Suurelle valiokunnalle

Transkriptio

1 TALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 28/2010 vp Valtioneuvoston selvitys Mario Montin komissiolle antamasta raportista koskien sisämarkkinoiden kehittämistä Valtioneuvoston selvitys komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta 50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 15 päivänä syyskuuta 2010 lähettänyt jatkokirjelmän 1. VNK asiassa E 41/2010 vp valtioneuvoston selvitys Mario Montin komissiolle antamasta raportista koskien sisämarkkinoiden kehittämistä talousvaliokunnalle lausunnon antamista varten. Suuri valiokunta on 26 päivänä marraskuuta 2010 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta 50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi (E 107/2010 vp) talousvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara, valtioneuvoston kanslia - ylitarkastaja Leila Vilhunen, työ- ja elinkeinoministeriö - tutkija Ville Kaitila, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA - asiantuntija Niina Harjunheimo, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry - elinkeinoasioiden päällikkö Janne Metsämäki, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry - johtaja Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät - toiminnanjohtaja Kirsi Niittyinperä, Av-tuottajien tekijänoikeusyhdistys Tuotos ry - toimitusjohtaja Hannu Marttila, Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry - edunvalvontajohtaja Martti Kivistö, Teosto ry - projektinjohtaja Lauri Kaira, Luovan työn tekijät ja yrittäjät (Lyhty). Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet E 41/2010 vp E 107/2010 vp Versio 2.0

2 Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen Keskuskauppakamari Akava ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Musiikkituottajat IFPI Finland ry Poptori Oy. VALTIONEUVOSTON JATKOKIRJELMÄ JA SELVITYS Ehdotus E 41/2010 vp Mario Montin raportti "Uusi sisämarkkinastrategia" on erittäin laaja ja kuvastaa hyvin sisämarkkinoiden rakennetta ja neljän vapauden käytännön toteutumiseen liittyviä ongelmia. Sisämarkkinoiden toimimisen parantaminen edellyttää horisontaalista ja eri hallinnonalojen yli menevää tarkastelua. Yhtäältä tarvitaan lainsäädäntötoimia alueilla, joilla lainsäädäntökehikko on edelleen riittämätön ja joilla on merkittävä kasvupotentiaali, ja toisaalta vahvaa poliittista sitoutumista olemassa olevan sääntelyn oikeaan ja tehokkaaseen toimeenpanoon. Monti nostaa esille Suomen kannalta erityisen kiinnostavina politiikkateemoina myös verokoordinaation, teollisuuspolitiikan sekä kansalaisten vapaan liikkuvuuden. E 107/2010 vp Tiedonannon painopiste on Euroopan kansalaisissa, kuluttajissa ja yrityksissä. Yritysten kasvua tukevat ehdotukset liittyvät luovuuden edistämiseen ja suojelemiseen, kestävään kasvuun, pienten ja keskisuurten yritysten toimintamahdollisuuksien tukemiseen, innovaatioiden ja investointien rahoittamiseen, yritysten oikeudelliseen ympäristöön ja verojärjestelmiin sekä kansainväliseen kilpailukykyyn. Kansalaisten toimintaedellytysten ja luottamuksen edistämiseksi ehdotetaan toimia liittyen julkisten palvelujen ja infrastruktuurien parantamiseen, solidaarisempiin ja sosiaalisiin markkinoihin, unionin alueella tapahtuvaan työskentelyyn ja opiskeluun sekä kuluttajien tarpeita palveleviin sisämarkkinoihin. Sisämarkkinoiden hallinnointia pyritään edistämään mm. yhteisten sääntöjen toimeenpanon tehostamisella sekä komission ja jäsenvaltioiden välisen kumppanuuden vahvistamisella ja tiiviimmällä viranomaisyhteistyöllä. Valtioneuvoston kanta E 41/2010 vp Valtioneuvoston keskeisimmät linjaukset raportissa esille nostettuihin politiikkateemoihin ovat: 1. Digitaaliset sisämarkkinat EU:n laajuiseen tekijänoikeusjärjestelmään tulee pyrkiä. Tätä tavoitetta kohti tulee edetä asteittaisen harmonisoinnin kautta, kuten esimerkiksi rajat ylittävien lisensiointijärjestelyiden toimivuuden kautta. Sähköisen kaupankäynnin toimintaedellytysten parantaminen etenkin hyvitysmaksujärjestelmän osalta Julkisten tietoaineistojen nykyistä parempi saatavuus ja rajat ylittävän hyödyntämisen helpottaminen. 2. Sisämarkkinaoikeuden toimeenpano Vahva poliittinen sitoutuminen sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanoon, sisämarkkinaoikeuden soveltamiseen jäsenmaiden kansallisten hallintojen eri tasoilla sekä sisämarkkinasääntöjen voimaansaattamiseen ja noudattamisen valvontaan Epävirallisten ongelmanratkaisuvälineiden kehittäminen EU-lainsäädännön selkeys ja yksinkertaisuus 2

