Teiskon Museon museosuunnitelma

Transkriptio

1 Teiskon Museon museosuunnitelma Yleistä: Museosuunnitelman lähtökohdat ja tavoitteet Teiskon Museo on erilaisten Teisko-Seura ry:n omistuksessa olevien rakennusten muodostama kotiseutuperinnettä esittelevä kokonaisuus, joka sijaitsee Teiskon Terälahdessa Koveron kylässä olevalla entisen Kauniston tilan alueella, Tampereen kaupungin omistamalla 3,3 ha:n tontilla. Alueella on rakennuksia neljätoista ja niistä museokäytössä on yhdeksän. Yleisölle avoimia ovat museon päärakennus, vuonna 1796 rakennettu ja 1974 Teiskoon siirretty karoliininen vieraspytinki sekä kaksi piha-aittaa, Kalliovaarin pirtti, Ruotusotamiehen pirtti, seppä Ilmarisen paja, savusauna ja veteraanien lahjoittama näköisrakennus sota-ajan korsusta. Toistaiseksi yleisölle avoinna eivät ole puimalato, sen sisällä oleva riihirakennus, sirkkelisaharakennus ja niittyladot (3 kpl). Varsinaisen museoalueen ulkopuolella Teisko-Seuran omistuksessa on Kalmakurjen mylly ja myllärin pirtti sekä Kirkkojärven rantaan rakennettu hirsinen nuottalato ja Tapulilahden rantaan, nuottaladon taakse sijoitettu vanha aitta.. Museosuunnitelma on tehty museoalueen kunnossapitoa ja kehittämistä varten. Suunnitelmassa käsitellään museoalueen ja kokoelmien hoitoa ja arvioidaan lisätilan tarvetta. Lisäksi esitetään ideoita, joilla museon toimintaa voidaan kehittää. Suunnitelma sisältää myös vuosittain keväällä päivittyvän osion alueen tilanteesta. Teiskon Museon toiminta-ajatus Museotoiminnan tehtävänä on tallentaa paikkakunnan aineellista ja henkistä kulttuuria. Samalla jaetaan tietoa myös kulttuuriympäristöstä: kotipaikan ympäristön ja historian tuntemus vahvistaa paikallisidentiteettiä, joka on erityisen tärkeää uusien teiskolaisten paikkakunnalle kotiutumisessa ja uusien sukupolvien kasvatuksessa. Museoalue muodostaa kokonaisuuden, jossa vierailijat pääsevät seuraamaan kotiseutu- ja yleishistoriallisia asuin- ja työympäristöjä luvuilta. Museoalue tarjoaa tilan myös teatteri-, kansantanssi- ja tanhuesityksille, markkinoille ja työnäytöksille. Näin museo palvelee monipuolisesti kunnan asukkaita, kesämökkiläisiä ja matkailijoita. Rakennusten ja piha-alueen hoito Tärkeintä rakennusten hoidossa on huolehtia kosteuden torjunnasta muun muassa pitämällä katot kunnossa ja raivaamalla kasvillisuutta rakennusten ympäriltä. Kattojen vuosihuoltoon kuuluu puhdistus lehdistä ja neulasista tarpeen mukaan. Useimmat museoalueen rakennusten katot on uusittu. Mikäli korjaustarvetta tulevaisuudessa ilmenee, katteena käytetään kolmiorimahuopaa.

