Uuden valtakunnallisen laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallituotannon käynnistäminen Maanmittauslaitoksessa
|
|
- Matti Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 28 Uuden valtakunnallisen laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallituotannon Maanmittaus 85:2 (2010) Tietoisku Uuden valtakunnallisen laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallituotannon käynnistäminen Maanmittauslaitoksessa Juha Vilhomaa Maanmittauslaitos Artikkelissa selostetaan pääpiirteittäin uuden korkeusmallin tuotantomenetelmä ja miten tuotanto Maanmittauslaitoksessa aloitettiin. Tuotannon perusteluja ja taustoja sekä sille asettuja tavoitteita on kuvattu tarkemmin kirjoittajan TKK:n maanmittaustieteiden laitoksella tekemässä lisensiaatintyössä Valtakunnallisen korkeusmallin tuotantoprosessin kehitystyö (2008). Siinä on esitetty myös artikkelissa olevien tietojen viitteet. Uuden valtakunnallisen korkeusmallin tarve Maa ja metsätalousministeriö asetti kesäkuussa 2005 korkeusmallityöryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida valtakunnallisen korkeusmallin uudistamistarpeet ja -vaihtoehdot, tehdä tarvittaessa ehdotuksia uusista menettelytavoista ja arvioida uusien menetelmien kustannukset. Maanmittauslaitoksella oli koko maan kattava KM25-korkeusmalli (25 metrin ruudukkona esitetty maanpinnan korkeusmalli) ja runsaat 60 % maasta kattava KM10 -korkeusmalli (10 metrin ruudukkomalli), mutta niiden ei katsottu täyttävän korkeusmallille asetettavia uusia vaatimuksia. Työryhmän työn tuloksena (MMM:n työryhmämuistio 2006:14) valtakunnalliselle korkeusmallille asetettiin tavoitteeksi mm. sellainen tarkkuus, että se riittää pohjaksi EU:n tulvadirektiivin 2007/60/EY edellyttämille tulvakartoille ja että korkeusmalli on laadultaan homogeenisempi kuin fotogrammetrisella menetelmällä tuotettu KM10-korkeusmalli. Vaihtoehtoisina korkeusmallin tuotantotekniikkoina esillä olivat fotogrammetrinen menetelmä, laserkeilaus ja SAR-interferometria (Synthetic Aperture Radar). Ottaen huomioon Suomen luonnon ja maaston olosuhteet, halutun lopputuloksen laadun, kustannukset sekä tuotannollisen tehokkuuden, suositeltavaksi tuotantomenetelmäksi valikoitui laserkeilaus. 1 Laserkeilaus tuotantotekniikkana Ilmasta tehtävää laserkeilausta on käytetty maaston korkeusmallituotannossa 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Alkuvaiheessa lentokorkeudet olivat matalia, käsiteltävät pinta-alat pienehköjä ja tuotannon yksikkökustannukset suuria. Vuosituhannen loppupuolella menetelmää kuitenkin jo käytettiin ainakin Saksan osavaltioissa ja Hollannissa valtakunnallisten korkeusmallien tuotannossa. Viime vuosina menetelmä on kehittynyt entistä tuotannollisemmaksi parempien ohjelmistojen ja laserkeilaimien ansiosta.
2 Maanmittaus 85:2 (2010) 29 Kuva 1. Laserkeilauksen periaate. Laserpisteen sijainnin määrittämiseen tarvitaan GPS- ja INS (IMU)-havainnot. INS = Inertial Navigation System, IMU = Inertial Measurement Unit, inertiamittauslaite. Lentokoneesta tehtävän laserkeilauksen periaate on esitetty kuvassa 1. Lentokoneessa olevasta laserkeilaimesta lähetetään maastoon laserpulsseja, jotka heijastuvat kohteesta takaisin laserkeilaimeen (sensoriin). Kun mitataan laserpulssin edestakaisin kulkemaan matkaan käyttämä aika ja laserkeilaimen sijainti sekä asento, saadaan selville paikka, mistä pulssi on heijastunut takaisin. Näitä paikkoja nimitetään laserpisteiksi ja niiden muodostamaa joukkoa laserpistepilveksi. Yksi laserpulssi voi saada aikaan useampia laserpisteitä (paluukaikuja). Laserpisteen sijainti ratkaistaan yhtälöllä X X 0 0 LRF Y = Y0 + RIMU RIMU RM 0 Z Z G 0 l Missä ( X, Y, Z ) G = kohdepisteen maastokoordinaatit ( X 0, Y 0, Z 0 ) = laserkeilaimen sijainti (mitattu GPS:llä, antennin epäkeskisyys huomioitu) R IMU = IMU kiertomatriisi LRF R IMU = IMU:n ja keilaimen koordinaatistojen välinen kiertomatriisi R M = laserkeilaimen peilin kiertomatriisi (keilauskulma) l = laseretäisyys (range). (1)
3 30 Uuden valtakunnallisen laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallituotannon Laserpisteen koordinaattien määritystarkkuus riippuu siis pääasiallisesti seuraavista seikoista: etäisyys (range, lasersäteen pituus), lasersäteen sijainti ja lasersäteen suunta. Koska nämä kaikki suureet mitataan eri mittalaitteilla (laserkeilain, GPS, IMU) ne on mittaustulosten yhteensovittamiseksi pystyttävä sitomaan samaan ajanhetkeen. Jos havaintoja ei sidota tarkasti samaan ajanhetkeen, se aiheuttaa laserpisteen sijaintiin satunnaisvirheen tyyppisen sijaintivirheen. Etäisyyden mittaus perustuu kaavaan Missä R = l c t R = l = c*t/2 (2) = sensorin ja kohteen välinen etäisyys = valon nopeus = lähetetyn ja vastaanotetun pulssin välinen aikaero. Etäisyyden mittauksen tarkkuuteen on suuri merkitys sillä, että palaavasta laserpulssista kyetään erottamaan kohta, joka edustaa kohteesta palaavan signaalin voimakkuuden nousun maksimia. Tyypillisesti laserpulssin kestoaika on 10 ns ja signaalin nousuaika on noin 1 ns. 1 ns merkitsee 30 cm:n (edestakaista) matkaa, eli 15 cm:n etäisyyttä sensorista