Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Kokousaika ke klo KUTSU ESITYSLISTA 2/2015 Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 15H 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 16H 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 16H 5 SAAPUNEET KIRJEET 17H 1 7 TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT 18H 1 8 SAIRAANHOITOPIIRIN NEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 19H TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014; VALMISTELUA OHJAAVAT HALLITUKSEN PÄÄTÖKSET 20H 15 SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN; EVÄSTYSKESKUSTELU 21H 1 17 OSAKKUUSYHTIÖITÄ KOSKEVAN TOIMINTAPOLITIIKAN HYVÄKSYMINEN 22H 1 18 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2015; RAKENNEMUUTOKSET 23H 1 21 PAIKALLISNEUVOTTELUTULOS LÄÄKÄREIDEN JA HOITOHENKILÖSTÖN LISÄTYÖKORVAUKSISTA 24H 22 PAIKALLISNEUVOTTELUTULOS ENSIHOIDON KENTTÄJOHTAJIEN TYÖAJASTA 25H 23 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUKSEN JÄRJESTÄMISTOIMIKUNNAN VARSINAISTEN JÄSENTEN, HENKILÖKOHTAISTEN VARAJÄSENTEN, PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJAN NIMEÄMINEN; KEURUUN KAUPUNGIN EDUSTAJAN NIMEÄMINEN 26H ROCHE OY:N LÄÄKEHANKINTOJA KAUDELLE KOSKEVA HANKINTAOIKAISUVAATIMUS 27H BAXTER OY:N LÄÄKEHANKINTOJA KAUDELLE KOSKEVA HANKINTAOIKAISUVAATIMUS 28H SANQUIN OY:N LÄÄKEHANKINTOJA KAUDELLE KOSKEVA HANKINTAOIKAISUVAATIMUS SEKÄ VALITUS MARKKINAOIKEUDELLE 29H 34 JÄSENTEN NIMEÄMINEN KESKI-SUOMEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN OHJAUSRYHMÄÄN KAUDELLE ; JÄSENTEN NIMEÄMINEN

2 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUTSU ESITYSLISTA 2/2015 Kokousaika ke klo Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 Päätöksentekijät Leila Lindell puheenjohtaja Tuomo Silvast Tony Melville I varapuheenjohtaja Petri Jussila Pekka Leppänen II varapuheenjohtaja Tuula Nieminen Jari Colliander Veikko Haverinen Maarit Heikkinen Laura Kivinen Toimi Kankaanniemi Jari Rouhiainen Satu Koskinen Seija Talaskivi Leena Laurila Sari Hakanen Pekka Pajala Marjo Pakka Muut läsnäolijat Leena Yksjärvi valtuuston puheenjohtaja Santero Kujala valtuuston I varapuheenjohtaja Hellevi Sipponen valtuuston II varapuheenjohtaja Juha Kinnunen Vesa Kataja Kaija Heikura Seija Saarelainen Aija Suntioinen Tuija Melville sairaanhoitopiirin johtaja, esittelijä johtajaylilääkäri, esittelijä hallintoylihoitaja, esittelijä hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä talousjohtaja viestintäpäällikkö Pekka Pajala Jari Colliander Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sairaanhoitopiirin toimistossa kello

3 3 Kh 15H LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

4 4 Kh 16H PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Satu Koskinen ja Leena Laurila. Tarkastusvuorossa ovat Pekka Pajala ja Jari Colliander.

5 5 Kh 16H SAAPUNEET KIRJEET Asian valmistelija hallintopäällikkö Seija Saarelainen, puh EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä äkillisestä sairastumisesta aiheutuneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen potilaalle Vuoden alussa 2014 tuli voimaan laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/2013), jolla toimeenpantiin EU:n ns. potilasdirektiivi. Lain mukaan potilaalla on oikeus hakea Kelalta korvausta sellaisista sairaanhoidon kustannuksista, jotka aiheutuvat tilapäisen ulkomailla oleskelun aikana lääketieteellisesti välttämättömästä hoidosta (äkillinen sairastuminen tai pitkäaikaisen sairauden vaikeutuminen). Lain mukaan Kela maksaa korvausta potilaalle sen mukaan, mikä olisi vastaavassa tilanteessa annettavan hoidon kustannus julkisessa terveydenhuollossa hänen omassa kotikunnassaan. Kun kyse on potilaan/henkilön omatoimisesta, ilman ennakkolupaa tapahtuvasta hoitoon hakeutumisesta EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin, Kela maksaa korvauksen sairausvakuutuslain perusteella (nk. Kela-korvaus). Vastaavasti potilas/henkilö saa kela-korvauksia, jos hän on tarvinnut kiireellistä hoitoa muualla kuin EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä. Näissä tapauksissa julkiselta terveydenhuollolta ei pyydetä tietoja. Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla voi osoittaa oikeutensa saada hoitoa toisessa EU- tai Eta-maassa ja Sveitsissä, jos sairastuu oleskellessaan tilapäisesti ulkomailla. Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla saatava hoito kattaa myös raskauden ja synnytyksen hoidon sekä pitkäaikaissairauden vaatiman hoidon. Kortilla tulisi saada lääketieteellisesti välttämätön hoito paikallisella asiakasmaksulla ja se kelpaa EU- ja Eta-maiden ja Sveitsin lakisääteisessä julkisessa terveydenhuollossa. Jos potilas on joutunut maksamaan itse kaikki hoidosta aiheutuneet kustannukset, hänellä on oikeus hakea korvauksia jälkikäteen Suomessa Kelasta. Kustannuksia korvataan enintään siihen määrään saakka, jonka kotikunta olisi joutunut maksamaan antamastaan hoidosta vastaavassa tilanteessa. Vaihtoehtoisesti potilas voi valita hoitoa antaneen maan lainsäädännön mukaisen korvauksen. Jos ulkomailla annettu hoito on Kelan arvion mukaan perusterveydenhuoltoa, Kela tiedustelee lain perusteella potilaan kotikunnan kirjaamon kautta terveyskeskukselta, vastaavatko hoidosta syntyneet kustannukset niitä kustannuksia, jotka olisivat aiheutuneet vastaavassa tilanteessa potilaan kotikunnan perusterveydenhuollossa. Lisäksi kunnan tai kuntayhtymän tulee ilmoittaa asiakasmaksu, joka perittäisiin vastaavassa tilanteessa annettavasta hoidosta. Käytännössä kustannuksia verrataan niihin hintoihin, joilla kunta laskuttaa ulkokuntalaisen hoidosta. Tiedusteluihin pystynee parhaiten vastaamaan terveyskeskuksen vastaava lääkäri, mutta asiasta voidaan sopia paikallisesti. Mikäli Kela arvioi, että potilaan ulkomailla saama hoito on ollut erikoissairaanhoitoa, se lähettää tiedustelun potilaan kotikunnan mukaisen sairaanhoitopiirin kirjaamoon. Käytännössä kustannuksia verrataan niihin hoitoihin, joita sairaanhoitopiiri laskuttaa toiseen sairaanhoitopiiriin kuuluvan potilaan hoidosta. Tiedusteluihin pystynee parhaiten vastaamaan sairaanhoitopiirin johtava ylilääkäri, mutta asiasta voidaan sopia paikallisesti. Mikäli tiedustelu tulee väärään paikkaan, sen vastaanottaja lähettää tiedustelun edelleen potilaan kotikuntaan tai sairaanhoitopiiriin tai palauttaa Kelaan.