2 Kasvillisuuden leviämistä rakennusten ympärillä on jatkuvasti tarkkailtava ja liika kasvusto poistetaan tarpeen mukaan. Museon piha-alueen nurmikenttä siistitään kesän aikana säännöllisesti ja kukkamaa pidetään kunnossa. Kosteuden torjunnan lisäksi rakennusten kunnosta huolehditaan säännöllisellä siivouksella. Samalla tarkkaillaan, ettei tuhohyönteisiä ole päässyt leviämään esineisiin tai rakenteisiin. Mikäli tarvitaan torjuntatoimenpiteitä, on ensin tehtävä tarkka lajinmääritys ja oltava yhteydessä maakuntamuseoon. Kokoelmat Museossa on yli 2000 luetteloitua esinettä ja jonkin verran luetteloimatonta esineistöä. Luetteloidut esineet on numeroitu punaisella maalilla. Luettelotietoja täydennetään ja pyritään siihen, että kaikki museoesineet tulevat luetteloiduiksi. Tiedot tallennetaan myös sähköisesti. Esineiden historiasta kertovat tiedot lisäävät esineen museaalista arvoa, joten niitä liitetään luettelotietoihin mahdollisuuksien mukaan. Museon perusesineistö sisältää maataloudessa käytettäviä työkaluja, keittiövälineistöä, huonekaluja, vaatteita sekä muita tekstiilejä. Myös kirjoja on runsaasti. Päärakennuksessa on esillä asumiseen liittyvää esineistöä ja piharakennuksissa rakennuksen luonteeseen liittyvä perusnäyttely. Ulkorakennuksissa on myös rekiä ja kärryjä ym. joiden kunto pitäisi tarkastaa. Käyttökelpoiset esineet tulisi kunnostaa näyttelykäyttöön. Museoesineistä ei ole tehty keruusuunnitelmaa, mutta mikäli luettelotiedoissa ilmenee aukkoja joidenkin esineiden osalta, keruusuunnitelma olisi tehtävä. Esineiden hoidon kannalta tärkeintä on puhtaus ja sopivien säilytysolosuhteiden takaaminen. Varasto- ja muut yleiset tilat Museoalueella ei ole varsinaista varastotilaa. Museoesineitä, jotka eivät ole näytteillä, säilytetään pääasiassa päärakennuksen ullakolla ja niissä rakennuksissa, jotka eivät ole yleisölle avoinna. Puutarhatyökaluja, kuten ruohonleikkuria ja kottikärryjä säilytetään pihavajassa, joka on pystytetty keväällä Ihanteellista olisi, jos museoalueelle tulevaisuudessa saataisiin isompi varastorakennus, jossa olisi lämmintä tilaa ensisijaisesti tekstiilien, paperin ja metallin säilytystä varten ja kylmää (5-10 C asteen talvilämpö) tilaa suuria esineitä varten. Resurssit huomioon ottaen tämä ei kuitenkaan liene mahdollista ainakaan lähivuosina, ainoastaan ullakolle pystytään rakentamaan tarpeellista hyllytilaa. Museoalueella ei ole varsinaista työ- tai toimistotilaa. Museorakennusten uudistuvat näyttelyt Museorakennukset on sisustettu niin, että ne kuvaavat aikakausiensa asukkaiden elämää. Lisäksi rakennuksiin voidaan rakentaa työmenetelmien ja muiden historiaan liittyvien osa-alueiden teemanäyttelyitä. Päärakennuksessa on pysyväksi näyttelyksi rakennettu kolme kamaria, jotka on nimetty asukkaiden mukaan vanhan emännän kamariksi, nuoren emännän kamariksi ja isännän huoneeksi. Kalliovaarin pirtti kuvaa oman ajankohtansa suurperheen asuinsijaa ja sepän paja on sisustettu ammatin harjoittajan

3 asunnoksi, jossa on mahdollista esitellä myös sepän työmenetelmiä, pikkuaitassa on kangaspuut ja kutomiseen liittyvää esineistöä, isossa aitassa leipomiseen liittyvää esineistöä. Museoalueella näytteillä oleva korsu on rekonstruointi sota-ajan korsusta, eikä ole tilana museotyyppinen, mutta sinne voi kerätä sotahistoriasta kertovaa esineistöä ja tietoa. Näyttelyiden yhteyteen voidaan sijoittaa toimintapisteitä, joissa voi tutustua esineisiin ja työmenetelmiin konkreettisesti kokeilemalla. Museon päärakennuksen salissa olevan flyygelin ympärille on rakennettu pienimuotoinen rikkaamman väen nurkka, koska flyygeliä ei ole mahdollista varastoida muualle. Alueen elävöittäminen Museota elävöitetään esimerkiksi työnäytöksin ja lisäksi alueella järjestetään teatteri- ja musiikkiesityksiä, markkinoita ja muita tapahtumia. Museon piha-alueelle on kolme pöytää penkkeineen ja vastakkain istuttava keinu. Hyötykasvipuutarha perustetaan ja hankitaan tarpeen mukaan marjapensaita takapihalla olevien lisäksi. Pihan koristekukkamaata hoidetaan ja laajennetaan. Istutuksissa käytetään perinnekasveja. Tulevaisuudessa ehkä myös lasten museo Mahdolliseen tulevaisuudessa perustettavaan lasten museon toimintaan kuuluisivat lasten teemapäivät, jolloin museolla on ohjattua toimintaa ja tarinakierroksia tms. lapsille. Tarinat olisivat kuvitteellisia, mutta ne pohjautuisivat Teiskon menneisyyteen. Lapsille varattaisiin myös omaa tilaa, jossa he voisivat leikin ja luovan toiminnan avulla miettiä kokemaansa. Sopivaan tilaan sisustettaisiin lasten leikkimuseo, jossa kaikkiin esineisiin saa koskea. Lapsille voitaisiin järjestää myös puuhatilaa, jossa askarrellaan, tunnistetaan esineitä tai kirjoitetaan ja piirretään. Yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa kehitetään ja museon näyttelyistä laaditaan opetuspaketteja vanhempien oppilaiden materiaaliksi. Kulttuuriperinnön opetuksessa tehdään yhteistyöstä esimerkiksi paikallisten päiväkotien ja koulujen kanssa. Tiedotus ja markkinointi Markkinointi suunnataan sekä paikalliselle väestölle että kesäasukkaille ja vieraille paikallisten tiedotuskanavien avulla. Toiminnan mukaan tiedotusta voidaan laajentaa maakuntaan. Teisko-Seuralla ja museolla on internetsivut, joilla kerrotaan toiminnasta. Tiedotusta suunnataan eri tapahtumien kohdeyleisölle, ja myös kouluille ja päiväkodeille. Suhdetoimintaan kuuluu henkilökohtainen yhteydenpito päättäjiin, lahjoittajiin ja yhteistyökumppaneihin.

