SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

Transkriptio

1 1 SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Sisältö SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ (SOTERKO); RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) -OHJELMA TOIMINTASUUNNITELMA V.2013 Nimi... 2 Tausta Aikataulu... 3 Organisointi ja toteutus... 3 Ympäristöterveysriskien vertailu -aihealue... 4 Sisäilman laatu -aihealue... 5 Terveysriskien arviointi suunnittelussa ja päätöksenteossa -aihealue... 6 Ympäristöterveyden häiriötilanteet -aihealue... 7 Lainsäädännön implementointi -aihealue... 8 Riskiviestintä ja riskien kokeminen -teema... 9 Seminaarit, työpajat Voimavarat RISKY-ohjelman riskien arviointi ja hallinta Tulosten hyödyntäminen ja tiedottaminen... 11

2 2 Nimi RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA - OHJELMA (RISKY) Tausta Suuri osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä. Ympäristötekijöillä tarkoitetaan tässä elin- ja työympäristön tekijöitä ja erilaisia olosuhteita, joissa työskennellään, asutaan tai virkistäydytään. Terveyshaittojen kvantifiointi parantaa ymmärrystä erilaisiin elin- ja työympäristön riskitekijöihin liittyvistä epävarmuuksista ja haittojen suuruusluokista. Realistinen käsitys riskeistä ja tieto siitä, miten näitä riskejä omilla ja yhteiskunnan keinoilla voi vähentää, parantaa terveyden lisäksi myös yleistä hyvinvointia ja elämänhallintaa. Merkittäviä elin- ja työympäristön riskitekijöitä väestön terveyden kannalta ovat esimerkiksi ulkoilman pienhiukkaset, auringon UV-säteily, ympäristömelu, sisäilman radon, altistuminen tupakansavulle, erilaiset tapaturmat, kemikaalit sekä rakennusten kosteus- ja homevauriot. Ne aiheuttavat kuolemantapauksia, vakavia sairaustapauksia, tai huomattavan määrän lievempiä oireita tai häiritsevät ihmisiä. RISKY-ohjelma toteuttaa Säteilyturvakeskuksen, Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen strategioita sekä sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali- ja terveyspolitiikan kolmatta strategista valintaa: Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta 1. Ohjelmassa pyritään myös toteuttamaan Valtioneuvoston periaatepäätöstä yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta 2. Ohjelmassa on huomioitu myös Suomen Akatemian nimeämiä ihmiskunnan suuria haasteita (Pohjoinen ilmasto ja ympäristö, Kestävä energia, Terve arki kaikille) 3. Lisäksi huomioidaan hallitusohjelma 4, hallitusohjelmassa mainitun kansallisen kemikaaliohjelman 5 tavoitteet, sekä Tutkimus- ja innovaationeuvoston tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus RISKY-ohjelmassa käsiteltäviin hallitusohjelman linjauksiin on viitattu kunkin aihealueen kohdalla. Ohjelma edistää ympäristötekijöiden aiheuttamien riskien hallintaan liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan laatua ja tehokkuutta yhtenäistämällä toimintatapoja ja hyödyntämällä laitosten asiantuntijoita, osaamista, laitteita ja hankkeita. RISKYn omat sivut ja asiakirjahallintapaikka: Laadunhallintaa koskevat toimenpiteet ja eettiset näkökohdat Hankkeessa noudatetaan laitosten laatuohjeita. Yleistavoitteet (vaikuttavuus) Realistinen käsitys elin- ja työympäristön riskeistä ja tieto siitä, miten niitä voi hallita yksilön omilla ja yhteiskunnan keinoilla lisääntyy Ympäristöaltisteisiin liittyvien merkittävien terveysriskien ottaminen huomioon päätöksenteossa tehostuu Väestön terveys ja hyvinvointi paranee

3 Odotettavissa olevat tulokset Tuotetaan vertailukelpoista tietoa ympäristötekijöiden aiheuttamien terveysriskien ehkäisyä ja hallintaa varten Lisätään ymmärrystä erilaisiin ympäristön riskitekijöihin liittyvistä epävarmuuksista ja haittojen suuruusluokista Hyödynnetään olemassa olevat resurssit paremmin Aikataulu SOTERKO-ohjelmat toimivat v välisenä aikana. Tässä esitetään tarkemmin suunnitelma ja v.2012 tulokset. Organisointi ja toteutus Koordinaattori ja yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmä edistää tutkijoiden ja asiantuntijoiden vuorovaikutusta, yhteisten hankkeiden luomista sekä hankkeiden tulosten hyödyntämistä. Koordinaattori yhteistyöryhmän tukemana vastaa ohjelman työsuunnitelmasta, seuraa ohjelman edistymistä, pitää yllä yhteisten hankkeiden ja muun yhteistyön luetteloa sekä raportoi ohjelman toiminnasta ja suunnitelmista vuosittain yhteenliittymän johtoryhmälle. Yhteistyöryhmän kokoonpano: Säteilyturvakeskus STUK: Päivi Kurttio, laboratorionjohtaja, ohjelman koordinaattori Sisko Salomaa, tutkimusjohtaja Hannu Järvinen, johtava asiantuntija Kari Jokela, tutkimusprofessori Työterveyslaitos TTL: Timo Tuomi, osaamiskeskuksen johtaja Rauno Pääkkönen, teemajohtaja Tiina Santonen, tiimipäällikkö Maila Hietanen, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: Juha Pekkanen, osastonjohtaja Otto Hänninen, erikoistutkija Jouni Tuomisto, yksikön päällikkö Ilkka Miettinen, yksikön päällikkö Laitosten ulkopuoliset yhteistyötahot sekä hankkeisiin osallistuvat muut laitosten edustajat esitetään aihealueittain. Aihealueilla ja teemalla on nimetty vastuuhenkilöt, jotka vastaavat osaltaan hankkeen etenemisestä. Hankkeiden etenemisestä informoidaan asianomaisia tahoja mm. ministeriössä. STMn yhteyshenkilö on johtaja Jari Keinänen. RISKY-ohjelman puitteissa tehdään asiantuntijayhteistyötä, tutkimus- ja kehittämishankkeita, julkaisuja ja kannanottoja sekä pidetään seminaareja. Seuraavissa kappaleissa on esitetty tarkemmat tiedot aihealueittain sekä osahankkeen ja teeman osalta. Alla lueteltujen yhteistyömuotojen lisäksi mm. tilastotieteilijöillä on yhteiset THL statistics seminar ja THL statistics lukupiiri, joihon osallistuu asiasta kiinnostuneet myös STUKista ja TTLstä. 3

4 4 Ympäristöterveysriskien vertailu -aihealue Tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltaista ja vertailevaa tietoa ympäristöterveysriskeistä sekä kehittää ja parantaa ympäristöriskien arviointia ja hallintaa. Lisäksi vertaillaan ja kehitetään riskinarviointimenetelmiä. Aihealue tuottaa tietoa ja tukee hallitusohjelmassa mainittuja tavoitteita koskien terveydensuojeluohjelmaa sekä arviointia nykyisten toimien riittävyydestä kemikaalien terveys- ja ympäristöriskien minimoimisessa. Tavoitteena on myös lisätä tietoa uusiin teknologioihin liittyvistä terveysriskeistä ja siitä, miten niihin voitaisiin varautua. Aihealueen tiimoilta järjestetään seminaareja ja koulutusta sekä kirjoitetaan yleistajuisia ja tieteellisiä julkaisuja sekä kootaan tulokset tarpeellisilta osin kansallisen terveydensuojeluohjelmaan. Yhteistyöaiheita ovat: Ympäristö- ja työterveysriskien priorisointi (yleisimmät, haitallisimmat, estettävissä olevat riskit) ja riskien yhteismitallistaminen (DALYt, QALYt) Hyödyt-haitat -vertailu (kalansyönti: dioksiinit/rasvat, diagnostinen säteily, UV: ihosyöpä/dvit., CCA- vs. kreosootti-kylläste) Altisteiden yhteisvaikutukset, monialtistuminen (esim. melu ja pölyt, melu ja liuottimet), monisairausriskit Nanomateriaalien ja hormonihäiriköiden terveysriskit Mittarit lievemmille haitoille, häiritsevyys, hyvinvointi Artikkelit ja seminaarit ympäristöterveysriskeistä sekä uusiin teknologioihin liittyvistä riskeistä Osuus kansallisesta terveydensuojeluohjelmasta Valvonta ja onnettomuusriskin vähentämisohjeistus kauneudenhoitolaitteille ja kauneudenhoidon ja kauneudenhoitoalan kemikaaliriskit Sähkömagneettisten kenttien tutkimuksen kansallinen strategia valmistuu ja esitellään laitosten pääjohtajille. Jatketaan SETURI-hankkeessa alkanutta yhteistyötä kvantitatiiviseen riskinarvioinnista, mm. ympäristöaltisteiden insidenssit skaalataan DALYiksi. Opinnäytetöitä tehdään astman tautikuorman arvioinnista sekä tautikuorman torjuntatoimenpiteiden vertailemisesta. Kemikaaliriskinhallinta kuntoon hankkeessa tunnistetaan merkittävimmät työperäiset kemikaaliriskit ja lasketaan niiden aiheuttama tautikuorma. Tehdään yhteistyötä tapaturmiin liittyen (rahoitushakemus). Suunnitellaan yhteistä hanketta, joka liittyy kauneudenhuollon turvallisuuteen. Jatketaan ympäristömelun terveysvaikutusten arviointia. THL Juha Pekkanen (vastuuhlö), Otto Hänninen, Jouni Tuomisto, Anne Lounamaa STUK Päivi Kurttio, Hannu Järvinen, Anssi Auvinen, Kari Jokela, Eeva Salminen, Wendla Paile, Sirpa Heinävaara, Riikka Pastila, Sisko Salomaa, Katja Kojo, Lasse Ylianttila, Lauri Puranen, Virpi Launonen, Carita Lindholm TTL Maila Hietanen, Tiina Santonen, Rauno Pääkkönen, Timo Tuomi, Markku Aaltonen Itä-Suomen yliopisto, SYKE, Evira, Valvira, TUKES

5 5 Sisäilman laatu -aihealue Tavoitteena on parantaa suomalaisten asuntojen ja työpaikkojen sisäilman laatua lisäämällä yhteistyötä tutkimus-, kehittämis- ja ohjeistushankkeissa, jotka liittyvät energiataloudellisesti optimoituun ilmanvaihtoon ja pienhiukkasten suodatukseen, sisäilman radoniin, kosteus- ja homeongelmiin sekä kemikaaleihin. Aihealueessa huomioidaan seuraavia hallitusohjelman teemoja: kosteus- ja hometalkoiden jatkaminen ja osaamisen siirtyminen koulutukseen ja rakennusalan toimijoille; energiatehokkaiden rakennusten lisääntyminen ja uusien korjausrakentamiskäytäntöjen ja innovaatioiden edistäminen. Osapuolet tekevät merkittävässä määrin yhteistyötä sisäilmaongelmien parissa mm. kansallisen kosteus- ja hometalkoiden merkeissä. Tarkoituksena on kartoittaa, voiko sisäilmaan liittyvissä kehityshankkeissa löytää lisää synergioita ja vähentää päällekkäisyyttä. Tutkimuksessa ja ohjeistuksessa pyritään lisäämään yhteistyötä niin, että kaikki sisäilman laatua heikentävät tekijät huomioidaan. Aihealue pyritään liittämään kiinteästi rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskuksen (RYM- SHOK) toimintaan. Uutta tutkimustietoa ja ohjeistusta sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi Sisäilmatutkijoiden tapaamiset, seminaarit ja yhteishankkeet Viestintää hyvistä rakentamis-, korjaus- ja asumistavoista Koulutusta rakennusalan ammattilaisille ja yrityksille (sertifiointi?) Korjaus- ja rakennusoppaiden julkaisemiset Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan yleisö- ja ammattilaismessuille järjestetään tutkimuspäivä sisäilmasta (THL-TTL). Osallistutaan Sisäilmainfopisteen toimintaan messuilla ja muissa tapahtumissa. Aloitetaan STMn ja YMn rahoittama TTL+THL+Duodecim -koulutuskiertue lääkäreille ja muulle terveydenhuollon henkilöstölle kosteus- ja homevaurioista. Toteutetaan THL+TTL tutkimushankkeita kosteusvaurioista mm. koulujen korjaushanke. Jatketaan TTL+THL yhteispalavereja sisäilman kosteusvaurioista. Osallistutaan STMn Ympäristöherkkyysverkoston toimintaan (tarkemmin kuvattu Riskiviestintä ja riskien kokeminen teeman alla). TTL Kari Reijula (vastuuhlö), Eero Palomäki, Sanna Lappalainen, Marjaana Lahtinen STUK Hannu Arvela, Heikki Reisbacka, Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Päivi Kurttio THL Juha Pekkanen, Ulla Haverinen-Shaughnessy, Raimo Salonen, Anne Hyvärinen Ympäristöministeriö, STM Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Valvira/ylitarkastaja Pertti Metiäinen, Oulun yliopisto

6 6 Terveysriskien arviointi suunnittelussa ja päätöksenteossa -aihealue Tavoitteena on sisällyttää ympäristöterveysriskit kiinteämmin osaksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Aihealueessa huomioidaan seuraavat hallitusohjelman maininnat: ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa, kansallisen talousveden turvallisuussuunnitelman ja terveydensuojeluohjelman laatiminen, lisääntynyt mielenkiinto hyödyntää arktisten alueiden luonnonvaroja, pyrkimys yhdyskuntarakenteen tiivistymiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen, melun terveys- ja häiriövaikutuksien vähentäminen, sekä pienhiukkasille altistumisen ja siitä johtuvien terveyshaittojen vähentäminen. Aihealueessa toteutetaan STMn Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali- ja terveyspolitiikan kolmatta strategista valintaa eli Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta. Tavoitteena on selvittää ja ohjeistaa ympäristöterveysriskien ja ihmisten suojelun huomioiminen yhdyskuntasuunnittelussa ja hyväksymismenettelyissä (rakentaminen, kaavoitus, yhdyskuntasuunnittelu, ympäristövaikutusten arviointimenettely, ympäristölupakäytäntö). Esimerkkeinä voivat olla alueelliset jätehuollon kokonaisratkaisut, talousveden turvallisuus, voimajohdot, tukiasemat, kaivokset, kivimurskaamot, energiantuotanto tai kemikaalien elinkaari ja kiertokulku. Hankkeessa tarkastellaan myös rajapintoja, missä elin- ja työympäristö voivat joutua vastakkain. Lisäksi hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan päätösanalyysimenetelmiä. Osallistutaan kansallisen terveydensuojeluohjelman laatimiseen, missä käsitellään mm. ympäristöterveysriskien arviointia ja priorisointia, tavoitteita ympäristöterveysriskien pienentämiseksi ja toteuttamisvaihtoehtoja tavoitteiden toteuttamiseksi Osallistutaan kaava-, YVA- sekä ympäristölupamenettelyjen toimivuuden arviointiin koskien ympäristöterveyshaittojen huomioon ottamista sekä pyritään vaikuttamaan siihen, että ympäristöterveyden näkökulma huomioidaan valtakunnallisissa alueidenkäytön suunnittelussa nykyistä paremmin Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan Tekesin Green mining ohjelmaan, mikä on konsepti kaivosten ympäristö-, ympäristö- ja työterveysriskien arviointiin ja hallintaan osana uusien kaivoksien suunnittelua Jatketaan ja tiivistetään kaivosalaan liittyvä yhteistoimintaa. Tehdään lyhyt yhteenveto kaivostoimintaan liittyvistä riskeistä (maaperässä olevat mineraalit, tuotantoprosessin eri vaiheet, ympäristö). Aloitetaan yhteistutkimuksia kaivoksien riskeistä. Jatketaan Kansallisen terveydensuojeluohjelman valmistelua (THL vastaa). Testataan TEKAISU-hankkeessa kehitettyä päätöksenteon ideaalimallia ja käytetään sitä muutamassa kuntatason pilotissa. THL Jouni Tuomisto (vastuuhlö), Juha Pekkanen, Otto Hänninen STUK Tarja K Ikäheimonen, Raimo Mustonen, Dina Solatie, Päivi Kurttio, Tommi Toivonen, Sisko Salomaa, Pia Vesterbacka TTL Rauno Pääkkönen, Timo Tuomi, Milja Koponen STM, YM, SYKE, Valvira/ylitarkastaja Päivi Aalto ja ryhmäpäällikkö Kaisa Mäntynen ELY-keskukset, AVIt, Aalto-yliopisto

7 7 Ympäristöterveyden häiriötilanteet -aihealue Laitokset tekevät yhteistyötä valmiudessa vastata ympäristöterveyteen liittyvissä häiriötilanteissa. Häiriötilanteita voivat olla mm.: Kemikaaleille, mikrobeille tai säteilylle altistumiseen johtavat tapahtumat (CBRN-uhkat, onnettomuudet, tahalliset sabotaasit) Talousvesiongelmat ja epidemiat; huomioidaan hallitusohjelman linjaukset STMn johdolla laadittavasta kansallisesta talousveden turvallisuussuunnitelmasta, jonka tavoitteena on turvallisen talousveden varmistaminen kaikissa tilanteissa, sekä tavoite parantaa viranomaisten toimintakykyä (elintarvike- ja) vesivälitteisten epidemioiden torjumiseksi Häiriötilanteiden jälkiselvittely ja pitkäaikaisriskien arviointi (mm. saastuneen ympäristön tunnistaminen, puhdistaminen ja jätehuolto sekä leviämis- ja laimenemismallit) Työturvallisuus sekä väestön riskit ja suojautuminen CBRN-tilanteissa Laitokset jatkavat toimintaansa ympäristöterveyden häiriötilanteiden hallitsemiseksi olemassa olevissa organisaatioissa, joita ovat COSK eli Vakavien kemiallisten uhkien osaamiskeskus (TTL, THL), B- osaamiskeskus (THL), säteilyyn liittyvä valmiustoiminta (STUK) ja Zoonoosikeskus (THL). Asiantuntijoiden kiinteämpää yhteistyötä ja uusien mittaustekniikoiden hyödyntämistä edistetään mm. yhteisissä valmiusseminaareissa ja -koulutuksissa ja kirjoittamalle yleistajuisia artikkeleita. Toteutuksessa huomioidaan Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, valmiuksien ylläpito ja päivittäminen ajankohtaisten riskiskenaarioiden mukaisesti. Lisäksi selvitetään, mitä on opittu viime aikojen häiriötilanteista (Talvivaaran kipsisakka-altaan vuoto, Fukushima, Islannin tulivuorenpurkaus, Nokian vesiepidemia). CBRN-koulutus asiantuntijoille Ilmatieteen laitoksen mallien sekä muiden häiriötilanteiden tunnistusmenetelmien hyödyntäminen sekä THLn, TTLn ja STUKin tuottaman nopean väestön terveysriskinarvioinnin ja riskeistä varoittamisen menetelmien kehittäminen yhdessä STMn kanssa Osallistuminen valmiusharjoituksiin Ensivastetoimijoiden riskienhallinta ympäristöterveyden häiriötilanteissa (COSAFE-hankkeen kokemusten hyödyntäminen) THL:n epidemiaselvityskurssit Osallistutaan Loviisan ydinvoimalaitoksen pelastustoimintaharjoitukseen. Kyseessä on laaja harjoitus, johon osallistuu keskus-, alue- ja paikallishallintoa sekä Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministeriöitä, lähetystöjä ja säteilyturvallisuusviranomaisia. Osallistutaan Valviran johtaman WSP valmiussuunnitteluryhmän toimintaan. Osallistutaan Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-allasvuodon jälkiselvittelyihin. Tehdään julkaisuja juomaveden ilkeämielinen likaaminen (SECUREAU)- hankkeessa. STUK Tarja K Ikäheimonen (vastuuhlö), Raimo Mustonen, Päivi Kurttio, Pia Vesterbacka, Maarit Muikku, Wendla Paile, Kyllikki Aakko, Hannele Aaltonen, Eeva Salminen, ym. TTL Tiina Santonen, Juha Tuovila, Mauri Mäkelä, Erja Mäkelä THL Ilkka Miettinen, Raimo Salonen, Markku Kuusi STM, PM/Matine PV/PVTT, Sotilaslääketieteenkeskus, Evira, Valvira/ylitarkastaja Jaana Kilponen ja ryhmäpäällikkö Kaisa Mäntynen, valmiuspäälliköt, Oulun yliopisto, Ilmatieteen laitos, SM (Luonnononnettomuudet, kansallinen yhteistyöverkosto), MMM (esim. tulvat)

8 8 Lainsäädännön implementointi -aihealue Tavoitteena on tukea asiantuntijatyöllä lainsäädännön hyviä käytäntöjä, soveltaa Euroopan Unionin direktiivien soveltamista suomalaisiin olosuhteisiin. Lisäksi pyritään kokoamaan toimivia riskinhallintakeinoja, joita ovat työympäristössä työsuojelun puitedirektiivi ja työturvallisuuslaki, ympäristöterveydessä terveydensuojelulaki sekä terveydensuojelun huomioon ottaminen ympäristönsuojelulain ja muiden YM:n hallinnonalan keinoin. Esimerkiksi REACH:iin liittyvien lupa- ja rajoitusmenettelyjen sekä rekisteröintien ja altistumisskenaarioiden vaikuttavuutta työ- ja elinympäristön kemikaaliriskien hallinnassa selvitetään ja REACH:in toimeenpanoa Suomessa tuetaan. Riskienhallinnan perustan vahvistaminen tieteellisiin tutkimuksiin nojaten Riskienhallinta erilaisissa tilanteissa elin- ja työympäristössä (varovaisuusperiaate, tavoitetasot, control banding) Lainsäädännöllisten toimien vaikuttavuuden arviointi Sähkömagneettisten kenttien työntekijädirektiivin ja väestösuosituksen implementointi suomalaiseen lainsäädäntöön, uusi optisten säteilyiden valtioneuvoston asetuksen soveltaminen Ionisoivan säteilyn direktiivien ja standardien (Basic Safety Standard) uusiminen ja soveltaminen Koulutus ja seminaarit uusien lainsäädäntöjen soveltamisesta Asiantuntijalausunnot, artikkelit Soveltamisohjeet ja hyvät käytännöt Varovaisuusperiaatteen soveltamiseen liittyvä tutkimus Aloitetaan SM-kenttiä koskevan direktiivin implementointi suomalaisille työpaikoille. Jatketaan TTLn ja THLn antamaa tukea kansallisille viranomaisille Kemikaaliohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Lisätään kemikaaliturvallisuustietoutta (esim. kemikaalien uudet luokitukset ja merkinnät) yrityksissä ja kansalaisten parissa. Esim. TUKES-THL-TTL-STM - kokous TTL Rauno Pääkkönen (vastuuhlö), Maila Hietanen, Tiina Santonen, Helena Mäkinen THL Juha Pekkanen, Otto Hänninen STUK Hannu Järvinen, Kari Jokela, Riikka Pastila, Eero Kettunen, Mika Markkanen STM, YM, SYKE, TUKES, Valvira/lakimies Laura Terho

9 9 Riskiviestintä ja riskien kokeminen -teema Tavoitteena on kehittää riskikommunikaatiota ja selvittää kansalaisten ja päättäjien riskikäsityksiin vaikuttavia tekijöitä. Riskiviestintä ja riskien kokeminen on kaikkia aihealueita koskeva teema. RISKY -ohjelma pyrkii kehittämään ympäristöterveysriskeihin liittyvää kommunikaatiota. Teeman puitteissa selvitetään, tutkitaan ja pyritään kehittämään malleja toimia ja kommunikoida epäselvissä tilanteissa. Erityisesti huomioidaan monikemikaali-, sähkö-, haju- ja homeherkkyys. Lääkäripäivillä ympäristöterveyteen liittyviä ajankohtaisia aiheita (ympäristöyliherkkyydet, lääketieteellinen kuvantaminen ym.) FINOHTA työryhmän (THL,TTL) selvitys tuoksuherkkyyden tai multiple chemical sensitivitytapausten hoidossa/estossa käytettävien interventioiden vaikuttavuudesta Kirjoitukset yleistajuisiin ammattilehtiin Selvitys monikemikaali-, sähkö-, haju- ja homeherkkyyden kokemisen laajuudesta Suomessa sekä yhteenveto siitä, mitä em. herkkyyksistä tällä hetkellä tiedetään RADPAR-projektin (EU/DG-SANCO) radon riskikommunikaatiokokemusten implementointi EU/DG-SANCO: EMF Stakeholders Group, sähkömagneettisia kenttiä koskeva asiantuntijaryhmä Riskikommunikaatiokoulutus ympäristöterveyden asiantuntijoille Järjestetään riskiviestintäkoulutusta asiantuntijoille. Järjestetään Minera-loppuseminaari: kaivosalan terveys- ja ekologiset riskit. Järjestetään seminaari poikkeavista herkkyyksistä (sähkö-, monikemikaali- ja homeherkät, osana SOTERKO-seminaaria). Valmistellaan Käypähoitotoimikunnalle esitys ympäristöyliherkkyyksien tutkimisesta ja hoitamisesta. STUK Risto Isaksson (riskiviestintäkurssin vastuuhlö), Eeva Salminen, Tarja K Ikäheimonen, Anssi Auvinen, Wendla Paile, Tuomas Valmari, Olli Holmgren, Hannu Arvela, Päivi Kurttio, Hilkka Karvinen THL Juha Pekkanen, Jouni Tuomisto, Marjukka Mäkelä TTL Maila Hietanen, Markku Sainio Jyväskylän yliopisto, Päivi Tirkkonen

10 10 Seminaarit, työpajat Suunnitelma ohjelman puitteissa järjestettävistä seminaareista ja koulutuksista : alkaa TTL+THL+Duodecim koulutuskiertue rakennusten kosteusvaurioista?.2013 Riskikommunikaatiokoulutus asiantuntijoille Loviisan ydinvoimalaitoksen onnettomuuden valmiusharjoitus Minera-loppuseminaari: kaivosalan terveys- ja ekologiset riskit SOTERKO Tutkimuspäivillä aiheina: erityiset yliherkkyydet ja kaivosasiat Voimavarat Alla on esitetty vain RISKY-ohjelman yhteistyöhön käytettävät voimavarat, ei laitosten normaalia toimintaa tai erillisiin projekteihin liittyvää toimintaa. Henkilötyökuukausia STUK TTL THL Ympäristöterveysriskien vertailu 0,5 0,5 0,5 Sisäilman laatu 0,5 0,5 0,5 Terveysriskien arviointi suunnittelussa ja päätöksenteossa 0,5 0,5 0,5 Ympäristöterveyden häiriötilanteet 0,5 0,5 0,5 Lainsäädännön implementointi 0,5 0,5 0,5 Riskiviestintä ja riskien kokeminen 0,5 0,5 0,5 Yhteensä ( työajat) 3 (2) 3 3 Muut kulut?.2012 Riskikommunikaatiokoulutus asiantuntijoille (STUK vastaa kuluista) 3 k SOTERKO Tutkimuspäivät 3 k Yhteensä 6 k RISKY-ohjelman riskien arviointi ja hallinta Ohjelman toteutukseen liittyy riskejä, jotka realisoituessaan vaikeuttavat tai estävät kokonaan ohjelman läpiviennin ja tulosten saavuttamisen. Tässä kuvataan tällaiset riskit sekä ne toimenpiteet, joita on suunniteltu todennäköisten riskien toteutumisen varalle. Merkittävä riski on käytettävissä olevien henkilöstöresurssien riittämättömyys ja avainhenkilöiden mahdollinen siirtyminen muihin tehtäviin tai muut poissaolot. Tätä riskiä voidaan hallita kouluttamalla useampi kuin yksi henkilö tietyn asian hallitsemiseen. Aineistojen tms. dokumentointi ja läpinäkyvyys ovat tässä myös oleellisia. Merkittävä riski liittyy myös yhteistyöhön, hankkeiden osapuoliin ja heidän sitoutumiseensa projektin tehtäviin ja aikatauluihin. Tällaiset riskit pyritään ennakoimaan hyvällä suunnittelulla ja sitouttamalla osapuolet hankkeisiin. Riski voi olla myös ohjelman rajaamisessa ja liian suurissa odotuksissa. RISKY-ohjelmassa rajataan aihepiiri ympäristön ja työympäristön kemikaaleihin, säteilyyn ja mikrobeihin ja niistä aiheutuviin terveysriskeihin. Ohjelmassa ei käsitellä esim. liikenneonnettomuuksia, psykososiaalisia tekijöitä, lääkkeitä, hoitoja tai rokotuksia. Koska RISKY-ohjelman toimiala on laaja, suunnittelussa huomioi-

11 daan kunkin hankkeen osalta myös muualla kuin osallistuvissa tahoissa jo tehtävä ja tehty työ, jotta ei tehdä päällekkäistä työtä. Kiireelliset ad hoc -tehtävät saattavat sekoittaa suunniteltujen hankkeiden edistymisen. Tämä riski pyritään hallitsemaan sillä, että ad hoc -tehtävätkin toivotaan suunniteltavan ja tiedotettavan etukäteen. Usein tämä voi olla kuitenkin vaikeaa, esim. tietyn asian saaman yllättävän julkisuuden vuoksi. Merkittävä riski ohjelman toteutumiselle on se, että hankkeille ei ole osoitettu rahoitusta. Mikäli ulkopuolista rahoitusta ei onnistuta saamaan, hankkeet saattavat jäädä toteutumatta. Hankkeille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan ulkopuolista rahoitusta. Viestinnän epäonnistuminen on riski. RISKY-ohjelmassa pyritään panostamaan riskiviestintään ja kouluttautumalla. Sosiaalisen median mahdollisuuksia tultaneen hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan. Tutkimuslaitosuudistus saattaa muuttaa suunnitellut kuviot. Ennen lopullisia päätöksiä tutkimuslaitosten uudelleenjärjestelyistä, RISKY-ohjelmassa edetään nykyisillä organisaatioilla. 11 Tulosten hyödyntäminen ja tiedottaminen Suuri osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä. Laadukkaaseen tutkimukseen perustuva realistinen käsitys riskeistä ja tieto siitä, miten näitä riskejä omilla ja yhteiskunnan keinoilla voi vähentää, parantaa terveyden lisäksi myös yleistä hyvinvointia ja elämänhallintaa. Ohjelma toteuttaa Säteilyturvakeskuksen, Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen strategioita sekä Sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali- ja terveyspolitiikan kolmatta strategista valintaa: Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta. Ohjelmassa pyritään myös toteuttamaan Valtioneuvoston periaatepäätöstä yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta. Ohjelmassa on huomioitu myös Suomen Akatemian nimeämiä ihmiskunnan suuria haasteita (Pohjoinen ilmasto ja ympäristö, Kestävä energia, Terve arki kaikille). Lisäksi erityisesti huomioidaan hallitusohjelman tavoitteet. Ohjelma edistää ympäristötekijöiden aiheuttamien riskienhallintaan liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan laatua ja tehokkuutta yhtenäistämällä toimintatapoja ja hyödyntämällä laitosten asiantuntijoita, osaamista, laitteita ja hankkeita. Yhteistyöryhmä tekee vuosittain tulosraportin ohjelman etenemisestä. Ohjelman aikana saatuja tuloksia hyödynnetään etenkin ympäristöterveyteen liittyvässä riskiviestinnässä. Ohjelman eri aihealueiden tuloksista tiedotetaan säännöllisesti ja tarpeen mukaan. Ohjelman puitteissa järjestetään tutkijatapaamisia ja seminaareja päättäjille ja kansalaisille. Päätöksentekijöitä ja mediaa pidetään ajan tasalla RISKY-ohjelman tapahtumista ja tuloksista SOTERKOn ja RISKYn www-sivujen ja sähköpostilistan välityksellä. Vaikuttavuus: Realistinen käsitys elin- ja työympäristön riskeistä ja tieto siitä, miten niitä voi hallita yksilön omilla ja yhteiskunnan keinoilla lisääntyy Ympäristöaltisteisiin liittyvien merkittävien riskien huomioiminen päätöksenteossa tehostuu Väestön terveys ja hyvinvointi paranee