Kasvun ajurit. Kasvu PK-yrityksen menestysstrategiana

Transkriptio

1 Kasvun ajurit Kasvu PK-yrityksen menestysstrategiana

2 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ernst & Young Oy 2005 Kasvun ajurit 21

3 Kasvun ajurit Kasvu PK-yritysten menestysstrategiana Syyskuu 2005 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ernst & Young Oy 2005 Kasvun ajurit 1

4 2 Kasvun ajurit Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ernst & Young Oy 2005

5 Sisältö 1. Näkökulma kasvuun tunnistettava Selvityksen rakenne ja toteutus Tämän selvityksen näkökulma Selvityksen tavoitteet ja aineisto Kasvuyrityksen ja -yrittäjän tunnusmerkit Kasvuyrittäjien ja yritysten ikä, yrittäjäkokemus ja koulutustausta Kasvuyrityksen toimintatavat Kasvuhakuisuus Kasvukyky Tunnistettu kilpailuetu ja menestystekijät Markkinapotentiaali Yhteenveto kasvuyrityksen toimintatavoista Kasvustrategian valinneiden yritysten merkitys kansantaloudessa Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Lähteet Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ernst & Young Oy 2005 Kasvun ajurit 3

6 4 Kasvun ajurit Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ernst & Young Oy 2005

7 1. Näkökulma kasvuun tunnistettava Suomen elinkeinopolitiikan tavoitteena on luoda yrityksille toimintapuitteet, jotka edesauttavat yritysten perustamista, kasvua ja kansainvälistymistä. Hallituksen tavoitteena on varmistaa vakaa ja pitkälläkin aikavälillä ennustettavissa oleva kehitys, joka nostaa Suomen yrittäjyyden toimintaedellytysten suhteen Euroopan kärkimaiden joukkoon (Hallitusohjelma 2002). Hallituksen asettama tavoite on kunnianhimoinen, mutta samalla se on myös välttämätön ja perusteltu: jotta Suomi voisi menestyä maapalloistuvassa kilpailussa, Suomeen tarvittaisiin uusia kasvuyrityksiä moninkertainen määrä nykyiseen verrattuna edistämään rakennemuutosta ja vahvistamaan kansantalouden dynamiikkaa. Kyse on viime kädessä suomalaisten työpaikoista ja hyvinvoinnista. Kasvuhalukkaiden PK-yritysten rooli ulkomaille valuvien työpaikkojen korvaamisessa on aivan olennainen. Voidaan kysyä, onko PK-yritysten merkitystä ylipäätään tiedostettu suomalaisten hyvinvoinnin turvaajana. Yritysten kasvulla tarkoitetaan ja tavoitellaan eri asioita. Piilossa olevaa kasvuyrittäjyyspotentiaalia lienee Suomessa huomattavasti, mutta yleisesti tarkasteltuna kasvun määritelmä on epäyhteinen ja jäsentymätön. Kasvuyritysten määrä vaihtelee määritelmän ja näkökulman mukaan. 1 Onko sitten olemassa jokin perusteltu tapa määritellä kasvu ja kasvuyritys? Kysymys ei ole yksiselitteinen, vaan vastaus riippuu näkökulmasta. Elinkeino- ja yrittäjyyspolitiikan näkökulmasta määrittelyn ja toimenpiteiden lähtökohtana on kyse siitä, minkälaista kasvuyrittäjyyttä tavoitellaan. Tavoitellaanko sellaisia yrityksiä, jotka täyttävät suppeiden mittareiden mukaan kasvun kriteerit 2, vai puhummeko ja tavoittelemmeko sellaista yritysten kasvua, jossa otetaan huomioon yritysten todellinen sisäinen potentiaali yrityksen pitkäjänteiseen kasvuun? Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) sekä liikkeenjohdon ja taloushallinnon asiantuntijaorganisaation Ernst & Youngin (E & Y) lähtökohtana on, että kasvuyrittäjyydessä on kyse yrityksen pitkäjänteisestä kasvusta ja tunnistetusta kasvumahdollisuudesta. Kasvu on monitahoinen ilmiö, jonka mittaaminen vaatii tilastojen ohella laadullisia arviointeja. Yrittäjälle kasvu ei ole itsetarkoitus, vaan yksi väline haettaessa parempaa kilpailuasemaa ja kannattavuutta. Kasvu on aina yrittäjän itsensä strateginen valinta ja on selvää, että yritys voi toimia menestyksellisesti kasvua tavoittelematta. Tässä selvityksessä kasvuyrittäjyyden määrittelyyn liitetään kasvuun sitoutuneet omistajat ja johto. Kasvun ensimmäinen edellytys on halu kasvaa. Se on yrittäjän oma valinta. Tämän lisäksi tarvitaan kasvukykyä osaamista, vahvuuksia, tunnistettavia kilpailuetuja sekä markkinoiden mahdollisuuksia. Vain yrittäjän oman motivaation kautta kasvu toteutuu. Motivaatioon vaikuttaa, kuinka haluttavaksi vaihtoehdoksi yrittäjä kasvun kokee. Yrityspoliittisessa keskustelussa kiinnostus kasvuyrittäjyyttä kohtaan liittyy erityisesti kasvuyritysten työllistävään vaikutukseen. On kuitenkin perusteltua panostaa sellaisiin yrityspoliittisiin keinoihin, jotka lisäävät kasvun haluttavuutta yrittäjän ja yrityksen tasolla, ei niinkään yhteiskunnan näkökulmasta. 1 Kasvulla tarkoitetaan tilanteesta riippuen hyvin eri asioita. Kasvuyritysten määrää selvitettäessä ongelmana on, että kukin yksittäinen määritelmä voidaan käsittää eri tavoin. Eroja syntyy mm. kasvun tunnusluvun sisällön suhteen. Esimerkiksi liikevaihdon kasvulla mitattuna kasvuyrityksiä on enemmän kuin henkilöstömäärän perusteella. Mitä useampia tunnuslukuja ja kriteerejä käytetään yhtä aikaa, sitä pienempi on kasvuyritysten määrä. (Pukkinen, Stenholm, Malinen 2005) 2 Jos yrityksen kasvu määritellään esimerkiksi kolmen vuoden periodilla, keskimääräisen liikevaihdon tai henkilöstömäärän vuosikasvun perusteella, ongelmaksi nousee kokoluokka; pitääkö rajata tarkastelun ulkopuolelle esimerkiksi alle viisi henkilöä työllistävät yritykset? Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ernst & Young Oy 2005 Kasvun ajurit 5

