Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40 B, KOKKOLA PB 77, Torggatan 40 B, KARLEBY Puh/Tfn: , faksi/fax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU-2003-Y-779 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisessa hakemusasiassa, joka koskee turkistarhan pitoa Evijärven kunnassa. HAKIJA Korpikettu Kultalahti Oy Yhteyshenkilö Asko Kultalahti Ruunarinkuja EVIJÄRVI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Korpikettu Kultalahti Oy on hakenut ympäristölupaa turkistarhan pitämiselle ja nykyisen toiminnan laajentamiselle. Lupaa on haettu 1500 siitosnaarasminkin ja 2100 siitosnaarasketun pitämiseen. Nykyinen eläinmäärä on 1200 siitosnaaraskettua, 200 siitosnaarassupia, 800 siitosnaarasminkkiä ja 30 siitosnaarashilleriä. Tarha sijaitsee Evijärven kunnan Haapajärven kylässä tiloilla Mäntyniemi RN:o 3:121, Koivuniemi 2 RN:o 3:147, Uusimäki RN:o 3:28 ja Sinikettualue RN:o 2:98. Uudet varjotalot on tarkoitus sijoittaa pääosin nykyisten varjotalojen itäpuolelle tiloille Koivuniemi 2 RN:o 3:147 ja Mäntynotko RN:o 3:154. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 7 :n perusteella alueellinen ympäristökeskus on velvoittanut toiminnanharjoittajaa hakemaan toiminnalle ympäristölupaa. Luvan hakemiseen velvoittava päätös on annettu Tässä päätöksessä on määrätty, että ympäristölupahakemus on jätettävä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n mukaan vähintään 600 siitosnaarasketun turkistarhan ympäristölupa käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty Länsi-Suomen ympäristökeskukselle Länsi-Suomen ympäristökeskus on kirjeellään kehottanut toiminnanharjoittajaa täydentämään lupahakemustaan nykyisiä lupia, sijaintikarttaa, asemapiirrosta, varjotalojen leikkauskuvia, naapureiden nimiä ja osoitteita, lannanlevityssopimuksia ja tarhan valumavesien käsittelyä koskevilla asiakir-

2 2 joilla. Kehotus on uusittu Toiminnanharjoittaja on täydentänyt hakemustaan ja ympäristökeskukselle saapuneilla lisäselvityksillä. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Evijärven kunnan asunto- ja ympäristölautakunta on antanut Korpikettu Ky/Asko Kultalahdelle ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan 1200 siitosnaarasketun pitämiselle Evijärven kunnan Haapajärven kylässä tiloilla Mäntyniemi RN:o 3:121, Uusimäki RN:o 3:28 ja Sinikettualue RN:o 2:98. Lupapäätöksessä hakijaa on velvoitettu hakemaan uutta ympäristölupaa mennessä. Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. TURKISTARHAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Korpikettu Kultalahti Oy:n tarha sijaitsee Evijärven kunnan Haapajärven kylässä Evijärveltä Purmojärvelle menevän maantien länsipuolella noin 0,5 km etäisyydellä maantiestä. Evijärven keskustaajamaan on matkaa noin 3,5 km. Lähimpiin naapureiden omistamiin asuinrakennuksiin on matkaa 240 m (Tapani Kultalahti), 270 m (Aulis Lassila) ja 290 m (Uljas Lassila). Lähimmällä naapurilla on oma tarha. Naapuritarha sijaitsee asutuksen ja laajennusosan välissä. Etäisyys Evijärveen Mustapäkin ja Kirsinpäkin kautta laskevaan Tummunniitynojaan on 500 