Omistajanvaihdosnäkymät ja yritysten jatkuvuuden edistäminen Etelä- Pohjanmaalla

Transkriptio

1 1 Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisuja B: Raportteja ja selvityksiä 29 Elina Varamäki (toim.) Omistajanvaihdosnäkymät ja yritysten jatkuvuuden edistäminen Etelä- Pohjanmaalla

2 2 ESIPUHE Etelä-Pohjanmaa on ollut maassamme edelläkävijämaakunta omistajanvaihdosten edistämisessä. Vuonna 1999 maakunnassa toteutettiin ensimmäinen omistajanvaihdosbarometri ja sen pohjalta Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät käynnisti kehittämishankkeen Etelä-Pohjanmaan mallin luomiseksi omistajanvaihdosten edistämiseksi maakunnassa. Mallin tarkoitus oli kokoonjuosta aihealueen tiimoilta julkiset ja yksityiset edistäjät ja kehittäjät yhteen. Omistajanvaihdosfoorumi perustettiin koordinoimaan eri toimijoiden yhteistyötä. Tämän jälkeen lukuisia muita kehittämis- ja koulutushankkeita sekä omistajanvaihdostutkimuksia on toteutettu maakunnassa 2000-luvun alusta lähtien. Nyt käsillä olevan raportin tehtävänä on pysähtyä seitsemän vuoden aktiivisten toimenpiteiden jälkeen arvioimaan, mitä on saatu aikaiseksi ja mihin suuntaan edistämistoimia pitäisi jatkossa suunnata. Arvioinnin pohjaksi tehdään tässä yhteydessä useita osatutkimuksia, jotka suunnataan luopujille ja jatkajille sekä omistajanvaihdosten asiantuntijoille. Tämä tutkimushanke toteutetaan osana Seinäjoen ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikön hallinnoimaa Onnistunut omistajanvaihdos - lähineuvojaverkoston rakentaminen -hanketta. Hanke rahoitetaan ESR-rahoituksella, jonka on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan TE-keskus / työvoimaosasto. Hankkeen ohjausryhmässä ovat olleet mukana Pentti Pääjärvi, pj. (PriceWaterhouseCoopers Oy), Johanna Latvala (Etelä-Pohjanmaan TE-keskus), Eliisa Rissanen (Etelä-Pohjanmaan TEkeskus), Seppo Paloheimo (Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät), Juha Tall (Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät / Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyysohjelma), Asko Saarinen (Finnvera Oyj), Heli Seppelvirta (Etelä- Pohjanmaan liitto), Irma Jaakkola (Seinäjoen ammattikorkeakoulu), Kalevi Karjanlahti (Seinäjoen ammattikorkeakoulu), Pirjo Ojanperä (Seinäjoen ammattikorkeakoulu), Pauliina Talvitie (Seinäjoen ammattikorkeakoulu), Erno Tornikoski (Seinäjoen ammattikorkeakoulu) ja Elina Varamäki (Seinäjoen ammattikorkeakoulu). Haluan lämpimästi kiittää tutkimushankkeen rahoittajaa, Etelä-Pohjanmaan TE-keskusta sen myöntämästä ESR-rahoituksesta hankkeen mahdollistamiseksi. Lisäksi haluan kiittää tutkimuksen kyselyihin ja haastatteluihin osallistuneita yrityksiä ja yrittäjiä heidän uhraamastaan ajasta sekä arvokkaista mielipiteistä ja kokemuksista sekä Etelä-Pohjanmaan Yrittäjäjärjestöä yhteistyöstä omistajanvaihdosbarometrin osalta. Lopuksi haluan kiittää kaikkia mukana olleita tutkijoita, jotka hienosti omista näkökulmistaan mahdollistivat tämän kokonaisuuden toteuttamisen. Seinäjoella Elina Varamäki Dosentti Tutkimuksen vastuullinen johtaja

3 3 TIIVISTELMÄ Elina Varamäki (toim.) Omistajanvaihdosnäkymät ja yritysten jatkuvuuden edistäminen Etelä-Pohjanmaalla. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 29, 137 s. Tämän tutkimuksen päätavoitteena on arvioida omistajanvaihdosteemaa, ilmiön käytännön toteutumista ja toteutuneita edistämishankkeita kuluvalla ohjelmakaudella sekä tuottaa strategisia eväitä siitä, mihin asioihin tämän teeman sisällä seuraavalla ohjelmakaudella pitäisi panostaa. Tutkimushanke toteutettiin neliosaisena. Barometri-osion päätavoitteena on tuottaa tietoa siitä, millainen näkemys noin kymmenen vuoden sisällä luopumassa olevilla yrittäjille on oman yrityksensä jatkuvuudesta sen jälkeen, kun hän itse on jäämässä eläkkeelle. Barometri-kyselyyn vastasi kaikkiaan 656 yrittäjää. Barometrin tärkeimpään kysymykseen koskien yrityksen jatkuvuutta 32 % suunnitteli myyvänsä yrityksen ulkopuoliselle, 30 % arvioi yrityksen toiminnan loppuvan kokonaan ja 25 % suunnittelee sukupolvenvaihdosta perheen sisällä. Omistajanvaihdoksen tai sukupolvenvaihdoksen kautta jatkajiksi jo tulleille suunnatun toisen osion päätavoitteena on selvittää, miten omistajanvaihdos jälkikäteen tarkasteltuna onnistui sekä miten jatkajat ovat kehittäneet liiketoimintaa omistajanvaihdoksen jälkeen. Tämä osatutkimus toteutettiin laadullisina teemahaastatteluina kahdellekymmenelle jatkajalle. Keskeisimpänä tuloksena voidaan todeta, että suurimmassa osassa sukupolvenvaihdos tai omistajanvaihdos oli onnistunut erittäin hyvin ja prosessit oli viety läpi esimerkinomaisesti. Merkittävää on myös se, että yritykset olivat kehittyneet ja kasvaneet merkittävällä tavalla vaihdoksen jälkeen. Kolmannen osahankkeen tavoitteena on esitutkimuksenomaisesti yrittää ymmärtää niitä tuntemuksia, joita luopuva yrittäjä kokee siirtäessään liiketoiminnan eteenpäin joko omistajanvaihdoksen tai sukupolvenvaihdoksen kautta. Tämä osatutkimus toteutettiin myös laadullisina teemahaastatteluina kuudelle yritystoiminnasta omistajan- tai sukupolvenvaihdoksen kautta luopuneelle yrittäjälle. Neljännen osahankkeen tavoitteena on arvioida menneen EU-ohjelmakauden aikana toteutettuja omistajanvaihdoshankkeita Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sekä tuottaa eväitä uudelle ohjelmakaudelle omistajanvaihdosten edistämishankkeiden tarpeellisuudesta ja mahdollisesta uudelleensuuntaamisesta. Arvioinnissa hyödynnettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Arviointiaineistoa kerättiin neljältä kohderyhmältä: (1) hankkeiden rahoittajilta, (2) hankkeiden vetäjiltä, (3) omistajanvaihdosten asiantuntijoilta sekä (4) hankkeisiin osallistuneilta asiakasyrityksiltä ja asiantuntijoilta. Arviointi osoittaa, että tulokset tähänastisesta edistämistoiminnasta ovat hyviä ja omistajanvaihdososaaminen on noussut maakunnassa huimasti. Paljon on kuitenkin vielä kehitettävää. Raportissa annetaan toimenpidesuosituksia omistajanvaihdosten tulevaa edistämistä silmällä pitäen. Avainsanat: omistajanvaihdos, sukupolvenvaihdos, pk-yritys, edistäminen, arviointi Yhteystiedot: Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Liiketalouden yksikkö Koulukatu 41, Seinäjoki elina.varamaki@seamk.fi

4 4 ABSTRACT Elina Varamäki (ed.) Business Transfer Perspectives and Promotion of the Continuation of Enterprises in South Ostrobothnia. Publications of Seinäjoki University of Applied Sciences B. Reports 29, 137 p. The main objective of this study is to assess the issue of business transfer, the practical realization of the phenomenon and the promotion projects implemented during the ongoing programme period as well as to provide strategic advice as to what issues should be focused on in relation to this theme during the next programme period. The research project was carried out in four parts. The main goal of the Barometer section was to produce knowledge about the views of entrepreneurs planning to retire within some ten years on the continuation of their companies after they have retired. The Barometer inquiry was replied by a total of 656 entrepreneurs. Regarding the most important question of the Barometer, concerning the continuation of the company, 32 per cent were planning to sell the company to outsiders, 30 per cent estimated the operations of the company to cease completely, and 25 per cent were planning succession inside the family. The main objective of the second section, directed at those who had already become successors through business transfer or succession, was to study retrospectively how the business transfer had succeeded and how the successors had developed the business activities after the business transfer. This substudy was carried out as qualitative theme interviews with twenty successors. The key result is that in most cases the succession or business transfer had succeeded very well, and the processes had been followed through in an exemplary way. What is also important is that the companies had developed and grown significantly after the change. The aim of the third subproject, a pilot study, was to attempt to understand the feelings a retiring entrepreneur has when passing on his business activities, either through business transfer or succession. This substudy was also implemented as qualitative theme interviews with six entrepreneurs who had given up their business through business transfer or succession. The aim of the fourth subproject is to assess the business transfer projects implemented in the Region of South Ostrobothnia during the EU Programme Period , as well as to produce information about the importance and possible redirection of business transfer promotion projects for the new Programme Period. Both quantitative and qualitative methods were utilised in the assessment. Material for assessment was gathered from four target groups: (1) the financiers of the projects, (2) the people in charge of the projects, (3) experts in business transfers, as well as (4) client companies and experts who had participated in the projects. The assessment shows that the results from the promotion activities pursued so far are good and know-how relating to business transfers has improved considerably in the region. Yet, there is still a lot to develop. The report includes recommendations for measures for the future promotion of business transfers. Key words: business transfer, succession, SME, promotion, evaluation Contact information: Elina Varamäki Seinäjoki University of Applied Sciences, Business School Koulukatu 41, Seinäjoki elina.varamaki@seamk.fi

5 5 SISÄLLYS ESIPUHE TIIVISTELMÄ ABSTRACT KUVIOT 4 TAULUKOT 5 1 JOHDANTO 9 2 OMISTAJANVAIHDOSBAROMETRI LUOPUVILLE YRITTÄJILLE 10 Elina Varamäki, Marja Lautamaja & Erno Tornikoski 2.1 Tutkimusaineisto ja menetelmät Yrittäjän taustatiedot Vastaajan ikä ja sukupuoli Toimiminen yrittäjänä Vastaajien koulutustausta Yrityksen taustatiedot Yrityksen juridinen muoto Yrityksen toimiala Yrityksen koko Yrityksen kotipaikkakunta Yrityksen tulevaisuuden näkymät Yrityksen tavoitteet tulevaisuudessa Investointiaikomukset tulevaisuudessa Yrityksen kehittämisen painopisteet tällä hetkellä Yrityksen jatkajakysymys Yrityksen tulevaisuus nykyisen yrittäjän luovuttua päävastuusta Yrityksen jatkaja Jatkajan perehtyminen yrityksen osa-alueisiin Jatkajan osaamislähteet Yrityksen jatkajan etsiminen Yrityksen omistajanvaihdoksen haasteet Yrittäjien omat toiveet jatkamisen suhteen Tiedon saanti omistajanvaihdoksessa Luopujien eläketurva Luopujan rooli omistajanvaihdoksen jälkeen Yhteenveto omistajanvaihdosbarometrin tuloksista 3 JATKAJIEN KOKEMUKSET OMISTAJANVAIHDOKSEN ONNISTUMISESTA 55 Elina Varamäki, Kirsti Sorama, Pauliina Talvitie & Matleena Saarakkala 3.1 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimusmenetelmä Haastateltavien valinta ja taustatietoa haastateltavista Aineiston analyysi Aineiston luotettavuus 58

6 6 3.2 Aikaisempaa tutkimustietoa sukupolven- ja omistajanvaihdosten onnistumisen edellytyksistä Sukupolvenvaihdokset Jatkajien tausta ja motivaatio Omistuksen, osaamisen ja liikkeenjohdollisen vastuun siirto Luopujien rooli sukupolvenvaihdoksen jälkeen Asiantuntijoiden rooli sukupolvenvaihdoksessa Yrityksen kehittäminen sukupolvenvaihdoksen jälkeen Sukupolvenvaihdosten onnistuminen jälkikäteen tarkasteltuna Yhteenveto sukupolvenvaihdostapauksista Omistajanvaihdokset Jatkajien tausta ja löytyminen Omistuksen, osaamisen ja liikkeenjohdollisen vastuun siirto Luopujien rooli omistajanvaihdoksessa Asiantuntijoiden rooli omistajanvaihdoksessa Yrityksen kehittäminen omistajanvaihdoksen jälkeen Omistajanvaihdosten onnistuminen jälkikäteen tarkasteltuna Sukupolven- ja omistajanvaihdostapauksen vertailu Jatkajan motivaatio Yrityksen arvo, rahoitus ja verotuskohtelu Muut onnistumiseen vaikuttavat tekijät 87 4 OMISTAJAVAIHDOS LUOPUJAN NÄKÖKULMASTA 88 Piia Tulisalo 4.1 Tutkimuksen toteuttaminen 4.2 Tutkimuksen lähtötilanne 4.3 Luopujien esiin nostamat teemat 4.4 Loppupäätelmät 5 OMISTAJANVAIHDOSHANKKEIDEN EVALUOINTI ETELÄ-POHJANMAALLA Erkki Petäjä, Elina Varamäki & Kirsti Sorama 5.1 Arvioinnin toteuttaminen 5.2 Maakunnassa toteutetut omistajanvaihdoshankkeet 5.3 Omistajanvaihdoshankkeisiin osallistuneiden näkemykset Hankkeiden ja hankeorganisaatioiden tunnettuus Edistämistoimenpiteiden vaikuttavuus hankkeisiin osallistuneiden mielestä Tulevaisuuden edistämistarpeet hankkeisiin osallistuneiden mielestä 5.4 Omistajanvaihdoshankkeiden vetäjien näkemykset 5.5 Omistajanvaihdoshankkeiden rahoittajien näkemykset 5.6 Omistajanvaihdoshankkeiden asiantuntijoiden näkemykset 5.7 Yhteenveto eri toimijoiden haastatteluista 5.8 Toimenpide-ehdotukset omistajanvaihdosten edistämiseksi tulevaisuudessa LÄHTEET 100 LIITTEET 103

7 7 Liite 1. Saate ja kysymyslomake. 104 Liite 2. Omistajanvaihdosbarometrin taulukoita. 107 Liite 3. Teemahaastattelulomake jatkajalle. 108 Liite 4. Teemahaastattelulomake luopujille. Liite 5. Teemahaastattelulomake omistajanvaihdosten rahoittajille. Liite 6. Teemahaastattelulomake omistajanvaihdosten hankevetäjille. Liite 7. Teemahaastattelulomake omistajanvaihdosten asiantuntijoille. Liite 8. Haastattelulomake hankkeisiin osallistuneille. Liite 9. Hankeosallistujien mielipiteitä hankkeista.

8 8 KUVIOT Kuvio 1. Vastaajien ikäjakauma. 11 Kuvio 2. Vastaajien sukupuolijakauma. 11 Kuvio 3. Vastaajien yrittäjyysvuodet. 12 Kuvio 4. Vastaajien koulutustausta. 13 Kuvio 5. Yritysten juridinen muoto. 14 Kuvio 6. Yritysten keskeisin toimiala. 15 Kuvio 7. Yrityksen koko. 16 Kuvio 8. Vastaajien yritysten tämän hetkinen kotipaikkakunta seutukunnittain esitettynä. 17 Kuvio 9. Vastaajien yritysten tavoitteet tulevaisuudessa vuosien 1999 ja 2006 tutkimuksissa. 18 Kuvio 10. Yritysten tavoitteena kasvu, tärkein kasvun osa-alue. 19 Kuvio 11. Yrityksen tavoitteet tulevaisuudessa suhteessa yrityksen tulevaisuuteen sen jälkeen, kun vastaaja luopuu päävastuusta yrityksessä. 21 Kuvio 12. Yritysten investointiaikomukset seuraavan kahden vuoden aikana. 21 Kuvio 13. Kuvio 14. Kuvio 15. Kuvio 16. Vastaajien yritysten kehittämisen painopisteet tällä hetkellä keskiarvoin esitettynä. 22 Yrityksen toiminnan kehittämisen painopisteet tällä hetkellä keskiarvoin esitettynä eri kokoisissa yrityksissä. 23 Yrityksen toiminnan kehittämisen painopisteet tällä hetkellä keskiarvoin esitettynä yrityksen eri tulevaisuuden suunnitelmien suhteen. 24 Yritysten tulevaisuus sen jälkeen, kun nykyinen yrittäjä itse luopuu päävastuusta yrityksessään vuosien 1999, 2001, 2003 ja 2006 tutkimuksissa. 27 Kuvio 17. Yrityksen toimialan yhteys yrityksen tulevaisuuden suunnitelmiin. 28 Kuvio 18. Ovatko vastaajat miettineet yrityksensä jatkajakysymystä? 30 Kuvio 19. Onko vastaajilla yrityksen jatkaja jo tiedossa? 31 Kuvio 20. Kuka on yrityksen jatkaja. 31 Kuvio 21. Yrittäjien arviot tiedossa olevan jatkajan perehtyneisyydestä yrityksen toiminnan osa-alueisiin. 33 Kuvio 22. Jatkajan iän vaikutus jatkajan perehtyneisyyteen koskien yrityksen toiminnan eri osa-alueita. 34 Kuvio 23. Yrityksen koon vaikutus jatkajan perehtyneisyyteen koskien yrityksen toiminnan eri osa-alueita. 35 Kuvio 24. Niiden vastaajien, joilla jatkaja on tiedossa, arviot kysymykseen mistä jatkaja on hankkinut osaamisensa. 36 Kuvio 25. Jos jatkajaa ei vielä ole tiedossa, kuinka aktiivisesti vastaajat ovat etsineet jatkajaa. 37 Kuvio 26. Mikäli vastaajat ovat etsineet jatkajaa, mitä keinoja he ovat käyttäneet. 38 Kuvio 27. Vastaajien kokemat suurimmat ongelmat omistajanvaihdoksessa. 39 Kuvio 28. Ajankohta, jolloin vastaajat arvioivat luopuvansa päävastuusta yrityksessä. 40 Kuvio 29. Vanhempien suhtautuminen tulevaan omistuksen siirtoon. 41 Kuvio 30. Vastaajien omat toiveet lasten ja yrityksen jatkamisen suhteen. 42 Kuvio 31. Yrityksen tulevaisuus vastaajan luovuttua päävastuusta yrityksessä suhteessa vastaajan toiveisiin lasten ja yrityksen suhteen. 43

9 9 Kuvio 32. Kuinka aktiivisesti yrittäjät ovat keskustelleet lastensa kanssa yrityksen tulevaisuudesta sekä kuinka aktiivisesti vastaajat ovat keskustelleet lasten roolista yrityksessä sen jälkeen, kun vastaaja luopunut päävastuusta yrityksessä. 45 Kuvio 33. Keskeisin syy, miksi kukaan vastaajan lapsista ei jatka yritystoimintaa vuoden 1999 ja 2006 tutkimuksissa. 46 Kuvio 34. Ovatko vastaajat saaneet tietoa omistajanvaihdoksesta. 47 Kuvio 35. Vastaajien arvioimat kolme tärkeintä tiedonvälityskanavaa, minkä kautta he ovat saaneet tietoa omistajanvaihdoksesta. 48 Kuvio 36. Vastaajien arvioima omistajanvaihdosprosessin kesto, sen jälkeen kun omistajanvaihdos on käynnistetty. 49 Kuvio 37. Vastaajien arvio asiantuntijapalkkioiden kokonaiskustannuksista omistajanvaihdoksen yhteydessä. 50 Kuvio 38. Millaisena vastaajat pitävät lakisääteistä eläketurvaansa? 50 Kuvio 39. Millaiseksi vastaajat arvioivat todennäköisimmän roolinsa yrityksessä sukupolvenvaihdoksen tai yrityksen myynnin jälkeen. 51 Kuvio 40. Ovatko vastaajat kiinnostuneita toimimaan jonkun muun yrityksen hallituksessa tai asiantuntijaroolissa omistajanvaihdoksen jälkeen. 52 Kuvio 41. Prosessimalli: osaamisen ja johtajuuden siirtymisestä sukupolvenvaihdoksessa. 61 Kuvio 42. Sukupolven- ja omistajanvaihdosten onnistumisen elementtien painottuminen sukupolven- ja muissa omistajanvaihdostilanteissa. 63 Kuvio 43. Luopujan ja jatkajan roolien muutos sukupolvenvaihdoksessa. 74 Kuvio 44. Yrittäjien tilanne omistajanvaihdoksen tai sen suunnittelun osalta. Kuvio 45. Omistajanvaihdosten edistämistoimenpiteitä tekevien organisaatioiden autettu tunnettuus kaikkien vastaajien keskuudessa. Kuvio 46. Omistajanvaihdosten edistämistoimenpiteitä tekevien organisaatioiden autettu tunnettuus vastanneiden yrittäjien keskuudessa. Kuvio 47. Omistajanvaihdosten edistämistoimenpiteitä tekevien organisaatioiden autettu tunnettuus vastanneiden asiantuntijoiden keskuudessa. Kuvio 48. Omistajanvaihdoksia edistävien hankkeiden ja toimenpiteiden autettu tunnettuus. Kuvio 49. Innovaatiojärjestelmän osa-alueet.

10 10 TAULUKOT Taulukko 1. Yrityksen tavoitteet tulevaisuudessa taustamuuttujittain tarkasteltuna. 20 Taulukko 2. Kehittämistoimien painopisteet ja omistajavaihdoksen ajankohtaisuus. 25 Taulukko 3. Kehittämistoimien painopisteet suhteessa taloudelliseen hyötyyn. 25 Taulukko 4. Yrittäjän ja yrityksen taustatekijöiden yhteys yrityksen tulevaisuuden suunnitelmiin. 29 Taulukko 5. Yritysten jatkuvuus seutukunnittain. 30 Taulukko 6. Ajankohta, jolloin vastaajat arvioivat luopuvansa päävastuusta yrityksessä vuoden 2001, 2003 ja 2006 omistajanvaihdostutkimuksissa. 40 Taulukko 7. Taustatekijöiden vaikutus yrittäjävanhempien omiin toiveisiin. 44 Taulukko 8. Vanhempien toiveiden vaikutus lasten kanssa käytyjen keskustelujen aktiivisuuteen. 46 Taulukko 9. Omistajanvaihdosprosessin arvioitu kesto vuosien 2001, 2003 ja 2006 tutkimuksissa. 49 Taulukko 10. Sukupolvenvaihdoksen läpikäyneiden yritysten taustatiedot. 56 Taulukko 11. Omistajanvaihdoksen läpikäyneiden yritysten taustatiedot 57 Taulukko12. Keskeiset erot omistajan- ja sukupolvenvaihdoksen välillä. 59 Taulukko 13. Yritysten sukupolven- tai omistajanvaihdosten onnistumisen elementit tärkeysjärjestyksessä 62 Taulukko 14. Omistuksen, osaamisen ja liikkeenjohdollisen vastuun siirto sukupolvenvaihdoksissa 68 Taulukko 15. Omistuksen, osaamisen ja liikkeenjohdollisen vastuun siirto omistajanvaihdoksissa 78 Taulukko 16. Yhteenveto omistajanvaihdoshankkeiden tavoitteista, toimenpiteistä ja tuloksista. Taulukko 17. Omistajanvaihdoksen edistämistoimenpiteitä tekevien organisaatioiden spontaani tunnettuus vastaajien keskuudessa. Taulukko 18. Omistajanvaihdosten edistämistoimenpiteitä tekevien organisaatioiden autettu tunnettuus vastanneiden yrittäjien ja asiantuntijoiden keskuudessa. Taulukko 19. Omistajanvaihdoksia edistävien hankkeiden ja toimenpiteiden spontaani tunnettuus. Taulukko 20. Omistajanvaihdosten kehittämistoimenpiteiden vaikutukset. Taulukko 21. Ehdotukset omistajanvaihdosten edistämistoimenpiteiksi.

11 11 1 JOHDANTO Euroopan komission (2006) arvioiden mukaan joka kolmas eurooppalainen yrittäjä luopuu yrityksestään seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että Euroopassa arviolta jopa yritystä, joissa on noin 2,8 miljoonaa työpaikkaa, joudutaan luovuttamaan uudelle omistajalle. Suomen kohdalla tämä merkitsee noin yrityksen luovutusta jatkajille samana aikana. Kasvava trendi on myös se, että yhä useampi luovutettava yritys päätyy luopuvan yrittäjän perheen ulkopuolisen omistukseen. Yksi onnistuneen omistajavaihdoksen edellytyksistä on luopujan asenne ja valmistautuminen oman roolinsa ja identiteettinsä muuttumiseen luopumisen yhteydessä. Luopujan kyvyttömyys päästää irti yrityksestään on tunnistettu yhdeksi merkittäväksi esteeksi onnistuneelle omistajavaihdokselle (Sharma et al 2001). Myös omistajavaihdoksen suunnittelemattomuus on yksi syy pieleen menneissä omistajavaihdoksissa (Mandl 2004). Keskeinen viesti näyttäisikin olevan, että omistajavaihdosprosessi tulisi aloittaa hyvissä ajoin ennen itse omistajavaihdostapahtumaa. Esimerkiksi Euroopan komissio (2002) suosittelee, että omistajavaihdosvalmistelut tulisi aloittaa 5-10 vuotta ennen varsinaista omistajavaihdosta. Tätä tukemaan Risak ja Nagy (1999) ovat havainnoineet, että omistajavaihdoksen suunnittelun pituudella ja omistajavaihdoksen onnistumisella on positiivinen suhde (ks. myös CPA 2004). Nämä edellä esille tuodut näkökohdat tukevat tämän hankkeen näkemystä siitä, että omistajavaihdosasiaan tulee jatkossakin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Ikääntymässä olevia yrittäjiä kohtaan tulisi lisäksi suunnata toimenpiteitä, joiden avulla omistajavaihdosprosesseja käynnistettäisiin tarpeeksi ajoissa onnistuneen vaihdoksen toteuttamiseksi. Tämän tutkimuksen päätavoitteena on arvioida omistajanvaihdosteemaa, ilmiön käytännön toteutumista ja toteutuneita edistämishankkeita kuluvalla ohjelmakaudella sekä tuottaa strategisia eväitä siitä, mihin asioihin tämän teeman sisällä seuraavalla ohjelmakaudella pitäisi panostaa. Liiketoiminnan jatkuvuus on nimetty Etelä-Pohjanmaan yrittäjyysohjelmankin yhdeksi painopistealueeksi Yrittäjyyden yhteistyösopimuksessa vuonna Tutkimushanke suoritetaan osana Seinäjoen ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikön hallinnoimaa Onnistunut omistajanvaihdos - lähineuvojaverkoston rakentaminen hanketta. Hanke rahoitetaan ESR-rahoituksella, jonka on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan TE-keskus / työvoimaosasto. Yhteistyökumppanina tutkimuksessa on myös Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, jonka jäsenkuntaan aiemmatkin omistajanvaihdosbarometrit on suunnattu. Tutkimushanke toteutetaan neliosaisena, ja se koostuu seuraavista osatutkimuksista: (1) omistajanvaihdosbarometri luopumassa oleville yrittäjille, (2) omistajanvaihdosten jälkiseuranta yritystoimintaa jatkaneille, (3) omistajanvaihdos luopujan näkökulmasta sekä (4) toteutettujen hankkeiden arviointi. Omistajanvaihdosbarometri on toteutettu Etelä-Pohjanmaalla aiemmin kolme kertaa vuosina 1999, 2001 ja 2003 yli 50-vuotiaille yrittäjille (Varamäki 1999; Omistajanvaihdostutkimus 2001; Koitto 2004). Barometrin päätavoitteena on tuottaa tietoa siitä, millainen näkemys noin kymmenen vuoden sisällä luopumassa olevilla yrittäjille on oman yrityksensä jatkuvuudesta sen jälkeen, kun hän itse on jäämässä eläkkeelle. Barometrin alatavoitteina on selvittää ylipäänsä yritysten tulevaisuuden näkymiä ja kehittämisen painopisteitä, yritysten ja jatkajien valmistautumista tuleviin omistajanvaihdoksiin, mitä asioita yrittäjät pitävät haasteellisimpana tulevassa omistajanvaihdoksessa, mistä asioista he kaipaavat lisää tietoa ja miten luopujat näkevät oman roolinsa yrityksestä luopumisen jälkeen.

12 12 Omistajanvaihdoksen tai sukupolvenvaihdoksen kautta jatkajiksi jo tulleille suunnatun toisen osion päätavoitteena on selvittää, miten omistajanvaihdos jälkikäteen tarkasteltuna onnistui sekä miten jatkajat ovat kehittäneet liiketoimintaa omistajanvaihdoksen jälkeen. Tämä osatutkimus toteutetaan laadullisina teemahaastatteluina kahdellekymmenelle jatkajalle. Kolmannen osahankkeen tavoitteena on esitutkimuksenomaisesti yrittää ymmärtää niitä tuntemuksia, joita luopuva yrittäjä kokee siirtäessään liiketoiminnan eteenpäin joko omistajanvaihdoksen tai sukupolvenvaihdoksen kautta. Tämä osatutkimus toteutetaan myös laadullisina teemahaastatteluina kuudelle yritystoiminnasta omistajan- tai sukupolvenvaihdoksen kautta luopuneelle yrittäjälle. Neljännen osahankkeen tavoitteena on arvioida menneen EU-ohjelmakauden aikana toteutettuja omistajanvaihdoshankkeita Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sekä tuottaa eväitä uudelle ohjelmakaudelle omistajanvaihdosten edistämishankkeiden tarpeellisuudesta ja mahdollisesta uudelleensuuntaamisesta. Arvioinnissa hyödynnettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Arviointiaineistoa kerättiin neljältä kohderyhmältä: (1) hankkeiden rahoittajilta, (2) hankkeiden vetäjiltä, (3) omistajanvaihdosten asiantuntijoilta sekä (4) hankkeisiin osallistuneilta asiakasyrityksiltä ja asiantuntijoilta.

13 13 2 OMISTAJANVAIHDOSBAROMETRI LUOPUVILLE YRITTÄJILLE Elina Varamäki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Marja Lautamaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Erno Tornikoski, Seinäjoen ammattikorkeakoulu / EM Lyon, Ranska Tämän omistajanvaihdosbarometriosuuden päätavoitteena on tuottaa tietoa siitä, millainen näkemys noin kymmenen vuoden sisällä luopumassa olevilla yrittäjillä on oman yrityksensä jatkuvuudesta sen jälkeen, kun hän itse on jäämässä eläkkeelle. Barometrin alatavoitteina on selvittää ylipäänsä yritysten tulevaisuuden näkymiä ja kehittämisen painopisteitä, yritysten ja jatkajien valmistautumista tuleviin omistajanvaihdoksiin, mitä asioita yrittäjät pitävät haasteellisimpana tulevassa omistajanvaihdoksessa, mistä asioista he kaipaavat lisää tietoa ja miten luopujat näkevät oman roolinsa yrityksestä luopumisen jälkeen. 2.1 Tutkimusaineisto ja menetelmät Tutkimusaineisto kerättiin kirjekyselyllä lähettämällä kyselylomake kaikille Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n yli 50-vuotiaille jäsenille, joita yhdistyksen rekisterissä oli syyskuussa 2006 yhteensä kpl. Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus halutessaan vastata kyselyyn internet-lomakkeella. Ensimmäinen tutkimuksellinen huomio liittyy aineiston koon kasvuun edellisestä tutkimuskerrasta. Vuonna 2003 yli 50-vuotiaita yrittäjiä Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenrekisterissä oli 1 670, eli yli 50-vuotiaiden osuus on kasvanut peräti 45 % kolmessa vuodessa. Lomakkeita palautui postitse yhteensä 646 kpl ja internet-lomakkeeseen vastasi 10 yrittäjää, näin vastausprosentiksi muodostui 27 %. Varsinaisesta tutkimusaineistosta jätettiin huomioimatta yhdeksän lomaketta, koska vastaaja oli alle 50-vuotias (6 kpl) tai oli jo lopettanut yritystoiminnan (3 kpl). Lopullinen tutkimusaineisto koostui yhteensä 647 yli 50-vuotiaan yrittäjän vastauksista kyselyyn. Tutkimusaineisto on käsitelty tilastollisesti SPSS for Windows ohjelmistolla. Tutkimustuloksia on käsitelty kysymyslomakkeen teemojen mukaisesti lähinnä suorina jakaumina sekä ristiintaulukoituna eri tekijöiden välisen yhteyden selvittämiseksi. Tilastollisten testien (x²riippumattomuustesti, varianssianalyysi, t-testi) avulla selvitettiin eri tekijöiden välisiä tilastollisia merkitsevyyksiä (p). Tilastollisesti merkitsevistä eroavien muuttujien yhteydessä on esitetty p-arvo tai käytetty seuraavia symboleja: *** p 0,001 tilastollisesti erittäin merkitsevä, ** 0,001 < p 0,01 tilastollisesti merkitsevä, * 0,01 < p 0,05 tilastollisesti melkein merkitsevä. Lisäksi tutkimustuloksia on verrattu soveltuvin osin vuosina 1999, 2001 ja 2003 tehtyihin vastaaviin selvityksiin. Kyselylomake on kokonaisuudessaan nähtävillä liitteessä 1. Kysymyslomakkeen teemat olivat: A. Vastaajan ja yrityksen taustatiedot B. Yrityksen tulevaisuuden näkymät C. Tiedon hankinta omistajanvaihdoksiin liittyen D. Eläketurva E. Luopujan rooli omistajanvaihdoksen jälkeen.

14 Yrittäjän taustatiedot Vastaajan ikä ja sukupuoli Vastaajien ikä vaihteli 50 -vuotta täyttäneistä 80 ikävuoteen. Keskimäärin vastaajat olivat iältään lähes 57 -vuotiaita. Vastaajista 44 % oli vuotiaita, ikäluokkaan vuotta sijoittui 37 % vastaajista ja yli 60 -vuotiaita oli noin viidennes vastaajista (Kuvio 1). 50 VASTAAJAN IKÄJAKAUMA Prosenttia vuotta vuotta vuotta Yli 65 vuotta n=645 Kuvio 1. Vastaajien ikäjakauma. Yli kolmeneljännestä vastaajista oli miehiä ja vastaavasti noin neljännes naisia (Kuvio 2). VASTAAJAN SUKUPUOLI Mies 77 % Nainen 23 % Kuvio 2. Vastaajien sukupuolijakauma.

15 Toimiminen yrittäjänä Vastaajat olivat toimineet yrittäjänä tutkimushetkellä 1 62 vuotta keskimääräisen yrittäjäiän ollessa 23 vuotta. Yli 30 vuotta yrittäjänä oli toiminut 21 % vastaajista (Kuvio 3). 50 TOIMIMINEN YRITTÄJÄNÄ 40 Prosenttia vuotta vuotta vuotta vuotta Yli 40 vuotta n=638 Kuvio 3. Vastaajien yrittäjyysvuodet Vastaajien koulutustausta Kolmannes vastaajista ilmoitti koulutustaustakseen kansakoulun/keskikoulun tai peruskoulun. Kouluasteen ammatillisen tutkinnon oli suorittanut 23 % ja opistoasteen ammatillisen tutkinnon 28 % vastaajista. Yliopiston, korkeakoulun tai ammattikorkeakoulun käyneitä koulutustaustaltaan oli 12 % vastaajista (Kuvio 4).

16 16 VASTAAJIEN KOULUTUSTAUSTA Kansakoulu / keskikoulu / peruskoulu 34 Lukio / ylioppilastutkinto 1 Kouluasteen ammatillinen tutkinto 23 Opistoasteen ammatillinen tutkinto 28 Yliopisto, korkeakoulu tai ammattikorkeakoulu 12 Muu 1 n= Prosenttia Kuvio 4. Vastaajien koulutustausta 2.3 Yrityksen taustatiedot Yrityksen juridinen muoto Juridiselta muodoltaan 41 % yrityksistä oli osakeyhtiötä, 36 % toiminimiä ja 18 % kommandiittiyhtiöitä (Kuvio 5).

17 17 VASTAAJIEN YRITYKSEN JURIDINEN MUOTO Osakeyhtiö 41 Toiminimi 36 Kommandiittiyhtiö 18 Avoin yhtiö 5 Osuuskunta 1 n= Prosenttia Kuvio 5. Yritysten juridinen muoto Yrityksen toimiala Vastanneiden yritysten toimialajakauma käy ilmi kuviosta 6. Neljä suurinta toimialaryhmää olivat kauppa 21 %, rakentaminen 16 %, asiantuntijapalvelut 13 % ja kuljetusala 12 %. Noin 5 % vastaajista ilmoitti yrityksen toimivan useammalla kuin yhdellä toimialalla.

18 18 VASTAAJIEN YRITYKSEN TOIMIALA Kauppa (tukku- ja vähittäis) 21 Rakentaminen ja niihin liittyvät alueet 16 Asiantuntijapalvelut Kuljetusala Muut palvelut Metalli- ja koneteollisuus 8 Maa- ja metsätalous 7 Sosiaali- ja terveysala 5 Muu teollisuus Puu- ja huonekaluteollisuus 4 4 Majoitus- ja ravintola-ala Elintarviketeollisuus ICT-ala Muu ala n=644 Kuvio 6. Yritysten keskeisin toimiala Prosenttia Jatkotarkasteluja varten toimiala-muuttuja luokiteltiin uudelleen isompiin ryhmiin: kauppa, rakentaminen, palvelut ja teollisuus. Tällä luokittelulla vastanneet yritykset jakautuivat seuraavasti: 47 % palvelut, 22 % kauppa, 19 % teollisuus ja 17 % rakentaminen Yrityksen koko Vastanneista yrityksistä 44 % oli yhden henkilön yrityksiä, kolmannes 2 4 henkilön yrityksiä ja noin neljännes viiden tai useamman henkilön yrityksiä (Kuvio 7).

19 19 YRITYKSEN KOKO Prosenttia n= työntekijä 2-4 työntekijää 5-10 työntekijää Yli 10 työntekijää Kuvio 7. Yrityksen koko (= työllistämät kokopäiväiset henkilöt) Yrityksen kotipaikkakunta Yhteensä vastaajia oli 38 eri paikkakunnalta. Eniten edustettuja kuntia olivat Seinäjoki (96 vastaajaa), Ilmajoki (42), Lapua (40), Kurikka (39), Alavus (38) ja Kauhajoki (37) (Liite 2, taulukko 1). Jatkotarkastelussa yritykset jaettiin kotipaikkakunnan mukaan seutukuntiin. Tämä jakauma käy ilmi kuviosta 8.

20 20 YRITYKSEN TÄMÄNHETKINEN KOTIPAIKKAKUNTA SEUTUKUNNITTAIN Seinäjoen seutu 37 Suupohja 15 Härmänmaa 14 Kuusiokunnat 13 Järviseutu 8 Kyrönmaa 8 Suupohjan rannikkoseutu 3 Muu Suomi / useita paikkakuntia n= Prosenttia Kuvio 8. Vastaajien yritysten tämän hetkinen kotipaikkakunta seutukunnittain esitettynä. 2.4 Yrityksen tulevaisuuden näkymät Yrityksen tavoitteet tulevaisuudessa Vastaajia pyydettiin pohtimaan yrityksen tulevaisuutta ja merkitsemään kysymyksen vaihtoehdoista vastaajan yritystä koskevat tavoitteet tulevaisuudessa. Mikäli yrityksen tavoitteena oli kasvu, vastaajia pyydettiin ilmoittamaan yrityksen toiminnan osa-alue, jota he erityisesti pyrkivät kasvattamaan. Noin puolet vastaajista ilmoitti yhdeksi yrityksensä tavoitteeksi tulevaisuudessa toiminnan säilyttämisen nykyisellä tasolla. Kasvua piti yrityksen tavoitteena 39 % vastaajista ja yrityksen myyminen tai lopettaminen oli vastaavasti tavoitteena 24 %:lla vastaajista. Yrityksen toimintaa suunnittelee supistavansa 9 % vastaajista. Verrattaessa tämän tutkimuksen tuloksia vuonna 1999 tehdyn vastaavan tutkimuksen tuloksiin voidaan todeta, että yrityksen myyntiä tai lopettamista suunnittelee tällä kerralla selvästi suurempi osa (p=). (Kuvio 9).