HOITOSUUNNITELMA KOHMANPUISTON LAIDUNALUEEN HOITOSUUNNITELMA. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue

Transkriptio

1 HOITOSUUNNITELMA KOHMANPUISTON LAIDUNALUEEN HOITOSUUNNITELMA Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue

2 SISÄLLYS Johdanto 3 1 KOHTEEN KUVAUS Yleiskuvaus Luonnonolosuhteet Kasvillisuus Kohteen arvot 5 2 HOIDON TAVOITTEET 6 3 HOITOMENETELMÄT Perustamistoimenpiteet Laidunnus Puuston hoito Vieraslajin torjunta Pientareiden hoito Kuivatus 9 4 TIEDOTUS JA ASUKASYHTEISTYÖ 10 5 HOITOTOIMET VUOSITTAIN 11 6 KUSTANNUSARVIO 12 7 HOIDON SEURANTA 13 8 LÄHTEET 13 Liitteet: Liite 1. Suunnitelmakartta Liite 2. Ohjeita eläinten valvontaan Liite 3. Laiduntamissopimus -malli Raportti ja suunnitelma: Riikka Söyrinki Kuvat: Riikka Söyrinki 2 Kohmanpuiston laidunalue

3 JOHDANTO Ympäristönhoito maaseutumaisin menetelmin kehittää ja monipuolistaa avoimia viheralueita. Viherympäristöliiton hoitoluokituksen mukaisesti B-hoitoluokan laidunalueen hoito perustuu aina kohdekohtaiseen hoitosuunnitelmaan. Laidunnus lisää luonnon monimuotoisuutta ja säilyttää alueen avoimuutta. Laidunalue tuottaa myös palveluja asukkaille virkistyksen, elämysten ja oppimisen muodossa. Avoimia niittyjä ja puustoisia hakamaita on menneinä vuosikymmeninä hoidettu perinteisesti laiduntamalla. Kohmanpuisto on osa Tohloppijärven ympäristön vanhaa kulttuurimaisemaa. Laidunalue on ollut peltoa vielä 1970-luvulla, jonka jälkeen se on jäänyt pois viljelystä. Alueella kasvoi jo runsaasti puustoa, kun vuonna 2013 alueen eteläosan niitty peruskunnostettiin raivaamalla. Alueelta poistettiin runsaasti puustoa, jonka jälkeen aluetta on hoidettu säännöllisesti niittomurskaamalla. Kohmanpuistosta tulee Tampereen kaupungin toinen laidunnettu viheralue Peltolammin Rukkamäenpuiston lisäksi. Kohmanpuiston laidunalueen hoitosuunnitelma on laadittu ProAgria Etelä-Suomen toimesta. Suunnitelman luonnos valmistui alkukeväästä 2019, ja alueen laidunnus aloitettiin sen mukaisesti toukokuun 21. päivä. Tämän jälkeen suunnitelma tehtiin valmiiksi asti, ja mukaan saatiin tuoreita kuvia laidunalueelta. Työn tilaajana on on kaupunkiympäristön palvelualue ja yhteyshenkilönä rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski. Tampereella Riikka Söyrinki maisema-asiantuntija ProAgria Etelä-Suomi, maa- ja kotitalousnaiset MKN Maisemapalvelut Hoitosuunnitelma v

