Lapin kirjasto maan huipulle. Raportti no 2. Terttu Eteläaho. eän paras. Selvitys Pellon ja Ylitornion kirjastojen yhteistyömahdollisuuksista

Transkriptio

1 Lapin kirjasto maan huipulle. Raportti no 2. Terttu Eteläaho M eän paras Selvitys Pellon ja Ylitornion kirjastojen yhteistyömahdollisuuksista Ylitornio

2 Sisällys Lukijalle 1. Toimeksianto 2. Pellon ja Ylitornion kirjastojen nykytila 2.1 Yleistä 2.2 Henkilöstö 2.3 Kirjastot tilastojen valossa 2.4 Talous 2.5 Kirjastoautotoiminta 3. Yhteistyön mahdollisuuksia 3.1 Ostopalveluna kirjastotoimenjohtajan palvelut 3.2 Kirjastoautoyhteistyö 3.3 Tornionlaakson kirjasto

3 Lukijalle Meän Paras : selvitys Pellon ja Ylitornion kirjastojen yhteistyömahdollisuuksista valmistui keväällä Sen päämääränä on pohtia seudullisen yhteistyön tarkoituksenmukaisia vaihtoehtoja, jotta ajantasaiset ja kehittyvät kirjasto- ja tietopalvelut pystyttäisiin tarjoamaan seutukunnan asukkaille myös tulevina vuosina. Huhtikuussa 2007 selvitystyö esiteltiin sekä Pellon että Ylitornion sivistyslautakunnissa. Selvitystyöntekijänä olin päätynyt esittämään parhaimpana yhteistyön vaihtoehtona yhteistä kirjastolaitosta ja sivistyslautakunnat suhtautuivat myönteisesti asiaan. Tämä Tornionlaakson kirjasto eteni osana koko sivistystoimen yhdistämistä molempien kuntien kunnanhallituksiin, missä se kuitenkin jäi hyväksymättä. Lokakuussa 2007 yhteinen kirjasto otettiin uudelleen käsittelyyn molempien kuntien sivistyslautakunnissa, jotka esittivät asian hyväksymistä. Ylitornion kunnanhallitus päätti, että selvitetään yhteisen autotoiminnan ja ostopalvelusopimuksen vaihtoehdot. Pellon kunnanhallitus ei asiaa ole käsitellyt. Tällä hetkellä marraskuussa 2007 me molemmat Lapin kirjasto ryhmään kuuluvat kirjastot jatkamme uutterasti asiakkaidemme parhaaksi tehtävää työtämme ja toivomme, että pienin, varmoin askelin saamme myös päätöksentekijät luottamaan yhteistyön mahdollisuuksiin. Ylitorniolla, Terttu Eteläaho Ylitornion vt. kirjastotoimenjohtaja 3

4 1. Toimeksianto Pellon ja Ylitornion sivistystoimen hallinnon uudelleen organisointia ja yhdistämistä on suunniteltu syksystä 2005 lähtien osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Käytännön toimiin päästiin kun Tornionlaakson seutukunnassa aloitti työnsä yhteinen sivistystoimenjohtaja. Tämä järjestely on sovittu jatkuvan vuoden 2007 loppuun saakka. Sekä Ylitornion että Pellon kirjastot on hoidettu viime vuosina tilapäisjärjestelyin. Haasteellisinta molemmissa kunnissa on tällä hetkellä saada luottamusmiehet ymmärtämään, että kirjastoissa tarvitaan ammattikoulutuksen saaneita työntekijöitä ja että korkeakoulutuksen saaneita henkilöitä täytyy olla turvaamassa asukkaiden tiedollista tasa-arvoa ja perusoikeuksien toteutumista. Ylitornion ja Pellon kirjastot ovat kuuluneet noin 10 vuotta Lapin kirjasto ryhmään. Lisäksi Lapin kirjastoon kuuluu Lapin maakuntakirjasto, Kemijärven ja Tornion kaupunginkirjastot sekä Inarin, Kittilän, Kolarin, Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kirjastot. Enontekiön ja Muonion kirjastot ovat liittymässä ryhmään tämän vuoden aikana, tuolloin yhteismäärä on 15 yleistä kirjastoa. Tämä ryhmä on saanut syksyllä 2006 Lapin läänin sivistysosastolta projektirahoitusta oman hallintonsa kehittämistä varten. Yhtenä vaihtoehtona tarkastellaan seutukirjastojen pohjalle perustuvaa organisoitumismallia. Tässä vaihtoehdossa 2-3 kuntaa muodostaisivat yhteisen kirjastolaitoksen. Tornionlaaksossa Pello ja Ylitornio ovat aloittaneet selvitystyön tämän vuoden alussa. Tehtävään valittiin Lapin kirjaston johtoryhmän kokouksessa Ylitornion vt. kirjastotoimenjohtaja Terttu Eteläaho, asia on tiedotettu sekä Ylitornion että Pellon sivistyslautakunnissa. Koillis-Lapissa vastaavaa asiaa selvitetään Pelkosenniemen ja Savukosken kirjastojen osalta. Kirjastolain mukaan kirjasto- ja tietopalveluiden järjestäminen on säädetty kuntien tehtäväksi. Kunta voi järjestää nämä palvelut itse taikka osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kuntien vastuulla on myös että asiakkailla tulee olla käytettävissä kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstöä sekä uusiutuva kirjastoaineisto ja välineistö (Kirjastolaki /904). Yhteistyön selvityksen tavoitteena on saada selville, miten Tornionlaakson seutukunnassa pystyttäisiin takaamaan asukkaille monipuoliset ja kehittyvät kirjastopalvelut myös tulevaisuudessa. Selvityksen lopputuloksena on ehdotus Pellon ja Ylitornion kuntien yhteistyön laajentamisesta ja syventämisestä kirjastopalvelujen järjestämiseksi, siinä on otettu huomioon palvelujen laatu ja saatavuus ja niiden tuottamisen tehokkaat järjestämistavat. Koska Ylitornion ja Pellon kunnat ovat päättäneet tutkia yhteistyön mahdollisuudet sivistystoimessa osana Paras-hanketta, tulee tämä selvitystyö olemaan osa myös tätä työtä. 4

