klo Terveyskeskuksen ruokasali/päivätoiminnan tila. Sivu 36 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 65

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunta 4/2012 Kokouspäivämäärä Sivu klo Terveyskeskuksen ruokasali/päivätoiminnan tila Sivu 36 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKISTAJIEN VALINTA PÄIVÄHOIDON TEHTÄVÄALUEEN MUUTTAMINEN 67 VARHAISKASVATUKSEN TEHTÄVÄALUEEKSI PÄIVÄHOIDON JOHTAJAN VIRAN LAKKAUTTAMINEN 69 JA VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJAN VIRAN PERUSTAMINEN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNNÖN 71 VALMISTELU 41 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN KRITEERIT TUKIHENKILÖIDEN JA TUKIPERHEIDEN PALKKIOT JA 76 KULUKORVAUKSET/ TOIMINTAOHJE 43 KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN OHJAAJAN TOIMEN 78 TÄYTTÄMINEN 44 LAUSUNTO PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN 79 ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYKSESTÄ 45 TIEDOKSISAATETTAVAT ASIAKIRJAT VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT TOSITTEITA KOSKEVAN HYVÄKSYJÄN NIMEÄMINEN 92 VAMMAISPALVELUN, PÄIHDEHUOLLON JA TOIMEENTULOTUEN OSALTA

2 Sosiaali- ja terveyslautakunta KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosääntö 4 : Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. KunL:n 58 :n 2 momentin mukaan sosiaali- ja terveyslautakunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet jäsenmäärästä. Esityslista on lähetetty sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenille ja kunnanhallituksen edustajalle. Kokouksen laillisuutta on toteamassa 9 varsinaista jäsentä. Sosiaali- ja terveystoimen johtaja: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

3 Sosiaali- ja terveyslautakunta PÖYTÄKIRJAN TARKISTAJIEN VALINTA Kuntalain 62 :n mukaan sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Hallintosäännön 15 :n 1 momentin mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Sosiaali- ja terveyslautakunta on kokouksessaan päättänyt, että pöytäkirja tarkastetaan viimeistään kokousta seuraavana maanantaina. Sosiaali- ja terveystoimen johtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta valitsee pöytäkirjan tarkastajiksi Atte Paason ja Markku Teräksen. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Atte Paaso ja Markku Teräs.

4 Sosiaali- ja terveyslautakunta PÄIVÄHOIDON TEHTÄVÄALUEEN MUUTTAMINEN VARHAISKASVATUKSEN TEHTÄVÄALUEEKSI Seloste päivähoidon johtaja Anne Mäki Stakes (nykyinen THL) on laatinut Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön, Opetushallituksen, Suomen kuntaliiton sekä muiden asiantuntijatahojen kanssa ohjaamaan päivähoidon toimintaa. Vasu:n perusteet valmistui vuonna 2003 ja toinen tarkistettu painos ilmestyi vuonna Sen pohjana ovat valtioneuvoston periaatepäätöksenä vuonna 2002 hyväksymät Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset, jotka sisältävät yhteiskunnan järjestämän ja valvoman varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen painopisteet. Tässä asiakirjassa määritellään seuraavasti: Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Tarvitaan vanhempien ja kasvatuksen ammattilaisten kiinteää yhteistyötä, kasvatuskumppanuutta, jotta perheiden ja kasvattajien yhteinen kasvatustehtävä muodostaa lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden. Yhteiskunnan järjestämä, valvoma ja tukema varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. Lähtökohtana on kasvatustieteelliseen, erityisesti varhaiskasvatukselliseen, mutta myös laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys lasten kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Varhaiskasvatusta järjestetään valtakunnallisten linjausten mukaisesti varhaiskasvatuspalveluissa, joista keskeisimpiä ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito sekä erilainen avoin toiminta. Varhaiskasvatuspalveluja tuottavat kunnat, järjestöt, yksityiset palveluntuottajat ja seurakunnat. Esiopetus on vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista tarjottavaa suunnitelmallista opetusta ja kasvatusta. Varhaiskasvatus, esiopetus osana varhaiskasvatusta ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän jatkumon.

5 Sosiaali- ja terveyslautakunta Varhaiskasvatuksen piiriin kuuluvat myös oppivelvollisuusikäiset lapset, jotka käyttävät varhaiskasvatuspalveluja. Varhaiskasvatus on laajempi käsite kuin päivähoito. Päivähoidon tehtäväalue järjestää valtioneuvoston hyväksymän määrittelyn mukaisia varhaiskasvatuspalveluita. Näin ollen on perusteltua, että vastuualueen nimi vastaa kattavammin sen järjestämiä toimintoja. Päivähoitolain uudistamisen yhteydessä myös laki tulee muuttumaan varhaiskasvatuslaiksi. Lain uudistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Sosiaali- ja terveystoimen johtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että päivähoidon tehtäväalue muutetaan varhaiskasvatuksen tehtäväalueeksi edellä perustelluista syistä. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päivähoidon johtaja Anne Mäki oli läsnä kokouksessa tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon aikana.