4 1 KOHTEEN KUVAUS 1.1 YLEISKUVAUS Kohmanpuiston laidunalue sijaitsee Tampereen Ristimäen kaupunginosassa, Tohloppijärven lounaispuolella. Laitumen länsipuolella sijaitsee Mediapoliksen kiinteistö. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,50 hehtaaria. Kohde kuuluu Tesoman alueeseen, jonka hoidosta vastaa yksityinen urakoitsija Ympäristöpalvelut Knuutila Oy. Laidunalue sisältyy Tohloppijärven ympäristön vuosille laadittuun kehittämissuunnitelmaan ja viheralueiden hoitosuunnitelmaan, jonka yhdyskuntalautakunta hyväksyi Alue kuuluu pääosin hoitoluokkaan B3 maisemaniitty ja laidunalue, johon kuuluu sekä avointa niittyä että puustoista hakamaata. Laitumen eteläpuolella, Tohlopinranta -kadun varressa on A3 hoitoluokan nurmikkoa, jossa kasvaa muutamia kauniita yksittäispuita. Asemakaavassa Kohmanpuiston laidun on merkinnällä P, puisto. Alueen eteläosa on asemakaavan muutosaluetta; Tohlopinrannan asemakaavan muutos, kaava nro Laidunalueen luoteispuolella sijaitsee Rasonhaan perintömetsä, joka on luontoarvoiltaan merkittävä metsäalue. Perintömetsä säilytetään vanhana ja luonnontilaisena, alue on mm. liito-oravan ja lepakoiden elinympäristö. Alueella kulkee luontopolku sekä muita polkureittejä. 1.2 LUONNONOLOSUHTEET Alue on vanhaa viljelyaluetta. Pääosa alueesta on peltoa vielä vuoden 1975 peruskartassa, mutta vuoden 1980 kartassa peltoa ei enää näy. Tämän jälkeen alue on kehittynyt vähitellen niityksi, ja alueelle on kasvanut puustoa. Alueen pohjoisosassa kasvaa koivuvaltaista puustoa, muita lajeja ovat lepät, vaahtera, tammi ja tuomi. Alueen eteläosa on pääosin avointa aluetta, jossa kasvaa yksittäisiä puita ja puustoisia saarekkeita. Puusto on monilajista ja vanhaa. Maasto viettää itään päin, kohti Tohloppijärveä. Alavimmilla ja kosteimmilla paikoilla kasvaa mesiangervoa. Maaperä on hietaa. 1.3 KASVILLISUUS Laidunalueen kasvillisuus on rehevän niityn lajistoa. Lajistona ovat mm. heinät, maitohorsma, valkovuokko, nokkonen, voikukka, pujo, koiranputki, vuohenputki, pietaryrtti, poimulehti, voikukka, metsäkurjenpolvi, metsäapila, maahumala, mesiangervo, nurmitädyke, Laidunalueen sijainti. 4 Kohmanpuiston laidunalue

5 hiirenporras ja seittitakiainen. Alueen puustoisen pohjoisosan pohjakasvillisuus on varjostuksesta johtuen yksipuolisempaa kuin avoimella niityllä. Pensaskerroksessa esiintyy terttuseljaa, vadelmaa ja herukkapensaita. Alueella kasvaa myös komealupiinia, joka on vieraslaji samoin kuin terttuselja. Alueella kasvaa monilajista ja monen ikäistä lehtipuustoa. Alueen eteläosan puusto on erityisen edustavaa. Niityllä kasvaa mm. vanhoja raitoja, koivuja ja leppiä. Alueelta löytyy myös lahopuuta, mikä osaltaan lisää luonnon monimuotoisuutta. Erityisen arvokasta on vanha, paksurunkoinen lehtipuu. 1.4 KOHTEEN ARVOT Tohloppijärven ympäristö on yksi Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksessä (2008) esitetyistä merkittävistä viherverkon kohteista. Tohloppijärven ympäristö on Länsi-Tampereen monipuolisin ja arvokkain viheraluekokonaisuus, ja se on erittäin suosittu asukkaiden keskuudessa. Kohmanpuisto on osa tätä arvokasta kokonaisuutta. Kohmanpuiston laidunalue on osa alueen vanhaa kulttuurimaisemaa, joka omaa pitkän viljelyhistorian. Kohmanpuiston laidun sijaitsee keskeisellä paikalla Tohlopinrannan varressa, Tohloppijärven ja Mediapoliksen läheisyydessä. Laitumen laidalla kulkee kevyen liikenteen väylä, ja sen varrella on kaksi penkkiä. Alueen maisemakuvallinen arvo on suuri. Avoin niitty ja lehtomainen hakamaa muodostavat arvokkaan, luonnoltaan ja maisemaltaan monimuotoiseen kokonaisuuden. Alue omaa jatkossa myös merkittäviä virkistyksellisiä arvoja. Rukkamäenpuiston laidunalueen tapaan tästäkin muodostunee suosittu käyntikohde. Hoitosuunnitelma v