8 2. Selvityksen rakenne ja toteutus Kappaleessa 2.1. selvitetään, mitä kasvulla tarkoitetaan ja esitetään tämän selvityksen viitekehys. Kappaleessa 2.2. käsitellään selvityksen tavoitteet ja käytettävissä ollut aineistot. Kappaleessa 3 keskitytään kasvuyrityksen ja yrittäjän tunnusmerkkeihin tarkastelemalla kasvuyrittäjien ja yritysten ikää, yrittäjäkokemusta ja koulutustaustaa. Kappaleessa tarkastellaan myös kasvuyrityksen toimintatapoja kasvuhakuisuutta, kasvukykyä, tunnistettuja kilpailuetuja ja menestystekijöitä sekä markkinapotentiaalia. Kappaleessa 4 esitetään kasvustrategian valinneiden yritysten merkitystä kansantaloudessa. Lopuksi esitellään selvityksen johtopäätökset ja kehittämisehdotukset. Tämän selvityksen toteutuksesta ja raportin laadinnasta ovat vastanneet johtava asiantuntija Pekka Tsupari sekä asiantuntijat Tarja Nissinen ja Juhapekka Suutarinen Elinkeinoelämän keskusliitosta Tämän selvityksen näkökulma Tässä selvityksessä kasvuyrittäjän ja - yrityksen tunnusmerkkejä on tarkasteltu taloudellisten tunnuslukujen lisäksi neljän ominaisuuden kasvuhakuisuus, kasvukyky, kilpailuetu ja menestystekijät, markkinapotentiaali kautta. Tarkastelun pohjana on sovellettu KTM:n kvartettiyhteistyön (Finpro, Finnvera, Tekes ja TE-keskukset) kasvuyrittäjyyden määrittelyä. Kasvun ajurit näkökulma kasvuyrittäjyyteen Kasvuhakuisuus Kasvukyky Tunnistettu kilpailuetu Markkinamahdollisuus MOTIVAATIO Toteutunut kasvu Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK 1. Kasvuhakuisuus Kasvuhakuisuudella tarkoitetaan yrityksen omistajien sitoutumista kasvuun ja kehittämiseen. Yritys on usein omistajavetoinen. Sillä on kasvuun tähtäävä asenne ja kykyä riskinottoon. Riskinottokyvyn lisäksi yrityksellä on jo hyviä näyttöjä toteutuneesta kasvusta. Yritys toimii kansainvälisillä markkinoilla tai on hakeutumassa sinne. 2. Kasvukyky Kasvukyky määritellään strategiseksi osaamiseksi ja innovatiivisuudeksi. Yrityksellä on näiden lisäksi myös taloudellisia resursseja sekä realismia toteuttaa suunnitelmat. Verkostoituminen tukee yrityksen kasvukykyä. 3. Tunnistettu kilpailuetu Tunnistettu kilpailuetu ja menestystekijät voivat perustua vahvaan tuotemerkkiin, laatuun, kustannustehokkuuteen, asiakaslähtöisyyteen sekä tehokkaaseen henkilöstön kehittämistoimintaan. 4. Markkinamahdollisuus Tunnusomaista on, että kasvuyrityksellä on selkeä fokus, sen markkinoilla on kysyntää ja asiakastarve on tunnistettavissa. Yrityksellä on kasvupotentiaalia ja kilpailutilanne on yritykselle otollinen. 6 Kasvun ajurit Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ernst & Young Oy 2005

9 2.2. Selvityksen tavoitteet ja aineisto Selvityksessä tarkastellaan kasvuyrityksiä edellä esitetyillä kriteereillä. Tämän selvityksen tavoitteena oli: selvittää, mitä kasvuyrittäjyydellä tarkoitetaan selvittää, millainen on kasvuyrittäjän ja kasvuyrityksen profiili verrata tilastollisten tunnuslukujen perusteella, kuinka kasvuyritykset poikkeavat koko yrityspopulaatiosta osoittaa kasvuyritysten merkitys kansantaloudessa erityisesti työllisyyden kannalta Selvityksen lähtökohtana on liikkeenjohdon ja taloushallinnon asiantuntijaorganisaation Ernst & Youngin ja Elinkeinoelämän keskusliiton yhteistyö menestyvän yrittäjyyden edistämiseksi Suomessa. Yhteistyö liittyy kansainväliseen, vuosittain järjestettävään Entrepreneur of the Year (EOY)-kilpailuun. Yhteistyösopimuksellla EK on saanut rajatun oikeuden hyödyntää vuosina 2003 ja 2004 kilpailuun osallistuneiden yritysten haastattelu- ja numeroaineistosta anonymisoituja tietoja. Tämä selvitys perustuu kvantitatiiviseen ja kvalitatiiviseen aineistoon. Kvantitatiivinen aineisto koostuu yritysten tilinpäätösaineistosta, Tilastokeskuksen yritysrekisteristä sekä koulutus- ja toimipaikka-aineistosta. Kvalitatiivinen aineisto muodostuu yrityshaastatteluista. Kilpailussa haastatellaan vuosittain yrittäjää. Nämä yrittäjät ja heidän yrityksensä ovat valikoituneet kilpailuun kaksivaiheisen karsinnan kautta. Ensimmäisessä vaiheessa yritysrekisteristä on poimittu 500 tietyt kasvukriteerit täyttävää yritystä. Toisessa vaiheessa viidestäsadasta potentiaalisesta ehdokkaasta valikoituu yrittäjää kasvukilpailuun. Tässä selvityksessä kohderyhmän ensivaiheen karsinta on aloitettu seuraavilla kriteereillä: yrittäjä omistaa yrityksestä huomattavan osuuden ja toimii sen johdossa yrityksen toiminta on viime vuosina ollut kasvavaa ja kannattavaa oma pääoma on edellisinä vuosina ollut positiivinen henkilöstömäärä on yli kymmenen liikevaihto on vähintään viisi miljoonaa euroa. Taloudellisten tunnuslukujen lisäksi arviointi pohjautuu ehdokkaiden henkilökohtaiseen haastatteluun, jossa kartoitetaan yrittäjyyden eri osa-alueita. Henkilöstön määrää, liikevaihdon kehitystä ja kannattavuutta on tarkasteltu aikavälillä Vertailuaineistoa on saatu Tilastokeskuksen yritystilastoista. Selvityksen tarkoituksena on lisätä päätöksentekijöiden ja yrittäjien tietämystä kasvuyrittäjyydestä ja -yrityksistä Suomessa, nostaa yrittäjyyden yleistä arvostusta sekä edistää PKyritysten strategista, pitkäjänteistä, rohkeaa ja työllistävää kasvua Suomessa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ernst & Young Oy 2005 Kasvun ajurit 7