kohteeseen. Keilaimissa olevat aikalaskurit kykenevät noin 0,05 0,2 ns ajanmittaustarkkuuteen, joka vastaa etäisyydenmittausvirheenä noin 1,5 cm:ä. Etäisyydenmittausvirheellä on muihin virhelähteisiin verrattuna pieni vaikutus, ja se näkyy eniten laserpisteen korkeudessa. Lasersäteen sijainnin määritystarkkuus riippuu DGPS-prosessoinnin onnistumisesta. Lisäksi siihen vaikuttavat GPS-laitteen laatu, GPS-satelliittien konstellaatio lennon aikana, GPS-tukiaseman sijainti (joka voidaan korvata esimerkiksi virtuaali-gps-verkolla), GPS-laitteen, IMU:n ja laserkeilaimen keskinäisen epäkeskisyysmittauksen virheet, sekä laserkeilaimesta riippuva lasersäteen suuntauksen tarkkuus. GPS-satelliittien lisäksi voidaan käyttää Glonass- ja jatkossa myös Galileo-satelliitteja, jolla parannetaan sijainnin määrityksen laatua. Tyypillisesti DGPS:n avulla voidaan tuottaa 5 15 cm:n tarkkuus. Sijainnin virhe ei kasva mainittavasti lentokorkeuden kasvaessa. Pohjoisissa olosuhteissa GPS-satelliittien konfiguraatio on ajoittain paikannuksen kannalta epäedullinen ja Glonass-järjestelmän hyväksikäyttö mahdollistaa erityisesti siellä paremman tarkkuuden. Laserkeilauksen havaintojen sijainnin laskenta perustuu siis niin sanottuun suoraan georeferointiin. Toisin kuin matriisimuotoisten ilmakuvien georeferoinnin tapauksessa, tämän luotettavuus on täysin riippuvainen satelliittipaikannus- ja inertiamittauslaitteiden toiminnasta. Vaarallista suorassa georeferoinnissa on jos käytettävien laitteiden toimintakyky huononee pikku hiljaa ajan kuluessa, jolloin saavutettava tarkkuus menee vaadittujen rajojen huonommalle puolelle. Fotogrammetrian tapauksessa, erityisesti kun käytetään matriisimuotoisia ilmakuvia, tämä voidaan yleensä havaita ns. integroitua sensorin orientointia käytettäessä. Siinä ilmakolmiointi on yhdistetty suoraan georeferointiin. Laserkeilauksen tapauksessa tämän tyyppisten virheiden paljastuminen on vaikeaa. Tähän tarvitaan järjestelmäkalibrointia, jossa käytetään
4 Maanmittaus 85:2 (2010) 31 Kuva 2. Laserkeilauspistepilveä, jossa on profiili rinteestä ja kasvillisuutta. Profiilissa näkyy kasvillisuuden aiheuttamia katkoksia. apuna toisiaan peittäviä keilausjonoja, maastoon mitattuja tukipisteitä tai alueita sekä fotogrammetrista referenssiä. Koska laserkeilaus perustuu lähetettävien laserpulssien takaisinheijastuksen mittaamiseen, se ei vaadi toimiakseen auringonvaloa. Laserkeilaus onnistuu siis myös ilta- ja yöaikaan. Olosuhteiden pitää olla kuitenkin sellaiset, että laserkeilaimen ja maaston välissä ei ole pilviä, sadetta tai usvaa, maastossa ei ole haitallisen paksua lumikerrosta eikä se ole tulvaveden peitossa. Kun halutaan tuottaa tarkkaa maaston korkeusmallia, laserpulssin pitää päästä heijastumaan takaisin sensoriin maan pinnasta, joten maan pinnan tulee olla mahdollisimman paljas. Runsas ja tiheä aluskasvillisuus tuottaa helposti haitallisen suuria virheitä ja tiheä puiden lehtipeite voi estää laserpulssien tunkeutumisen maan pinnalle asti. Verrattuna fotogrammetriseen korkeudenmittaamiseen laserkeilaus ei kuitenkaan ole yhtä herkkä puiden aiheuttamien katveiden vaikutukselle. (Kuva 2.) 2 Laserkeilausparametrien ja korkeusmallin määrittely Laserkeilaustekniikkaan perehtyminen systemaattisesti aloitettiin Maanmittauslaitoksella syksyllä 2005 asetetun laserkeilaus-vaatimuskehitysprojektin avulla. Yhdessä Geodeettisen laitoksen asiantuntijoiden kanssa suunniteltiin testityö, jossa testattiin valittuja keilausparametreja. Näin saatua aineistoa käytettiin korkeusmallin määrittelyjen suunnittelussa. Testityössä keilattiin Salon-Suomusjärven seudulta runsaan neliökilometrin laajuinen alue kahdessa osassa. Testialueen koko suunniteltiin niin suureksi, että se vastaa normaalia valtakunnallisessa tuotannossa kysymykseen tulevaa aluetta. Tuotantoprosessin suunnittelussa oleellista on, että prosessissa pystytään käsittelemään riittävän isoja kokonaisuuksia. Joulukuussa 2006 noin puolet testialueesta keilattiin ostopalveluna ja keväällä 2006 toinen puolikas Maanmittauslaitoksen omana työnä. Näin kerätyn keilausaineiston perusteella suunniteltiin alustavasti korkeusmallin tuotantoprosessi ja määriteltiin korkeusmallille asettavat vaatimukset sekä tuotannon parametrit. Korkeusmallin ja tuotantoparametrien määrittelyssä tehtiin runsaasti yhteistyötä myös aineiston
5 32 Uuden valtakunnallisen laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallituotannon käyttäjien kanssa. Testityössä tuotettua laserkeilausaineistoa jaettiin mahdollisimman monella käyttäjälle. Näin haluttiin kerätä kokemuksia ja palautteita aineiston soveltuvuudesta eri tarkoituksiin. Tärkeimpiä näistä yhteistyökumppaneista olivat Suomen Ympäristökeskus SYKE, Finavia, Porin kaupunki ja yliopistokeskus sekä Geologian tutkimuskeskus. Laserkeilauksen määrittely sisältää mm. seuraavat parametrit: keilauksen avauskulma enintään n. 40 astetta (± 20 astetta) keilausjonojen sivupeitot kattavasti vähintään 20 % pistetiheys vähintään 0,5 pistettä/m 2 ja enintään 1 piste/m 2 (keskimääräinen laserpisteiden etäisyys toisistaan noin 1,4 m) mitattuna ilman poikittaisjono- ja