6 2 HOIDON TAVOITTEET Hoidon tavoitteena on pitkän viljelyhistorian omaavan kulttuurimaiseman säilyttäminen. Käytännössä hoito ylläpitää ja palauttaa avointa viljelymaisemaa sekä edistää alueen luonnon monimuotoisuutta. Oikein mitoitetun laidunnuksen myötä alueen maaperä köyhtyy vähitellen, ja perinteiset niittylajit saavat lisää elintilaa. Laiduneläimien lanta houkuttelee oletettavasti alueelle uutta hyönteis- ja lintulajistoa. Alueella on jo olemassa linnunpöntöjä, ne säilytetään ja niitä voidaan jatkossa myös lisätä. Yhtenä hoidon tavoitteena on myös vieraslajien torjunta. Laidunnus on erinomainen tapa hävittää lupiinia, sillä lampaat syövät sitä mielellään. Terttuselja sen sijaan ei juurikaan maistu eläimille. Hoidon tavoitteet: ylläpitää ja palauttaa alueen perinteistä kulttuurimaisemaa lisätä alueen luonnon monimuotoisuutta kasvillisuuden, hyönteisten, linnuston ja lahopuun muodossa torjua vieraslajeja lisätä alueen virkistykäyttöä ja tarjota elämyksiä asukkaille tarjota tutustumiskohde ympäristökasvatuksen käyttöön Laiduneläimet elävöittävät maisemaa, ja ovat varma kiinnostuksen kohde ainakin lähialueen asukkaille. Alueelle tehdään opastaulut, joissa kerrotaan niityn kasvillisuudesta ja hoidosta. Laidunkaudella alueeseen tutustutaan aidan ulkopuolelta, mutta esimerkiksi keväällä tai syksyllä koululaiset voivat käydä alueeseen tutustumassa ihan ruohonjuuritasolla. 6 Kohmanpuiston laidunalue

7 3 HOITOMENETELMÄT 3.1 PERUSTAMISTOIMENPITEET Alueelta kaadetaan joitakin huonokuntoisia puita maaliskuussa 2019, jotta ne eivät jatkossa ole vaarassa kaatua laiduneläinten tai aidan päälle. Lisäksi terttuseljat raivataan pois. Puuaines kerätään ja kuljetetaan pois alueelta, lukuun ottamatta paksuja runkoja, jotka jätetään maapuiksi. Alueelta suojataan 5 kpl nuoria tammia runkosuojilla (muovinen spiraali, kierretään rungon ympäri), jotta lampaat eivät syö runkoja. Aidattavan alueen pinta-ala on noin 1,50 hehtaaria ja aidan pituus noin 830 metriä. Aita rakennetaan 100 cm:n korkuisesta, kestävästä lammasverkosta. Aitatolppina käytetään tukevia lehtikuusi- tai kestopuutolppia. Aidan yläreunaan laitetaan lauta (min. 22 x 125) vahvikkeeksi, jotta verkko pysyy paremmin ryhdissään. Tolppien tulee olla riittävän pitkiä, jotta niihin voidaan tarvittaessa kiinnittää sähkölanka 120 cm:n korkeuteen. Tolppaväli on 3-4 metriä maastosta riippuen. Aitalinja sijoitetaan noin kahden metrin etäisyydelle kevyen liikenteen väylästä, talven aurauslumet huomioiden. Alueen länsireunalla aita kulkee lähellä kiinteistörajaa. Tavoitteena on, että aitalinja polveilee luontevasti maastonmuotoja ja puustoa mukaillen. Aitaukseen tehdään kaksi porttia, jotka pidetään laidunkaudella lukittuina. Eteläosan portti on ns. huoltoportti, ja se tehdään riittävän leveäksi (n. 3 m), jotta laitumelle päästään ajamaan koneilla esimerkiksi eläimiä kuljetettaessa tai niittotyötä tehtäessä. Pohjoisosaan tehdään pienempi portti (n. 1 m) eläinten valvojaa varten. Talvikaudeksi portit lukitaan auki, jotta aluetta ei käytetä koirapuistona. Ennen laidunnuksen aloitusta laidunalue siivotaan roskista, alueella on ainakin vanhoja laudanpätkiä niityn keskiosassa. Tämä on tärkeää eläinten turvallisuuden takia. Alueen puusto tarjoaa eläimille suojaa auringonpaisteelta ja vesisateilta. Lisäksi lampaille rakennetaan kaksi suojakatosta Rukkamäenpuiston mallin mukaan. Laitumen laidalle sijoitetaan kolme opastaulua. Lisäksi aitaan kiinnitetään useita koirakielto-/infokylttejä. Laitumen ulkopuolelle sijoitetaan kaksi uutta penkkiä ja roska-astiaa. 3.2 LAIDUNNUS Keväisin alue tarkastetaan ja siivotaan mahdollisista roskista. Aitojen kunto tarkastetaan ja tarvittaessa tehdään korjaustoimenpiteitä. Oleellista laidunnuksen onnistumiselle on riittävän aikainen aloitusajankohta. Laidunkausi aloitetaan alkukesästä touko-kesäkuussa, jolloin ruoho on vielä korsiintumatonta ja näin ollen maittaa eläimille hyvin. Alueen laiduneläimiksi soveltuvat parhaiten lampaat, mutta myös naudat ja hevoset ovat mahdollisia. Laiduneläimiä löytyy esimerkiksi Laidunpankki. fi -verkkopalvelun kautta. Sopiva eläinmäärä tälle alueelle on noin 8-10 uuhta, mikäli sama eläinmäärä on alueella koko kesän. Karjanomistajan kanssa on sovittu, että laidunnus aloitetaan 10 uuhella, ja eläinmäärä vähennetään noin puoleen keskikesän jälkeen, kun laitumen kasvu hiipuu. Lampaiden siirroissa käytetään apuna paimenkoiraa. Laidunnusta jatketaan elosyyskuulle asti, mikäli ruokaa riittää. Eläimet tulee siirtää alueelta pois viimeistään, kun alue on tarkkaan syöty, mutta maan pinta ei ole kulunut rikki. Hoitosuunnitelma v