10 3. Kasvuyrityksen ja -yrittäjän tunnusmerkit 3.1. Kasvuyrittäjien ja yritysten ikä, yrittäjäkokemus ja koulutustausta Yrittäjien henkilökohtaisista taustatiedoista ilmenevät sekä yrityksen että yrittäjän ikä, yrittäjäkokemus ja koulutustausta. Kasvuyrittäjäaineiston yrittäjä on kyselyn hetkellä ollut mediaanilla mitaten tyypillisesti 50- vuotias ja toiminut yrittäjänä 19 vuotta. Yrityksen ikä aineistossa on tyypillisesti 20,5 vuotta. Yrittäjä on ollut yritystä perustettaessa 30-vuotias. Kasvuyrittäjistä peräti 33 % on korkeakoulututkinnon suorittaneita, ammattikoulutaustaisia on vain 7 %. Ehkä hieman yllättäen kasvuyrittäjä on iäkkäämpi kuin Tilastokeskuksen vertailuaineiston tyyppiyrittäjä. Tuotantoa ja kauppaa edustavat kasvuyrittäjät ovat iäkkäimpiä ja erot samojen alojen tyyppiyrittäjiin ovat useita vuosia. Muissa palveluissa ero on pienempi ja kummankin ryhmän yrittäjät selkeästi nuorempia kuin tuotannon ja kaupan alan yrittäjät. Kasvuyritykset ovat vanhempia kuin tyyppiyritykset. Sektoreittain tarkasteltuna kaupan alan kasvuyritykset ovat yrittäjän iän ja hänen yrittäjäkokemuksensa suhteen tyyppiarvojen tuntumassa. Yritykset sen sijaan ovat vanhempia kuin muilla sektoreilla, mediaani 25,5 vuotta. Yrityksen perustamishetkellä kaupan alan kasvuyrittäjä on ollut huomattavasti nuorempi kuin muiden sektoreiden yrittäjät, eli 23,5-vuotias. Tuotannollista toimintaa harjoittavat kasvuyrittäjät ovat yrittäjän iän, yrittäjäkokemuksen sekä yrityksen iän Yrittäjien ikä sektoreittain (mediaani) Kasvuyrittäjä Tyyppiyrittäjä* Tuotanto Kauppa Muut palvelut Kaikki 50 n.a. Yritysten ikä sektoreittain (mediaani) Kasvuyritys Tyyppiyritys* Tuotanto 19,5 13,5 Kauppa 25,5 14 Muut palvelut 15 9 Kaikki 20,5 n.a. suhteen tyyppiarvojen tuntumassa. Sektorin kasvuyrittäjistä puolet on keskiasteen tutkinnon suorittaneita, mutta ylempi korkeakoulututkintokin on 31 prosentilla. Nuorimmat kasvuyrittäjät ovat palvelusektorilla. He ovat tyypillisesti 47-vuotiaita. Yrittäjäkokemusta on muiden sektoreiden yrittäjiä vähemmän eli 15 vuotta. Yrityksetkin ovat huomattavasti nuorempia kuin muilla sektoreilla: tyypillinen palvelualan kasvuyrityksen ikä on 15 vuotta. Palvelualan Lähde: Tilastokeskus, Ernst & Young Oy kasvuyrittäjä on yrityksen perustamishetkellä iäkkäämpi kuin muiden sektoreiden eli 33-vuotias. Koko aineistossa yrittäjän ikä yrityksen perustamishetkellä on keskimäärin 30 vuotta. Palvelualan kasvuyrittäjillä koulutustaso on suhteellisesti muita korkeampi: 38 % on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Keskiaste- ja ammattikoulutaustaisia on kumpiakin 19 %. 8 Kasvun ajurit Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ernst & Young Oy 2005

11 Yrittäjien koulutustausta sektorittain Tutkinto Teollinen Teollinen Kaupan Kaupan Palvelut, Tietojenk. kasvu- yritystoim. kasvu- yritystoim. kasvu- palvelut yritys kaikki yritys kaikki yritys kaikki Ylempi korkeakoulu- 31% > 1% 33 % 5 % 38 % 13,9 % tutkinto Keskiaste (ammatillinen 54 % 56 % 35 % 46 % 38 % 42,8 % peruskoulutus) Muu 15 % 43 % 32 % 49 % 24 % 43,3 % 3.2. Kasvuyrityksen toimintatavat Kasvuhakuisuus Mitä kasvuhakuisuudella ymmärretään? Kasvuhakuisuus määritellään yrityksen omistajien sitoutumisena kasvuun ja kehittämiseen. Yritys on usein omistajavetoinen, yrityksellä on kasvuun tähtäävä asenne ja kykyä riskinottoon. Riskinottokyvyn lisäksi yrityksellä on jo hyviä näyttöjä toteutuneesta kasvusta, mikä osoittaa, että riskinotto on hallittua. Kasvua haetaan usein myös kansainvälisiltä markkinoilta. Selvityksen kasvuyrittäjät ovat ilman muuta kunnianhimoisia ja kilpailuhenkisiä. Tämä ilmenee jo vahvana sitoutumisena kasvuyrittäjyyskilpailuun. Kaikista vastanneista yrityksistä yleisin kasvun muoto on ollut orgaaninen kasvu, mikä on ollut kasvustrategiana 77 prosentilla vastanneista yrityksistä. Orgaaninen kasvu tapahtuu markkinaosuuden kasvun tai markkina-alueen laajentumisen kautta eikä siihen liity yritysjärjestelyjä. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Orgaanista kasvua ovat eniten suosineet kaupan alan yritykset (80 %). Palvelualoilla yritysostot on kasvustrategiakseen valinnut 17 % vastanneista palvelualan yrityksistä. Tuotannollisista yrityksistä 15 % on kasvanut yritysostoin ja 15 % strategisten kumppanuuksien kautta. Strategiset kumppanuudet kasvun muotona on tuotannollisilla yrityksillä selkeästi yleisintä, kaupan alalla harvinaisinta. Pääasiallinen kasvustrategia historiassa (% vastanneista) Tuotanto Kauppa Palvelut Kaikki Orgaaninen Yritysostot Strategiset kumppanuudet Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ernst & Young Oy 2005 Kasvun ajurit 9

