Sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto nro 1/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 1/2016 SISÄLLYSLUETTELO SIVLSUOJ 1 Kokouksen järjestäytyminen SIVLSUOJ 2 Viranhaltijapäätökset tiedoksi SIVLSUOJ 3 Ehdotus Aleksis Kiven koulun lukuvuoden työsuunnitelman muuttamiseksi SIVLSUOJ 4 Päivärinteen koulun kuudennen luokan leirikoulun hyväksyminen lukuvuo-den työsuunnitelmaan SIVLSUOJ 5 Peruskoulujen yhteisten järjestyssääntöjen muuttaminen SIVLSUOJ 6 n kunnan perusopetuksen tuntijako alkaen SIVLSUOJ 7 n kunnan ruotsinkielisen perusopetuksen kieliohjelma alkaen SIVLSUOJ 8 Muut asiat

2 Sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto Sivu 2 Nro 1/2016 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo Läsnäolevat jäsenet Sarviaho Rainer, puheenjohtaja Alopaeus Jari, jäsen Pitkänen Kirsti, jäsen Mäkinen Harri, jäsen Peltonen Sisko, jäsen Voutilainen Juha, jäsen Puusaari Emilia, jäsen Muut läsnäolevat Gottberg Carl-Johan, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Pietinen Jukka, sivistystoimen johtaja Smolander Pauliina, rehtori, Aleksis Kiven koulu Hausen Anu, rehtori, Päivärinteen koulu Turunen Nanna, henkilöstön edustaja, Päivärinteen koulu Pulkkinen Kimmo, henkilöstön edustaja, Aleksis Kiven koulu Lillman Kirsi, henkilöstön edustaja, suomenkielinen esiopetus Ojala Cilla, toimistonhoitaja Varpio Arto, kh:n edustaja Asiat 1-8 Allekirjoitukset Rainer Sarviaho puheenjohtaja Cilla Ojala pöytäkirjanpitäjä pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Sivistystoimisto Todistaa, allekirjoitus Virka-asema

3 Sivu 3 SIVLSUOJ 1 Ehdotus: KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN - toteaa kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi - valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.

4 Sivu 4 SIVLSUOJ 2 Oheismateriaalia VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET TIEDOKSI Oheismateriaalina ovat viranhaltijoiden Pauliina Smolanderin ja Anu Hausen viranhaltijapäätösluettelot: Aleksis Kiven koulun rehtori Pauliina Smolander ei päätöksiä v Päivärinteen koulun rehtori Anu Hausen Ehdotus: Jaosto päättää - merkitä päätösluettelot tiedokseen.

5 Sivu 5 SIVLSUOJ 3 EHDOTUS ALEKSIS KIVEN KOULUN LUKUVUODEN TYÖSUUNNITELMAN MUUTTAMISEKSI Liite 1 Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 6 2 kohdan mukaan jaoston tehtävänä on päättää esi- ja perusopetuksen vuosittaisesta työsuunnitelmasta. Työsuunnitelmaan kirjataan koulun lukuvuoden keskeiset painopistealueet, suunnitelmat, tavoitteet, suunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi, toiminnot sekä arkityön järjestelyt. on kokouksessaan hyväksynyt Aleksis Kiven koulun työsuunnitelman lukuvuodelle Koska oppilailla oli syyslukukaudella työjärjestyksessä hyppytunteja, tuli tehdä uudet lukujärjestykset alkaen. Tästä johtuen opetushenkilöstön opetustunnit ovat osittain muuttuneet. Edellä mainitun johdosta koulun oppi-ja välituntien ajat sekä ruokailuvuorot ja valvonnat ovat osittain muuttuneet. Tämän lisäksi koulun aamutoiminta todetaan tarpeettomaksi uusien alkamis- ja päättymisaikojen vuoksi. Edellä mainituista syistä jo hyväksyttyä työsuunnitelmaa ehdotetaan muutettavaksi. Valmistelija: Rehtori Pauliina Smolander, puh , s-posti: pauliina.smolander@siuntio.fi Oheismateriaali ja liitteet: - liitteenä 1 ehdotus Aleksis Kiven koulun työsuunnitelmaksi lukuvuodelle Ehdotus: Jaosto päättää - hyväksyä muutetun Aleksis Kiven koulun lukuvuoden työsuunnitelman.