8 Rehevällä laidunalueella on todennäköisesti tarpeen alkuvuosina tehdä hylkylaikkujen niittoa siimaleikkurilla esimerkiksi nokkosen osalta vähintään kerran kesässä. Samoin puhdistusniitto laidunkauden jälkeen voi olla tarpeen, kunnes alueelle saadaan vakiinnutettua sopiva eläinmäärä. Eläimille toimitetaan säännöllisesti juomavettä. Juomapaikka sijoitetaan puuston katveeseen. Varjossa vesi säilyy juomakelpoisena pidempään kuin auringon paisteessa. Vesi tuodaan alueelle kaupungin toimesta ns. kantovetenä naapurikiinteistöstä. Juomapaikan ympäristö tallautuu ja kuluu helposti, joten sen paikkaa vaihdetaan ajoittain kulumisen ehkäisemiseksi. Eläimille ei anneta lisäruokaa alueelle kivennäisiä lukuun ottamatta. Myös kivennäinen on hyvä sijoittaa puuston suojaan tai katokseen. Kivennäisen paikkaa on hyvä ajoittain vaihtaa, sillä eläimet tallaavat ja kuluttavat sen lähiympäristöä. Eläinsuojeluasetuksen mukaan eläimiä tulee valvoa säännöllisesti, vähintään kerran päivässä. Eläinten hyvinvoinnin lisäksi tarkkaillaan juomaveden ja laidunrehun riittävyyttä sekä aitausten kuntoa. Valvojatahona voi toimia esimerkiksi jokin paikallinen yhdistys tai yritys. Tarvitaan vähintään yksi taho, joka sitoutuu työhön kirjallisesti ja saa työstä pienen korvauksen. Lisäksi kaikkien vapaaehtoisten valvovat silmät ovat arvokas apu eläinten hyvinvoinnin tarkkailussa. Tavoitteena on, että eläimiltä häädetään loiset ennen laitumelle laskua, jotta uusi laidunalue pysyy mahdollisimman puhtaana loisista. Jos aluetta laidunnetaan lampailla useampana vuonna peräkkäin, lisääntyy loisten määrä kuitenkin vähitellen. Tästä syystä on suositeltavaa, että alue olisi laiduntamatta vähintään joka 6. vuosi. Tämän välivuoden aikana lampaiden loisten määrä pienenee laitumella merkittävästi. Välivuoden ajan alue hoidetaan niittämällä tai vaihtoehtoisesti laiduntamalla naudoilla tai hevosilla. 8 Kohmanpuiston laidunalue