m. Tarha-alueen maaperästä ei hakemuksessa ole selvitystä. Tarhalle tehdyn maastotarkastuksen yhteydessä maaperästä otettiin lusikkakairalla näytteitä. Kentällä tehdyn määrityksen mukaan maalaji on hiekkamoreenia (hkmr). Maaperä on huonosti vettä läpäisevää. Tarha ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai muulla vedenhankintaan käytettävällä alueella. TURKISTARHAN TOIMINTA Korpikettu Kultalahti Oy tarhaa kettuja, supeja, minkkejä ja hillereitä. Ympäristölupaa on haettu 1500 siitosnaarasminkin ja 2100 siitosnaarasketun pitämiseen. Siitosminkkien luvussa on mukana tarhattavat hillerit ja vastaavasti siitoskettujen luvussa tarhattavat supit. Laajennuksen jälkeen tarhan tuotto on pentutuloksesta riippuen ketun/supinnahkaa ja noin 6800 minkin/hillerinnahkaa vuodessa. Tarha-alueen kokonaispinta-ala on noin 8,2 ha, josta uuden tarha-alueen osuus on noin 4 ha. Varjotaloja on laajennusosa mukaan lukien 63 kappaletta, joista uusia taloja on 31 kappaletta. Talojen yhteispituus tulee olemaan 6300 m. Nykyisten varjotalojen yhteispituus on 3365 m. Laajennus on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe käsittää 14 uutta varjotaloa ja toinen vaihe 17 uutta varjotaloa. Lupaa on haettu molempien vaiheiden toteuttamiseen. Hakija ei ole esittänyt hakemuksessaan rakentamisen aikataulua. Tarhalla ei ole omaa rehun valmistusta. Rehu hankitaan Kaustisen Turkisrehu Oy:ltä, joka toimittaa rehun tarha-alueella oleviin siiloihin. Tarhalla on oma nahoittamo, jonka yhteydessä on myös toimisto- ja huoltotilat. Lisäksi tarha-alueella on häkkivarasto. Tarha-alueen luoteiskulmaan on tarkoitus rakentaa lannan välivarasto, jonka hyötytilavuus on 900 m 3.

3 3 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Lanta ja sen käsittely Hakemuksen mukainen eläinmäärä ( 2100 siitosnaaraskettua, 1500 siitosnaarasminkkiä) tuottaa lantaa 1425 m 3 vuodessa. Lanta kuivitetaan turpeen, kutterinpurun, lastuvillan ja oljen avulla. Kuivikkeita käytetään m 3 vuodessa. Turpeen osuus kuivikkeista on noin 300 m 3. Hakemuksen mukaan lanta poistetaan kettuhäkkien alta kerran vuodessa. Tarhalla ei ole lantalaa. Lantaa on varastoitu maanvaraisella alustalla tarha-alueella. Lantaa on myös ajettu varastoitavaksi pattereissa levityspelloille. Hakemuksen mukaan tarhalle rakennetaan tiivispohjainen lannan välivarasto, jonka hyötytilavuus on suunnitelman mukaan 900 m 3 ( 600 m 2 ). Välivarasto on sijoitettu asemapiirroksessa tarha-alueen luoteiskulmaan. Välivarastosta osa lannasta ajetaan pellolle lannoitteeksi. Yhtiöllä on omaa peltoa 50 ha. Lisäksi yhtiö on tehnyt lannan luovutussopimuksen (400 m 3 ) toisen viljelijän kanssa. Se osa lannasta jota ei ajeta pellolle, siirretään käsiteltäväksi Evijärven Lantalinkki-nimiselle yhtiölle. Korpikettu Kultalahti Oy on lantaa varastoivan ja käsittelevän yhtiön osakas. Sade- ja jätevesien käsittely Nykyisissä varjotaloissa ei ole räystäskouruja. Räystäät ulottuvat vähintään 35 cm:n päähän varjotalojen seinistä. Tarha-alueen ympärille on kaivettu kuivatusojat. Tällä hetkellä tarha-alueen vedet johdetaan pintavaluntana