6 Sivu 6 SIVLSUOJ 4 Liitteet 2-3 Oheismateriaali PÄIVÄRINTEEN KOULUN KUUDENNEN LUOKAN LEIRIKOULUN HYVÄKSYMINEN LUKUVUO-DEN TYÖSUUNNITELMAAN Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 6 2 kohdan mukaan jaoston tehtävänä on hyväksyä esi- ja perusopetuksen vuosittainen työsuunnitelma. Kuudennen luokan leirikoulu järjestetään Kisakallion urheiluopistossa Kisakallio vastaa ohjatusta toiminnasta. Oppilaat ja huoltajat ovat keränneet varoja leirikoulun maksamiseksi erilaisin yhteisprojektein. Leirikoulun järjestämisessä noudatetaan n kunnan leirikouluperiaatteita (Sivistyslautakunnan päätös SIVLTK 8). Päivärinteen koulun rehtori esittää kuudennen luokan leirikoulun hyväksymistä Päivärinteen koulun työsuunnitelmaan. Liitteet ja oheismateriaalit: - liitteenä 2 Päivärinteen koulun kuudennen luokan leirikoulun toimintasuunnitelma ja budjetti - liitteenä 3 leirikoulun osallistujaluettelo (salassa pidettävä) - oheismateriaalina leirikoulun ohjelma - oheismateriaalina leirikouluperiaatteet Valmistelija: rehtori Anu Hausen, puh , s-posti: anu.hausen@siuntio.fi Ehdotus: Jaosto päättää - hyväksyä Päivärinteen koulun kuudennen luokan kevään leirikoulun lukuvuoden työsuunnitelmaan.

7 Sivu 7 SIVLSUOJ 5 PERUSKOULUJEN YHTEISTEN JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN Mobiilien päätelaitteiden käyttö opetuksessa Teknologian kehittymisen myötä erilaiset mobiilit päätelaitteet ja niiden käyttötarkoitukset ovat yleistyneet ja monipuolistuneet. Oppilaat käyttävät niitä kouluaikana oppimisen välineinä. n peruskoulut tarjoavat kaikkien oppilaiden käyttöön langattomat tietoverkot ja erilaisia päätelaitteita. Kaikille taataan mahdollisuus käyttää nykyaikaisia TVT-laitteita oppimisen välineinä. Niiden ohella oppilaita kannustetaan käyttämään kouluaikana myös omia päätelaitteita oppimisessa ja työskentelyssä. Oppilaita ohjataan ja opastetaan niiden käytössä. Ns. BYOD-periaate takaa laitekannan monipuolisuuden ja ajanmukaisuuden. Lähtökohtaisesti niiden tuominen kouluun on vapaaehtoista. Vastuu oppilaiden omista laitteista on oppilailla itsellään ja heidän huoltajillaan. Mobiilien päätelaitteiden asianmukainen käyttö edellyttää, että ne eivät aiheuta oppimiselle ja opettamiselle häiriötä. Lisäksi on huomioitava, että niiden käyttö ei saa loukata oppilaiden ja koulun henkilöstön yksityisyyden suojaa. Tämä tarkoittaa, että mm. opetuksen luvaton taltiointi tai sen julkaiseminen esimerkiksi internetissä ei ole sallittua ilman opettajan antamaa lupaa. Opetushenkilöstöllä on oikeus ja velvollisuus puuttua epäasialliseen toimintaan. Koulujen järjestyssäännöt Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä (POL 29 ). Järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella. Järjestyssäännöissä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän perusopetuslain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan.

8 Sivu 8 Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Nykyisissä n peruskoulujen yhteisissä järjestyssäännöissä todetaan seuraavaa: 3. Käytän matkapuhelinta koulupäivän aikana vain opettajan luvalla (alakoulun oppilaat). 4. Käytän matkapuhelinta oppitunneilla vain opettajan luvalla (yläkoulun oppilaat). Opetushenkilöstön ja oppilaskuntien kuuleminen Opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. (POL 47 a ) Opetuksen järjestäjän tulee kuulla koulun oppilaskuntaa ennen perusopetuslain 47 1 momentissa mainittujen suunnitelmien ja määräysten vahvistamista sekä ennen muita oppilaiden asemaan olennaisesti vaikuttavia päätöksiä. Koska nykyiset järjestyssäännöt eivät täysin vastaa TVT-laitteiden uudenlaista käyttöä opetuksessa, koulujen henkilöstöltä ja oppilaskunnilta on pyydetty lausunnot laaditusta esityksestä koulujen järjestyssääntöjen muuttamisesta. Oppilaskuntien lausunnot tuli antaa omina lausuntoinaan. Lausuntoesityksessä esitetään seuraavaa muutosta: Kohta 3. Käytän omaa matkapuhelintani tai muita päätelaitteittani oppituntien ja koulun muiden tilaisuuksien aikana opettajien antamien ohjeiden mukaisesti. Laitteiden käytössä muistan kunnioittaa muiden yksityisyyttä. Kohta 4. poistetaan ja tämän seurauksena järjestyssääntöjen muiden kohtien numerot muutetaan yhtä numeroa pienemmiksi. Molempien suomenkielisten peruskoulujen henkilöstöt antoivat lausuntonsa. Niissä painotettiin opettajien oikeutta puuttua epäasialliseen mobiilien päätelaitteiden käyttöön ja mahdollisuutta tarvittaessa ottaa laite haltuun. Aleksis Kiven koulun lausunnossa myös esitettiin, että järjestyssäännöissä kiellettäisiin matkapuhelinten käyttö ruokailun aikana. Aleksisi Kiven koulun oppilaskunnan lausunnossa esitettiin, että järjestyssäännöissä todetaan, että matkapuhelinten käyttö on sallittua välitunnilla.

9 Sivu 9 Oikeus rajoittaa matkapuhelinten käyttöä Oikeuskasleri toteaa matkapuhelinten rajoituksista antamassaan päätöksessä ( Dnro OKV/896/1/2013) seuraavaa: "Koulujen järjestyssääntöjä vahvistettaessa on harkittava, missä määrin oppilaille kuuluvia yleisiä perusoikeuksia voidaan rajoittaa, jotta myös heidän oikeutensa asianmukaiseen opetukseen ja turvalliseen oppimisympäristöön voidaan turvata. Mikäli järjestyssäännöillä kavennetaan oppilaiden perusoikeuksia koulun turvallisuuden tai työrauhan takaamiseksi, rajoitusten on täytettävä perusoikeuksien rajoittamisen yleiset edellytykset. Järjestyssäännöissä asetettujen rajoitusten tulee siten olla kyseisiin tavoitteisiin nähden järkevässä ja kohtuullisessa suhteessa. Järjestyssäännöillä voidaan oppilaiden perusoikeuksia rajoittaa vain siinä määrin kuin turvallisuuden ja työrauhan toteuttaminen välttämättä vaatii." Oikeuskanslerin linjauksen mukaan kouluilla ei ole lähtökohtaista oikeutta kieltää oppilasta käyttämästä mobiileja päätelaitteita esimerkiksi välituntien aikana. Koulun on taattava kaikkien oppilaiden sekä henkinen että fyysinen turvallisuus ja koskemattomuus kouluaikana. Laitteiden käyttö ruokailun aikana ei vaaranna kenenkään turvallisuutta eikä heikennä työrauhaa. Sen sijaan koululla on velvollisuus ohjata ja opettaa oppilaita käyttämään laitteita asiallisesti. Ensi elokuussa otetaan käyttöön uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Niiden mukaisesti sivistyslautakunnan hyväksymässä Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelmassa yhtenä toiminnallisena kehittämiskohteena on osallistava oppimisyhteisö. Sen keskeisiksi toimenpiteiksi on määritelty oppilaiden ja henkilöstön osallisuuden lisääminen koulun arjessa. Lisäksi tapa- ja kulttuurikasvatuksella tuetaan oppilaiden arjen hallintaa. Oikeus ottaa haltuun esineitä Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta perusopetuslain 29 :n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Laki antaa selkeät ohjeet, miten haltuunotossa tulee toimia. Sivistyslautakunnan johtosäännön 6 :n mukaan jaostojen tehtävänä on vahvistaa peruskoulun järjestyssäännöt. Valmistelija sivistystoimen johtaja Jukka Pietinen puh: s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto päättä muuttaa n kunnan peruskoulujen yhteiset järjestyssäännöt Sjundeå Svenska skolanin osalta seuraavasti:

10 Sivu 10 Kohta 3. Käytän omaa matkapuhelintani tai muita päätelaitteittani oppituntien ja koulun muiden tilaisuuksien aikana opettajien antamien ohjeiden mukaisesti. Laitteiden käytössä muistan kunnioittaa muiden yksityisyyttä. Kohta 4. poistetaan ja tämän seurauksena järjestyssääntöjen muiden kohtien numerot muutetaan yhtä numeroa pienemmiksi.

11 Sivu 11 SIVLSUOJ 6 SIUNTION KUNNAN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO ALKAEN Liite 4 Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 422/2012). Asetuksessa määritellään tavoitteet esiopetukselle, perusopetukselle, lisäopetukselle sekä perusopetukseen valmistavalle opetukselle. Asetus sisältää myös perusopetuksen tuntijaon sekä joukon mm. kielenopetusta ja erityistä tukea koskevia säännöksiä. Uudistuksessa lisätään taide- ja taitoaineiden, yhteiskuntaopin ja liikunnan tuntimääriä. Uskonnon tuntimäärää vähennetään. Draaman käyttöä opetusmenetelmänä lisätään sekä äidinkielen että yhteiskuntaopin opetuksessa. Fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa ja terveystietoa opetetaan 1-6 luokilla vastedes ympäristöoppiin integroituna. Taide- ja taitoaineiden kaikille yhteistä opetusta lisätään neljällä vuosiviikkotunnilla. Liikuntaan, musiikkiin ja kuvataiteeseen kohdistetuilla lisäyksillä vahvistetaan taidekasvatuksen yhdenvertaisuutta sekä tuetaan aktiivisen liikuntaharrastuksen kehittymistä kaikille nuorille. Kotitalous luetaan vastaisuudessa myös virallisesti taide- ja taitoaineiden kokonaisuuteen. Historian ja yhteiskuntaopin opetusta varhennetaan ja lisätään kahdella vuosiviikkotunnilla. Nykyistä nuoremmat oppilaat saavat uuden tuntijaon tultua voimaan opetusta yhteiskunnallisen vaikuttamisen periaatteista ja osallistumaan ja vaikuttamaan oppimisesta muun muassa draaman keinoin sekä nykyistä syvemmin myös taloustiedon opetusta. Uudistuksella vastataan suomalaisten nuorten heikkoon kiinnostukseen yhteiskunnallisiin asioihin, tarpeeseen vahvistaa yhteiskunnallista ja arvokasvatusta sekä käytännön taloustiedossa ilmenneisiin puutteisiin. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus vähenee uudessa tuntijaossa yhdellä vuosiviikkotunnilla. B1-kielen opetusta varhennetaan alkamaan kuudennella vuosiluokalla. Suomenkielisessä perusopetuksessa opiskellaan ruotsinkieltä. Esitettävässä tuntijaossa n kunnan ruotsinkielisessä perusopetuksessa tunnit käytetään englannin kielen opiskeluun, jos oppilas ei ole aloittanut kielen opiskelua 3. luokalla A2-kielenä. Opetushallitus on hyväksynyt opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus on päättänyt opetussuunnitelman perusteista esiopetusta, oppivelvollisten perusopetusta ja lisäopetusta varten. Kaikilla kouluasteilla uudet perusteet korostavat oppimisen iloa ja oppilaiden omaa aktiivista roolia. Tärkeitä ovat vuorovaikutustaidot ja yhdessä tekeminen sekä kasvaminen kestävään elämäntapaan. Laaja-alaisella osaamisella tuetaan ihmisenä kasvamista

12 Sivu 12 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Siihen, miten oppilaat käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat oppilaiden omaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yhdistävää osaamista. - Ajattelu ja oppimaan oppiminen - Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu - Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot - Monilukutaito - Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen - Työelämätaidot ja yrittäjyys - Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Lähtökohtana on muodostaa opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti oppiaineita yhdistäviä monialaisia aihekokonaisuuksia, jotka edistävät perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti laajaalaisen osaamisen kehittymistä. Oppimiskokonaisuuksien aiheet suunnitellaan paikallisesti ilmentämään toimintakulttuurin periaatteita. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia. Oppimiskokonaisuudet tarjoavat hyvän tilaisuuden koulun ja muun yhteiskunnan väliselle yhteistyölle. Käsiteltävien asioiden paikallisuus (esimerkiksi n kulttuuri ja liikuntapolku), ajankohtaisuus ja yhteiskunnallinen merkittävyys luovat lisämotivaatiota sekä opettajille että oppilaille. Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun on välttämätöntä. Oppimiskokonaisuuksien tarkoituksena on käsitellä toiminnallisesti oppilaiden kokemusmaailmaan kuuluvia ja sitä avartavia asioita. Siksi niiden toteutuksessa oppilaiden osallisuus on välttämätöntä. n kunnan perusopetuksen tuntijakoesityksessä on lisätty vuosiluokille yksi vuosiviikkotunti (ns. -tunti) kullekin luokka-asteelle monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamiseksi. Toimenpide ei lisää oppilaiden kokonaistuntimäärää nykyiseen n perusopetuksen tuntijakoon verrattuna. Monialaisten oppimiskokonaisuudet huomioidaan ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa. Niiden lukuvuosittainen toteutus määritellään koulujen lukuvuosisuunnitelmissa. Oppimiskokonaisuudet ovat oppiaineisiin liittyviä lisäopintoja, joiden arviointi huomioidaan osana kunkin oppiaineen arviointia.

13 Sivu 13 Valinnaisuuden toteutuminen tuntijakoesityksessä Esityksessä vapaaehtoisen pitkän kielen (A2-kielen) oppitunnit on lisätty kaikille pakollisten oppituntien päälle vuosiluokilla Vapaaehtoisen B2- kielen oppitunnit on sisällytetty vuosiluokkien valinnaisaineiden tuntimäärään. Taide- ja taitoaineiden valinnaistunnit on sijoitettu ko. oppiaineisiin vuosiluokilla kaikille yhteisiksi oppitunneiksi. Valinnaisten aineiden määrä pitää olla valtioneuvoston asetuksen mukaan vähintään 9 vuosiviikkotuntia koko perusopetuksen aikana. Esityksessä valinnaisten aineiden tunnit on jaettu vuosiluokille ja Opetukseen varataan yhteensä kymmenen vuosiviikkotuntia. Siirtymäaika käyttöönotolle Valtioneuvosto hyväksyi perusopetuksen uuden tuntijaon (asetus 422/2012) käyttöönotolle siirtymäajan. Perusopetuksen vuosiluokat 1 6 siirtyvät uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen lukuvuonna Vuosiluokat 7 9 jatkavat edellisen tuntijaon (1435/2001) ja vuoden 2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Opetussuunnitelman perusteiden lukujen 1-12 mukaisesti laadittu opetussuunnitelma otetaan (määräyksessä: voidaan ottaa) käyttöön kaikilla vuosiluokilla lukuun ottamatta lukuun 6 sisältyvää päättöarviointia ja todistuksia koskevia määräyksiä sekä lukuun 12 sisältyviä perusopetuksen valinnaisuutta koskevia määräyksiä. Näiltä osin käyttöönotto tapahtuu vuosiluokittain porrastettuna siten kuin edellä todetaan. Päättöarviointi tehdään vuoden 2004 perusteisiin sisältyviä päättöarvioinnin kriteerejä käyttäen. Vuosiluokat 7 9 siirtyvät vuosiluokka kerrallaan uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen 2019 mennessä. Porrastetulla siirtymisellä taataan perusopetuksen oppilaiden vähimmäistuntimäärän täyttyminen sekä oikeudenmukainen ja valtakunnallisesti yhdenvertainen päättöarviointi. Porrastettu siirtyminen uuteen tuntijakoon helpottaa siirtymävaiheen järjestelyitä ja oppimateriaalihankintoja kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien näkökulmasta. Siirtyminen vanhasta tuntijaosta ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista uuteen tuntijakoon ja uuteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ei aiheuta lisäkustannuksia. n kunnan perusopetuksen tuntijakoesityksen valmistelu n kunnan perusopetuksen tuntijakoa on valmisteltu opetuksen ohjausryhmässä, johon kuuluu koulujen rehtorit, apulaisrehtorit, sivistysosaston hallinnon suunnittelija ja sivistystoimen johtaja. Tuntijakoesitys on laa-

14 Sivu 14 dittu siten, että oppilaiden kokonaistuntimäärä pysyy samana kuin nykyisessä tuntijaossa. Koulujen opetushenkilöstö on antanut esityksestä omat lausuntonsa keväällä Lausuntojen ja OPS2016-laadintaseminaareissa käytyjen pedagogisten keskustelujen pohjalta opetuksen ohjausryhmä toteaa, että ns. -tunnit antavat erinomaisen mahdollisuuden opetuksen eheyttämiselle, opetusmenetelmien monipuolistamiselle ja koulujen oppilaita osallistavan toimintakulttuurin kehittämiselle. Lisäksi ne tukevat esi- ja alkuopetuksen yhteistyön tiivistämistä sivistyslautakunnan hyväksymän koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelman KuntaKesun mukaisesti. Laadittu tuntijakoesitys koskee n kunnan ruotsinkielistä perusopetusta vain vuosiluokkien osalta. Oppilaat jatkavat opintojaan joko Lohjalla Källhagens skolassa tai Kirkkonummella Winellska skolanissa, jolloin opiskelu perustuu ko. kuntien ja koulujen noudattamiin tuntijakoihin ja opetussuunnitelmiin. n perusopetuksen tuntijaon valmistelussa on huomioitu molempien kuntien ja koulujen hyväksytyt uudet tuntijaot. Lisätietoja: _perus- _ja_lisaopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_22_12_2014 n kunnan sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön mukaan jaoston tehtävänä on antaa lausunto sivistyslautakunnalle perusopetuksen opetussuunnitelmasta. Liite: n kunnan perusopetuksen tuntijako alkaen Valmistelija sivistystoimen johtaja Jukka Pietinen puh. (09) s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio Ehdotus: päättää antaa sivistyslautakunnalle seuraavan lausunnon perusopetuksen tuntijakoesityksestä: - esittää sivistyslautakunnalle, että se hyväksyy n kunnan perusopetuksen tuntijaon oheisen liitteen mukaisesti ja että se otetaan vuosiluokilla käyttöön vaiheittain lukuvuoden alusta niin, että 9. luokat opiskelevat sen mukaisesti lukuvuoden alusta.