9 Laidunnuksesta laaditaan kirjallinen sopimus karjanomistajan ja Tampereen kaupun gin välillä. Sopimuksessa sovitaan mahdolliset korvaukset sekä laidunnuksen vastuujaot. Mikäli alueella on merkittävä ilkivaltariski, kannattaa sopimukseen kirjata erityisehto, jossa sovitaan rahallisesta korvauksesta karjanomistajalle eläinten ilkivaltaisista tapaturmista tai kuolemantapauksista. Molemmilla osapuolilla on syytä olla vastuuvakuutus, joka korvaa mahdolliset eläinten aiheuttamat vahingot kolmannelle osapuolelle. 3.3 PUUSTON HOITO Alueella ei ole merkittävää puuston hoitotarvetta. Ylläpitoraivauksissa poistetaan huonokuntoisia puita, ja harvennetaan hakamaan puustoa varovasti. Puustoinen alue on tärkeä lepo- ja suoja-alue lampaille. Lisäksi raivataan mahdollista pensaikkoa, mikäli lampaat eivät syö kaikkea vesakkoa kuten terttuseljaa. Nuoret runkopuut kuljetetaan pois alueelta, ja raivaustähteet kerätään ja haketetaan maastoon. Paksurunkoiset lehtipuut karsitaan ja rungot jätetään maapuiksi. Raivausta ei tehdä lintujen pesintäaikaan eli huhti-heinäkuun aikana. 3.4 VIERASLAJIN TORJUNTA Lupiinin leviäminen alueella on tärkeää estää. Laitumella lampaat syövät lupiinin vihreät osat mielellään, vaikka kasvi on lampaille lievästi myrkyllinen. Kunhan lupiini on kasvustossa selkeänä vähemmistönä, se ei aiheuta eläimille terveydellistä haittaa. Kasvi ei kuitenkaan saa päästää kukkimaan ja siementämään, sillä kukinto ja siemenet ovat myrkyllisiä. Laidunnusvuosina tätä ongelmaa ei todennäköisesti ole, mutta laidunnuksen välivuonna mahdolliset vieraslajiesiintymät tulee niittää ja hävittää asianmukaisesti. 3.5 REUNA-ALUEIDEN JA PIENTAREI- DEN HOITO Laitumen eteläpuolella kadun varressa on nurmikkoalue, jota hoidetaan A3 hoitoluokan mukaisesti. Laitumen ja kevyen liikenteen väylän väliset pientareet niittomurskataan 3 kertaa kesässä. Samassa yhteydessä niittomurskataan myös eläinten katselupaikan alue. Katselupaikan epätasainen maasto tasoitetaan hiekalla, alue saa nurmettua luonnostaan. 3.6 KUIVATUS Alueen hoito onnistuu oletettavasti hyvin ilman kuivatustoimenpiteitä, eikä toimenpiteille ole siis toistaiseksi tarvetta. Alueen pohjoisreunan alavassa kohdessa on kosteaa mesiangervoniittyä, mutta se lisää osaltaan aluen monimuotoisuutta. Hoitosuunnitelma v

10 4 TIEDOTUS JA ASUKAS- YHTEISTYÖ Laidunnuksesta tiedotetaan mediassa sekä paikan päällä opastauluilla ja pienillä infokylteillä. Ihmiset ovat melko vieraantuneita laiduneläimistä, joten tiedottaminen on tärkeä osa kokonaisuutta. Laitumen eteläpäähän sijoitetaan pienempi opastaulu (420 x 594). Isommat opastaulut (840 x 940) sijoitetaan eläinten katselupaikalle sekä Mediapoliksen pysäköintialueen läheisyyteen. Opastaulut tehdään Rukkamäenpuiston mallin mukaan. Opastaulusta tulee käydä ilmi ainakin eläinten omistajan nimi sekä valvonnasta vastaava taho. Tällöin asukkaat ja ohikulkijat pystyvät tiedottamaan mahdollisista laitumella ilmenneistä ongelmista nopeasti. Eläinten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta on tärkeää, että ihmiset eivät ruoki eläimiä esimerkiksi ruuantähteillä. Ruokintakielto perusteluineen mainitaan opastauluissa. Lampaat myös oppivat nopeasti kovaäänisiksi kerjääjiksi. Aitauksen portit lukitaan, koska tarkoituksena on, että ihmiset eivät mene aitaukseen, vaan alue on ainoastaan laiduneläinten käytössä. Tärkeätä on myös tiedottaa kiellosta käyttää aitausta koirapuistona selkeillä Kielletty koirilta -kylteillä. Aidan yläreunaan kiinnitetään metalliset koirakieltokyltit. Kaupungin internetsivuilta löytyy tietoa lampaista ja alueen hoidosta ymparisto-ja-luonto/puistot-ja-viheralueet/ maisemapellot/arvoniityt.html. 10 Kohmanpuiston laidunalue

