4. Temperaattinen vyöhyke (l. lehtometsävyöhyke, cold temperate)
|
|
- Asta Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 4. Temperaattinen vyöhyke (l. lehtometsävyöhyke, cold temperate) - vilja- aitta ja viljelymetsiä paljon - kasvukausi kk, selvä kesä ja talvi - - >10 C väh 120 vrk - - talvella kasvit lepotilassa - sateet => länsituulet - mantereisuus- mereisyys - pohjoinen tammiformaatio ja eteläinen kastanjaformaatio - metsätaloudessa havupuut (Pinus, Pseudotsuga, Abies) 4.1. Atlanttinen nummialue - Brittein saaret, Jyllanti, L- Ruotsi, Luoteis- Saksa, Belgia, Hollanti, Ranska, ei muualla - kanervakasveja => maaperä köyhää - metsät hakattu - - kulotus - alunperin talvitammi (Quercus petrea), tammi (Q. robur), Betula pubescens (pohjoisessa), orjanlaakeri (Ilex aquifolium); 4.2. Suboseaaniset lehtimetsät Historiaa: - lehtimetsää: pyökki, tammet, lehmus ja saarni
2 - pysyvää asutusta jo ekr - maanviljely ekr - suuria metsänraivauksia jkr - - kylvettiin tammi ja pyökkimetsiä - keskiajalla mustasurma ja esim. 30- vuotinen sota lisäsivät metsien määrää ihmispopulaatioiden vähetessä - perunanviljely l. => siat sisälle, pyökki hiileksi - - tammimetsät pyökkimetsiksi - kivihiili l. puolivälissä => pyökkimetsät havumetsiksi - nykyisin istutettuja havumetsiä, vieraita puulajeja (mm. Robinia pseudoacacia) - Huom! tulvat 4.3. Lehtimetsä ekosysteeminä - monikerroksinen - valoa kenttäkerrokseen niukasti - karikerros paksu - ilmankosteus korkea - reunavyöhyke - sade lehtipuiden runkoa pitkin - kevätaspekti - karike kuivana - pyökillä kasvu aluksi nopeaa - LAI , sekametsässä 8 - valolehdet vs. varjolehdet - itäisimmät pyökkimetsät Itä- Puolassa - Itä- Aasiassa ja itäisessä P- Amerikassa pyökkilajit eivät dominoi - Itä- Aasiassa havupuita: Pinus koraiensis Läntinen P-Amerikka: - havumetsiä => ei kookkaita lehtipuita - 60 (- 90)m mm/v - ei routaa, talvi lauha - yhteyttävät talvella => pääasiallinen kasvu - lehtipuille kasvukausi liian lyhyt
3 - paperintuottajat - mantereisemmilla lohkoilla aroa l. steppiä ja aavikkoa - aridinen metsänraja Antitemperaattiset metsät - merellisiä (Uuden- Seelannin eteläosa, Tasmania, E- Amerikka) - - etelänpyökki (Nothofagus) - metsiä 4.4. Lehtometsävyöhykkeen tärkeimpiä puulajeja Eurooppa Abies alba - saksanpihta kuva 2
4 - vuoristojen alarinteiden puu - hyvin merellinen => puuttuu vuoristolaaksoista - kasvaa kalkkikivialueilla - 65 m (50 m Skotlannissa, Tanskan suurin puu), jopa 500 v. vanhaksi - silmut kuivia, versot kuin kammanpiikit, - metsänhoidollisesti tärkeä puu - - happosateet - - pyökkisekametsissä - varjostusta sietävä. - Huom! Säilyy maan siemenpankissa vuosikymmeniä - voimakas paalujuuri - käyt. sahateollisuudessa ja selluloosaksi (ei aivan kuusen veroinen)
5 Pinus peuce - makedonianmänty - relikti Balkanilla (tertiäärikaudelta) - kalliorinteillä - puistopuu E- Suomi (parempi kuin sembra) - runko suora, nopeasti kapeneva, leveälatvuksinen - kestää paremmin sienitauteja kuin sembra - - ei metsätaloudellista merkitystä - varjoa sietävä, auringossa oksat vihreinä us. maahan saakka, tiheässä karsiutuu - luontaisesti syntyneitä taimia (Mustila, Punkaharju) - kävyt ja havut haluttuja koristekäyttöön - pähkinähakit TAXACEAE - kaksikotisia puita tai pensaita, 6 sukua ja 28 lajia - lehdet nahkeita, neulasmaisia - ei pihkatiehyitä - mehevä arillus l. siemenvaippa - etäällä sypressi- ja mäntykasveista - 6 sukua ja 18 lajia H- boreaaliselta- - - Uuteen Kaledoniaan sopii hyvin koristehavuiksi, koristepensaaksi (T. cuspidata l. japaninmarjakuusi) Ahvenanmaalla kasvaa T. baccata (euroopanmarjakuusi) vanha jousipuu (2 m jousia, joiden vetovoima saattoi olla 84 kg 76 cm) myrkyllinen erit. lehdet (marjat voi syödä mutta ei luuta ) Taxol käytetty