ympärysojiin. Ojitusta täydennetään kaivamalla oja myös uuden alueen ympärille. Kaikki uudet varjotalot (32-63) varustetaan vesitiiviillä alustalla. Alustoilta vedet on tarkoitus johtaa suodatusojien kautta laskeutusaltaisiin (2 kpl) ja altaista sorasuodattimien kautta purkuojiin. Eläimet juotetaan kupeista. Myös uusiin varjotaloihin on tarkoitus asentaa kuppijuottojärjestelmä. Ruokintalaitteiden (rehusiilot, trukit) pesuvedet sekä huoltotilojen wc-vedet johdetaan sakokaivon kautta hiekkasuodattimeen. Hiekkasuodattimen mitoituksesta ei hakemuksessa ole selvitystä. Sakokaivolietteet ajetaan pellolle lannoitteeksi tai viedään lannan mukana jatkokäsittelyyn. Muut jätteet ja niiden käsittely Turkiseläinten ruhot ( 90 t/vuosi) ja kaavintarasva toimitetaan Kaustisen Turkisrehu Oy:lle destruktoitavaksi. Itsestään kuolleet eläimet on haudattu tarha-alueelle. Nahoituksessa syntyvä käytetty puru ( n. 40 m 3 /vuosi) on poltettu omassa kattilassa. Kierrätyskelpoiset jätteet (metallit, muovit 500 kg/v), sekajäte ( 1 m 3 /v) ja ongelmajätteet ( öljy 20 l/v) on toimitettu Evijärven kunnan järjestämään vastaanottopisteeseen.

4 4 Tarha-alueella on polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 2100 l. Muita öljytuotteita säilytetään tiiviissä astioissa enintään 20 litraa kerrallaan TOIMINNAN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Lupahakemuksessa ei ole esitetty toiminnan vaikutusten tarkkailua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Evijärven kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipisteessä ja Evijärven kunnantalolla. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Tarkastus tarhalla Asian valmisteluun liittyen turkistarhalla pidettiin tarkastus Tarkastuksessa verrattiin hakemusasiakirjojen tietoja todelliseen tilanteeseen. Samalla kirjattiin pöytäkirjaan lupahakemuksen käsittelyn kannalta oleellisia täydentäviä ja täsmentäviä tietoja. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty hankkeen valmisteluasiakirjoihin. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole esitetty. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Evijärven kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Evijärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta on lausunnoissaan todenneet, että terveydensuojelulain 2 :n mukaan elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä niin, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleet yksittäiset eläimet tulee hävittää EY:n sivutuoteasetuksen (N:o 1774/2002) mukaisesti. Nahkotut ruhot, kaavintarasva ja rasvainen puru on toimitettava laitokseen, jolla on viranomaisen antama lupa niiden vastaanottamiseen ja käsittelyyn. Toiminnan harjoittaminen ja jätteiden käsittely on hoidettava niin, että siitä ei aiheudu terveyshaittaa (TSL 2, 22 ) Evijärven kunnanhallitus on ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa hankkeesta, mikäli noudatetaan kunnan terveysvalvonnan antamia ohjeita. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle varattiin tilaisuus vastineen antamiseen. Hakija ei halunnut jättää kirjallista vastinetta.