11 5 HOITOTOIMET VUOSITTAIN Alueen hoidosta pidetään hoitopäiväkirjaa. Helpoin tapa on, että urakoitsija pitää kirjaa tekemistään toimenpiteistä. Hoitopäiväkirjan sisällöstä sovitaan työtilauksen yhteydessä. TOIMENPIDE AJANKOHTA vuosi 2019 Puuston hoito Katosten tuonti laitumelle Aidan rakentaminen ja taimien suojaus Opastaulut, kyltit, penkit ja roska-astiat paikoilleen maaliskuu toukokuu toukokuu toukokuu vuodet Alueen siivous roskista Laidunnus Eläinten valvonta ja juomaveden järjestäminen Aitojen tarkistus ja kunnostus Reuna-alueiden niitto; pientareet ja eläinten katselupaikka Hylkylaikkujen (esim. nokkonen) siimaus tarvittaessa Laitumen puhdistusniitto tarvittaessa Laidunpaineen ja kasvuston seuranta kevät toukokuu > noin 3 kk kerran päivässä laidunkauden ajan eläinten valvonnan yhteydessä, toimenpiteet tarvittaessa kesäkuun alku, heinäkuun alku, elokuun alku heinäkuu laidunkauden jälkeen elokuu Hoitosuunnitelma v

12 6 KUSTANNUSARVIO Laidunnuksen kustannukset on laskettu viidelle vuodelle. Lisäksi on huomioitava, että maisemalaidunnus on suhteellisen uusi toimiala, jolla ei vielä ole vakiintunutta kustannustasoa. KERTALUONTEISET TOIMENPITEET YHTEENSÄ Puuston hoito 1000 Lammasaidan rakentaminen á 8 /metri x 830 m sisältää materiaalit ja työn Portit ja lukot 2 kpl 500 Katokset á Opastaulukehikot 3 kpl ja metalliset koirakieltokyltit 20 kpl 1500 Penkit 2 kpl á 500 ja roska-astiat 2 kpl á Yhteensä VUOSITTAISET TOIMENPITEET Alueen siivous mahdollisista jätteistä (osa alueurakkaa) 300 Aidan tarkistus ja tarvittavat kunnostukset 670 Opastaulujen tulosteet 100 Eläinten vuokra 10 kpl/ 50 / eläin + eläinten siirrot 1000 Eläinten valvonta ja juomaveden järjestäminen 120 pv 2500 Reuna-alueiden niitto ja laitumen puhdistusniitto 500 (osa alueurakkaa) Vuosittaiset kustannukset / 1 vuosi 5070 Vuosittaisen kustannukset / 5 vuotta KUSTANNUKSET YHTEENSÄ / 5 vuotta Kohmanpuiston laidunalue

13 7 HOIDON SEURANTA Uuden laidunalueen kehittymistä ja laidunpaineen sopivuutta on perusteltua seurata vuosittaisella maastokatselmuksella vähintään kerran kesässä. Tällöin pystytään reagoimaan vieraslajien esiintymiin, mahdollisiin ongelmalajeihin kuten nokkoseen tai muuttamaan esimerkiksi laidunpainetta. 8 LÄHTEET Maisemalaiduntaminen-opas: Söyrinki Riikka Rukkamäenpuiston hoitosuunnitelma ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitalousnaiset. Tampereen kaupungin internetsivut: Tohloppijärven ympäristön kehittämissuunnitelma ja viheralueiden hoitosuunnitelma v Luettu Tampereen kaupunki Viherpalveluohjelma: Avoimet viheralueet. Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito Luettu Tampereen kaupungin internetsivut: Luettu Tampereen kaupunki, suunnittelupalvelut Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys. Selvitykset ja arvioinnit Hoitosuunnitelma v

14 Tohloppijärvi eläinten katselupaikka Mediapolis Tohlopinranta Meters niitty, aidattu laidun hakamaa nurmikko murskattava piennaralue kiinteistöraja opastaulu penkki ja roska-astia katos 14 lukittu portti Kohmanpuiston laidunalue piirustuslaji Luonnos kohde Kohmanpuisto 4 Tampereen kaupunki piirustuksen sisältö Hoitosuunnitelma mittakaava 1:2000 suunnittelija ProAgria Etelä-Suomi, MKN Maisemapalvelut Riikka Söyrinki