5 2. Pellon ja Ylitornion kirjastojen nykytila 2.1 Yleistä Kirjastolla on suomalaisessa yhteiskunnassa tärkeä ja monipuolinen sivistystehtävä. Suuri osa henkistä perintöämme on tallennettuna kirjoihin, lehtiin, ääni- tai kuvatallenteisiin, elektoronisiin tallenteisiin sekä tietoverkkoihin. Yleiset kirjastot toteuttavat omalta osaltaan hallitusmuodon 13 :n 2 momentissa ilmaistua periaatetta, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Suomen kirjastoverkko koostuu yleisistä eli kunnallisista kirjastoista, tieteellisistä ja ammattikorkeakoulukirjastoista, erikoiskirjastoista sekä kouluissa ja oppilaitoksissa olevista kirjastoista. Opetusministeriö toimii ylimpänä yleisten kirjastojen hallintoviranomaisena. Se tekee kirjastopoliittiset linjaukset, valmistelee yleisten kirjastojen valtion budjetin ja lainsäädäntöä. Valtion aluehallintoviranomaisina toimivat lääninhallitukset, jotka yhteistyössä opetusministeriön kanssa seuraavat ja edistävät väestön tarvitsemia kirjasto- ja tietopalveluja sekä arvioivat niiden saatavuutta ja laatua. Pellon ja Ylitornion kunnat muodostavat yhdessä Tornionlaakson seutukunnan. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan väkimäärä ja väestön ikärakenne tulee noudattamaan molemmissa kunnissa samansuuntaista kehitystä, väkiluku pienenee ja muuttuu aina vain vanhusvoittoisemmaksi. Ikärakenne oli seuraavanlainen: v v. yli 65 v. yhteensä Pello Ylitornio yhteensä (Suomen tilastollinen vuosikirja 2006, s. 96) 5

6 2.2 Henkilöstö Pellon ja Ylitornion kirjastojen toimintayksiköt ovat pääkirjasto ja kirjastoauto. Pellon kirjastorakennus on valmistunut vuonna 1981, Ylitornion kaksi vuotta aikaisemmin Kirjastoauto on otettu käyttöön Pellossa vuonna 1986 ja Ylitorniolla Näissä toimipisteissä on seuraavanlainen henkilöstö, tilanne alkaen. henkilöstö, tilanne alkaen. vt.kirjastotoimenjohtaja kirjastovirkailijat kirj.autonkuljettaja -virkailija Yhteensä Pello 1 1,5 1 3,5 Ylitornio Yhteensä 2 3,5 2 7,5 Kirjastoasetuksen (1078/1998, 513/2001) mukaan kunnan kirjasto- ja tietopalveluista vastaavalta henkilöltä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot. Tämä ehto ei toteudu kummassakaan kirjastossa, joten virka on täytetty väliaikaisesti. Pellon kirjastossa 50 %:n työaikaa noudattava kirjastovirkailija on määräaikainen. 6