15 Sivu 15 SIVLSUOJ 7 SIUNTION KUNNAN RUOTSINKIELISEN PERUSOPETUKSEN KIELIOHJELMA ALKAEN Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 422/2012). Asetuksessa määritellään tavoitteet esiopetukselle, perusopetukselle, lisäopetukselle sekä perusopetukseen valmistavalle opetukselle. Asetus sisältää myös perusopetuksen tuntijaon sekä joukon mm. kielenopetusta ja erityistä tukea koskevia säännöksiä. Opetushallitus on hyväksynyt valtioneuvoston asetukseen perustuvan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vieraiden kielten oppimäärät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluu vähintään yksi pitkä ja yksi keskipitkä kielen oppimäärä. Näistä toinen on toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkiä oppimääriä ovat A- oppimäärät sekä ruotsin ja suomen äidinkielenomaiset oppimäärät. Keskipitkiä oppimääriä ovat B1-oppimäärät. Lisäksi opetuksen järjestäjä voi tarjota oppilaille valinnaisina ja vapaaehtoisina kieliopintoina eripituisia kielten oppimääriä. Vapaaehtoisen A-kielen (A2-kieli) laajuus on vähintään 12 vuosiviikkotuntia. Opetuksen järjestämiseen voidaan käyttää valinnaisiin aineisiin varattuja vuosiviikkotunteja sekä perusopetuksen vähimmäistuntimäärän ylittäviä vuosiviikkotunteja. Mikäli A2-kieli on toinen kotimainen kieli, käytetään sen opetuksen järjestämiseen B1-kielelle varatut vuosiviikkotunnit. Vapaaehtoisen A-kielen vuosiviikkotunnit jaetaan vuosiluokille opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Tavoitteet ja päättöarvioinnin kriteerit ovat samat kuin kaikille yhteisessä A-kielessä. Valinnaisen B-kielen (B-kieli) laajuus on vähintään neljä vuosiviikkotuntia. Vieraiden kielten osalta opetussuunnitelman perusteissa on määritelty A2- ja B2-kielinä opetettavien vapaaehtoisten ja valinnaisten kielten tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Mahdollisista muista valinnaisista kielistä sekä niiden tavoitteista ja sisällöistä päätetään paikallisessa opetussuunnitelmassa. n kunnan ruotsinkielisen perusopetuksen kieliohjelma voimassa olevassa opetussuunnitelmassa ssa ruotsinkielisessä perusopetuksessa oppilaat aloittavat suomen kielen opiskelun 3. vuosiluokalla. Oppilaille tarjotaan mahdollisuus ylimääräisen valinnaisenenglannin kielen opiskeluun 4. vuosiluokalta lähtien (A2- kieli). Oppilaat jatkavat kieliopintojaan vuosiluokilla joko Lohjan kaupungin tai Kirkkonummen kunnan ruotsinkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Vieraiden kielten tuntijaon muutos

16 Sivu 16 Valtioneuvoston antama perusopetuksen uusi tuntijako eroaa nykyisestä siten, että B1-kielen opiskelu aloitetaan kunnan päätöksen mukaan 5. tai 6. luokalla aikaisemman 7. luokan sijaan. Tästä syystä n kunnan ruotsinkielisessä perusopetuksessa on jatkossa huomioitava mahdollisuus, että oppilas ei aloita vapaaehtoisen A2-englannin opiskelua. Kyseisessä tapauksessa opetussuunnitelmassa on määriteltävä, minkä B1-kielen opetusta kunnassa annetaan. Sivistyslautakunta käsittelee jaostojen esitysten pohjalta sekä perusopetuksen tuntijakoesitystä että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 pohjalta esitettyä kieliohjelmaa kokouksessaan n kunnan sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön mukaan jaoston tehtävänä on antaa lausunto sivistyslautakunnalle perusopetuksen opetussuunnitelmasta. Valmistelija sivistystoimen johtaja Jukka Pietinen etunimi.sukunimi@siuntio puh: Ehdotus: Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto päättää antaa sivistyslautakunnalle seuraavan lausunnon ruotsinkielisen perusopetuksen kieliohjelmasta: Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto esittää lausuntonaan, että sivistyslautakunta hyväksyy ruotsinkielisessä perusopetuksen kieliohjelman vuosiluokille alkaen seuraavasti: Finska som andra inhemska språk (A1-språk) Engelska som frivilligt A-språk (A2-språk) Engelska som främmande språk (B1-språk) för elever som studerar A1- språk men inte A2-språk

17 Sivu 17 SIVLSUOJ 8 MUUT ASIAT keskustelee ajankohtaisista asioista. Ehdotus: Jaosto merkitsee ajankohtaiset asiat tiedokseen.