Nimi... 2 Tausta... 2 Tavoitteet... 2

Transkriptio

1 1 (13) SOSIAALI JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ (SOTERKO); RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA SUUNNITELMA Sisältö 1 Nimi Tausta Organisointi ja toteutus... 3 Yhteistyöhankkeiden identifiointi osahanke Ympäristöterveysriskien vertailu aihealue Sisäilman laatu aihealue Terveysriskien arviointi suunnittelussa ja päätöksenteossa aihealue Ympäristöterveyden häiriötilanteet aihealue Lainsäädännön implementointi aihealue Riskiviestintä ja riskien kokeminen teema Seminaarit, työpajat Voimavarat RISKY ohjelman riskien arviointi ja hallinta Tulosten hyödyntäminen ja tiedottaminen... 13

2 2 (13) 1 Nimi RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA RISKY OHJELMA 2 Tausta Suuri osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä. Konkreettisena osoituksena tästä on se, että viimeisten yli 100 vuoden aikana tehty työ ja elinympäristön terveellisyyden turvaamiseksi on ratkaisevasti parantanut terveyttämme. Ympäristötekijöillä tarkoitetaan tässä elin ja työympäristön tekijöitä ja erilaisia olosuhteita, joissa työskennellään, asutaan tai virkistäydytään. Terveyshaittojen kvantifiointi parantaa ymmärrystä erilaisiin elin ja työympäristön riskitekijöihin liittyvistä epävarmuuksista ja haittojen suuruusluokista. Realistinen käsitys riskeistä ja tieto siitä, miten näitä riskejä omilla ja yhteiskunnan keinoilla voi vähentää, parantaa terveyden lisäksi myös yleistä hyvinvointia ja elämänhallintaa. Merkittäviä elin ja työympäristön riskitekijöitä väestön terveyden kannalta ovat esimerkiksi ulkoilman pienhiukkaset, auringon UVsäteily, ympäristömelu, sisäilman radon, altistuminen tupakansavulle, erilaiset tapaturmat, kemikaalit sekä rakennusten kosteus ja homevauriot, jotka aiheuttavat kuolemantapauksia, vakavia sairaustapauksia, tai huomattavan määrän lievemmistä oireista tai häiritsevyydestä kärsiviä. RISKY ohjelma toteuttaa Säteilyturvakeskuksen, Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen strategioita sekä Sosiaali ja terveysministeriön Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali ja terveyspolitiikan kolmatta strategista valintaa: Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta 1. Ohjelmassa pyritään myös toteuttamaan Valtioneuvoston periaatepäätöstä yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta 2. Ohjelmassa on huomioitu myös Suomen Akatemian nimeämiä ihmiskunnan suuria haasteita (Pohjoinen ilmasto ja ympäristö, Kestävä energia, Terve arki kaikille) 3. Lisäksi huomioidaan hallitusohjelma 4, hallitusohjelmassa mainitun kansallisen kemikaaliohjelman 5 tavoitteet, sekä Tutkimus ja innovaationeuvoston tutkimus ja innovaatiopoliittinen linjaus RISKY ohjelmassa käsiteltäviin hallitusohjelman linjauksiin on viitattu kunkin aihealueen kohdalla. Ohjelma edistää ympäristötekijöiden aiheuttamien riskien hallintaan liittyvän tutkimus ja kehittämistoiminnan laatua ja tehokkuutta yhtenäistämällä toimintatapoja ja hyödyntämällä laitosten asiantuntijoita, osaamista, laitteita ja hankkeita. 3 Yleistavoitteet (vaikuttavuus) Realistinen käsitys elin ja työympäristön riskeistä ja tieto siitä, miten niitä voi hallita yksilön omilla ja yhteiskunnan keinoilla lisääntyy Ympäristöaltisteisiin liittyvien merkittävien terveysriskien ottaminen huomioon päätöksenteossa tehostuu Väestön terveys ja hyvinvointi paranee Odotettavissa olevat tulokset Tuotetaan vertailukelpoista tietoa ympäristötekijöiden aiheuttamien terveysriskien ehkäisyä ja hallintaa varten Lisätään ymmärrystä erilaisiin ympäristön riskitekijöihin liittyvistä epävarmuuksista ja haittojen suuruusluokista Hyödynnetään olemassa olevat resurssit paremmin yhteiskunnan turvallisuusstrategia _ja_innovaationeuvosto/julkaisut/linjaus pdf