7 2.3 Kirjastot tilastojen valossa Tilastotietoja vuodelta 2006: Pello Ylitornio asukkaita kokonaislainaus lainoja/asukas 17,8 20,5 fyysiset käynnit verkkokäynnit lainaajia hankinnat, kappalemäärinä aukiolotunnit Hankintojen kappalemäärässä Ylitornion hankinnat ovat lähes kaksinkertaiset Pellon vastaavaan lukuun verrattuna. Kirjastolain mukaan asiakkaille täytyy tarjota uusiutuvat kokoelmat käyttöön. Aineiston täytyy olla ajantasaista. Vanhentuneita tietoja sisältävä aineisto tulee poistaa käytöstä. Mikäli kokoelmat pysyvät ennallaan vaikuttaa se suoraan niiden käyttöön eli lainauslukuihin. Yleinen kirjasto on ainoa kaunokirjallisuuden asiantuntijaorganisaatio. Kirjaston merkitys perinteisen lukutaidon edistämisessä ja lukemiseen innostamisessa on etenkin nykytilanteessa tärkeää. Perinteinen lukutaito on pohjana medialukutaidolle, johon kuuluu kyky ja taito hakea relevanttia tietoa sekä painetuista että sähköisistä lähteistä, kyky arvioida ja verrata eri tietolähteitä ja taitoa soveltaa tieto omaan käyttöön (Kirjastostrategia 2010, s. 11). Sekä Pellon että Ylitornion kirjastot ovat suhteellisen pieniä, niiden kokoelmat eivät koskaan pysty tyydyttämään asiakkaiden kaikkia tarpeita, vaan harvemmin kysyttyä aineistoa kaukolainataan. Molemmat ovat mukana viidentoista kunnankirjaston muodostamassa Lapin kirjasto ryhmässä, ryhmän yhteinen aineistorekisteri mahdollistaa aineiston helpon paikantamisen. Aineiston kuljettaminen kirjastosta toiseen on järjestetty sujuvasti ja esimerkillisesti koko maatakin ajatellen, mutta siitä huolimatta kirjoja, lehtiä, musiikkia, elokuvia jne. täytyy pystyä ostamaan itsekin omalle käyttäjäkunnalle sekä samalla takamaan oma osuus korkeatasoisesta ja tasa-arvoisesta kirjastoverkosta. Pellon ja Ylitornion kirjastoilla on myös käytettävissä verkkopalveluita., jotka tilastoidaan verkkokäynteinä. Verkkopalvelut mahdollistavat kirjastopalveluiden käytön kotoa tai työpaikalta, kirjasto tulee asiakkaan luo. Tästä hyötyvät etenkin opiskelijat sekä maaseutu- ja harvaanasuttujen alueiden asukkaat. Verkkopalveluiden käytön ja niiden kehittämisen on mahdollistanut molempien toimiminen Lapin kirjastoryhmässä. Alueportaali Pohjanportti (www. pohjanportti.fi) on uusimpia palveluita. 7

8 2.4 Talous Kuntien panostukset kirjastotoimintaan vaihtelevat melkoisesti. Kuntien keskinäinen asema ja toimintakulut/asukas vuosilta on otettu Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokannasta ja vuoden 2006 tiedot viime vuoden toimintatilastoista. Toimintakulut/asukas Pello Ylitornio ,09 55,64 46,49 56,36 44,11 53,40 43,96 48,98 44,28 44,03 42,75 46,26 37,89 42,61 34,80 40,64 Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2006 toteutuneita talouslukuja. Ylitornion kirjastossa henkilöstökulut sisältävät siivooja-talonmiehen palkan, Pellon siivouskulut ovat Muissa kuluissa. Vuonna 2006 Ylitornion kirjastossa työskenteli työllisyysvaroin palkattu henkilö. Talouslukuja vuodelta 2006 Pello Ylitornio Toimintakulut henkilöstökulut kirjastoaineistokulut, josta kirjojen ostokulut muut kulut Menot/asukas 45,09 55,64 Kirjastoaineistokulut/asukas 6,60 10,38 8