6 kemoterapiassa syöpää vastaan P-Amerikka Picea sitchensis - sitkankuusi - esiintyy Alaskan etelärannikolta Kalifornian rannikkoseuduille - - itä- - - länsisuunnassa lev 2-3 km km - - kasvaa yleensä sekametsinä - sateisten seutujen laji - korvissa - sukkessiopuu - - Pinus contorta ( v) => P. sitchensis ( v, täysikäinen 500 vuotiaana) => Tsuga heterophylla (500 v; kuolee ennen kuin sitkankuusi) - - lännenhemlokki kookas puu => m - runko tyvekäs, mutta muuten runkomuoto erittäin hyvä - keskim m (91 m) - neulaset litteähköjä, teräviä - säilyttää oksansa pitkään, jolloin nopeakasvuisia kantoja suositaan (kiehkuravälit pitkiä)
7 - douglaskuusen jälkeen tärkein metsäpuu - - vaneri, sahateollisuus => lujaa (Wrightin veljeksien 1. lentokoneen runko ja potkuri oli rakennetu 1903 sitkankuusesta) - - paperiteollisuuteen - suosittu viljelypuu => menestyy hyvin Brittein saarilla (yleisin puu siellä ha), - - hakataan v - - geneettisesti valikoituja parhaita kantoja, joita mikrolisätään - ei oikein menesty Suomessa - - kovat pakkastalvet verottaneet Tsuga - hemlokit - lauhkean vyöhykkeen mereiset osat: P- Amerikka, Himalaja- - - Japani - löydetty jäänteitä Euroopasta - - siitepölyä suomalaisista soista - 8 lajia maapallolla Tuntomerkkejä: - nuokkuva latvus - neulanen 1 cm ja ruoti (pisin
8 havupuilla) - neulaset kampamaisesti - varjopuu - kliimaksivaiheen puita, mutta lyhytikäisiä => lahovikaisuutta - lihavat maat - nuorena hallan- ja pakkasenarkoja - puu vaalean ruskeaa, kevyttä, keskilujaa, helppo työstää ja naulata, ei lahonkestävää, ei pihkatiehyitä - eivät kasva meillä hyvin => vain koristetarkoituksiin - siemenet on kylvettävä heti ei tarvitse stratifiointia - luontaisilla alueilla saha- ja paperipuuna (eräs arvokkaimpia puita P- Amerikassa), kuoresta saatiin aikanaan tanniineja, parkkiaineita (nahka) Pinus ponderosa (etelän)keltamänty - kuivien alueiden mänty => L- USA (Kalliovuoret, Kaskadit) => monimuotoinen - sietää erittäin hyvin valoa, kuivuutta ja tuhoja - laaksojen reunamat => metsäaroa tai steppiä => ei sulkeutuneita metsiä - - syvälle ulottuva pääjuuri => kestää myrskyjä - järeä (50 m) => paljon hakattu - tärkein mänty Kaliforniassa ja Kalliovuorten alueella - puuaines arvokasta, kellertävää, => ikkunan puitteet, ovet, panelointi - vilj. Euroopassa Romania, Kreikka, Itävalta, myös E- Afrikassa paljon
9 Sequoia sempervirens - punapuu kuva 2 - suku on saanut nimensä 'Sequoiah'- nimisestä Cherokee intiaanista - Kalifornian rannikko (ei ihan rannikolle) - laajoina puhtaina metsinä, myös sekametsiä - ilmasto hyvin kostea ja sumuinen - - talvimyrskyt yleisiä - vähän => rauhoitettu m korkeita puita => pisin 112,1 m ('Founder's tree') - vanhimmat yli 2000 v - kukkii joulu- tammikuussa - siemenet kypsyvät kukkimisvuonna - uudistuu luontaisesti kantovesoista
10 - kasvaa us. tulva- mailla => juuripahka - - vahva pääjuuristo juuripahkasta - kulot => siementuotto runsastuu kulon stimuloimana - arvokas puulaji => sikarilaatikoita - Britteinsaarilla koristekäyttöä, ei juuri viihdy muualla - puuaines kevyehköä, jopa haurasta - Phytophthora ramorum sienitautia ( sudden oak death ) on tavattu nuorista versoista => vaarallinen tammien tauti, joka iskee puun kuoreen ja tappaa puun parissa viikossa FAGACEAE Quercus - tammi - suku on hyvin vanha => P- Amerikassa liitukauden kerrostumat - yli 600 lajia (Eurooppa 27)