5 5 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Korpikettu Kultalahti Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhan pitämiselle ja toiminnan laajentamiselle. Lupa myönnetään 1500 siitosnaarasminkin ja 2100 siitosnaarasketun pitämiseen Evijärven kunnan Haapajärven kylässä tiloilla Mäntyniemi RN:o 3:121, Koivuniemi RN:o 3:147, Uusimäki RN:o 3:28, Sinikettualue RN:o 2:98, Koivuniemi 2 RN:o 3:147 ja Mäntynotko RN:o 3:154. Vastaus lausunnossa esitettyihin vaatimuksiin Evijärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan kuolleitten eläinten hävittämistä, nahkottujen ruhojen, kaavintarasvan ja rasvaisen purun käsittelyä koskevat vaatimukset on otettu huomioon siten, kun lupamääräyksen kohdasta 9 tarkemmin käy selville. LUPAMÄÄRÄYKSET Varjotalot ja niiden rakenteet 1. Turkiseläimet on sijoitettava hakemuksen liitteenä olevan Insinööritoimisto Jouni Kultalahden laatiman ja Jouni Kultalahden allekirjoittaman asemapiirroksen 1:1000 mukaisesti 63 varjotaloon, joiden yhteenlaskettu pituus on 6300 m. 2. Varjotaloihin saa sijoittaa enintään 1500 siitosnaarasminkkiä ja 2100 siitosnaaraskettua sekä vuosittain syntyvät pennut. Siitosminkkien luvussa on mukana tarhattavat hillerit ja siitoskettujen luvussa tarhattavat supit. 3. Kaikkien varjotalojen lanta-alustojen korotukset on tarkistettava ja tarvittaessa ne on korotettava. Lanta-alustat on oltava jatkuvasti 30 cm varjotalojen välistä maanpintaa korkeammalla niin, että lanta ei joudu tekemisiin sulamisvesien kanssa. Varjotalot tulee varustaa räystäskouruilla tai vähintään 30 cm räystäillä mitattuna häkkien ulkoreunasta. Varjotaloja on tarvittaessa suoristettava ja räystäskouruja oiottava niin, että ne toimivat suunnitellulla tavalla. Juottolaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin. Havaitut vuodot on korjattava välittömästi. Uudet ja kokonaan uusittavat talot varustettava vesitiiviillä lanta-alustalla tai on käytettävä muuta sellaista vesitiivistä lannan keräysjärjestelmää, jolla estetään ravinteiden pääsy maaperään. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta nesteet on johdettava umpikaivoihin. Vesitiiviistä lanta-alustoista on esitettävä suunnitelma Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ennen niiden rakentamista. Kaivoista jätevedet on ajettava pellolle lannoitteeksi tai ne on toimitettava laitokseen, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen ja käsittelyyn. Lanta-alustojen hoito ja lannan käsittely 4. Kuivikemateriaalina on käytettävä turvetta. Lannanpoiston jälkeen kettutalojen lanta-alustoille on levitettävä turvetta vähintään 10 cm. Turvetta on lisättävä lannanpoistojen välillä niin, että kokonaiskäyttömäärä on vähintään 15 cm vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä vähintään kerran vuodessa.

6 5. Hakemuksen liitteenä olevan asemapiirroksen osoittamalle paikalle on rakennettava vesitiivis lantala Insinööritoimisto Jouni Kultalahden laatiman ja Jouni Kultalahden päiväämän ja allekirjoittaman lantalan pääpiirustuksen mukaisesti. Muutoin lantala on rakennettava noudattamalla maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiä (MMM-RMO C4, ). Kerran vuodessa lantala on tyhjennettävä. Tyhjentämisen jälkeen rakenteiden kunto on tarkastettava ja mahdolliset vauriot on korjattava. Lantalasta lanta on toimitettava luvan saaneeseen laitokseen käsiteltäväksi. Vaihtoehtoisesti lanta ja kaivoon kertyneet nesteet voidaan toimittaa pellolle lannoitteeksi. Mikäli kaikki lanta levitetään pellolle, on toiminnanharjoittajalla on oltava jatkuvasti lannan levittämiseen vähintään 139 ha sellaista peltoa, jolle ei levitetä muita lannoitteita. Lantaa ja vesitiiviiltä alustoilta kertyviä nesteitä ei saa levittää routaiseen tai lumipeitteiseen maahan. Lannan levitysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä kasvien ravinnetarve. Mikäli lantaa ei levitetä kasvustoon, on lanta mullattava tai pelto kynnettävä välittömästi levittämisen jälkeen kuitenkin viimeistään vuorokauden kuluessa levittämisestä. Valtaojan varteen on jätettävä vähintään metrin ja vesistöjen varteen vähintään viiden metrin vyöhyke, jolle ei levitetä lantaa. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä vähintään 30 m vyöhyke, jolle lantaa ei saa levittää. Lannan levittäminen on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva eikä huuhtoutumista vesistöön tapahdu. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan pintalevitys on kielletty pellolle, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Mikäli lantaa toimitetaan luovutussopimuksen kohteena olevalle pellolle, on toiminnanharjoittajan huolehdittava siitä, että lannan vastaanottaja on tietoinen edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Lannan varastointi, kuormaukset ja kuljetukset on järjestettävä niin, ettei niitä joudu ympäristöön ja naapureille aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa. Valuma- ja jätevesien käsittely 6. Tarhan ympärillä olevien kuivatusojien kunto on tarkistettava vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa ne on siivottava. Varjotalojen välit on salaojitettava niin, että katoilta tuleva vesi ja muu sadevesi ei jää seisomaan varjotalojen väleihin. 7. Tarha-alueen valumavesien käsittelystä on esitettävä uusi suunnitelma Länsi- Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi mennessä. Valvontaviranomaisella on oikeus hyväksymismenettelyn yhteydessä antaa jätevesien käsittelyjärjestelmän rakenteita, rakentamisen aikataulua sekä järjestelmän käyttöä ja kunnossapitoa koskevia määräyksiä. 6

7 Vesitiiviiltä lanta-alustoilta jätevedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevasta leikkauspiirustuksesta poiketen umpikaivoihin. Nesteet on levitettävä lannoitteeksi pellolle tai ne on toimitettava luvan saaneeseen laitokseen käsiteltäväksi. 8. Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden pesuvedet sekä nahoittamon ja sosiaalitilojen jätevedet on otettava talteen ja johdettava umpikaivoihin. Rehunjakolaitteiden pesuvedet voidaan levittää pellolle. Sosiaalitilojen jätevesisäiliön tyhjentäminen on annettava luvan saaneen toiminnanharjoittajan tehtäväksi. Muiden jätteiden käsittely 9. Toiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte on toimitettava jätteen keräykseen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleet yksittäiset eläimet on toimitettava luvan saaneeseen laitokseen hävitettäväksi. Näiden eläinten ruhojen väliaikaista varastointia varten tarhalle hankittava asianmukaiset kylmäsäilytystilat. Nahkotut ruhot, kaavintarasva ja rasvainen puru on toimitettava laitokseen, jolla on viranomaisen antama lupa niiden vastaanottamiseen ja käsittelyyn. Nahkotut ruhot on varastoitava kiinteällä alustalla ja ne on toimitettava viimeistään viikon kuluessa nahkomisesta jatkokäsittelyyn. Rasvaa sisältävän purun kompostointi ja levittäminen pellolle on kielletty. Kaikkien jätteiden polttaminen avotulella on kielletty. Tarha-alueen hoito 10. Ympärysaitojen kunto on tarkistettava perusteellisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tarkastuksessa havaitut vauriot on korjattava viivytyksettä. Rehusiilot, rehun jaossa käytettävät laitteet ja kulkuväylät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että rehua ei jakelun yhteydessä pääse ympäristöön. Tarhalla säilytettävät polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava niin, että niistä ei aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpitovelvoite 11. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa siitoseläin- ja pentumääristä, lannan levityspinta-aloista, lanta-alustojen tyhjentämisestä, kuivikkeiden levittämisen ja lisäämisen ajankohdista ja kulloinkin levitettävien kuivikkeiden määristä. Tarha-alueen jätevesien puhdistuslaitoksen toimintaa on tarkkailtava ottamalla vesinäytteet käyttöönoton jälkeen puhdistuslaitoksen ylä- ja alapuolelta kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Näytteistä on analysoitava kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja orgaanisen aineen määrä (BOD7). Näytteenoton yhteydessä on arvioitava laitoksen läpi menevä vesimäärä. Mikäli kokonaisfosforin määrä kahdessa peräkkäisessä näytteessä ylittää raja-arvon 2 mg/l, on ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustuloksen tehostamiseksi. Tehostamista koskeva suunnitelma on esitettävä 6 7