9 Kirjastoaineiston (kirjat, lehdet, av-materiaali) hankintakulut ovat huomattavan erisuuruiset. Kirjastoaineiston hankinnoissa Opetusministeriö suosittaa hankittavaksi kirjoja 400 kpl/1000 asukasta ja muuta aineistoa 100 kpl/1000 asukasta. Ylitornio saavuttaa nämä suositukset, Pello ei. Muut kulut kohtaan molemmissa kunnissa sisältyvät mm. tietoliikennekulut, atk-järjestelmän ja siihen liittyvät kulut, kuljetusmaksut, autotoimintaan liittyvät maksut, kiinteistöihin liittyvät maksut. 2.5 Kirjastoautotoiminta Kirjastoautot vastaavat ala-asteen koulujen ja laajan haja-asutusalueen kirjasto- ja tietopalveluista, päiväkodit sekä Ylitorniolla avovankila ja Pellossa vanhusten palvelutalo kuuluvat asiakaspiiriin. Pellon auto on hankittu vuonna 1986 ja täysin peruskorjattu vuonna Ylitornion auto otettiin käyttöön vuonna 1989 ja on pidetty toimintakuntoisena vuosittaisilla huoltokorjauksilla. Kuluvan vuoden helmikuussa korjattiin vettä sisään päästänyt katto. Taulukossa kirjastoautotoiminnan tilastoja vuodelta Pello Ylitornio hankintavuosi pysäkit lainat lainaajia

10 3. Yhteistyön mahdollisuuksia 3.1 Ostopalveluna kirjastotoimenjohtajan palvelut Kunta voi tehdä toisen kunnan kanssa sopimuksen, jolla kirjastotoimenjohtajan palvelut sovitaan ostettavaksi. Sopimus voidaan tehdä hyvin pienestäkin osasta työaikaa, joissakin kirjastoissa työaika on jaettu puoliksi. Tällä hetkellä Sallan kunta ostaa Kemijärven kaupungilta kirjastotoimenjohtajan palveluita 20 %, käytännössä tämä tarkoittaa vähemmän kuin yhtä työpäivää viikossa. Savukoski ostaa Sodankylältä 10 % kirjastotoimenjohtajan palveluita. Parhaillaan käydään neuvotteluja Inarin ja Utsjoen välillä 10 %:n osuudesta. Nämä ratkaisut koetaan kaikkialla epätyydyttävinä, kirjastotoimenjohtajien työaika menee samanlaisten hallinnollisten tehtävien hoitamiseen kahdessa eri tavalla toimivassa kunnassa. Koska Ylitornion ja Pellon yhteisen sivistystoimenjohtajan työaika on jaettu kuntien kesken asukasluvun mukaisessa suhteessa, oletan tätä jakoperustetta harkittavan myös mahdollisessa kirjastoimenjohtajan ostosopimuksessa. Tällöin Pellon kunta ostaisi Ylitornion kunnalta 46 % kirjastotoimenjohtajan palveluita. Koska kirjastotoimenjohtajan työnkuva ei sisällä pelkästään hallinnollisia tehtäviä vaikeuttaisi tämä järjestely Ylitornion kirjaston toimintaa, mm. aukioloaikoja jouduttaisiin pienentämään, opetussuunnitelmiin kirjattu koulujen kanssa tehtävä tiedonhallintataitojen opetustyö tulisi vaikeaksi ja kaikkinainen kirjaston kehittämistyö jäisi taka-alalle. 10

11 Pellon kirjastoon tuleva 46 %:n työaika riittäisi hallinnollisten tehtävien hoitamiseen, mutta ei muuhun, ei esimerkiksi asiakaspalveluun. Pello todennäköisesti luopuisi määräaikaisesta kirjastovirkailijasta, joka tällä hetkellä työskentelee puoliaikaisesti. Sekä Pellon että Ylitornion kirjastoissa täytyisi tehdä samat työt kahdelle eri tavalla toimivalle organisaatiolle: kahdet talousarviot, kahdet toimintasuunnitelmat, kahdet hankintojen tilaukset, kahdet työvuorolistat jne. Hyöty tällaisesta toiminnasta jäisi saamatta, seutukunnan asukas maksaisi laskun supistetuilla palveluilla. 3.2 Kirjastoautoyhteistyö Kirjastoautopalveluille on tarvetta myös tulevaisuudessa, koska muuten Pellon tai Ylitornion kirjastot eivät pysty saavuttamaan kaikkia kuntalai-sia. Kummassakaan kunnassa ei ole enää sivukirjastoja. Myös kirjastoautojen käyttäjät tarvitsevat kirjastoammatillisesti ajantasaiset palvelut. Elinikäisen oppimisen tukeminen ja verkkojen kautta asioiminen on turvattava myös syrjäseutujen asukkaille. Koululaisten väheneminen ja tätä kautta koulujen loppumiset vähentävät autojen palveluiden kysyntää. Toisaalta jäljelle jäävien koulujen kirjastopalvelut tulee turvata kirjastoautolla, koska oppilaskirjastoja ei ole, esim. lukemaan opettelevien kirjallisuuden suhteen koulut ovat kirjaston palveluiden varassa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan ikärakenne tulee muuttumaan Tornionlaakson seutukunnassa jo vuoteen 2015 olennaisesti. Vanhusikäluokkien osuus lisääntyy voimakkaasti. Ennusteiden mukaan yli 65 vuotta täyttäneitä on vuonna 2015 noin kolmannes ja vuonna 2025 noin 40 prosenttia seutukunnan väestöstä. Voimakkaimmin vanhusten osuus lisääntyy Lapissa juuri Tornionlaakson ja Itä-Lapin seutukunnissa. Tornionlaakson seutukunta, väestöennuste v v 65- v

12 Väestörakenteen muutokset tulevat olemaan molemmissa Tornionlaakson seutukunnan kunnissa samansuuntaiset. Koska ikääntyvän väestön osuus asiakkaista tulee lisääntymään, hakeutuvan ja joustavan palveluperiaatteen mukaisille asiointitavoille tulee kysyntää. Kirjastoautojen kuljettaja-virkailijat ovat tapaamisessaan Pellossa tulleet johtopäätökseen, että kirjastoautopalvelut ovat sovitettavissa yhteen lähivuosina. Opetusministeriön suosituksessa kirjastoautojen käyttöikänä pidetään vuotta, Pellon ja Ylitornion kirjastoautot ovat ohittaneet nämä ajat. OPM tuo julki Yleisten kirjastojen perustamishankkeet oppaassa (2006), että kirjastoauton toiminta-alueen asukasmäärän alarajana pidetään noin asukasta. Pello ja Ylitornio pääsevät yhdessä tuohon lukuun, niinpä kunnat voisivat suunnitella ostavansa yhteisen kirjastoauton. Vuonna 2010 Pellon kirjastoautonkuljettaja-virkailija saavuttaa eläkeiän, tämän jälkeen autotoimintaa voitaisiin jatkaa yhden kuljettajan turvin. Vanhat kirjastoautot kumpikin kunta voi myydä edelleen. Yhteisen auton mallissa kunnat hankkivat yhdessä kirjastoauton ja ylläpitävät sitä sopimalla kustannusten jaosta ja käytön periaatteista. Yhteisen auton mallista on saatu kannustavia kokemuksia, Lukutoukka-autotoiminta Joroinen-Juva-Rantasalmi alueella on ollut onnistunutta vuoden 2005 alusta alkaen. Palvelun tuottaa Rantasalmen kunta ja auto liikennöi kahdessa vuorossa kolmen kunnan alueella. Kittilän ja Kolarin kunnat ovat parhaillaan aloittamassa yhteistä autotoimintaa. Auton hankintakulut ja käyttökulut on suunniteltu jaettavaksi asukaslukujen suhteessa, molemmat säilyttävät kuljettajan toimet. Pellon ja Ylitornion yhteisen kirjastoauton hankintahinta tämän hetken arvion mukaan olisi , johon on mahdollista saada valtion tukea Jäljelle jäävä voitaisiin jakaa asukaslukujen suhteessa kahtia. Alla olevassa taulukossa Pellon ja Ylitornion vuoden 2007 kirjastoautotoimintaan varatut määrärahat verrattuna yhteiseen autoon. Sumu-poisto aiheutuu uuden auton vuosittaisesta Suunnitelman mukaisesta poistosta, joka saadaan jaettuna 15 vuodella. Kirjastoautotoiminnan talouslukuja Pello Ylitornio Yhteinen Kuljettajan palkka Polttoaine Muut kulut (huolto jne.) Sumu-poisto Yhteensä

13 Yhteisellä uudella autolla ja yhdellä kuljettajalla hoidettuna kirjastoautotoiminta tulisi noin edullisemmaksi verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Tällä tavalla saataisiin turvattua kirjastoautopalvelut, uusi auto olisi toimintavarma ja sitä suunniteltaessa pystyttäisiin ottamaan huomioon ikääntyvät asiakkaat (esim. lattian korkeus ja inva-hissi), asiakastietokoneiden paikat, vaihdettavat hyllyt jne. Pysäkkien huolellinen kohdentaminen ja herkästi muutostarpeisiin reagoiminen olisivat osa joustavaa palvelua. 3.3 Tornionlaaksonkirjasto Opetusministeriön laatimassa Kirjaston kehittämisohjelmassa tuodaan esiin, että seutukunnan elinvoimaisuudelle ja houkuttelevuudelle, väestön syrjäytymisen ja polarisoitumisen ehkäisemiseksi ajantasaisilla ja monipuolisilla kirjastopalveluilla on huomattava merkitys. Kirjasto on kuntalaisten eniten käyttämiä palveluita, se tavoittaa eri ikäluokat ja on vaikuttavuudeltaan ainutlaatuinen. Väestön sivistystason, perinteisen ja informaatiolukutaidon ylläpitämisessä kirjasto on vaikutukseltaan laajin ja tärkein instituutio. Kirjastot rakentavat tietoisesti aineistokokoelmaansa ja ne ovat ainoita paikkoja, joissa on saatavilla laajasti kaunokirjallisuutta. Kirjaston vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä muutosta, jonka kirjaston käyttö saa aikaan ihmisten taidoissa, tiedoissa, asenteissa, käyttäytymisessä, elämänoloissa ja asemassa. Norjalainen Svanhild Aabo on päätynyt väitöskirjatutkimuksessaan siihen tulokseen, että jokainen kirjastoon sijoitettu rahayksikkö tuo neljä (4) rahayksikköä takaisin. Osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta kirjastojen tulee miettiä palvelujensa tarvetta, palveluverkon kattavuutta ja palveluiden järjestämistä yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Kirjastopalveluilla on peruspalveluluonne, ne tulee saada läheltä ja niissä tulee olla ammattitaitoista henkilöstöä. Pellon ja Ylitornion kunnat ovat molemmat muuttotappiokuntia ja väestön ikärakenteen ennustetaan käyvän aina vain vanhusvoittoisemmaksi. Paras-hanke kehottaa kuntia katsomaan pitkälle tulevaisuuteen, vuoteen 2015 ja jopa asukkaita Pello Ylitornio 2007 ( )

14 Väestön kohdalla tapahtuvat muutokset tulevat myös kirjastojen toiminnan osaksi. Ammattitaitoista henkilökuntaa on tälläkin hetkellä vähän ja Ylitornion pääkirjaston henkilökunnasta saavuttaa normaalin eläkeiän ensimmäinen vuonna 2015, seuraavat 2016 ja Pellon kirjastoauton-kuljettaja-virkailijan kohdalla eläkeikä täyttyy marraskuussa 2010 ja toisen pääkirjaston virkailijan Pellon ja Ylitornion kirjastojen yhteistyötä selvitelleenä olen päätynyt esittämään yhteisen kirjastolaitoksen perustamista, jonka hoidosta Ylitornion kunta vastaisi. Kuntalaissa säädetty kuntien yhteistoiminta perustuu aina sopimukseen. Kunnat voivat sopia, että tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta. Tästä yhteistoiminnan muodosta on perinteisesti käytetty nimitystä sopimuksenvarainen yhteistoiminta tai sopimusyhteistyö. Sopimus voi koskea esimerkiksi yhteisen toimielimen perustamista eikä yhteistoimintaa varten tällöin perusteta erillistä oikeushenkilöä, vaan yksi kunta, ns. isäntäkunta, hoitaa sovitut tehtävät muiden sopijakuntien puolesta (Opetus- ja kulttuuripalvelujen erilaisia yhteistyöratkaisuja ja hallintomalleja, 2007 s. 26). Tällä hetkellä maassamme toimii kahdeksan (8) kuntien yhteistä kirjastolaitosta. Kaikissa näissä on hallinto järjestetty isäntäkuntamallin mukaan. Haapajärvi-Pyhäjärvi on aloittanut kuluvan vuoden alussa. Muita yhteisiä kirjastolaitoksia ovat perustaneet mm. Mikkeli, Lapinlahti-Varpaisjärvi, JJRkirjasto eli Joroinen, Juva ja Rantasalmi, Viitaunioni eli Viitasaari ja Pihtipudas. Joensuun seutukirjasto aloitti kuluvan vuoden alusta lukien, siinä yhdistettiin seitsemän (7) kunnan kirjastopalvelut yhdeksi laitokseksi. Valtion osuus maksetaan nykyisen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaan jokaiselle sopimuskunnalle, ei isäntäkunnalle. Henkilöstö siirtyy tässä vaihtoehdossa ns. vanhoina työntekijöinä isäntäkunnan palvelukseen. Toiminta ja kustannusten jakaminen sovitaan kuntien välisellä sopimuksella. Irtain omaisuus, kuten kirjastoautot, kalusteet, kirjastoaineisto, työasemat jne. siirtyy yhteisen kirjastolaitoksen käyttöön, mutta kiinteistöistä ja kaikista niihin liittyvistä kustannuksista vastaavat edelleen niiden omistajakunnat. Kiinteistöistä aiheutuvia kustannuksia ovat mm. talonmiespalvelut, siivouspalvelut, lämmitys-, vesi- ja sähkömaksut. Isäntäkunnan lautakunnassa on mukana kirjastoasioita käsiteltäessä edustaja sopimuskunnasta. 14

15 Yhteisen Meän kirjaston tai Tornionlaakson kirjaston tulevaisuus pohjautuisi järkvään ja taloudelliseen resurssien käyttöön, kirjastoja tietopalvelujen jatkuvaan ja suunnitelmalliseen kehittämiseen, oman seutukunnan tarpeiden tuntemukseen ja ennen kaikkea tämän seutukunnan asukkaiden parhaaksi tehtävään työhön. Vastuun jakaminen kirjastotyön asiantuntijaorganisaatiossa olisi mielekästä. Edelleen jatkaisimme yhteistyötä Lapin kirjasto ryhmässä, jossa mukana oleminen on taannutasiakkaillemme tähänkin saakka ajantasaiset ja kohtuuhintaiset kirjastopalvelut. Esiintyisimme tulevaisuudessa yhtenä yksikkönä muiden kirjastojen joukossa. Yhdistymiseen on mahdollista saada Opetusministeriöltä toiminta-avustusta kolmena ensimmäisenä toimintavuonna. Palveluiden laadun takeena on aina ammattikoulutuksen saanut henkilökunta ja se olisi mahdollista saavuttaa yhteisessä kirjastolaitoksessa. Koska henkilöstömenojen osuus on korkea kirjastoissa, on hyvä henkilöstösuunnittelu tärkeätä. Kilpailu osaavasta henkilökunnasta tulee lisääntymään, suurempi yksikkö tarjoaa rekrytoitaville monipuolisempia työmahdollisuuksia, joten henkilöstön saatavuus on helpompaa. Talouden olen suunnitellut pohjaavan samansuuruiseen kuntien panostukseen kuin kuluvana vuonna ja lisäksi valtiolta tulevaan yhdistymistukeen. Yhteiseen talousarvioon ei tule kiinteistöistä aiheutuvia kustannuksia, vaan kumpikin kunta vastaa niistä itse erikseen. Talouden lähtötilanne yhteiselle kirjastolaitokselle: Pello Ylitornio Yhteensä Kirjastotoiminta = talousarvio v. 07 Kiinteistökulut = talousarvio v. 07 Yhteensä = talousarvio v

16 Seuraavassa selvitys valtionosuudesta vuodelle 2007: Yksikköhinta on 50,41. Laskennallinen kunnan ja valtion osuus saadaan kertomalla 50,41 asukasmäärällä. Laskennallinen kunnan osuus on 54,7 % yksikköhinnasta kerrottuna asukasmäärällä. Laskennallinen valtion osuus saadaan vähentämällä kunnan laskennallinen osuus kunnan ja valtion osuuden yhteissummasta (Laki Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 635/1998, Luku 2, 9 ). Laskennallinen kunnan ja valtion osuus Laskennallinen kunnan osuus ( 54,7 % x 50,41 = 27,27 x asukasmäärä) Laskennallinen valtion osuus Pello (4477 as.) Ylitornio (5148 as.) Yhteensä Ehdotan kirjastotoiminnan kulut jaettavaksi asukaslukujen mukaan, jolloin kulut jakautuisivat alla olevan mukaan: Pellon osuus 46 % Ylitornion osuus 54 % Yhteensä Kirjastotoiminta Kiinteistökulut Yhteensä Muutos nykytilanteeseen Olen lähtenyt suunnitelmasta, että valtion toiminta-avustus olisi vähintään euroa kolmena ensimmäisenä toimintavuonna, mutta näyttää siltä, että samansuuruiset yksiköt ovat saaneet jopa euroa/vuosi (esim. Haapajärvi-Pyhäjärvi, Lapinlahti-Varpaisjärvi). Yhteisessä kirjastolaitoksessa kaikki työntekijät ovat yhteisen laitoksen palveluksessa, joten kaikilla on velvollisuus olla molemmissa kirjastoissa työssä. Nykyisin Pellon ja Ylitornion henkilökuntaa on yhteensä 7,5 henkilöä, josta Pellon 0,5 virkailija on määräaikainen. Ehdotan, että uudessa yhteisessä laitoksessa vakinaista henkilökuntaa olisi 8 ja että kahdeksas olisi uusi kirjastonhoitajan toimi (kirjastoalan ammattikorkeakoulututkinto pätevyysvaatimuksena). 16