11 - hedelmä pähkinä l. terho - puuaines arvokasta, korkkia Q. suberista, myös väri (Q. tinctoria) ja parkkiaineita (Q. coccifera - kermestammi) Quercus robur - metsätammi (syn. Q. pedunculata) levinneisyys - melk. koko Euroopassa, Kaukasuksella ja Vähä- Aasiassa - tammesta kaksi erilaista kasvumuotoa ei liene tutkittu perinpohjin - vaatii runsaasti valoa erit vanhana - - kestää varjoa enemmän kuin esim. männyt - - tiheässä solakoiksi => latvus kapea - latvus harvahko => muita puita voi esiintyä, esim. kuusi - voi kasvaa huonoillakin kasvupaikoilla (vähimpään tyytyväinen jaloista lehtipuista) kasvaa vielä 150 v ja elää => vuotiaaksi K- Euroopassa jopa m - arka keväthalloille v välein runsas terhosato - runko- ja kantovesoja => ennen 60 ikävuotta - - ei juurivesoja - - pystyy uudistumaan hallavaurion jälkeen - haavat kylestyvät helposti - nuoria taimia vioittavat jänikset, hirvet, yms. - tammikääriäinen (Tortrix viridana) - puuaines lehtipuista arvokkaimpia - - ominaispaino 0, , rakennuspuu, parketit, huonekalut, vaneri, tiikin jälkeen laivanrakennuspuista arvostetuin, luonnollinen värisävy hyvin kaunis - - vesirakenteet => paalut 2000 vuotta vanhat terveitä, parhaat oluttynnyrit - Suomessa tammistoja vähän - metsätammi rist. lähisukulaisensa talvitammen (Q. petrea) kanssa - käytetään metsänviljelyssä Euroopassa (Saksa) => laatutammet - - kiertoaika 200 v - - USAssa taloudellisesti tärkeimmät: valkotammiin kuuluva Quercus alba (käyttö vaihtelee laadun mukaan) ja punatammien Q. rubra (huonekalut, pintaviilut) - - Japanista tuoteaan pääasiassa konaraa (Q. glandulifera) ja Koillis- Kiinasta ja Japanista onaraa (Q. crispulaa, syn. Q. mongolica) Fagus - pyökki - suuria, komeita ja hyvin arvostettuja puita, 10 lajia (2 Eur.) - - japaninpyökki (Fagus japonica) on Japanin tärkein lehtipuu - - amerikanpyökki (F. grandifolia) on teknisesti F. sylvaticaa arvottomampi - kuori sileä, vaaleanharmaa - silmut hoikkia, suippoja, 2 cm pitkiä - hedelmät liuskaisen, piikkisen kehdon suojaamia pähkinöitä - siet. runsaasti varjoa melkein kuin saksanpihta - kasvavat us. tammimetsissä alikasvoksena tai muodostaa puhtaita metsiä
12 - kevätaspekti => keskikesällä kenttäkerros hyvin niukka - mieluiten kalkkipitoisilla mailla Fagus sylvatica - (euroopan)pyökki levinneisyys green_beech.html - melkein koko Euroopassa => puuttuu pohj. alueet (es. Skånessa) ja E- Kreikasta ja Espanjasta, idässä Veikselille saakka - - ilmankosteus tärkeä => merellisen ilmaston puu - K- Euroopan yleisin metsiä muodostava puu - 5 kk => yli 8 C keskilpt - yli 40 m korkea, runko sileä, kaunis - hallanarempi kuin tammi - hidaskasvuinen - - runko kapenee hitaasti ja on erittäin suora - - voi saavuttaa vuoden iän - humuksinen kasvualusta - juuristo kohtalaisen syvä, ei paalujuurta - - juuret "palmikoituvat" naapurinsa kanssa => ei myrskytuhoja - ei kantovesoja - puuaines punertavaa, valkoista ja kovaa (sydänpuu ei eroa), helposti lahoavaa, mutta kestää vedessä - käytetään rakennuspuuna, mm. sisärakenteisiin, parketteihin - - höyrytettynä helppo taivuttaa ja höylätä => huonekalut - puuhiiltä, kuitu ja paperipuuna, lastulevy-, vaneri- ja ristivaneriteollisuudessa, - aikaisemmin yksinomaan polttopuuna => suuri lämpöarvo ULMACEAE Ulmus - jalava - suuria puita jotka kukkivat ennen lehteen tuloaan (19-24 lajia) - puolivarjopuina => taimia tammien alla - verrattain nopeakasvuisia => kasvu päättyy 40 vuotiaana - lis. myös kanto ja juurivesoista - kasvavat hyvin vain lihavilla mailla - nuorena vankka pääjuuri - puuaines on sitkeää, kestävää erit. vesirakenteissa, eritt. koristeellista => kauneimpia eurooppalaisia - käytetään sorvattuna tai leikattuna viiluna ja sisärakenteiden viimeistelyssä - nilaa hätäravinnoksi - puuntuhka kaliumkarbonaatipitoista => valm. potaskaa - kasvitaudeista hollanninjalavatauti (Ophiostoma novo- ulmi) vaarallisia => laajoja tuhoja L- Euroopassa - - Englannissa tauti ilmeni 1. kerran 1967 ja seuraavalla vuosikymmenellä 25 milj. englanninjalavaa (Ulmus procera) kuoli - - syynä luultavasti, että kaikki englanninjalavat olivat yhtä kloonia ( Atinian jalava ) - molemmat kotimaiset jalavalajit ovat rauhoitettuja