8 kuukauden kuluessa toimenpiteeseen velvoittavasta näytteenotosta ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Näytteiden otto ja analysointi on teetettävä julkisen valvonnan alaisuudessa toimivalla tutkimuslaitoksella. Uudet tai muuttuneet peltojen vuokrasopimukset sekä puhdistusjärjestelmän tarkkailutulokset on lähetettävä vuosittain tammikuun loppuun mennessä valvontaviranomaiselle. Muu kirjanpito on vaadittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnan muutokset 12. Toiminnan muuttamisesta ja lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Toiminnan oleellinen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Määräajat 13. Lantala on rakennettava niin, että se on käyttökunnossa viimeistään Varjotalojen välit on oltava salaojitettuna viimeistään silloin, kun lupapäätöksessä 7 määrätty tarhavesien käsittelyjärjestelmä on toimintakunnossa, kuitenkin viimeistään Voimassa olevan lupapäätöksen kumoaminen 14. Saatuaan lain voiman tämä päätös kumoaa Evijärven kunnan asunto- ja ympäristölautakunnan tarhalle myöntämän ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄDÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Samoin on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002), joka koskee muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen, eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelyä ja hävittämistä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että luvan ehtoja noudattamalla toiminta täyttää laissa säädetyt vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän eikä pinta- tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömuodon vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta tai haittaa eikä toiminta sijoitu asemakaavan tai muidenkaan määräysten vastaisesti. 8

9 9 Lupamääräysten perustelut Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajata ne mahdollisimman vähäiseksi. Turkistarha sijaitsee alueella, jolla tarhaamisen voidaan katsoa olevan perinteistä toimintaa. Lupa on myönnetty hakemuksessa esitetylle siitosnaarasmäärälle. Tarhattavien pentujen määrää rajoittaa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä 16/EEO/1999 turkiseläinten pidolle asetetut tilavuusvaatimukset.(1,2) Varjotalojen lanta-alustojen korottamisella, varjotalojen varustamisella räystäskouruilla tai riittävän pitkillä räystäillä estetään sade- ja sulamisvesien pääsy kosketuksiin lanta-alustoilla olevan lannan kanssa ja samalla estetään lannan sisältämien ravinteiden sekoittuminen tarha-alueelta pois johdettaviin valumavesiin. Juottolaitteista tippuva vesi liuottaa lannasta ravinteita. Pitämällä laitteisto asianmukaisessa kunnossa estetään ravinteiden liikkeellelähtö ja kulkeutuminen maaperään sekä pinta ja pohjavesiin. Turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeen ( YM:n asettaman työryhmän ehdotus ) mukaan uusia varjotaloja rakennettaessa häkkien alustat on varustettava vesitiiviillä lannan keräysjärjestelmällä. Kokonaan uusittavien varjotalojen rakentamista voidaan verrata uudisrakentamiseen ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen näissä tapauksissa on perusteltua. (3) Kuivikkeina on määrätty käytettäväksi turvetta. Tutkimuksissa (Peltola 1986) on todettu, että turpeen kyky sitoa virtsaa on noin kolminkertainen verrattuna paalatun oljen imukykyyn. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Koska turpeen saatavuus on hyvä ja sen hinta on kohtuullinen, voidaan sen käyttämiseen velvoittamista pitää ympäristönsuojelun tavoitteiden saavuttamisen kannalta perusteltuna. Turpeen käyttömäärää ja lisäyskertoja koskeva vaade vastaa alan yleistä käytäntöä. Poistamalla kettuhäkkien alla oleva lanta vähintään kerran vuodessa sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita vähennetään ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Oikeanlaatuisten ja riittävien kuivikkeiden käytöllä voidaan lannan sisältämät nesteet sitoa kuivikkeisiin ja estää ravinteiden joutuminen maaperään ja sitä kautta pinta- ja pohjavesiin. Lisäämällä kuivikkeita lannanpoistojen välillä vähennetään ilmaan haihtuvia ammoniakkipäästöjä, vähennetään kärpäsistä aiheutuvaa haittaa ja samalla vähennetään naapureille ja ympäristölle aiheutuvaa rasitusta. (4) Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta edellyttää, että toiminnanharjoittajalla on lannan varastointia varten vesitiivis lantala, johon voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta. Vesitiiviillä rakenteilla tarkoitetaan pohja- ja seinärakenteita, joista varastoitavat nesteet eivät haitallisessa määrin vuoda rakenteen läpi. Betonirakenteen kohdalla riittävä tiiveys saavutetaan käyttämällä lujuusluokan K30 betonia ja rakenneluokkaa 2 (K30-2) Nykyinen lantavarasto ei täytä nitraattiasetuksen vaatimuksia. Asetuksen edellyttämän tilan palauttamiseksi maanvarainen varastointi on määrätty lopetettavaksi. Lannan levittämistä koskevat rajoitukset ovat tarpeen pinta- ja pohjavesien laadun turvaamiseksi. Pellon pinta-alavaatimus perustuu turkiseläinten lannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavaan fosforilannoituksen tasoon. (5)

10 10 Estämällä ulkopuolisten vesien pääsy tarha-alueelle vähennetään ravinteiden huuhtoutumisriskiä ja optimoidaan tarvittavien puhdistusjärjestelmien mitoitus. (6) Tarha-alueen valumavesien puhdistaminen ja rehunjakolaitteistojen pesuvesien talteenotto on tarpeen ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :ssä mainittujen maaperän ja pohjaveden pilaantumisten estämiseksi. Lupamääräyksessä 7 hakijaa on velvoitettu jättämään valumavesien käsittelyä koskeva uusi suunnitelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Hakemuksen liitteinä olevissa piirustuksissa esitetty hiekkasuodatinjärjestelmä on selvästi alimitoitettu. Suunnitelmissa esitettyjen kahden suodattimen tehollinen pinta-ala on maksimissaan 2x18 m 2 eli yhteensä 36 m 2. Käytännössä tehollinen pinta-ala on tätäkin pienempi. Vaadittava suodattimen minimipinta-ala on 50 m 2 tarhahehtaaria kohti eli tässä tapauksessa suodattimen pinta-ala tulisi olla vähintään 400 m 2 edellyttäen, että suodatinhiekat vaihdetaan kerran vuodessa. Tämän kokoisen hiekkasuodattimen vuotuisesta uusimisesta aiheutuvat kustannukset kohoavat huomattavan suuriksi. Ympäristöministeriön asettama työryhmä on ehdotuksessaan turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeeksi esittänyt, että suurilla tarhoilla (yli 600 siitosnaaraskettua) tulee pääsääntöisesti olla kemiallinen tai sitä vastaava tarha-alueen vesienkäsittelyjärjestelmä. Tarha-alueen vesien puhdistamista koskeva uusi suunnitelma on määrätty jätettäväksi valvontaviranomaiselle mennessä. Rakentamista koskeva aikataulu on jätetty valvontaviranomaisen määrättäväksi johtuen erilaisten järjestelmien toisistaan poikkeavista toimitus- ja olosuhdevaatimuksista. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta tulevat nesteet on määrätty kerättäväksi umpikaivoihin. Mikäli nesteet johdettaisiin hakemuksen liitteissä esitetyllä tavalla muiden valumavesien mukana jätevesien käsittelyyn, menetettäisiin samalla vesitiiviillä lanta-alustoilla saavutettava hyöty.