15 ProAgria Pirkanmaa lammaseläinlääkäri Johanna Rautiainen LYHYT OPPIMÄÄRÄ LAMPAIDEN LUONTEESTA VINKKEJÄ LAMPAIDEN VALVOJALLE Terve lammas Terve lammas on utelias ja se seuraa koko ajan ympäristöään. Se seisoo suorin jaloin ja selkä suorana, pää koholla. Katse on terveellä lampaalla valpas ja kirkas ja sen korvat liikkuvat vilkkaasti äänien ja katseen suuntaan. Sen silmät ja nenä ovat kuivat. Terve lammas syö ja juo hyvin ja sen uloste on yleensä papanoita. Terve lammas märehtii laidunnusjaksojen välillä ja se seuraa aina laumaansa. Lammas on ennen kaikkea laumansa jäsen! Lammas on erittäin voimakkaasti laumaeläin, niinpä niiden käyttäytymistä tulisi aina osata tulkita ja arvioida tästä näkökulmasta. Yksittäistä lammasta on aina vaikea käsitellä. Lammasta ei tulisikaan koskaan pitää yksin. Lammaslaumat koostuvat pienistä perheistä, joiden johdossa on ko. perheen kantaäiti. Vanhin uuhi, jolla on eniten tyttäriä, on lauman johtaja. Lampaat pysyvät omassa alkuperäisessä porukassaan, jos useampi lauma jostakin syystä yhdistetään toisiinsa. Yksittäiset lampaat valitsevat minkä tahansa reitin päästäkseen takaisin laumansa luo. Lampailla on hyvä näkö ja esim. laiduntavat lampaat haluavat koko ajan nähdä vähintään kaksi lajitoveriaan. Lammas mieluummin pakenee kuin taistelee Lampaalla ei ole muita puolustuskeinoja petoja vastaan kuin paeta tai näytellä kuollutta. Yleensä lampaat pakenevat ennemmin tai myöhemmin. Pakotarvetta on hyvä oppia ohjaamaan, jotta saadaan lampaat liikkumaan haluttuun paikkaan. Pakoon lähtemisen hälytysmerkit ovat: korvat nousevat pystyyn ja katse on suunnattu tiukasti uhkaa kohti. Lampaalla on pakenemisvyöhyke ympärillään. Jos liikut vyöhykkeelle, lammas perääntyy. Lammas reagoi erityisesti liikkeeseen: paikallaan seisova lammas lähtee liikkeelle nähdessään muita lampaita juoksemassa. Ja lammas koettaa aina seurata, jos sen edessä liikkuu lammas eteenpäin. Säännöllistä elämää viettävä konservatiivi Lampaat laiduntavat ja lepäävät hyvinkin säännöllisessä vuorokausirytmissä. Ja myös laitumella ne haluavat käyttää liikkuessaan samoja polkuja ja kulkusuuntia. Lammas ei papanoi makualueelleen vaan lähinnä kulkureiteilleen. Lammas on luonteeltaan konservatiivi eli kaikkea uutta kohtaan se on pelokas ja varautunut, joskin selvästi utelias (varsinkin nuoret pässit). Lampaiden käsittelystä Muutamia vinkkejä, jotka perustuvat em. asioihin - lampaat kulkevat mielellään mutkittelevina jonoina, jolloin niillä on näköyhteys muihinkin kuin edellä kulkevaan - lammas haluaa kulkea valoa kohti (pakotie) - etumainen lammas ei saisi nähdä takana tulevia, mikäli sen halutaan kävelevän yksin eteenpäin - valon ja varjon aiheuttamat raidat pelottavat lammasta ja ne saattavat kieltäytyä alueen läpi kulkemisen - varsinkin ahtaissa tiloissa kovat äänet saattavat lauman paniikkiin - lampaat kulkevat kaltevaa pintaa ylöspäin, mutta eivät mielellään alaspäin - lampaat pyrkivät pois tuotaessa niitä uusiin paikkoihin (pyrkivät turvalliseen, tuttuun paikkaan, lauman luo) - lampailla on hyvä kuulo ja ne ovat herkkiä toistensa huudoille, emä tuntee hyvin karitsansa äänen ja toisin päin - lammas huutaa vain jos siltä on todella laidun loppu (=ruoka loppu) tai jos se on opetettu kerjäämään eli lammasta ei kannata opettaa siihen, että ihmiseltä saa aina herkkuja - mitä enemmän lammasta rapsuttaa ja sille juttelee, sen luottavaisemmaksi se tutulle hoitajalle käy (lammas oppii tunnistamaan jopa 50 lampaan naaman ja noin 20 ihmisen kasvot, ja se voi muistaa nämä naamat ja kasvot jopa pitkänkin ajan) Hoitosuunnitelma v