13 Ulmus glabra vuorijalava - melk. koko Eurooppa Uralille saakka - kasvaa meillä n. 20 m, (max. 39,5 m) tavallisesti yksittäisinä puina - kosteahkot puronvarsilehdot - siemenet itää huonosti ( %) => uudistuu luonnossa tavallisesti vesoista - viihtyy kylmiltä tuulilta suoj. paikoilla - kaunis koristepuu, jänisten herkkua - voi tulla n vuotiaaksi Tuntomerkkejä: - - lehtilavan sivusuonet haaraisia - - hedelmän siipipalle ripsetön - - siemenlokero hedelmän keskellä (kuluvan kesän kasvainranka karvainen) - Suomessa myös Ulmis laevis- kynäjalava l. kynnepää => vanha luokkipuu () - - rannoilla ja tulvamailla JUGLANDACEAE Juglans - jalopähkinä - suuria, komeita puita, 21 lajia (1 Eur.) - - lehtilapa päätöparillinen - hedelmä iso luumarja - nopeakasvuisia, runs. valoa vaativia - tuoreilla, ravinteisilla mailla, us. tulvaisissa metsissä - puuaines eritt. arvokasta - - help. käsiteltävää, kestävää, kovaa (kuten tammi), hyväntuoksuista - - arvokkainta on pähkinäpuun juuri - - sydänpuu tummaa, manto leveä - käytetään hienoihin huonekaluihin - J. nigraa (musta- l. satiinipähkinäpuu) - - viljellään myös Euroopassa, etenkin Saksassa - - hyvin koristeellinen puuaines => huonekalut, rakennusten sisäosat, vanerit, ylellisyystavarat yms. - - tyvi- ja juuripahkat muistuttavat visaa - Euroopassa saksanpähkinäpuu (Juglans regia) - - Balkan, Vähä- Aasia, Kaukasus, P- Iran, Himalaja - - jopa vuotiaaksi - - puuaines ei erityisen kestävää - - täyspuuna tai viiluna puusepänteollisuudessa, tyvestä loimu- ja visakappaleet arvokkaita - - puutavarakaupassa: ranskalainen, italialainen (paras laatu), kaukaasialainen (Huom! suuri valiokunta), turkkilainen ja persialainen pähkinäpuu
14 TILIACEAE Tilia - lehmus - herttamaiset lehdet - 45 lajia (Eur. 5), helposti risteytyviä - tyypillisiä lehtometsän puita => ositt. havumetsävyöhykkeessä Tilia cordata metsälehmus levinneisyys m korkea, aukealla laajalatvuksinen puu - lehtien suonihangoissa ruskeaa karvaa => lehdet alta sinivihreät - K- Euroopasta- - - Uralin itäpuolelle - nk. jaloista lehtipuista Suomessa pohjoisimmaksi - meillä ilmiselv. ikivanha relikti, tullut idästä - kuivissa- - - tuoreissa runsasrav. läpäisevissä metsissä, kallionaluslehdot, K- Euroopassa myös tulvamailla - uudistuu pääasiallisesti kanto- ja juurivesoista - juuristo kasvaa syvälle => pääjuuri vankka - meikäläisistä lehtipuista sietää eniten varjoa - ei hallanarkuutta - alkukehitys hidasta, mutta myöh. nopeutuu ja päättyy 150 v. - tih. metsässä puhdistuu oksista tyydyttävästi - tärkeä mehiläiskasvi (mettä) => hunajaan hieno aromi puuaines valkoista, pehmeää, kevyttä - helposti lahoavaa - kuivaa nopeasti, ei halkeile, ulkonäkö hieno, yhtäläinen - puuaines huonekaluteollisuudessa sokkopuuksi, tulitikkujen raaka- ainetta, hyvää hiiltä piirtämiseen, 'Lignum sacrum - ei kelpaa rakennuspuuksi ja huono polttopuu - kuoresta niintä liottamalla => korit, köydet (aik. laivoihin), matot, säkit, jousien jänteet (intiaanit) - - Venäjällä on ollut 'niinikulttuuri' - germaanit ja slaavilaiset pitivät arvossa lehmusta, keltit tammea ja frankit jalavaa
15 ACERACEAE Acer - vaahtera lajia (14 Eur) Tuntomerkkejä: - - lehtiasento vastakkainen - - lehtilapa liuskainen, harvoin ehyt tai kerrannainen - - hedelmä 2- lohkoinen lohkohedelmä => lenninsiipi - lehtometsäalueella esiintynyt hyvin runsaasti => väistynyt Euroopassa havupuuistutusten tieltä - puuaines raskasta, kovaa ja kestävää - - hyvä polttopuu - - käytetään huonekaluihin, parketteihin, petsattuna kalliitten puulajien jäljittelyyn - sokeripitoinen mahla => A. saccharum (itäinen USA ja Kanada) - jotkut lajit muodostavat puhtaita metsikköjä, toiset sekapuuna - us. koristepuuna => kaunis syysväri Acer platanoides metsävaahtera kuva 2 - viihtyy lihavilla, tuoreilla- - kuivahkoilla lehtomaisilla paikoilla - - ei oikein hyvin kuivilla, laihoilla paikoilla - - K- Euroopassa tulvamaiden tärkeimpiä puulajeja (ei meillä) - taimet eivät erityisen hallanarkoja (S. Valkonen: "hallanarka") - jaloista lehtipuista runsaimmin siemenestä uudistuva - pääjuuren kasvu pysähtyy nuorena => sivujuuret painuvat syvälle - tiheässä puhdistuu oksista hyvin => suora runko - sietää nuorena voimakastakin varjostusta - - lehmus kestää varjoa paremmin - nopea kasvuinen, mutta hid. jo 40 vuoden iässä => 20 m parhaimmillaan - suosittu puistopuu => tuuhealatvainen - kukkii heti lehtien puhkeamisen jälkeen - elää harvoin yli 150 vuotiaaksi puuaines hieman punertavaa, kimmoisampaa, taipuisampaa kuin vuorivaahteralla mutta vähemmän kestävää - - saadaan mahlaa => 1,5% sokeria
16 - arvokkaita vaahteralajeja: - - A. saccharum (sokerivaahtera, P- Amerikan itäosat) => mahla => vaahterasokeri - - A. pseudoplatanus (vuorivaahtera, Eurooppa) => vaalea puuaines, sisärakenteissa, huonekalut, - linnunsilmävisa OLEACEAE Fraxinus - lehtosaarni - yksikotisia puita, 65 lajia (Eur. 5) - lehdet vastakkain, päätöparisia - hedelmä siivekäs pähkylä - fossiileja Grönlannista liitukaudelta - puuaines joustavaa, sitkeää Fraxinus excelsior lehtosaarni kuva 2 levinneisyys - mantereella harvinaisempi, Ahvenanmaalla yleinen (kalkkipit. maa) - Eurooppa, Kaukaasia, Vähä- Aasia - vaahteran ja jalavan ohella lehtipuista vaateliain - - parhaat kalkkipitoiset lehtomaat - - ei keväthalloja tai kuivuutta eikä myöskään liika märkyyttä (pohjaveden liikanousu) - nopeakasvuisia puolivarjopuita (ei siedä varjostusta S. Valkosen mukaan), valontarve lähes kuin tammella - kukkii ennen lehteentuloa toukokuussa => tuulipölytteinen - lehdet myöhään => välttää hallat, ja pudottaa ensiksi syksyllä lähes vihreinä => hyvää multaa - juuristo laaja, pääjuuri suuri - talvipakkasella runkohalkeamia - uudistuu siemenistä sekä kanto- tai juurivesoista - ei kelpaa jäniksille - vesottumiskyky sangen hyvä, myös latvuksessa => lehdeksiä karjan rehuksi - saarnen istutus verhopuuston alle, esim. saniaislehtoihin - Ahvenanmaalla => 20 m (muualla Eur. jopa 40 m) vuoden iässä täysikasvuinen - tiheässä kasvatettuna suorarunkoinen - saagoissa pyhä puu => ensimmäinen ihminen (Ask) syntyi saarnesta, Embla lepästä - puutavarana, painavaa, kovaa, arvokasta, hyvä polttopuu - - urheiluvälineet, työkalujen varret, huonekaluteollisuus (unkarilainen visasaarni; myös oliivinvärinen sydänpuu 'oliivisaarni') - - ei säänkestävä - - kasvupaikka vaikuttaa puuaineksen laatuun
Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotSahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä
TIMBER Sahatavara Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä SUOMALAINEN PUU MONIMUOTOINEN RAKENNUS- JA SISUSTUSMATERIAALI Suomalainen havupuu on miellyttävä, lämmin ja kaunis materiaali, joka mukautuu
LisätiedotHåkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
LisätiedotDigikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
LisätiedotAasianrunkojäärä ja muut tulokaslajit. Aino-Maija Alanko Metsänterveysseminaari
Aasianrunkojäärä ja muut tulokaslajit Aino-Maija Alanko Metsänterveysseminaari 18.5.2016 Sisältö Aasianrunkojäärä Biologiaa Levinneisyys Isäntäkasvit Leviäminen Merkitys Vantaan tapaus Kartoitettavat metsätuhoojat
LisätiedotTervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko
Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Lehtipuut Pihlaja Rauduskoivu Hieskoivu Haapa Harmaaleppä Vaahtera Raita Havupuut Kuusi Mänty Siperianlehtikuusi Kataja Kuvat: Maria E.
LisätiedotJoensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
LisätiedotRunko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.