3 3 (13) 4 Organisointi ja toteutus Koordinaattori ja yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmä edistää tutkijoiden ja asiantuntijoiden vuorovaikutusta, yhteisten hankkeiden luomista sekä hankkeiden tulosten hyödyntämistä. Koordinaattori yhteistyöryhmän tukemana vastaa ohjelman työsuunnitelmasta, seuraa ohjelman edistymistä, pitää yllä yhteisten hankkeiden ja muun yhteistyön luetteloa sekä raportoi ohjelman toiminnasta ja suunnitelmista vuosittain yhteenliittymän johtoryhmälle. Yhteistyöryhmän kokoonpano: Säteilyturvakeskus STUK: Päivi Kurttio, laboratorionjohtaja, ohjelman koordinaattori Sisko Salomaa, tutkimusjohtaja Hannu Järvinen, johtava asiantuntija Kari Jokela, tutkimusprofessori Työterveyslaitos TTL: Timo Tuomi, osaamiskeskuksen johtaja Rauno Pääkkönen, teemajohtaja Tiina Santonen, tiimipäällikkö Maila Hietanen, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: Juha Pekkanen, osastonjohtaja Otto Hänninen, erikoistutkija Jouni Tuomisto, yksikön päällikkö Ilkka Miettinen, yksikön päällikkö Laitosten ulkopuoliset yhteistyötahot sekä hankkeisiin osallistuvat muut laitosten edustajat esitetään aihealueittain. Aihealueilla ja teemalla on nimetty vastuuhenkilöt, jotka vastaavat osaltaan hankkeen etenemisestä. Hankkeiden etenemisestä informoidaan asianomaisia tahoja mm. ministeriössä. STMn yhteyshenkilö on johtaja Jari Keinänen. RISKY ohjelman puitteissa tehdään asiantuntijayhteistyötä, tutkimus ja kehittämishankkeita, julkaisuja ja kannanottoja sekä pidetään seminaareja. Seuraavissa kappaleissa on esitetty tarkemmat tiedot aihealueittain sekä osahankkeen ja teeman osalta.

4 4 (13) Yhteistyöhankkeiden identifiointi osahanke Tavoitteena on listata ja kehittää STUKin, THLn ja TTLn ympäristöterveyden riskienhallintaan liittyviä tutkimus ja kehityshankkeita ja identifioida synergioita. Yhteistyöryhmä kartoittaa laitosten ympäristötekijöihin liittyvien riskien hallintaa selvittävät nykyiset hankkeet, vireillä olevan yhteistyön ja yhteistyötarpeet. Hankkeet luokitellaan aihealueittain. Aihealueita ovat: 1. Ympäristöterveysriskien vertailu 2. Sisäilman laatu 3. Terveysriskien arviointi suunnittelussa ja päätöksenteossa 4. Ympäristöterveyden häiriötilanteet 5. Lainsäädännön implementointi Kaikkia aihealueita koskevana teemana on riskiviestintä ja riskien kokeminen. Tuotokset Listataan STUKin, TTLn ja THLn tutkimus ja kehittämishankkeet aihealueittain (nykyiset hankkeet, vireillä oleva yhteistyö, yhteistyötarpeet) DOHA_n _vR_RISKY_hankelista.docx Identifioidaan yhteistyötarpeet ja synergia Päivitetään RISKY suunnitelma STUK Päivi Kurttio, Sisko Salomaa, Hannu Järvinen, Kari Jokela TTL Rauno Pääkkönen, Timo Tuomi, Tiina Santonen, Maila Hietanen THL Juha Pekkanen, Otto Hänninen, Jouni Tuomisto, Ilkka Miettinen Aikataulu olemassa olevat hankkeet listattu yhteistyötarpeet ja synergia identifioitu RISKY suunnitelma päivitetään ja osahanke loppuu Projektin laadunhallintaa koskevat toimenpiteet ja eettiset näkökohdat Osahankkeen edistyminen dokumentoidaan ja RISKY suunnitelma päivitetään selvityksen perusteella.