6 6 Kunta tai kuntayhtymä palauttaa täytetyn tietopyyntölomakkeen Kelaan kolmen viikon sisällä tietopyynnön vastaanottamisesta. Potilaan ei ole mahdollista saada korvausta ilman kunnan tai kuntayhtymän vastausta Kelan tietopyyntöön. Vastuuhenkilö sairaanhoitopiirissä on johtajaylilääkäri Vesa Kataja. 2. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, päätös : Valvonta-asia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) antoi Keski- Suomen sairaanhoitopiiriä koskevan päätöksen, jossa sairaanhoitopiiriä kehotettiin ryhtymään kiireellisiin toimiin potilasturvallisuuden varmistamiseksi ja lainmukaisen järjestämisvastuun toteuttamiseksi lastenpsykiatriassa. Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto (avi) on tehnyt kaksi valvontakäyntiä sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian yksikköön, ja Avi toteaa ratkaisussaan, että Valviran tarkastuksessaan havaitsemiin epäkohtiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian yksikön toiminnassa on puututtu ja että avin seurantakäyntien havaintojen perusteella säädösten mukainen toiminta on toteutunut. Avi saattaa perusteluissa ilmaisemansa asian sairaanhoitopiirille tiedoksi. Edelleen avi toteaa, että asia ei anna aville aihetta enempiin toimenpiteisiin. Perusteluissa on todettu mm., että avin tekemillä valvontakäynneillä on yleisesti ottaen havaintona ollut, että Valviran edellyttämiä toimenpiteitä on edelleen toteutettu ja että lainmukainen toiminta on jatkunut. Lastenpsykiatrinen osastohoito on suunniteltu jatkossa toteutettavaksi Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian yksikössä ja osastohoito lakkaa Keski- Suomen sairaanhoitopiirissä. Nähtäväksi jää, miten tämä järjestely huomioi erityisen hoidon ja tuen tarpeessa olevien pienten potilaiden ja heidän vanhempiensa tarpeita. Lastenpsykiatrian yksikkö on järjestänyt mielenterveysasetuksen 6d :n mukaisia alueellisia yhteistyökokouksia, joihin avi on osallistunut. Valviran tarkastuskertomuksessa on kuvattu ne seikat, joiden perusteella lastenpsykiatrian yksikön toimintaan oli tärkeätä puuttua. Myöhemmillä tarkastuskäynneillä tuli kuitenkin ilmi seikkoja, joita tarkastuskertomuksessa ei juurikaan ilmene. Tarkastuskertomuksessa todetaan henkilöstön esittäneen huolensa myös toimintojen kehittämisen menettelytavasta. Myöhemmillä avin seurantakäynneillä korostui henkilöstön kokemus siitä, että henkilöstöä ei muutosprosessissa kuultu. Aiempien toimintatapojen vähättely ja mitätöinti johtivat tilanteeseen, jossa henkilösuhteet kärjistyivät ja kaikkinainen kokonaisuuden hallinta katosi. Avin näkemyksen mukaan myös hallitsematon tai kaoottinen muutosprosessin johtaminen voi johtaa tilanteeseen, jossa potilasturvallisuus heikkenee. Vastuuhenkilöitä ovat ylilääkäri Kirsi Mustonen, lasten vastuualueen johtaja Juhani Lehtola, konservatiivisen toimialueen johtaja Reija Alen ja johtajaylilääkäri Vesa Kataja. Saapuneet kirjeet ovat nähtävinä kokouksessa. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: merkitsee saapuneet kirjeet tiedoksi ja tarvittavilta osin toimeenpantaviksi.

7 7 Kh 17H TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT Pöytäkirja taidehankintatoimikunnan pidetystä kokouksesta on LIIT- TEENÄ 17H.1. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: merkitsee taidehankintatoimikunnan pöytäkirjan tiedoksi ja päättää, että hallitus ei ota kokouksessa päätettyjä asioita käsiteltäväkseen.

8 8 Kh 18H SAIRAANHOITOPIIRIN NEUVOSTON PÖYTÄKIRJA Pöytäkirja sairaanhoitopiirin neuvoston pidetystä kokouksesta on LIIT- TEENÄ 18H.1. Sairaanhoitopiirin neuvostossa käsiteltiin seuraavat asiat: - Työkykyjohtaminen sairaanhoitopiirissä - esimiesten ja työterveyshuollon yhteistyö työkyvyttömyysriskin hallinnassa - Resurssiviisautta työmatkoihin, osa II: Työmatkaliikkumisen tuet ja pysäköinti - Henkilöstösuunnitelma 2015; rakennemuutokset - Pesulatoiminnat muutospaineessa K-S sairaanhoitopiirissä - Sairaanhoitopiirin päivitetty päihdeohjelma. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: merkitsee tiedoksi LIITTEENÄ 18H.1 olevan pidetyn sairaanhoitopiirin neuvoston kokouksen pöytäkirjan.

9 9 Kh 19H TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014; VALMISTELUA OHJAAVAT HALLITUKSEN PÄÄTÖKSET Asian valmistelija talousjohtaja Aija Suntioinen, puh Osana tilinpäätöksen valmistelua hallituksen käsiteltäväksi tuodaan tilinpäätöksen laatimiseen liittyvät selvitykset, kuten varastoerot, luottotappioiden poistot saatavista, vastuiden muutokset ja tilinpäätösennuste. Hallituksen on tehtävä valtuustolle esitys tuloksen käsittelystä tilinpäätöksessä. Tilikauden ylijäämä voidaan kirjata taseen omaan pääomaan, siitä voidaan muodostaa investointivaraus, joka on yksilöity taloussuunnitelmassa tai perustaa rahasto jotain yksilöityä tarvetta varten. Tilikauden alijäämä kirjataan taseen omaan pääomaan. Perussopimuksen mukaan valtuusto päättää tilinpäätöksen yhteydessä tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Mikäli valtuusto päättää palauttaa ylijäämän tai osan siitä jäsenkunnille, tapahtuu palautus palveluista perittyjen korvausten ja maksuosuuksien yhteismäärän mukaisessa suhteessa. Tilinpäätöksen valmistelu on edennyt suunnitellun aikataulun mukaisesti. Tilinpäätöksen ennakkotieto esitellään tarkemmin hallituksen kokouksessa. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä on käsitellyt tilinpäätösennustetta kokouksessaan ja jatkaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen käsittelyä tulevissa kokouksissaan. Tilinpäätös ja toimintakertomus esitetään hallituksen hyväksyttäväksi maaliskuun kokouksessa. Sen jälkeen tilinpäätöstä käsittelee tarkastuslautakunta, joka esittää arviointikertomuksensa valtuustolle. Valtuusto käsittelee tilinpäätöksen kesäkuun kokouksessaan. Varastot Varastoeroista, inventointieroista ja hävikeistä jaetaan selvitykset hallituksen kokoukseen osallistuville esityslistan mukana; LIITTEENÄ 19H.1 selvitys kulutustavaravaraston osalta ja LIITTEENÄ 19H.2 selvitys lääkevaraston osalta. Varastokirjanpito on käytössä kulutustavaravarastossa ja lääkevarastossa. Kulutustavaravarasto - varaston arvo , ,69 euroa - varastoon ostot vuonna 2014, ,37 euroa - varastosta otot vuonna 2014, ,93 euroa - varastoero 779,53 euroa - inventointiero ,87 euroa - hävikki 4.769,33 euroa. Lääkevarasto - varaston arvo , ,89 euroa - varastoon ostot vuonna 2014, ,26 euroa - varastosta otot vuonna 2014, ,12 euroa - varastoero ,59 euroa - inventointiero 347,71 euroa - hävikki ,24 euroa. Kulutustavaravaraston varastoero johtuu ma. materiaalitoimen johtaja Anne Harjunpään selvityksen mukaan kirjausvirheistä.