3 Komissio on kesällä 2009 antanut suosituksen toimenpiteistä sisämarkkinoiden toiminnan kehittämiseksi. Sen täytäntöönpanon systemaattinen seuranta on tärkeä väline parantaa toimeenpanoa käytännön tasolla. 3. Verokoordinaatio Montin suositukset verokoordinaatiosta ovat linjassa valtioneuvoston näkemyksen kanssa. Veropolitiikkatyöryhmän perustaminen on keskeistä. Julkisen talouden vakauttaminen veroratkaisujen avulla talouskriisin jälkeen korostaa veropolitiikan pragmaattisen koordinaation tarvetta haitallisen verokilpailun vähentämiseksi. Painopisteen siirto työn verotuksesta välilliseen verotukseen, erityisesti ympäristöverotukseen. 4. Avoimen talouden mukainen teollisuuspolitiikka Valtiontukien osalta tarvitaan tiukennuksia suurten investointitukien käyttöön. Kilpailutilanteen (esim. alan ylikapasiteetti) parempi huomioiminen Yhtenäisten kilpailuolosuhteiden luominen tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa Sääntely-yhteistyön osalta tarvitaan sen toimivuuden analysointia ja prioriteettien asettamista. 5. Kansalaisten vapaan liikkuvuuden edistäminen; eurooppalainen liikkuvuuskortti Lisääntyvä liikkuvuus tukisi työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista koko EU:n alueella. Eurooppalainen liikkuvuuskortti olisi myös konkreettisesti kansalaisten elämää helpottava väline, joka on osaltaan omiaan lisäämään EU:n sisämarkkinoiden hyväksyntää kansalaisten näkökulmasta. E 107/2010 vp Valtioneuvosto linjasi Mario Montin uutta sisämarkkinastrategiaa käsittelevän raportin käsittelyn yhteydessä kansalliset painopisteet sisämarkkinoiden kehittämistyöhön vaikuttamiseksi. Keskeisiksi aiheiksi määriteltiin digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen, sisämarkkinaoikeuden laaja-alaisen toimeenpanon tehostaminen, verokoordinaation edistäminen, avoimen talouden mukainen teollisuuspolitiikka ja kansalaisten liikkuvuuden edistäminen. Suomi on pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että komission kaavailemiin lähitulevaisuuden toimenpiteisiin sisämarkkinoiden kehittämiseksi sisältyisi kansallisten tavoitteiden mukaisia toimia. Yleisellä tasolla voidaankin todeta, että tiedonanto sisältää ehdotuksia edellä mainituista alueista. Osa ehdotetuista toimenpiteistä on kuitenkin kuvattu hyvin yleisellä tasolla, eikä niiden konkreettista sisältöä voi päätellä tiedonannon perusteella. Niihinkään ehdotuksiin, joiden konkreettisesta sisällöstä on mahdollisesti enemmän tietoa, ei voida tiedonannon käsittelyn yhteydessä ottaa yksityiskohtaisesti kantaa, vaan se tapahtuu kunkin hankkeen osalta asianomaisessa valmistelu- ja päätöksentekomenettelyssä. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Toimivien sisämarkkinoiden kehittäminen eli ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääomien vapaan liikkuvuuden edistäminen on EU:n ydintoimintaa. Komissio arvioi sisämarkkinakehityksen ja EU:n laajentumisen luoneen unioniin 2,75 miljoonaa uutta työpaikkaa ja taanneen vuosina keskimääräisen 1,85 prosentin talouskasvun. Euroopasta on tullut maailman laajin talous. Toimivat sisämarkkinat ovatkin omiaan nostamaan myös EU:n globaalia painoarvoa. 3