5 5 (13) 4.1 Ympäristöterveysriskien vertailu aihealue Tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltaista ja vertailevaa tietoa ympäristöterveysriskeistä sekä kehittää ja parantaa ympäristöriskien arviointia ja hallintaa. Lisäksi vertaillaan ja kehitetään riskinarviointimenetelmiä. Aihealue tuottaa tietoa ja tukee hallitusohjelmassa mainittuja tavoitteita koskien terveydensuojeluohjelmaa sekä arviointia nykyisten toimien riittävyydestä kemikaalien terveys ja ympäristöriskien minimoimisessa. Tavoitteena on myös lisätä tietoa uusiin teknologioihin liittyvistä terveysriskeistä ja siitä, miten niihin voitaisiin varautua. Esimerkkejä aihealueen aiheista: Säteily: o säteilyn käyttö kuvantamisessa (tietokonetomografia, magneettikuvaukset) o ionisoimaton säteily: matkapuhelimet, langaton viestintä ja energiansiirto o laserosoittimien tai muiden uusien tekniikoiden käyttö häirintään o kauneudenhoitolaitteet (tatuointien poisto lasereilla, selluliitin poisto kuumentamalla, ym.) Kemikaalit: o kansallisen kemikaaliohjelman väliarvioinnin yhteydessä kiinnitetään huomiota kemikaalien nanopartikkeleihin, yhteisvaikutusten arviointiin ja hormonitoimintaa häiritsevien aineiden arviointiin sekä arvioidaan niiden merkitys ja hallintatarve o kansallisessa kemikaaliohjelmassa esitetyn altistumisseurantaohjelmaa koskevan tavoitteen arviointi Mikrobit: o sisäilma ja vesi Tapaturmat o työ ja kotitapaturmilla on suuri kansantaloudellinen ja työturvallisuudellinen merkitys. Tapaturmien analysointiin ja hallintaan tarvitaan uutta näkemystä. Erityisiä yhteistyön muotoja voisivat olla liikkumistapaturmien torjunta, turvallisuusviestintä ja turvallisuusasiantuntijoiden välinen vuorovaikutus sekä Perjantai 13. päivä kampanjan edistäminen Aihealueen tiimoilta järjestetään seminaareja ja koulutusta sekä kirjoitetaan yleistajuisia ja tieteellisiä julkaisuja sekä kootaan tulokset tarpeellisilta osin kansallisen terveydensuojeluohjelmaan. Yhteistyöaiheita ovat Ympäristö ja työterveysriskien priorisointi (yleisimmät, haitallisimmat, estettävissä olevat riskit) ja riskien yhteismitallistaminen (DALYt, QALYt) Hyödyt haitat vertailu (kalansyönti: dioksiinit/rasvat, diagnostinen säteily, UV: ihosyöpä/d vit., CCAvs. kreosootti kylläste) Altisteiden yhteisvaikutukset, monialtistuminen (esim. melu ja pölyt, melu ja liuottimet), monisairausriskit Nanomateriaalien ja hormonihäiriköiden terveysriskit Mittarit lievemmille haitoille, häiritsevyys, hyvinvointi Tuotokset ohjelman loppuun mennessä Suomenkieliset artikkelit ympäristöterveysriskeistä sekä uusiin teknologioihin liittyvistä riskeistä Osuus kansallisesta terveydensuojeluohjelmasta Kansainväliset artikkelit ympäristöterveysriskeistä sekä uusiin teknologioihin liittyvistä riskeistä Seminaarit ympäristöterveysriskeistä sekä uusiin teknologioihin liittyvistä riskeistä Valvonta ja onnettomuusriskin vähentämisohjeistus kauneudenhoitolaitteille THL Juha Pekkanen (vastuuhlö), Otto Hänninen, Jouni Tuomisto, Anne Lounamaa STUK Päivi Kurttio, Hannu Järvinen, Anssi Auvinen, Kari Jokela, Eeva Salminen, Wendla Paile, Sirpa Heinävaara, Riikka Pastila, Sisko Salomaa, Katja Kojo, Lasse Ylianttila, Lauri Puranen, Virpi Launonen, Carita Lindholm TTL Maila Hietanen, Tiina Santonen, Rauno Pääkkönen, Timo Tuomi, Markku Aaltonen Muita mahdollisia yhteistyötahoja Itä Suomen yliopisto, SYKE, Evira, Valvira, TUKES

6 6 (13) Aikataulu Suomenkielinen artikkeli ympäristöterveysriskeistä Valvonta ja onnettomuusriskin vähentämisohjeistus kauneudenhoitolaitteille Laadunhallintaa koskevat toimenpiteet ja eettiset näkökohdat Hankkeessa noudatetaan laitosten laatuohjeita.

7 7 (13) 4.2 Sisäilman laatu aihealue Tavoitteena on parantaa suomalaisten asuntojen ja työpaikkojen sisäilman laatua lisäämällä yhteistyötä tutkimus, kehittämis ja ohjeistushankkeissa, jotka liittyvät energiataloudellisesti optimoituun ilmanvaihtoon ja pienhiukkasten suodatukseen, sisäilman radoniin, kosteus ja homeongelmiin sekä kemikaaleihin. Aihealueessa huomioidaan seuraavia hallitusohjelman teemoja: kosteus ja hometalkoiden jatkaminen ja osaamisen siirtyminen koulutukseen ja rakennusalan toimijoille; energiatehokkaiden rakennusten lisääntyminen ja uusien korjausrakentamiskäytäntöjen ja innovaatioiden edistäminen. Osapuolet tekevät merkittävässä määrin yhteistyötä sisäilmaongelmien parissa mm. kansallisen kosteus ja hometalkoiden merkeissä. Tarkoituksena on kartoittaa, voiko sisäilmaan liittyvissä kehityshankkeissa löytää lisää synergioita ja vähentää päällekkäisyyttä. Tutkimuksessa ja ohjeistuksessa pyritään lisäämään yhteistyötä niin, että kaikki sisäilman laatua heikentävät tekijät huomioidaan. Aihealue pyritään liittämään kiinteästi rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskuksen (RYM SHOK) toimintaan. Tuotokset ohjelman loppuun mennessä Uutta tutkimustietoa ja ohjeistusta sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi Sisäilmatutkijoiden tapaamiset, seminaarit ja yhteishankkeet Tiedotetaan hyvistä rakentamis, korjaus ja asumistavoista Koulutetaan rakennusalan ammattilaisia ja yrityksiä (sertifiointi?) Julkaistaan korjaus ja rakennusoppaita Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan yleisö ja ammattilaismessuille TTL Kari Reijula (vastuuhlö), Eero Palomäki, Sanna Lappalainen, Marjaana Lahtinen STUK Hannu Arvela, Heikki Reisbacka, Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Päivi Kurttio THL Aino Nevalainen, Ulla Haverinen Shaughnessy, Raimo Salonen Muita mahdollisia yhteistyötahoja Ympäristöministeriö, STM Itä Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Valvira/ylitarkastaja Pertti Metiäinen, Oulun yliopisto Aikataulu radonkorjausopas ilmestyy sisäilmatutkijatapaaminen Sisäilmastoseminaarissa koulutus rakentamisen ammattilaisille ja asukasilta väestölle + tiedotustilaisuus Laadunhallintaa koskevat toimenpiteet ja eettiset näkökohdat Hankkeessa noudatetaan laitosten laatuohjeita.

8 8 (13) 4.3 Terveysriskien arviointi suunnittelussa ja päätöksenteossa aihealue Tavoitteena on sisällyttää ympäristöterveysriskit kiinteämmin osaksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Aihealueessa huomioidaan seuraavat hallitusohjelman maininnat: ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa, kansallisen talousveden turvallisuussuunnitelman ja terveydensuojeluohjelman laatiminen, lisääntynyt mielenkiinto hyödyntää arktisten alueiden luonnonvaroja, pyrkimys yhdyskuntarakenteen tiivistymiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen, melun terveys ja häiriövaikutuksien vähentäminen, sekä pienhiukkasille altistumisen ja siitä johtuvien terveyshaittojen vähentäminen. Aihealueessa toteutetaan STMn Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali ja terveyspolitiikan kolmatta strategista valintaa eli Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta. Tavoitteena on selvittää ja ohjeistaa ympäristöterveysriskien ja ihmisten suojelun huomioiminen yhdyskuntasuunnittelussa ja hyväksymismenettelyissä (rakentaminen, kaavoitus, yhdyskuntasuunnittelu, ympäristövaikutusten