10 10 Lääkevaraston varastoero johtuu sairaala-apteekkari Kirsi Juurisen selvityksen mukaan siitä, että laskuja on kirjattu eri tilikausille varastokirjanpidossa ja kirjanpidossa. Sekä kulutustavaravarasto että lääkevarasto ovat jatkuvan inventoinnin kohteena. Varastontarkastus on tehty vuosittain ja yhteistyökokouksia varastokirjanpitojen laadun parantamiseksi on pidetty. Vuoden 2014 aikana tehtyjen varastontarkastusten tarkastuskertomukset ovat nähtävänä hallituksen kokouksessa. Luottotappiot Kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksessä on varauduttava varovaisuuden periaatteen mukaan saamisiin ja vastuisiin. Saamiset on kirjattava siten, että vain varmat saatavat ovat saamisia. Vuoden 2014 aikana saatavia on talousjohtajan päätöksellä, varovaisuuden periaatteen mukaisesti, kirjattu luottotappioina kuluksi 0,9 miljoonaa euroa. Seututerveyskeskuksen osalta toimitusjohtajan päätöksellä, varovaisuuden periaatteen mukaisesti, on kirjattu luottotappiona kuluksi 0,1 miljoonaa euroa. LIITTEINÄ 19H.3 ja 19H.4 ovat päätökset poistetuista saatavista, jotka on kirjattu kuluksi. Liitteet jaetaan esityslistan mukana kokoukseen osallistuville. Asiakasmaksusaatavien luottotappiot on kirjattu vuosittain sairaanhoitopiirin käyttämän perintätoimiston Inrum Justitian luottotappioesitysten perusteella. Muiden saatavien osalta arviointi luottotappioksi kirjattavista saatavista tehdään sairaanhoitopiirin talousosastolla. Pääsääntöisesti kaikki tilinpäätösvuotta vanhemmat maksamatta jääneet, tietyt perinnän vaiheet läpikäyneet saamiset tai tilinpäätösvuonna ulosotosta varaton merkinnällä palautuneet, kirjataan luottotappioiksi. Keskimääräisen poistettavan saatavan määrä on 49 e. Kuluksi kirjaaminen ei merkitse sitä, että saatavien perinnästä luovuttaisiin. Poistetut asiakasmaksusaatavat on siirretty perintätoimistolle jatkoperintään. Vuonna 2014 luottotappioiden määrä on merkittävästi aikaisempia vuosia suurempi. Luottotappiot ovat sairaanhoitopiirissä vuonna ,6 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuonna Tästä Seututerveyskeskuksen osuus on 0,09 miljoonaa euroa. Luottotappioiden poikkeuksellisen suuri määrä johtuu sairaanhoitopiirin palveluntuottajan Intrum Justitian antaman selvityksen mukaan seuraavista asioista: - Sairaanhoitopiirin aiemman palveluntuottajan Aktiv Kapital Finland Oy:n ja Intrum Justitia Oy:n välisen yrityskaupan jälkeen molempien tietokannat konvertoitiin keskenään yhdeksi tietokannaksi. Inrtum Justitia on havainnut nyt, että konvertoinnin yhteydessä on ollut ongelma, jonka johdosta osa toimeksiannoista on jäänyt ns. pysähtyneeseen tilaan. Nyt tietokanta on selvitetty ja siirretty ulosottoon tai luottotappioiksi. Virheen vuoksi vuoden 2014 luottotappioksi kirjataan 0,5 miljoonaa euroa sellaisia saatavia, jotka olisi ilman virhettä kirjattu luottotappioksi jo aikaisempina vuosina. - Luottotappioiden määrä on kasvanut yleisesti kaikissa sairaanhoitopiireissä selvästi perintälain muutoksen johdosta Oleellisin vaikutus laissa on perintäkirjeiden määrän rajoittaminen ja siitä johtuen oikeudellisen perinnän nopeutuminen. - Luottotappioiden kasvussa näkyy myös yleisen taloustilanteen heikkeneminen Suomessa.

11 11 Lisäksi muiden saatavien osalta luottotappioiden määrää selittävät yksittäiset, keskimääräistä suuremmat luottotappiot aiheuttaneet tapaukset. Varaukset ja muut merkittävät vastuut Kirjanpitolain varovaisuuden periaatteen mukaan vastuut on kirjattava realistisesti tulevaisuudessa odotettavien vastuiden mukaisesti. Merkittävin tilinpäätöstä laadittaessa harkittavissa oleva varaus koskee potilasvahinkovakuutukseen liittyvää vastuuta. Kirjanpitolain mukaisesti tilikauteen kohdistuva varauksen muutos on kirjattava kuluksi. Mikäli varaus kasvaa, niin siitä aiheutuu tulosvaikutteinen kulukirjaus. Potilasvakuutuksen korvausvastuun määrittely tapahtuu Potilasvakuutuskeskuksen yksipuolisella ilmoituksella vakuutuksenottajalle. Korvausvastuulla tarkoitetaan sitä kokonaissummaa, joka on varattava jo sattuneiden potilasvahinkojen korvausten maksamiseen tulevaisuudessa. Potilasvakuutuskeskus on arvioinut vuonna 2014 kaikkia Suomen potilasvahinkoja sekä niihin liittyvien vastuiden määriä ja todennut, että sen aikaisempina vuosina esittämät vastuut ovat olleet liian pieniä. Tästä syystä Potilasvakuutuskeskus on ilmoittanut muuttavansa korvausvastuun laskentaperusteita. Laskentaperusteiden muutos tarkoittaa vastuun merkittävää korotusta. Kaikkien sairaanhoitopiirien osalta muutos on yhteensä 177,7 miljoonaa euroa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin osalta vastuun korotus on 10,0 miljoonaa euroa. Tilinpäätös on valmisteltu Potilasvakuutuskeskuksen antaman arvion perusteella. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut joulukuussa 2014 lausunnon vastuun kirjaamisesta. Tilinpäätös on laadittu lausunnon mukaisesti, jolloin pakolliseen varaukseen kirjattava osuus vastuun korotuksesta on 3,9 miljoonaa euroa. Varauksen kasvattamisesta seuraa menoja suurentava kirjaus, joka heikentää tulosta. Tämän lisäksi ohjeen mukaan taseen liitetietona esitetään loput varauksen muutoksesta 6,1 miljoonaa euroa (vammaispalvelulain takaisinsaantioikeuden mukaiset etuudet, joista takaisinsaantivaadetta ei vielä ole esitetty). Vastuun korotuksen jälkeen sairaanhoitopiirin potilasvahinkovastuu on yhteensä 21,3 miljoonaa euroa. Pakollisen varauksen osuus vastuusta on 13,4 miljoonaa euroa. Siirtovelkoihin kirjataan vuonna 2015 maksettava osuus korvauksista, 1,8 miljoonaa euroa. Taseen liitetietona ilmoitetaan vastuusta 6,1 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin potilasvakuutukseen liittyvä vastuu koostuu kokonaisuudessaan seuraavista osista: - Ilmoitettujen vahinkojen varaukset vuosilta , yhteensä 15,5 miljoonaa euroa, joka on 6,8 miljoonaa euroa suurempi kuin Ilmoittamattomien vahinkojen varaukset 3,8 miljoonaa euroa, joka on 2,3 miljoonaa euroa suurempi kuin Vahinkojen selvittelyvaraus 1,5 miljoonaa euroa, joka on 0,7 miljoonaa euroa suurempi kuin Varmuuslisä 0,4 miljoonaa euroa, joka on 0,2 miljoonaa euroa suurempi kuin 2013.

12 12 Sairaanhoitopiirin lomapalkkavelka on yhteensä 26,9 miljoonaa euroa. Lomapalkkavelan määrä kasvoi niin sairaanhoidossa kuin liikelaitoksissa. Merkittävän osan muutoksesta aiheutti se, että tässä tilinpäätöksessä lomapalkkavelassa on mukana myös siitä aiemmin puuttuneet säästövapaat (1,2 miljoonaa euroa) ja työaikapankin tunnit jakson 17/2014 päättymispäivämäärän mukaan (0,1 miljoonaa euroa). (Työaikapankki on käytössä sairaanhoidossa ja seututerveyskeskuksessa, ei Liikelaitos Caterinassa.) Aktiivivapaat eivät ole mukana, koska luotettavaa tietoa niiden kokonaismäärästä ei ole käytettävissä. Lomapalkkavelka on sairaanhoidon osalta 23,2 miljoonaa euroa ja sen muutos vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna on 1,5 miljoonaa euroa. Lomapalkkavelka on Liikelaitos Caterinassa 0,3 miljoonaa euroa ja muutos 3.472,79 euroa. Lomapalkkavelka on Liikelaitos Seututerveyskeskuksessa 3,4 miljoonaa euroa ja muutos ,85 euroa. Lomapalkkavelan muutos heikentää vuoden 2014 tulosta 1,6 miljoonaa euroa. Siirtyneiden työntekijöiden lomapalkkavelkaa maksettiin vuoden 2014 aikana Fimlabille, Sakupelle ja Medi-IT:lle yhteensä 1,3 miljoonaa euroa. Lomapalkkavelan poismaksamisella ei ole tulosvaikutusta vuonna 2014, lukuun ottamatta 3 kk ajalta kertyneitä ja pitämättömiä lomapäiviä 0,2 miljoonaa euroa. Poistot Uuden sairaalan investointipäätös ja toteutuksen varmistuminen aiheutti vuoden 2014 tilinpäätökseen kertapoistoja uuden sairaalan alta siirrettävien ja purettavien rakennusten osalta. Nykyisestä paikasta purettavan ja uuteen paikkaan siirrettävän väistö 1 rakennuksen osalta tehdään kertapoisto koko jäljellä olevan omaisuuden arviosta vuonna 2014 (0,5 miljoonaa euroa). Rakennus siirretään ja sen vanhat perustukset puretaan vuoden 2014 lopussa ja vuoden 2015 alkupuolella. Myöhemmin vuoden 2015 kuluessa sairaanhoitopiiri purkaa myös rakennukset 2 ja 8. Näiden osalta kirjataan vuoden 2014 kertapoistoksi puolet (0,5 miljoonaa euroa) jäljellä olevasta arvosta ja vuonna 2015 puolet (0,5 miljoonaa euroa). Tulos Ennakkotieto sairaanhoitopiirin vuoden 2014 tuloksesta on noin 6,3 miljoonan euron alijäämä. Tulosta heikensivät merkittävästi edellä kuvatut erät, joiden vaikutusta ei voitu ennakoida talousarviota laadittaessa tai vuoden 2014 kuluessa. Potilasvakuutuksen varauksen muutokseen (3,9 miljoonaa euroa) ei oltu talousarviossa varauduttu, sillä Potilasvakuutuskeskus oli muuttanut laskentaperusteita jo vuodelle 2013, eikä näköpiirissä ollut uusia muutoksia. Vastuun korotustarpeesta saatiin tietoa vuoden 2014 aikana, mutta lopullinen tieto korotuksen määrästä ja käsittelytavasta saatiin vasta tilinpäätösvaiheessa. Luottotappioiden osalta talousarviossa oli varauduttu aikaisempien vuosien tasoon n. 0,3 miljoonaa euroon. Luottotappiot toteutuivat 0,7 miljoonaa euroa talousarviota suurempana. Lomapalkkavelan osalta vuoden 2014 aikana kävi ilmi säästövapaiden ja työaikapankin saldon puuttuminen lomapalkkavelasta. Vuoden aikana pyrittiin minimoimaan näiden vaikutus säästövapaita aktiivisesti pitämällä, tässä kuitenkaan täysimääräisesti onnistumatta. Lomapalkkavelan muutos on 1,6 miljoonaa euroa, josta säästövapaiden osuus on 1,2 miljoonaa euroa ja työaikapankin tuntien osuus 0,1 miljoonaa euroa. Talousarviossa oli varauduttu lomapalkkavelan muutokseen 0,8 miljoonaa euroa.

13 13 Sairaanhoitotoiminnan tulos on ennakkotiedon mukaan -5,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksessä yhdistellään liikelaitosten tilinpäätökset. Liikelaitos Caterinan tulokseksi on muodostumassa ennakkotiedon mukaan noin euroa. Edellisten tilikausien alijäämä taseessa on ,38 euroa. Liikelaitos Seututerveyskeskuksen tulokseksi on muodostumassa ennakkotiedon mukaan noin -0,5 miljoonaa euroa. Edellisten tilikausien ylijäämä taseessa on ,69 euroa. Liikelaitos Pesula ja Liikelaitos Keslab lakkautettiin Toiminta yhtiöitettiin Liikelaitos Pesulan osalta Sakupe Oy:öön ja Liikelaitos Keslabin osalta Fimlab Oy:öön. Tilinpäätökset on tehty Liikelaitos Pesulan tulos oli ,82 ylijäämäinen. Edellisten tilikausien ylijäämä ja vuoden 2014 ylijäämä ovat yhteensä ,41 euroa ylijäämäinen. Liikelaitos Keslabin tulos oli ,39 alijäämäinen. Edellisten tilikausien ylijäämä ja vuoden 2014 alijäämä ovat yhteensä ,81 euroa ylijäämäinen. Edellisten tilikausien ylijäämä ja vuoden 2014 yli- tai alijäämä kirjataan sairaanhoitopiirin taseen omaan pääomaan. Sairaanhoitopiirin vuonna 2014 syntyvä alijäämä esitetään kirjattavaksi taseen omaan pääomaan, jossa edellisten tilikausien alijäämä on ,71 euroa. Edellisten tilikausien alijäämä ja vuoden 2014 alijäämä ovat yhteensä noin - 16,0 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kuntalain mukaisesti hallitus voi ottaa kantaa myös liikelaitosten tuloksen käsittelyyn. Liikelaitos Caterinan ja Liikelaitos Seututerveyskeskuksen tulokset esitetään kirjattavaksi liikelaitoksen taseen omaan pääomaan. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää 1. merkitä tiedoksi LIITTEENÄ 19H.1 olevan ma. materiaalitoimen johtaja Anne Harjunpään selvityksen keskusvaraston varastoeroista ja hyväksyy varastoeron yhteensä 779,53 euroa. 2. merkitä tiedoksi LIITTEENÄ 19H.2 olevan sairaala-apteekkari Kirsi Juurisen selvityksen sairaala-apteekin varastoeroista ja hyväksyy varastoeron yhteensä ,59 euroa. 3. merkitä tiedoksi LIITTEENÄ 19H.3 olevan talousjohtaja Aija Suntioisen päätöksen saatavien kirjaamisesta luottotappioiksi. 4. merkitä tiedoksi LIITTEENÄ 19H.4 olevan toimitusjohtaja Reijo Räsäsen päätöksen Seututerveyskeskuksen saatavien kirjaamisesta luottotappioiksi. 5., että potilasvakuutusmaksuihin liittyvä pakollinen varaus kasvaa euroa. 6., että kertapoistoja kirjataan uuden sairaalan tieltä siirrettävien ja purettavien rakennusten osalta vuosina 2014 ja , että vuoden 2014 tilinpäätöksen valmistelua jatketaan siten, että tilikauden alijäämä kirjataan taseen omaan pääomaan.

14 14 8., että vuoden 2014 tilinpäätös valmistellaan siten, että liikelaitos Caterinan ylijäämä kirjataan liikelaitoksen taseen omaan pääomaan. 9., että vuoden 2014 tilinpäätös valmistellaan siten, että liikelaitos Seututerveyskeskuksen alijäämä kirjataan liikelaitoksen taseen omaan pääomaan. 10., että lakkautettujen Liikelaitos Pesulan ja Liikelaitos Keslabin edellisten tilikausien ylijäämät ja vuoden 2014 yli- tai alijäämä kirjataan sairaanhoitopiirin omaan pääomaan. 11. merkitä tiedoksi saamansa selostuksen vuoden 2014 tilinpäätöksen ennakkotiedosta ja selvityksen vastuiden muutosten vaikutuksesta tilikauden tulokseen. 12. antaa tarpeelliseksi katsomansa muut tilinpäätöksen jatkovalmistelua koskevat ohjeet.

15 15 Kh 20H SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN; EVÄSTYSKESKUSTELU Asian valmistelija sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen, puh Lisätietoja antaa hallintopäällikkö Seija Saarelainen, puh Lähtökohdat Sairaanhoitopiirin strategia on ollut voimassa vuoden 2013 loppuun. Sairaanhoitopiirin johtoryhmässä aloitettiin syksyllä 2014 sairaanhoitopiirin strategian päivitys, joka toteutetaan tekemällä ns. strategiset kirjaukset. Tämä on perusteltua siksi, että sairaanhoitopiirin toimintaympäristö on muuttumassa lähivuosina. Oleellista on paneutua siihen, miten sairaanhoitopiiri varautuu soteuudistukseen ja mitä uudistus merkitsee sairaanhoitopiirille. Myös uuden sairaalan suunnittelu vaikuttaa päivitystyöhön keskeisesti. Strategia päivitetään lähtien seuraavista näkökulmista: - Uusi sairaala uudella sote-alueella, - Keski-Suomen keskussairaalan rooli suhteessa sote-alueeseen sekä uuden sairaalan suhde maakunnallisiin toimijoihin sekä - toiminta- ja työprosessien uudistaminen vanhasta sairaalasta uuteen sairaalaan. SWOT-analyysi Strategian päivittämistyön ensimmäisenä vaiheena on päivitetty SWOT-analyysi. Erityisesti arvioitiin Keski-Suomen keskussairaalan roolia suhteessa sotealueeseen sekä uuden sairaalan suhdetta maakunnallisiin toimijoihin. Sekä laajempi että suppeampi analyysi on tallennettu hallituksen Arkkiin kokousaineiston mukana evästyskeskustelua varten. Jos SOTE-tuotantoalue toteutuu parlamentaarisen työryhmän esittämällä tavalla, keskussairaalan asema muuttuu olennaisesti. Integroidussa mallissa muodostuu uudenlainen organisaatiorakenne, kaiken toiminnan suunnittelun konteksti maakunnalliseksi ja verkostomainen toimintamalli arkipäiväistyy. Hallinnollisesti tapahtuu merkittäviä muutoksia muun muassa henkilöstön kannalta. Strategiset tavoitteet Sairaanhoitopiirin visio on muotoiltu siten, että keskiössä on Potilas ensin sekä tähän liittyen Potilaan oikea hoito sekä Näyttöön perustuva vaikuttava hoito kotona selviytymistä tukevasti. Strategiset tavoitteet on päivitetty seuraavasti: - potilaan nopean ja oikea-aikaisen hoitoon pääsyn varmistaminen, laadukas, turvallinen ja sisällöllisesti tavoitteellinen hoito, - tuottavuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden parantaminen,

16 16 - henkilöstösuunnittelu matkalla uuteen sairaalaan, - organisaation toimintavarmuuden varmistaminen muutosvaiheessa, -yhteistyön tiivistäminen sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraation toteuttaminen. Aikataulu Strategian päivitystyön tulee olla valmis huhtikuussa 2015 siten, että hallitus voi esittää päivitetyn strategian valtuuston hyväksyttäväksi kokouksessaan Strategia on voimassa saakka. Hallituksen Arkkiin on tallennettu alla lueteltu materiaali evästyskeskustelua varten: - Vuoden 2013 loppuun saakka voimassa ollut strategia - Strategian päivitystyön lähtökohdat - SWOT-analyysi, laajempi ja suppeampi - Strategiset tavoitteet, sekä kuva että tekstiaineisto. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää käydä evästyskeskustelun strategian päivittämisestä ja antaa jatkotyöskentelylle tarpeelliseksi katsomansa ohjeet.

17 17 Kh 21H OSAKKUUSYHTIÖITÄ KOSKEVAN TOIMINTAPOLITIIKAN HYVÄKSYMINEN Asian valmistelijat sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen, puh , hallintopäällikkö Seija Saarelainen, puh ja lakimies Risto Salmi, puh Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi omistajaohjauksen periaatteet. Ohjeeseen sisältyy mm. käytännöt yhteisöjen hallintoelimissä edustaville henkilöille annettavista menettelyohjeista. Sairaanhoitopiirin tavoitteena todetaan olevan se, että yhtiö raportoi säännöllisesti hallitukselle ja konsernijohdolle erikseen sovitulla tavalla. Osakkuusyhtiöitä koskeva toimintapolitiikka täydentää omistajaohjauksen periaatteita. Toimintapolitiikkaan on kirjattu mm. osakassopimusten tarkoitus ja sisältö raportoinnin kannalta, osakkuusyhtiöiden hallituksen jäsenten tehtävät ja periaatteet sekä osakkuusyhtiöiden raportointikäytäntö. Toimintapolitiikassa on linjattu, että osakkuusyhtiöiden toiminnasta raportoidaan säännöllisesti hallitukselle kaksi kertaa vuodessa, yhtiökokousten jälkeen keväällä ja marras-joulukuussa. Toiminnasta raportoidaan tarvittaessa myös muulloin. Osakkuusyhtiön toimiva johto raportoi sairaanhoitopiirin johtajalle. Osakkuusyhtiön hallituksen jäseniä sitoo vaitiolovelvollisuus yhtiön asioista. Asiakastyytyväisyyttä seurataan talouden, henkilöstön ja prosessien näkökulmasta. Sairaanhoitopiirissä toteutettavaan henkilöstökyselyyn sisällytetään osakkuusyhtiöiden toimintaa koskeva osio. Tämä koskee niitä osakkuusyhtiöitä, joissa sairaanhoitopiiri on sekä omistaja että palvelujen käyttäjä (asiakas). Näitä ovat Medi-It Oy, Fimlab Laboratoriot Oy ja Sakupe Oy. Luonnos osakkuusyhtiöitä koskevaksi toimintapolitiikaksi on esityslistan LIIT- TEENÄ 21H.1. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää hyväksyä osakkuusyhtiöitä koskevan toimintapolitiikan LIITTEEN 21H.1 mukaisesti.

18 Kh 236H, Kh 22H HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2015; RAKENNEMUUTOKSET Asian valmistelijat hallintoylihoitaja Kaija Heikura, puh ja henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio, puh Valtuusto käsittelee kokouksessaan vuoden 2015 talousarvion. Mikäli valtuusto hyväksyy vuoden 2015 talousarvion, on hallituksen tarpeen tehdä henkilöstösuunnitelmaa 2015 koskeva toimeenpanopäätös. Suunnitelmaasiakirjaan sisältyy vuoden 2015 henkilöstösuunnitelma. Henkilöstösuunnitelmaan vaikuttaa merkittävästi talouden sopeuttamistarpeet. Jo aloitettuja toimenpiteitä jatketaan ja uusia taloudellisempia toimintamalleja käyttöönotetaan. Uusi sairaala -hankkeen mukaisia toimintamalleja ja toiminnan rationointikeinoja otetaan käyttöön välittömästi. Näin saadaan pysyviä henkilöstövähennyksiä. Lisäresurssit on koottu LIITTEESEEN 236H.1. Jokilaakson sairaalan operatiivisten ostopalvelujen kotiuttamiseen alkaen tarvitaan lisää resursseja operatiiviselle toimialueelle 3 erikoislääkäriä (2 ortop. 1 anest.), 5 sairaanhoitajaa ja 2 välinehuoltajaa sekä konservatiiviselle toimialueelle fysioterapeutti. Keskushallintoon esitetään perustettavaksi määräaikainen (5 v) tiedottajan toimi lisääntyvään ja moninaistuvaan tiedottamiseen mm. uusi sairaala -hankkeeseen liittyen. Koulutuksen ja tutkimuksen vastuualueelle, suurin osa henkilöstöstä siirtyy sisäisin siirroin. Lisäystä henkilöstöresurssiin 1 opetushoitaja loppuvuodesta sekä 0,5 erikoislääkäri ja 0,25 kirjastoavustaja. Lisäresurssien kustannusvaikutus on vuositasolla Vastaava vähennys on ostopalvelumäärärahoissa. Kotisairaalatoiminta aloitetaan vuoden 2015 aikana sisäisillä henkilöstösiirroilla. Vuodeosastohoitoa vähennetään lastentaudeilla sulkemalla sairaansijoja, lastenpsykiatrian sairaalahoito siirtyy Kuopion yliopistolliseen sairaalaan ja operatiivisella toimialueella tehdään sairaansijajärjestelyjä, joissa muutoksissa vähenevät työpanokset noin 15 henkilötyövuotta. Depressiohoitajan toiminta siirtyy Wiitaunionin toiminnaksi ja vastaava resurssi vähennetään psykiatriasta. Esitetään lakkautettavaksi vuoden 2015 alusta 15 budjetoitua tointa (6 hoitohenkilöstö, 6 puhtauspalvelut, 3 osaston- ja toimistosihteerit), joiden kokonaisvaikutus on , LIITE 236H.2. Henkilöstösuunnitelmaan sisältyvät myös toiminta- ja taloussuunnitelmaa laadittaessa tiedossa olleet vuodelle 2015 suunnitellut henkilöstön rakennemuutokset, joita on yhteensä 23 kpl. Esitettävien nimikemuutosten kustannusvaikutukset vuositasolla ovat yhteensä noin euroa. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä on linjannut henkilöstön rakennemuutosten perusteet siten, että ne tukevat toiminnan ja osaamistarpeiden muutoksia, tukevat työn sisällön muutoksia ja työn

19 tunnistamista nimikkeestä, nimikkeistön yhtenäistäminen tai nimikkeistön uudistaminen esim. rekrytointitarpeet huomioiden. Yksityiskohtaisemmat esitykset perusteluineen ja muuttuvat kelpoisuusvaatimukset on koottu LIITTEESEEN 236H.3. Sairaanhoitopiirin neuvosto on käsitellyt rakennemuutoksia kokouksessaan Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää 1. perustaa LIITTEESSÄ 236H.1 yksilöidyt 13 uutta budjetoitua tointa ja lisäresursoinnit. 2. lakkauttaa LIITTEESSÄ 236H.2 yksilöidyt 15 budjetoitua tointa. 3. toteuttaa LIITTEESSÄ 236H.3 yksilöidyt henkilöstön rakennemuutokset siten, että lakkautetaan ja samanaikaisesti perustetaan liitteessä eritellyt 23 budjetoitua tointa. Avoimien budjetoitujen toimien nimikemuutokset sisältävät täyttöluvan. Toimet täytetään tarpeen mukaan sisäisellä tai ulkoisella haulla. Kh 236H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kh 22H, Sairaanhoitopiirin johtoryhmä on linjannut henkilöstön rakennemuutosten perusteet siten, että ne tukevat toiminnan ja osaamistarpeiden muutoksia, tukevat työn sisällön muutoksia ja työn tunnistamista nimikkeestä, nimikkeistön yhtenäistäminen tai nimikkeistön uudistaminen esim. rekrytointitarpeet huomioiden. Operatiiviselle toimialueella vuoden 2015 henkilöstösuunnitelmaan on sisällytetty korva-, nenä ja kurkkutautien osastonhoitajan virkanimikkeen muutos kuulontutkijan toimeksi. Kuulontutkijoista on pulaa sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Nykyinen kuulontutkijamäärä ei riitä toiminnallisesti vaan osa toiminnasta on jouduttu hankkimaan ostopalveluna. Uuteen sairaalaan on suunniteltu aistinelinten osaamiskeskus, jossa hoidetaan korva-, nenä- ja kurkkutautien, silmätautien, suu-, hammas- ja leukasairauksien sekä ihotautien potilaat. Jo nyt tämä kokonaisuus voidaan hoitaa yhden osastonhoitajan turvin. Esitetään vapautuvan osastonhoitajan viran muuttamista kuulontutkijan toimeksi alkaen. Keskushallintoon koulutuksen ja tutkimuksen vastuualueelle esitetään perustettavaksi koulutussuunnittelijan toimi alkaen. Toimeen vakinaistetaan pitkään määräaikaisena ollut työntekijä.

20 Lääkinnällisten palvelujen toimialueelta puhtauspalveluista vapautuu sairaalahuoltajan toimi ja osastonsihteeripalvelut vastuualueella vapautuu osastonsihteerin toimi eläköitymisen myötä ja nämä toimet esitetään lakkautettavaksi alkaen (LIITE 22H.1). Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Rakennemuutokset on käsitelty sairaanhoitopiirin neuvoston kokouksessa Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: 1. päättää toteuttaa osastonhoitajan viran muuttamisen kuulontutkijan toimeksi siten, että lakkautetaan ja samanaikaisesti perustetaan budjetoitu toimi päättää perustaa koulutussuunnittelijan budjetoidun toimen alkaen. 3. päättää lakkauttaa LIITTEESSÄ 22H.1 yksilöidyt 2 budjetoitua tointa.

21 21 Kh 23H PAIKALLISNEUVOTTELUTULOS LÄÄKÄREIDEN JA HOITOHENKILÖSTÖN LISÄTYÖKORVAUKSISTA Asian valmistelijat henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio, puh ja palvelussuhdepäällikkö Eila Wiik-Nieminen, puh Paikalliset sopimukset lääkäreiden sekä hoitohenkilöstön lisätöistä maksettavista korvauksista ovat voimassa saakka. Lisätyön periaatteet ja toimintamalli on uusittu yleiskirjeellä 13/2014. Toimialueet ovat tehneet lisätyöesitykset entisessä laajuudessa ja entisin korvauksin. Laboratoriohoitajien tekemät sytologisten näytteiden esitarkastus on siirtynyt FimLabiin. Lisätöistä on käyty valmisteleva neuvottelu Valmistelevissa neuvotteluissa on sovittu, että jatketaan entisessä laajuudessa ja entisin hinnoin. Taloudellinen tilanne puoltaa tällaista ratkaisua. Lisätöiden menot kokonaisuudessaan ovat sovitussa laajuudessa n. 2 M. Paikallisneuvottelupöytäkirja jaetaan LIITTEENÄ 23H.1 hallituksen kokoukseen osallistuville. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: vahvistaa käydyn paikallisneuvottelun yksimielisen neuvottelutuloksen lääkäreiden ja hoitohenkilöstön lisätöistä LIITTEENÄ 23H.1 olevan paikallisneuvottelupöytäkirjan mukaisesti siten, että sopimusten voimassaoloaika on

22 22 Kh 24H PAIKALLISNEUVOTTELUTULOS ENSIHOIDON KENTTÄJOHTAJIEN TYÖAJASTA Asian valmistelijat henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio, puh ja palvelussuhdepäällikkö Eila Wiik-Nieminen, puh Päivystysalueen ensihoidon kenttäjohtajien työaikamuotona on tällä hetkellä KVTES:n työaikaluvun 9 :n mukainen jaksotyöaika. Paikallisella sopimuksella on lisäksi sovittu 12 tunnin työvuoroista. KVTES:in III luvun 9 :n soveltamisohjeen mukaan jaksotyöaikaa koskevia määräyksiä voidaan soveltaa vain työaikalain 7 :ssä mainituissa töissä ja toimintayksiköissä. Näitä ovat mm. sairaalat, huoltolaitokset, terveyskeskukset, ympäri vuorokauden toimivat lasten päiväkodit mukaan luettuna ryhmäperhepäiväkodit ja vammaisten asuntolat, kesäsiirtolat, pakolaiskeskukset, vanhusten palvelutalot sekä kotipalvelu (TAL 7 1 mom. 7 kohta). Koska KVTES:n jaksotyötä koskeva määräys sairaala- ja terveyskeskuskäsitteen osalta vastaa TAL 7 :n jaksotyöluetteloa, tämä työneuvoston lausunnon mukainen kanta on sovellettavissa myös KVTES:iin sellaisenaan. Ensihoidossa ei siis voi soveltaa jaksotyötä. Jaksotyön käyttö ensihoidossa ei ole mahdollista myöskään kun työntekijän tehtävä hoitotyön sijaan on sairaankuljetus (KVTES III luku 9 3 mom.). Työneuvoston ratkaisusta johtuen kenttäjohtajille (6 työntekijää) on määriteltävä toinen työaikamuoto. Paikallisneuvottelupöytäkirja on jaettu esityslistan LIITTEENÄ 23H.1 hallituksen kokoukseen osallistuville. Paikallinen sopimus on paikallisneuvottelupöytäkirjan liitteenä. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: vahvistaa kenttäjohtajien työajasta käydyn paikallisneuvottelun yksimielisen neuvottelutuloksen LIITTEENÄ 23H.1 olevan paikallisneuvottelupöytäkirjan mukaisesti siten, että sopimuksen voimassaoloaika on

23 Kh 153H, Kh 201H, Kh 25H KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUKSEN JÄRJESTÄMISTOIMIKUNNAN VARSINAISTEN JÄSENTEN, HENKILÖKOHTAISTEN VARAJÄSENTEN, PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJAN NIMEÄMINEN; KEURUUN KAUPUNGIN EDUSTAJAN NIMEÄMINEN Asian valmistelija hallintopäällikkö Seija Saarelainen, puh Sairaanhoitopiirin hallituksen hyväksymän Seututerveyskeskustoiminnan johtosäännön 8 :n mukaan Sairaanhoitopiirissä toimii seututerveyskeskustoimintaa varten järjestämistoimikunta, johon sairaanhoitopiirin hallitus nimittää seututerveyskeskustoimintaan liittyneiden kuntien päätösten mukaan yhden (1) jäsenen kustakin seututerveyskeskukseen liittyneestä kunnasta sekä sairaanhoitopiirin päätöksen mukaan yhden (1) jäsenen sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet kunnallisvaalikautta vastaavaksi toimikaudeksi. Samalla sairaanhoitopiirin hallitus nimittää seututerveyskeskustoimintaan liittyneiden kuntien ja sairaanhoitopiirin välisten neuvottelujen perusteella yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden tai useampia varapuheenjohtajaksi. Järjestämistoimikunnan kokoonpano sovitetaan kuntalain 81 :n säännösten mukaisesti sellaiseksi, että se vastaa seututerveyskeskukseen liittyneiden kuntien ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Vaalikelpoinen järjestämistoimikuntaan on henkilö, joka kuntalain 33 :n mukaan on vaalikelpoinen kuntayhtymän jäsenkunnan luottamustoimeen. Sukupuolten välinen tasa-arvo otetaan huomioon järjestämistoimikuntaa valittaessa. Seututerveyskeskuksen toiminnassa mukana olevat kunnat ovat tehneet päätökset järjestämistoimikunnan varsinaisista jäsenistä ja varajäsenistä. Kuntien päätökset ovat nähtävillä hallituksen kokouksessa. Järjestämistoimikunnan varajäsenen nimeäminen on uudelleen Multian kunnanvaltuuston käsiteltävänä Viimeksi toimitettujen kunnallisvaalien kuntien poliittisten ryhmien saamien yhteenlaskettujen suhteellisten äänimäärien perusteella järjestämistoimikunnan kahdeksan paikkaa jakautuvat poliittisille puolueille seuraavasti: Keskusta 4, SDP 2, Kokoomus 1 ja Perussuomalaiset 1 varsinaisen jäsenen ja varajäsenen paikkaa. Poliittisten piirijärjestöjen välisissä neuvotteluissa sovittiin järjestämistoimikunnan varsinaisten jäsenten, henkilökohtaisten varajäsenten sekä mies-, nais- ja poliittisten puolueiden paikkajaosta. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen toiminnassa mukana olevat kunnat esittävät järjestämistoimikunnan varsinaisiksi jäseniksi ja näille henkilökohtaisiksi varajäseniksi seuraavia henkilöitä: Joutsa - varsinainen jäsen Kai Vaaralahti (PS) - varajäsen Sari Hovila (KESK) Keuruu - varsinainen jäsen Kaija Asunmaa (KESK) - varajäsen Maija Kajosmäki (SDP)

24 Konnevesi - varsinainen jäsen Teemu Pakarinen (KESK) - varajäsen Niina Jäntti (KESK) Laukaa - varsinainen jäsen Riitta-Liisa Kanniainen (KESK) - varajäsen Jyrki Savolainen (KESK) - Luhanka - varsinainen jäsen Pirkko Vilkman (KESK) - varajäsen Eino Polvela (KESK) Multia - varsinainen jäsen Tarja Riihimäki (SDP) - varajäsen Seppo Lampinen (SDP) Petäjävesi - varsinainen jäsen Esko Karén (SDP) - varajäsen Suoma Piesanen (PS) Toivakka - varsinainen jäsen Jorma Staudinger (KOK) - varajäsen Petri Mäkelä (SDP). Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: Sairaanhoitopiirin hallitus nimeää Keski-Suomen seututerveyskeskuksen järjestämistoimikuntaan kaudelle seuraavat jäsenet ja varajäsenet: Joutsa - varsinainen jäsen Kai Vaaralahti (PS) - varajäsen Sari Hovila (KESK) Keuruu - varsinainen jäsen Kaija Asunmaa (KESK) - varajäsen Maija Kajosmäki (SDP) Konnevesi - varsinainen jäsen Teemu Pakarinen (KESK) - varajäsen Niina Jäntti (KESK) Laukaa - varsinainen jäsen Riitta-Liisa Kanniainen (KESK) - varajäsen Jyrki Savolainen (KESK) Luhanka - varsinainen jäsen Pirkko Vilkman (KESK) - varajäsen Eino Polvela (KESK) Multia - varsinainen jäsen Tarja Riihimäki (SDP) - varajäsen Jani Jalkanen (KOK)

25 Petäjävesi - varsinainen jäsen Esko Karén (SDP) - varajäsen Suoma Piesanen (PS) Toivakka - varsinainen jäsen Jorma Staudinger (KOK) - varajäsen Petri Mäkelä (SDP). Jos Multian kunnanvaltuuston tekemä päätös poikkeaa ehdotuksessa esitetystä varaedustajan edustaman puolueen tai sukupuolen osalta, sairaanhoitopiirin hallitus muuttaa päätöstään vastaavasti. 2. yhden jäsenen sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen. 3. järjestämistoimikunnan puheenjohtajaksi Riitta-Liisa Kanniaisen Laukaasta ja varapuheenjohtajan. Kh 153H, Päätös: 1. Ehdotus hyväksyttiin. 2. nimesi yksimielisesti edustajakseen valtuuston 2. varapuheenjohtaja Hellevi Sipposen ja hänen varaedustajakseen hallituksen jäsen Maarit Heikkisen. 3. Ehdotus hyväksyttiin. nimesi yksimielisesti varapuheenjohtajaksi Esko Karénin Petäjävedeltä Kh 201H, Seututerveyskeskustoiminnan johtosäännön 8 :n mukaan vaalikelpoinen järjestämistoimikuntaan on henkilö, joka kuntalain 33 :n mukaan on vaalikelpoinen kuntayhtymän jäsenkunnan luottamustoimeen. Varajäseneksi nimetyn Nina Juurikan kotikunta vaihtui , joten hän ei enää ole vaalikelpoinen Seututerveyskeskuksen järjestämistoimikuntaan. Konneveden kunnanhallitus on kokouksessaan (Kh 85) päättänyt esittää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallitukselle Keski-Suomen seututerveyskeskuksen järjestämistoimikunnan varajäseneksi Ritva Mäkäräistä toimikauden loppuun saakka. Ote Konneveden kunnanhallituksen pöytäkirjasta on nähtävänä kokouksessa. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää nimetä Seututerveyskeskuksen järjestämistoimikuntaan Konneveden kunnan edustajan Teemu Pakarisen varajäseneksi Ritva Mäkäräisen toimikauden loppuun saakka.

26 Kh 201H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kh 25H, Järjestämistoimikunnan keuruulainen jäsen Kaija Asunmaa on ilmoittanut eronneensa Keskustan valtuustoryhmästä ja jatkavansa valtuutettuna Keuruun Kristillisdemokraattien valtuustoryhmässä. Järjestämistoimikunnan varsinaisen jäsenen paikka on poliittisten piirien välisissä neuvotteluissa olevan keuruulaisen, Suomen Keskusta puoluetta edustavan naishenkilön paikka kunnallisvaalien tulokseen perustuvan suhteellisuusperiaatteen mukaan. Keuruun kaupunginhallitus esittää sairaanhoitopiirin hallitukselle, että Keuruun kaupungin edustajaksi järjestämistoimikuntaan valitaan Helena Kukkamo jäljellä olevaksi toimikaudeksi Keuruun kaupunginhallituksen päätös on nähtävänä kokouksessa. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: nimeää Keuruun kaupungin edustajaksi järjestämistoimikuntaan Helena Kukkamon jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

27 27 Kh 26H ROCHE OY:N LÄÄKEHANKINTOJA KAUDELLE KOSKEVA HANKINTAOIKAISUVAATIMUS Asian valmistelijat apteekkari Kirsi Juurinen, puh ja johtajaylilääkäri Vesa Kataja, puh Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit ovat sopineet lääkkeiden ja niihin rinnastettavien tuotteiden yhteiskilpailutuksesta; käytännön hankintamenettelyä on koordinoinut Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) apteekki. IS-Hankinta suoritti kilpailuttamisen. Jokaisen sairaanhoitopiirin alueelle muodostetut hankintarenkaat tekevät itsenäisesti hankintapäätöksensä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri on allekirjoittanut Keski- Suomen keskussairaalan Lääkeneuvottelukunnan esityksestä hankintapäätöksen peruslääkevalikoimaksi hankintakaudelle , LII- TE 26H.1. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Roche Oy (jäljempänä Hakija) on tehnyt päätöksestä hankintaoikaisuvaatimuksen, jossa se vaatii, että Keski-Suomen shp:n kuntayhtymä (jäljempänä hankintayk-sikkö) käsittelee ATC luokan LO1XC02 kohdan Mabthera 100 mg inf.kons 2 x 10 ml valmisteen osalta uudelleen siten, että jo valitun tuotteen lisäksi valituksi pe-ruslääkevalikoimaan tulee myös Rochen Mabthera valmisteen Mabthera 100 mg inf.kons 2 x 10 ml käytettäväksi tilanteissa, joissa samaan potilasannokseen yh-distetään kahta eri pakkauskokoa. Hakija perustelee vaatimustaan sillä, että tarjouspyynnössä 16522/ on todettu seuraavaa: Eri valmistajien parenteraalisia lääkevalmisteita ei yleensä voida yhdistää samaan annokseen, joten asiakas varaa oikeuden tuotesarjan valitsemiseen. Hakija toteaa myös, että yleisten hankintamenettelyperiaatteiden mukaan päätökset tulee aina perustella. Tehdyssä päätöksessä ei ole perusteltu mitenkään sitä, miksi saman tuotteen eri pakkauskoon valinta on hajautettu kahdelle eri maahantuojalle, vaikka tiedossa on, että potilasannoksiin voidaan joutua yhdistämään kumpaakin pakkauskokoa. Hakija kertoo, että se ei myyntiluvan haltijana vastaa tuotevirheestä, joka johtuu rinnakkaisjakelijan toiminnasta aiheutuneesta ongelmasta (esim. pakkauksessa). Rinnakkaisjakelijalla pitää olla myös tuotevirheiden käsittelystä vastaava 24/7 tavoitettavissa oleva henkilö. Hankintaoikaisuvaatimus jaetaan kokoukseen osallistuville esityslistan LIITTEENÄ 26H.2. Hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta voidaan todeta seuraavaa: Tarjousten vertailu Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen Lääkkeet ja niihin rinnastettavat tuotteet tarjouspyynnössä (16522/ ) ilmoitettiin, ettei eri valmistajien parenteraalisia lääkevalmisteita yleensä voida yhdistää samaan annokseen, joten asiakas varaa oikeuden tuotesarjan valitsemiseen. Tarjouspyynnössä ei siis ole suljettu pois mahdollisuutta valita ko. ATC-luokkaan eri valmistajien tuotteita, mikäli niiden yhdistäminen on nähty mahdollisena.

28 28 Rinnakkaistuodun tai rinnakkaisjakelijan lääkevalmisteen myyntilupahakemuksen käsittelyssä varmistutaan siitä, että valmisteiden välillä on sellainen yhtäläisyys, että niitä voidaan pitää samana lääkevalmisteena. Mabthera Orifarm on rinnakkaisjakeluvalmiste, jolloin kyseessä on sama kuin Roche Oy:n suoratuotu Mabthera valmiste. Lääketurvavelvoitteista vastaa siten myyntiluvan haltija. Tähän perustuen Roche Oy:n ja Orifarmin valmistetta voidaan yhdistää samaan hoitoannokseen. Hankintapäätöstä ja oikaisuvaatimusta koskeva liiteaineisto on nähtävänä hallituksen kokouksessa. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää selostusosassa kuvatuin perustein hylätä Roche Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen.

29 29 Kh 27H BAXTER OY:N LÄÄKEHANKINTOJA KAUDELLE KOSKEVA HANKINTAOIKAISUVAATIMUS Asian valmistelijat apteekkari Kirsi Juurinen, puh ja johtajaylilääkäri Vesa Kataja, puh Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit ovat sopineet lääkkeiden ja niihin rinnastettavien tuotteiden yhteiskilpailutuksesta; käytännön hankintamenettelyä on koordinoinut Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) apteekki. IS-Hankinta suoritti kilpailuttamisen. Jokaisen sairaanhoitopiirin alueelle muodostetut hankintarenkaat tekevät itsenäisesti hankintapäätöksensä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri on allekirjoittanut Keski- Suomen keskussairaalan Lääkeneuvottelukunnan esityksestä hankintapäätöksen peruslääkevalikoimaksi hankintakaudelle Hankintapäätös on jaettu esityslistan LIITTEENÄ 26H.1. Baxter Oy (jäljempänä Hakija) on tehnyt päätöksestä hankintaoikaisuvaatimuksen, jossa se vaatii, Keski-Suomen shp:n kuntayhtymä (jäljempänä hankintayksikkö) käsittelee ATC-luokan N01AB08 (Sevofluraani) kohdan Sevorane (Abbvie) valmisteen sekä ATC-luokan B05BA10 Smofkabiven 1970 ml (Fresenius Kabi) valmisteen osalta uudelleen siten, että hankintayksikkö joko tekee uudelleen vertailun mainittujen tuotteiden osalta tai aloittaa kokonaan uuden hankintamenettelyn seuraavin perusteluin: Vertailuperusteita tai niiden yksityiskohtia ei ole ilmoitettu tarpeeksi selkeästi, jonka vuoksi tarjoajien on ollut tarjousta laatiessaan mahdotonta tietää, mitä ominaisuuksia tuotteilta vaaditaan ja millä seikoilla on merkitystä tuotteiden vertailussa. Hakija perustelee myös, että tarjoajan on ollut mahdotonta tietää, milloin tuotteiden valinnassa sovelletaan kokonaistaloudellista edullisuutta ja milloin päätös tehdään pelkän hinnan perusteella. Hakija huomauttaa myös, että hankintayksikön virheellinen menettely tarjouksia vertailtaessa ja hankintapäätöstä tehtäessä ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Hankintaoikaisuvaatimus liitteineen jaetaan kokoukseen osallistuville esityslistan LIITTEENÄ 27H.1. Hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta voidaan todeta seuraavaa: Tarjousten vertailu ATC-luokka N01AB08 Sevofluraanin tarjousvertailu olisi tullut hakijan mukaan tehdä pelkän hinnan perusteella, koska valittaja katsoo, että markkinoilla olevat vaihtoehtoiset tuotteet ovat tosiasiassa samanarvoisia käyttöympäristöön ja käyttötarkoitukseen soveltuvuudeltaan. Toiseksi valittaja esittää, että tarjousvertailun pisteytys on tehty virheellisesti ja puutteellisesti.