12 Tulevaisuuden kasvustrategiakseen yritykset ilmoittavat edelleen orgaanisen kasvun. Sen ilmoittaa pääasialliseksi kasvun muodoksi tulevaisuudessa peräti 88 % kaikista vastanneista yrityksistä, mutta se ei sulje pois muita kasvun muotoja. Orgaanisen kasvun rinnalla yritysostoilla suunnittelee tulevaisuudessa kasvavansa 35 % vastanneista yrityksistä ja strategisilla kumppanuuksilla 20 % vastanneista. Kyselyhetkellä kaikkien vastanneiden yritysten liikevaihdosta suurin osa eli 63 % syntyy kotimaan markkinoilta. Kaikkein kotimarkkinavoittoisin on kaupan ala, jonka liikevaihdosta 81 % saadaan kotimarkkinoilta. Kaikkein kansainvälisimpiä ovat tuotannolliset yritykset, joiden liikevaihdosta 45 % tulee muualta kuin kotimarkkinoilta. Tuotannolliset yritykset olivat kyselyhetkellä suuntautuneet voimakkaimmin Eurooppaan, mistä tulee 29 % liikevaihdosta. Palvelualan yritysten liikevaihdosta 35 % muodostuu viennistä. Tulevaisuudessa kasvua haetaan yleisimmin sekä kotimaassa että ulkomailla (32 % vastanneista). Pääasiassa kotimaan markkinoilta kasvua hakee 27 %, pääasiassa ulkomailta 23 % vastanneista. Voimakkaimmin kasvua ulkomailla tavoittelevat tuotannolliset yritykset eli lähes puolet vastanneista tuotannollisista yrityksistä. Kaupan ala hakee suhteessa muita aloja voimakkaammin kasvua kotimarkkinoilta. Kaupan alalla kuitenkin yleisin kasvun muoto on suuntautua sekä kotimaan että ulkomaan markkinoille. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Liikevaihdon maantieteellinen jakauma vuonna 2003 Tuotanto Kauppa Palvelut Kaikki Kotimaa Eurooppa Muu maailma Liikevaihdon maantieteellinen jakauma tulevaisuudessa Tuotanto Kauppa Palvelut Kaikki Vain kotimaa Pääasiassa kotimaa Sekä kotimaa että ulkomaat Pääasiassa ulkomaat 10 Kasvun ajurit Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ernst & Young Oy 2005

13 Kasvukyky Kasvukyky määritellään osaamiseksi ja innovatiivisuudeksi. Yritykseltä vaaditaan myös taloudellisia resursseja sekä realismia toteuttaa suunnitelmat. Kasvukykyä auttavat myös yhteistyökumppanit ja henkilökohtainen verkosto. Kasvuyritykset ovat lisänneet henkilökuntaansa vertailuryhmän tyyppiyrityksiä enemmän. Kasvukilpailuun osallistujalla oli palveluksessaan 45 työntekijää vuonna 1999 ja 69 vuonna 2003, kun vertailuryhmän tyyppiyrityksessä työpaikkoja oli 20 koko jakson ajan. Liikevaihdon tyypillinen vuosikasvu (mediaani) oli kasvuyrityksillä noin 15 %. Luku kertoo, että yritykset ovat onnistuneet kilpailuetujensa etsinnässä ja ne ovat pystyneet hyödyntämään strategiansa mukaisia vahvuuksiaan. Vuosikeskiarvojen mukaan kasvu oli vuosina vielä voimakkaampaa, % vuodessa. Vertailuaineistossa liikevaihdon muutoksen vuosikeskiarvo vaihteli koko ryhmässä miinus kahden ja plus kolmen prosentin välillä. Kun tarkastellaan vielä erikseen yhdeksän loppukilpailuun selviytyneen tunnuslukuja, niistä voidaan päätellä, että voimakkaimmin kasvaneet yritykset ovat jo lähtökohtaisesti olleet muita yrityksiä suurempia sekä liikevaihdolla että henkilökunnan määrällä mitaten. Vuonna 2000 yritysten mediaanilla mitattu henkilöstömäärä on ollut 95 ja vuonna 2003 se on ollut 170. Liikevaihdon mediaani on vuonna 2000 ollut 14,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2003 se on ollut 34,2 miljoonaa euroa. Vuosittainen liikevaihdon kasvu on vaihdellut 10 ja 33 prosentin välillä. Strategista osaamista ja tavoitteellisuutta osoittaa mm. yrityksen strategian dokumentointi. Kaikista vastanneista yrityksistä 68 % on dokumentoinut strategisen suunnitelmansa. Yleisimmin strategiset suunnitelmansa kirjaavat Tuotanto Kauppa Palvelut Kaikki Onko yrityksellä dokumentoitua strategista suunnitelmaa? (% vastanneista) tuotannolliset yritykset, eli 85 % vastanneista. Palvelualan yrityksistä 63 % dokumentoi strategiansa, kaupan alan yrityksistä puolet vastanneista. Tuotanto Kauppa Palvelut Kaikki 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Yritysten rahoitusasema on vahva. Puolet kaikista vastanneista yrityksistä ei pidä lisärahoitusta kasvun edellytyksenä. Onko lisärahoitus kasvun edellytys? (% vastanneista) Ei 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Todennäköisesti Ei Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ernst & Young Oy 2005 Kasvun ajurit 11

14 Pääasialliseksi rahoituslähteeksi kaikista yrityksistä peräti 70 % ilmoittaa tulorahoituksen. Suhteellisesti korkeimmillaan tulorahoituksen osuus rahoitusmuodoista on kaupan alan yrityksillä, eli 76 % ilmoittaa tulorahoituksen ensisijaiseksi rahoituslähteeksi. Seuraavaksi suhteellisesti käytetyin rahoitusmuoto on pankkilaina: 19 % vastanneista ilmoittaa sen pääasialliseksi rahoituslähteeksi. Tuotannolliset yritykset eivät suosi ulkopuolista pääomasijoittajaa lainkaan (0 %), palvelualan yrityksistä kuitenkin noin 17 %. Yrittäjän oma henkilökohtainen panos on pääasiallisena rahoituslähteenä vähiten suosittu, eli vain 4 % kaikista vastanneista yrityksistä ilmoittaa sen ensisijaiseksi rahoitusmuodoksi. Selvityksen kohteena olevat kasvuyritykset eivät ole halukkaita listautujia. Kaikista vastanneista yrityksistä 12 % on listautunut ja vain 5 % pitää listautumista todennäköisenä seuraavien 3-5 vuoden sisällä. Vastanneista 77 % pitää listautumista vähintäänkin epätodennäköisenä. Suhteellisesti eniten listautumista vastaan ovat tuotannolliset yritykset. Ensisijainen rahoituslähde (% vastanneista) 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Tuotanto Kauppa Palvelut Kaikki Tulorahoitus Yrittäjän henkilökohtainen panos Pankkilaina Pääomasijoittajan panos Muu Onko yritys listautumassa 3-5 vuoden sisällä? (% vastanneista) Tuotanto Kauppa Palvelut Kaikki 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Todennäköistä Mahdollista Epätodennäköistä Ei On jo listautunut 12 Kasvun ajurit Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ernst & Young Oy 2005