arviointimenettely, ympäristölupakäytäntö). Esimerkkeinä voivat olla alueelliset jätehuollon kokonaisratkaisut, talousveden turvallisuus, voimajohdot, tukiasemat, kaivokset, kivimurskaamot, energiantuotanto tai kemikaalien elinkaari ja kiertokulku. Hankkeessa tarkastellaan myös rajapintoja, missä elin ja työympäristö voivat joutua vastakkain. Lisäksi hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan päätösanalyysimenetelmiä. Tuotokset ohjelman loppuun mennessä Osallistutaan kansallisen terveydensuojeluohjelman laatimiseen, missä käsitellään mm. ympäristöterveysriskien arviointia ja priorisointia, tavoitteita ympäristöterveysriskien pienentämiseksi ja toteuttamisvaihtoehtoja tavoitteiden toteuttamiseksi Osallistutaan kaava, YVA sekä ympäristölupamenettelyjen toimivuuden arviointiin koskien ympäristöterveyshaittojen huomioon ottamista sekä pyritään vaikuttamaan siihen, että ympäristöterveyden näkökulma huomioidaan valtakunnallisissa alueidenkäytön suunnittelussa nykyistä paremmin Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan Tekesin Green mining ohjelmaan, mikä on konsepti kaivosten ympäristö, ympäristö ja työterveysriskien arviointiin ja hallintaan osana uusien kaivoksien suunnittelua THL Jouni Tuomisto (vastuuhlö), Juha Pekkanen, Otto Hänninen STUK Tarja K Ikäheimonen, Raimo Mustonen, Dina Solatie, Päivi Kurttio, Tommi Toivonen, Sisko Salomaa TTL Rauno Pääkkönen, Timo Tuomi, Milja Koponen Muita mahdollisia yhteistyötahoja STM, YM, SYKE, Valvira/ylitarkastaja Päivi Aalto ja ryhmäpäällikkö Kaisa Mäntynen ELY keskukset, AVIt, Aalto yliopisto Aikataulu 2012 ( Terveydensuojeluohjelma valmistuu, muut tulokset samoihin aikoihin) Laadunhallintaa koskevat toimenpiteet ja eettiset näkökohdat Hankkeessa noudatetaan laitosten laatuohjeita.

9 9 (13) 4.4 Ympäristöterveyden häiriötilanteet aihealue Laitokset tekevät yhteistyötä valmiudessa vastata ympäristöterveyteen liittyvissä häiriötilanteissa. Häiriötilanteita voivat olla mm.: Kemikaaleille, mikrobeille tai säteilylle altistumiseen johtavat tapahtumat (CBRN uhkat, onnettomuudet, tahalliset sabotaasit) Talousvesiongelmat ja epidemiat; huomioidaan hallitusohjelman linjaukset STMn johdolla laadittavasta kansallisesta talousveden turvallisuussuunnitelmasta, jonka tavoitteena on turvallisen talousveden varmistaminen kaikissa tilanteissa, sekä tavoite parantaa viranomaisten toimintakykyä (elintarvike ja) vesivälitteisten epidemioiden torjumiseksi Häiriötilanteiden jälkiselvittely ja pitkäaikaisriskien arviointi (mm. saastuneen ympäristön tunnistaminen, puhdistaminen ja jätehuolto sekä leviämis ja laimenemismallit) Työturvallisuus sekä väestön riskit ja suojautuminen CBRN tilanteissa Laitokset jatkavat toimintaansa ympäristöterveyden häiriötilanteiden hallitsemiseksi olemassa olevissa organisaatioissa, joita ovat COSK eli Vakavien kemiallisten uhkien osaamiskeskus (TTL, THL), B osaamiskeskus (THL), säteilyyn liittyvä valmiustoiminta (STUK) ja Zoonoosikeskus (THL). Asiantuntijoiden kiinteämpää yhteistyötä ja uusien mittaustekniikoiden hyödyntämistä edistetään mm. yhteisissä valmiusseminaareissa ja koulutuksissa ja kirjoittamalle yleistajuisia artikkeleita. Toteutuksessa huomioidaan Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, valmiuksien ylläpito ja päivittäminen ajankohtaisten riskiskenaarioiden mukaisesti. Lisäksi selvitetään, mitä on opittu viime aikojen häiriötilanteista (Fukushima, Islannin tulivuorenpurkaus, Nokian vesiepidemia). Tuotokset ohjelman loppuun mennessä CBRN koulutus asiantuntijoille Ilmatieteen laitoksen mallien sekä muiden häiriötilanteiden tunnistusmenetelmien hyödyntäminen sekä THLn, TTLn ja STUKin tuottaman nopean väestön terveysriskinarvioinnin ja riskeistä varoittamisen menetelmien kehittäminen yhdessä STMn kanssa Osallistuminen valmiusharjoituksiin Osallistuminen talousveden turvallisuussuunnitelman valmisteluprosessiin erityistilanteiden osalta Malliskenaarioiden tuottaminen harjoituksiin Ensivastetoimijoiden riskienhallinta ympäristöterveyden häiriötilanteissa (COSAFE hankkeen kokemusten hyödyntäminen) THL:n epidemiaselvityskurssit STUK Tarja K Ikäheimonen (vastuuhlö), Raimo Mustonen, Päivi Kurttio, Pia Vesterbacka, Maarit Muikku, Michael Ammann, Wendla Paile, Kyllikki Aakko, Hannele Aaltonen, Eeva Salminen, ym. TTL Tiina Santonen, Juha Tuovila, Mauri Mäkelä, Erja Mäkelä THL Ilkka Miettinen, Raimo Salonen, Markku Kuusi Muita mahdollisia yhteistyötahoja STM, PM/Matine PV/PVTT, Sotilaslääketieteenkeskus, Evira, Valvira/ylitarkastaja Jaana Vaitomaa ja ryhmäpäällikkö Kaisa Mäntynen, POTHNK, valmiuspäälliköt, Oulun yliopisto, Ilmatieteen laitos, SM (Luonnononnettomuudet, kansallinen yhteistyöverkosto), MMM (esim. tulvat) Aikataulu *.2012 valmiusharjoitus Laadunhallintaa koskevat toimenpiteet ja eettiset näkökohdat Hankkeessa noudatetaan laitosten laatuohjeita.

10 10 (13) 4.5 Lainsäädännön implementointi aihealue Tavoitteena on tukea asiantuntijatyöllä lainsäädännön hyviä käytäntöjä, soveltaa Euroopan Unionin direktiivien soveltamista suomalaisiin olosuhteisiin. Lisäksi pyritään kokoamaan toimivia riskinhallintakeinoja, joita ovat työympäristössä työsuojelun puitedirektiivi ja työturvallisuuslaki, ympäristöterveydessä terveydensuojelulaki sekä terveydensuojelun huomioon ottaminen ympäristönsuojelulain ja muiden YM:n hallinnonalan keinoin. Esimerkiksi REACH:iin liittyvien lupa ja rajoitusmenettelyjen sekä rekisteröintien ja altistumisskenaarioiden vaikuttavuutta työ ja elinympäristön kemikaaliriskien hallinnassa selvitetään ja REACH:in toimeenpanoa Suomessa tuetaan. Riskienhallinnan perustan vahvistaminen tieteellisiin tutkimuksiin nojaten Riskienhallinta erilaisissa tilanteissa elin ja työympäristössä (varovaisuusperiaate, tavoitetasot, control banding) Lainsäädännöllisten toimien vaikuttavuuden arviointi Sähkömagneettisten kenttien työntekijädirektiivin ja väestösuosituksen implementointi suomalaiseen lainsäädäntöön, uusi optisten säteilyiden valtioneuvoston asetuksen soveltaminen Ionisoivan säteilyn direktiivien ja standardien (Basic Safety Standard) uusiminen ja soveltaminen Tuotokset ohjelman loppuun mennessä Koulutus ja seminaarit uusien lainsäädäntöjen soveltamisesta Asiantuntijalausunnot, artikkelit Soveltamisohjeet ja hyvät käytännöt Varovaisuusperiaatteen soveltamiseen liittyvä tutkimus TTL Rauno Pääkkönen (vastuuhlö), Maila Hietanen, Tiina Santonen, Helena Mäkinen THL Juha Pekkanen, Osmo Hänninen STUK Hannu Järvinen, Kari Jokela, Riikka Pastila, Eero Kettunen, Mika Markkanen Muita mahdollisia yhteistyötahoja STM, YM, SYKE, TUKES, Valvira/lakimies Laura Terho Aikataulu Seminaari riskienhallinnasta, lainsäädännön soveltamisesta ja varovaisuusperiaatteen soveltamisesta Laadunhallintaa koskevat toimenpiteet ja eettiset näkökohdat Hankkeessa noudatetaan laitosten laatuohjeita.

11 11 (13) 4.6 Riskiviestintä ja riskien kokeminen teema Tavoitteena on kehittää riskikommunikaatiota ja selvittää kansalaisten ja päättäjien riskikäsityksiin vaikuttavia tekijöitä. Riskiviestintä ja riskien kokeminen on kaikkia aihealueita koskeva teema. RISKY ohjelma pyrkii kehittämään ympäristöterveysriskeihin liittyvää kommunikaatiota. Teeman puitteissa selvitetään, tutkitaan ja pyritään kehittämään malleja toimia ja kommunikoida epäselvissä tilanteissa. Erityisesti huomioidaan monikemikaali, sähkö, haju ja homeherkkyys. Tuotokset ohjelman loppuun mennessä Lääkäripäivillä 2012 paneelikeskustelu (työnimi): Modern health worriers (sähköherkät, hajuherkät, homeoireiset) FINOHTA työryhmän (THL,TTL) selvitys tuoksuherkkyyden tai multiple chemical sensitivity tapausten hoidossa/estossa käytettävien interventioiden vaikuttavuudesta Kirjoitukset yleistajuisiin ammattilehtiin Selvitys monikemikaali, sähkö, haju ja homeherkkyyden kokemisen laajuudesta Suomessa sekä yhteenveto siitä, mitä em. herkkyyksistä tällä hetkellä tiedetään RADPAR projektin (EU/DG SANCO) radon riskikommunikaatiokokemusten implementointi EU/DG SANCO: EMF Stakeholders Group, sähkömagneettisia kenttiä koskeva asiantuntijaryhmä Riskikommunikaatiokoulutus ympäristöterveyden asiantuntijoille STUK Risto Isaksson (vastuuhlö), Eeva Salminen, Tarja K Ikäheimonen, Anssi Auvinen, Wendla Paile, Tuomas Valmari, Olli Holmgren, Hannu Arvela, Päivi Kurttio, Hilkka Karvinen THL Juha Pekkanen, Jouni Tuomisto, Marjukka Mäkelä TTL Maila Hietanen, Markku Sainio Muita mahdollisia yhteistyötahoja Jyväskylän yliopisto, Päivi Tirkkonen Aikataulu Lääkäripäivät (modern health worriers) RADPAR/radonriskikommunikaation implementointi Selvitys herkkyyksien kokemisen laajuudesta sekä yhteenveto aiheesta tehdyistä tutkimuksista EMF Stakeholders Group raportti Riskikommunikaatiokoulutus asiantuntijoille Laadunhallintaa koskevat toimenpiteet ja eettiset näkökohdat Hankkeessa noudatetaan laitosten laatuohjeita.

12 12 (13) 5 Seminaarit, työpajat Suunnitelma ohjelman puitteissa järjestettävistä seminaareista ja koulutuksista v.2012: Lääkäripäivät (modern health worriers) Sisäilmatutkijatapaaminen Sisäilmastoseminaarissa Koulutus rakentamisen ammattilaisille ja asukasilta väestölle/sisäilma Seminaari riskienhallinnasta ja lainsäädännön soveltamisesta Riskikommunikaatiokoulutus asiantuntijoille xx.2012 Valmiusharjoitus 6 Voimavarat Alla on esitetty vain RISKY ohjelman yhteistyöhön käytettävät voimavarat, ei laitosten normaalia toimintaa tai erillisiin projekteihin liittyvää toimintaa. RISKY ohjelman projektikoodi STUKissa on v.2012 Henkilötyökuukausia Yhteensä (k ) STUK TTL THL Ympäristöterveysriskien vertailu Sisäilman laatu Terveysriskien arviointi suunnittelussa ja päätöksenteossa Ympäristöterveyden häiriötilanteet Lainsäädännön implementointi Riskiviestintä ja riskien kokeminen Yhteensä Seminaarijärjestelyjä varten SOTERKO yhteenliittymältä haetaan: Koulutus rakentamisen ammattilaisille ja asukasilta väestölle/sisäilma 2 k Seminaari riskienhallinnasta ja lainsäädännön soveltamisesta 1 k Riskikommunikaatiokoulutus asiantuntijoille 2 k Yhteensä 5 k 7 RISKY ohjelman riskien arviointi ja hallinta Ohjelman toteutukseen liittyy riskejä, jotka realisoituessaan vaikeuttavat tai estävät kokonaan ohjelman läpiviennin ja tulosten saavuttamisen. Tässä kuvataan tällaiset riskit sekä ne toimenpiteet, joita on suunniteltu todennäköisten riskien toteutumisen varalle. Merkittävä riski on käytettävissä olevien henkilöstöresurssien riittämättömyys ja avainhenkilöiden mahdollinen siirtyminen muihin tehtäviin tai muut poissaolot. Tätä riskiä voidaan hallita kouluttamalla useampi kuin yksi henkilö