Ajankohtaiskatsaus matkailun kehittämisen ongelmakohdista ja kehittämishaasteista

Transkriptio

1 Ajankohtaiskatsaus matkailun kehittämisen ongelmakohdista ja kehittämishaasteista Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto Paavo Virkkunen Finpro / Visit Finland Matkailujohtaja 1

2 Matkailun nopean kasvun haasteet Visit Finlandin matkailumarkkinointiresurssien vahvistaminen muiden Pohjoismaiden tasolle Työvoimatarpeen ja tarjooman kohtaaminen eritoten Lapissa Matkailun digiloikka - resursointi Matkaketjujen kehittäminen - resursointi Sääntelyn purkaminen ja viranomaistyöskentelyn asennemuutos kaavoitus- ja lupabyrokratia Taottava kun rauta kuumaa resursointi markkinointi- ja myyntityöhön Tuote- ja yhteistyökehitys markkinalla

3 4 hyvää syytä panostaa matkailuun Suomessa Kasvava vientitoimiala, jolla paljon kerrannaisvaikutuksia muille aloille Merkittävä työllistäjä Suuren kasvupotentiaalin palveluala Alueellisesti merkittävä ja tasapainoista aluerakennetta vahvistava elinkeino Matkailun arvonlisäyksen osuus BKT:sta 2,5 % Matkailueuro tuo 56 senttiä muille aloille Matkailun kokonaiskysyntä 14,1 mrd Vientiin rinnastettava matkailutulo 4 mrd Matkailu työllistää henkilöä yritystä, joista pääosa mikroyrityksiä Kotimainen matkailukysyntä 10,1 20,4 milj. rekisteröityä yöpymistä + vähän enemmän ei-rekisteröityjä

4 Visit Finland Suomen matkailuteollisuuden kehittäjänä Ryhmät Kansainväliset matkailijat Individuaalimatkustajat Onlinejakelukanavat Offlinejakelukanavat Markkinointikanavat Matkailutuotteet Saaristo Finrelax Stopover Yleinen tuotekehitys Matkailuyritykset Suomessa Matkailutuotteiden kysynnän trendit Globaali markkinatiedon kerääminen ja analyysi 4

5 Matkailu yksi Suomen tärkeimmistä vientitulon lähteistä yli 4 mrd vuonna Index vuosi 2008=100 Matkailu Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Metsäteollisuus Kemianteollisuus Metalliteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Ulkomainen matkailutulo

6 8,0 % 7,0 % Matkailun BKT-osuus (%) verrattuna joihinkin toimialoihin Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Rakentaminen 6,0 % 5,0 % 4,0 % Vähittäiskauppa 3,0 % 2,0 % Kemianteollisuus Maa-, metsä- ja kalatalous MATKAILU Metsäteollisuus 1,0 % 0,0 % Elintarvike- ja juomateollisuus Kaivostoiminta- ja louhinta

7 Matkailu on alueellisesti merkittävä MATKAILUN OSUUS PERUSHINTAISESTA BKT:STÄ KOKO MAA Ahvenanmaa Lappi Kainuu Etelä-Karjala Etelä-Savo Uusimaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso Pirkanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Pohjanmaa 2,5 % 4,0 % 3,5 % 3,4 % 2,9 % 2,3 % 2,2 % 2,1 % 1,9 % 1,9 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,7 % 1,6 % 1,4 % 1,3 % 1,1 % 5,5 % 8,8 % 0,0 % 2,0 % 4,0 % 6,0 % 8,0 % 10,0 % BKT-osuus 2014 BKT-osuus 2013 TK/TEM-hankkeen alustavia tuloksia

8 Mutta: Suomen osuus Pohjoismaiden ulkomaisista yöpymisistä 1-10/2016 vain 9% Ulkomaisten yöpymisten muutos % 1-10/2016 verrattuna 1-10/2015 Ruotsi 27 % Ruotsi 3,2 Norja 17 % Yhteensä ulkomaisia yöpmisiä 1-10/ ,5 million Tanska 47 % Norja Suomi 1,8 10,8 Suomi 9 % Tanska 6,9 0,0 5,0 10,0 15,0 %

9 50 Mrd. Kansallisten matkailuorganisaatioiden (Visit) rahoitus mrd. vuosina ,1 39, ,1 5,1 2,7 Tanska Viro Suomi Islanti Norja Ruotsi

10 Julkinen tuki matkailun edistämiseen. Pohjoismainen vertailu. Tuen muutokset ja niiden vaikutukset budjetit M Muutos Suomi 10,0 (+2)* - 63%** (-36%) Norja 25,6 + 1% Ruotsi 14,3 + 47% Tanska 14,6-21% Suomi on menettänyt matkailun markkinaosuutta muihin Pohjoismaihin verrattuna. Matkailun edistämiseen ja markkinointiin käytettävissä olevien budjettien vertailussa Suomi jää Pohjoismaista viimeiseksi. *Erillisrahoitus kasvuohjelmiin Stopover, Finrelax, Saaristo yhteensä 2 M vuodessa **Julkinen tuki 2008: 16,3 M Paavo Virkku nen

11

12

13

14

15

16

17 Matkailu on merkittävä työllistäjä työllistä + vuokratyövoima 5,5 % kaikista työllisistä työllisisä Erityisesti nuoria TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ 17

18 Kansainvälisen matkailukysynnän kasvu näkyy nopeasti matkailutulon muodostuksessa MATKAILUN KOKONAISKYNTÄ % -10 % 0 (v2014) % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % MATKAILUKYSYNNÄN MUUTOS Ulkomainen kysyntä yhteensä Lähde: Tilastokeskus 18

19 ja vaikuttaa nopeasti myös matkailun suhteellisen BKT arvon kasvuun MATKAILUN BKT-OSUUS 3,20% 3,10% 3,00% 2,90% 2,80% 2,70% 2,60% 2,50% 2,40% 2,30% 2,20% 3,02 % 2,95 % 2,88 % 2,81 % 2,74 % 2,67 % 2,60 % 2,53 % 2,46 % 2,39 % 2,32 % -20 % -10 % 0 (v2014) 3,16 % 3,09 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % MATKAILUKYSYNNÄN MUUTOS Ulkomainen kysyntä yhteensä Lähde: Tilastokeskus 19

20 mikä heijastuu myös matkailun työllistämisvaikutuksen herkkyyden kautta työpaikkojen syntymiseen MATKAILUTOIMIALAOJEN TYÖLLISYYS, hlöä % -10 % 0 (v2014) 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % MATKAILUKYSYNNÄN MUUTOS Ulkomainen kysyntä yhteensä Lähde: Tilastokeskus 20

21 Työllistymiskehityksen kulmakertoimeen pystyy vaikuttamaan esimerkiksi nuorten työllistymisen kautta 21

22 Matkailun digiloikka ja saavutettavuus haasteita ja ratkaisuja Matkailuteollisuuden digifragmentaatio => kärkiyritysten kehitystyö sekä kehittyvien yritysten tasonnosto Matkailualan kärkiyritysten liiketoimintaekosysteemin kehittäminen Digiosaamisen kehittäminen eri yritys- ja toimijatasoilla; matkailupalvelujen ostamisen tekeminen helpoksi digitaalisten jakelukanavien kautta. Kynnyksen mataloittaminen digitaalisiin markkinointikanaviin menemiseksi. Matkailukohteiden saavutettavuuden parantaminen digitaalisia palveluja hyödyntämällä (MaaS) ja ohjelmointirajapintojen (API) selvittäminen ja määrittely osana digitaalisten tietovarantojen avaamista matkailupalvelujen myynnin- ja markkinoinnin tehostamiseksi => VR, AR sekä AI kehitys Yritysten ja asiakkaiden tarpeita vastaavien tietoliikenneyhteyksien varmistaminen matkailun näkökulmasta => RESURSOINTI KÄSIPARIT JA RAHA 22

23 Haaste investoinneille: Kaavoitus Kaavarakenne: Useita kaavatasoja poikkeuksineen. Joustamattomuus: Hankkeet vaativat joskus muutoksia. Hitaus: menettelyt monimutkaisia ja hitaita; Asemakaava valituksineen n. 2 v. Kuntien rooli: kaava voi riippua poliittisesta tilanteesta ja koneiston asenteesta. Valitukset: kuka tahansa kuntalainen voi blokata hankkeen. Prosessi: Manuaalinen, monen luukun kautta. Kiinteistöjen käyttötarkoitus: Rajattu myös uusiokäytössä. => 1. Kaavojen määrän vähentäminen - jatkossa sijoittumisen ja muutokset mahdollistava hankekaava? 2. Muuta maankäyttöä varten yleiskaava? 3. Hankekaavan vireillepano-oikeus => kunnasta hankekaavapäätös? 4. Hankekaavamenettelyn nopeuttaminen (käsittelyaika => palvelulupaus)? 5. Valitusoikeus maksulliseksi ja vain asianosaisille (esim. rajanaapurit)? 6. Kaavoitusprosessin digitalisoiminen? 7. Uusiokäytön tarkoitustajausten purkaminen? Caset: Ruka ja Rovaniemi 23

24 Rukan sadan miljoonan investoinnit uhkaavat viivähtää Hankkeesta valituksen tehnyt kuusamolainen ei hyväksy kaupungin noin kahden miljoonan investointia gondolihissiin Matkailu Yle klo 06:

25 Taottava kun rauta kuumaa Taotaan kun rauta on kuumaa - Suomen saaman huomion realisointi matkailutuloksi: Nopeat markkina- ja lentoreittiavaukset, arktinen matkailu uusi tulokulma ympärivuotiselle pohjoiseen luontoon sekä aktiviteettiympäristöön pohjaavaan matkailuun, luontokohteista kertovan matkailumarkkinointiaineiston tuottaminen ja kotimaamatkailun viestintäkampanja Ulkomaisten yksityisen investointien edistäminen matkailualalla mm. majoituskapasiteetin kasvattamiseksi tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi Asiakaslähtöisen matkailupalveluosaamisen nostaminen Seurannan sekä uusien mittareiden kehittäminen toimenpiteiden tuloksellisuuden arvioimiseksi => RESURSOINTI: KÄSIPARIT JA RAHA: HUOMION KOTIUTTAMINEN MATKAILUEUROIKSI EI OLE ILMAISTA EIKÄ TAPAHDU ILMAN TEKIJÖITÄ 25

26 Tuote- ja yhteistyökehityksen painopistealueet Ympärivuotisuus tuotteistus, myynti ja markkinointi Teemojen vahvistaminen: hyvinvointi, ruoka, luonto, city Aluemarkkinoinnin kehitystyö Lakeland, Pohjois-Pohjanmaa, Saaristo => julkishallinnollisten varojen koordinoitu käyttö suurempien kokonaisuuksien luomiseksi Luontomatkailu kasvuun maakunnissa: tuotteistettuja ympärivuotisia helppoja reittejä ja palvelutukikohtia kansallispuistoihin ja retkeilyalueille (31 matkailun ja lähivirkistyksen kannalta keskeistä kohdetta) Arktinen matkailu ympärivuotinen, valtakunnallinen mahdollisuus Terveys- ja hyvinvointimatkailuun kärkituotteita hyödyntäen mm. terveysteknologiaa Ruokamatkailu elämykselliseksi osaksi Suomen matkailumaakuva 26

27