4 Nykyinen taloustilanne luo erityisen tarpeen tehostaa sisämarkkinoiden toimivuutta ja kykyä edistää kestävää kasvua. Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen ja niiden tasapainoisen kehityksen turvaaminen ovat olennaisia edellytyksiä myös sisämarkkinoiden jatkokehitykselle. Sisämarkkinat edellyttävät kuhunkin aikaan ja tilanteeseen mukautuvaa kehittämistä. Sääntelyalan laajentuminen ja syventyminen ovat johtaneet siihen, että kokonaisuuden hallinta ja eri politiikkasektoreiden koherentti eteenpäin vieminen on aiempaa vaikeampaa. Oman haasteensa sisämarkkinakehitykselle luo EU:n voimakas laajentuminen maihin, joissa sääntelyn lähtötilanne on osin ollut kaukana EU:n tavoitetilasta. Tämä näkyy sääntelyn soveltamiseroina ja muutosvauhdin osittaisena hidastumisena. Valiokunta katsoo, että Mario Montin analyysi sisämarkkinoiden tilasta ja kehitystarpeista sekä Montin raporttiin pohjautuva komission tiedonanto keskeisistä sisämarkkinoiden kehittämishankkeista luovat pohjaa tarvittaville toimille. OECD:n selvityksen 1 mukaan sisämarkkinoiden potentiaaleista hyödyistä on kyetty saavuttamaan vasta alle puolet. Talousjärjestö painottaa selvityksessään sisämarkkinoiden osalta erityisesti palvelumarkkinoiden jatkokehittämisen tarvetta. Tätäkin taustaa vasten on valitettavaa, että sisämarkkinoiden jatkokehityksen kannalta keskeisen palveludirektiivin täytäntöönpanossa on edetty huomattavasti tavoiteltua hitaammin. Vaikka direktiivien implementointinopeudessa on kokonaisuutena arvioiden tapahtunut positiivista kehitystä, esiintyy viivettä edelleen liikaa sekä täytäntöönpanossa että tuomioistuinratkaisujen noudattamisessa. Varmuus yhdessä sovitun sääntelyn yhdenmukaisesta ja ajantasaisesta soveltamisesta on siinä määrin keskeinen sisämarkkinoiden toimivuuden edellytys, että tältä osin on aiheellista viedä eteenpäin Montin esille tuomia esityksiä (raportin 4.2 luku) täytäntöönpanon vahvistamisesta. Valiokunta keskittyy jäljempänä olevissa kommenteissaan omaan toimialaansa liittyviin 1 OECD (2009), Economic Surveys: European Union 2009 kysymyksiin, mutta painottaa, että sisämarkkinoiden jatkokehityksen kannalta on olennaista, että sääntelyssä edetään tasapainoisesti ja läheisyysperiaatetta noudattaen kaikkien neljän vapauden osa-alueilla. Sääntelyn harmonisoinnissa tulee noudattaa parhaita kansallisia käytäntöjä. Viimeaikaisista esityksistä esimerkiksi kuluttajansuojaa koskeva täysharmonisointiehdotus uhkasi johtaa tilanteeseen, jossa kuluttajansuojan taso olisi laskenut mm. Suomessa. Tämänkaltaiset esitykset eivät ole omiaan edistämään kuluttajien ja yritysten luottamusta sisämarkkinoiden johdonmukaista kehittymistä kohtaan. Sisämarkkinoita ei kehitetä tyhjiössä, vaan erityisesti elinkeinoelämää koskeva sääntely on mitä suurimmassa määrin kytköksissä globaaleihin markkinoihin. Tällaisia säädöshankkeita on vireillä mm. rahoituspalvelujen ja kaupan teknisten esteiden osalta. Montin ajatus kansainvälisten sääntelyvertailujen sisällyttämisestä tuleviin säädösehdotuksiin on erittäin kannatettava. Menettely noudattaisi tältä osin kansallisesti jo hyväksi koettua tapaa. Komission tiedonannossa on listattu kaikkiaan 50 hanketta, joita on tarkoitus edistää kahden seuraavan vuoden aikana. Hankkeet ovat suurelta osin erilaisia taustaselvityksiä, jotka eivät heti johda konkreettisiin toimiin. Näiden lisäksi ovat lähdössä käyntiin EU strategiaan liittyvät hankkeet (erityisesti ns. lippulaivahankkeet), jotka osin lomittuvat nyt tehtyjen ehdotusten kanssa. Valiokunta katsoo, että konkreettisten tulosten ja laadukkaan sääntelyn aikaansaaminen edellyttää priorisointia ja keskittymistä talouskasvun kannalta olennaisimpiin hankkeisiin. Hankkeiden horisontaalisuus ja eri politiikkasektoreilla tehtävien toimien yhdensuuntaisuus on tärkeää. Valtioneuvoston tapaan valiokunta painottaa erityisesti digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseen (kuten sähköinen kauppa, julkisten tietoaineistojen saatavuus), pk-yritysten toimintaedellytysten parantamiseen, nykyisen sääntelyn selkeyttämiseen ja yksinkertaistamiseen (esim. julkiset hankinnat) sekä verokoordinaation eteenpäin viemiseen liittyviä hankkeita. 4

5 Valiokunta kiinnittää huomiota myös EU:n yhteisten toimien tarpeeseen harmaan talouden ehkäisemiseksi ja työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi. Digitaalisten markkinoiden laajentumisen kannalta on olennaista saada lisättyä kansalaisten luottamusta sähköisen kaupankäynnin toimivuuteen. Digitaalisten sisällöntuotantomarkkinoiden osalta valiokunnan kuulemisessa on tuotu korostetusti esille toisaalta tarve verkkopiratismin tehokkaaseen sääntelyyn ja toisaalta huoli tekijänoikeuksiin liittyvän EU-sääntelyn jatkokehittämisen suunnasta. Luovan talouden kannalta verkkopiratismi on merkittävä ongelma, johon on haettava vaikuttavia ja perusoikeuksien mukaisia EU-tason torjuntakeinoja. Tekijänoikeuksiin liittyvän EU-sääntelyn jatkokehittämisen osalta on tarkoin harkittava, miten Suomen kaltaisen pienen kulttuuri- ja kielialueen edut voidaan parhaiten turvata. Tähän liittyvät mm. kysymykset siitä, mille verkkosisällöille oikeuksien nykyistä säännellympi kollektiivihallinnointi saattaisi parhaiten soveltua, tukeeko alkuperämaaperiaate kielellisesti ja kulttuurisesti osin eriytyneitä markkinoita ja onko hyvitysmaksujärjestelmä tarkoituksenmukaista pyrkiä korvaamaan lisensioinnilla. Samoin on aiheellista jatkotyössä selvittää, miten EU:n AV-alat selviytyvät kansainvälisessä kilpailussa esimerkiksi monikansallista musiikkiteollisuutta vastaan. Hyödyttävätkö pitkät tekijänoikeuksien suoja-ajat lähinnä EU:n ulkopuolisia toimijoita, joille huomattava osa EU-alueen tekijänoikeuksista on siirtynyt? Teollisten tekijänoikeuksien lyhyempi suoja-aika saattaisi muuttaa tuottajayritysten toiminnan uustuotantoa suosivaksi sen sijaan, että toiminnan painopisteenä on omistukseen saatujen tekijänoikeuksien tuottojen maksimointi. Musiikkiteollisuuden lisäksi vastaava tilanne on mm. peli- ja elokuvateollisuuden osalta. Parhaillaan käynnissä oleva kansallinen kuulemismenettely tarjoaa hyvän mahdollisuuden pohtia eri intressitahojen kanssa edellä esille nostettuja kysymyksiä ja täsmentää tarvittaessa kansallista tavoitteenasetantaa. Sisämarkkinoiden jatkokehittämisen kannalta on olennaista saada aikaan kehitysmyönteinen ilmapiiri. Valitettavan usein esiin nousevat vain sisämarkkinoiden ongelmat ja unohdetaan, että markkinoiden yhdentyminen on toiminut kasvun moottorina ja tuonut mukanaan useita kansalaisten ja yritysten arkipäivää helpottavia uudistuksia. Komission ehdottaman sääntelyn jälkikäteisen vaikutusarvioinnin avulla voitaisiin paitsi varmistaa, että sääntely toimii ennakoidulla tavalla, myös vahvistaa positiivista asenneilmapiiriä. Lausunto Lausuntonaan talousvaliokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia. 5

6 Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2011 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Jouko Skinnari /sd Mauri Salo /kesk Harri Jaskari /kok Toimi Kankaanniemi /kd (osittain) Miapetra Kumpula-Natri /sd Jouko Laxell /kok (osittain) Eero Lehti /kok (osittain) Päivi Lipponen /sd Marjo Matikainen-Kallström /kok Petteri Orpo /kok Sirpa Paatero /sd Oras Tynkkynen /vihr Markku Uusipaavalniemi /ps (osittain) Ulla-Maj Wideroos /r. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Tuula Kulovesi. 6