112. Quercus robur 112. Quercus robur 75 cm syvä onkalo vähän alaviistoon, 54 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 70,7 cm keskimäärin 45 % Kaivettu juuristoalueella. Suuri onkalo sensorien 4 ja
LisätiedotPUNAKOIVU METLA. Betula pubescens f. rubra
PUNAKOIVU Betula pubescens f. rubra Metsäpuiden erikoismuodoilla tarkoitetaan puita, joiden perintötekijöissä on tapahtunut muutos, mutaatio. Punakoivu on yksi harvoista hieskoivun erikoismuodoista. Erikoismuotoja
LisätiedotRunko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta.
94. Quercus robur 94. Quercus robur 28 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 122,8 cm keskimäärin 70 % Poistettu iso oksa Paljon. Suuri laho-onkalo, joka on yksi metriä syvä sondilla mitattuna. Onkalo
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotArboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh
3 4 5 6 1 2 7 Puut tutkittiin ensiksi silmämääräisesti. Tyvet ovat jonkin verran liian syvällä johtuen täyttömaasta. Halkeamia ja laho-onkaloita ei ole. Kasvupaikalla on tiivis maa ja pinta on katettu
LisätiedotToimenpiteet: tarkkailtava
31.8.2017 1 ( 8) PUIDEN KUNTOARVIO 16.8.2017 Jankan tila Tontin puusto käytiin läpi silmämääräisesti arvioiden sekä käyttäen apuna resistograph -mikroporaa. Mahdollista uutta rakentamista varten kuntoarviossa
LisätiedotKAUPUNKIPUIDEN tulevaisuuden haasteet
KAUPUNKIPUIDEN tulevaisuuden haasteet 11.6.2014 Metsä- ja Viherpäivät Kuopio Puuasiantuntija Aki Männistö Hortonomi (AMK), arboristi (FASTCo) Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos Kaupunkipuiden merkityksestä
LisätiedotLahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
LisätiedotSuomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?
Suomi elää metsästä Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomalaisille luonnonvarat ja yhteys luontoon on sanottu olevan hyvinvointimme perusta. Maailman talous on kriisissä ja myös luonnon tasapaino on enemmän
LisätiedotHavupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.
Havupuut Abies concolor III Harmaapihta. Leveä kartiomainen kasvutapa, korkeus 10 20 m. Säännölliset vaakasuorat oksat ja isot siniharmaat, litteät, pehmeät neulaset. Viihtyy aurinkoisella tai osan päivää
LisätiedotErikoispuiden taimien tuottaminen
Erikoispuiden taimien tuottaminen Massbybacka Taimisto-Plantskola Visio: Kotimaista kestävästi Massbybacka www.taimet.fi Etelä-Sipoossa, Söderkullassa, pääkaupunkiseudulla Kasvihuonepinta-alaa 800m2; ulkokastelualue
LisätiedotKOTIPIHLAJA Lyhyt oppimäärä sahurille ja Metsänomistajalle. Jukka Hakanen LAMK/Muotoiluinstituutti Interform OY
KOTIPIHLAJA Lyhyt oppimäärä sahurille ja Metsänomistajalle Jukka Hakanen LAMK/Muotoiluinstituutti Interform OY Yleistä Levinneisyys Kasvutapa Kasvupaikka Puun ulkonäkö Puuaineksen ominaisuudet Käyttö
LisätiedotMarjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII
!"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset
LisätiedotErikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät
Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta Taimitarhapäivät 23.-24.1.2014 Sisältö Siemen Forelia Oy Taustaa perustamiselle Sv 437 Rasila, tammi
LisätiedotVaaralliset kasvintuhoojat
Saarnen jalosoukko (Agrilus planipennis) Aasianrunkojäärä (Anoplophora glabripennis) Ruskovyökariste (Mycosphaerella dearnessii) Versopolte / tammen äkkikuolema (Phytophthora ramorum) Kuva: Minnesota Department
LisätiedotTaimien hankinta esimerkkejä Helsingistä ja muualta. Juha Raisio Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto
Taimien hankinta esimerkkejä Helsingistä ja muualta Juha Raisio Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto Helsingin ja muiden isojen kaupunkien hankala ongelma: Mistä löytää uusia puulajeja ja alkuperiä korvaamaan
LisätiedotTervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
LisätiedotDigikasvio. By: Linda H
Digikasvio By: Linda H Haapa Haapa Kuvauspäivä:10.9.2011 Kuvauspaikka: Suomusjärvi Kuvausmaasto: Sekametsä (Lehto) Tuntomerkit: lehti on sahalaitainen, Jonka lehti on pehmeä. Juolukka Juolukka Kuvauspäivä:
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotAasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015
Aasianrunkojäärä Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aino-Maija Alanko 18.11.2015 Sisällys Yleistä aasianrunkojäärästä Tilannekatsaus Kivipyykintien esiintymäpaikasta Kartoitukset Jatkotoimenpiteet Aino-Maija
LisätiedotSuomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena
Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Tuloksia kirjallisuustarkastelusta SPWT-konsortion loppuseminaari Lahti, 3.5.2007 Mika Grekin Metsäntutkimuslaitos
Lisätiedotperusjuuret (PERUSRUNGOT) - rootstocks pookealused
S a v o n l i n n a n S a v o n l i n n a N u r s e r y Tikkalahti 57230 Savonlinna, puh. 050 573 5773 Tikkalahti FI-57230 Savonlinna Finland, tel.+358(0)50 573 5773 taimet.net(at)gmail.com juuret.net(at)gmail.com
LisätiedotAlueella käytettävät kasvilajit: PUUT, VALTAVÄYLÄ: -isolehtilehmus Tilia Platyphyllos
Merkintöjen selityksiä: pp lehtipuut havupuu punainen puu (lehdet/ runko/syysväri/kukat) pikkupuu/pensas havupensas heinävaltainen perennaistutus/niitty kosteikkoperennat+heinät niitty/nurmi punainen istutus:
LisätiedotJalojen lehtipuiden siemenhuolto
Jalojen lehtipuiden siemenhuolto Katri Himanen Luonnonvarakeskus, Suonenjoen toimipaikka katri.himanen@luke.fi Esityksessä Lyhyesti: miksi käyttää jaloja lehtipuita metsänviljelyssä? Miksi asia on ajankohtainen
LisätiedotPuulajianalyysi Karjaa Bäljars 2, 2008. Santeri Vanhanen 2013
Puulajianalyysi Karjaa Bäljars 2, 2008 Santeri Vanhanen 2013 Johdanto Tässä raportissa käsitellään Karjaan Bäljars 2 -kohteesta otetuista maanäytteistä määritettyjä hiilen kappaleita. Analyysissä määritettiin
LisätiedotMateriaali: Esa Etelätalo
Materiaali: Metsänhoidon perusteet Sisältö: - Metsänkasvatuksen lähtökohdat, ilmasto ym. - Kasvupaikkatekijät; lämpö, vesi ja valo, maaperän rakenne ja metsäalueen viljavuus - Maastonmuodot - Maalajit
LisätiedotKOTIMAISET PUULAJIT HAUTAUSMAALLA
KOTIMAISET PUULAJIT HAUTAUSMAALLA Kalevankankaan hautausmaan puulajiesite Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Lepaa 6.5.2010 Evita Kankainen OPINNÄYTETYÖ Maisemasuunnittelun
LisätiedotBioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman
Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotLAPPEENRANNAN ARBORETUM
puulajipuisto keskellä kaupunkia Tervetuloa nauttimaan Lappeenrannan kauniista luonnosta! Perustaminen Vuonna 1980 perustettu Lappeenrannan arboretum on maamme ensimmäisiä kunnallisia puulajipuistoja.
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotVÄHITTÄISMYYNTIHINNASTO
VÄHITTÄISMYYNTIHINNASTO OY WOODIM FINLAND LTD Tammikuu 2015 - VARASTO JA MYYNTI: OY WOODIM FINLAND LTD METALLIKATU 3 15160 LAHTI puh. 03-7846 790 fax. 03-7846 750 Jarmo Aalto Seppo Kaukola gsm 045-1367
LisätiedotJokamiehen oikeudet. Sinulla täytyy olla alueen omistajan lupa, jos haluat:
Jokamiehen oikeudet Ilman lupaa saat: Kerätä metsästä marjoja, sieniä, kukkia ja ruohokasveja. Kerätä käpyjä tai kuivia risuja maasta. Kävellä, hiihtää tai pyöräillä luonnossa, ei kuitenkaan pelloilla,
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotKIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA
KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon
LisätiedotKaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.
Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot
LisätiedotKOMISSION ASETUS (EY)
L 240/34 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 7.9.2002 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1597/2002, annettu 6 päivänä syyskuuta 2002, neuvoston direktiivin 1999/105/EY soveltamista koskevista yksityiskohtaisista
LisätiedotRaakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997
Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
LisätiedotMännyn tyvitervastauti, taudin torjunta ja eteneminen Pohjanmaalla. Tuula Piri
Männyn tyvitervastauti, taudin torjunta ja eteneminen Pohjanmaalla Tuula Piri Seinäjoki 2.12.2011 Tyvitervastaudin tuntomerkit Männyn koko latvus kuolee samanaikaisesti muuttuen ensin kellertäväksi, sitten
LisätiedotALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI
ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI KOULUKATU 2; IISVEDENTIEN JA KOULUKADUN KULMASSA SISÄ-SAVON MIELENTERVEYSSEURA JUHLAVUODEN 2017 TEEMAT: SUOMI100 -ITSENÄISYYDEN JUHLAVUOSI (1917-2017): 'YHDESSÄ' SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA
LisätiedotSUOMALAISET LAATUPARKETIT
SUOMLISET LTUPRKETIT Tammi SELECT RUSTIC Saarni SELECT PUULJI Saarni lukeutuu jaloihin lehtipuihin. Se kasvaa kosteilla paikoilla Euroopassa sekä Kaukasiassa ja Vähä-asiassa. Sydän- ja pintapuu ovat selvästi
LisätiedotTaimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista
Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Kasvupaikan valinta Kirsikkapuulle valitaan pihasta valoisa, kostea ja aurinkoinen paikka. Parhaiten
LisätiedotMETLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU. Siperia. Kivalon tutkimusmetsä
METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU Siperia Kivalon tutkimusmetsä Sisällysluettelo Betulaceae HIESKOIVU RAUDUSKOIVU VISAKOIVU HARMAALEPPÄ Betula pubescens Betula pendula
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
LisätiedotRunko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.
Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotMetsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998
Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 19.7.1999 491 Tuontipuu virtasi Venäjältä Suomeen Saksaan ja Iso-Britanniaan 34 prosenttia metsäsektorimme viennistä
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotLehtipuureitti Solbölessä
Lehtipuureitti Solbölessä metsä tieto osaaminen hyvinvointi Lehtipuureitti Solbölessä Jalot lehtipuut Jalot lehtipuut ovat maisemallisesti ja puuaineeltaan arvokkaita, Suomessa harvinaisia ja kasvupaikan
LisätiedotKoristepuut. Väh. 5 l astiassa tai paakkutaimena.
Koristepuut Väh. 5 l astiassa tai paakkutaimena. Acer negundo Flamingo ll Kirjavalehtinen saarnivaahtera. Lehdet valkoisen, roosan ja vihreänkirjavat. Viihtyy parhaiten avoimella, lämpimällä, ravinteikkaalla
LisätiedotSavonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys
Savonlinnan kaupunki 2014 Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Petri Parkko 12.5.2014 1 1. Taustoja Kaupunki on ostanut Nojanmaan peltojen alueen yksityiseltä maanomistajalta. Alueella
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotVapaudenkatu, vaihtoehtoja siirrettäviksi istutusastioiksi välikaistalle
A-betoni, istutusastia TORI Tori on suorakaiteenmuotoinen sileä- tai rouhepintainen istutusastia. Leveys on 400 mm, pituus 1000 mm ja korkeus 400 mm. Paino 220 kg. Tori ja Puisto sarjojen istutusastioita
LisätiedotRaaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta.
Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2000 Toimittaja: Aarre Peltola 20.8.2001 589 Tuontipuusta 84 prosenttia tuli Venäjältä Saksaan viidennes metsäteollisuuden viennistä Raaka- ja jätepuu Suomeen
LisätiedotDiurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)
Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN
LisätiedotJättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.
Jättiläiskuusi Annukka Partanen RAINER Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria. Kuusi on lehtomaisen kankaan pääpuulaji Kuusi (Picea abies)
LisätiedotPUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET
Matti Lahtinen 7.3.2013 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Osa puuvartisista kasveista kukkii vasta toisen vuoden versoille. Esimerkki; jos norjanangervo ja syreeni leikataan lyhyeksi keväällä, ne eivät kuki
LisätiedotLuennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Solulajit Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 3 oppimistavoitteet Osaat luokitella puusolut ja ymmärrät niiden tehtävät ja sijainnin puusolukossa. Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden solukot mikroskooppikuvista.
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotSuomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
LisätiedotKORISTEPUITA. Suonenjoen. Metsäntutkimuslaitoksen. taimitarhalta
KORISTEPUITA Metsäntutkimuslaitokn taimitarhalta Suenjoen Teksti: Jyrki Raulo Max Hagman Metsäntutkimuslaitokn tekniikkaa tarha muksille, alueissa lisäksi kuun, männyn, taimi kasvatustutki laitokn metsityksiä
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2018 4.12.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2018 28.2.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 10/2018 2.1.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2019 30.4.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotToimittanut. Simo Moisio. LUONNONYRTTIOPAS Hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle. Simo Moisio. (toim.) OPETUSHALLITUS OPETUSHALLITUS
Toimittanut Simo Moisio LUONNONYRTTIOPAS Hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle Simo Moisio (toim.) OPETUSHALLITUS OPETUSHALLITUS ISOHIRVENJÄKÄLÄ (islandslav) Cetraria islandica Tuntomerkit: Isohirvenjäkälä
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2017 3.5.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2016 6.3.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 5/2017 31.7.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2017 4.12.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen
LisätiedotMarjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.
Marjaomenapensas Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensasta leikataan ainoastaan harventamalla, jotta se saadaan kukkimaan täydessä loistossaan. Vanhoista
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-7) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 28.9.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-5) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.7.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-1) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 29.3.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-3) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-2) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-10) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.12.2018 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-2) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2019 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-3) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2019 1/23 SUOMEN
LisätiedotKäytetyt heinälajit ja lajikkeet
Käytetyt heinälajit ja lajikkeet Porin Golfkerho ry Golfkentän eri nurmi alueilla käytetyt lajit ja lajikkeet valitaan käyttötarkoituksen mukaan. Viheriöillä tarvitaan matalaa leikkuuta kestäviä lajeja.
Lisätiedot