tietyn asian hallitsemiseen. Aineistojen tms. dokumentointi ja läpinäkyvyys ovat tässä myös oleellisia. Merkittävä riski liittyy myös yhteistyöhön, hankkeiden osapuoliin ja heidän sitoutumiseensa projektin tehtäviin ja aikatauluihin. Tällaiset riskit pyritään ennakoimaan hyvällä suunnittelulla ja sitouttamalla osapuolet hankkeisiin. Riski voi olla myös ohjelman rajaamisessa ja liian suurissa odotuksissa. RISKY ohjelmassa rajataan aihepiiri ympäristön ja työympäristön kemikaaleihin, säteilyyn ja mikrobeihin ja niistä aiheutuviin terveysriskeihin. Ohjelmassa ei käsitellä esim. liikenneonnettomuuksia, psykososiaalisia tekijöitä, lääkkeitä, hoitoja tai

13 13 (13) rokotuksia. Koska RISKY ohjelman toimiala on laaja, suunnittelussa huomioidaan kunkin hankkeen osalta myös muualla kuin osallistuvissa tahoissa jo tehtävä ja tehty työ, jotta ei tehdä päällekkäistä työtä. Kiireelliset ad hoc tehtävät saattavat sekoittaa suunniteltujen hankkeiden edistymisen. Tämä riski pyritään hallitsemaan sillä, että ad hoc tehtävätkin toivotaan suunniteltavan ja tiedotettavan etukäteen. Usein tämä voi olla kuitenkin vaikeaa, esim. tietyn asian saaman yllättävän julkisuuden vuoksi. Merkittävä riski ohjelman toteutumiselle on se, että hankkeille ei ole osoitettu rahoitusta. Mikäli ulkopuolista rahoitusta ei onnistuta saamaan, hankkeet saattavat jäädä toteutumatta. Hankkeille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan ulkopuolista rahoitusta. Viestinnän epäonnistuminen on riski. RISKY ohjelmassa pyritään panostamaan riskiviestintään ja kouluttautumalla. Sosiaalisen median mahdollisuuksia tultaneen hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan. 8 Tulosten hyödyntäminen ja tiedottaminen Suuri osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä. Laadukkaaseen tutkimukseen perustuva realistinen käsitys riskeistä ja tieto siitä, miten näitä riskejä omilla ja yhteiskunnan keinoilla voi vähentää, parantaa terveyden lisäksi myös yleistä hyvinvointia ja elämänhallintaa. Ohjelma toteuttaa Säteilyturvakeskuksen, Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen strategioita sekä Sosiaali ja terveysministeriön Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali ja terveyspolitiikan kolmatta strategista valintaa: Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta. Ohjelmassa pyritään myös toteuttamaan Valtioneuvoston periaatepäätöstä yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta. Ohjelmassa on huomioitu myös Suomen Akatemian nimeämiä ihmiskunnan suuria haasteita (Pohjoinen ilmasto ja ympäristö, Kestävä energia, Terve arki kaikille). Lisäksi erityisesti huomioidaan hallitusohjelman tavoitteet. Ohjelma edistää ympäristötekijöiden aiheuttamien riskienhallintaan liittyvän tutkimus ja kehittämistoiminnan laatua ja tehokkuutta yhtenäistämällä toimintatapoja ja hyödyntämällä laitosten asiantuntijoita, osaamista, laitteita ja hankkeita. Yhteistyöryhmä tekee vuosittain tulosraportin ohjelman etenemisestä. Ohjelman aikana saatuja tuloksia hyödynnetään etenkin ympäristöterveyteen liittyvässä riskiviestinnässä. Ohjelman eri aihealueiden tuloksista tiedotetaan säännöllisesti ja tarpeen mukaan. Ohjelman puitteissa järjestetään tutkijatapaamisia ja seminaareja päättäjille ja kansalaisille. Päätöksentekijöitä ja mediaa pidetään ajan tasalla RISKY ohjelman tapahtumista ja tuloksista SOTERKOn www sivujen ja sähköpostilistan välityksellä. Vaikuttavuus: Realistinen käsitys elin ja työympäristön riskeistä ja tieto siitä, miten niitä voi hallita yksilön omilla ja yhteiskunnan keinoilla lisääntyy Ympäristöaltisteisiin liittyvien merkittävien riskien huomioiminen päätöksenteossa tehostuu Väestön terveys ja hyvinvointi paranee