17 Henkilökuntarakenne olisi: 1 kirjastotoimenjohtaja, 1 kirjastonhoitaja (uusi), 4 kirjastovirkailijaa, 2 kirjastoautonkuljettaja-virkailijaa. Talousarvio, jossa on mukana kahdeksan työntekijää ja valtiolta saatava toiminta-avustus, joka on arvioitu olevan Pellon osuus 46 % Ylitornion osuus 54 % Yhteensä Kirjastotoiminta Toiminta-avustus valtiolta (arvio) Kirjastotoiminta yhteensä Yhteisen kirjastolaitoksen autotoimintaa suunniteltaisiin samalla tavalla kuin kohdassa 3.2 Kirjastoautoyhteistyö (sivulla 9) esittelin. Kirjastoautotoiminta pystytään hoitamaan yhdellä autolla ja yhdellä kuljettajalla lähivuosina. Yhteisessä kirjastolaitoksessa sen käytännön toteuttaminen olisi yksinkertaista ja selkeää. Yhteisen kirjaston etuina nähdään mahdolliset säästöt aineiston hankinnassa, olen jättänyt kirjallisuus- ja kirjastoaineistomenot kuitenkin nykyiselle yhteenlasketulle tasolle, jotta Pellokin pystyisi saavuttamaan OPM:n suositukset hankinnoissa. Pitemmällä aikavälillä on mahdollista saavuttaa säästöjä, kun päällekkäishankinnoista päästään ja aineisto liikkuu nopeasti kirjastojen välillä. Kokoelma laajenisi molemmilla, mutta erityisesti se olisi Pellon kirjaston hyöty, joka on panostanut niukasti aineiston hankintoihin viime vuosina. Atkkuluissa ja lisenssien maksuissa on mahdollista päästä nykyistä vähemmällä rahalla. Mikäli yhteinen kirjasto aloittaisi toimintansa vuoden 2008 alusta, tulisi valtion toimintatuki vuosille 2008, 2009 ja Vuonna 2011 porkkanaraha jäisi pois, mutta Pellon kuljettajan jäätyä eläkkeelle (2010) autotoiminta uudella autolla ja yhdellä kuljettajalla säästäisi menoja euroa. Siitä tarvittaisiin noin puolet vuonna 2008 palkatun uuden työntekijän palkkakustannuksiin, muu säästyisi. Ei tietenkään yksin Pellolle, vaan yhteiselle kirjastolaitokselle. 17

18 Taloudellisesti muutos olisi edullisempaan suuntaan, vaikka henkilökunnassa olisi kaksi korkeakoulutettua henkilöä ja lisäksi aivan uusi kirjastoauto. Yhteisessä kirjastossa sijaisten saaminen sinne missä tarvitaan olisi erittäin tervetullut asia molemmille nykyisille kirjastoille. Koulutukset ja vuosilomat voitaisiin suunnitella yhdessä harkitusti koko seutukunnan alueella. Toivon, että ehdotusta harkitaan vakavasti mahdollisuutena turvata tasokkaat kirjastoja tietopalvelut seutukunnassamme. Molempien kirjastojen henkilökunnan yhteisessä tapaamisessa Ylitorniolla ehdotus nähtiin mahdollisuutena ja toisiamme tukevana vaihtoehtona. Tilaisuudessa olivat mukana myös yhteinen sivistystoimenjohtaja Jarmo Pienimäki sekä Lapin lääninhallituksen sivistystoimentarkastaja Satu Ihanamäki. Tarkastaja Ihanamäki kannusti esityksen viemistä eteenpäin välittömästi, koska Pellon ja Ylitornion kirjastojen kirjastoammatillisen henkilökunnan vähäinen määrä on todella akuutti asia. Opetusministeriön kirjastoasiantuntijat arvioivat, että kirjastopalveluiden hallinnollisen järjestämisvastuun minimiväestöpohja tulisi olla noin asukasta, jotta hyvät kehittämistyön edellytykset taloudellisesti ja toiminnallisesti saavutettaisiin. Tornion kaupunginkirjasto on kiinnostunut selvittämään yhteistyömahdollisuudet vielä laajempana Tornionlaakson kirjastona, jossa hekin olisivat Ylitornion ja Pellon lisäksi mukana. Mielestäni Pellon ja Ylitornion yhteinen kirjasto ei sulkisi tätä mahdollisuutta pois, vaan olisi ensimmäinen askel kohti kirjastojen entistä tiiviimpää verkottumista myös hallinnon alueella. 18

19 Talousarvio vuonna 2011,mukana ei ole enää valtion toimintatukea. Edelleen lähtökohtana vuoden 2007 talousarvioluvut. Pellon osuus 46 % Ylitornion osuus 54 % Yhteensä Kirjastotoiminta Säästö kirj.autosta Kirjastotoiminta v Talouslukujen vertailua vuoden 2011 ja vuodelle 2007 varattujen määrärahojen välillä. Pello Ylitornio Yhteensä Kirjastotoiminta v Kirjastotoiminta v Muutos nykytilanteeseen (46 % ) (54 %)

20 20