sivupeittoalueiden tihentävää vaikutusta lentokorkeus enintään noin 2 km laserpulssin jalanjälki maassa enintään noin 50 cm laserpisteisteiden korkeustarkkuus (RMSE enintään) on 15 cm yksiselitteisillä pinnoilla tasotarkkuus (RMSE enintään) on 60 cm yksiselitteisillä kohteilla. Lentokorkeus vaikuttaa laserpulssien paikannustarkkuuteen vain vähän, mutta yhdessä keilauskulman kanssa sillä on erittäin suuri vaikutus keilauksen yksikkökustannuksiin. Mitä korkeampi lentokorkeus ja suurempi avauskulma, sitä vähemmän lentolinjoja tarvitaan tietyn alueen kattamiseen ja kustannukset näin ollen alenevat. Lentokorkeus vaikuttaa myös laserpulssin kokoon maassa ( jalanjälkeen ) ja pulssien tiheyteen maan pinnalla. Siten lentokorkeus vaikuttaa siihen, miten hyvä erotuskyky saavutetaan. Toisaalta mitä suurempi pulssitiheys on, sitä isompia tietomääriä joudutaan käsittelemään. Suurten alueiden ollessa kysymyksessä sillä on työn sujuvuuden kannalta merkitystä. Aineiston laadun arvioinnissa Geodeettisella laitoksella oli tärkeä merkitys. Yhtenä referenssinä käytettiin hyväksi matalalta lennettyjä laserkeilausaineistoja, joita Geodeettinen laitos oli aiemmin tuottanut osittain samalta testialueelta. Syksyisen ja keväisen keilauksen tarkkuutta tutkittiin myös pistemäisillä RTKmittauksilla. Tutkimuksen tulokset olivat hyvin samansuuntaiset kummallekin keilaukselle huolimatta siitä, että ne oli tehty eri vuodenaikoina (syksyn keilauksessa oli ohut lumipeite maassa), erimerkkisillä keilaimilla ja aineiston järjestelmäkalibrointi ja georeferointi oli tehty eri paikoissa. Havaitut keskiarvovirheet vaihtelivat erilaisilla maastokohteilla (asfaltti, avoin maasto, kallio, metsä, pelto, sora) 7 cm:n ja +14 cm:n välillä. Keskihajonta vaihteli 5 cm:n ja 13 cm:n välillä. Lisäksi GL tutki laserkeilauksella saatuja tien korkeuksia mobiili-gps-mittauksen avulla ja sai tarkkuudeksi muutamia senttimetrejä. Uuden KM2-korkeusmallin geometrinen määrittely sisältää ruutukoon, joka on 2 metriä, sekä korkeustarkkuuden (RMSE enintään) joka on 30 cm. Maanmittauslaitoksessa tehtiin korkeusmallin määrittelyn yhteydessä selvityksiä siitä kuinka paljon korkeusmallin korkeustarkkuuteen vaikuttaa kun laserkeilauksella saadut maanpinnan korkeuspisteet esitetään 2 metrin grid-mallina. Selvityksen tuloksia näkyy kuvassa 3. Tuloksista voi päätellä, että vaihtelevassa
6 Maanmittaus 85:2 (2010) 33 Kuva 3. Vasemmalla on 2 metrin grid-mallin korkeuspoikkeamien jakauma testialueella (oikealla kartta) maanpintapisteisiin verrattuna. Suurimmat virheet esiintyvät tien pengerluiskissa ja -leikkauksissa. suomalaisessa maastossa 2 m:n grid kuvaa hyvin edellä esitetyn määrittelyn mukaisilla laserpisteillä saavutettavaa maaston korkeusmallia. 3 Tuotantoprosessin toteutus Laserkeilauksen tekniikka oli kypsää otettavaksi käyttöön mutta varsinainen tuotantoprosessi oli suunniteltava ja toteutettava kokonaan itse. Laserkeilausta pitempään tehneistä organisaatioista kerättiin kokemuksia ja niitä saatiin myös Sveitsin ja Saksan Baijerin osavaltion valtakunnallisista laserkeilaushankkeista. Prosessin suunnittelu oli tärkeää, koska siihen liittyy myös ihmisten osaamisen kehittäminen. Prosessin toimivuudesta riippuu paitsi aineiston laatu, myös saavutettava taloudellisuus ja tuottavuus. Uuden korkeusmallin tuotanto (Kuva 4) suunniteltiin normaalin Maanmittauslaitoksen projektitoiminnan mukaisesti. Projekteihin perustuvan kehittämisen eräänä hyötynä on se, että niiden kuluessa saadaan perehdytettyä henkilöstöä uusiin asioihin jo kehittämisen aikana ja levitettyä organisaatiossa tietoa uusista asioista myös niiden keskuuteen, jotka eivät ole kyseisten asioiden kanssa suoranaisesti tekemisissä. Testityön tulosten ja niiden pohjalta tehtyjen parametrin määrittelyjen jälkeen aloitettiin marraskuussa 2006 välinekehitysprojekti, jossa
7 34 Uuden valtakunnallisen laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallituotannon Kuva 4. Korkeusmallin KM2 tuotantoprosessi suunniteltiin ja toteutettiin tuotantoprosessi sekä siinä käytettävät työkalut. Suunniteltu ja toteutettu tuotantoprosessi on esitetty kuvassa 4. Tuotanto aloitettiin laserkeilauksen kilpailutuksella. Keväällä 2008 saatiin keilattua noin neliökilometriä. Tuotannon suuntaamisessa tehtiin tiivistä yhteistyötä tärkeimmiksi katsottujen uuden korkeusmallin ja laserkeilausaineiston käyttäjien kanssa. Kahtena ensimmäisenä tuotantovuotena (2008 ja 2009) tehtiin osa laserkeilauksista omana työnä vuokratulla laserkeilaimella. Tämä oli hyödyllistä koko prosessin oppimisen ja laserkeilauksen kustannusten muodostumisen hahmottamisen kannalta. Tuotantoprosessin kehittämisen tavoitteena oli integroida se osaksi muuta Maanmittauslaitoksen maastotietoprosessia. Näin voitiin hyödyntää olemassa olevaa tuotantoympäristöä ja osittain myös henkilöstön osaamista. Laserkeilauksella saadusta laserpistepilvestä tuotetaan maaston korkeusmalli siten, että pistepilven pisteet luokitellaan maan pintaa kuvaaviin pisteisiin ja muihin viimeisen paluukaiun pisteisiin (Kuva 1). Automaattisen luokittelun onnistumista tarkastellaan ilmakuva-stereomallien avulla. Mahdolliset luokitteluvirheet korjataan ja luokittelua täydennetään siltä osin kuin automaattiluokittelu ei ole mahdollista (esimerkiksi sillat). Maanpintaa kuvaavasta laserpistejoukosta tuotetaan ruutumallin mukainen korkeusmalli laskennollisesti. Laserpistepilvien laaduntarkastus ja pisteiden automaattinen luokittelu tehdään Maanmittauslaitoksen ilmakuvakeskuksessa ja pisteiden luokittelun vuorovaikutteinen tarkastus ESPA-stereotyöasemilla tehdään kahdessatoista maan