4 Työvoima Museon hoito tapahtuu pääosin vapaaehtoistyövoiman avulla. Museovastaava on hankkinut tarvittaessa talkootyövoimaa eri työkohteisiin. Kesäajaksi museolla on ollut palkattuna museo-opas. Rakennus- ja kunnostustöihin tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa. Aikataulu Museon kehittämisessä jatkuvasti ajankohtaisia ovat hoito- ja kunnostustyöt. Rakennusten ympäriltä raivataan kasvillisuutta ja tilannetta tarkkaillaan vuosittain. Katoilta ja räystäskouruista poistetaan sinne kerääntynyt roska. Korjaus- ja kunnostustarpeet rakennuksien ja esineistön osalta tarkistetaan myös vuosittain. Muut toimenpiteet: katso kohdat: Rakennusten ja piha-alueen hoito, Museoalueen elävöittäminen ja lasten museo. Luettelointia täydennetään ja tiedot tallennetaan sähköisesti. Tarvittaessa tehdään keruu- ja näyttelysuunnitelma jo olemassa olevia museorakennuksia varten. Kustannukset ja tulonlähteet Tilanne keväällä 2011: Museotoiminnan ensisijainen rahoittaja on kunta. Lisäksi voidaan saada avustusta Museovirastolta perusteltuihin hankkeisiin, jotka edistävät museotoimintaa. Lisätuloja voidaan saada pääsymaksuista, tilatuista opastuskierroksista ja myyntituloista. Mahdollisuuksien mukaan suhdetoiminnan avulla on mahdollista kehittää sponsori- ja lahjoitusrahoitusta. Eniten rahavaroja vaatii alueen ylläpito, uudisrakentaminen ja työvoiman palkkaaminen. museon jääkaappi tulisi uusia päärakennuksen maali hilseilee ja poikkilauta murenee, rakennuksen uudelleen maalaus/korjausmaalaus on ajankohtainen. päärakennuksen ikkunat on tarkastettava osasta puuttuvat saranat, joten mm. pesu saattaa aiheuttaa yllättäviä tilanteita. porakaivon kaivonrenkaan laitto sekä kaivon maisemointi olisi tehtävä ennen museokauden alkua päärakennuksen edessä olevia ruusupensaita on karsittava vuosittain, jotta talon seinustojen edustat säilyvät vapaina. piha-alueen ympärille kasvavia vesakoita on karsittava vuosittain. piha-alueen kukkamaata hoidetaan ja lisää perinnekasveja hankitaan tarpeen mukaan pihalle on suunniteltu hyötypuutarhaa, jota istutetaan ja kylvetään mahdollisuuksien mukaan laajan piha-alueen nurmikon leikkaamisesta neuvotellaan ulkopuolisen toimijan kanssa kuten viime kesänä riukuaidan korjaamiseksi järjestetään toimintapäivä

5 museon seinällä olevat museoesittelyn kieliversiot olisi uusittava ja esittelyä varten olisi tehtävä sanasto myös esineistä ja niiden käytöstä useammalla kielellä. Korsun kosteusvauriot ovat ennallaan: sekä vaaka- että pystysuorassa olevien ulkohirsien päät ovat kostuneet ja sisällä on kosteusvaurioita lattiassa kamiinan ympärillä ja reunoilla. Museolle johtavan tien alussa oleva tankoportti on uusittava tai sijoitettava eri tavalla. Portin läpimitta ei mahdollista kääntyvien linja-autojen pääsyä pihaalueelle. Puimalatoa, sen sisällä olevaa riihtä toivotaan näyttelykäyttöön. Ladossa on säilytyksessä mm. rekiä, rattaita ym. tavaraa, jotka olisi saatava näytteille. Lato on toiminut myös tarvikevarastona. piha-aittojen rakenteet pitää tutkia: hirsissä näkyy vajoamia ja niiden sisäportaat tuntuvat huterilta Kalmakurjen mylly ja myllärin pirtti ovat pääosin samassa kunnossa kuin Pirtin ikkuna on rikki ja myllyn kattoa ovat naapurit toivoneet maalattavaksi, koska se on liian kiiltävä eikä sovi maisemaan. Muutakin korjaustarvetta molemmissa kohteissa on, mutta seuralla ei toistaiseksi ole ollut resursseja töiden tekemiseen.