15 Tunnistettu kilpailuetu ja menestystekijät Yrityksen kilpailuetu voi perustua mm. henkilöstön osaamiseen ja kannustinjärjestelmiin, kustannustehokkuuteen, laatuun, innovaatioihin, tuotemerkkiin ja asiakassuhteisiin, yrityksen sijaintiin suhteessa markkinoihin tai vaikkapa strategiseen kumppanuuteen. Selvityksen kohteena olleista yrityksistä yli puolella on dokumentoitu henkilöstöpolitiikka. Tuotannon ja kaupan alan yrityksillä henkilöstöpolitiikka on puolella, palvelualan yrityksistä 62 prosentilla. Koko henkilöstön palkitsemisjärjestelmistä bonuspalkkaus on selkeästi yleisin verrattuna optiojärjestelyihin tai sitouttamiseen yritysosuuksin. Bonuspalkkausta sovelletaan 57 %:ssa kaikista yrityksistä, kaupan alan yrityksistä jopa 67 %:ssa tapauksista. Yritykset panostavat voimakkaasti työntekijöiden ammattitaidon kehittämiseen työssä ja kokevat myös, että työntekijät ovat motivoituneempia kuin kilpailijoiden työntekijät. Yritykset eivät yleisesti usko, että niiden maksamat palkat olisivat kilpailijoiden palkkoja korkeammat. Johtoa ja avainhenkilöstöä pyritään sitouttamaan bonuspalkkauksen (57 % kaikista vastanneista yrityksistä) lisäksi omistusosuuksin (32 %) ja optiojärjestelyin (15 %). Bonuspalkkaus on yleisintä kaupan alan sekä tuotannollisissa yrityksissä. Palveluyrityksissä johdon ja avainhenkilöiden yleisin sitouttamismuoto ovat omistusosuudet. Hinta ei ole kilpailutekijä. Sen sijaan yrityksissä uskotaan vahvasti räätälöityihin ratkaisuihin ja laatuun. Yritykset uskovat erottuvansa kilpailijoista myös ylivoimaisen tukipalvelun sekä ylivertaisen tuotemerkin ja maineen avulla. Dokumentoitu laatujärjestelmä puuttuu 23 %:lta kaikista vastaajista. Yleisimmin laatujärjestelmä on dokumentoitu ja sertifioitu tuotannollisilla yrityksillä. Tuotanto Kauppa Palvelut Kaikki Onko yrityksellä dokumentoitua henkilöstöpolitiikkaa? (% vastanneista) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Onko yrityksellä dokumentoitua laatujärjestelmää? (% vastanneista) Tuotanto Kauppa Palvelut Kaikki Ei 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei ole Dokumentoitu sisäinen järjestelmä Työn alla Sertifiointi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ernst & Young Oy 2005 Kasvun ajurit 13

16 Yritykset panostavat voimakkaasti sisäiseen tuotekehitykseen. Yli 80 % vastanneista uskoo yrityksensä tekevän sisäistä tuotekehitystä vähintään yhtä paljon mutta todennäköisesti enemmän kuin kilpailijansa. Uusiutumiskyvystä kertoo sekin, että olemassa oleville asiakkaille pyritään yleisesti myymään uusia tuotteita. Yhteistyö asiakkaiden kanssa on erittäin yleistä Markkinapotentiaali Mitä ymmärretään kasvuyrityksen markkinapotentiaalilla? Tunnusmerkillistä on, että kasvuyrityksellä on markkinoiden suhteen selkeä fokus, sen markkinoilla on kysyntää ja asiakastarve on tunnistettavissa. Yrityksellä on kasvupotentiaalia ja kilpailutilanne on yritykselle otollinen. Selvityksen mukaan kasvuyritykset hakevat monipuolisesti uusia tuote-, palvelu- ja markkinakombinaatioita, ja ne voivat soveltaa eri kombinaatioita samanaikaisesti. Suhteessa aktiivisimmin haetaan uusia markkinoita. Kaikista vastanneista yrityksistä 58 % pyrkii uusille markkinoille nykyisillä tuotteilla ja palveluilla. Yleisimmin kasvu tapahtuu voittamalla asiakkaita kilpailijoilta. Selkeää fokusoitumista osoittaa se, että reilusti yli 60 % vastaajista luonnehtii asemansa suureksi tekijäksi pienellä markkinasegmentillä. Kasvua vauhdittavat edellä kuvatut menestystekijät suhteessa kilpailijoihin. Nykyisillä markkinoilla ja nykyisillä tuotteilla sekä palveluilla uskoo kasvua saavuttavansa 48 % kaikista vastanneista. Lähes saman verran eli 47 % uskoo kasvun mahdollisuuksiin uusilla tuotteilla ja palveluilla mutta nykyisillä markkinoilla. Uudella tuote-, palvelu- ja markkinakombinaatiolla kasvun mahdollisuuksia kokeilee 33 %. Vahvimmin uusien tuotteiden ja palvelujen kautta saavutettavaan kasvuun uskovat tuotannolliset yritykset. Uusia markkinoita puolestaan hakevat aktiivisimmin palvelualan yritykset. Tuote- ja markkinayhdistelmät sektoreittain Yritys hakee kasvua: Kaikki yritykset Tuotanto Kauppa Palvelut Nykyisillä tuotteilla/palveluilla ja nykyisillä markkinoilla 48 % 35 % 44 % 75 % Nykyisillä tuotteilla/palveluilla ja uusilla markkinoilla 58 % 54 % 50 % 75 % Uusilla tuotteilla/palveluilla ja nykyisillä markkinoilla 47 % 54 % 44 % 38 % Uusilla tuotteilla/palveluilla ja uusilla markkinoilla 33 % 35 % 33 % 31 % 14 Kasvun ajurit Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ernst & Young Oy 2005