8 Maanmittaus 85:2 (2010) 35 mittaustoimistossa. Siinä yhteydessä luokitellaan virta- ja vakavedet sekä sillat omiksi luokikseen. Tavoitteena oli nostaa KM2-korkeusmallityön tuottavuus 2 3-kertaiseksi fotogrammetrisesti tehtyyn KM10-korkeusmallin tuotannon tuottavuuteen verrattuna, ja kokemus näyttää siltä, että tähän tavoitteeseen on päästy. Tuottavuuden paraneminen johtuu siitä että laserkeilaukseen perustuvassa menetelmässä pystytään käyttämään paremmin hyväksi automaattisia työmenetelmiä. Samalla tuotetun korkeusmallin laatu on parantunut selvästi. Tuotannon yksikkökustannukset määräytyvät pääosin laserkeilauksen markkinahinnan perusteella, koska sen osuus tuotantokustannuksista on suurin. Toistaiseksi yksikkökustannukset ovat alittaneet ennakkoarviot. 4 Johtopäätökset Tuotannolle asetetut tavoitteet on saavutettu hyvin ja osittain ylitettykin. Laserkeilausmäärät olivat vuonna 2008 noin km 2, 2009 noin km 2 ja 2010 noin km 2. Tuotantoa kuvaavat indeksikartat ovat nähtävillä Maanmittauslaitoksen internet-sivuilla Testityö oli hyödyllinen, koska sen avulla saatiin kokemusta varsinaisen prosessin suunnittelua varten ja saatiin testattua lopullisia parametreja. Tärkeää Kuva 5. Kuvassa on esimerkki laserkeilausaineiston käyttösovelluksesta. Pedersören Hundbackenin kivikautiset asumuspainanteet sijaitsevat tasaisella mäntykankaalla. Painanteiden läpimitta on noin 6 16 metriä ja syvyys alle metrin (Museovirasto). Kuva: Jouko Vanne, Geologian tutkimuskeskus.
9 36 Uuden valtakunnallisen laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallituotannon oli myös, että voitiin hankkia osaamista kaikista laserkeilauksen ja korkeusmallituotannon työvaiheista keilauslentojen suunnittelusta ja lentämisestä lähtien. Se helpotti laserkeilaustarjouspyyntöjen laatimista ja laadunvalvonnan suunnittelemista. Uusi korkeusmalli on osoittanut täyttävänsä sille asetetut vaatimukset. Uusiakin käyttökohteita on löytynyt esimerkiksi geologisissa sovelluksissa (Kuva 5) ja ympäristömeludirektiivin 2002/49/EY mukaisissa tehtävissä. Yhteistyö Geodeettisen laitoksen kanssa oli erityisen hyödyllistä tuotannon suunnitteluvaiheessa koska Maanmittauslaitoksessa voitiin käyttää hyväksi Geodeettisessa laitoksessa vuodesta 2003 alkaen systemaattisesti hankittua laserkeilauksen asiantuntemusta. Tutkimuksen tulokset on näin ollen saatu ripeästi palvelemaan käytännön työtä. Myös yhteistyö suomalaisten alalla toimivien yritysten kanssa on ollut hyödyllistä ja ohjelmistotuotteisiin on saatu sujuvasti toteutettua lukuisia parannuksia. Tuotannon kohdentamisessa on tehty yhteistyötä erilaisten aineistojen käyttäjäryhmien kanssa. Tämä yhteistyö näyttää lisääntyvän jatkuvasti, kun tietoisuus uusien aineistojen käyttökelpoisuudesta kasvaa. Tietoisuutta on levitetty mm. vuosittain järjestettävällä korkeusseminaaripäivällä, jossa on ollut yleensä toista sataa osallistujaa. Maaston korkeusmallin tuottamisen lisäksi laserkeilaustietoja tullaan ilmeisesti jatkossa käyttämään rakennusten 3D-mallintamiseen. Maanmittauslaitoksessa on tekeillä testiprojekti, jossa selvitellään mitä mahdollisuuksia nykyisenkaltainen laserkeilausaineisto tähän tarjoaa. Maan pinnan korkeusmallin lisäksi tarvitaan myös matalien vesialueiden pohjia kuvaava korkeusmalli. Vesialueiden pohjien mittaaminen on tähän asti perustunut erilaisiin aluksista tehtäviin luotausmenetelmiin. Vihreän ja punaisen laservalon yhteiskäyttöisyyteen perustuva laserkeilaus tuonee tähän entistä käyttökelpoisemmat mahdollisuudet. Laserkeilausaineisto on nykyisellään erinomaista aineistoa kun tuotetaan maastossa sijaitsevien kohteiden geometrista, erityisesti korkeustietoa. Kohteille saavutettava tasosijaintitarkkuus ei kuvassa 1 esitetyn keilauksen geometrian vuoksi kuitenkaan ole yhtä hyvä kuin korkeustarkkuus. Myöskään kohteiden ominaisuuksista ei saada tietoa. Tältä osin tilanne paranee kun jatkossa opitaan käyttämään hyväksi laserkeilauksen intensiteetti- ja waveform-tietoja. Tiedonkeruun kannalta parasta on, kun samalla on käytettävissä sekä ilmakuvaus- että laserkeilausaineisto, sillä ne täydentävät toisiaan. Digitaalisten ilmakuvaussensorien radiometrian (sävyjen toiston) kalibroinnin kehittämisen myötä näiden kahden yhteiskäytössä tulee myös uusia automatisointimahdollisuuksia. Uuden korkeusmallin tuotanto on ajankohtaista monessa Euroopan maassa. Laserkeilaus näyttää olevan selvästi yleisimmin käyttöön valittu tuotantomenetelmä. Uuden tekniikan käyttöönotossa on tietojen ja kokemusten vaihto eri maiden karttalaitosten välillä ollut yleistä. Suomesta ovat eniten kokemuksia hakeneet Ruotsin ja Puolan karttalaitosten edustajat.
