PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone, 4. krs, Villimiehenkatu 1

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ AIKA klo 17:00 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone, 4. krs, Villimiehenkatu 1 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 3 Maksun määrääminen ja periminen lapsen 4 varhaiskasvatuksesta lukien 4 Käyttösuunnitelma Lappeenrannan musiikkiopiston johtokunnan, Lappeenrannan 9 Tanssiopiston kannatusyhdistys ry:n, Lappeenrannan Taideyhdistys ry:n, Lappeenrannan kuvataidekoulun, Taidekoulu Estradi ry:n ja Taito Etelä-Karjala ry:n avustushakemukset taiteen perusopetuksen järjestämiseen vuonna Uus-Lavolan päiväkodin hallinnollinen yhdistäminen 14 Sammontalon päiväkotiin 7 Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialan toimintasäännön 16 muutos (2 luvun 4 ) 8 Kaukaan koulun rehtorin viran määräaikainen täyttäminen 17 9 Lappeenrannan kaupungin lukiokoulutuksen strategisen 19 toimintasuunnitelman valmistelu 10 Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa Opetustoimenjohtajan virkavapaus Pääkirjaston ja nuoriso- ja monitoimitalo Monarin investoinnit Varhaiskasvatuksen yksityisten päiväkotien 29 palvelusetelisääntökirja ja palvelun kattohinta 14 Muut asiat 32

2 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Päätös Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Päätös Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi lasten ja nuorten lautakunnan jäsenet Eeva-Maria Pykäläinen ja Tiina Simola.

4 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Maksun määrääminen ja periminen lapsen varhaiskasvatuksesta lukien Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1347/ /2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija Valmistelija/lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Virkki Päivi etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Maksun määrääminen ja periminen lasten varhaiskasvatuksesta -ohje 2. Varhaiskasvatuksen myyntihinnat toimintavuonna Lasten varhaiskasvatusta koskevat säännökset on koottu lakiin varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista (1503/2016). Kyseisessä laissa säädetään lasten varhaiskasvatuksesta perittävien maksujen määräytymisestä sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksun määräämisen perusteena olevista tuloista. Korkolaissa 633/1982 säädetään asiakasmaksun viivästymisen johdosta perittävästä viivästyskorosta. Maksu määrätään edelleen kuukausimaksuna ja se määräytyy perheen veronalaisten (bruttotulojen) sekä verosta vapaiden tulojen perusteella. Maksu määrätään pääsääntöisesti tulotositteiden perusteella todettavissa olevien kuukausitulojen perusteella laskennallinen lomaraha huomioiden ja se on voimassa toistaiseksi. Tulojen vaihdellessa kuukausittain käytetään maksun perusteena useamman kuukauden tulojen keskiarvoa. Maksu on lapsikohtainen. Kokopäiväisen varhaiskasvatuksen kuukausimaksu on perheen koon mukaan määräytyvän maksuprosentin osoittama euromäärä vähimmäistulorajan ylittävästä kuukausitulosta, kuitenkin korkeintaan 290 euroa kuukaudessa. Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen maksu voi olla korkeintaan 60 prosenttia kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta, jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin korkeintaan 20 tuntia viikoittain. Jos lapsi olisi varhaiskasvatuksessa keskimäärin vähintään 35 tuntia viikoittain, voidaan kuukausimaksuna periä

5 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksu. Varhaiskasvatuksen kestäessä keskimäärin enemmän kuin 20 tuntia, mutta alle 35 tuntia viikoittain, voi kunta periä maksun, joka on suhteutettu lapsen varhaiskasvatusaikaan. Perheen ensimmäiseksi lapseksi katsotaan lain mukaan aina nuorin varhaiskasvatuspalvelun piirissä oleva lapsi. Perheen ensimmäisestä palvelun piirissä olevasta lapsesta peritään tulojen mukainen maksu, toisen lapsen maksu lukien 50 % nuorimman lapsen maksusta ja kunkin seuraavan lapsen maksu on 20 % nuorimman lapsen maksusta. Jos kuukausimaksu on lasta kohden vähemmän kuin 27 euroa, maksua ei peritä. Tilapäisestä varhaiskasvatuksesta kunta voisi periä päättämänsä asiakasmaksun. Maksujen tulorajat ja maksuprosentit ovat seuraavat: Perheen koko Vähimmäistulo (brutto) kuukaudessa Maksu- % Vähimmäisbruttotulo korkeimmalle maksulle kuukaudessa , , , , , Kasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt varattuun varhaiskasvatusaikaan perustuvat tuntivälykset. Seuraavaan taulukkoon on em. tuntivälysten pohjalta laskettu asiakasmaksun suuruus täydestä maksusta lukien: Varhaiskasvatusaikavälys ja maksun suuruus enimmäismaksusta 0 45 h/kk, asiakasmaksun suuruus täydestä maksusta on 35% 46 84h/kk, asiakasmaksun suuruus täydestä maksusta on 55% h/kk, asiakasmaksun suuruus täydestä maksusta on 70% h/kk, asiakasmaksun suuruus täydestä maksusta on 85% yli 150h/kk, asiakasmaksun suuruus täydestä maksusta on 100% Maksun suuruus 102 e/kk 160 e/kk 203 e/kk 247 e/kk 290 e/kk

6 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Esittelijän ehdotus Päätös Mikäli tuntien määrää ei perustellusta syystä pystytä varhaiskasvatuksen alkaessa arvioimaan oikein, voidaan palveluntarve muuttaa jo yhden kuukauden kuluttua. Ohjeeseen on ulkopuolista lukijaa varten liitetty selventäviä esimerkkejä perheen koon ja päivähoitomaksun laskemisesta. (PV) hyväksyy noudatettavaksi liitteenä olevan ohjeen lasten varhaiskasvatusmaksun määräämisestä ja perimisestä takautuvasti alkaen. päättää, että tilapäisen palvelun maksu on 10 euroa osapäivältä ja 15 euroa kokopäivältä.

7 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Käyttösuunnitelma Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/193/ /2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija Valmistelija/lisätiedot: Controller Tella-Pätäri Eija Controller Haiko Miia etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Lasten ja nuorten tehtäväalueen käyttösuunnitelma Koulukohtaiset määrärahat Päiväkotikohtaiset määrärahat Lukiokohtaiset määrärahat 2018 Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan vuoden 2018 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille Talousarviossa todetaan, että lautakunta ja toimialajohtaja vastaavat toiminnan järjestämisestä kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarviokehyksen puitteissa. Lautakunnat kohdentavat resurssit toimialajohtajan esityksestä tärkeimmiksi katsomilleen toiminta-alueille. Lautakunnat vastaavat siitä, että kaupunginvaltuuston päättämää talousarviota ei ylitetä. Toimialoille on osoitettu vuosille käyttötalouden raami, johon sovitetut käyttösuunnitelmat tulee vahvistaa mennessä. Liitteenä olevat käyttösuunnitelmat on laadittu annettujen ohjeiden mukaisesti. Varhaiskasvatuksen käyttösuunnitelmaan on sisällytetty vuonna 2017 tehtyjen varhaiskasvatuksen kehittämistoimien ylläpito eli viiden erityislastentarhanopettajan palkkakustannukset, esiopetuksen ryhmäkoon tarkennukset ja siitä johtuva kymmenen lastentarhanopettajan palkkakustannukset, sijaisrekrytoinnin ja palveluohjauksen keskittäminen ja sen myötä mahdolliseksi tullut päiväkodin johtajien ajan kohdentaminen aiempaa paremmin yksiköiden työn organisointiin ja kehittämiseen. Käyttösuunnitelmaan ei sisälly resursseja, jotka mahdollistaisivat osallistumisen kansalliseen, viisivuotiaiden maksuttoman

8 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ varhaiskasvatuksen kokeiluun, ellei tuo kokeilu ole täysin valtion rahoittama. Perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa valtuustokauden aikana. Myös vastuualueen vuokramenot ovat kasvaneet mm. Myllymäen koulun laajennuksen vuoksi. Perusopetuksen käyttösuunnitelmaan ei ole tässä vaiheessa pystytty varaamaan edellisten vuosien suuruisia kehittämismäärärahoja, joita on käytetty mm. valtion rahoittamien hankkeiden omarahoitusosuuksiin Käyttösuunnitelmaan ei ole tässä vaiheessa varattu määrärahaa tiedossa olevaan väistötilatarpeeseen länsialueen kouluille, joista akuutein tarve on Skinnarilan koulussa. Talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen mukaan asia ratkaistaan erikseen, kun väistötilajärjestelyistä lukuvuoden alusta lukien on päätetty. Nuorisovaltuuston kokouspalkkioiden kate on varattu nuorisotoimen vastuualueelle. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen vastuualueiden vuosien palkkabudjetteja on talousarvion vahvistamisen jälkeen tarkennettu oppilasmäärän muutoksiin perustuen. Perusopeuksesta on siirretty nuorisotoimenjohtajan jaettavaksi resurssi kaupungin omana toimintana järjestettävää iltapäivätoimintaa varten. Aikuislukion toiminnan muuttaminen ja aineopiskelijoille asetettu kurssimaksu on huomioitu käyttösuunnitelmassa. Esittelijän ehdotus Päätös hyväksyy käyttösuunnitelman liitteen mukaisena.

9 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Lappeenrannan musiikkiopiston johtokunnan, Lappeenrannan Tanssiopiston kannatusyhdistys ry:n, Lappeenrannan Taideyhdistys ry:n, Lappeenrannan kuvataidekoulun, Taidekoulu Estradi ry:n ja Taito Etelä-Karjala ry:n avustushakemukset taiteen perusopetuksen... Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/10/ /2018 Taiteen perusopetukseen myönnettävät avustukset vuonna 2018: Lappeenrannan m Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija Valmistelija/lisätiedot: Nuorisotoimenjohtaja Räikkönen Sirpa etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Lappeenrannan musiikkiopiston hakemus: Lappeenrannan musiikkiopiston johtokunta esittää kunnioittavasti, että Lappeenrannan kaupungin talousarvioon vuodelle 2018 varataan euron määräraha Lappeenrannan musiikkiopiston Lappeenrannan ja Joutsenon toimipaikkojen kaupunginavustusta varten. Tilinpäätös 2016 osoittaa 6614 euron ylijäämää, johon päästiin tiukan talousseurannan sekä ylimääräisen euron valtionosuuden turvin. Oppilastuntien määrä on nostettu 525 tuntiin. Tuntimäärän kasvu on valmistelua uuden opetussuunnitelman tuomille valinnaisaineille, joilla monipuolistetaan opetusta. Valinnaiskursseille on palkattu uusia sivutoimisia opettajia. Musiikkiopiston kannatusyhdistys on hankkinut opistorakennuksen omistukseensa loppuvuodesta Vuonna 2017 tilassa on tehty lukuisia korjauksia ja korjaustoimet jatkuvat vuonna Edelliseen viitaten musiikkiopisto anoo euron korotusta edellisen vuoden avustukseen. Lappeenrannan Tanssiopiston kannatusyhdistys ry:n hakemus:

10 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Pyydämme, että Lappeenrannan kaupunki myöntäisi tanssin Lappeenrannan Tanssiopistolle avustusta euroa suoraan kaupungin avustusmäärärahoista. Perustelut: Lappeenrannan Tanssiopisto on Suomen korkeatasoisempia tanssin perusopetusta antavia tanssioppilaitoksia, mistä osoituksena Opetusministeriön vuonna 2000 myöntämä lupa järjestää taiteen perusopetusta sekä saada opetusta varten laskennallisten opetustuntien mukaan määräytyvää valtionosuutta. Lappeenrannan Tanssiopisto on tanssitaiteen tarjonnalla ja tanssiharrastuksen mahdollistamisella muodostunut selkeäksi vetovoimatekijäksi Lappeenrannan kaupungille. Lappeenrannan Tanssiopisto on pystynyt valtakunnallisesta vaikeasta talouden tilasta huolimatta hyvään toiminnan suunnitteluun ja hallintoon perustuen säilyttämään oppilasmäärän ja talouden tilan suhteellisen vakaana. Opiston kolme viimeisintä tilinpäätöstä ovat olleet alijäämäisiä, jotka on katettu aikaisempien vuosien ylijäämällä. Oppilaita tällä hetkellä on 690. Tanssiopiston toimintoja on viimeisen neljän vuoden aikana tehostettu mm. talous ja palkkahallinnon ulkoistamisella, sähköisellä oppilashallinto-ohjelmalla ja tanssinopettajien työnkuvien muutoksella. Jos Lappeenrannan Tanssiopiston saamaa yhteiskunnan tukea nykyisestä oleellisesti kuitenkin vähennettäisiin, olisi seurauksena sivutoimipisteiden opetuksen lakkauttaminen. Tästä seurauksena olisi Tanssiopiston vuosittaisen opetustuntimäärän laskeminen niin, että tuntipohjainen valtiontuki olisi vaarassa pienentyä. Taidekoulu Estradi ry:n hakemus: Etelä-Karjalan Estradi ry esittää, että Lappeenrannan kaupunki myöntää vuoden 2018 talousarviossaan ,00 :n avustuksen Taidekoulun Estradin toimintaan. Taidekoulu tarjoaa laaja-alaista taiteen perusopetusta sirkustaiteessa, teatteritaiteessa ja rytmimusiikissa. Lisäksi oppilaitoksen erityispiirteinä on taiteiden välinen yhteistyö sekä monitaideopetus ja produktiot. Opiskelijoita Taidekoulu Estradilla on lukuvuoden alkaessa 620. Oppilasmäärä on kasvanut edellisestä vuodesta 8,2 %. Estradilla työskentelee 38 henkilöä. Estradilla toimii myös työllistämishanke Estradilta Eteenpäin, joka työllistää 13 henkilöä.

11 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Vuoden 2016 tilinpäätös osoittaa ,43 alijäämää, mutta vuoden 2017 tilinpäätöksen ennustetaan olevan ylijäämäinen. Estradin talouden erityispiirteenä on se, että 22 % oppilaitoksen tuloista katetaan omalla varainhankinnalla. Varainkeruu sitoo myös merkittävästi henkilöstöresursseja ja vaatii jatkuvaa panostusta. Estradi etsii koko ajan uusia rahoituslähteitä ja kehittää toimintatapojaan taloudellisemmiksi, huomioiden opetuksen laadun jatkuvan kehittämisen. Lappeenrannan Taideyhdistys ry:n hakemus: Lappeenrannan Taideyhdistys ry anoo Lappeenrannan kuvataidekoulun vuoden 2016 toimintaan avustusta Perustelemme avustussummaa kurssimaksutuottojen pienentymisellä, ikääntyneen henkilökunnan palkkakustannusten kasvulla sekä yleisellä kiinteistö- ja materiaali- ym. hintojen nousulla. Talousarvioesityksestä käy ilmi, että kuvataidekoulun saamasta avustuksesta yli 2/3 menee koulun kiinteistökuluihin (vuokra, vesi, sähkö, lämmitys, hälytys, yhteensä ). Vuonna 2016 kiinteistömenojen osuus oli ¾ kaupungin avustuksesta. Kuvataidekoulu toimii kaupungin omistamassa kiinteistössä Linnoituksessa. Taito Etelä-Karjala ry:n hakemus: Taito Etelä-Karjala ry:n hallitus esittää kunnioittavasti, että Lappeenrannan kaupunginhallitus myöntää vuoden 2018 talousarvossa ,00 euron suuruisen avustuksen Tasihinin kauppiastalossa toimivan Taito Etelä-Karjala ry:n Taitokäsityökoulun palveluiden ja tapahtumien tuottamiseen ja kehittämiseen. Taito käsityökoulu ja muotoilukoulu on taiteenperusopetusta antava oppilaitos Lappeenrannassa, joka ei saa suoraa valtionapua. Yhdistys on ollut vuokralaisena Tasihinin talokokonaisuudessa alkaen. Miljöössä kohtaavat käsityön tekemisen ja oppimisen ilo, karjalainen käsityökulttuuri monessa eri muodossa ja talon historiallinen arvomaailma. Lappeenrannassa Taito käsityö- ja muotoilukoulu tarjoaa käsityön taiteen perusopetusta viidestä ikävuodesta eteenpäin lapsille, nuorille ja aikuisille. Käsityön taiteen perusopetus Oppilaat ovat hyvin sitoutuneita ja motivoituneita. Opetus on tasolta toiselle etenevää. Syksyllä 2016 oppilasmäärä oli n. 90.

12 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Keväällä lukuvuoden päätteeksi on Galleria Laurassa oppilastöiden näyttely, johon on vapaa pääsy kaikille kaupunkilaisille. Kehitämme toimintaamme asiakaslähtöisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämän koululaiskyselyn pohjalta kehitimme uuden opintolinjan syksyksi 2016, joka keskittyy muotipiirtämiseen ja tuotesuunnitteluun ja suunnitelmien pohjalta vaatteiden, korujen ja asusteiden valmistukseen. Saimme valtionapua kehitystyöhön. Syksyllä 2017 aloitimme yhden ryhmän kanssa yrittäjyys valmiuksien kasvattamisen OKM:n myöntämän avustuksen turvin. Syksyn aikana käynnistimme uuden opetussuunnitelman valmistelun joka otetaan käyttöön syksyllä 2018 Perustelut kaupungin avustukselle: Lukukausimaksujen tuntuva korottaminen veisi tasavertaisen mahdollisuuden osallistua Taito käsityö- ja muotoilukoulun opetukseen. Olemme edellisen budjettikauden aikana leikkauksista johtuen nostaneet lukukausimaksuja ja kolmena vuonna peräkkäin. Toimintamme Tasihinin talossa vaikuttaa positiivisesti kaupungin katukuvaan ja toimii kaupungin kulttuuri- ja matkailukohteena. Yhdistys työllistää 4 vakituista henkilöä osa-aikaisesti. Tarjoamme myös opiskelijoille työssäoppimispaikkoja. Yhdistys ei saa suoraa valtionapua taiteenperusopetukseen, joten ainoa tuki jonka saamme suoraan kyseiseen toimintaan, on Lappeenrannan kaupungin avustus. Toimimme myös kuntouttavassa työtoiminnassa yhteistyössä Eksoten kanssa. Olemme mukana kaupungin järjestämissä tapahtumissa mm. Sataman Valot ja Vanhan linnoituksen päivät. Tuotamme vuosittain Tasihinin talon kesäteatteria ja Lasten kukkopillin maalaamisen SM-kilpailuita. Tasihinin talon vuokra on suhteessa muihin taiteen perusopetuskouluihin melkein kaksinkertainen. E-K museo on irtisanonut Galleria Lauran vuokrasopimuksen ja nostaa vuokrakuluja. Taito Etelä-Suomi on sijoittanut omaa rahaa tilojen kunnostukseen Yhdistys edistää käsityöalan työllisyyttä markkinoimalla käsityöyrittäjien tuotteita. Taito Etelä-Suomi ry on ainut taho Etelä-Karjalassa, joka ylläpitää ja edistää käsityökulttuuria. Taito käsityö- ja muotoilukoulun tulos oli negatiivinen ja tämän vuoksi olemme joutuneet supistamaan työaikoja ja

13 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Esittelijän ehdotus Päätös leikkaamaan muitakin kustannuksia. Keskusliiton myöntämä valtionapu kaikkeen toimintaan supistui vuodelle % (13 300e) Esitämme, että kaupunginhallitus myöntää vuodelle 2018 hakemamme avustuksen täysimääräisenä jotta pystymme jatkossa tarjoamaan kohderyhmällemme nykyisen opetustason. toteaa vuoden 2018 talousarvioraamissa taiteen perusopetukselle varattu euroa. Esitetään, että avustussumma pidetään jokaisen oppilaitoksen osalla samalla tasolla kuin vuonna Koulu hakee 2018 esitys 2018 Musiikkiopisto Tanssiopisto Kuvataidekoulu Estradi Taito ES Yhteensä

14 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Uus-Lavolan päiväkodin hallinnollinen yhdistäminen Sammontalon päiväkotiin Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/187/ /2018 Uus-Lavolan päiväkodin hallinnollinen yhdistäminen Sammontalon päiväkotiin Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija Valmistelija/lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Virkki Päivi etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti osana länsialueen palveluverkkotarkastelua muodostaa Sammonlahden ja Skinnarilan päiväkodeista yhden hallinnollisen yksikön, Sammontalon päiväkodin, alkaen. Lautakunta päätti myös, että päiväkotitoiminta jatkuu Skinnarilan ja Sammonlahden toimipisteissä uuden päiväkodin valmistumiseen saakka. Lasten- ja nuorten lautakunta valitsi Sammontalon päiväkodin johtajaksi alkaen kasvatustieteen maisteri Sari Piitulaisen. Piitulainen on aiemmin toiminut Uus-Lavolan päiväkodin johtajana. Päiväkodin johtajan lisäksi Sammontalon päiväkodissa on kaksi apulaisjohtajaa, joista toisen tehtäviin kuuluu myös perhepäivähoidon ohjausta sekä avoimet palvelut ja toisen tehtäviin on liitetty varhaiskasvatuksen rekrytointiin liittyviä tehtäviä. Sammontalon ja Uus-Lavolan johtamisresurssin tarkastelussa tuli näkyväksi, että Uus-Lavolaan tarvittaisiin lisää johtamisresurssia 11 tuntia viikossa ja vastaava tuntimäärä voitaisiin vähentää Sammontalosta. Yhdistämällä päiväkodit hallinnollisesti yhdeksi yksiköksi olisi johtamisresurssi kokonaisuuden näkökulmasta riittävä. Sari Piitulainen on antanut suostumuksensa ottamaan johdettavakseen Sammontalon päiväkodin kokonaisuuden, jonka osa Uus-Lavolan toimipiste olisi. Asia on käsitelty Uus-Lavolan sekä Sammontalon päiväkotien henkilökuntakokouksissa. Päiväkotitoiminta jatkuu edelleen Uus-Lavolan toimipisteessä. Kaupungin hallintosäännön 7 luvun 3 mukaan lautakunta päättää palvelualueiden ja palveluyksiköiden muodostamisesta.

15 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Esittelijän ehdotus Päätös Lasten- ja nuortenlautakunta päättää liittää Uus-Lavolan päiväkodin osaksi Sammontalon päiväkodin kokonaisuutta lukien. Päiväkotitoiminta jatkuu Uus-Lavolan toimipisteessä. Täytäntöönpano Sammontalon päiväkoti Uus-Lavolan päiväkoti Varhaiskasvatuksen aluejohtaja Heli Puhakainen Konsernihallinto

16 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialan toimintasäännön muutos (2 luvun 4 ) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/186/ /2018 Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialan toimintasäännön muutos (4 ) Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija Valmistelija/lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Virkki Päivi etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialan toimintasäännön 2 luvun 4 :ssä on lueteltu varhaiskasvatuksen alueet ja palveluyksiköt. Sammonlahden alueella on tarpeen yhdistää Sammontalon ja Uus-Lavolan päiväkodit hallinnollisesti lukien. Päiväkodin nimi tulee olemaan Sammontalon päiväkoti. Yhdistämisellä ei ole vaikutusta varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseen. (PV) Esittelijän ehdotus Päätös Lasten- ja nuortenlautakunta muuttaa hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimintasäännön 2 luvun 4 :ssä Varhaiskasvatuksen alueet ja palveluyksiköt lukien siten, että Sammonlahden palvelualueen yksiköistä poistuu Uus- Lavolan päiväkoti. Täytäntöönpano Ao. päiväkodit Konsernihallinto

17 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Kaukaan koulun rehtorin viran määräaikainen täyttäminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/198/ /2018 Kaukaan koulun rehtorin viran määräaikainen täyttäminen ja rehtori Ilona Wi Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija Valmistelija/lisätiedot: Henkilöstöjohtaja Savilampi Päivi etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaukaan koulun rehtori Ilona Wilska on työnantajalle jättämällään ilmoituksella pyytänyt virkasiirtoa toiseen kouluun lukien. Ilona Wilska on tällä hetkellä opintovapaalla, joka päättyy Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 5 luvun 24 :n mukaan viranhaltija voidaan siirtää toiseen virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusehdot hän täyttää ja jota voidaan pitää hänelle sopivana, jos hänen asemansa toistaiseksi otettuna tai määräaikaisena viranhaltijana ei muutu ja perusteena on toiminnan ja tehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyvä, perusteltu syy ja hänen varsinainen palkkansa ei alene tai hän on antanut siirtoon suostumuksensa taikka siirtoon on muu hyväksyttävä syy ja viranhaltija on antanut siirtoon suostumuksensa. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimintasäännön 1 luvun 2 :n 1 momentin mukaan henkilöstön sijoittamisesta vastuualueen sisällä eri palveluyksiköihin päättää vastuualuejohtaja. Lautakunnan valitsemien palveluyksiköiden esimiesten sijoittamisesta eri palveluyksiköihin päättää kuitenkin lautakunta. Ilona Wilska on lautakunnan valitsema viranhaltija. Hänen virkasuhteensa sijoittaminen toiseen palveluyksikköön tulee tästä syystä päättää lasten ja nuorten lautakunnassa. Lappeenrannan kaupungin perusopetuksessa ei ole tällä hetkellä vapaana olevia perusopetuksen rehtorin virkoja. Neuvoteltuaan Ilona Wilskan kanssa työnantaja pitää kuitenkin tässä tilanteessa mahdollisena sitä, että hän sijoittuu opintovapaan päätyttyä sellaiseen kouluun, jossa rehtorin tehtäviä on tähän saakka hoitanut joku luokanopettaja oman toimensa ohessa. Muitakin

18 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Esittelijän ehdotus Päätös sijoitusvaihtoehtoja voi edelleen tulla, koska tilanne suuressa organisaatiossa elää. Ilona Wilska voi sijoittua esimerkiksi jonkin koulun apulaisrehtorin virkaan, mikäli näin sovitaan. Virkasuhteen yksityiskohtaisista ehdoista voidaan neuvotella Ilona Wilskan kanssa erikseen työhön paluun yhteydessä. Edellä kerrotuin perustein työnantaja voi hyväksyä Ilona Wilskan pyynnön siirtyä toiseen kouluun. Edellä kerrotusta seuraa, että Kaukaan koulun rehtorin virka tulee julistaa yleisesti haettavaksi. Kaukaan koulun peruskorjauksen aikataulu on vielä avoin. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen talousarvio on niin ikään hyväksytty vuoteen 2021 saakka. Mikäli Kaukaan peruskorjaus käynnistyy, ei koululla ole tänä aikana lainkaan toimintaa. Tästä syystä myös Kaukaan kouluun sijoitettu perusopetuksen rehtorin virka on tarkoituksenmukaista täyttää määräaikaisena saakka. hyväksyy perusopetuksen rehtori Ilona Wilskan pyynnön virkasuhteensa siirtämisestä toiseen palveluyksikköön. Ilona Wilskan virkasuhteen ehdoista päätetään erikseen, kun virkasuhteen lopullinen sijoituspaikka on selvillä. päättää, että Kaukaan koulun rehtorin virka julistetaan yleisesti haettavaksi. Virka täytetään määräaikaisena

19 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Lappeenrannan kaupungin lukiokoulutuksen strategisen toimintasuunnitelman valmistelu Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/194/ /2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija Valmistelija/lisätiedot: Opetustoimenjohtaja Routti Mari etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt lukiokoulutuksen kansallisen uudistustyön. Uudistus pitää sisällään lukiolain ja lukion toiminnallisen uudistamisen, ja sen tavoitteena on: lisätä lukion vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona, vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkeaasteelle. Keinoja tavoitteen saavuttamiseksi ovat muun muassa yksilöllisemmät ja joustavammat opintopolut sekä niiden vaatima ohjaus ja tuki, oppiainerajat ylittävät opinnot sekä entistä tiiviimpi yhteistyö korkeakoulujen kanssa. Uudistusta suunnittelevat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus yhdessä laajan sidosryhmä- ja asiantuntijajoukon kanssa. Valmistelussa hyödynnetään jo aikaisemmin lukion uudistamiseksi tehtyjä selvityksiä, kokeiluja ja hankkeita. Hallituksen esitys uudeksi lukiolaiksi annetaan eduskunnalle keväällä Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut marraskuussa 2017 selvityksen lukiokoulutuksen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti vuosien talousarviosta ja Lappeenranta 2033 strategiasta päättäessään, että koska kansallisesti on vireillä merkittäviä lukiokoulutuksen uudistuksia, joilla tähdätään mm.

20 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Esittelijän ehdotus lukioiden ja korkea-asteen oppilaitosten välisen yhteistyön kehittämiseen, on Lappeenrannan kaupungin lukiokoulutuksen strateginen toimintasuunnitelma tarpeen päivittää. Samanaikaisesti joudutaan arvioimaan kaupungin ylläpitämien koulutilojen määrää. Jotta tulevien vuosien investointien aiheuttamat vuokrankorotukset voidaan kattaa supistamatta opetustoimintaa, on tarpeen tarkastella kaikkia koulutiloja ja tilojen uudelleen järjestelymahdollisuuksia. Kevään 2018 aikana selvitetään, voidaanko lukiokoulutusta, IB-opetus mukaan lukien, sijoittaa LUT-konsernin yhteyteen ja tiloihin niin, että edistetään lukiokoulutuksen tavoitteiden saavuttamista, mutta samalla vähennetään opetustoimen tilakustannuksia. Strategisen toimintasuunnitelman valmistelu on tarkoitus toteuttaa seuraavalla tavalla: - tammikuu 2018 valmistellaan tiivistelmä kansallisesta selvityksestä ja lukion uudistamisen suuntaviivoista järjestetään avoin tilaisuus, jossa esitellään kansalliset linjaukset ja samassa yhteydessä avataan verkossa toteutettava kysely selvityksen pääotsikoiden mukaisista teemoista henkilöstölle, opiskelijoille ja heidän huoltajilleen, keskeisille sidosryhmille jne. kyselyssä kysytään konkreettisesti mielipiteitä myös siitä, miten lukioiden ja Lappeenrannassa toimivien korkeakoulujen välistä yhteistyötä olisi tarpeen kehittää ja mitä hyötyä olisi siitä, että lukiokoulutusta järjestettäisiin Skinnarilan kampuksella ja toisaalta, mitä haasteita opetuksen järjestämiseen saattaisi liittyä - helmikuu/ maaliskuu kyselyn yhteenvedon, kansallisten linjausten ja muun tarvittavan informaation perusteella tehdään luonnos Lappeenrannan kaupungin lukiokoulutuksen järjestämistä ja kehittämistä koskeviksi linjauksiksi pyydetään lausunnot luonnoksesta henkilöstöltä, opiskelijakunnilta, keskeisiltä sidosryhmiltä jne. muokataan luonnosta tarpeen mukaan lausuntojen perusteella - maaliskuu/ huhtikuu/toukokuu tehdään päätökset asiasta ja otetaan tarpeen mukaan huomioon investointeja koskevissa päätöksissä Valmisteluprosessista valmistellaan parhaillaan tarkempaa projektisuunnitelmaa.

21 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ päättää, että Lappeenrannan kaupungin lukiokoulutuksen strateginen toimintasuunnitelma laaditaan edellä kuvatulla tavalla. Päätös

22 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/196/ /2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija Opetushallitus on yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa avannut perusopetuksen järjestäjille mahdollisuuden hakea kokeilulupamenettelyyn. Haku koskee osallistumista alueelliseen kokeiluun kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Kokeilun toteuttamista varten on säädetty erillinen kokeilulaki, joka on vahvistettu Laki on tullut voimaan vuoden 2018 alusta ja on voimassa vuoden 2024 loppuun saakka. Kokeilun mukainen opetus käynnistyy elokuussa Kokeilu kohdistuu perusopetuksen 6. luokan oppilaisiin, jotka alkavana lukuvuonna olisivat aloittamassa toisen kotimaisen kielen opiskelun. Mahdollisuutta osallistua kokeiluun tarjotaan enintään perusopetuksen oppilaalle. Opetuksen järjestäjä hakee lupaa tai lupia koulukohtaisesti. Kokeiluluvat myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallituksen esityksestä. Kielikokeilun tarkoituksena on saada tietoa kielivalintoihin liittyvistä tekijöistä sekä selvittää valinnaisuuden lisääntymisen vaikutusta kielten osaamisen vahvistumiseen. Kokeilun avulla pyritään lisäämään myös opetuksen järjestäjille mahdollisuuksia kielivalikoiman laajentamiseen. Tavoitteena on seurata kokeilun vaikutuksia muun muassa oppimistuloksiin ja oppilaiden jatkoopintoihin. Opetushallitus on käynnistänyt haun. Hakuaika päättyy Lappeenrannassa on vuonna 2016 jätetty asiaa koskeva valtuustoaloite, joka käsiteltiin Vastauksessa todettiin, että asiaan palataan, kun kielikokeilua koskeva laki on säädetty ja

23 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Esittelijän ehdotus Päätös kokeilun ehdot määrätty. Kokeiluun valmistautumiseksi on päädytty tiedustelemaan nykyisten nykyisten 5. luokan oppilaiden huoltajien mielipidettä kielikokeiluun osallistumisesta. Kaupungin on mahdollista hakea opetus- ja kulttuuriministeriöltä lupaa syksyllä 2018 alkavaan kielikokeiluun, johon osallistuvien oppilaiden ei tarvitse opiskella ruotsin kieltä pakollisena oppiaineena 6. luokalta alkaen. Kokeilussa oppilaat valitsevat ruotsin tilalle jonkin vieraan kielen, jonka opiskelua he eivät ole vielä aloittaneet. Asia on tarkoitus tuoda lasten ja nuorten lautakunnan käsiteltäväksi Ennen lautakunnalle valmisteltavaa esitystä kartoitetaan alustavasti viidesluokkalaisten vanhemmilta, kuinka suuri osa huoltajista olisi halukas ilmoittamaan lapsensa kielikokeiluun. Kyselyt on toimitettu suoraan Wilman kautta viidesluokkalaisten huoltajille. Kyselyn tulokset vaikuttavat asian jatkokäsittelyyn. Jos kyselyn perusteella kielikokeiluun osallistumisesta kiinnostuneita huoltajia on riittävästi, esitetään lautakunnalle, että se valtuuttaisi jatkamaan asian valmistelua ja lupahakemuksen laadintaa. Lausuntoa pyydetään myös Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymältä, Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta ja Saimaan Ammattikorkeakoululta, Etelä-Karjalan kauppakamarilta sekä Etelä-Karjalan Yrittäjät ry:ltä. Jos kielikokeilun valmistelua jatketaan lasten ja nuorten lautakunnan kokouksen jälkeen, alustavan kiinnostuksen ilmoittaneille huoltajille tehdään uusi kyselyn, jossa pyydetään sitovat ilmoittautumiset kielikokeiluun. Merkitään tiedoksi.

24 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Opetustoimenjohtajan virkavapaus Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/63/ /2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija Esittelijän ehdotus Päätös Opetustoimenjohtaja Mari Routti on hakenut ja hänelle on myönnetty virkavapaus Sijaisen rekrytointi on käynnistynyt ja sijaisen valinta pyritään tekemään tammikuun aikana. Mikäli sijaiseksi valittava henkilö ei pysty aloittamaan lukien, toimii perusopetuksen osalta opetustoimenjohtajan sijaisena rehtori Tomi Valkeapää ja lukiokoulutuksen osalta rehtori Mika Luukkonen, siihen saakka, kun sijaiseksi valittu voi ottaa tehtävän vastaan. Hallintosäännön 8 luvun 16 2 momentin mukaan toimialajohtaja päättää virkavapaan myöntämisestä välittömässä alaisuudessaan olevalle viranhaltijalle. Pykälän 3 momentin mukaan viranhaltija, joka myöntää virkavapaan, ottaa sijaisen, mikäli siihen on henkilöstöjohtajan lupa. Merkitään tiedoksi.

25 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Pääkirjaston ja nuoriso- ja monitoimitalo Monarin investoinnit Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/255/ /2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija Liitteet 1. Pääkirjasto ja nuorisotila Monari, tilaselvitys Pääkirjasto, pohjakerroksen (katutaso) muutosehdotus Vetoomus Lappeenrannan Monarin toimintojen säilyttämiseksi Lato Oy on toimittanut seuraavan selvityksen: Lappeenrannan kaupungin vuoden 2017 talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2017 aikana piti selvittää pääkirjaston ja nuoriso- ja monitoimitalo Monarin rakennusten tilanne ja tulevaisuus. Pääkirjastossa on kolme kerrosta, kellari ja ullakko. Kolmessa maanpäällisessä kerroksessa on pääosin kirjaston tiloja. Kellarikerroksessa sijaitsee yleisökäytössä toimiva tapahtumatila, varasto-, sosiaali- ja teknisiä tiloja sekä väestönsuoja. Varsinaisen vesikaton yläpuolella sijaitsevassa ullakkokerroksessa sijaitsee IV-konehuone. Nuoriso ja monitoimitalo Monarissa on kaksi kerrosta, kellari ja ullakko. Ensimmäinen kerros kokonaisuudessaan on nuorisotoimen käytössä, toinen kerros on osin nuorisotoimen ja osin Eksoten käytössä. Toisessa kerroksessa sijaitsee myös monitoimisali, jota vuokrataan ulkopuolisille käyttäjille. Kellarikerroksessa sijaitsee musiikin harjoitustiloja, askartelutila, puutyöpaja, autotalli, joka toimii graffitien harjoitustilana sekä teknisiä tiloja. Varsinaisen vesikaton yläpuolella sijaitsevassa ullakkokerroksessa sijaitsee IV-konehuoneet.

26 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Pääkirjaston perustoimintoja ovat aikuisten, lasten ja musiikin lainaus- ja tietopalvelutoiminta, lehtisali, laaja tapahtumatoiminta, hankinta ja luettelointi, tilojen tarjoaminen oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan. Pääkirjasto toimii Etelä-Karjalan Heili-kirjastokimpan logistiikkakeskuksena. Nuoriso- ja monitoimitalo Monari on nuorten kohtaamispaikka, jossa he voivat turvallisessa ympäristössä viettää vapaa-aikaansa ja tavata ikätovereitaan. Nuorisotoimen järjestämä toiminta on monipuolista ja se on tarkoitettu kaikille nuorille. Vuonna 1974 valmistuneella Lappeenrannan pääkirjastolla on sekä historiallista, rakennushistoriallista, kaupunkikuvallista että valtakunnallista, maakunnallista ja paikallista merkitystä, minkä johdosta rakennus ansaitsee tulla säilytetyksi kirjastorakennuksena. Sen sijaan vuonna 1981 valmistunut nuoriso- ja monitoimitalo Monarin rakennus on paikallisesti tunnettu, mutta valtakunnallista taikka maakunnallista merkittävyyttä se ei ole saavuttanut. Pääkirjaston mahdollinen suojelustatus ratkaistaan tulevassa asemakaavan muutoksessa. Kaava-prosessissa tulevat tällöin määritellyksi myös rakennuksen ulkoasun muuttamista mahdollisesti koskevat rajoitukset. Pääkirjasto ja nuoriso- ja monitoimitalo Monari ovat tulossa teknisen käyttöikänsä päähän sekä rakenteiden että talotekniikan osalta ja vaativat laajaa peruskorjausta lähivuosina. Tehdyissä kuntotutkimuksissa suositellaan peruskorjauksen yhteydessä tehtäväksi molempiin rakennuksiin myös julkisivukorjaus. Teknisen kulumisen lisäksi kirjastossa on toiminnallisia puutteita sillä kirjastotoiminta on muuttunut paljon neljänkymmenen vuoden aikana. Kirjaston perustoiminnot kuten aikuisten, lasten ja musiikin lainaus- ja tietopalvelutoiminta, lehtisali, hankinta- ja luettelointi sekä laaja tapahtumatoiminta säilyvät jatkossakin. Sekä pääkirjaston että nuoriso- ja monitoimitalo Monarin on mahdollista jatkaa toimintojaan nykyisissä tiloissa, mikäli rakennukset päätetään peruskorjata suunnitelman mukaisesti. Peruskorjauksen yhteydessä on mahdollista tehdä toiminnallisia tilamuutoksia rakennuksien ominaisuuksien sallimissa puitteissa. Tulevaisuuden pääkirjaston ja nuoriso- ja monitoimitalo Monarin edellyttämien toimintojen tarkempi sovittaminen nykyisiin rakennuksiin on tulevan hankesuunnittelun asia. Nuoriso- ja monitoimitalo Monarin ja pääkirjaston toimintojen yhdistäminen ei ole tarkoituksenmukaista, sillä kirjaston tilat eivät

27 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ täytä nuorisotyön vaatimuksia ja kirjasto tarvitsee kirjastorakennuksen tilat omaan käyttöönsä. Tehdyn pääkirjastoa sekä nuoriso ja monitoimitalo Monaria koskevan selvityksen yhteydessä haettiin myös korvaavia sijaintipaikkoja molemmille toiminnoille ja rakennuksille. Tarkastelun kohteena olivat kaupungin omistuksessa olevat kiinteistöt keskusta-alueella. Kirjastolle tai nuoriso- ja monitoimitila Monarille ei tällä hetkellä ole olemassa toiminnan vaatimukset täyttäviä korvaavia tiloja keskusta-alueella. Nykyinen Monarin rakennus on kuitenkin tulevaisuudessa mahdollista korvata esimerkiksi uudisrakennuksella, jonka alakertaan tulisi Monarin tilat ja muihin kerroksiin asumista/ toimistotilaa. Lisäksi hankesuunnittelun yhteydessä nuoriso- ja monitoimitalon sijaintivaihtoehdot voidaan myös ottaa uudelleen tarkasteluun. Nuoriso- ja monitoimitalo Monarin tontin kehittämisellä on mahdollista saada myytävää rakennusoikeutta ja sitä kautta taloudellista lisäarvoa. Rakennusoikeuden määrä ja tuleva käyttötarkoitus ratkaistaan asemakaavan muutosprosessissa. Teknisen lautakunnan hyväksymässä, vuoteen 2028 ulottuvassa pitkän tähtäimen investointiohjelmassa pääkirjasto oli kaavailtu peruskorjattavan vuosina Nuoriso- ja monitoimitalo Monarin peruskorjaus oli ajoitettu vuoteen Peruskorjausajankohtia on kuitenkin esitetty lykättävän siitä muutamalla vuodella, koska kaupungilla on tarve korjata ja rakentaa useita koulu- ja liikuntahankkeita tämän valtuustokauden aikana. Syksyn 2017 aikana valmistellussa, vuoteen 2032 ulottuvassa pitkän tähtäimen investointiohjelmassa pääkirjasto on esitetty peruskorjattavan vuosien aikana. Nuoriso- ja monitoimitalo Monarin peruskorjausajankohdaksi on esitetty vuosi Kummankin rakennuksen suunnittelu on esitetty käynnistettävän vuonna Pitkän tähtäimen investointiohjelmassa kirjaston kustannusarvio on 7,7milj. ja nuoriso- ja monitoimitalo Monarin kustannusarvio 2 milj.. Kustannusarviot täsmentyvät hankesuunnittelun myötä ja sen jälkeen kun on päätetty, minkälaisia muutoksi toteutetaan ja edetäänkö vaihtoehdolla, missä nuoriso- ja monitoimitalon tontti kehitetään kaavoittamalla. on käsitellyt pitkän tähtäimen investointiohjelmassa nuoriso- ja monitoimitalo Monarin

28 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Esittelijän ehdotus Päätös investointia. Tarkempi selvitys on valmistunut lautakunnan käsittelyn jälkeen. totesi lausunnossaan, että vaikka Monari nykyisessä paikassaan ja peruskorjattuna palvelisi hyvin nuorisotyön sekä myös muiden toimijoiden tarpeita, ei pidetä ehdottoman välttämättömänä, että nuorisotoimen tilat ovat nykyisissä rakennuksessa, vaan muutkin toiminnan vaatimukset täyttävät tilat keskusta-alueelta ovat mahdollisia. Kaupungille on jätetty vetoomus Lappeenrannan Monarin toimintojen säilyttämiseksi, joka on liitteenä. uudistaa lausuntonaan, että vaikka Monari nykyisessä paikassaan ja peruskorjattuna palvelisi hyvin nuorisotyön sekä myös muiden toimijoiden tarpeita, ei pidetä ehdottoman välttämättömänä, että nuorisotoimen tilat ovat nykyisessä rakennuksessa, vaan muutkin toiminnan vaatimukset täyttävät tilat keskusta-alueelta ovat mahdollisia. Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyy, että nuorisotoimen tarpeisiin järjestetään keskusta-alueelta nuoriso- ja monitoimitalo Monarin tiloja korvaavat tarkoituksenmukaiset tilat, jossa ainakin nuorisotila, työpajat ja Ohjaamo-toiminta ovat toistensa välittömässä yhteydessä siten, että korvaavat tilat ovat käytettävissä viimeistään vuonna 2022 tai aiemmin, mikäli nykyiset toimitilat eivät enää ole terveelliset ja turvalliset.

