Johdanto. Yksityisyys ja mahdollisuus seksuaaliseen toimintaan. Seksuaalisuus ja seksi kehitysvammaisten asumisyksiköissä.
|
|
- Jyrki Rantanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Johdanto Yksityisyys ja mahdollisuus seksuaaliseen toimintaan Seksuaalisuus ja seksi kehitysvammaisten asumisyksiköissä Johdanto Eräs tätä artikkelia varten haastateltu henkilö toteaa, että on herätettävä vammaisten ääni seksin ja seksuaalisuuden suhteen. Seksi kuuluu kaikille ja voi olla yhtä nautinnollista kaikille. Haastateltu sanookin, että kun asioiden tekeminen on vaikeaa, löytää kehosta myös uusia puolia. Kun joutuu tutkiskelemaan itseään, voi löytää myös enemmän. Yksityisyys ja mahdollisuus seksuaaliseen toimintaan 1 / 8
2 Asumisjärjestelyt voivat aiheuttaa sen, ettei vammaisella ihmisellä ole omaa tilaa edes kotonaan. Vaikka oma huone olisikin periaatteessa järjestynyt, sinne voi milloin tahansa tulla perheenjäsen tai asuntolan henkilökuntaan kuuluva työntekijä. Yksityisen paikan lisäksi tarvitaan myös omaa aikaa. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että vammainen ihminen voi itse päättää, koska haluaa olla itsekseen tai kaksin kumppanin kanssa. (Korhonen 2011 b.) Muun muassa edellä mainituista syistä asumisyksikössä tulee erittäin tarkasti suojella asukkaan yksityisyyttä ja oikeutta omaan tilaan. Asukkaan huoneeseen ei saa mennä henkilökunnan avaimilla ja koputuksen jälkeen on myös odotettava vastausta. Tämä on lähtökohta, josta poikkeaminen on tehtävä vahvoin perusteluin. Yksityisyys on hyvin tärkeä asia, kun kyse on seksistä. Haastatellun mukaan seksiin kuuluu kuitenkin joillain vammaisilla henkilöillä myös tietty avoimuus: Seksuaalinen monimuotoisuus näkyy arjessa ja sen suhteen avoimuus on eräänlainen pakko. Avoimuutta saattaa vaatia jo sekin, että avustaja mahdollistaa asioita ja on tekninen tuki, vaikka onkin näkymätön itse tilanteessa. Tästä johtuen on tärkeää, että avustaja on asiallisesti läsnä ja haluaa toimia apuna. Asumisyksiköissä apua seksiin on kuitenkin tarjolla kovin vähän. Asumisyksiköissä seksuaalisuutta ja seksiä saatetaan myös pitää ylimääräisinä rasitteina ja työtä lisäävinä asioina. Yhden haastatellun mukaan asumisyksikössä seksin harrastaminen oli vaikeaa. Tätä 2 / 8
3 se oli erityisesti siksi, että kumppani ei asunut asumisyksikössä ja siellä avustettiin vain yksikössä asuvia. Seksi mahdollistui vain tiettyjen työntekijöiden ollessa vuorossa, mikä tarkoitti seksin suunnittelemista kalenterin avulla. Se antoi tietenkin hyvin vähän sijaa impulsiiviselle toiminnalle, mitä seksi yleensä on. Henkilökohtaisen avustajan käyttö oli myös tilanteessa aika koomista, sillä avustajan piti välillä tulla auttamaan jossain asiassa ja mennä sitten odottelemaan käytävään, jotta saattoi lopuksi tulla siivoamaan jäljet ja auttamaan vaatteet päälle. Kätevintä olisi tuolloin ollut, jos tämän olisi hoitanut asumisyksikön henkilökunta. Jotkut työntekijät olisivat mielellään jatkaneet pariskunnan auttamista seksin harrastamisen mahdollistamisessa, mutta asumisyksikön johtaja ei puoltanut toimintaa. Eräänä päivänä johtajalta tuli tyly viesti, jossa kerrottiin osittain punakynäviivauksin mitä oli tullut esille ja että avustaminen seksissä ei tulisi jatkossa kyseeseen. Toivottiin, että asiasta ei jouduttaisi enää huomauttamaan. Tuntui todella, että minua ja kumppaniani pidettiin väärintekijöinä vain siksi, että olimme harrastaneet seksiä, mikä kuuluu normaaliin, jokapäiväiseen elämään. Osa työntekijöistä harmitteli kieltoa ja sitä, etteivät he voineet auttaa ja osa auttoi paria silti salaa. Myöhemmin muutimme yhteen ja seksissä avustaminen mahdollistui siten, että teimme oikein kirjallisen sopimuksen asumisyksikön kanssa. Sopimuksessa oli siitä, että asumisyksikön henkilökunta saattoi auttaa seksissä tietyn verran, koska henkilökohtainen avustaja hoiti kodin siivouksen kerran viikossa. Avustamiseen käytetty aika arvioitiin molemmissa hyvin tarkkaan, jotta meni päittäin. 3 / 8
