Rakennekynsien tekijän ammattiastma
|
|
- Eeva-Kaarina Palo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Timo Hannu, Paula Kauppi, Kristiina Alanko, Maj-Len Henriks-Eckerman, Matti Tuppurainen ja Riitta Sauni TAPAUSSELOSTUS Rakennekynnet ovat suosittuja naisten keskuudessa. Niissä käytetään kemikaaleja, jotka voivat aiheuttaa yliherkkyyttä. Rakennekynsien valmistamisen ja käytön yhteydessä on kuvattu esiintyvän akrylaattikemikaalien aiheuttamaa allergista kosketusihottumaa. Tässä tapausselostuksessa kuvataan kaksi rakennekynsien tekijää, joilla todettiin ammattiastma Työterveyslaitoksen kliinisissä tutkimuksissa. Tutkimuksiin kuului työtä simu loiva hengitystiealtistuskoe. Ammattiastman aiheut tajana ovat todennäköisesti kemikaalien sisältämät akrylaattiyhdisteet, joiden käytön yhteydessä on aiemmin kuvattu esiintyneen allergista kosketusihottumaa ja astmaa. Molemmille potilaille suositeltiin ammattiastman takia ammatillista uudelleenkoulutusta. Koska rakenne kynsien valmistaminen sisältää terveysriskejä, kyseinen työ vaatii asianmukaisia tiloja ja henkilökohtaista suojautumista. Kuva 1. Valmis rakennekynsi. Kuva ei liity tutkimuksissa olleisiin potilaisiimme. Kuva: Lasse Kanerva. ovat tiettävästi ensimmäiset, joissa diagnoosi on varmistettu kliinisin tutkimuksin. Tutkimuksiin kuuluivat hengitystiealtistuskokeet. Omat potilaat Rakennekynsien suosio naisten keskuudessa on suurta sekä meillä että muualla (kuva 1). Rakennekynsissä käytetään akrylaattikemikaaleja, jotka voivat aiheuttaa iho kosketus allergiaa ja hengitystieyliherkkyyttä. Ensimmäiset julkaisut rakennekynsien valmistamiseen liittyvistä allergisista kosketusihottumista ovat 1950-luvulta. Näitä tapauksia on todettu sittemmin myös Suomessa (Kanerva ym. 1996). Myöhemmin Yhdysvalloissa on raportoitu rakennekynsien tekijöillä esiintyvän myös astmaa (Kreiss ym. 2006), mutta kliinisiä tutkimuksia asiasta ei ole. Kuvaamme kaksi rakennekynsien tekijää, joilla todettiin ammattiastma Työterveyslaitoksen tutkimuksissa Helsingissä. Tapaukset Potilas 1 on 30-vuotias ei-atooppinen nainen, joka oli tehnyt kuuden vuoden ajan rakennekynsiä. Työssään hän käytti imupöytää, jossa oli alaspäin vetävä kohdepoisto mutta ei hengityksensuojainta. Hänen suojakäsineensä olivat luonnonkumia. Muutaman kuukauden kuluttua rakennekynsityön aloittamisesta potilas sai käsi-ihottuman. Häntä tutkittiin paikallisen keskussairaalan ihotautien poliklinikassa, ja epikutaanikokeissa todettiin ihokosketusallergia akrylaateille. Diagnoosina oli akrylaattien aiheuttama allerginen kosketusekseema. Tutkimusten jälkeen potilas käytti edelleen luonnonkumikäsineitä mutta pyrki vaihtamaan ne uusiin aiempaa useammin (noin tunnin välein). Noin neljä vuotta myöhemmin potilaalla alkoi esiintyä hengityksen vinkunaa ja hengenahdistusta rakennekynsien teon yhteydessä. Keskussairaalan tutkimuksissa diagnosoitiin astma, ja potilas lähetettiin jatkotutkimuksiin Työterveyslaitokseen Helsinkiin Duodecim 2009;125:
2 TAPAUSSELOSTUS 1210 Työterveyslaitoksessa keuhkojen auskultaatiolöydös oli normaali. Ihopistokokeiden perus- ja (met)akrylaattisarjoissa ei todettu allergisia reaktioita. Keuhkojen toimintakokeissa todettiin spirometriassa lievä perifeerinen obstruktio ja histamiinialtistustestissä lievä bronkiaalinen hyperreaktiivisuus. PEF-seuranta työpaikalla viittasi ammattiastmaan. Tutkimuksia jatkettiin Työterveyslaitoksen potilasosastolla. Siellä tehdyn kontrollialtistuskokeen tulos oli negatiivinen. Aktiivialtistuskokeessa potilas jäljitteli työtään altistuskammiossa valmistaen akrylaattigeelikynsiä. Siinä todettiin uloshengityksen sekuntikapasiteetissa (FEV 1 ) sekä välitön että viivästynyt merkitsevä pienenemä, joka sopi ammattiastmaan (kuva 2). Potilaalle suositeltiin altistumisen minimointia ja astmalääkityksen jatkamista. Seurantakäynnillä puolen vuoden kuluttua potilas valitti työpäivien jälkeen esiintyviä nenäoireita. PEF-vuorokausiseurannan tulokset olivat tasaiset ja spirometrialöydös oli normaali. Potilaalle suositeltiin ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä, mutta hän ei ollut niihin valmis. Potilas 2 on 27-vuotias nainen, joka oli tehnyt rakennekynsiä noin viiden vuoden ajan. Työssään hänellä ei ollut käytössä imupöytää eikä hän käyttänyt hengityksensuojainta eikä suojakäsineitä. Hän poti allergista nuhaa; hän oli allerginen heinien siitepölylle ja kissalle. Muutaman kuukauden kuluttua rakennekynsityön tekemisen aloittamisesta potilaalla alkoi esiintyä nuha oireita, joihin liittyi äänen menettämisen tunnetta. Paikallisessa keskussairaalassa todettiin histamiinialtistustestissä lievä bronkiaalinen hyperreaktiivisuus ja PEF-vuorokausiseurannassa esiintyi merkitsevää vuorokausivaihtelua ja bronkodilataatiovasteita. Löydökset sopivat astmaan. Astmalääkityksestä huolimatta hänellä esiintyi toistuvasti työhön liittyvää hengitystieoireilua, jonka takia hänet lähetettiin jatkotutkimuksiin Työterveyslaitokseen. Iho-oireita ei esiintynyt. Työterveyslaitoksessa keuhkojen auskultaatiolöydös oli normaali. Ihopistokeiden perussarjassa todettiin allergiset reaktiot koiran ja kissan epiteeliin sekä lepän ja heinien siitepölyihin. Keuhkojen toimintakokeissa todettiin spirometriassa lievä perifeerinen obstruktio, ja histamiinialtistustestissä kohtalainen bronkiaalinen hyperreaktiivisuus ja lisäksi uloshengityksen typpioksidipitoisuus oli suurentunut. PEFseuranta työpaikalla ei tuottanut ammattiastmalle diagnostista löydöstä. Tutkimuksia jatkettiin Työterveyslaitoksen potilasosastolla. Siellä tehdyn kontrollialtistuskokeen tulos oli negatiivinen. Aktiivialtistuskokeessa, jossa potilas jäljitteli työtään altistuskammiossa, todettiin sekä välitön että viivästynyt FEV 1 :n merkitsevä pienenemä, joka sopi ammattiastmaan. Astmalääkitystä suositeltiin jatkettavaksi. Seurantakäynnillä potilas kertoi, ettei ollut voinut jatkaa työtään hengitystieoireiden takia. PEF-vuorokausiseurannan tulokset olivat tasaiset ja spirometrialöydös oli normaali, mutta uloshengityksen typpioksidipitoisuus oli edelleen suurentunut. Potilaalle suositeltiin ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä, ja hän oli halukas niihin. Pohdinta Rakennekynsi on oman kynnen päälle rakennettava tekokynsi. Niitä tehdään yleisimmin joko geeli- tai akryylitekniikalla. Geelikynsitekniikassa kynteen sivellään useita kerroksia geeliä, jota kovetetaan jokaisen kerroksen jälkeen ultraviolettivalolla. Akryylikynsitekniikassa kynsi valmistetaan kaksikomponenttisesta materiaalista, yhteen sekoitettavista jauheesta ja nesteestä. Seos muotoillaan kynnen päälle ja kovetetaan ultraviolettivalolla. Molemmissa tekniikoissa käytettävät aineet sisältävät yliherkkyyttä aiheuttavia akrylaattimonomeereja. Ne ovat tunnettuja ihokosketusallergian aiheuttajia (Kanerva ym. 1996, Alanko ym. 2004, Constandt ym. 2005, Lazarov 2007), ja niiden käytön yhteydessä on kuvattu esiintyneen myös ammattiastmaa (Piirilä ym. 1998, Lindström ym. 2002). Molempien potilaidemme ammattiastmadiagnoosi perustui altistumistietoihin, hengitystieoireiden esiintymiseen työn yhteydessä, keuhkojen toimintakokeiden löydöksiin ja hengitystiealtistuskokeen positiiviseen tulokseen. Koska altistuskokeessa jäljiteltiin oi keaa työtä ja koska erillistä altistuskoetta pelkästään akrylaatilla ei tehty, emme voi sanoa varmasti, että akrylaatit olivat potilaidemme ammattiastman aiheuttaja. Arviomme mukaan tämä on kuitenkin todennäköistä, sillä rakennekynsien valmistukseen käytettävät akrylaatit ovat samoja, joita käytetään muovipaikkojen ja hammasproteesien valmistamisessa. Näiden töiden yhteydessä ammattiastmaa on kuvattu esiintyvän sekä kliinisten (Piirilä ym. 1998, Lindström ym. 2002) että epidemiologisten tutkimusten perusteella ( Jaakkola ym. 2007). Rakennekynsien tekijät altistuvat myös ftalaatti yhdisteille (Kwapniewski ym. 2008), joilla voi olla astmaa aiheuttavia ominaisuuksia ( Jaakkola ym. 2008). T. Hannu ym.
