Palautekooste: JHS XXX Maakuntien taloustietojen raportointi

Transkriptio

1 Palautekooste: JHS XXX Maakuntien taloustietojen raportointi Organisaatio Vastaajien määrä: 18 - Lapin liitto / Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu - Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos - Pohjois-Savon shp - Tampereen kaupunki - Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä - Suomen Kuntaliitto ry - Kainuun Maakuntauudistus - Lahden kaupunki - Työ- ja elinkeinoministeriö - Sosiaali- ja terveysministeriö - Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus - Tilastokeskus - HUS/Uudenmaan maakunta - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky - Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky - Päijät-Hämeen liitto - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Meijän maakunta - KEHA-keskus 2. Yhteyshenkilön tiedot Vastaajien määrä: Yleiskommentit Vastaajien määrä: 10 - Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen talous- ja yleishallinnon työryhmä on käynyt keskustelun JHS-suosituksista ja aluekehittämisen näkyvyydestä palveluluokituksessa, ja työryhmä totesi, että palveluluokitus kokonaisuudessaan tukee aluekehittämistehtäviä. Lapin maakunnalla ei ole huomautettavaa valmisteluun pohjaehdotukseen. - Suositus näiltä osin ok, mutta palveluluokituksesta on annettu erillinen palaute. - Liitteen 1 kirjoitusasu hyvin erilainen kuin muiden suositusten (tekstiä jaettu välihuomautuksilla esim. tarve, kuvaus, vaadittavat tiedot), olisi parempi kirjoittaa kokonaisia lauseita jotta tyyli olisi yhtenäinen muiden muiden suositusten kanssa. Tekstin kieliasu on myös keskeneräisen oloinen, ei vaikuta viralliselta suositustekstiltä. Tekstissä ei ole myöskään tarpeen kertoa, jos jotain tietoja on jo esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa, ovat ilmeisesti luonnosteluvaiheesta jääneitä huomautuksia. - Suosituksessa ei ole erikseen mainittu kuinka usein tietoja raportoidaan. Oletamme vastausta antaessa että ohje koskee vain tilinpäätöstä eli tiedot kerätään kerran vuodessa. - Lahden kaupunki on ulkoistanut sote toimintonsa vuoden 2017 alusta Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymälle. Laitamme kuitenkin lyhyet huomiot JHS suosituksesta. Nykyinen suositusluonnos riittää tietotarpeiden osalta Lahden kaupungille. Lahden kaupungin organisaatiosta maakuntaan ja hyvinvointikuntayhtymään siirtyneet talouden asiantuntijat antavat omilta tahoiltaan lausunnot suosituksista. - TEM pitää suositusluonnoksia ja niiden muodostamaa kokonaisuutta tärkeinä ja haluamme varata mahdollisuuden ottaa kantaa tarkemmin ensimmäisen palautekierroksen tulosten perusteella. - Maakuntien taloustiedonkeruusta on saatava maakuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin käyttämät kustannukset yhteensä palveluittain (JHS-luokitus). Lisäksi tarvitaan tietoa järjestämistavoista ja asiakasmaksuista. Näin ollen tarvitaan: - maakunnan liikelaitoksen palvelujen kustannukset palveluittain (JHS-luokitus), eriteltyinä oman tuotannon kustannuksiin ja ostoihin julkisilta ja yksityisiltä - sote-keskusten tuottajakorvausten käyttö (kustannukset) palveluittain (JHS-luokitus) - asiakassetelien käyttö (kustannukset) palveluittain (JHS-luokitus) - henkilökohtaisen budjetin käyttö (kustannukset) palveluittain (JHS-luokitus) - asiakasmaksut palveluittain (JHS-luokitus) Valinnanvapauden ja maakuntien välisen yhteistyön lisääntyminen merkitsee sitä, että maakuntien ja tuottajien välinen rahaliikenne tulee olemaan hyvin monimuotoista. Palvelujen ostoja ja myyntejä kuvaavat tilit on suunniteltava niin, että koko maan ja maakunnan tasolla saadaan luotettava ja vertailukelpoinen tieto. Muun muassa päällekkäiset rahavirrat on pystyttävä erottamaan (esimerkiksi liikelaitoksen sote-keskuksen

2 kustannukset ja sote-keskuksille myönnetyt korvaukset ). Maakuntia on voitava tarkastella sekä tuottajana että järjestäjänä. Yksityisen sektorin rooli palvelujen tuottajana on kiinnostava, mutta sitä saattaa olla vaikea täydellisesti saada taloustiedonkeruun kautta. Taloustiedonkeruusta olisi kuitenkin hyvä saada näkyviin maakuntien alihankinta sosiaali- ja terveyspalveluissa (esimerkiksi lastensuojelupalvelujen ostot yksityisiltä) sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus muiden palvelujen ostoissa. Suoran valinnan palvelujen tuottajille maksettujen tuottajakorvausten osalta riittää yhteissumma palveluittain (JHS-luokitus). Olisi kiinnostavaa tietää, miten maakunnat käyttävät erilaisia korvaustyyppejä (kapitaatio, suoriteperusteiset, kannusteperusteiset ja muut), mutta siitä saataneen luotettavammin tietoa muulla tavoin selvittämällä. Asiakassetelien osalta on vielä selvitettävä, mihin tiliin menevät mahdolliset muut palvelusetelit ja maksusitoumukset. Asiakasmaksut on saatava palveluittain (JHS-luokitus). Tämä merkitsee, että Maksut-tili on jaettava kahtia (asiakasmaksut ja muut maksut). Muut maksut -tiliä ei tarvita palveluittain. Perustoimeentulotuen, työmarkkinatuen ja turvakotien osalta on vielä varmistettava lain lopullisesta sisällöstä, ovatko näiden palvelujen kustannukset maakunnan taloudessa (sen myötä varmistuu, tarvitaanko näille kustannuksille omat tilit vai ei). Jotta saadaan tietoa asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käytöstä palveluittain, on varmistettava tiedon kulku taloustietojärjestelmissä riittävästi eriteltyinä (otettava huomioon mm. laskupohjissa ja maksatusjärjestelmissä). Tietoa tarvitaan useammin kuin kerran vuodessa. Ohjausjakso alkaa loppuvuodesta, jolloin on oltava käytettävissä uudempaa tietoa kuin edellisen vuoden tiedot. Parasta olisi saada neljännesvuosittain osavuositilinpäätökset (tai puolivuosittain, mikäli neljännesvuosittainen laskenta osoittautuu liian raskaaksi). Tietojen tuottamista nopeuttaa ja vertailukelpoisuutta edistää, jos maakunnille annetaan yhtenäiset laskentatavat mm. vyörytyksille. Tietojen raportointia saattaisi myös nopeuttaa se, että osavuositilinpäätökset voitaisiin tuottaa kevyemmällä hyväksynnällä kuin vuositilinpäätökset. - Suositukset ovat kattavat. Suositukset eivät kuitenkaan huomioi kaikilta osin maakuntauudistuksen ja maakuntien tulevaa rakennetta: investoinnit ja niiden rahoittaminen. Suosituksia annetaan mm. sairaalarakennusten investoinnin raportointiin, mutta tämän kaltaiset investoinnit kuuluvat Tilakeskukselle. Maakuntien valmistelijat kaipaavat myös tietoa, miten tulevat maakunnat voivat jatkossa investoida ja miten ne rahoitetaan (maakunnan kassasta, sote-puolella yhdessä erva-alueen kanssa, valtuion erillismäärärahalla vai miten?). Raportointisuosituksia olisi hyvä tarkentaa, jotta valtio saisi perusraportoinnista riittävästi tietoa omiin tietotarpeisiinsa ja jotta turhat & työllistävät välitilinpäätökset voitaisiin jättää pois. - Uudenmaan maakunta valmistelee toiminnan ja raportoinnin aloittamista sekä automatisoitua tiedonsiirtoa lausunnolla olevaan suositukseen liittyen maakunnan aloitushetkestä alkaen. Raportointimalli tukee maakunnan raportoinnin aloittamista. Uudenmaan maakunta on aloittanut raportointijärjestelmän määrittelyn, joten toivomme saavamme raportointimallit käyttöömme mahdollisimman pikaisesti. - Suosituksen edellyttämä raportointi vaatii laskentatunnistepohjan rakentamisen maakunnalle nollapisteestä, sekä tietotuotannon automatisoinnin. Konsernitilinpäätöksen laadinta kesken vuoden ei ole mielekästä eikä järkevää. Tietoa tuotetaan paljon suosituksen mukaisesti valtion suuntaan. Mitä tällä kaikella tiedolla tehdään? Mitkä ovat valtion ohjauskeinot kesken vuoden, jos näyttää siltä että maakunnan rahat eivät riitä?