4 Tällöin piti myös arvioida kuinka monta yötä pariskunta on yhdessä ja milloin toinen avustaja on tarpeen. Haastateltu sanoikin, että järjestelmän pitäisi olla hieman joustavampi. Hän koki, ettei sekä asumisyksikön työntekijän että henkilökohtaisen avustajan ole järkevää osallistua seksin mahdollistamiseen vain siksi, että työntekijä ei voi esimerkiksi riisua toisen avustettavan housuja byrokraattisista syistä. Haastateltu arveli, että tilanne olisi toinen, jos pariskunnan molemmat osapuolet asuisivat samassa asumisyksikössä. Yhdessä asuminen on haastatellun mukaan puolestaan vaiettu aihe. Näin hän arvelee olevan myös kehitysvammaisten asumisen osalta. Usein mennään vaikeiksi, kun puhe kääntyy asumiseen yhdessä. On käytännön sanelemaa, että kyse on yhden henkilön asunnosta tai perheasunnosta. Tämä on tosi vaikeaa käytännössä. Joustavat ratkaisut olisivat asumiskysymyksissä tarpeen. Asuuhan valtaväestössäkin osa ihmisistä pienissä yksiöissä kahdestaan. Tämän tulisi olla mahdollista myös asumisyksiköissä. Jokaisen tulisi voida itse omassa vuokra-asunnossaan päättää siitä, kenet hän ottaa luokseen asumaan ja palvelujärjestelmän tulisi tällaisessa tilanteessa joustaa. Seksuaalisuus ja seksi kehitysvammaisten asumisyksiköissä 4 / 8
5 Kehitysvammaisten henkilöiden seksiin ja seksuaalisuuteen asumisyksiköissä liittyy joitain erityiskysymyksiä, minkä vuoksi aiheita käsitellään tässä artikkelissa omana lukunaan. Osittain erityiskysymykset johtuvat yleisistä virheellisistä asenteista ja osittain siitä, että kehitysvammaisille henkilöille annetaan omaa erikoistunutta seksuaalineuvontaa. Asumisyksiköiden henkilökunta ei usein juuri ota puheeksi kehitysvammaisten seksuaalisuuteen liittyviä asioita sen paremmin kehitysvammaisten aikuisten kuin heidän vanhempiensakaan kanssa. Yhtenäisiä käytänteitä ei ole, ja koko aihealueesta puhumisen tarve ja merkitys voidaan mitätöidä. Vanhempiin ikäluokkiin kuuluvalle henkilökunnalle ja myös monille vanhemmille asia voi olla tabu, joka halutaan sivuuttaa mahdollisimman nopeasti. Vasta työuransa alussa olevat ja omiin opintoihinsa sisältyviä harjoittelujaksoja alan toimintayksiköissä suorittavat työntekijät voivat puolestaan kokea vaikeaksi esimerkiksi kaltoin kohteluun ja hyväksikäyttöön puuttumisen. Nämä ovat aloittelevalle työntekijälle herkästi tilanteita, joita ei osata tai haluta käsitellä ja joista ei haluta raportoida. (SEAD 2013, ) Toisaalta nykyisin henkilökunta on monissa paikoissa rohkaistunut puhumaan kehitysvammaisten seksuaalisuudesta. Mitä luontevammin itse suhtautuu, sitä luontevampia asukkaat ovat. Henkilökunnan pysyvyys helpottaa luottamuksellisten suhteiden solmimista ja myös vaikeammista asioista puhumista. Kun ammattilaiset ja kehitysvammaiset henkilöt tuntevat toisensa, voidaan välttää mahdolliset väärät tulkinnat. (SEAD 2013, ) Seksuaaliasiat saattavat vaatia yksiköltä herkkää paneutumista esimerkiksi kehitysvammaisten asukkaiden kohdalla. Erään asumisyksikön johtajan mukaan asumisyksikössä käydään läpi parisuhteessa olevia henkilöitä asioista keskustellen. Parisuhteet saattavat olla hyvinkin moninaisia ja suhdekuviot saattavat muodostua usean henkilön välille. Toiset vaihtavat seurustelusuhteita tiheämmin ja suhtautuvat niihin impulsiivisemmin, kun taas toiset 5 / 8