29 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Varhaiskasvatuksen yksityisten päiväkotien palvelusetelisääntökirja ja palvelun kattohinta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1100/ /2018 Varhaiskasvatuksen järjestämisen periaatteet ja palvelusetelin käyttöönott Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija Valmistelija/lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Virkki Päivi Lindgren Anu Liitteet 1. Sääntökirja Oheismateriaali 1. Yksityisen päiväkodin palvelusopimusmalli 2. Hakemus yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi 3. Palveluntuottajilta pyydetyt kommentit sääntökirjaan (Tirikka, Omenapuu, Steiner ja Touhula) päätti ottaa käyttöön palvelusetelin varhaiskasvatuksen 11 a :n mukaisiin palveluihin. Lautakunta edellytti, että tammikuussa 2018 lautakunnan päätettäväksi tuodaan sääntökirja sekä setelin arvon määräytymisperusteet. Liitteenä oleva sääntökirja on laadittu menettelytapaohjeeksi varhaiskasvatuspalveluiden palvelusetelin käyttöön. Tämä sääntökirja ei ole sopimus Lappeenrannan kaupungin ja palveluntuottajan välillä. Palvelusetelilaki määrittelee lakisääteiset edellytykset palvelujen tuottamiseen palvelusetelillä. Palvelusetelilain 5 :ssä on lueteltu palveluntuottajan hyväksymisen edellytykset. Lappeenrannan kaupunki voi hyväksyä vain nämä edellytykset täyttävät palveluntuottajat tarjoajatietokantaan otettaviksi

30 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ palveluntuottajiksi. Palveluntuottajien hyväksymisedellytykset ja - ehdot on määritelty ohessa olevassa hakemuksessa yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi. Allekirjoituksellaan palveluntuottaja vahvistaa hyväksyvänsä edellytykset. Lisäksi palveluntuottaja todentaa noudattavansa asetettuja ehtoja kaupungin suorittamilla tarkastuskäynneillä. Yksityinen palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan tämän sääntökirjan ehtoja siitä alkaen, kun palvelutuottaja hyväksytään palvelusetelillä toteutettavien varhaiskasvatuspalvelujen tuottajaksi. Varhaiskasvatuspalvelua tuotettaessa sitä koskevan palvelusopimuksen osapuolina ovat yksityinen päiväkotipalveluntuottaja ja asiakas, eivätkä heidän tekemänsä sopimuksen sitoumukset ja vastuut kohdistu Lappeenrannan kaupunkiin. Palveluntuottajan ja asiakkaan välisen palvelusopimuksen tulee vastata sisällöltään ohessa olevaa Lappeenrannan kaupungin palvelusopimusmallia ja sen tulee olla tämän sääntökirjan mukainen. Asiakirjojen yhtenäisyyden vuoksi palveluntuottajat laativat varhaiskasvatussuunnitelman sekä muut lasta koskevat pedagogiset dokumentit Wilma-järjestelmään Lappeenrannan kaupungin laatimille lomakkeille. Sääntökirja jakautuu yleiseen ja erityiseen osaan. Sääntökirjan yleisessä osassa käsitellään pääasiassa pakollisia, lainsäädäntöön perustuvia hyväksymisehtoja, mutta myös kaupungin määrittelemä palvelun kattohinta sekä perusteet setelin arvon määräytymisestä. Erityinen osa sisältää puolestaan pääasiassa Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksen määrittämiä hyväksymisehtoja. Yksityisten päiväkotien tuottamassa varhaiskasvatuksessa palvelusetelin arvo määräytyy lapsen iän, perheen koon ja bruttotulojen sekä perheen ja palveluntuottajan välisessä palvelusopimuksessa sovitun palveluntarpeen perusteella. Perheen kokona otetaan huomioon yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät henkilöt sekä heidän kanssaan samassa taloudessa asuvat molempien alaikäiset lapset. Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa käytettävä sisaralennus koskee myös palveluseteliä. Sisaralennus koskee lisäksi perheitä, joissa toinen sisarus on kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Sisaralennus ei kuitenkaan koske perheitä, joissa toinen sisarus on varhaiskasvatuksessa yksityisen hoidon tuella. Huoltajien maksettavaksi jää palveluntuottajan perimän palvelun hinnan ja palvelusetelin arvon välinen erotus eli omavastuuosuus. Varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus ovat palveluseteliin kuuluvaa. Palvelusetelin arvoa määrättäessä ei oteta huomioon palveluja, jotka asiakas ostaa oma-aloitteisesti

31 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Esittelijän ehdotus Päätös palvelujen tuottajalta. Lisäpalvelun on oltava vapaaehtoista, eikä se saa syrjiä asiakkaita tai asettaa heitä eriarvoiseen asemaan. Lapsen aloittaessa tai lopettaessa hoidon kesken kuukauden palvelusetelin arvo määräytyy kyseiselle kuukaudelle toimintapäivien mukaan. Arvon laskentaperusteena käytetään kuukauden keskimääräisten toimintapäivien (20) lukumäärää. Palvelusetelin arvo tarkistetaan samaan aikaan kun kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuun tulee valtakunnallisia muutoksia. Arvon ohjeellisena tarkistusperiaatteena käytetään sosiaalipalveluiden ansiotasoindeksin ja elinkustannusindeksin yhdistettyä indeksiä. Mikäli palvelusetelin arvoon tai sen korotusperiaatteisiin on tehtävä muutoksia (esim. palveluntarpeiden muuttumisen takia), tuodaan asia lautakunnan käsiteltäväksi. Palveluntuottajan tulee noudattaa asiakkaan omavastuuosuuden perimisessä Lappeenrannan kaupungin sääntökirjan erityisesti lukuun 4 kirjattuja ehtoja. Asiakas maksaa palveluntuottajalle varhaiskasvatusmaksun (omavastuuosuus), jonka suuruus on palvelusetelituottajan päiväkotihoidosta perimän kokonaishinnan ja palvelusetelin arvon välinen erotus. Asiakkaan omavastuuosuus vastaa kunnallisesta varhaiskasvatuksesta perheeltä perittävää asiakasmaksua. päättää hyväksyä liitteenä olevan yksityisten päiväkotien palvelusetelisääntökirjan, palvelusetelin arvon määräytymisen perusteet sekä yksityisille päiväkodeille maksettavan palvelun kattohinnan kokopäiväisestä varhaiskasvatuksesta, joka on yli kolmevuotiaan osalta 842 euroa ja alle 3-vuotiaan osalta 1347 euroa kuukaudessa.

32 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Muut asiat