17 3.3. Yhteenveto kasvuyrityksen toimintatavoista Elinkeinoelämän keskusliiton PKyksikkö teki kevään 2005 aikana jäsenkuntansa keskuudessa kaksi selvitystä ja haastatteli 40 yrittäjää. Selvityksissä ja hastatteluissa sivuttiin myös yrittäjien näkemyksiä kasvusta. Kasvua koskevat vastaukset on tiivistetty seuraavaan yhteenvetoon (yrittäjien autenttiset kommentit sinisellä). Yritys on yleisesti omistajavetoinen ja yrittäjä on vahvasti sitoutunut tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen kasvuun ja kehittämiseen. Omistajayrittäjän kvartaali on 25 vuotta. Kasvu on valintakysymys, pyrkyä tarvitsee olla. Kasvu on pitkä tie, jonka kulkemiseksi tarvitaan strateginen tavoite. Yrittäjällä on vankka liiketoimintaosaaminen. Hän on kartuttanut osaamistaan sekä hyvällä koulutuksella että pitkällä yrittäjäkokemuksella. Yrittäjän ikä yritystä perustettaessa viittaa siihen, että yrittäjäksi ei ole lähdetty suoraan koulun penkiltä. Yrittäjillä on halu menestyä kasvattamalla yritystä, mutta riskinotto on hallittua. Kasvua on yleisimmin haettu kasvattamalla markkinaosuutta tai laajentamalla markkina-aluetta. Haetaan jatkuvasti uusia markkinoita ja asiakkaita. Terve yritys kasvaa kohtuudella luonnostaan. Silloin sekä yrityksessä että henkilöstössä säilyy sopiva vireystila. Tulevaisuudessa kasvua haetaan orgaanisen kasvun ohella yhä enemmän strategisten kumppanuuksien ja yritysostojen kautta. Vahvimmin kansainvälistyneitä ovat tuotannolliset yritykset, kun kriteerinä on viennin osuus liikevaihdosta. Yrityksillä on näyttöä kasvukyvystään pidemmältä ajalta. Uusia yrityksiä on joukossa vain neljä kappaletta. Muut luonnehtivat olevansa markkinajohtajia, mutta ovat silti edelleen voimakkaan kasvun vaiheessa. Yrityksillä on strategista osaamista ja ne dokumentoivat yleisesti strategiset suunnitelmansa. Strategiset tavoitteet toimivat reittimerkkeinä. Kasvutavoitteiden täytyy olla realistisia, sillä uskottavuus syntyy vain sitä kautta, että yrityksellä on resursseja tavoitteidensa toteuttamiseen. Yritysten taloudellinen asema on vahva. Pääasiallinen rahoitusmuoto on tulorahoitus. Listautumishalukkuus on vähäistä, mistä voidaan päätellä, että yrittäjä haluaa säilyttää oman itsenäisyytensä ja riippumattomuutensa. Yritykset ovat tunnistaneet hyvin suhteelliset kilpailuetunsa, joilla ne pyrkivät voittamaan markkinaosuuksia kilpailijoilta. Yritykset menestyvät asiakaskohtaisilla ratkaisuilla yhdistettynä korkeaan laatuun. Nopeus ja joustavuus ovat avainasemassa. Asiakaslähtöisyys edellyttää kiinteää yhteistyötä paitsi asiakkaiden myös muiden yritysten kanssa. Kasvua syntyy verkostoitumisen kautta. Projektitoimituksissa osallistumme kiinteästi asiakkaan suunnitteluprosessiin jo alusta alkaen. Yleisesti yrityksillä on myös ylivoimainen tukipalvelu sekä ylivertainen tuotemerkki. Kasvukykyä pidetään yllä pitkäjännitteisellä kehittämistoiminnalla. Tuotekehityksen koetaan olevan intensiivisempää kuin kilpailijoilla. Henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen ja työmotivaatioon panostetaan voimakkaasti. Yritys on kouluttanut yli puolet henkilökunnastaan ammattitutkintoon. Työntekijät ovat moniosaajia, jotka pystyvät tarpeen tullen paikkaamaan toisiaan. Markkinamahdollisuuksien hyödyntämisessä yrityksillä on selkeä fokus: ne mieltävät olevansa suuria tekijöitä pienellä markkinasegmentillä. Suuri tekijä on edellä kuvattujen suhteellisten kilpailuetujen tulosta. Erikoistuminen kapeaan segmenttiin pakottaa hakemaan uusia markkinoita. Yritys on keskittynyt kapeaan markkinasegmenttiin, jolla se voi valita kilpailijansa. Pitkälle erikoistunut toiminta asettaa kilpailijoille korkean alalletulokynnyksen ja myös asiakkaalle suuremman kynnyksen vaihtaa toimittajaa. Tulevaisuudessa pärjätään tekemällä yhä pidemmälle jalostettuja töitä. Yritykset soveltavat monipuolisesti tuote-, palvelu- ja markkinakombinaatioita. Suhteellisesti eniten haetaan uusia markkinoita nykyisille tuotteille ja palveluille. Käytännössä tämä ilmenee suuntautumisena kansainvälisille markkinoille sekä markkinaosuuksien voittamisena kilpailijoilta. Voimakkaan tuotekehityksen sekä strategisen osaamisen turvin kolmannes hakee kasvun mahdollisuuksia kokonaan uusilla tuotteilla ja palveluilla uusilta markkinoilta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ernst & Young Oy 2005 Kasvun ajurit 15

18 4. Kasvustrategian valinneiden yritysten merkitys kansantaloudessa Vuoden 2004 kasvuyrityskilpailun 60 osallistujan joukko eroaa myös taloudellisilla mittareilla tarkasteltuna vertailuaineiston tyyppiyrityksistä. Poikkeamat tyyppiyrityksestä näkyvät niin henkilöstön muutoksissa, liikevaihdon kehityksessä kuin liikevoiton osuudessakin. Henkilöstön määrän muutosten suhteellisessa tarkastelussa kilpailun osallistujat olivat ylivoimaisia. Henkilöstön määrä lisääntyi kasvuyrityksissä joka vuosi vähintään kymmenellä prosentilla vuosina Vertailuaineistossa henkilöstön määrä kasvoi vuosina ja parilla kolmella prosentilla, mutta väheni kahtena seuraavana vuonna. Absoluuttisten muutosten suuruusluokat kääntyvät luonnollisesti toisin päin. Kaikissa vähintään 10 työntekijää työllistävissä yrityksissä henkilöstö lisääntyi vuodesta 1999 vuoteen 2001 noin parillakymmenellä tuhannella henkilöllä vuosittain, mutta pieneni lähes henkilöllä vuosina Seuraavalla jaksolla vähennystä tuli henkeä. Kasvukilpailijoiden ryhmässä henkilöstö lisääntyi koko viiden vuoden tarkastelujakson ajan noin tuhannella työntekijällä vuosittain eli tarkastelujakson jälkipuolella yrityksissä keskimäärin kohdattu henkilöstön vähennystarve ei koskenut kasvustrategiaa noudattavia yrityksiä. Kasvuyritysten ja vertailuryhmän yritysten erilaisesta kyvystä luoda työpaikkoja kertoo hyvin henkilöstön keskimääräinen vuosittainen lisäys. Kun vertailuryhmässä yritys työllisti henkilöstön kasvuvuosina kaksi uutta työntekijää, kasvustrategian valinnut yritys antoi vuosittain työtä uudelle työntekijälle. Erityisesti tulorahoitukseen perustuvan kasvun strategia kasvattaa siten selvityksen mukaan yrityksen työllistämispotentiaa- 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % Henkilöstön lisäys , % Kasvuyritykset Kaikki yritykset Henkilöstön määrän lisäys, henkilöä Kasvuyritykset Kaikki yritykset 16 Kasvun ajurit Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ernst & Young Oy 2005

19 lia merkittävästi. Tätä päätelmää tukee myös yrityksen tyypillinen koko eri ryhmissä: kasvukilpailun osallistujalla oli palveluksessaan 45 työntekijää vuonna 1999 ja 69 vuonna 2003, kun vertailuryhmän tyyppiyrityksessä työpaikkoja oli 20 koko jakson ajan. Kasvustrategian valinneissa yrityksissä liikevaihdon tyypillinen vuosikasvu (mediaani) oli noin 15 %. Luku kertoo, että yritykset ovat onnistuneet kilpailuetujensa etsinnässä ja ne ovat pystyneet hyödyntämään strategiansa mukaisia vahvuuksiaan. Vuosikeskiarvojen mukaan kasvu oli vuosina vielä voimakkaampaa, % vuodessa. Vertailuaineistossa liikevaihdon muutoksen vuosikeskiarvo vaihteli koko ryhmässä miinus kahden ja plus kolmen prosentin välillä. Ryhmiteltäessä yritykset tuotannollisiin yrityksiin, kaupan yrityksiin ja muihin palveluyrityksiin havaitaan, että palveluyrityksissä liikevaihto on kasvanut tuotannollisia yrityksiä nopeammin. Sekä kilpailu- että vertailuryhmässä muita palveluita edustavat yritykset ovat lisänneet liikevaihtoaan nopeimmin. Ryhmien välinen ero on kuitenkin suuri: kilpailuryhmän muissa palveluyrityksissä liikevaihto kasvoi keskimäärin vähintään 24 % vuodessa, kun vertailuryhmässä vastaavat yritykset pääsivät parhaimmillaan keskimäärin runsaan 11 prosentin vuosikasvuun. Kasvua tavoittelevien yritysten pyrkimyksenä on yleensä saavuttaa tavoite siten, että kannattavuus säilyy mahdollisimman hyvänä. Kilpailuryhmäläisten strategiaan kuuluu, että kasvu rahoitetaan yrityksen tuloilla. Tästä lähtökohdasta voisi olettaa, että kannattavuus ei kasvusta notkahda. Yritysten kannattavuutta tarkastellaan selvityksessä liikevoittoprosentin avulla. Kilpailuryhmässä tyypillisen yrityksen liikevoiton osuus liikevaih- henkilöä % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Yrityskoko v (mediaani) Kasvuyritykset Kaikki yritykset Liikevaihdon kasvu yritysryhmissä keskimäärin, % Kasvuyritykset Kaikki yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ernst & Young Oy 2005 Kasvun ajurit 17

20 dosta eli liikevoittoprosentti oli koko viiden vuoden tarkastelujakson ajan seitsemän ja kahdeksan prosentin välillä. Vertailuryhmässä tyypillinen arvo oli vuodesta riippuen viisi tai kuusi. Toimialoittain ryhmiteltynä tuotannolliset ja kaupan yritykset toimivat koko tarkastelujakson ajan vertailuryhmän vastaavia yrityksiä kannattavammin. Vuotuinen ero eri ryhmiin kuuluvien vastaavan alan yritysten välillä oli yhdestä viiteen prosenttiyksikköä. Muissa palveluyrityksissä tyypillinen liikevoittoprosentti oli kilpailuryhmässä vuonna 1999 kaksi kertaa ja vielä seuraavanakin vuonna 67 % vertailuryhmää suurempi. Jakson puolivälissä ryhmien välinen kannattavuusero tasoittui ja vuonna 2003 vertailuryhmän tyypillinen arvo jopa ylitti kilpailuryhmän tyyppiarvon yhdellä prosenttiyksiköllä. Tämä tapahtui siitä huolimatta, että kilpailuryhmän palveluyrityksen liikevaihto kasvoi myös vuonna 2003 tyyppiyrityksessä yli 20 %. Kannattavuustarkastelun tuloksena voi todeta, että kasvustrategian valinneet yritykset hallitsevat pääsääntöisesti kannattavan kasvun säännöt. Kannattavuuden ylläpitäminen turvaa yritykselle mahdollisuuden jatkaa tervettä kasvamista tulevinakin vuosina. Liikevaihdon kasvu kasvuyritysaineistossa, % (mediaaniyritys) 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Tuotanto Kauppa Muut palvelut Kaikki Liikevoittoprosentti v , (mediaani) Kasvuyritykset Kaikki yritykset 18 Kasvun ajurit Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ernst & Young Oy 2005

21 5. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Yrityksen kasvu on monitahoinen ilmiö. Kun kasvun määrittelemiseksi ja mittaamiseksi ei ole yhtenäisiä kriteerejä, kasvuyritysten tunnistaminen on vaikeaa. Todennäköisesti Suomen yrityskentässä on huomattavan paljon piilossa olevaa kasvupotentiaalia, jota esimerkiksi yrityspalveluorganisaatiot eivät tavoita. Tämän selvityksen perusteella kasvua tulisi tarkastella taloudellisten tunnuslukujen lisäksi ottamalla huomioon useat laadulliset ja toiminnalliset tekijät. Kasvuyritykset edustavat eri toimialoja ja kokoluokkia sekä ovat hyvin eri-ikäisiä. Selvityksen mukaan kasvuyritystä ei voi tunnistaa toimialan, yrityskoon tai yrityksen iän perusteella. Varsin monet kasvuyritykset ovat toimineet pitkään ja ovat jopa alansa markkinajohtajia, mutta edelleen voimakkaan kasvun vaiheessa. Alkavien, innovatiivisten ja kasvupotentiaalia omaavien yritysten palvelutarpeet ovat erilaiset verrattuna jo pidempään kasvu-uralla toimineisiin yrityksiin. Alkaville yrityksille esimerkiksi kasvun rahoitus nousee tärkeäksi, kun taas toimiville kasvuyrityksille tärkeitä ovat kasvuosaamisen ylläpitäminen, osaavan henkilökunnan saanti sekä tutkimus ja tuotekehitys. Pienillä kotimarkkinoilla kasvu on haettava kansainvälistymisestä. Tätä taustaa vasten valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2006 kaavaillut kansainvälistymismäärärahojen sekä investointi- ja kehityshankkeiden tukemiseen suunnattujen määrärahojen leikkaukset ovat ristiriidassa yrittäjyyden politiikkaohjelman kanssa. Yrittäjälle kasvu ei ole itsetarkoitus, vaan yksi mahdollisuus menestyä. Yrittäjä hakee kasvulla vahvempaa kilpailuasemaa ja kannattavuutta. Kannattavuus on kasvuyrityksiä selkeästi yhdistävä piirre. Kasvua ei ole haettu kannattavuuden kustannuksella. Kasvun ensimmäinen edellytys on halu ja pyrkimys kasvuun. Motivaatioon vaikuttaa, kuinka palkitsevana yrittäjä kasvun kokee. Myönteisillä yrittäjyysasenteilla, ennakoitavalla toimintaympäristöllä, asiakaslähtöisillä ja alueellisesti kattavilla julkisilla yrityspalveluilla sekä kannustavalla verotuksella on vaikutuksensa yrittäjän motivaatioon. On huomionarvoista, että kasvuyrittäjät ovat ainakin tämän selvityksen perusteella muuta yrittäjäjoukkoa jonkin verran ikääntyneempiä ja odotettavissa on sukupolvenvaihdoksia. Työllisyyden kannalta kasvuyritykset ovat merkittävä ryhmä. Ne ovat kyenneet lisäämään henkilöstöään tasaisesti eivätkä suhdannenotkahdukset ole niillä aiheuttaneet henkilöstön vähentämistarpeita. Tulos tukee johtopäätöstä, että vain kannattava ja kannattavasti kasvava yritys voi työllistää. Selvityksen tulokset johtavat ainakin seuraaviin kehittämisehdotuksiin: 1. Kasvuyrittäjyyden lisäämiseen tähtääviä yrittäjyyspoliittisia keinoja arvioitaessa päähuomio pitäisi kiinnittää kasvuyritysten tunnistamiseen monipuolisemmalla, kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset tekijät huomioonottavalla kriteeristöllä. 2. Yrittäjyyspoliittisia toimenpiteitä tulee kohdentaa alkavien, innovatiivisten yritysten lisäksi myös kypsemmässä vaiheessa oleviin ja kasvuhalua ja -kykyä omaaviin yrityksiin. Eri toimialoilla ja yrityksen elinkaaren eri vaiheissa yritysten tarpeet vaihtelevat. Erityisesti palveluyrityksissä on runsaasti kasvupotentiaalia, joka pitää hyödyntää avaamalla julkista palvelutuotantoa kilpailulle. 3. Yrityksille on luotava sellaiset toimintaedellytykset, että ne mahdollistavat kannattavan toiminnan pitkällä aikavälillä. Tämä edellyttää erityisesti talous- ja elinkeinopolitiikan ennakoitavuutta ja pitkäjännitteisyyttä. Tulossa olevat sukupolvenvaihdokset on kyettävä hoitamaan siten, ettei niistä koidu jatkajille kohtuuttomia taloudellisia menetyksiä. Suomella ei ole varaa menettää työllisyyspoliittisesti näin arvokasta yritysryhmää esimerkiksi ulkomaiseen omistukseen. 4. Yrityspalveluissa tulisi ottaa huomioon yrityksen elinkaari ja palvelujen pitäisi pohjautua asiakaslähtöisyyteen sekä eri toimijoiden yhteistyöhön. VKE-palveluihin ja avustuksiin on myönnettävä nykyistä enemmän julkisia varoja. Finnveran rahoitusresurssit tulee turvata nostamalla valtion vastuuosuutta. Palvelualan yritysten kasvun tueksi on perustettava pääomasijoitusrahasto. Julkisia t & k voimavaroja pitää kasvattaa vähintään 7 % vuoteen 2010 mennessä. Koulujärjestelmää tulee kehittää elinkeinoelämän tarpeita paremmin vastaavaksi. 5. On perusteltua panostaa sellaisiin yrittäjyyspoliittisiin keinoihin, jotka lisäävät kasvun houkuttelevuutta ja kannustavuutta yrittäjän itsensä eikä niinkään yhteiskunnan näkökulmasta. Lakiehdotusten ja säädettävien lakien vaikutukset tulee ennakoida (kasvu)yrittäjyyden kannalta. Yritys- ja pääomaverotuksen vaikuttavuutta on seurattava ja tehtävä mahdollisesti tarvittavat korjaukset. Helpotukset toisaalla eivät saa johtaa kiristyksiin toisaallta. Marginaaliveroprosenttia on alennettava. Yritysten poisto-oikeuksissa tulee joustaa, jotta investoinnit vauhdittuisivat. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ernst & Young Oy 2005 Kasvun ajurit 19

22 Lähteet Elinkeinoelämän keskusliitto EK: 40 yritysjohtajan haastattelua, kevät 2005 Ernst & Young: Kasvuyrittäjyyskilpailuun vuosina 2003 ja 2004 osallistuneiden yritysten haastattelu- ja numeroaineistosta anonymisoituja tietoja Hallituksen strategia-asiakirja Hallituksen poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat ja politiikat. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 11/2004 Kasvuyrittäjyyden neuvonantotyöryhmän muistio, Kauppa- ja teollisuusministeriö 2004 Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n PK-ohjelma vuoteen 2010 (julkistus ) Pukkinen Tommi, Stenholm Pekka, Malinen Pasi (2005): Kasvun olemus määrittely ja mittaaminen teoksessa Kasvun olemus ja reitit fokuksessa suomalaiset PK-yritykset (toim. Jarna Heinonen) Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri Tilastokeskus: Yritysten tilinpäätöstilasto Tsupari Pekka, Nissinen Tarja, Suutarinen Juhapekka (2005): Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? Selvitys julkisten yrityskehitys- ja rahoituspalvelujen asiakastyytyväisyydestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Tsupari Pekka, Nissinen Tarja, Suutarinen Juhapekka (2005): PK-yritysten vientimahdollisuudet hyödynnettävä. Selvitys viennin ja kansainvälistymisen edistämispalveluiden (VKE) käytöstä ja kehittämisestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK. (Footnotes) 20 Kasvun ajurit Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ernst & Young Oy 2005

23 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ernst & Young Oy 2005 Kasvun ajurit 21

24 Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10), Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Raportti internetissä: Lisätietoja: Johtava asiantuntija Pekka Tsupari Puh. (09) Asiantuntija Tarja Nissinen Puh. (09) Asiantuntija Juhapekka Suutarinen Puh. (09) Ulkoasu: Arja Nyholm Julkaisumonistamo Eteläranta Oy