3 4. Anna arviosi seuraavista suositusluonnokseen liittyvistä väitteistä asteikolla 1-5 (5 = samaa mieltä, 1 = eri mieltä) Vastaajien määrä: Yhteensä Keskiarvo Suositus on tarpeellinen ,81 Suositus on otettavissa käyttöön ilman tukea ja koulutusta Suosituksen luettavuus ja ymmärrettävyys ovat hyvällä tasolla , ,8 Yhteensä ,98 5. Suositusluonnoksen hyväksyminen Vastaajien määrä: Vastustusperusteet Ei vastauksia. 7. Maakuntien taloustietojen raportointi -suositusluonnoksen kanssa samanaikaisesti palautekierroksella ovat myös suositusluonnokset Maakuntien tililuettelo sekä Maakuntien talousarvio ja -suunnitelma. Vastaako suosituskokonaisuus niitä tietotarpeita, joihin se on tarkoitettu? Millaisia muutoksia toivot tietotarpeiden näkökulmasta? Vastaajien määrä: 5 - Suosituskokonaisuus vastaa pääosin tietotarpeisiin. Jotta tieto olisi riittävän yhdenmukaista, tulisi ohjeistuksen ohjata riittävän yksityiskohtaisesti mm. vertailukelpoisuuden takaamiseksi ja jotta raportointijärjestelmät voidaan toteuttaa siten, että tarvittava tieto on tosiasiallisestikin saatavissa ilman käsityötä. - Talousarvion ja -suunnitelman ohjeistus on varsin karkealla tasolla. Tililuettelo luo puitteet maakunnan oman tarkemman tason tilikartan luomiselle. Tietotarpeita tulee osittain tarkentaa varsin maakuntakonserniin kuuluvien osakeyhtiöiden raportoinnin osalta. - Tietotarpeen näkökulma on vahvasti valtion tarvitsemassa tiedossa. Maakuntien sekä sen liikelaitosten ym. kannalta kaikki tietotarpeet eivät välttämättä tule näillä ohjeilla täytetyiksi. - Kokonaisuutta ei voitane toteuttaa pelkällä tilikartalla, vaan käytännössä käytetään muitakin järjestelmien ominaisuuksia kirjauksissa ja raportoinnissa. Sinällään kokonaisuus vastannee kohtuudella tarkoitustaan. Tämä on suositus, ja lisätilejä voi käyttää tarpeidensa mukaan kukin.

4 8. Onko maakuntien taloustiedot mahdollista tuottaa tällä suosituskokonaisuudella? Millaisia muutoksia toivot tietojen tuottamisen näkökulmasta? Vastaajien määrä: 7 - Suosituksessa tulee olla viittaukset tarkentaviin tietoihin, jos ohjeistetaan esim. tietyn luokituksen mukaisten tietojen ilmoittamista: tulee olla selvää, mistä ko. tiedot löytyvät jotta ilmoitettaiven tietojen oikeellisuudesta voidaan varmistua. Sinänsä tämän suosituksen perusteella ei juuri tuoteta tietoja, vaan tiedot tuotetaan muiden ohjeiden perusteella ja vain raportoidaan tämän suosituksen mukaisesti. - Valtioneuvoston asetus maakunnan tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista xx / :n nojalla: Osavuositilinpäätös on laadittava neljännesvuosittain. Vaatimus on tiukka, se tarkoittaa meillä sitä, että joudumme lisäämään työntekijöitä, jotta saamme osavuositilinpäätöksen laadittua vaaditussa aikataulussa. Esim. heinäkuussa laadittava puolivuositilinpäätös voi olla ongelmallinen toteuttaa. Osavuositilinpäätöksen vaatimuksena on lähes täydellinen tilinpäätös konserni mukaan luettuna. Toivomme, että vaatimuksena olisi kolmannesvuosittain ja mahdollisesti osavuosikatsaus ilman konsernia. Kuukausittain toteutettava palveluluokittain oleva raportointi olisi taloudesta toimitettava VM:lle, miten palvelujen suoritteiden osalta raportointi on ajateltu? Halutaanko seurata kuukausitasolla millä hinnalla palveluja on järjestetty maakunnassa, eikö toteutuneita suoritteita tule seurata samalla aikajanalla? - Ohjeita tulisi viedä yksityiskohtaisemmalle tasolle, jotta suositukset oikeasti ohjaisivat maakuntien taloustietokokonaisuutta yhtenäisempään rakenteeseen. - Uudenmaan maakunnan operatiivinen raportointi tullaan toteuttamaan merkittävästi tarkemmalla tasolla, kuin suosituksessa edellytetään. Lisätietojen raportointi vaatii raportoinnin koostamisen useammasta lähteestä. - Kyllä, mutta vaatii järjestelmien luonnin alusta loppuun uusiksi siten, että automaatio on mahdollinen. Automaatio on tässä mallissa välttämättömyys! - Suositus antaa tilikartan, konsernista viittaukset, noin 10 muuta kirjaustunnistetta jää ohjeistamatta. Käytännössä tullee tilikartan lisäksi useita tapoja toteuttaa taloustietojen tuottaminen. 9. Huomioiko nyt palautekierroksella oleva paketti mielestäsi kaikki maakuntiin siirtyvät tehtävät ja niiden seurantaan liittyvät tietotarpeet? Vastaajien määrä: 5 - Suositusten painopiste on sote-toiminnassa, muut osa-alueet jäävät liian vähällä ohjeistukselle - Palautekierroksella oleva paketti antaa suuntaviivat, joiden perusteella maakunnan raportointi voidaan rakentaa. Tehtävät ja niiden seurantatarpeet ovat osittain vielä jäsentymättömiä. Raportointikäytäntöjen yhdenmukaistaminen eri maakuntaan siirtyvien toimijoiden osalta tulee olemaan valtava työ ja aikaa sen toteuttamiseen on niukasti, jotta raportointimallit ehditään huolellisesti testaamaan. - kts. kohta 7 - Ihan varmaa en osaa sanoa, mutta tullee toimeen. Jos tulee ennakoimattomia tarpeita, niin sitten pitää soveltaa ja muuttaa. 10. Muutosehdotukset suositusluonnoksen JHS XXX Maakuntien taloustietojen raportointi kappaleeseen 1. Johdanto - Johdannossa olisi hyvä mainita tilinpäätöstä tarkentavat tiedot, jotta ne eivät jää raportoinnin suunnittelussa huomiotta. 11. Muutosehdotukset kappaleeseen 2. Soveltamisala - Kohdassa tulisi mainita erikseen myös maakuntakonserniin yhdisteltävät yhtiöt. 12. Muutosehdotukset kappaleeseen 3. Viittaukset - Lait ja säädökset: Eurostatin ohjeistus EPC-sopimuksista: Tämä kuuluisi ennemmin osioon Suositukset ja ohjeet.

5 - Viittauksissa tulisi olla myös maakuntakonserniin kuuluvia yhtiötä koskevat lait. 13. Muutosehdotukset kappaleeseen 4. Suositukset - Kohdassa olisi hyvä olla linkki pohjiin, joilla suosituksen mukaiset tiedot raportoidaan. Pohjat tulisi julkaista viiveettä maakunnan raportoinnin suunnittelijoiden käyttöön. 14. Muutosehdotukset kappaleeseen 4.1 Tilinpäätöslaskelmat - Luettelossa olisi hyvä olla myös maakunnan osakeyhtiöitä koskevat laskelmamallit. 15. Muutosehdotukset kappaleeseen 4.2 Tilinpäätöstietoja täydentävät tiedot - 4. Maakuntien omistamiin yhteisöihin liittyvät tiedot kohta on otsikkotasolla varsin ympäripyöreä, onneksi liite avaa tätä tarkemmin. 16. Muutosehdotukset kappaleeseen 4.3 Maakuntien investointitiedot - Kappaleen toisessa kappaleessa todetaan, että investoinnit esitetään palveluryhmittäin. Lisäksi todetaan, että menot ja tulot kohdistetaan (...) palveluille, mitä tarkoitetaan tässä palveluilla (palveluluokka/-ryhmä), ja puhutaanko tässä investoinneista vai käyttötalouden menoista ja tuloista? Mielestäni käyttötalouden tulojen ja menojen raportointia ei pidä sekoittaa investointeihin. - Menot ja tulot kohdistetaan aina toiminnan luonteen mukaisille palveluille, riippumatta siitä mikä hallintokunta palvelun järjestää tai mikä organisaatioyksikkö investoinnin on tehnyt. Edellä mainittu kohta jää varsin epäselväksi, mitä sillä tarkoitetaan? Tarkoitetaanko sitä, että esim. toimitilojen osalta valtakunnallinen yhtiö vuokraa ja varsinainen liiketoiminta kirjaa investoinnista aiheutuvat kustannukset tuloslaskelmaansa vuokrien muodossa, vai mitä? 17. Muutosehdotukset kappaleeseen 5. Opastavat tiedot - Tässä kohdassa olisi hyvä olla ainakin muutosvaiheessa tieto tulevista asiaan liittyvistä koulutuksista linkkinä. Mahdollisesti myös jatkossa, kun ohjeistukseen tulee muutoksia ja niihin liittyen järjestetään koulutusta. 18. Muutosehdotukset kappaleeseen 6. Liitteet - Liitteissä olisi hyvä olla ohjeistus XBRL-taksonomiasta sekä tieto verkkopalvelusta, mihin tiedot ilmoitetaan sekä käytettävät lomakkeet. 19. Muutosehdotukset liitteen 1. Tilinpäätöstietoja täydentävät tiedot kappaleeseen 1. Johdanto - Termin "piilevät vastuut" voisi muuttaa muotoon "ehdolliset vastuut". Jälkimmäinen on kuvaavampi ilmaisu, ja olemme siirtyneet käyttämään enemmän sitä. Termi on johdannossa ja toisessa sekä kolmannessa kappaleessa. - Velkatietojen ilmoittaminen jää varsin karkealle tasolle. Tähän liittyen olisi hyvä olla tarkempi ohjeistus.

6 20. Muutosehdotukset liitteen 1. Tilinpäätöstietoja täydentävät tiedot kappaleeseen 2.1 Takaukset Vastaajien määrä: 4 - Millä ehdoin maakunnat voivat investoida - tästä tarvitaan ohjeita pikaisesti, investointiohjeet tarvitaan maakunnissa jo maakuntien talouden simulointia varten. Lisäksi tarvitaan ohjeita/suosituksia, millä rahalla maakunta voi investoida, koska pitkäaikaista lainaa ei voi ottaa. Esimerkkkinä suosituksessa on sairaala, mutta tämän kaltaiset rakennukset kuuluvat tilakeskukselle tai vuokrataan edelleen kunnilta. - Ehdotus: Muutetaan osio "Kuvaus: EDP-raportoinnissa kerätään tiedot julkisyhteisöjen antamista takauksista. Raportoinnissa kysytään tietoja uusista annetuista takauksista, takauskannasta, takauksista saaduista tuloista, takauksista koituneista tappioista (maksetuista takauskorvauksista), takausten perusteella omaksi otetuista veloista, takauskorvausten takaisinperinnästä sekä sektorijaottelua takauksista. Lisäksi takauksista pitää pystyä erittelemään takaukset Tilastokeskuksen ylläpitämän sektoriluokituksen (sektoriluokitus 2012 tai uudempi) perusteella." muotoon "Kuvaus: EDP-raportoinnissa kerätään tiedot julkisyhteisöjen antamista takauksista. Raportoinnissa kysytään tietoja uusista annetuista takauksista, takauskannasta, takauksista saaduista tuloista, takauksista koituneista tappioista (maksetuista takauskorvauksista), takausten perusteella omaksi otetuista veloista sekä takauskorvausten takaisinperinnästä. Lisäksi takaukset pitää pystyä erittelemään takauksen saajan mukaan Tilastokeskuksen ylläpitämän sektoriluokituksen (sektoriluokitus 2012 tai uudempi) perusteella." - Siirtyvätkö kunnista takausvastuut maakunnille? Vaatii tietojen keruun ja yhdistelyn, jos siirtyvät. Tästä olisi hyvä saada selkeä yhtenäinen ohjeistus maakuntien käyttöön. 21. Muutosehdotukset liitteen 1. Tilinpäätöstietoja täydentävät tiedot kappaleeseen 2.2 PPP-hankkeet Vastaajien määrä: 4 - Tuleeko yhteissummaan sisällyttää kaikki PPP-hankkeet, vai onko näille mitään vähimmäiseuromäärää (yksilöivät tiedot siis vain yli 10 meur hankkeista)? - Muutettava "budjettidirektiivin" -> "budjettikehysdirektiivin" Muutettava "Tilastokeskus ottaa yhteyttä lisätietoja varten tarvittaessa maakuntiin." -> "Tilastokeskus ottaa tarvittaessa yhteyttä maakuntiin lisätietoja varten." "Hankkeen toinen osapuoli on yksityinen tai julkisomisteinen yritys ja toinen osapuoli julkisyhteisö (käytännössä maakunta tai valtio)." Onko jokin erityinen syy, miksi tässä mainitaan maakunnan lisäksi valtio? Voisiko mainita myös kunnat? - Kenen raportointivastuulle kuuluvat PPP-hankkeet? Esim. rakennusten osalta valtakunnallisen tilakeskusyhtiön vai tiloja käyttävän organisaation? Esimerkki raportin sisällöstä kunnalla X: Tulisiko oheiseen kohtaan muuttaa maakunnalla X. 22. Muutosehdotukset liitteen 1. Tilinpäätöstietoja täydentävät tiedot kappaleeseen 2.3 Energiatehokkuussopimukset - Kappaleesta ei ilmene, milloin yritys on ESCO-yritys, tämä ilmeisesti yhtiön tai maakunnan itse päätettävissä? Esitetty taulukko on tässä tarpeeton, tai sitä pitäisi täsmentää, esim. miten ilmoitetaan hankkeen arvo (investoinnit vuoden aikana vai hankkeen aikana, brutto- vai nettoinvestoinnit?). - Vastaava kysymys, kuin edellisessä kohdassa. Eli kuka tekee sopimukset ja valvoo/raportoi niistä tilakeskusyhtiö vai tiloissa toimiva maakunnan liikelaitos? 23. Muutosehdotukset liitteen 1. Tilinpäätöstietoja täydentävät tiedot kappaleeseen 2.4 Maakuntien omistamiin yhteisöihin liittyvät tiedot - Suosituksessa on muihin suosituksiin verrattuna melko paljon kuvattu sitä, miksi jokin tieto kerätään, en usko että tämä on suosituksen käyttäjille relevanttia tietoa, vaan suositusta voisi näiltä osin tiivistää. - Raportointia varten tarvittaisiin listaus kumppanikoodeista. Tätä yhtenäistä listausta tarvittaisiin kaikkien raportointikokonaisuuksien määrittelyyn. Nykyisin kumppanikoodien perustavana ovat ns. kuntakoodit, vastaavat koodit tarvittaisiin pikaisesti maakunnille, niiden yhtiöille jne.

7 24. Muutosehdotukset liitteen 1. Tilinpäätöstietoja täydentävät tiedot kappaleeseen Perustiedot maakunnan omistamista yhteisöistä - Sidosyksikköaseman raportointi vaatii laskentatunnisteen jonkin osan käyttöönottoa, johon tieto rekisteröidään, jotta raportointi saadaan automatisoitua, ei nykyisen raportoinnin osa. 25. Muutosehdotukset liitteen 1. Tilinpäätöstietoja täydentävät tiedot kappaleeseen Maakunnan saamat osingot omistamiltaan yhteisöiltä - Tuleeko osinkojen määrä arvioida ja jaksottaa kuukausittain vai riittääkö tilinpäätöskirjaus, jolloin lopullinen summa on tiedossa? 26. Muutosehdotukset liitteen 1. Tilinpäätöstietoja täydentävät tiedot kappaleeseen Maakunnan omistamien yhteisöjen pääomittaminen - Miten kuntayhtymien peruspääoma, siirtyykö se maakuntien avaavaan taseeseen, vai palautetaanko se jäsenkunnille? Tällä on olennainen merkitys maakuntien pääomarakenteeseen. Miten vapailla markkinoilla toimivien yhtiöiden pääomitustarve huomioidaan maakuntien saamassa rahoituksessa, tuleeko kunkin maakunnan harkita mitä yhtiöitä se perustaa ja minkä rahoittamiseen sille kohdistetut varat riittävät? 27. Muutosehdotukset liitteen 1. Tilinpäätöstietoja täydentävät tiedot kappaleeseen Osakkeiden ja osuuksien myynti 28. Muutosehdotukset liitteen 1. Tilinpäätöstietoja täydentävät tiedot kappaleeseen Rahoitusleasingin erittely vuokravastuista - Muutettava "Tietoa kuntien rahoitusleasingin käytöstä." -> "Tietoa maakuntien rahoitusleasingin käytöstä." Muutettava "Rahoitusleasing on vuokraus " -> "Rahoitusleasing on vuokrausta " - Uudenmaan maakunta harkitsee kuntarahoituksen Apollo-järjestelmään tulevan leasing-kannan hallintatyökalun käyttöönottoa. Päätös asiasta tehdään, kun ohjelmisto julkaistaan ja sen sisällöstä saadaan tarkempi määrittely. Vaatii rahoittajien kanssa yhteistyötä, jotta erittely saadaan raportointitarpeita varten, nykyisin tieto on ollut hajallaan ja vaikeasti saatavaa. 29. Muutosehdotukset liitteen 1. Tilinpäätöstietoja täydentävät tiedot kappaleeseen Yli 90 päivää hoitamattomassa tilassa olevat lainasaamiset - Koskeeko vain lainasaamisia vai kaikkia saamisia? 30. Muutosehdotukset liitteen 1. Tilinpäätöstietoja täydentävät tiedot kappaleeseen Koronvaihto- ja korkotermiinisopimusten korkotuotot ja -menot - Onko tarkoitus, että suojaavien koronvaihtosopimusten korot raportoidaan korkotuotoissa, vaikka näitä ei tililuettelosuosituksen mukaan kirjata korkotuottoihin?

8 31. Muutosehdotukset liitteen 1. Tilinpäätöstietoja täydentävät tiedot kappaleeseen Johdannaissopimuksiin ja arvopaperilainaukseen liittyvät saadut käteisvakuudet 32. Muutosehdotukset liitteen 1. Tilinpäätöstietoja täydentävät tiedot kappaleeseen Maakunnan lainasaamisten mitätöinti / toisen velan omaksi ottaminen 33. Muutosehdotukset liitteen 1. Tilinpäätöstietoja täydentävät tiedot kappaleeseen Luovutusvoitot ja luovutustappiot tuloslaskelmassa - Olisiko helpompaa rajoittaa maakuntien luovutusvoittojen ja -tappioiden eri kirjaamisvaihtoehtoja kuin lisätä niille tilejä? Ehdotus: Muutetetaan lause "Luovutusvoittoja tai -tappioita ei kirjata kansantalouden tilinpidossa tuotoksi tai kuluksi." muotoon "Luovutusvoittojen ja -tappioiden käsittely kansantalouden tilinpidossa vaihtelee." (Alkuperäinen lause ei täysin pidä paikkaansa, sillä kiinteän omaisuuden myyntivoitot ovat kyllä tuloa.) - Luovutusvoittojen ja -tappioiden eriyttäminen tuloslaskelmasta vaatii laskentatunnisteen lisäsegmentin käyttöönottoa. Nykyisin ko. erittelyä ei tehdä. 34. Muutosehdotukset liitteen 1. Tilinpäätöstietoja täydentävät tiedot kappaleeseen Pakollisten varausten kirjaukset - Nykyisin pakolliset varaukset selvitetään tilinpäätöksen yhteydessä. Millä syklillä tiedot tulee jatkossa päivittää kuukausittain vai osavuosikatsausten yhteydessä? Tästä olisi hyvä saada täsmennys ohjeeseen. 35. Muutosehdotukset liitteen 2. Investointierittelyt kappaleeseen 1.1 Yleistä Vastaajien määrä: 4 - Mitä tarkoitetaan palveluryhmällä, missä nämä määritellään? Lisäksi kappaleessa todetaan, että menot ja tulot kohdistetaan (...) palveluille, mitä tarkoitetaan tässä palveluilla (palveluluokka/-ryhmä), ja puhutaanko tässä investoinneista vai käyttötalouden menoista ja tuloista? Mielestäni käyttötalouden tulojen ja menojen raportointia ei pidä sekoittaa investointeihin. - Mikäli maakunnat voivat hankkia tai omistaa asunto-osakkeita, niin näistä tarvitaan erittelyt nykyiseen kuntataloustilaston tapaan (asunto-osakkeiden hankinta ja asunto-osakkeiden myynti). - Tähän liittyy sama kysymys, kuin aiemmin, eli mitä tarkoitetaan: Menot ja tulot kohdistetaan aina toiminnan luonteen mukaisille palveluille, riippumatta siitä mikä organisaatioyksikkö palvelun järjestää tai mikä investoinnin on tehnyt kohdalla. Esim. rakennusinvestoinnit tekee tilakeskus ja tiloja käyttää sote-liikelaitos toimintaansa. Tarkoitetaanko tällä, että investointien kustannukset katetaan vuokrilla vai? Tulisiko maakunnille määrittää yhtenäinen aktivointiraja, jotta tiedot olisi vertailukelpoisia sekä poistoaikojen pituudet? 36. Muutosehdotukset liitteen 2. Investointierittelyt kappaleeseen 1.2 Investoinnit palveluryhmittäin - Uudenmaan maakunnassa palvelukokonaisuudet ovat niin suuria, että jaottelua harvoin tarvittaneen. Jako voidaan tarvittaessa tehdä esim. vyörytyksellä.

9 37. Muutosehdotukset liitteen 2. Investointierittelyt kappaleeseen 1.3 Investointien hyödyketyypit Vastaajien määrä: 4 - Mikä on investoinnit tehtävittäin -erittely? Olisi parempi puhua palveluluokista (tai -ryhmistä). Onko tässä suosituksessa tarpeen kuvata hyödyketyyppejä tarkemmin, kun investointien kirjaaminen on ohjeistettu JHS tililuettelo -suosituksessa? - Voisiko käsitellä rakennuksina ilman erottelua asuinrakennuksiin ja muihin rakennuksiin? Ei edes eritellä asuinrakennuksia erikseen. Otsikoista ja tekstistä pois sana "muiden"? - Keskeneräisten hankintojen osalta vaatii aiempaa tarkempaa kirjaamista HUS:n nykykäytäntöön verrattuna. 38. Muutosehdotukset liitteen 2. Investointierittelyt kappaleeseen Tietokoneohjelmistot - HUS:ssa ollut käytäntönä, että omaa työtä voidaan kohdistaa hankkeille vain, jos henkilöstö toimii tietyssä hankkeessa 100 % työajasta. Onko tähän liittyen tulossa yhteistä ohjeistusta? 39. Muutosehdotukset liitteen 2. Investointierittelyt kappaleeseen Muut aineettomat hyödykkeet 40. Muutosehdotukset liitteen 2. Investointierittelyt kappaleeseen Muiden rakennusten hankinta Vastaajien määrä: 4 - Luetellut esimerkit eivät kuulu maakunnan taseeseen, koska ovat siirtyneet joko Tilakeskukselle tai kunnat omistavat ja edelleen vuokraavat niitä maakunnalle. - Voisiko käsitellä rakennuksina ilman erottelua asuinrakennuksiin ja muihin rakennuksiin? Ei edes eritellä asuinrakennuksia erikseen. Otsikoista ja tekstistä pois sana "muiden"? - Siirtyy tilapalveluita hoitavaan yhtiöön. 41. Muutosehdotukset liitteen 2. Investointierittelyt kappaleeseen Muiden rakennusten korjausinvestoinnit - Luetellut esimerkit eivät kuulu maakunnan taseeseen, koska ovat siirtyneet joko Tilakeskukselle tai kunnat omistavat ja edelleen vuokraavat niitä maakunnalle - Siirtyy tilapalveluita hoitavaan yhtiöön. 42. Muutosehdotukset liitteen 2. Investointierittelyt kappaleeseen Tietokonelaitteet - Tietokoneiden yhteydessä hankitut ohjelmistot sisällytetään tähän kohtaan. Tulisiko olla hintaraja, mitä kalliimmat ohjelmistot tulee kirjata erillisinä tietokoneohjelmistoihin? 43. Muutosehdotukset liitteen 2. Investointierittelyt kappaleeseen Viestintälaitteet

10 44. Muutosehdotukset liitteen 2. Investointierittelyt kappaleeseen Kuljetusvälineet - Tulisiko apuvälineille olla alhaisempi aktivointiraja, joka olisi yhtenäisesti määritetty? Näitä on suurissa maakunnissa varsin suuria määriä. 45. Muutosehdotukset liitteen 2. Investointierittelyt kappaleeseen Muut koneet ja kalusto - Tähän kohtaan toivoisimme lisättäväksi ravitsemuspalveluiden koneet ja laitteet. esim. astioidenpesulinjastot ovat suurissa sairaaloissa ja henkilöstöruokaloissa varsin kalliita investointeja. 46. Muutosehdotukset liitteen 2. Investointierittelyt kappaleeseen Muut aineelliset hyödykkeet - Tulisiko kohtaan lisätä vaatimus taide-esineiden luetteloinnista, vai missä se määritetään? 47. Muutosehdotukset liitteen 2. Investointierittelyt kappaleeseen Osakkeet ja osuudet 48. Muutosehdotukset liitteen 2. Investointierittelyt kappaleeseen Palautusjärjestelmän arvonlisävero yhteensä - Mitä tarkoittaa, että alv tulee merkitä palvelujen/hyödykkeiden loppukäyttäjille? - Tulisiko tässä ohjeistaa tarkemmin palautusjärjestelmän arvonlisäveron rekisteröinnistä? 49. Muutosehdotukset liitteen 2. Investointierittelyt kappaleeseen 2. Muut investointierittelyt 50. Muutosehdotukset liitteen 2. Investointierittelyt kappaleeseen 2.1 Rahoitusosuudet investointimenoihin - Tulisiko eri kumppaneilla, jotka myöntävät investointirahoitusta olla yhtenevät kumppanikoodit,? Yhtenevistä kumppanikoodeista/raportoitavista tahoista on toivottu listausta jo aiemmissa kyselyn osioissa. 51. Muutosehdotukset liitteen 2. Investointierittelyt kappaleeseen 2.2 Pienet hankkeet: Sosiaali- ja terveystoiminta, pienten hankkeiden menot yhteensä - Tarvitaanko vielä maakuntauudistuksen jälkeen? Nyt tarvitaan kuntien peruspalvelujen kustannusjaon tarkistuslaskentaan (kuntien valtionosuuksia varten) - HUS:n ja pienille hankkeille on nykyisin euroa, se laskee hieman, mutta ei aiheuta ongelmia.

11 52. Muutosehdotukset JHS-tilikartan sanaston välilehteen Maakuntien yleinen sanasto = MAKU yleinen Vastaajien määrä: 1 - Yleinen osuus hyvä, selkeyttää eri asioista käytettäviä termejä. Käsitteet olisi hyvä ryhmitellä ja esittää aakkosjärjestyksessä, nyt hieman haastavaa löytää. Termejä varsin runsaasti, haastavaa kommentoida, koska samanaikaisesti useita suosituksia kommenttikierroksella ja niissä lukuisia kohtia. A20. Vastapuolitunniste hurjan pitkä termi käyttöön, kumppanikoodi tutumpi. A21. Tapahtuma harhaanjohtava, kirjanpitotapahtuma tms. määrittelee paremmin. A23. Sektoriluokitus viittaa graafiin. Parempi olisi toimintaluokitus tms. A25. Organisaation johtamisen raportointi, paremmin tunnettu Johdon raportointi - käsitteellä A68. Kustannuspaikka, seurataanko pelkkiä kustannuksia? Kannatamme vastuuyksikköä, koska vastuuhenkilö on vastuussa sekä toiminnasta että taloudesta ja myös tuotoista ja rahoituseristä sekä poistoista, ei pelkistä toimintakuluista, johon termi viittaa. A129. Vastinsektori harhaanjohtava käsite, mieluummin vastakumppani. 53. Muutosehdotukset JHS-tilikartan sanaston välilehteen Maakuntien taseen sanasto = MAKU tase Vastaajien määrä: 1 - Sanasto vaikeasti hahmotettavissa. Raskaslukuinen, selkeät asiakokonaisuuksittain (tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma jne.) eritellyt kaaviot välitasoineen olisivat informatiivisempia. Asettelun ja oikeinkirjoituksen osalta puutteita. 54. Muutosehdotukset JHS-tilikartan sanaston välilehteen Maakuntien tuloslaskelman sanasto = MAKU tulos Vastaajien määrä: 1 - Kts. edellinen kohta.