10 Maanmittaus 85:2 (2010) 37 Kirjallisuutta Vilhomaa Juha (2008). Valtakunnallisen korkeusmallin tuotantoprosessin kehitystyö. Lisensiaatintyö. Teknillinen korkeakoulu Maanmittausosasto. TkL Juha Vilhomaa on valmistunut diplomi-insinööriksi 1983 ja tekniikan lisensiaatiksi 2008 TKK maanmittausosastolla. Hän toimii Maanmittauslaitoksen ilmakuvakeskuksen johtajana. Tätä edelliset päätoimet ovat mittausinsinööri Mittatie Oy , ammattiaineiden opettaja Pohjois-Karjalan keskusammattikoulu , Survey Office Engineer Georeda Ltd Saudi-Arabia Maanmittauslaitoksen palveluksessa hän on ollut eri tehtävissä vuodesta 1987.
Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla
Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Juha Vilhomaa Ilmakuvakeskus MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Korkeusmallityön taustalla: Yhteiskunnallinen
LisätiedotMaanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla
Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,
Lisätiedot1. Hankinnan tausta ja tarkoitus
1 (5) Liite 5 HANKINNALLE ASETETTUJA VAATIMUKSIA HANKITTAVA PALVELU: LASERKEILAUS JA ORTOKUVAT 2015 KERAVAN, JÄRVENPÄÄN JA TUUSULAN ALUEILTA Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia sekä
LisätiedotLuento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus
Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 19.10.2004) Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus AIHEITA Optinen 3-D digitointi Etäisyydenmittaus
LisätiedotPeruskartasta maastotietokantaan
Peruskartasta maastotietokantaan 2.11.2012 Kari Hautamäki Pohjanmaan maanmittaustoimisto Sisältö Merkkipaaluja Tärkeimmät tuotantomenetelmät Toimintaympäristön kehitys Tulevaisuuden näkymiä Merkkipaaluja
LisätiedotRautatiekasvillisuudenhallinta laserkeilauksen avulla
Rautatiekasvillisuudenhallinta laserkeilauksen avulla LIVI/3222/02.01.02/2016 Tuomo Puumalainen Project Manager Oy Arbonaut Ltd. Katja Kapanen Global Virtual Platform GVP Oy 5.9.2018 Tavoitteita Testata
LisätiedotLaserkeilaus suunnistuskartoituksessa
Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa Uusi mahdollisuus pohjaaineistoksi Suunnistuskartoittajien talvipäivä 16.2.2008, Jussi Silvennoinen Laserkeilauksen periaate Laserkeilain muistuttaa tutkaa Keilain
Lisätiedotwww.terrasolid.com Kaupunkimallit
www.terrasolid.com Kaupunkimallit Arttu Soininen 03.12.2015 Vuonna 1993 Isoja askeleita 1993-2015 Laserkeilaus helikopterilla/lentokoneella Laserkeilaus paikaltaan GPS+IMU yleistynyt kaikkeen ilmasta mittaukseen
LisätiedotLoppuraportti Blom Kartta Oy - Hulevesien mallintaminen kaupunkiympäristössä / KiraDIGI
1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Virve Hokkanen Loppuraportti Blom Kartta Oy - Hulevesien mallintaminen kaupunkiympäristössä / KiraDIGI Kehitystyö Tässä projektissa haluttiin selvittää kaupunkiympäristössä haasteelliseksi
LisätiedotPAIKKATIETOMARKKINAT 2018 LASERKEILAUSSEMINAARI
PAIKKATIETOMARKKINAT 2018 LASERKEILAUSSEMINAARI 9.11.2018 1 HISTORIAN HAVINAA Nykyinen valtakunnallinen laserkeilaus aloitettiin 2008 Suomi tulee katettua 100% vuonna 2019 Nykyiselle keilaukselle etukäteen
LisätiedotLASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN
LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien
LisätiedotETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto
ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)
LisätiedotMetsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto
Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden
LisätiedotLaserkeilauksen ja kuvauksen tilaaminen
www.terrasolid.com Laserkeilauksen ja kuvauksen tilaaminen Arttu Soininen 22.08.2017 Käsiteltävät aiheet Tarjouspyynnössä määrättävät asiat Laserkeilaustyön jakaminen osiin Ajankohdan vaikutus laserkeilaukseen
LisätiedotKaukokartoitusmenetelmien hyödyntämis- mahdollisuuksista maaainesten oton valvonnassa ja seurannassa
Kaukokartoitusmenetelmien hyödyntämis- mahdollisuuksista maaainesten oton valvonnassa ja seurannassa Riitta Teiniranta, Pekka Härmä, Markus Törmä, Jari Rintala ja Mikko Sane Suomen Ympäristökeskus Maa-aineispäivät
LisätiedotYmpäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta
Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen
LisätiedotMaanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä
Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä 20.9.2011 Pentti Kupari Maanmittauslaitos, ilmakuvakeskus pentti.kupari@maanmittauslaitos.fi 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Maanmittauslaitoksen
LisätiedotKORKEUSMALLI 2 m LAATUMALLI
KORKEUSMALLI 2 m LAATUMALLI STATUS Pvm Laatinut: KM2laatu/tto-projekti 27.10.2014 Tarkastanut: Päiväys Hyväksynyt: Päiväys Versio no: Ver 1.0 Tiedoston nimi: Tallennushakemisto: 1 (11) Sisällysluettelo
LisätiedotGeotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006
Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Satelliittimittauksen tulevaisuus GPS:n modernisointi, L2C, L5 GALILEO GLONASS GNSS GPS:n modernisointi L2C uusi siviilikoodi L5 uusi taajuus Block
LisätiedotMAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSDATAN HYÖDYNTÄMINEN SUUNNITTELUSSA
MAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSDATAN HYÖDYNTÄMINEN SUUNNITTELUSSA Matti Hjulgren Opinnäytetyö Joulukuu 2014 Rakennustekniikka Infrarakentaminen TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan
LisätiedotKorkeusmallin luonti laserkeilausaineistosta
Maa 57.270, Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Korkeusmallin luonti laserkeilausaineistosta 2007 Juha Kareinen Teknillinen korkeakoulu Maanmittausosasta Sisällysluettelo Sisällysluettelo...
