisälsi tarkistuskysymyksiä, joilla varmistettiin, että rekisteritiedot olivat ajantasaisia ja paikkansapitäviä. Tiedot kotitalouksien tuloista ja tulonsiirroista on yhdistetty vuoden 2008 Tulonjaon kokonaineistosta, joka perustuu verotustietoihin. Kotitalouden katsotaan muodostuvan niistä henkilöistä, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä tai muuten käyttävät tulojaan yhdessä. Vastaajan kotitalous on muodostettu tämän määritelmän perusteella yhdistämällä väestörekisterin tietoja kyselytietoihin. Lisätietoja Tulonjaon kokonaisaineistosta löytyy Tilastokeskuksen sivuilta: Käytettävissä olevien rahatulojen määritelmä perustuu Tulonjakotilaston käyttämään määritelmään ja se voidaan kuvata seuraavasti: Palkkatulot + Yrittäjätulot + Omaisuustulot = Tuotannontekijätulot + Saadut tulonsiirrot = Bruttotulot - Maksetut tulonsiirrot = Käytettävissä oleva rahatulo Lisätietoa Tulonjakotilaston tulokäsitteistä löytyy Tulonjakotilaston (Tilastokeskus) tai Tilastokeskuksen sivuilta: Kotitalouden saamat tulonsiirrot ovat luokiteltu ESSPROS (The European System of integrated Social Protection Statistics) tulokäsitteiden mukaisesti. Tietoa ESSPROStulokäsitteistä löytyy THL:n sivuilta:

8 8 Vastaajan koulutustiedot puhelinhaastatteluaineistossa perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisterin viimeisimpään tietoon korkeimmasta tutkinnosta, käytännössä kesän 2009 tilanteeseen. Tutkintokoodit ovat luokiteltu ISCED 1997 (International Standard Classification of Education) luokituksen mukaiseksi. Yhden numeron tasolla ISCED erottelee koulutusasteen, kahdella ja sitä useammalla myös koulutusalan. Puhelinhaastatteluaineistossa sisältää ISCEDluokituksen 2. numeron tarkkuudella. Lisätietoa ISCED-koulutusluokituksesta löytyy Tilastokeskuksen luokituspalvelut -sivuilta: Vastaajan asuinpaikkatiedot perustuvat väestörekisterin viimeisimpään tietoon, käytännössä kesän 2009 tilanteeseen. Vastaajan asuinkunta on luokiteltu erilaisiin Tilastokeskuksen alueluokituksiin. Lisätietoja löytyy Tilastokeskuksen alueluokitussivuilta: Puhelinhaastattelulomakkeen ammattia koskevasta kysymyksistä on muodostettu aineistoon ISCO (International Standard Classification of Occupations) ammattiluokitukset 1, 2 ja 3 numeron tarkkuudella. Lisätietoa ISCO-luokituksesta löytyy Tilastokeskuksen sivuilta: