SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ (SOTERKO); RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) -OHJELMA

Transkriptio

1 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ (SOTERKO); RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) -OHJELMA TOIMINTASUUNNITELMA V Sisältö Johdanto Organisointi ja toteutus... 2 Päätavoitteet Ympäristöterveysriskien vertailu -aihealue... 4 Sisäilman laatu -aihealue... 5 Terveysriskien arviointi suunnittelussa ja päätöksenteossa -aihealue... 5 Ympäristöterveyden häiriötilanteet -aihealue... 6 Lainsäädännön implementointi -aihealue... 7 Riskiviestintä ja riskien kokeminen -teema... 8 Seminaarit, työpajat, koulutukset... 8 Voimavarat... 9 RISKY-ohjelman riskien arviointi ja hallinta... 9 Tulosten hyödyntäminen ja tiedottaminen Document Number:

2 2 Johdanto Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän (SOTERKOn) Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia - ohjelma (RISKY) on jatkanut ympäristötekijöiden aiheuttamien riskien hallintaan liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan laadun ja tehokkuuden edistämistä. RISKYn omat www-sivut ja asiakirjahallintapaikka: Yleistavoitteet (vaikuttavuus) Realistinen käsitys elin- ja työympäristön riskeistä ja tieto siitä, miten niitä voi hallita yksilön omilla ja yhteiskunnan keinoilla lisääntyy Ympäristöaltisteisiin liittyvien merkittävien terveysriskien ottaminen huomioon päätöksenteossa tehostuu Väestön terveys ja hyvinvointi paranee Odotettavissa olevat tulokset Tuotetaan vertailukelpoista tietoa ympäristötekijöiden aiheuttamien terveysriskien ehkäisyä ja hallintaa varten Lisätään ymmärrystä erilaisiin ympäristön riskitekijöihin liittyvistä epävarmuuksista ja haittojen suuruusluokista Hyödynnetään olemassa olevat resurssit paremmin Organisointi ja toteutus Yhteistyöryhmän kokoonpano: Säteilyturvakeskus STUK: Päivi Kurttio, laboratorionjohtaja, ohjelman koordinaattori Sisko Salomaa, tutkimusjohtaja Riikka Pastila, apulaisjohtaja (jatkaa Hannu Järvisen jälkeen) Kari Jokela, tutkimusprofessori Katja Kojo, tutkija (yhteistyöryhmän sihteeri) Työterveyslaitos TTL: Timo Tuomi, osaamiskeskuksen johtaja Rauno Pääkkönen, teemajohtaja Tiina Santonen, tiimipäällikkö Maila Hietanen, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: Anne Hyvärinen, johtava tutkija (jatkaa Juha Pekkasen jälkeen) Otto Hänninen, erikoistutkija Jouni Tuomisto, yksikön päällikkö Ilkka Miettinen, yksikön päällikkö Document Number:

3 Aihealueilla ja teemalla on nimetty vastuuhenkilöt, jotka vastaavat osaltaan hankkeen etenemisestä. STMn yhteyshenkilö on johtaja Jari Keinänen. Päätavoitteet 2014 RISKY-ohjelmassa jatketaan yhteistyökuvioita aikaisemmin määritellyillä viidellä aihealueella ja teemalla, joka kattaa kaikki aihealueet. Aihealueet: Ympäristöterveysriskien vertailu Sisäilman laatu Terveysriskien arviointi suunnittelussa ja päätöksenteossa Ympäristöterveyden häiriötilanteet Lainsäädännön implementointi Riskiviestintä ja riskien kokeminen on kaikkia aihealueita koskeva teema. Aihealueiden sisältä nousevat painopisteiksi vuodelle 2014 seuraavat aiheet: 1. Sisäilmaongelmat Sisäilmaongelmien hallinta ei vieläkään toimi toivotulla tavalla erityisesti julkisen sektorin työpaikoilla kuten kouluissa, päiväkodeissa tai sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöissä. Toimintamallien jalkauttaminen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi edellyttää edelleen ponnisteluja laajalla rintamalla. Kosteus- ja homevaurioihin liittyvät toimenpide-esitykset eduskunnasta tulevat edellyttämään toimia hallitukselta ja sitä kautta myös asiantuntijalaitoksilta lähivuosien aikana. Tämän vuoksi TTL, THL ja STUK ovat mukana asiantuntijalaitoksina eri hallinnonalojen toimintoja suunniteltaessa ja käynnistettäessä sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. 2. Kaivosten riskit Useiden Talvivaaran kipsisakka-allasonnettomuuden jälkeen perustettujen työryhmien työ saatetaan loppuun. Kaivosten riskeihin liittyvää yhteistyötä on useiden toimijoiden ja SOTERKOn piirissä tehostettu. RISKY-ohjelmassa tehdään yhteenveto kaivosten riskeistä, mikä osittain perustuu valtakunnallisten kaivosasioita käsittelevien työryhmien tuotoksiin. Yhteenveto julkaistaan kotimaisessa ammattilehdessä. 3. Riskiviestintä ja päätöksenteon tuki RISKY jatkaa riskiviestintä ja riskien kokeminen teemaan panostamista. SOTERKO laitokset turvaavat tehokkaalla riskiviestinnällään eri toimijoiden ja kansalaisten ympäristöterveyteen liittyvät tietotarpeet. Päätöksentekoa tukevia menetelmiä, avoimia, osallistavia ja vaikuttavia tiedonvälitystapoja kehitetään. SOTERKOn laajeneminen Ohjelmassa kartoitetaan yhteistyöalueita ja valmistaudutaan vuotta 2015 varten, jolloin Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti SOTERKO-yhteistyöverkoston toiminta laajenee siten, että sen toimintaan osallistuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Säteilyturvakeskus, Kansaeläkelaitoksen tutkimusyksikkö, Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos ja Moniteknologinen tutkimus- ja kehittämiskeskus. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa SOTERKO -yhteenliittymän kehittämisprosessista yhteistyössä ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

4 Ympäristöterveysriskien vertailu -aihealue Tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltaista ja vertailevaa tietoa ympäristöterveysriskeistä sekä kehittää ja parantaa ympäristöriskien arviointia ja hallintaa. Lisäksi vertaillaan ja kehitetään riskinarviointimenetelmiä. Aihealue tuottaa tietoa ja tukee hallitusohjelmassa mainittuja tavoitteita koskien terveydensuojeluohjelmaa sekä arviointia nykyisten toimien riittävyydestä kemikaalien terveys- ja ympäristöriskien minimoimisessa. Tavoitteena on myös lisätä tietoa uusiin teknologioihin liittyvistä mahdollisista terveysriskeistä ja siitä, miten niihin voitaisiin varautua. Tuotokset ohjelman loppuun mennessä: Artikkelit ja seminaarit ympäristöterveysriskeistä sekä uusiin teknologioihin liittyvistä riskeistä Osuus kansallisesta terveydensuojeluohjelmasta Valvonta ja onnettomuusriskin vähentämisohjeistus kauneudenhoitolaitteille ja kauneudenhoitoalan kemikaaliriskeille Jatketaan SETURI-hankkeessa alkanutta yhteistyötä kvantitatiivisesta riskinarvioinnista. Opinnäytetöitä tehdään astman tautikuorman arvioinnista sekä tautikuorman torjuntatoimenpiteiden vertailemisesta. Aiheina ovat aikaisemmista arvioista puuttuvien altisteiden arviointi ja tautikuormaan liittyvien torjuntatoimien arviointi ja priorisointi. Kemikaaliriskinhallinta kuntoon hankkeessa tunnistetaan merkittävimmät työperäiset kemikaaliriskit ja lasketaan niiden aiheuttama tautikuorma Kehitetään yhteistyötä tapaturmiin liittyen (TTL, THL, IL?, VTT?, KELA?) Suunnitellaan yhteistä hanketta, joka liittyy kauneudenhoidon turvallisuuteen Selvitetään työperäistä ja ympäristöperäistä hormonihäirikköaltistumista ja sen merkitystä Jatketaan sähkömagneettisten kenttien biologisten vaikutusten tutkimusta yhdessä eri yliopistojen kanssa Järjestetään seminaari riskinhallintatoimenpiteiden terveyden parantamispotentiaalin ja kustannustehokkuuden arvioimisesta ( ). Seminaarissa keskustellaan priorisointiperiaatteista ja eri tekijöiden (ravinto, ympäristökemikaalit, tapaturmat, infektiot jne.) merkityksestä ympäristöterveydelle. Kehitetään teknologisen kehityksen ennakointiarviointia (uudet teknologiat, uudet sovellukset ja yleistymiset) (TTL, THL, STUK, Moniteknologinen t&k keskus?, IL?, SYKE?). Tehdään selvitys turvallisuuskriittisten toimialojen työturvallisuudesta ja ympäristöturvallisuudesta (energiatuotanto, liikenne, kaivokset jne. häiriö toimialoissa, joissa se aiheuttaa suuria vaikutuksia). THL Otto Hänninen (vastuuhlö), Jouni Tuomisto, Anne Lounamaa STUK Päivi Kurttio, Hannu Järvinen, Anssi Auvinen, Kari Jokela, Eeva Salminen, Wendla Paile, Riikka Pastila, Sisko Salomaa, Katja Kojo, Lasse Ylianttila, Lauri Puranen, Carita Lindholm TTL Maila Hietanen, Tiina Santonen, Rauno Pääkkönen, Timo Tuomi, Markku Aaltonen Muita mahdollisia yhteistyötahoja Itä-Suomen yliopisto, SYKE, Evira, Valvira, TUKES, Moniteknologinen t&k keskus, IL

5 Sisäilman laatu -aihealue Tavoitteena on parantaa suomalaisten asuntojen ja työpaikkojen sisäilman laatua lisäämällä yhteistyötä tutkimus-, kehittämis- ja ohjeistushankkeissa, jotka liittyvät energiataloudellisesti optimoituun ilmanvaihtoon ja pienhiukkasten suodatukseen, sisäilman radoniin, kosteus- ja homeongelmiin sekä kemikaaleihin. Aihealueessa huomioidaan seuraavia hallitusohjelman teemoja: kosteus- ja hometalkoiden jatkaminen ja osaamisen siirtyminen koulutukseen ja rakennusalan toimijoille; energiatehokkaiden rakennusten lisääntyminen ja uusien korjausrakentamiskäytäntöjen ja innovaatioiden edistäminen. Tuotokset ohjelman loppuun mennessä: Uutta tutkimustietoa ja ohjeistusta sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi Sisäilmatutkijoiden tapaamiset, seminaarit ja yhteishankkeet Viestintää hyvistä rakentamis-, korjaus- ja asumistavoista Koulutusta rakennusalan ammattilaisille ja yrityksille (sertifiointi?) Korjaus- ja rakennusoppaiden julkaisemiset Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan yleisö- ja ammattilaismessuille Annetaan asiantuntijatukea eri ministeriöille niiden valmistellessa jatkotoimia Eduskunnan edellyttämällä tavalla koskien kosteus- ja homevaurioita (Eduskunnan mietintö 2013) Osallistutaan Sisäilmainfopisteen toimintaan messuilla ja muissa tapahtumissa Jatketaan TTL+THL yhteistyötä sisäilman kosteusvaurioista (SISU-hanke ja menetelmien kehittäminen) Tehostetaan sisäilmaongelmiin liittyvää viestintää ja koulutusta Osallistutaan Kosteus- ja hometalkoiden ohjausryhmän toimintaan Osallistutaan Eduskunnan kirjelmän 5/2013 (kosteus- ja homeongelmat) toimeenpano STM:n hallinnonalalla - ryhmän toimintaan TTL ja THL valmistelevat ohjeistusta biosidien ja otsonoinnin käytöstä homekorjausten yhteydessä TTL Timo Tuomi (vastuuhlö), Kari Reijula, Eero Palomäki, Sanna Lappalainen, Marjaana Lahtinen STUK Päivi Kurttio, Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Hannu Arvela THL Ulla Haverinen-Shaughnessy, Raimo Salonen, Anne Hyvärinen Muita mahdollisia yhteistyötahoja Ympäristöministeriö, STM Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Valvira/ylitarkastaja Pertti Metiäinen, Oulun yliopisto, Moniteknologinen t&k keskus, IL, KELA Terveysriskien arviointi suunnittelussa ja päätöksenteossa -aihealue Tavoitteena on sisällyttää ympäristöterveysriskit kiinteämmin osaksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Aihealueessa huomioidaan seuraavat hallitusohjelman maininnat: ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa, kansallisen talousveden turvallisuussuunnitelman ja terveydensuojeluohjelman laatiminen, lisääntynyt mielenkiinto hyödyntää arktisten alueiden luonnonvaroja, pyrkimys yhdyskuntarakenteen tiivistymiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen, melun terveys- ja häiriövaikutuksien vähentäminen, sekä pienhiukkasille altistumisen ja siitä johtuvien terveyshaittojen vähentäminen. Lisäksi huomioidaan jätteiden esikäsittely, kierrätys ja hyödyntäminen terveysriskien arvioinnissa.

6 Tuotokset ohjelman loppuun mennessä: Osallistutaan kansallisen terveydensuojeluohjelman laatimiseen, missä käsitellään mm. ympäristöterveysriskien arviointia ja priorisointia, tavoitteita ympäristöterveysriskien pienentämiseksi ja vaihtoehtoja tavoitteiden toteuttamiseksi Osallistutaan kaava-, YVA- sekä ympäristölupamenettelyjen toimivuuden arviointiin koskien ympäristöterveyshaittojen huomioon ottamista sekä pyritään vaikuttamaan siihen, että ympäristöterveyden näkökulma huomioidaan valtakunnallisissa alueidenkäytön suunnittelussa nykyistä paremmin Tehdään yhteenveto kaivostoimintaan liittyvistä riskeistä (maaperässä olevat mineraalit, tuotantoprosessin eri vaiheet, ympäristö). Laitokset ovat mukana useissa Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon jälkeen perustetuissa kaivosten riskejä käsittelevissä kansallisissa työryhmissä, joiden työ jatkuu v.2013 jälkeen. Työryhmien työt ovat vielä kesken, joten on vielä ennenaikaista tehdä yhteenvetoa riskeistä. Kaivostoiminnan riskit ovat yksi RISKY-ohjelman painopistealueista. Jatketaan ja tiivistetään kaivosalaan liittyvää yhteistoimintaa Tehdään yhteistutkimuksia kaivoksien riskeistä (HIME-hanke, TTL, THL) Jatketaan Kansallisen terveydensuojeluohjelman valmistelua (THL vastaa) Testataan TEKAISU-hankkeessa kehitettyä avointa päätöksentekokäytäntöä ja käytetään sitä yhteistyössä kuntien kanssa Organisoidaan avoin ja osallistava keskustelu (aihe päätetään myöhemmin) THL Jouni Tuomisto (vastuuhlö), Otto Hänninen STUK Tarja K Ikäheimonen, Raimo Mustonen, Dina Solatie, Päivi Kurttio, Tommi Toivonen, Sisko Salomaa, Pia Vesterbacka, Antti Kallio TTL Rauno Pääkkönen, Timo Tuomi, Milja Koponen Muita mahdollisia yhteistyötahoja STM, YM, SYKE, Valvira/ylitarkastaja Päivi Aalto ja ryhmäpäällikkö Kaisa Mäntynen ELY-keskukset, AVIt, Aalto-yliopisto Ympäristöterveyden häiriötilanteet -aihealue Laitokset tekevät yhteistyötä valmiudessa vastata ympäristöterveyteen liittyvissä häiriötilanteissa. Häiriötilanteita voivat olla mm.: Kemikaaleille, mikrobeille tai säteilylle altistumiseen johtavat tapahtumat (CBRN-uhkat, onnettomuudet, tahalliset sabotaasit) Talousvesiongelmat ja epidemiat; huomioidaan hallitusohjelman linjaukset STMn johdolla laadittavasta kansallisesta talousveden turvallisuussuunnitelmasta, jonka tavoitteena on turvallisen talousveden varmistaminen kaikissa tilanteissa, sekä tavoite parantaa viranomaisten toimintakykyä (elintarvike- ja) vesivälitteisten epidemioiden torjumiseksi Häiriötilanteiden jälkiselvittely ja pitkäaikaisriskien arviointi (mm. saastuneen ympäristön tunnistaminen, puhdistaminen ja jätehuolto sekä leviämis- ja laimenemismallit) Työturvallisuus sekä väestön riskit ja suojautuminen CBRN-tilanteissa Ilmastonmuutoksesta tai muista ääri-ilmiöistä johtuvat häiriötilanteet Tuotokset ohjelman loppuun mennessä: CBRN-koulutus asiantuntijoille Ilmatieteen laitoksen mallien sekä muiden häiriötilanteiden tunnistusmenetelmien hyödyntäminen sekä THLn, TTLn ja STUKin tuottaman nopean väestön terveysriskinarvioinnin ja riskeistä varoittamisen menetelmien kehittäminen yhdessä STMn kanssa

7 Osallistuminen valmiusharjoituksiin Ensivastetoimijoiden riskienhallinta ympäristöterveyden häiriötilanteissa (COSAFE-hankkeen kokemusten hyödyntäminen) THL:n epidemiaselvityskurssit Osallistutaan Valviran johtaman WSP valmiussuunnitteluryhmän toimintaan Pyritään laajentamaan säteilymittausstrategiaa niin, että siinä huomioitaisiin terveydenhuollon ja ympäristöterveyden näkökannat ja toimet. Laaja-alaisten laskeumatilanteiden jälkeisten asuttujen alueiden puhdistustoimien testaus suomalaisiin olosuhteisiin (STUK vetoinen). Tähän tarvitaan myös työ- ja ympäristöterveydenhuollon näkökantaa (THL + TTL). Osallistutaan STMn perustamaan ympäristöterveyden erityistilanteita käsittelevän yhteistyöryhmän toimintaan. Keskustellaan SOTERKOn laajentumisen vaikutuksista valmiutta tukevaan tutkimus- ja kehitystyöhön, kun mukaan tulevat mm. IL ja SYKE. Jatketaan yhteistyötä C-valmiuden ylläpitämiseksi. STUK Tarja K Ikäheimonen (vastuuhlö), Raimo Mustonen, Päivi Kurttio, Pia Vesterbacka, Maarit Muikku, Wendla Paile, Kyllikki Aakko, Hannele Aaltonen, Eeva Salminen, ym. TTL Tiina Santonen, Juha Tuovila, Mauri Mäkelä, Erja Mäkelä THL Ilkka Miettinen, Raimo Salonen, Markku Kuusi Muita mahdollisia yhteistyötahoja STM, PM/Matine PV, Evira, Valvira/ylitarkastaja Jaana Kilponen ja ryhmäpäällikkö Kaisa Mäntynen, valmiuspäälliköt, Oulun yliopisto, Ilmatieteen laitos, SM, MMM, SYKE Lainsäädännön implementointi -aihealue Tavoitteena on tukea asiantuntijatyöllä lainsäädännön hyviä käytäntöjä ja soveltaa Euroopan Unionin direktiivejä suomalaisiin olosuhteisiin. Lisäksi pyritään kokoamaan toimivia riskinhallintakeinoja, joita ovat työympäristössä työsuojelun puitedirektiivi ja työturvallisuuslaki, ympäristöterveydessä terveydensuojelulaki sekä terveydensuojelun huomioon ottaminen ympäristönsuojelulain ja muiden YM:n hallinnonalan keinoin. Esimerkiksi REACH:iin liittyvien lupa- ja rajoitusmenettelyjen sekä rekisteröintien ja altistumisskenaarioiden vaikuttavuutta työ- ja elinympäristön kemikaaliriskien hallinnassa selvitetään ja REACH:in toimeenpanoa Suomessa tuetaan. Tuotokset ohjelman loppuun mennessä: Koulutus ja seminaarit uusien lainsäädäntöjen soveltamisesta Asiantuntijalausunnot, artikkelit Soveltamisohjeet ja hyvät käytännöt Varovaisuusperiaatteen soveltamiseen liittyvä tutkimus Jatketaan SM-kenttiä koskevan direktiivin implementointia suomalaisille työpaikoille Jatketaan TTL:n ja THL:n antamaa tukea kansallisille viranomaisille Kemikaaliohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Perehdytään EU-säädöksistä johtuviin ongelmiin liittyen kauneudenhoidon laitteisiin Osallistutaan asuntojen terveellisyyteen liittyvien säädösten uusimiseen (Asumisterveysasetus ja sen soveltamisopas, mm. kosteus ja homeet, pienhiukkaset, melu, radon)

8 Osallistuminen tarpeen mukaan STM/YM-vetoisiin työryhmiin, joissa suunnitellaan uusien säädösten implementointia: talousvesidirektiivi ja säteilysuojeludirektiivi (BSS) TTL Rauno Pääkkönen (vastuuhlö), Maila Hietanen, Tiina Santonen, Helena Mäkinen THL Anne Hyvärinen, Otto Hänninen STUK Hannu Järvinen, Kari Jokela, Riikka Pastila, Eero Kettunen, Mika Markkanen, Päivi Kurttio Muita mahdollisia yhteistyötahoja STM, YM, SYKE, TUKES, Valvira/lakimies Laura Terho Riskiviestintä ja riskien kokeminen -teema Tavoitteena on kehittää riskikommunikaatiota ja selvittää kansalaisten ja päättäjien riskikäsityksiin vaikuttavia tekijöitä. Riskiviestintä ja riskien kokeminen on kaikkia aihealueita koskeva teema. SO- TERKO laitokset turvaavat tehokkaalla riskiviestinnällään eri toimijoiden ja kansalaisten ympäristöterveyteen liittyvät tietotarpeet Keskustellaan riskiviestinnän toteuttamistavoista, painotuksista, ulottuvuuksista ja aihealueiden tärkeydestä Kehitetään päätöksentekoa tukevia menetelmiä, avoimia, osallistavia ja vaikuttavia tiedonvälitystapoja Lisätään kemikaaliturvallisuustietoutta (esim. kemikaalien uudet luokitukset ja merkinnät) yrityksissä ja kansalaisten parissa. Toteutetaan viestintää, jonka perustana on vuonna 2013 valmistunut kansallinen vaarallisiin kemikaaleihin varustautumisohjelma. Seminaarit, työpajat, koulutukset THL järjestää viiden esityksen sisältävän Tautitaakka seminaarisarjan alkaen Järjestetään seminaari riskinhallintatoimenpiteiden terveyden parantamispotentiaalin ja kustannustehokkuuden arvioimisesta. Seminaarissa keskustellaan priorisointiperiaatteista ja eri tekijöiden (ravinto, ympäristökemikaalit, tapaturmat, infektiot jne.) merkityksestä ympäristöterveydelle. Terveysriskien torjuntaan ja torjuntatoimenpiteiden priorisointiin liittyvä seminaari pidetään Järjestetään mahdollisesti sisäilmaan liittyviä seminaareja alan tutkijoille. Järjestetään seminaarisarja riskeistä (THL vetoinen) STUK Päivi Kurttio (vastuuhlö), Eeva Salminen Tarja K Ikäheimonen, Anssi Auvinen, Wendla Paile, Tuomas Valmari, Olli Holmgren, Hilkka Karvinen, Risto Isaksson, Katja Kojo THL Jouni Tuomisto, Marjukka Mäkelä TTL Maila Hietanen, Markku Sainio

9 Voimavarat Alla on esitetty vain RISKY-ohjelman yhteistyöhön käytettävät voimavarat, ei laitosten normaalia toimintaa tai erillisiin projekteihin liittyvää toimintaa. Henkilötyökuukausia STUK TTL THL Ympäristöterveysriskien vertailu 0,5 0,5 0,5 Sisäilman laatu 0,5 0,5 0,5 Terveysriskien arviointi suunnittelussa ja päätöksenteossa 0,5 0,5 0,5 Ympäristöterveyden häiriötilanteet 0,5 0,5 0,5 Lainsäädännön implementointi 0,5 0,5 0,5 Riskiviestintä ja riskien kokeminen 0,5 0,5 0,5 Yhteensä Muut kulut n. 3 k (seminaari ja kokousjärjestelyt) RISKY-ohjelman riskien arviointi ja hallinta Ohjelman toteutukseen liittyy riskejä, jotka realisoituessaan vaikeuttavat tai estävät kokonaan ohjelman läpiviennin ja tulosten saavuttamisen. Tässä kuvataan tällaiset riskit sekä ne toimenpiteet, joita on suunniteltu todennäköisten riskien toteutumisen varalle. Merkittävä riski on käytettävissä olevien henkilöstöresurssien riittämättömyys ja avainhenkilöiden mahdollinen siirtyminen muihin tehtäviin tai muut poissaolot. Tätä riskiä voidaan hallita kouluttamalla useampi kuin yksi henkilö tietyn asian hallitsemiseen. Aineistojen tms. dokumentointi ja läpinäkyvyys ovat tässä myös oleellisia. Merkittävä riski liittyy myös yhteistyöhön, hankkeiden osapuoliin ja heidän sitoutumiseensa projektin tehtäviin ja aikatauluihin. Tällaiset riskit pyritään ennakoimaan hyvällä suunnittelulla ja sitouttamalla osapuolet hankkeisiin. Riski voi olla myös ohjelman rajaamisessa ja liian suurissa odotuksissa. RISKY-ohjelmassa rajataan aihepiiri ympäristön ja työympäristön kemikaaleihin, säteilyyn ja mikrobeihin ja niistä aiheutuviin terveysriskeihin. Ohjelmassa ei käsitellä esim. liikenneonnettomuuksia, psykososiaalisia tekijöitä, lääkkeitä, hoitoja tai rokotuksia. Koska RISKY-ohjelman toimiala on laaja, suunnittelussa huomioidaan kunkin hankkeen osalta myös muualla kuin osallistuvissa tahoissa jo tehtävä ja tehty työ, jotta ei tehdä päällekkäistä työtä. Kiireelliset ad hoc -tehtävät saattavat sekoittaa suunniteltujen hankkeiden edistymisen. Tämä riski pyritään hallitsemaan sillä, että ad hoc -tehtävätkin toivotaan suunniteltavan ja tiedotettavan etukäteen. Usein tämä voi olla kuitenkin vaikeaa, esim. tietyn asian saaman yllättävän julkisuuden vuoksi. Merkittävä riski ohjelman toteutumiselle on se, että hankkeille ei ole osoitettu rahoitusta. Mikäli ulkopuolista rahoitusta ei onnistuta saamaan, hankkeet saattavat jäädä toteutumatta. Hankkeille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan ulkopuolista rahoitusta. Viestinnän epäonnistuminen on riski. RISKY-ohjelmassa pyritään panostamaan riskiviestintään ja kouluttautumalla. Sosiaalisen median mahdollisuuksia tultaneen hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan. Tutkimuslaitosuudistus ja valtion budjettileikkaukset saattaa muuttaa suunnitellut kuviot.

10 Tulosten hyödyntäminen ja tiedottaminen Suuri osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä. Laadukkaaseen tutkimukseen perustuva realistinen käsitys riskeistä ja tieto siitä, miten näitä riskejä omilla ja yhteiskunnan keinoilla voi vähentää, parantaa terveyden lisäksi myös yleistä hyvinvointia ja elämänhallintaa. Ohjelma toteuttaa Säteilyturvakeskuksen, Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen strategioita sekä Sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali- ja terveyspolitiikan kolmatta strategista valintaa: Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta. Ohjelmassa pyritään myös toteuttamaan Valtioneuvoston periaatepäätöstä yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta. Ohjelmassa on huomioitu myös Suomen Akatemian nimeämiä ihmiskunnan suuria haasteita (Pohjoinen ilmasto ja ympäristö, Kestävä energia, Terve arki kaikille). Lisäksi erityisesti huomioidaan hallitusohjelman tavoitteet. Ohjelma edistää ympäristötekijöiden aiheuttamien riskienhallintaan liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan laatua ja tehokkuutta yhtenäistämällä toimintatapoja ja hyödyntämällä laitosten asiantuntijoita, osaamista, laitteita ja hankkeita. Yhteistyöryhmä tekee vuosittain tulosraportin ohjelman etenemisestä. Ohjelman aikana saatuja tuloksia hyödynnetään etenkin ympäristöterveyteen liittyvässä riskiviestinnässä. Ohjelman eri aihealueiden tuloksista tiedotetaan säännöllisesti ja tarpeen mukaan. Ohjelman puitteissa järjestetään tutkijatapaamisia ja seminaareja päättäjille ja kansalaisille. Päätöksentekijöitä ja mediaa pidetään ajan tasalla RISKY-ohjelman tapahtumista ja tuloksista SOTERKOn ja RISKYn www-sivujen ja sähköpostilistan välityksellä. Vaikuttavuus: Realistinen käsitys elin- ja työympäristön riskeistä ja tieto siitä, miten niitä voi hallita yksilön omilla ja yhteiskunnan keinoilla lisääntyy Ympäristöaltisteisiin liittyvien merkittävien riskien huomioiminen päätöksenteossa tehostuu Väestön terveys ja hyvinvointi paranee