LisätiedotLaserkeilaus ja rakennettu ympäristö, Teemu Salonen Apulaiskaupungingeodeetti Porin kaupunki
Laserkeilaus ja rakennettu ympäristö, Teemu Salonen Apulaiskaupungingeodeetti Porin kaupunki Teemu Salonen Apulaiskaupungingeodeetti Esityksen sisältö: - Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistojen hyödyntäminen
LisätiedotLaserkeilausaineiston hyödynt. dyntäminen Finavian tarpeisiin
Laserkeilausaineiston hyödynt dyntäminen Finavian tarpeisiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausseminaari 10.10.2008 Finavia / Jussi Kivelä ICAO:n asettamat vaatimukset Kansainvälisen Siviili-ilmailujärjestö
LisätiedotPuukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola
Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement
LisätiedotMaa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla
Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla Paula Ylönen 60375P paula.ylonen(a)tkk.fi Sisällys 1 Johdanto s. 2 2 Laserkeilain
LisätiedotLaitetekniset vaatimukset ammattimaiselle dronetoiminnalle. Sakari Mäenpää
Laitetekniset vaatimukset ammattimaiselle dronetoiminnalle Sakari Mäenpää Lopputulokseen vaikuttavat tekijät Kalusto Olosuhteet Ammattitaito Kuvauskohde Hyvä suunnitelma = onnistunut lopputulos Olosuhteet,
LisätiedotReferenssiprojektit Suomessa
Referenssiprojektit Suomessa 1. Laserkeilausprojektit Laserkeilaus helikopterista; luokiteltu pisteaineisto n. 10 pistettä/m² 2013 Espoon kaupunki 345 km² Laserkeilaus lentokoneesta metsäinventointia ja
LisätiedotMaanmittauspäivät 2014 Seinäjoki
Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut
LisätiedotKorkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa
Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Valtakunnallisesti kattavaa laserkeilausaineistoa ei vielä ole. Kaltevuusmallit perustuvat tällä hetkellä digitaalisen korkeusmallin
LisätiedotKANSALLISET LASERKEILAUS- JA ILMAKUVAUSOHJELMAT
KANSALLISET LASERKEILAUS- JA ILMAKUVAUSOHJELMAT 1 ILMAKUVAUSOHJELMA Ilmakuvaukset tehty Kansallisen ilmakuvausohjelman mukaisesti vuodesta 2016 lähtien. Kansallinen kuvausohjelma: 5 vuoden kierto (Lapissa
LisätiedotMatterport vai GeoSLAM? Juliane Jokinen ja Sakari Mäenpää
Matterport vai GeoSLAM? Juliane Jokinen ja Sakari Mäenpää Esittely Tutkimusaineiston laatija DI Aino Keitaanniemi Aino Keitaanniemi työskentelee Aalto yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen
LisätiedotTeledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet
Teledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet Jan Biström TerraTec Oy TerraTec-ryhmä Emoyhtiö norjalainen TerraTec AS Liikevaihto 2015 noin 13 miljoonaa euroa ja noin 90 työntekijää
LisätiedotSatelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen
Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien
LisätiedotRadanrakentamisen 3D-lähtötietomallin mittaus (Case Jorvas, UAS)
RYM PRE InfraFINBIM, Pilottipäivä nro 5, 3.10.2012 VTT, Vuorimiehentie 3, Espoo Radanrakentamisen 3D-lähtötietomallin mittaus (Case Jorvas, UAS) Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Tausta 3D-lähtötietojen
LisätiedotLahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö
Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos Miksi siirtyä N2000-järjestelmään? Maannousu Lahden seudulla maannousu 50:ssä vuodessa n. 26 cm. Kiinnostus maannousun epätasaisessa toteumassa Ongelmat
LisätiedotLuento 8: Kolmiointi AIHEITA. Kolmiointi. Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi. Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 12.10.2004) Luento 8: Kolmiointi AIHEITA Kolmiointi Nyrkkisääntöjä Kuvablokki Blokin pisteet Komparaattorit
LisätiedotLuento 6 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 6 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen
LisätiedotReferenssiprojektit Suomessa
Referenssiprojektit Suomessa 1. Laserkeilausprojektit Laserkeilaus helikopterista; luokiteltu pisteaineisto n. 10 pistettä/m² 2013 Varkauden kaupunki 101 km 2 Laserkeilaus helikopterista; luokiteltu pisteaineisto
LisätiedotRiistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi
Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja
LisätiedotENY-C2005 Geoinformation in Environmental Modeling Luento 2b: Laserkeilaus
1 ENY-C2005 Geoinformation in Environmental Modeling Luento 2b: Laserkeilaus Petri Rönnholm Aalto-yliopisto 2 Oppimistavoitteet Ymmärtää laserkeilauksen sovelluksia Ymmärtää laserkeilauksen perusteet Tuntea
LisätiedotLaskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta
Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Pasi Raumonen, Mikko Kaasalainen ja Markku Åkerblom Tampereen teknillinen ylipisto, Matematiikan laitos
LisätiedotLuento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen
LisätiedotLuento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen
LisätiedotJHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 5 Kaavoitusmittauksen ja asemakaavan pohjakartan laadunvalvonta
JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 5 Kaavoitusmittauksen ja asemakaavan pohjakartan laadunvalvonta Versio: 1.0 / 20.3.2013 Julkaistu: 2.5.2014 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...
LisätiedotMaastokartta pistepilvenä Harri Kaartinen, Maanmittauspäivät
Maastokartta pistepilvenä 22.3.2018 Harri Kaartinen, Maanmittauspäivät 2018 1 Sisältö Pistepilvi aineistolähteenä Aineiston keruu Aineistojen yhdistäminen ja käsittely Sovellukset 22.3.2018 Harri Kaartinen,
LisätiedotTTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti
TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (
LisätiedotKansallinen maastotietokanta. KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys MMStuotantoprosessista
Kansallinen maastotietokanta KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys MMStuotantoprosessista Projektin selvitys 1 Sisältö 1 YLEISTÄ... 2 2 YLEISKUVAUS MMS-TUOTANTOPROSESSISTA... 2 2.1 SUUNNITTELU... 2
LisätiedotMAA-C2001 Ympäristötiedon keruu
MAA-C2001 Ympäristötiedon keruu Luento 1b Petri Rönnholm, Aalto-yliopisto 1 Laserkeilauksen, fotogrammetrian ja kaukokartoituksen harjoituksista Laserkeilausharjoitus Tarkempi aikataulu julkaistaan lähiaikoina
LisätiedotPuustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus
Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Janne Uuttera Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Tausta Tietojohtamisen välineissä, kuten metsävaratietojärjestelmissä,
LisätiedotPuun kasvu ja runkomuodon muutokset
Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Laserkeilaus metsätieteissä 6.10.2017 Ville Luoma Helsingin yliopisto Centre of Excellence in Laser Scanning Research Taustaa Päätöksentekijät tarvitsevat tarkkaa tietoa
LisätiedotValuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena
Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena LifeDatan karttapalveluseminaari 6.2.2014 Riitta Teiniranta Matti Joukola, Jaakko Suikkanen, Anu Häkkinen, Tiia Kiiski, Pekka
Lisätiedot24.3.2015. Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia vaatimuksia sekä hankinnalle asetettavia vaatimuksia.
Liite 5 HANKINNALLE ASETETTUJA VAATIMUKSIA HANKITTAVA PALVELU: KAAVAN POHJAKARTTA, MITTAUSLUOKKA 2 Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia vaatimuksia sekä hankinnalle asetettavia vaatimuksia.
LisätiedotJulkinen Mobiililaserkeilaukset rataverkolla
Julkinen Tero Savolainen & Tommi Turkka 19.9.2018 Julkinen Tero Savolainen 2011 VR Track Oy Ratatekniikka DI, konetekniikka ABB Drive, mekaniikkasuunnittelu Pöyry Civil, teräsrakennesuunnittelu 2009 Infra
LisätiedotLaserkeilauksen perusteita ja mittauksen suunnittelu
Laserkeilauksen perusteita ja mittauksen suunnittelu Vahur Joala Leica Nilomark Oy Sinimäentie 10 C, PL 111, 02631 Espoo Puh. (09) 615 3555, Fax (09) 502 2398 geo@leica.fi, www.leica.fi 1. Laserkeilain
LisätiedotKIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto
KIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE 1.1.2010 Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto KORKEUSKIINTOPISTELUOKITUS Ensimmäisen luokan vaaitussilmukat, sekä niiden sisäpuolella sijaitsevat, Maanmittauslaitoksen
LisätiedotLaserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä
Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä Topi Tanhuanpää HY, Metsätieteiden osasto / UEF, Historia- ja maantieteiden osasto Kaupunkimetsät: Mitä ne ovat? Kaupungissa ja sen laitamilla kasvavien
LisätiedotMaastotietokannan ylläpito
Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke
LisätiedotMiehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa
Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa Anna Lopatina, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Anna.lopatina@uef.fi
LisätiedotTUULIVOIMAPUISTO Ketunperä
Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015
LisätiedotVAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN-
Q 16.1/21/73/1 Seppo Elo 1973-11-16 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto Painovoimapisteiden korkeuden mittauksesta statoskoopeilla VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- MÄARITYKSESTA
LisätiedotLASERKEILAUKSEN HYÖDYNTÄMINEN KUNNAN SUUNNITTELU- JA MITTAUSTOIMINNASSA
OPINNÄYTETYÖ JUHO LAMPINEN 2011 LASERKEILAUKSEN HYÖDYNTÄMINEN KUNNAN SUUNNITTELU- JA MITTAUSTOIMINNASSA MAANMITTAUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Maanmittaustekniikan
LisätiedotPaikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007
Paikkatietoaineistot - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Maanmittauslaitoksen aineistoja PerusCD rasterimuotoinen (2 x 2 m) peruskartta-aineisto Maanmittauslaitoksen näyteaineistoa,
LisätiedotProjektin loppuraportti. Lajirikkauskartta 31.12.2015. Lilli Linkola, Open Knowledge Finland ry, lilli.linkola@okf.fi
Lajirikkauskartta 31.12.2015 Lilli Linkola, Open Knowledge Finland ry, lilli.linkola@okf.fi Sisällysluettelo Projektin loppuraportti 1. Projektin perustiedot 2. Projektin lähtökohdat 3. Tiivistelmä projektin
LisätiedotLidar GTK:n palveluksessa
Lidar GTK:n palveluksessa Laserkeilaus - kymmenen vuotta menestystarinoita seminaari Puheenvuorot laserkeilausaineistojen hyödyntämisestä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista Geologian tutkimuskeskus, Mikko
LisätiedotPieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen
Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Mittausten laadun tarkastus ja muunnoskertoimien laskenta Kyösti Laamanen 2.0 4.10.2013 Prosito 1 (9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...
LisätiedotIlmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn. Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010 Jakob Ventin, Aalto-yliopisto
Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010, Aalto-yliopisto Johdanto Aalto-yliopiston maanmittausosastolla tehdyn kesätyön tuloksia Tehtävä oli
LisätiedotSatelliittipaikannus
Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotTiheäpulssinen ja monikanavainen laserkeilausaineisto puulajeittaisessa inventoinnissa
Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen lopputulosseminaari Helsinki, 22.1.2019 Tiheäpulssinen ja monikanavainen laserkeilausaineisto puulajeittaisessa inventoinnissa Petteri Packalen, Eetu Kotivuori,
LisätiedotEUREF-FIN/N2000-MUUNNOKSET HELSINGIN KAUPUNGISSA
1 (10) EUREF-FIN/N2000-MUUNNOKSET HELSINGIN KAUPUNGISSA 5.3.2012 2 (10) Sisältö: 1 Johdanto... 3 1.1 Muunnosasetukset paikkatieto-ohjelmistoissa... 3 1.2 Lisätiedot... 3 2 Korkeusjärjestelmän muunnos NN
Lisätiedot1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen
1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki
LisätiedotKOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010
KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 Ilkka Saarimäki Kaupungingeodeetti Kiinteistöliikelaitos Kaupunkimittauspalvelut ilkka.saarimaki@turku.fi VANHAT JÄRJESTELMÄT Turun kaupungissa
LisätiedotTuuli- lumituhojen ennakointi. Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut K. Maaranto
Tuuli- lumituhojen ennakointi Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut K. Maaranto Tuuli- lumituhojen ennakointi 1. Ilmastonmuutos 2. Kaukokartoitusperusteinen metsien inventointi Laserkeilaus
LisätiedotMatematiikka ja teknologia, kevät 2011
Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Peter Hästö 13. tammikuuta 2011 Matemaattisten tieteiden laitos Tarkoitus Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa ja käydä läpi eräisiin teknologisiin sovelluksiin liittyvää
LisätiedotVanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara
Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120
LisätiedotKANSALLISET LASERKEILAUS- JA ILMAKUVAUSOHJELMAT. Juha Kareinen 1
KANSALLISET LASERKEILAUS- JA ILMAKUVAUSOHJELMAT Juha Kareinen 1 ILMAKUVAUSOHJELMA Ilmakuvaukset tehty Kansallisen ilmakuvausohjelman mukaisesti vuodesta 2016 lähtien, jolloin Maanmittauslaitoksen Suomen
LisätiedotAlgoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy
Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä
Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo
LisätiedotMaa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet
Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet Luento 8 Kartoitussovellukset Petri Rönnholm/Henrik Haggrén Mitä fotogrammetrisella kartoituksella tuotetaan? 3D koordinaatteja kohteesta Maaston korkeusmalli Topograafiset
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.
Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr
LisätiedotLASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI Laserkeilausaineistojen sovelluksista
LASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI 10.10.2008 Laserkeilausaineistojen sovelluksista Salon testiaineistoa on käytetty arvioitaessa alustavasti käyttökelpoisuutta: maaperäkartoituksessa
LisätiedotSiikajoki 2015. Isonevan tuulipuiston arkeologinen lisäselvitys
Siikajoki 2015 Isonevan tuulipuiston arkeologinen lisäselvitys Raportti on lisäys Isonnevan-Vartiojan tuulipuistojen inventointiraportille Jaana Itäpalo 28.1.2013. Hans-Peter Schulz 24.6.2015 KESKI-POHJANMAAN
Lisätiedot5 syytä hyödyntää ensiluokkaista paikannustarkkuutta maastotyöskentelyssä
5 syytä hyödyntää ensiluokkaista paikannustarkkuutta maastotyöskentelyssä Taskukokoinen, maastokelpoinen Trimble R1 GNSS -vastaanotin mahdollistaa ammattitasoisen paikkatiedonkeruun. Kun R1 yhdistetään
LisätiedotKansallinen maastotietokanta. KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys mobiilikartoitusmenetelmistä
Kansallinen maastotietokanta KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys mobiilikartoitusmenetelmistä Projektin selvitys 1 Sisältö 1 YLEISTÄ... 2 1.1 LYHENTEISTÄ JA TERMEISTÄ... 2 2 YLEISTÄ MOBIILIKARTOITUSJÄRJESTELMISTÄ...
LisätiedotKäyttöohje: Valuma-alueen määritys työkalun käyttö karttapalvelussa
KÄYTTÖOHJE Valuma-alueen määritys 1 (10) Käyttöohje: Valuma-alueen määritys työkalun käyttö karttapalvelussa Sisällys Sisällys... 1 Alustus... 1 Käyttöönotto... 2 Toimintopainikkeet... 2 Karttatasot...
LisätiedotRAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus
RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001 Urpo Vihreäpuu Jakelu OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET - 4333 07 Sijainti 1:50 000 Avainsanat: RTK-mittaus OUTOKUMPU MINING OY Mairninetsnnta RAPORTTI 04013522
LisätiedotFingrid Oyj, verkkotoimikunnan kokous 2.12.2015
Fingrid Oyj, verkkotoimikunnan kokous 2.12.2015 Asiakkaiden 110 kv haarajohtojen lentotarkastukset PKS Sähkönsiirto Oy Jarkko Ronkainen 1. PKS Sähkönsiirto Oy esittely 2. Haarajohtojen 110kV lentotarkastus
LisätiedotSuomalainen laserkeilaus on maailman huippua
Pilven veikot taiston tuoksinassa: Olli Sirkiä esittelee, takanaan Juha Hyyppä, taustalla Juha Vilhomaa. Pekka Lehtonen Suomalainen laserkeilaus on maailman huippua Haastattelu: Pekka Lehtonen Mallikkaan
LisätiedotKUUSAMO TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2017
Kuusamon kaupunki KUUSAMO TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2017 Laatinut FM Kalle Luoto Kuusamo Arkeologinen inventointi SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 1 3 Perustietoa inventointialueesta...
LisätiedotYleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön
Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia
LisätiedotGarmin GPSmap 60CSx -laite
Garmin GPSmap 60CSx -laite GPS koulutus 20.6.2007 PAIKKATIETOPAJA -hanke Näppäimet ja laitteen osat Power - virta päälle/pois, taustavalon säätö Keinunäppäin valitse vaihtoehtoja / kenttiä, syötä tietoja,
LisätiedotJHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä
JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä EUREF-II -päivä 2012 Marko Ollikainen Kehittämiskeskus Maanmittauslaitos MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Mittausohjeiden uudistamisesta
LisätiedotKansallinen maastotietokanta. KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys kuntien kantakartan ylläpidon nykyisestä tuotantoprosessista
Kansallinen maastotietokanta KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys kuntien kantakartan ylläpidon nykyisestä tuotantoprosessista Projektin selvitys 1 Sisältö 1. JOHDANTO... 2 2. YLEISKUVA KANTAKARTAN
LisätiedotMika Narinen MAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSAINEISTON HYÖDYNTÄMINEN YHDYSKUNTATEKNIIKASSA
Mika Narinen MAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSAINEISTON HYÖDYNTÄMINEN YHDYSKUNTATEKNIIKASSA MAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSAINEISTON HYÖDYNTÄMINEN YHDYSKUNTATEKNIIKASSA Mika Narinen Kevät 2014 Yhdyskuntatekniikan
LisätiedotKirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotEUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo
EUREF ja GPS Matti Ollikainen Geodeettinen laitos EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo Kuinka EUREF sai alkunsa? EUREF (European Reference Frame) o Perustettiin Kansainvälisen geodeettisen
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin
LisätiedotMATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA. PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009
EB-TUTKINTO 2009 MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009 KOKEEN KESTO: 4 tuntia (240 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Eurooppa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin, joka ei saa
LisätiedotMaastomallit ympäristö- ja maanrakennusalan suunnittelussa
Maastomallit ympäristö- ja maanrakennusalan suunnittelussa timo takala, luento teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla, kadut ja aukiot kurssi 12.12.2006 Maastomalli = tietokoneelle luotu kolmiulotteinen
Lisätiedot