3 FEV 1 (l) 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 Vertailualtistus Oman työn jäljittely 1, Aika altistuksesta (h) Kuva 2. Potilaan 1 uloshengityksen sekuntikapasiteetin (FEV 1 ) muutos hengitysteiden altistuskokeissa. Mekanismi tai mekanismit, joilla akrylaatit aiheuttavat astmaa, eivät ole tiedossa. Akrylaattien ei ole raportoitu aiheuttaneen allergisia reaktioita ihopistokokeissa eikä spesifisiä IgE-vasta-ainelöydöksiä ole osoitettu. Ihopistokokeiden tulokset olivat kielteiset oman potilaamme 1 tapauksessa, ja potilaalle 2 niitä kokeita ei tehty. Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluviranomainen EPA (Environmental Protection Agency) on antanut ohjeita rakennekynsien tekoon liittyvien hengitystievaarojen varalta (EPA 2007). Paras tapa vähentää akrylaattien pääsyä hengitysteihin on imeä ne pois ilmasta heti kynsientekovaiheessa. Tähän tarkoitukseen on kehitetty imupöytiä, jossa imu on pöydän alapuolella. Se ohjaa ilmavirran pöydän läpi ja höyryt pois työntekijän ja asiak kaan hengitysvyöhykkeeltä. Samalla huoneilman akrylaattipitoisuudet saadaan pidettyä pieninä. Hyvin toimivalla ja tehokkaalla imupöydällä on parhaimmillaan saatu etyylimetakrylaatin pitoisuus hengitysvyöhykkeellä vähenemään 90 % (Spencer ym. 1997). Jos ilma palautetaan takaisin työhuoneeseen, on tärkeä varmistaa, että imujärjestelmässä on aktiivihiilisuodatin. Turvallisempi vaihto ehto on johtaa imupöydästä tuleva epäpuhdas ilma ulos. Tällöin on tuotava puhdasta korvausilmaa huoneeseen, mieluummin työpöydän yläpuolelta. Henkilökohtaisilla hengityssuojaimilla ei voida korvata imupöytää, vaikka ne vähentävätkin käyttäjän hengitystiealtistumista. Myöskään yksinomaisella tehokkaalla kohdepoistolla yleisilman akrylaattipitoisuus ei pienene riittävästi. Potilaamme 1 käytti imupöytää, mutta on mahdollista, että se ei toiminut riittävän tehokkaasti. Ihon altistumista vähennetään ottamalla käyttöön sellaisia työskentelytapoja ja apuvälineitä, joilla vältetään suoraa kontaktia kemikaaleihin. Koska työn luonne on sellainen, että akrylaatteja voi varovaisuudesta huolimatta joutua iholle, on suojakäsineiden käyttö aiheellista. Metakrylaatit läpäisevät nopeasti tavallisimmat kertakäyttökäsineet, kuten luonnonkumi- ja vinyylikäsineet. Jos käsineet joutuvat kosketuksiin rakennekynsien kovettumattomien ainesosien kanssa, on ne vaihdettava heti uusiin. On myös suositeltavaa käyttää akrylaateilta jonkin verran paremmin suojaavia nitriilikumista valmistettuja kertakäyttökäsineitä (Mäkelä ym. 1999). On arvioitu, että yksistään Kaliforniassa 1211
4 TAPAUSSELOSTUS rakennekynsien tekijöitä on noin (Engasser ym. 2000). Tiedossamme ei ole, kuinka paljon heitä on Suomessa. Rakennekynsiä valmistavat ainakin kosmetologit, parturikampaajat ja manikyristit mutta myös muut kurssimuotoisen koulutuksen saaneet. Internet-hakujen perusteella koulutustarjonta on Suomessa runsasta, ja se on pitkälti tuotteiden maahantuojien varassa. Virallista ammattitutkintoa Suomessa ei ole. Työsuhteisia työpaik koja ei juuri ole, vaan valtaosa toimii yrittäjinä. Yrittäjillä ei ole Suomessa lakisääteistä velvoitetta ottaa ammattitaudit kattavaa vakuutusta, mutta tapaturmavakuutusyhtiöiden kautta on mahdollisuus saada vapaaehtoinen vakuutus. Tällainen vakuutus on hyvä ottaa. Se turvaa asianmukaiset tutkimukset ammattitautia epäil täessä ja ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet, jos ammattitauti todetaan. TIMO HANNU, LT, dosentti, erikoislääkäri, apulaisylilääkäri MATTI TUPPURAINEN, LL, erikoislääkäri Työterveyslaitos, työlääketiede Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki PAULA KAUPPI, LT, erikoislääkäri HUS:n iho- ja allergiasairaala Kristiina Alanko, dosentti, erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, yliherkkyyssairauksien hallinta MAJ-LEN HENRIKS-ECKERMAN, TkL, kemisti, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos, kemialliset tekijät RIITTA SAUNI, LT, erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, työlääketiede Summary Occupational asthma in a structure nail maker Chemicals that may cause allergy are being used in structure nails. In this case report two structure nail makers are described, who were diagnosed with occupational asthma in clinical studies. The studies included an inhalational exposure simulating the work. The causative agents of occupational asthma are apparently the acrylate compounds contained in the chemicals; use of these compounds has previously been linked with allergic contact dermatitis and asthma. Since the making of structure nails involves health risks, such work requires appropriate premises and personal protection. Sidonnaisuudet 1212 TIMO HANNU, KRISTIINA ALANKO, MAJ-LEN HENRIKS-ECKERMAN, MATTI TUPPURAINEN, RIITTA SAUNI: Ei sidonnaisuuksia. Paula Kauppi: Toistuvia luentoja eri terveydenhuollon ja lääkealan yrityksen koulutuksissa (AstraZeneca). Ulkomaan kongressimatka terveydenhuollon ja lääkealan yrityksen rahoittamana (AstraZeneca). T. Hannu ym.
5 Kirjallisuutta Alanko K, Susitaival P, Jolanki R, Kanerva L. Occupational skin diseases among dental nurses. Contact Dermatitis 2004;50: Constandt L, Hecke EV, Naeyaert JM, Goossens A. Screening for contact allergy to artificial nails. Contact Dermatitis 2005;52:73 7. Engasser PG, Taylor JS, Maibach HI. Cosmetologists. Kirjassa: Kanerva L, Elsner P, Wahlberg JE, Maibach HI, toim. Handbook of occupational dermatology. Springer Verlag Berlin Heidelberg 2000, s EPA. Protecting the Health of Nail Salon Workers. No. 744-F , March [luettu ] Jaakkola JJ, Knight TL. The role of exposure to phthalates from polyvinyl chloride products in the development of asthma and allergies: a systematic review and meta-analysis. Environ Health Perspect 2008;116: Jaakkola MS, Leino T, Tammilehto L, Ylöstalo P, Kuosma E, Alanko K. Respiratory effects of exposure to methacrylates among dental assistants. Allergy 2007;62: Kanerva L, Lauerma A, Estlander T, Alanko K, Henriks-Eckerman ML, Jolanki R. Occupational allergic contact dermatitis caused by photobonded sculptured nails and a review of (meth) acrylates in nail cosmetics. Am J Contact Dermatitis 1996;7: Kwapniewski R, Kozaczka S, Hauser R, Silva MJ, Calafat AM, Duty SM. Occupational exposure to dibutyl phthalate among manicurists. J Occup Environ Med 2008;50: Kreiss K, Esfahani RS, Antao VCS, Odencrantz J, Lezotte DC, Hoffman RE. Risk factors for asthma among cosmetology professionals in Colorado. J Occup Environ Med 206;48: Lindström M, Alanko K, Keskinen H, Kanerva L. Dentist s occupational asthma, rhinoconjunctivitis, and allergic contact dermatitis from methacrylates. Allergy 2002;57: Lazarov A. Sensitization to acrylates is a common adverse reaction to artificial fingernails. J Eur Acad Dermatol Venereol 2007;21: Mäkelä EA, Väänänen V, Alanko K, Jolanki R, Estlander T, Kanerva L. Resistance of disposable gloves to permeation by 2-hydroxyethylmethacrylate and triethylene glycol dimethacrylate. Occup Hyg 1999;5: Piirilä P, Kanerva L, Keskinen H, ym. Occupational respiratory hypersensitivity caused by preparations containing acrylates in dental personnel. Clin Exp Allergy 1998;28: Spencer AM, Estill CF, McCammon JB, Mickelsen RL, Johnston OE. Control of ethyl methacrylate exposures during the application of artificial fingernails. Am Ind Hyg Assoc J 1997;58:
PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:
LisätiedotMiten selviytyä terveenä työelämässä
Miten selviytyä terveenä työelämässä ammatilliset riskit hius- ja kauneudenhoitoalalla tutkimusten valossa 29.10.2014 1 Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri Työterveyslaitos 29.10.2014 Nuori kampaaja uransa
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Kosketusallergian muuttuva kirjo Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät Helsinki 23.1.2015 Kristiina Aalto-Korte 3.2.2015 Kristiina Aalto-Korte Kosketusallergia Ihon viivästynyt
LisätiedotMiten selviytyä terveenä työelämässä
Miten selviytyä terveenä työelämässä ammatilliset riskit hius- ja kauneudenhoitoalalla tutkimusten valossa 29.10.2014 Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri Työterveyslaitos 29.10.2014 Nuori kampaaja uransa alussa
LisätiedotAllergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL
Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa LT Teemu Kalliokoski OYL 21.2.2018 Ei sidonnaisuuksia ANAMNEESI ON KAIKKEIN TÄRKEIN RUOKA-ALLERGIAN TUTKIMUS Ruokayliherkkyys Ruokayliherkkyys
LisätiedotASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus
ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen
LisätiedotTAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-
LisätiedotTyökyvyn arviointi keuhkosairauksissa
Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa Irmeli Lindström 12.5.2017 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Työkyvyttömyys käsitteenä Perustuu sairausvakuutus-, työeläke-, kansaneläke- sekä ammattitauti-
LisätiedotEtyyliakrylaatti HTP-ARVON PERUSTELUMUISTIO. TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 3/HTP
TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 3/HTP2012 2.9.2010 1 (5) Etyyliakrylaatti HTP-ARVON PERUSTELUMUISTIO Yksilöinti ja ominaisuudet CAS No: 140-88-5 EINECS No: 205-438-8 EEC
LisätiedotAllergiatutkimukset kenelle, milloin, miksi? Tiina Ilves MKS Ihotautien vastaanotto
Allergiatutkimukset kenelle, milloin, miksi? Tiina Ilves MKS Ihotautien vastaanotto 17.5.2018 Yleistä allergiasta Yliherkkyys = normaalista poikkeava reaktio ulkoiselle ärsykkeelle tai aineelle, jonka
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus
ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Matti Mäntysaari Sotilaslääketieteen Keskus Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen
LisätiedotMitä kannat töistä kotiin suojaudu allergeeneilta
Mitä kannat töistä kotiin suojaudu allergeeneilta Missä mennään FinLASin syysseminaari 3.12.2012 Koe-eläinkeskus, Oulun yliopisto Hanna-Marja.Voipio@oulu.fi Tässä esityksessä Puremat ja raapimat Koe-eläinallergiat
LisätiedotIhoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015
Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Maj-Len Henriks-Eckerman, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija 1 Ihon altistuminen herkistäville kemikaaleille: Epoksihartsit,
LisätiedotNuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos
Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen
LisätiedotTyöperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin?
Hyvinvointia työstä Työperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin? Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 10.10.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Presentation heading /
LisätiedotASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus
ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien supistumisherkkyys on lisääntynyt Oireina ovat yskä, limaneritys,
LisätiedotÄrsytysihottuma ammattitautina
Näin hoidan KIRSTI KALIMO, TUULA ESTLANDER, KRISTIINA ALANKO, MATTI HANNUKSELA JA SUOMEN KONTAKTIDERMATIITTIRYHMÄ Ärsytysihottuma syntyy ihon altistuessa haitalliselle aineelle tai tekijälle, jolloin kosketusalueelle
LisätiedotKosteus- ja homeongelmat Suomessa
Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan Tarkastusvaliokunnan tutkimus 2012 Kari Reijula, LKT, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 19.6.2017 Kari Reijula Kosteus- ja homeongelmat Suomessa
LisätiedotVentilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.
1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotAllergiset sairaudet ja ammatinvalinta
Allergiset sairaudet ja ammatinvalinta Sari Wuolijoki, työterveyshuollon erikoislääkäri, Työterveyslaitos Lainaukset: Irmeli Lindström, Timo Leino Kuvat: Markku Ojala Nuori kampaaja uransa alussa - jatkaako
LisätiedotSietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa
Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairauksien
LisätiedotKosteusvaurioiden aiheuttamat keuhkojen ammattitaudit - uusi käytäntö ja sen haasteet työterveyshuolloille
Kosteusvaurioiden aiheuttamat keuhkojen ammattitaudit - uusi käytäntö ja sen haasteet työterveyshuolloille 15.5.2009 Hille Suojalehto keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, TTL Esityksen sisältö
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotMiten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa?
Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa? Irmeli Lindström, Keuhkosairauksien el, Työterveyslaitos Kuvat: Markku Ojala Atooppiset sairaudet suomalaisilla varusmiehillä Latvala J et al
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotAmmattiastmatapauksia diagnosoidaan
Alkuperäistutkimus Ammattiastmatapaukset Suomessa Ritva Piipari ja Helena Keskinen Ammattiastmatapausten määrä alkoi vuonna 1995 vähentyä pitkäaikaisen jatkuvan kasvun jälkeen. Sekä biologisten altisteiden
LisätiedotVinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa
Toistuva uloshengityksen vaikeus tai vinkuna Heikentynyt suorituskyky Rasituksessa ilmenevä yskä tai hengenahdistus Yli 6 viikkoa kestävä (limainen) yskä Jatkuva limaisuus, toistuvat bronkiitit Yskä tai
LisätiedotEläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana
Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Sami Remes Dosentti, lastenallergologi, oyl KYS Lasten ja nuorten klinikka Kuopio Valtakunnalliset Astma- ja Allergiapäivät 22.-23.1.2015, Helsinki
LisätiedotUrheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma
Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen
LisätiedotMitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.
LisätiedotSiedätyshoito. Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen. Spesifisesti allergian siedätyshoidolla
Siedätyshoito Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen Spesifisesti allergian siedätyshoidolla Erkka Valovirta, Prof. Filha, asiantuntijalääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairaudet
LisätiedotAmmattinuhasta. Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos
Ammattinuhasta Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos Occupational Rhinitis: EAACI classification 2009 EAACI Task Force of Occupational Rhinitis, Moscato et al., Allergy 2008 Ammattinuhasta
LisätiedotUrheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti
Urheilijan allergiat ja astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja
LisätiedotAllergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja. 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1
Allergia ja astma Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Aikuisväestön sekä lasten ja nuorten astma- ja allergiatutkimukset Pohjois- Karjalassa ja Pitkärannassa 5.9.2012
LisätiedotKosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä
hajusteet hiusvärit hennatatuoinnit Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä Allergialla ei ole palautusoikeutta Kosketusallergia voi syntyä, kun iho joutuu kosketuksiin herkistävien kemikaalien kanssa.
LisätiedotPEF-työpaikkaseuranta ammattiastmadiagnostiikan
TEEMA: ASTMA JA TYÖ Irmeli Lindström, Pekka Malmberg, Hille Suojalehto, Terttu Harju, Paula Kauppi, Marita Kilpeläinen, Marja Lindqvist, Eeva-Maija Nieminen, Eija Nieminen, Paula Pallasaho, Minna Purokivi,
LisätiedotPorvoon malli Allergiaohjelmaa soveltaen
Porvoon malli Allergiaohjelmaa soveltaen Olli-Pekka Lehikoinen LL, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri HUS, Porvoon sairaala 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Sidonnaisuudet Luentopalkkio:
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotKEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI
1(13) Pohjautuu toimintamalliin, jonka Tampereen aluetyöterveyslaitos laati sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa hankkeessa Kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden arviointia työpaikoilla. KEMIALLISTEN
LisätiedotLattian pinnoituksen työturvallisuusopas
Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Yleistietoa lattianpinnoitteista Lähes kaikissa lattianpinnoitteissa on ihmisen terveydelle haitallisia aineita, joita vastaan joudutaan suojautumaan. Puutteellisesta
LisätiedotLiikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma
Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen
LisätiedotMitä sisäilmaoireet ovat?
Oireita sisäilmasta? kliininen näkökulma koti Soile Jungewelter, LL, HLL korvatautien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Työterveyslaitos RAKLI 04.10.2017 työpaikka luonto auto kiitokset ylilääkäri Kirsi
LisätiedotSISÄILMAONGELMIEN TERVEYSVAIKUTUKSET
SISÄILMAONGELMIEN TERVEYSVAIKUTUKSET Hannele Oikarinen työterveyslääkäri, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 20.3.2017 Todettujen sisäilmaongelmien terveyshaitat Pölyisyys Allergiaoireet,
LisätiedotAllerginen alveoliitti Työterveyslaitos Esittäjän Nimi
Allerginen alveoliitti 12.5.2017 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Anniina, 58v. Maatalouslomittajana v. 1979 alkaen 1/2015 asti Tupakka: ei Astma, allergia: ei 20 vuotta aamuisin yskää ja limaisuutta,
LisätiedotJukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011
Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Varhaisdiagnostiikkaa? 56-vuotias mies Tupakointi 40 askivuotta, 16 -vuotiaasta 54-vuotiaaksi Rakennustyö, vesieristäjä viimeiset 5 työvuottaan, fyysisesti
LisätiedotKirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka
MILLOIN PÄIVYSTYSLÄHETE TAYS:IIN, TAYS-TEMPUT JA KOTIOHJEET PÄIVYSTYKSESTÄ AHDISTUSKOHTAUKSEN JÄLKEEN Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka ASTMAN PAHENEMIVAIHE/ OBSTRUKTIIVINEN BRONKIITTI
LisätiedotSpirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio
Spirometriatutkimuksen tulkinta Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Mitä spirometrialla tutkitaan? Keuhkojen ventilaatio eli tuuletuskyky Toimintahäiriön luonne Toimintahäiriön
LisätiedotTyöperäiset allergiset hengityselinsairaudet
Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet SAK:n Työympäristöseminaari 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Ammattitauti on osa laajempaa kokonaisuutta Työperäiset sairaudet Työhön liittyvät
LisätiedotRakennekynsien ja ripsienpidennyksien teossa käytettävät aineet ja niiltä suojautuminen
Rakennekynsien ja ripsienpidennyksien teossa käytettävät aineet ja niiltä suojautuminen Kuisma, Hanna 2015 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Rakennekynsien ja ripsienpidennyksien teossa käytettävät
LisätiedotLASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)
Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotMetallityöstönesteiden alkanoliamiinien tavoitetasoperustelumuistio
TAVOITETASO TY-02-2009 Metallityöstönesteiden alkanoliamiinien tavoitetasoperustelumuistio Maj-Len Henriks-Eckerman ja Katri Suuronen Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki puh. 030 4741,
LisätiedotAmmattitaudit esimerkkejä
Ammattitaudit esimerkkejä Kliininen opettaja Eva Helaskoski 12.11.2013 Potilastapaus 1 43-vuotias perusterve mies tulee vastaanotolle Oireet ja löydökset: Oikean kyynärpään lateraalisen sivunastan seudun
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotSairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Hyvinvointia työstä Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 2 Sidonnaisuudet LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri,
LisätiedotSpirometrian tulkintaa esimerkein
Spirometrian tulkintaa esimerkein Päivi Piirilä Lkt, prof. Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian yksikkö HUS Diagnostiikkakeskus Automaattilausunto saatavissa,
LisätiedotOppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste
Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi
LisätiedotAltistumisen arviointi ammattiastmaa epäiltäessä
Katri Suuronen, Riitta Sauni ja Maritta S. Jaakkola TEEMA: ASTMA JA TYÖ Altistumisen arviointi ammattiastmaa epäiltäessä Aikuisiällä puhkeavasta astmasta noin viidesosan on arvioitu liittyvän työssä esiintyviin
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ärsytyksen aiheuttama astma Irmeli Lindström, Keuhkosairauksien el, Työterveyslaitos 2 Tärkein tiedonlähde - käyttöturvallisuustiedote (KTT) KTT:n laatii kemikaalin valmistaja, maahantuoja,
LisätiedotGenomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus
Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä
LisätiedotMiten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa?
Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa? Timo Erik Helin Erikoislääkäri HYKS/ Iho- ja Allergiasairaala 9.12.2013 1 Vaikean astman määritelmä päivittäiset vaikeat oireet toistuvat pahenemisvaiheet runsas yöoireilu
LisätiedotEnvironmental Relative Moldiness Indeksin (ERMI) soveltaminen Suomessa
Environmental Relative Moldiness Indeksin (ERMI) soveltaminen Suomessa Martin Täubel, Anne M Karvonen, Tiina Reponen, Stephen Vesper, Juha Pekkanen, Anne Hyvärinen 24.3.2016 SIS FERMI Hyvärinen 1 Mikä
LisätiedotLasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä
Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Anna Pelkonen, Dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho-ja allergiasairaala 9.12.2013 JACI 1995;95:1179-90 Kansallinen
LisätiedotSuomessa keskustelu rakennusten kosteus-
Jussi Lampi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kuopion sosiaali- ja terveyspalvelut Jussi Karjalainen Tays allergiakeskus Jorma Komulainen Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Juha Pekkanen Helsingin yliopisto
LisätiedotTurvalliset työtavat: suojainten käyttö
Turvalliset työtavat: suojainten käyttö 30.9.2016 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö, Oys Työvaate ja suojavaate Työvaatteessa ei
LisätiedotAstmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos
Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen
LisätiedotMiten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon
Miten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon Mirva Vuorimaa Sairaanhoitaja Tyks 9.3.2017 Hoitajapoliklinikka Tyksin keuhkopoliklinikalla * Toiminta alkoi syyskuussa
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotSisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina
Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotKosteusvaurio-oireyhtymä Hengityselinsairauksien syy vai seuraus? Tuomo Kava, P-KKS Keuhkosairauksien ylilääkäri
Kosteusvaurio-oireyhtymä Hengityselinsairauksien syy vai seuraus? Tuomo Kava, P-KKS Keuhkosairauksien ylilääkäri Kärsitkö huonosta sisäilmasta? Mitä haittaa huonosta sisäilmasta on? Lievä: Viihtyvyyshaitta
LisätiedotAstman Käypä Hoito suositus 2012:
Astman Käypä Hoito suositus 2012: Astmapotilaan seuranta ja kontrollit perusterveydenhuollossa Erkka Valovirta, Professori Filhan asiantuntijalääkäri, Filha ry, www.filha.fi Kliinisen allergologian dosentti,
LisätiedotSiedätyshoito. Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen. Spesifisesti allergian siedätyshoidolla
Siedätyshoito Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen Spesifisesti allergian siedätyshoidolla Kansallinen allergiaohjelma 2008-2018 Erkka Valovirta, Prof. Filha, asiantuntijalääkäri
LisätiedotKäsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen
Käsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen Hygieniahoitaja Saija Dahl Miten käsihygienian tulee toteutua? toteutettava yhtä hyvin jokaisen potilaan/asiakkaan kohdalla, riippumatta
LisätiedotSPIROMETRIATUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN, KÄYRIEN VALITSEMINEN JA VIRHELÄHTEET LABORATORIOHOITAJA ANNA GULDBRAND
SPIROMETRIATUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN, KÄYRIEN VALITSEMINEN JA VIRHELÄHTEET LABORATORIOHOITAJA ANNA GULDBRAND Anna on ollut 2015 uudistettu suositus spirometria- ja PEF-mittausten suoritus ja tulkinta työryhmän
Lisätiedot- työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen
Miten ammattitauti tai -epäily käynnistää preventiotoimet työpaikalla? - työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen Katri Suuronen, erityisasiantuntija, TTL Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen
Lisätiedot1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT
Päiväys 31.05.2005 Edellinen päiväys 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi
LisätiedotKosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, prof Tutkimus
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotKäyttöturvallisuustiedote
Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste Muut kauppanimet Pätee myös seuraaviin materiaalinumeroihin: 950049; 950098; 950153; 1005077; 950048; 950054;
LisätiedotPITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA
PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA Putus T, Rauhaniemi J, Luosujärvi R, Vallius M, Vaali K Turun yliopisto; HUS reumasairauksien klinikka; Sisäilmatalo
LisätiedotRakennuksen kosteusvaurioon liittyy aina rakennuksen. Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien sairauksien tutkiminen. terveydenhuolto.
Henrik Nordman, Jukka Uitti, Elina Toskala-Hannikainen, Osmo Kari, Ritva Piipari Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien sairauksien tutkiminen Tärkein tieto K Kosteusvauriomikrobien aiheuttamista oireista
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Päivän teema
Ajankohtaiskatsaus Erikoislääkäri Simo Sirkeoja TAYS Infektioyksikkö Hengitystievirukset Influenssa Hinkuyskä Veriviljelylöydöksiä A streptokokki Tuhkarokko Tippuri HIV (PEP ja PrEP) Päivän teema 2 11.5.218
LisätiedotTyöterveyslaitoksen sisäilmastokysely
Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Pulkkilan peruskoulu Kyselyn ajankohta: Tammikuu 2013 Tilaaja: Siikalatvan kunta Lausunto -166134 Työterveyslaitos Oulussa 30.1.2013 Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu
LisätiedotEdellytykset siedätyshoidolle
Edellytykset siedätyshoidolle Hoito toteutetaan hoitosuositusten mukaisesti Siedätyshoito Käypä hoito suositus 2011 Siedätyshoidon aloittaa allergisten sairauksien tutkimiseen ja hoitoon perehtynyt lääkäri
LisätiedotRiittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4.
Riittävän hyvä - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä Helsinki 7.4.2016 Markku Rautio, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
LisätiedotKäyttöturvallisuustiedote
Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella Aineen ja/tai seoksen
LisätiedotMilloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?
Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja
LisätiedotAllergiaohjaus tiivistettynä Kajaani Erja Tommila Projektivastaava, esh Filha ry
Allergiaohjaus tiivistettynä Kajaani 12.10.2017 Erja Tommila Projektivastaava, esh Filha ry Atooppinen ekseema - krooninen sairaus Voiteet Perusvoide - ihon kosteuttamiseen yleensä 2 x vrk riittää - sopivin
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotCOPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa
COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa Harri Stark LT Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Diacor/Terveystalo 11.2.2016 GOLD (The Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease):
Lisätiedot