(7,8) Jätehuoltoa koskevilla määräyksillä varmistetaan jätteiden käsittelyn hoitaminen kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Kuolleitten eläinten hävittämistä ja nahkontaruhojen sekä kaavintarasvan käsittelyä ja varastointia koskevilla vaatimuksilla varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen ja estetään eläintautien leviäminen. Itsestään kuolleitten eläinten hautaamista ja kaavintarasvaa sisältävän purun käsittelyä koskevat vaatimukset perustuvat EY:n sivutuoteasetuksen (N:o 1774/2002) määräyksiin. (9) Kunnossa oleva tarhan ympärysaita estää irti päässeiden eläinten karkaamisen tarhan ulkopuolelle. Rehun käsittelyssä käytettävien laitteiden ja tarhalla säilytettävien kemikaalien ja polttonesteiden käyttötarkoitukseen soveltuvalla ja määräysten mukaisella käytöllä ja varastoinnilla vähennetään maaperän ja pinta- sekä pohjaveden pilaantumisen riskiä. (10) Kirjanpito- ja tarkkailuvelvoite perustuu ympäristönsuojelulain 46 :ään, jonka mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta ja päästöjen tarkkailusta. Kirjanpito on tarpeen, että valvonnan keinoin voidaan varmistaa lupamääräysten toteutuminen. Valumavesistä otettavista näytteistä voidaan päätellä vesiensuojelurakenteiden toimivuus ja tehdä johtopäätöksiä niiden korjaus- ja tehostamistarpeista. (11) Toiminnan muutosta ja lopettamista koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassa oleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (12)

11 Asetetut määräajat ovat tarpeen valvonnan asianmukaisen järjestämisen takia. Toiminnanharjoittaja on laiminlyönyt valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja, lannan varastointia koskevia velvoitteita. Näistä syistä lantalan rakentamiselle on lupaehdoissa määrätty tiukka aikataulu ottaen huomioon kuitenkin, että rakenteet voidaan tehdä optimiolosuhteissa ilman ylimääräisiä kustannuksia. (13) Kumoamalla Evijärven kunnan asunto- ja ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa estetään päällekkäisten ja mahdollisesti toistensa kanssa ristiriidassa olevien määräysten olemassaolo. (14) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli lupavelvollisessa toiminnassa tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään mennessä. Hakemukseen tulee liittää selvitykset puhdistuslaitokselta lähtevän veden tarkkailutuloksista ja mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Tarkkailutulosten perusteella voidaan lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä vaatia vesiensuojelutoimenpiteitä tehostettavaksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5-8, 28, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16-19, ja 30 Jätelaki (1072/93) 6 Laki eräistä naapuruussuhteista / Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Edellisten säännösten on otettu huomioon: EY:n sivutuoteasetus artikla 5, liite IV luku II Asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) Maa- ja metsätalouden rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO C4, ) Ympäristöministeriön kirje YM/401/2002 kotieläinsuojia koskevien ympäristölupien yhtenäistämiseksi Turkistarhauksen ympäristönsuojeluohje, työryhmän ehdotus KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 1134 euroa. Maksu perustuu valtion maksuperustelain (150/1992, muutettu 961/1998) nojalla annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista. Tämän asetuksen 5 :n voimaantulosäädöksen mukaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleista asioista maksu peritään noudattaen tätä asetusta edeltävän ympäristöministeriön päätöksen (1415/2001) mukaista maksutaulukkoa. 11

12 12 Maksua on korotettu 35 % johtuen puutteellisesta hakemuksesta aiheutuneesta normaalia suuremmasta työmäärästä. Asian käsittelystä perittävään maksuun haetaan muutosta samalla tavalla kuin pääasiasta tehtyyn ratkaisuun. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Evijärven kunnanhallitus Evijärven kunnan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tämän päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ympäristökeskuksen ja kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Evijärven kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Vanhempi insinööri Varpu Kujanpää Insinööri Reino Jortikka Liitteet Valitusosoitus