6 seurustelevat pidempiaikaisesti. Mustasukkaisuutta esiintyy, jos yksi asukas on esimerkiksi seurustellut useamman asukkaan kanssa. Seurustelusuhteita voi myös olla samanaikaisesti eri käyttötarkoituksiin. Yksi voi olla keskustelukumppani, toinen pusuttelukaveri ja kolmas seksipartneri. Asumisyksiköissä on esiintynyt myös riippuvuussuhteita. Joidenkin on vaikea päästää irti suhteesta, mikä edesauttaa päällekkäisiä suhteita ja mustasukkaisuutta. Lisäksi seurustelusuhteissa saatetaan käyttää myös väkivaltaa. Eräässä tapauksessa asumisyksikkö asetti viikon karenssin seurustelevan parin tapaamisille, kun he olivat käyttäytyneet väkivaltaisesti. Asumisyksikön edustajan mukaan kenenkään ei tarvitse joutua pelkäämään yksikössä. Riidoista aiheutui pelkoa myös muille asukkaille, kun he joutuivat todistamaan riitelyä. Vastaavissa tilanteissa, joissa oikeudet ovat vastakkain, onkin vaikea päättää, rikotaanko henkilön itsemääräämisoikeutta vai rauhoitetaanko tilanne ja edistetään turvallisuutta. Yhden asumisyksikön esimiehen mukaan suhteet saattavat olla hyvin nopeasti solmittuja ja tapaaminen saatetaan sopia saman tien toisen henkilön luokse. Esimiehen mukaan tällöin on hyvä, että asumisyksikön työntekijät ovat tietoisia asukkaan menoista, jolloin he osaavat valmistaa henkilöä vierailuun. Henkilökunta voi myös auttaa asukasta jäsentämään omia toiveitaan ihmissuhteeseen liittyen ja keskustella siitä, mitä toinen osapuoli mahdollisesti haluaa. Henkilökunta voi kehottaa asukasta esimerkiksi tapaamaan kumppaniaan ensin päiväsaikaan. Jos yökyläily ja mahdollisesti seksi kuitenkin tulee kyseeseen, voi henki-lökunta opastaa asukasta muuan muassa hygienia-asioissa. Joitain asukkaita on myös neuvottu avioliiton merkityksestä. On tapauksia, joissa kirkko ja pappi on jo varattu pariskunnan seurustelematta tai asumatta yhdessä. Asumisyksikön johtaja korosti, että jäsennysapua ja opastusta ei kuitenkaan ole paljon, sillä asukkaat hoitavat yksityiset asiansa enimmäkseen yksin. 6 / 8
7 Asumisyksikössä tulisi olla mahdollista asua yhdessä kumppanin kanssa. Usein asumisyksiköissä pariskunta on asunut yhdessä tai kumppani on muuttanut asumisyksikön ulkopuolelta yksikössä asuvan henkilön luokse. Valitettavasti on myös yksiköitä, joissa suoralta kädeltä sanotaan, ettei yhdessä asuminen ole mahdollista. Useimmiten yksiköissä yöpyminen on kuitenkin mahdollista. Asumisyksiköissä kerrottiin myös eroista ikäryhmien välillä. Seksuaaliasiat eivät ole iäkkäämmillä henkilöillä ajatuksissa niin paljon kuin nuoremmilla. Iäkkäämmät henkilöt saattavat hakea läheisyyttä muilla tavoin. Henkilökunnan onkin hyvä ymmärtää tämä tarve ja osata suhtautua siihen. Kiintymistä ja häirintää työpaikalla pyrittiin yhdessä yksikössä välttämään työntekijöiden kierrätyksellä. Myös henkilökohtaisten avustajien rooli tulee toisinaan tehdä selväksi. Ulkopuolisten ihmisten häirintää pyritään estämään ohjaamalla asukasta ilman nolausta. Ikäryhmien välisten erojen lisäksi eroja ilmenee asumistaustan perusteella. Entisten tukiasukkaiden seksuaalikäyttäytyminen voi olla ryhmäasukkaita vilkkaampaa ja he ovat tottuneet vapaampaan sukupuolielämään. On huomattava, että tukiasukkaiden seksuaalitarpeet ja -käyttäytyminen jatkuvat myös ryhmäkodissa. Aina toiveet eivät myöskään kohtaa seksissä, jolloin asia vaatii purkamista. Esimerkiksi pornon katsominen saattaa järkyttää kumppania, varsinkin jos häneltä odotetaan pornon realisointia. Tällaisissa tilanteissa saatetaan käydä keskusteluja henkilöiden ahdistuksen helpottamiseksi. Jokin asia voidaan ottaa puheeksi vanhempien ehdotuksesta, mutta asukkaiden asiat ovat pääsääntöisesti yksityisiä. 7 / 8
8 Vanhempien on ollut joskus vaikea ymmärtää, että asumisyksikössä asuvia ei voi kieltää elämästä elämäänsä haluamallaan tavalla, jolloin asukkaat saavat mennä vapaasti. Ketään ei voi suojella loputtomiin. Toki kyseisessäkin asumisyksikössä puututaan selkeään hyväksikäyttöön ja seksuaalisessa toiminnassa oleviin vaarallisiin piirteisiin, mikäli puuttumiseen on perusteet. On kuitenkin eri asia lähtökohtaisesti estää seksuaalinen toiminta tai toiminta, joka voi johtaa seksuaaliseen toimintaan vain siksi, että jotain ikävää voi tapahtua. Lähteet Korhonen, Elina (2011 b). Oikeus yksityisyyteen. Teoksessa: Korhonen, Elina ja Mäkinen, Inka. Ilman esteitä. Vammaisten seksuaalioikeudet ja kehitys. Väestöliitto, Nordprint Oy, Helsinki. Sexual Education for Adults with Disabilities, their parents and staff / SEAD (2013). Sexsuaalikasvatusta kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Countryraport Finland. 8 / 8
SEAD. Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille
Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille EU-Grundvik -rahoitteinen kehittämishanke osanottajia Belgiasta, Saksasta, Unkarista,
LisätiedotVammaisen henkilön vanhemmuuteen suhtaudutaan myös usein ennakkoluuloisesti ja ikävästi:
Vanhemmuus liittyy vahvasti osaksi sukupuolisuutta ja seksuaalisuutta. Vanhemmuuteen liittyvistä oikeuksista on kirjattu YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen 23. artiklassa selvästi seuraavaa: Sopimuspuolet
LisätiedotOma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa
Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.
LisätiedotTuisku Ilmonen (2008, 41) on todennut, että lapsuuden ja nuoruuden aikana monet vammaiset
Seksuaalikasvatuksen ja -neuvonnan merkitys Kehitysvamma, autisminkirjo: seksuaalikasvatus ja -neuvonta Seksuaalikasvatukseen ja -neuvontaan liittyvät hankkeet Tarve seksuaalikasvatukselle ja -neuvonnalle
LisätiedotSukupuolisuus ja seksuaalisuus
Seksuaalioikeudet Seksuaalisuuden myytti Sukupuolisuus ja seksuaalisuus ovat normaali ja olennainen osa ihmisen elämää. Ne kuuluvat jokaisen elämään niihin liittyvine haluineen, toiveineen, mielikuvineen
LisätiedotTampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti
Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)
LisätiedotYKSITYISYYS JA OMAISUUDEN SUOJA STANDARDI
YKSITYISYYS JA OMAISUUDEN SUOJA STANDARDI Asukkaat voivat olla vapaassa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ja käyttää vapaasti kommunikaatiovälineitä. Asukkaat voivat luottaa siihen, että heidän
LisätiedotFRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *
*** FRA * * *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Ihmisten oikeus asua itsenäisesti Suomen tapaustutkimus raportti Sisältö Sivu dlfra... EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Johdanto
LisätiedotMiten tukea lasta vanhempien erossa
Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin
LisätiedotHenkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja
Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta
LisätiedotSeksuaalioikeuksista kehitysvammaisten henkilöiden asumisyksiköissä
Seksuaalioikeuksista kehitysvammaisten henkilöiden asumisyksiköissä Kaikki kymmenen seksuaalineuvontaa antanutta vastaajaa olivat sitä mieltä, että seksuaalineuvontaa ja -kasvatusta ei edelleenkään ole
LisätiedotTurvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.
Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,
LisätiedotTasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto
Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus
LisätiedotIHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala
IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit
LisätiedotAjatuksia sateenkaariperheiden läheiselle
15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten
LisätiedotOvatko minun asiani minun asioitani? - Esimerkkejä VIA-kartoituksista yksityisyyteen ja omaisuuden suojaan liittyen
Ovatko minun asiani minun asioitani? - Esimerkkejä VIA-kartoituksista yksityisyyteen ja omaisuuden suojaan liittyen Asumisyksikkö ja siinä olevat asunnot tai huoneet ovat asukkaiden koteja. Asukkailla
LisätiedotKEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori
KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten
LisätiedotVoimaa seksuaalisuudesta
Henkilökohtaisen avun päivät, Iiris 7.11.2018 Voimaa seksuaalisuudesta Milla Ilonen, hankepäällikkö, Aspa-säätiö sr Voimaa seksuaalisuudesta -hanke 2018 2020 Seksuaalisten tarpeiden ja toiveiden huomiointiin
LisätiedotLIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI
LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI Asukkailla on todellinen mahdollisuus valita itse asuinpaikkansa. Asumisyksikön pitää olla esteetön, ja asukkailla on oltava mahdollisuus liikkua paikasta toiseen
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi
LisätiedotAikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus
e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio
LisätiedotYksilöllistä elämää yhdessä
Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille
LisätiedotLastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
LisätiedotMAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki
MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa
LisätiedotAsumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa
Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa 2016 2025 Asuminen ja palvelut seminaari 15.3.2018 Anu Autio, palvelupäällikkö, Espoon vammaispalvelut Mikä
LisätiedotMiten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?
Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat
LisätiedotVAMMAISEN HENKILÖN SEKSUAALITERVEYS. Mari Niinivirta asiantuntijapalvelujen päällikkö seksuaaliterapeutti (NACS) Vaalijalan kuntayhtymä VAMMAISUUS
VAMMAISEN HENKILÖN SEKSUAALITERVEYS Mari Niinivirta asiantuntijapalvelujen päällikkö seksuaaliterapeutti (NACS) Vaalijalan kuntayhtymä VAMMAISUUS YK:n Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotMonikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?
Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus
LisätiedotAskelmerkkejä kohti parempia asumispalveluita mielenterveyskuntoutujille Seppo Eronen
Askelmerkkejä kohti parempia asumispalveluita mielenterveyskuntoutujille 4.10.2018 Seppo Eronen MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAN ASUMINEN ENNEN NYT TAVOITE TULEVAISUUDESSA Asuminen psyk. sairaaloissa Asuminen
LisätiedotHoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli
Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan
LisätiedotTunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa
Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus
LisätiedotSeksuaalinen kaltoin kohtelu on vasten omaa tahtoa tapahtuvaa seksuaalista toimintaa. Sitä voi olla esimerkiksi [1] :
Mitä on seksuaalinen kaltoin kohtelu tai väkivalta? Hyväksikäytön ennaltaehkäisy ja hyväksikäyttöön reagointi Mitä on seksuaalinen kaltoin kohtelu tai väkivalta? Seksuaalinen kaltoin kohtelu on vasten
LisätiedotLAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA
LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä
LisätiedotSENSO PROJEKTI. Taustaa
SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa
LisätiedotAttendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä
Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa
Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, aikuisten ja työikäisten palvelut Rovaniemen kaupunki AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUALUE Tehtäväalueen
LisätiedotOtamme puheeksi. Lasten ja nuorten seksuaalinen kasvu ja turvallinen kasvuympäristö TAMPEREEN HIIPPAKUNTA
Otamme puheeksi Lasten ja nuorten seksuaalinen kasvu ja turvallinen kasvuympäristö TAMPEREEN HIIPPAKUNTA Seksuaalinen kasvu ja turvallinen kasvuympäristö Tampereen hiippakunta on laatinut toimintaohjelman
LisätiedotSEKSUAALISUUDEN PORTAAT NUORTEN SEKSUAALIKASVATUSHETKI TOIMINNALLINEN HARJOITUS
SEKSUAALISUUDEN PORTAAT NUORTEN SEKSUAALIKASVATUSHETKI TOIMINNALLINEN HARJOITUS Mikä on seksuaalisuuden portaat Seksuaalisuuden portaat opetuspaketti on Opetushallituksen materiaali ja sen ovat kehittäneet
LisätiedotKehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus
Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus THL 15.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 2 Kehitysvammaisten ihmisten asuminen vs. tavallinen vuokra-asuminen
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotTotontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit
Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,
LisätiedotLapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013
Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen
LisätiedotKehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta
Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla
LisätiedotKehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli
Kehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli Tuottajatilaisuus 17.8.2018 Juho Suortti, palvelupäällikkö 17.8.2018 Lähtökohdat Vaikeavammaisten asumispalvelujen kilpailuttaminen 2017 Ostetussa kehitysvammaisten
LisätiedotHaastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,
LisätiedotEväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?
Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta
LisätiedotMitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta?
Mitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta? Anja Noro, THT, Tutkimuspäällikkö Ikäihmisten palvelut yksikkö, THL RAI-seminaari 4.4.213 Paasitorni, Helsinki Esityksen rakenne Omaisapuun liittyviä kysymyksiä
LisätiedotPuhutaanko seksuaalisuudesta? Seija Noppari kuntoutuksen ohjaaja (YAMK) fysioterapeutti, uroterapeutti seksuaaliterapeutti (NACS)
Puhutaanko seksuaalisuudesta? Seija Noppari kuntoutuksen ohjaaja (YAMK) fysioterapeutti, uroterapeutti seksuaaliterapeutti (NACS) Luennon aiheita Seksuaaliterveys, seksi, seksuaalisuus Seksuaalisuuden
LisätiedotVammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä Vammaisten sosiaalityö 1
Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä 4.4.2018 Vammaisten sosiaalityö 1 Tehtävien jako Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee
LisätiedotKehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta
Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä
LisätiedotPAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio
PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka
LisätiedotLAPE Etelä-Savo. Päiväkotivierailujen koonti kesä 2017 Saara Hanhela, LAPE hankekoordinaattori. Saara Hanhela/ LAPE Etelä-Savo
LAPE Etelä-Savo Päiväkotivierailujen koonti kesä 2017 Saara Hanhela, LAPE hankekoordinaattori 1 24.5.2018 LAPE - Päiväkotivierailut Kesä 2017 4 Mikkelin päiväkotia: Otava, Peitsari, Naisvuori, Orikon Helmi
LisätiedotTUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018
Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely perheryhmäkodeissa ja tukiasunnoissa oleville nuorille Nuorten kysely lähetettiin yksiköiden esimiesten kautta anonyyminä Surveypal-nettilinkkinä välitettäväksi
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi
Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta 23.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi Kehitysvammaisten lasten ja nuorten palvelut Kainuussa Kainuun
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden tukeminen ovat tärkeitä muun muassa lapsen
LisätiedotParisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.
Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.
LisätiedotKodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset
Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain
LisätiedotTimo ja Marjo Juntunen Kehitysvammaisen pojan vanhempien kokemuksia kilpailutetusta asumispalvelusta Saattaen vaihdettavat
Timo ja Marjo Juntunen 2013 Kehitysvammaisen pojan vanhempien kokemuksia kilpailutetusta asumispalvelusta Saattaen vaihdettavat Taustaa! Pojan palvelusuunnitelmaan kirjattiin aikoinaan toiveeksi, että
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotPalaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta
Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin
LisätiedotKehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen
HELSINGIN KAUPUNKI Kehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen tarvekuvaus ASU -hanke Diaarinumero HEL 2016-010089 HELSINGIN KAUPUNKI TILAHALLINTO TARVEKUVAUS Kehitysvammaisten tukias.
LisätiedotNiinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia
Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia Reijo, Jorma, Jari, Jyrki, Juhani, Pekka, Nico, Heta, Sanna ja Carole Nimi ovessa -hanke; vapautuvat vangit ja osallisuus Tampere 16.1.2012 Osallisuudesta
LisätiedotKehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
LisätiedotAspa mahdollistaa itsenäisen elämän
Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän Olemme itsenäistä asumista ja asumispalveluja tarjoava yhteiskunnallinen toimija. omistaa 100 % Aspa-säätiö käyttää osingon asuntojen hankintaan ja kehittää asumista
LisätiedotSuomalainen kulttuuri ja elämäntapa
2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.
LisätiedotValonarkaa- Avusteinen seksi
Valonarkaa- Avusteinen seksi SISÄLTÖ: 1.Vammaisuus olemassaolon muotona/ilmiönä 3. Kyselyn tulos 4. Avustajien ja hoitajien kokemuksia 5. Vammaisten henkilöiden kokemuksia 6. Vammautumisen- ja vammaisuuden
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0071/2. Tarkistus. Mary Honeyball ja muut
19.2.2014 A7-0071/2 2 1 kohta 1. toteaa, että prostituutio ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat erittäin voimakkaasti sukupuoleen perustuvia kysymyksiä, ne loukkaavat ihmisarvoa ja ovat vastoin ihmisoikeuksien
LisätiedotTerve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa
Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus
LisätiedotTurvallisesti netissä
Turvallisesti netissä Reilun somen säännöt: 1. Erottele tieto ja mielipide. Esitä tietona vain sellaista, mikä on totta. Erota oma pohdintasi, kantasi ja arvelusi tiedosta. 2. Perustele väitteesi. Tuo
LisätiedotLasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori
Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726
LisätiedotValta Virtaa -konferenssi 13.6 Tampere-talo. Sanna Ahola, lakimies, Kynnys ry/via-projekti Annina Heini, suunnittelija, Kynnys ry/via-projekti
Valta Virtaa -konferenssi 13.6 Tampere-talo Sanna Ahola, lakimies, Kynnys ry/via-projekti Annina Heini, suunnittelija, Kynnys ry/via-projekti CRPD:n johdanto: Vammaisilla henkilöillä on yksilöllinen itsemääräämisoikeus
LisätiedotNuorten seksuaaliterveyskartoitus
Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke
LisätiedotSeksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen
Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija
LisätiedotUUSPERHE. Miten mun pitäs suhtautua noihin muihin? Johtuuko tää outo tilanne musta? Onkohan tää aina tällasta? KUMMA JUTTU
UUSPERHE KUMMA JUTTU Miten mun pitäs suhtautua noihin muihin? Johtuuko tää outo tilanne musta? Onkohan tää aina tällasta? Eronneet vanhemmat voivat löytää itselleen uuden kumppanin, joka voi tuoda perheeseen
LisätiedotHallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1
Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus
LisätiedotRakastatko minua tänäänkin?
Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön
LisätiedotElämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
Lisätiedot- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö.
Kotipalvelu Motalan kotipalvelun perusajatuksena on kaikkien ihmisten samanarvoisuus. Työn lähtökohtana on asiallinen suhtautuminen ja kunnioitus jokaisen yksilön tarpeisiin ja toivomuksiin sekä mahdollisuus
LisätiedotRatkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla
Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Kiinnostaisiko oma yksiö palvelutalossa? facebook 19.11.2015 Haluatko Sinä olla mukana ainutlaatuisessa jutussa,
LisätiedotPRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat.
Kotitehtävä 3 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo keitä perheeseesi ja sukuusi kuuluu. Sukupuuhun voidaan
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelma
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:
LisätiedotSukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014
Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014 PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ Nimistä Ulkonäöstä
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotKEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.
KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa
LisätiedotTietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Tietopaketti 9: Vammaispalvelut Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Etuuksien saajat Kelan vammaisuuden perusteella maksamat tuet Lapsen
LisätiedotTasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013
Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.7.2017 Taltionumero 3515 Diaarinumero 3492/2/16 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotIlmoitus oikeuksista
Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät
LisätiedotNettikasvattajan. käsikirja
Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön
LisätiedotTasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013
Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotKehitysvammapalvelut
Kehitysvammapalvelut Ahokoti Harjukoti Kotikartano Nevakoti Niittykumpu Norola: Toukola ja Jukola Ritoniitty Ritorinne Ohjattu asuminen Aittokoti Peltola Norola: Onnela Tuettu asuminen Ryhmäkotien yhteydessä
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotKehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena
Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotHyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste
Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 20.1.2011 Kuhmon Työkeskus Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely Keskustelua Hyvän
LisätiedotTYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine
TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö
LisätiedotKysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista
Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?
Lisätiedot