6 Sosiaali- ja terveyslautakunta PÄIVÄHOIDON JOHTAJAN VIRAN LAKKAUTTAMINEN JA VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJAN VIRAN PERUSTAMINEN Paras - hankkeen eli kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukainen Vesilahden ja Pirkkalan muodostama sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava yhteistoiminta-alue vauhditti päivähoidon hallinnon yhdistymistä koulutoimeen. Päivähoidon ja koulutoimenhallinnon yhdistyminen toteutuu Samassa yhteydessä, alkaen, päivähoidon tehtäväalueen nimi muuttuu varhaiskasvatuksen tehtäväalueeksi. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuspalvelut muodostuvat kunnan tai yksityisen järjestämästä päivähoidosta sekä muusta toiminnasta kuten avoimesta varhaiskasvatustoiminnasta. Päivähoidon johtaja vastaa koko varhaiskasvatuksen tehtäväalueesta ja tällä perusteella on tarkoituksenmukaista muuttaa päivähoidon johtajan nimike varhaiskasvatuksen johtajaksi alkaen. Tampereen seutukunnassa tehtävänimikettä varhaiskasvatuksen päällikkö käytetään Pirkkalassa, Nokialla ja Tampereella. Lempäälässä nimikkeenä on päivähoidon johtaja. Sosiaali- ja terveystoimen johtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että Vesilahden kunnan päivähoidon johtajan virka lakkautetaan alkaen ja samasta ajankohdasta lukien kuntaan perustetaan varhaiskasvatuksen johtajan virka edellä perustelluista syistä. Varhaiskasvatuksen johtajan virkaan nimitetään ilman eri hakumenettelyä päivähoidon johtaja Anne Mäki samoin palkkaeduin alkaen.

7 Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päivähoidon johtaja Anne Mäki poistui esteellisenä kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28 1mom).

8 Sosiaali- ja terveyslautakunta KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNNÖN VALMISTELU Kunnanhallitus on kokouksessaan nimennyt työryhmän valmistelemaan päivähoidon hallinnollista siirtoa koulutoimeen alkaen ja yhteistä hallintomallia. Kunnanhallitus on nimennyt työryhmään seuraavat jäsenet: - Armi Lehtimäki, koulutuslautakunnan pj - Nina Kaarlenkaski, Kirkonkylän koulun vararehtori - Tapani Pietilä, sivistystoimenjohtaja - Tarja Heino Tolonen, sosiaali- ja terveyslautakunnan pj - Anne Mäki, päivähoidon johtaja - Pirkko Partanen, sosiaali- ja terveystoimen johtaja Liikunta- ja nuorisosihteeri Sari Juuti ja kirjastonjohtaja Kirsti Torikka ovat olleet mukana johtosäännön valmistelussa oman tehtäväalueensa osalta. Johtosäännön valmisteluun ovat osallistuneet asiantuntijajäseninä hallintojohtaja Minna Hutko-Peltoniemi ja taloussuunnittelija Merja Laakkonen sekä ammattiyhdistyksen keskuudestaan valitsema luottamushenkilö Erja Eskola. Päivähoidon ja koulutoimen henkilöstöllä sekä luottamushenkilöillä (Tyhy-ryhmä) on ollut mahdollisuus kommentoida johtosääntöä sen valmisteluvaiheessa. Työryhmä on saanut valmiiksi esityksen kasvatus ja opetustoimen johtosäännöksi (STL liite 1). Kasvatus- ja opetustoimen johtosäännössä on haettu eri tehtäväalueiden osalta yhtenäinen linja niin sisällössä kuin ulkoasussa. Päivähoidon osalta suurin muutos on päivähoidon tehtäväalueen muuttaminen varhaiskasvatuksen tehtäväalueeksi ja päivähoidon johtajan virkanimikkeen muuttaminen varhaiskasvatuksen johtajan virkanimikkeeksi.

9 Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveystoimen johtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää omalta osaltaan johtosäännön hyväksyttäväksi kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päivähoidon johtaja Anne Mäki oli läsnä kokouksessa tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon aikana.

10 Sosiaali- ja terveyslautakunta LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN KRITEERIT Vesilahden kunnan perhetyö jakaantuu kahteen osaan: 1) lapsiperheiden kotipalveluun ja ehkäisevään perhetyöhön, joka on sosiaalihuoltolain 17 :n mukaista kotipalvelua sekä 2) lastensuojelun perhetyöhön, joka on lastensuojelulain mukainen avohuollon tukitoimi. Lapsiperheiden kotipalvelussa on yksi perhetyöntekijä. Lisäksi lapsiperheiden kotipalvelua järjestetään tarpeen mukaan resurssien rajoissa kotipalvelun kodinhoitajien toimesta. Vuonna 2011 lapsiperheiden kotipalvelua sai 32 perhettä. Kotipalvelu on tilapäistä ja maksullista. Lapsiperheiden asiakasmaksuista on päätetty Vesilahden kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa Tällä hetkellä kotipalvelun maksut ovat seuraavat: 0 2 tuntia tuntia tuntia tuntia 24 Lapsiperheiden kotipalvelun kysyntä on suurempi kuin mitä pystytään tarjoamaan. Koska lapsiperheiden kotipalvelua, perhetyötä, ei pystytä tarjoamaan kaikille sitä palvelua kysyville, on tarpeen määritellä tarkemmin palvelujen kriteerit. Sosiaali- ja terveyslautakunta ei ole aiemmin vahvistanut näitä kriteerejä. Lapsiperheiden kotipalvelun kriteerit: Lapsiperheiden kotipalvelu, josta voidaan käyttää nimitystä ennaltaehkäisevä perhetyö, on sosiaalihuoltolain 17 :n ja 20 :n mukaista lapsiperheiden kotipalvelua, joka sisältää henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon perustuvaa kodinhoidollista ja lastenhoidollista apua. Lapsiperheiden kotipalvelu on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää apua ja tukea Vesilahdessa asuville lapsiperheille. Kotipalvelu on perheen kanssa yhdessä tekemistä sekä käytännön apua. Perheitä autetaan lastenhoidossa ja kodinhoidossa kuten ruuanlaitossa ja kodin perussiisteyden ylläpitämisessä.

11 Sosiaali- ja terveyslautakunta Lapsiperheiden kotipalvelun tavoitteena on tukea ja auttaa vanhempia arjen sujumisessa. Sosiaalihuoltolain 21 :n mukaan kotipalvelua annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen lain 20 :ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista. Palvelupyynnön voi tehdä asiakas tai esimerkiksi neuvolan terveydenhoitaja. Sosiaalityöntekijä tai kotipalveluohjaaja arvioi perhetyön tarpeen perheen yhteydenoton pohjalta puhelimitse. Akuutissa tilanteessa päätös tehdään käytettävissä olevien tietojen pohjalta 1-3 vuorokauden kuluessa. Mikäli ennaltaehkäisevää perhetyötä ei pystytä järjestämään lainkaan, tehdään siitä asiakkaalle valituskelpoinen päätös. Ennaltaehkäisevän perhetyön palvelua voidaan sopia yksi tai muutama käyntikerta kerrallaan. Lapsiperheiden kotipalvelun palvelusaannin kriteerit: Lapsiperheiden kotipalvelua myönnetään tarpeen ja käytettävissä olevien resurssien perusteella. Kotipalvelun tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon avun tarpeen kiireellisyys ja perheen mahdollisuus saada muuta apua tai palvelua. Ensisijaisena kiireellisyyskriteerinä on lapsen arjen turvaaminen, kun lapsen arki ja päivän rutiinit ovat uhattuna vanhemman alentuneen toimintakyvyn vuoksi. Palvelua myönnetään perheille, joissa on alle kouluikäinen lapsi/lapsia, joita toinen vanhempi hoitaa kotona, seuraavien kriteereiden perusteella: - äidin toimintakyvyn alentuminen raskaudesta johtuen - synnytyksen jälkeinen masennus ja uupumus - vanhemman väsymys ja uupumus - monikkoperheen väsymys ja uupumus - lasta/lapsia hoitavan vanhemman sairastuminen tai loukkaantuminen, mikä estää lapsen hoitamisen - vaikea äkillinen elämäntilanteen muutos tai kriisi

12 Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveystoimen johtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä ennaltaehkäisevän perhetyön kriteerit edellä olevan selosteen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

13 Sosiaali- ja terveyslautakunta TUKIHENKILÖIDEN JA TUKIPERHEIDEN PALKKIOT JA KULUKORVAUKSET/ TOIMINTAOHJE Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta ovat osa lastensuojelulain mukaisia avohuollon tukitoimia. Vesilahden kunta on hankkinut tukiperheitä omana toimintana. Tukiperheille on maksettu kulukorvausta 35 /vrk. Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnasta on tehty sopimus Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin kanssa vuonna Tampereen kehyskuntien (Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Nokia, Vesilahti Ylöjärvi) sosiaalityön johtajat ovat keskustelleet kevään 2012 aikana kuntien tukihenkilö- ja tukiperhepalkkioiden ja kulukorvausten yhtenäistämisestä kehyskunnissa. Tukihenkilöiden palkkiot kunnissa ovat keskimäärin 50 euroa/kk, mutta kulukorvaukset vaihtelevat 25 eurosta 100 euroon/kk. Tukiperhepalkkiot vaihtelevat 24 eurosta/vrk 35 euroa/vrk, kulukorvaukset 20 eurosta/vrk - 35 euroon/vrk. Lisäksi joissain kunnissa on tukiperheille maksettu erillisiä matkakorvauksia lapsen kuljettamisesta tukiperheeseen. Kehyskuntien sosiaalityön johtajat esittävät kuntien sosiaali- ja terveyslautakunnille tukihenkilöille maksettavaksi kulukorvausta 100 euroa/kk, ja tukiperheille maksettavaksi palkkiota 35 euroa/vrk ja kulukorvausta 35 euroa/vrk siten, että viikonlopusta maksetaan kolmelta vuorokaudelta. Lisäksi tukiperheille esitetään maksettavaksi matkakulut lapsen kuljettamisesta tukiperheen ja kodin välillä Kelan matkakorvaustaksan mukaisesti, joka v.2012 on 0,20 euroa/km. Sosiaali- ja terveystoimen johtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää 1. että tukihenkilöille maksetaan kulukorvausta 100 euroa/kk, 2. ja että tukiperheille maksetaan palkkiota 35 euroa/vrk ja kulukorvausta 35 euroa/vrk siten, että viikonlopusta maksetaan kolmelta vuorokaudelta. Lisäksi tukiperheille maksetaan lapsen kuljettamisesta tukiperheen ja kodin välillä aiheutuvat matkakulut Kelan matkakorvaustaksan mukaisesti.

14 Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätös: 3. Tämä toimintaohje tulee voimaan alkaen. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

15 Sosiaali- ja terveyslautakunta KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN OHJAAJAN TOIMEN TÄYTTÄMINEN Sosiaali- ja terveyslautakunta on julkaissut kuntouttavan työtoiminnan ohjaajaa koskevan hakuilmoituksen sähköisessä rekrytointijärjestelmässä. Määräaikaan mennessä toimeen jätettiin 13 hakemusta, joista kolmen hakemus saapui määräajan päättymisen jälkeen. Lisäksi kaksi hakijaa on perunut hakemuksensa. Kelpoisuusehtona kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan toimeen on tehtävään soveltuva sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto tai soveltuva aikaisempi opistoasteen tutkinto (Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005/6 ). Kaikki määräaikaan mennessä hakemuksensa jättäneet täyttävät toimen kelpoisuusvaatimukset. Yhteenveto hakijoista on liitteenä (STL LIITE 1). Haastatteluryhmä, jossa olivat mukana vs. sosiaalityöntekijä Hanna Kataja, sosiaali- ja terveystoimen johtaja Pirkko Partanen sekä kuntoutussihteeri Terttu Tuovinen, haastatteli Pirjo Silvennoisen ja Piritta Jalosen, Kristiina Krans-Suonpään sekä Mia Kujalan Sosiaali- ja terveystoimen johtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää valita Vesilahden kunnan kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan toimeen sosionomi AMK Pirjo Silvennoisen Lempäälästä ja hänen kieltäytymisensä varalle sosionomi AMK Piritta Jalosen Lempäälästä. Perustelut: Pirjo Silvennoisella on laaja työkokemus sosiaalihuollon ohjaus- ja kuntoutustehtävistä sekä monipuolinen ko. tehtäväalueen tuntemus. Haastattelussa Pirjo Silvennoinen osoitti innostuneisuutta kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseen, kokonaisvaltaista, vastuullista työotetta ja kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

16 Sosiaali- ja terveyslautakunta LAUSUNTO PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYKSESTÄ Toukokuussa 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki siirtää kuntien järjestämisvastuulla olevan sairaankuljetuksen sairaanhoitopiirien järjestämisvastuulle vuoteen 2013 mennessä. Toimintakokonaisuutta kutsutaan jatkossa ensihoitopalveluksi, ja siitä tulee kiinteä osa terveydenhuollon päivystyspalveluja. Samalla luovutaan käsitteestä sairaankuljetus. Jatkossa ensihoitopalvelu on terveydenhuollon toiminnallinen osa, joka vastaa pääasiassa hoitolaitosten ulkopuolella olevien potilaiden kiireellisestä hoidon tarpeen arvioinnista ja kuljetuksesta. Terveydenhuoltolaissa ja sen nojalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ensihoitopalvelusta säädetään, että sairaanhoitopiiri tekee ja vahvistaa ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, päätetään tavoiteajoista, joiden sisällä ensihoitopalvelun tulisi tavoittaa potilaat sairaanhoitopiirin eri osissa erikseen kuvatun riskialuejaottelun mukaisesti sekä kuvataan tarkemmin palvelun sisältöä. Ensihoidon palvelutasopäätöksen valmistelusta on vastannut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskus. Palvelutasopäätöksen sisältö on tarkistettu sairaanhoitopiirin johtavien viranhaltijoiden kanssa. Pirkanmaan kunnilta pyydetään lausuntoa palvelutasopäätöksestä mennessä. Sairaanhoitopiiri tekee lopullisen sopimuksen kiireellisten potilaskuljetusten järjestämisestä Tampereen Aluepelastuslaitoksen kanssa heinäkuun 2012 loppuun mennessä. Sairaanhoitopiirin hallitus käsittelee jäsenkuntien antamat lausunnot palvelutasopäätösesityksestä, minkä jälkeen sairaanhoitopiirin valtuusto tekee siitä päätöksen kokouksessaan Palvelutasopäätös julkaistaan sairaanhoitopiirin Internet-sivuilla PALVELUTASOON LIITTYVÄT SÄÄDÖKSET Palvelutasopäätös pohjautuu perustuslakiin, lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista sekä terveydenhuoltolakiin ja asetukseen ensihoitopalveluista.

17 Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveydenhuoltolain mukaan ensihoitopalveluiden järjestämisvastuu siirtyy sairaanhoitopiireille vuoden 2013 alusta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu terveydenhuoltolain mukaisesti. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Terveydenhuoltolaissa tarkoitetun ensihoitopalvelun tehtävistä ja palvelutasopäätöksen sisällöstä säädetään tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella (340/2011) ensihoitopalvelusta. Asetuksen säännökset koskevat soveltuvin osin myös hoitolaitosten välisiä potilassiirtoja silloin, kun potilaan tilan edellyttämän hoidon ja valvonnan turvaamiseksi on tarkoituksenmukaista käyttää potilaan kuljettamiseen ensihoitopalvelun tai muun toimintayksikön ambulanssia. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus, tavoitteet potilaan tavoittamisajasta ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Palvelutasopäätöksessä on määriteltävä ensihoitopalvelun sisältö siten, että palvelu on toteutettava tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja siinä on otettava huomioon ensihoidon ruuhkatilanteet. Sairaanhoitopiirien on turvattava ensihoitopalvelujen saatavuus mahdollisimman yhdenvertaisesti alueellaan. Palvelutasopäätöksen toteutumista on seurattava säännöllisesti ja palvelutasopäätöstä on päivitettävä tarvittaessa. Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi päättää ensivastetoiminnan sisällyttämisestä osaksi ensihoitopalvelua. ENSIHOITOPALVELUN SISÄLTÖ Terveydenhuoltolaissa määritelty ensihoitopalvelu sisältää aiemmin kansanterveyslaissa, erikoissairaanhoitolaissa ja sairaankuljetuksesta annetussa asetuksessa käytetyt käsitteet sairaankuljetus, ensihoito ja lääkinnällinen pelastustoiminta. Ensihoitopalvelu on kokonaisuus, joka vastaa potilaan kiireellisestä tilanarviosta ja tarvittaessa ensihoidosta ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella ja tarvittaessa potilaan kuljettamisesta tarkoituksenmukaisimpaan terveydenhuollon yksikköön.

18 Sosiaali- ja terveyslautakunta Päivystystoimintoja keskitettäessä korostuu potilaiden tarkoituksenmukainen hoitoonohjaus. Näin voidaan vähentää turhia potilassiirtoja ja siten vapauttaa ambulansseja tarkoituksenmukaisiin tehtäviin. Kiireettömät ennalta suunnitellut hoitolaitosten väliset potilassiirrot, aikatilauskuljetukset ja kotiinkuljetukset eivät kuulu ensihoitopalvelun järjestämisvastuulle ellei sairaanhoitopiiri toisin päätä. Siirtokuljetusten koordinointi on erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen tehtävä. Tavoitteena on koko kuljetuskapasiteetin hyödyntäminen ja tehokas logistiikka. Kun siirtokuljetusten koordinointi ensihoitokeskusten tekemänä käynnistyy, hätäkeskukset eivät enää välitä kiireettömiä siirtokuljetuksia. Siirtokuljetusten ja ensihoitotehtävien kokonaisuuden hallinta ja tehokas logistiikka on välttämätöntä kuljetuskapasiteetin hyödyntämiseksi kustannustehokkaasti. Ensihoitopalvelu tulee suunnitella siten, että se mahdollistaa saumattoman yhteistoiminnan hätäkeskuksen, pelastustoimen, poliisin sekä muiden toimijoiden kanssa. Ensihoidon palvelutasopäätöksessä on määritelty ensihoitopalvelun saatavuus, taso ja sisältö ensihoitopalvelun toimintaalueella. Palvelutasopäätös perustuu riskianalyysiin, erilaisiin sairastumis- ja onnettomuusuhkiin sekä muihin ensihoidon tarpeeseen vaikuttaviin paikallisiin tekijöihin. Riskianalyysissä on otettu huomioon alueella vakituisesti oleskeleva väestö ja sen ikärakenne, vapaa-ajan asutus ja matkailu, liikenteelliset seikat sekä alueen erityiset onnettomuusriskit ja niistä todennäköisesti aiheutuvien henkilövahinkojen määrä. Palvelutasopäätöksessä on huomioitu eri viranomaisten näkökulmat ja riskianalyysit. Palvelutasopäätöksessä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alue on jaettu yhden neliökilometrin kokoisiksi alueiksi, jotka luokitellaan riskialueluokkiin asetuksen 5 :ssä säädetyllä tavalla. Palvelutasopäätöksessä asetetaan kussakin riskialueluokassa ohjeelliset tavoittamisajat ensihoitopalvelun yksiköille jokaisessa asetuksen 6 :n mukaisessa tehtäväkiireellisyysluokassa. PIRKANMAAN RISKIALUELUOKITUS Pirkanmaa on jaettu viiteen riskialueluokkaan. Ensihoidon hälytystehtävät jaetaan hätäkeskuksessa tehtävän riskinarvioinnin perusteella neljään tehtäväkiireellisyysluokkaan.

19 Sosiaali- ja terveyslautakunta Asetuksen 7 :n mukaisesti palvelutasopäätöksessä määritellään tavoittamisajat, jotka pyritään toteuttamaan. Tavoittamisaika lasketaan siitä, kun hätäkeskus on hälyttänyt yksikön ja kun yksikkö ilmoittaa olevansa kohteessa. Saman riskialueluokan väestön tulee saada yhdenvertainen palvelu koko sairaanhoitopiirin alueella. Sairaanhoitopiirien on sovittava yhtenäisistä käytännöistä reuna-alueidensa ensihoitotehtävien hoitamisesta. Ensihoitopalvelun saatavuus riippuu ensihoitoyksiköiden lähtövalmiudesta ja tehtävämääristä (päällekkäistehtävät). Suurimman haasteen tasapuolisen valmiuden suunnittelussa Pirkanmaalla muodostavat 2- ja 3-riskialueet, joita on kaikissa suuremmissa taajamissa. Palvelutasopäätöksessä lääketieteellisesti hyväksyttävät potilaiden tavoittamisajat on turvattu sijoittamalla näille riskialueille vähintään osavuorokauden ajan välittömässä lähtövalmiudessa oleva ensihoitoyksikkö. Tätä valmiutta tuetaan niillä ensihoitoyksiköillä, jotka ovat välittömässä lähtövalmiudessa ympäri vuorokauden. Hoitotasoiset yksiköt on sijoitettu alueelle siten, että ne tavoittavat potilaat enintään 30 minuutissa. Hoitotasoiset yksiköt toimivat aluevastuussa omalla ensihoitoalueellaan. Ensihoitopalvelun saatavuus Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä riskialueittain ja tehtäväkiireellisyysluokittain on kuvattu yksityiskohtaisesti palvelutasopäätöksessä. ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMINEN PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä palvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palveluntuottajalta. Ensihoitopalvelu on kokonaisuus, joka vastaa potilaan kiireellisestä ensihoidosta ensisijaisesti terveydenhuollon laitoksen ulkopuolella ja tarvittaessa potilaan kuljettamisesta tarkoituksenmukaisimpaan terveydenhuollon yksikköön. Edellä tarkoitetut kiireelliset potilaskuljetukset järjestetään Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä yhteistoiminnassa aluepelastuslaitoksen kanssa sen toiminta-alueella.

20 Sosiaali- ja terveyslautakunta Muilta osin kiireelliset kuljetukset kilpailutetaan. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Tampereen aluepelastuslaitos ovat tehneet aiesopimuksen ensihoidon tuottamisesta aiesopimuksessa mainituilla alueilla. Aluepelastuslaitoksen nykyiseen toiminta-alueeseen kuuluvat Nokia, Pirkkala, Ruovesi, Tampere ja Valkeakoski. Aluepelastuslaitos on ilmoittanut halukkuutensa luopua yhteistyöstä Ruoveden ja Valkeakosken kanssa sekä aloittaa yhteistyön Ylöjärven ja Lempäälän sekä Vesilahden kanssa. Muiden kuin Tampereen aluepelastuslaitoksen toiminta-alueeseen kuuluvien kuntien kiireellisten potilaskuljetusten kilpailutus on käynnistetty. Ensihoitopalvelu sisältää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella hoitolaitosten väliset potilassiirtokuljetukset. Ensihoitokeskus koordinoi ja yhteen sovittaa kiireettömiä potilassiirtokuljetuksia. Asianomaiset yksiköt ovat ensihoitokeskuksen käytettävissä esimerkiksi suuronnettomuustilanteissa. Palvelun saavutettavuus ja logistinen optimointi on toteutettu siten, että kiireettömät kuljetukset on jaettu viiteen toiminta-alueeseen ja kuuteen asemapaikkaan. Kuljetuksia hoitaa yhteensä 27 yksikköä. Kiireettömien potilaskuljetusten kilpailutus on tehty ja hankintapäätökset ovat lainvoimaisia. Toiminta käynnistyy kaksivaiheisesti ja alkaen. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätös sisältää ensivastetoiminnan. Ensivastetoiminnasta sovitaan erikseen aluepelastuslaitosten, puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun kanssa. Ensivastetoiminta kannattaa olla mukana palvelutasopäätöksessä, koska se on välttämätön osa ensihoitopalvelun kokonaisuutta erityisesti Pirkanmaan reuna-alueilla, myös Vesilahden kunnan alueella. ENSIHOIDON PALVELUTASO JA KUSTANNUSTENJAKO Valmisteluvaiheessa on ollut esillä kolme erilaista palvelutaso- ja kustannustenjakomallia (1, 2 ja 3). Asiaa on käsitelty kaksi kertaa kunnallisjohtajien ja terveyskeskuksien johdon kokouksessa.

21 Sosiaali- ja terveyslautakunta Pirkanmaan sairaanhoitopiiri esittää palvelutasomallia 2, sekä kustannustenjakomallia 2, jossa kustannukset muodostuvat 50 % euroa/asukas ja 50 % tehtäviin käytetyn ajan mukaan. Em. kokousten jälkeen Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä on pyydetty vielä palvelutasomalli 2:sta kaksi uutta kustannustenjakomallia (4 ja 5). Vesilahden vuosikustannukset palvelutasomalli 2:sta eri kustannustenjakomalleilla ovat seuraavat: - kustannustenjakomalli 1 (asukaspohjainen jako) /v - kustannustenjakomalli 2 (50 % euroa/asukas, 50 % käytetty aika) /v - kustannustenjakomalli 3 (70 % euroa/asukas, 30 % käytetty aika) /v - kustannustenjakomalli 4 (40 % euroa/asukas, 60 % käytetty aika) /v - kustannustenjakomalli 5 (30 % euroa/asukas, 70 % käytetty aika) /v

22 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kustannukset sisältävät kiireellisen sairaankuljetuksen, ensihoitokeskuksesta kunnan kustannusosuuden, kiireettömän potilaskuljetuksen ja ensivasteen. Vesilahden kunnan talousarviossa vuodelle 2012 on budjetoitu sairaankuljetukseen, aluepelastuslaitoksen ajoihin ja kiireettömiin potilaskuljetuksiin Palvelutasomalli 2:sta eri kustannustenjakomallien väliset kustannuserot ovat Vesilahden kohdalla vähäiset, mutta edullisin niistä on kustannustenjakomalli 5 (30 % euroa/asukas, 70 % käytetty aika). Lempäälän ja Vesilahden nykyiselle sairaankuljetusyritykselle on tullut vuonna 2011 Akaasta 175 tehtävänantoa (sis. sekä ajetut että perutut). Vesilahden kiireellisiä tehtäviä (A, B, C) on sairaankuljetuksella ollut yhteensä n. 120 vuonna 2011 ja ei kiireellisiä D-tehtäviä n. 100 vuonna Siten sairaankuljetuksella on ollut Vesilahdessa keskimäärin 1 kiireellinen tehtävä joka kolmas päivä vuonna ENSIHOITOYKSIKÖIDEN ASEMAPAIKAT, VALMIUS, TASO JA MÄÄRÄT KUNNITTAIN Palvelutasopäätöksessä on esitetty yksityiskohtaisesti ensihoitoyksiköiden asemapaikat, valmiustasot ja määrät kunnittain. Esityksen mukaan Lempäälän ja Vesilahden alueille sijoittuu kaksi ensihoitoyksikköä; yksi perustason yksikkö (kaksi ensihoitajaa) välittömässä lähtövalmiudessa 24h 7 päivänä viikossa lähtöpiste Lempäälän pääterveysasema ja yksi perustason yksikkö (kaksi ensihoitajaa) välittömässä lähtövalmiudessa virka-aikana klo 8-16, lähtöpiste Vesilahden terveysasema. Palvelua täydennetään ensivastesopimuksella. Kokonaisuutena yksiköt on suunniteltu huolellisesti sijainniltaan vastaamaan ensihoitotarpeisiin mahdollisimman yhdenvertaisesti koko Pirkanmaan alueella. Tämän lisäksi suunnitelmaan sisältyy ensihoitokeskuksen resurssit ja kenttäjohtajajärjestelmä. Suunniteltu johtamisjärjestelmä lisää kokonaisuuden kustannuksia yleisen valmiuden ja ensihoitopalveluiden saavutettavuuden parantumisen lisäksi.

23 Sosiaali- ja terveyslautakunta ENSIHOITOPALVELUN YKSIKÖT, HENKILÖSTÖN PÄTEVYYSVAATIMUKSET JA KOULUTUS Ensihoitopalvelun yksiköllä tarkoitetaan ensihoitopalvelun operatiiviseen toimintaan kuuluvaa kulkuneuvoa ja sen henkilöstöä. Ensihoitopalvelun yksiköitä voivat olla ambulanssien lisäksi esimerkiksi johto- ja lääkäriauto. Pirkanmaan ensihoitopalveluun kuuluvat yksiköt ja henkilöstön pätevyysvaatimukset on määritelty ensihoitopalvelusta annetun asetuksen mukaisesti. Ensihoidon ruuhka- ja erityistilanteissa voidaan asetuksen vaatimuksista tilapäisesti poiketa. Tällaisia tilanteita ovat suuronnettomuus- tai muut tilanteet, joissa normaalisti valmiudessa oleva henkilöstö ei riitä ja joudutaan lyhyellä varoitusajalla perustamaan ylimääräisiä yksiköitä. Ensihoitopalvelun yksiköiden henkilöstöllä on oltava vähintään asetuksen mukainen koulutus. Hoitotasolla työskenteleviltä vaaditaan C1- luokan ajo-oikeus. Henkilöstön koulutusvaatimukset koskevat ensivaste-, perustaso-, hoitotaso- ja kenttäjohtoyksiköitä. Koulutusvaatimukset tulee olla täytettyinä vuoden 2013 loppuun mennessä. Ensihoitokeskus järjestää henkilöstölle ensihoitopalvelun ylläpitokoulutusta. Henkilöstön osaamista seurataan ensihoidon näyttökoejärjestelmällä (web-teoriaosuus ja käytännön osuus) sekä LOVE-lääkehoidon näyttökoejärjestelmällä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri, ympärivuorokautinen ensihoitolääkärin päivystys ja ympäri vuorokauden toimivat ensihoitopalvelun kenttäjohtajat. Palvelutaso 2 malli turvaa mallia 1 paremmin koulutetun ja pätevyysvaatimuksen täyttävän henkilöstön riittävyyden koko Pirkanmaan alueella, minkä vuoksi se on perusteltu vaihtoehto. ENSIHOIDON TOIMEENPANON AIKATAULU Siirtokuljetuksien siirtyminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vastuulle voi tapahtua , jolloin ensihoidon tehtäväkokonaisuus siirtyy Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoidettavaksi. Vuoden 2012 kuntien sopimuksen pitävät sisällään niin ensihoitotehtävät kuin kiireettömän sairaankuljetuksen, jonka vuoksi niitä ei voi aikataulullisesti eriyttää.

24 Sosiaali- ja terveyslautakunta VESILAHDEN KUNNAN LAUSUNTO Vesilahden kunta pitää palvelutasovaihtoehtojen riskianalyysiä kunnan osalta pääosin oikeansuuntaisena. Palvelutasoehdotus 24/7 valmiudessa olevan ensihoitoyksikön sijoittaminen Lempäälään on hyväksyttävissä, kun huomioidaan, että uusi ensihoitoyksikkö on suunniteltu Vesilahteen. Sen sijaan Vesilahden kunta ei hyväksy ensihoitoyksikön tason heikennystä nykyisestä hoitotason yksiköstä perustason yksikköön (p+p). Vesilahden kunta edellyttää, että Lempäälään sijoitettava yksikkö on hoitotason yksikkö, jotta mm. kauempana sijaitsevissa kohteissa voidaan antaa vaativampaakin ensihoitoa. Vesilahden yksikkö olisi tarkoituksenmukaista sijoittaa Lempäälän terveyskeskuksen yhteyteen ja miehittää se klo aikataululla ehdotetun klo 8-16 aikataulun sijaan. Lempäälän ja Vesilahden alueella on runsaasti työmatkaliikennettä ja vilkkaasti liikennöityjä teitä, joilla on vuoden aikaan runsaasti liikenneonnettomuuksia klo välillä. Jos Lempäälään sijoitettava yksikkö pysyy hoitotason yksikkönä, hoitotason ja perustason yksikkö samalla lähtöpaikalla tukevat toisiaan. Vesilahden kunta kannattaa palvelutasomallia 2 ja kustannustenjakomallia 5. Palvelutasomalli 2 turvaa palvelutasomallia 1 paremmin koulutetun ja pätevyysvaatimuksen täyttävän henkilöstön riittävyyden koko Pirkanmaan alueella, minkä vuoksi se on perusteltu vaihtoehto. Vesilahden kunta on kuitenkin huolestunut kustannusten voimakkaasta kasvusta ensihoidon järjestämisvastuun siirtyessä sairaanhoitopiirille. Vesilahden kustannukset yli kaksinkertaistuvat nykyisiin verrattuina. Liite 1: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätös

25 Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveystoimen johtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus antaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle edellä esitetyn lausunnon Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätöksestä. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

26 Sosiaali- ja terveyslautakunta TIEDOKSISAATETTAVAT ASIAKIRJAT Talousarvion toteuma kerrotaan kokouksessa. Sosiaali- ja terveystoimen johtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi.

27 Sosiaali- ja terveyslautakunta VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 51 1 mom: kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen alaisen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. 2 mom: Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi viimeistään sen ajan kuluessa, jossa 89 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä (14 vrk). 3 mom: Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei saa kuitenkaan ottaa: 1) lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimielinmenettelyä koskevia asioita eikä 2) yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioita. Valtuuston hyväksymässä sosiaali- ja terveystoimen johtosäännössä on määritelty ne asiat, joista sosiaali- ja terveyslautakunnan alaiset viranhaltijat päättävät. Sosiaali- ja terveystoimen johtosäännön 8 :n mukaan siirrettyä toimivaltaa käyttäessään viranhaltijan on noudatettava sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamia ohjeita sekä pidettävä päätöksistään pöytäkirjaa. Kokoukseen tuodaan nähtäväksi viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat ajalta : Vt. johtava lääkäri Johtava hoitaja Kotipalveluohjaaja Päivähoidon johtaja

28 Sosiaali- ja terveyslautakunta Päiväkodin johtajat Sosiaalityöntekijä Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Sosiaali- ja terveystoimen johtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää 1) merkitä tiedokseen viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat ajalta ja 2) ilmoittaa, ettei viranhaltijoiden päätöksissä ole KuL 51 :n perustein sosiaali- ja terveyslautakunnan käsiteltäväksi otettavia asioita. Päätös: Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 2) merkitä tiedokseen viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat ajalta ja 3) ilmoitti, ettei viranhaltijoiden päätöksissä ole KuL 51 :n perustein sosiaali- ja terveyslautakunnan käsiteltäväksi otettavia asioita.

29 Sosiaali- ja terveyslautakunta TOSITTEITA KOSKEVAN HYVÄKSYJÄN NIMEÄMINEN VAMMAISPALVELUN, PÄIHDEHUOLLON JA TOIMEENTULOTUEN OSALTA Sosiaalityöntekijä Kirsi Lassila on virkavapaalla saakka ja hän on ilmoittanut irtisanoutuvansa sosiaalityöntekijän virasta alkaen. Sosiaalityöntekijän sijaisuutta tulee hoitamaan sosiaalityön opiskelija Kaisa Aaltonen-Siivari alkaen. Kunnan taloussäännön 15 :n mukaan toimielin tai muu viranomainen määrää vuosittain ne henkilöt, jotka sen puolesta hyväksyvät tositteet. Vastaanottaja ei voi toimia hyväksyjänä. Sosiaali- ja terveystoimen johtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää nimetä Kaisa Aaltonen-Siivarin päihdehuollon, toimeentulotuen ja vammaispalvelun menojen hyväksyjäksi sekä toimeentuloturvassa toimeentulotuen ja välitettävien etuuksien maksunmäärääjäksi alkaen. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.