16 LAIDUNTAMISSOPIMUS LAMPAILLE / NAUDOILLE Sopijapuolet: Maanomistaja.. - yhteystiedot.. Karjanomistaja... Tilatunnus... - yhteystiedot... Muu yhteistyötaho... - yhteystiedot... Kohdealue:... pinta-ala:... ha Sopimusaika:... Sopimus laiduntamisesta: 1. Maanomistaja luovuttaa vastikkeetta karjanomistajalle kohdealueen laidunkäyttöön. Karjanomistajan eläimet; noin kpl... laiduntavat alueella laidunkauden ajan tai niin kauan kuin laitumella riittää ravintoa. Tarvittaessa eläinmäärää vähennetään tai lisätään kesän aikana. 2. Kukin sopijapuoli vastaa oman vastuualueensa osalta mahdollisista vahingoista voimassa olevan oikeuskäytännön mukaan. Karjanomistaja huolehtii mahdollisista laitumella tapahtuvista eläinten sairastumisista, loukkaantumista ja kuolleista eläimistä sekä niistä aiheutuvista kustannuksista. 3. Karjanomistajalla on vastuuvakuutus kyllä ei Maanomistajalla on vastuuvakuutus kyllä ei Karjanomistaja on vakuuttanut eläimensä kyllä ei 4. Aitauksen rakentamisesta huolehtii..... Aitauksen ylläpito on... vastuulla. Mahdollinen aitauksen purkaminen on rakentajan vastuulla. 5. Tarvittavasta tiedotuksesta ja opastauluista vastaa huolehtii eläinten kuljetuksen laitumelle ja haun laitumelta ennalta sovittuina ajankohtina Eläinten juomavedestä huolehtii Karjanomistaja tuo eläimille kivennäisen. Kohmanpuiston laidunalue 1/2

17 8. Eläinten päivittäinen valvonta on vastuulla. Valvontaan kuuluu mm. eläinten kadonneista ja rikkoutuneista korvamerkeistä ilmoittaminen karjanomistajalle välittömästi. Mikäli ilmenee ongelmia eläinten kanssa otetaan heti yhteys karjanomistajaan. Karjanomistaja vastaa siitä, että mahdollisesti karanneet eläimet saadaan takaisin aitaukseen. 9. Karjanomistaja ja maanomistaja vastaavat kumpikin osaltaan siitä, että laiduneläimet eivät ole kontaktissa eri tautivastustus -statuksen omaavien eläinten kanssa, mikäli laiduneläimet tai osa niistä palaa kotilaumaansa (eli laidunalue on vain yhden, em. karjanomistajan käytössä). 10. Karjanomistaja merkitsee laitumen eläinten pitopaikaksi. Pitopaikan rekisteröiminen tapahtuu toimittamalla Eläinten pitopaikat -lomake kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Laitumelle vietävät eläimet tulee merkitä virallisin korvamerkein ja eläinten siirroista on tehtävä ilmoitukset rekisteriin. 11. Eläinten tekemästä maisemanhoitotyöstä ja muista järjestelyistä maanomistaja korvaa karjanomistajalle.... euroa (sis. alv 24 %) laidunkauden ajalta. 12. Mikäli toinen osapuoli rikkoo sopimusta tai irtisanoo/purkaa sopimuksen ilman laillista perustetta on sen korvattava aiheuttamansa vahingot/tulonmenetykset. Maataloustukien osalta tulonmenetykset voivat kohdistua usealle vuodelle. 13. Muut erityisehdot: Tätä sopimusta on tehty samanlaista kappaletta, yksi kullekin sopijapuolelle. Paikka... Päiväys Karjanomistaja Maanomistaja Liitteet: Muu yhteistyötaho laidunalueen kartta laidunalueen hoitosuunnitelma laidunalueen vuokrasopimus (suositellaan monivuotisissa sopimuksissa) muu, mikä... Hoitosuunnitelma v ProAgria Etelä-Suomi ry/maa- ja kotitalousnaiset /2

18 Kohmanpuiston laidunalueen hoitosuunnitelma v Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue