Tieteellinen katsaus nykyajan epa onnistuneista kengista.
|
|
- Marika Keskinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIETOPANKKI KENGISTÄ Tieteellinen katsaus nykyajan epa onnistuneista kengista. Jalkaterä ei saa olla erillinen, objektiivinen tarkastelukohde. Hyvässä ja pahassa se on naimissa kengän kanssa. Jotta yhteiselo onnistuu, on kummankin toimittava tasa-arvoisesti ja otettava huomioon toinen toistensa edut. Moninkertaisten ongelmien syyt Näkyvimmät erot tulevat esille verrattaessa jalkaterää ilman kenkää ja korkokenkä jalassa. Terveydenhuoltohenkilöt eivät täysin ymmärrä koron lukuisia vaikutuksia jalkaterään ja kehon asentoihin ja asentomuutoksiin. Terveydenhuoltohenkilöstö puhuu yleisesti mielekkäästä korosta. Sellaista korkoa ei ole olemassa. Mikä tahansa korko aiheuttaa automaattisesti jalkaterän ja kehon biomekaniikassa muutosketjun. Seistäessä paljasjaloin kehon luotisuora ja alustalla oleva jalkaterä muodostavat 90 asteen kulman. Kehon paino jakautuu tasaisesti 50 % -50 % kantapäälle ja jalkaterän etuosalle. (kuva 23) Kantapään kohotessa käytettäessä vaikkapa minimaalista korkoa, kehon luotisuora muuttuu. Mitä korkeampi korko, sitä suurempi muutos. Miesten kenkien yleinen korko on noin 2,5 cm. Naisten korot ovat noin 2,5 cm 12,7 cm ja jopa 15,2 cm. Jos keho olisi yhtenäinen, niveletön tukipilari, silloin jopa 2,5 cm korko saisi aikaan sen kallistumisen eteenpäin ja jopa kaatumisen. Vain muutaman sentin kallistus jalkaterästä aiheuttaa useita muutoksia jalkaterän lisäksi koko kehossa. (kuva 24) Koska keho on kineettinen ketju mukautuvia niveliä ja toinen toisiinsa yhteydessä olevia osia: nilkka, polvi, lonkka, lantio, selkäranka, hartiat, niska ja pää, sen avulla pystyasento säilyy. Lihakset ja nivelet tekevät yhteistyötä selkärangan kanssa ja jalkaterässä tapahtuu kompensatorisia muutoksia. Esimerkiksi kävelyn aikana toimivat puolet kehon 650 lihaksesta ja 208 luusta, jolloin niiden automaattinen säätely on suurta. Asentomuutoksien seurauksena voi olla jalkaterän, alaraajojen ja selän alueen särky. Käytettäessä puolikorkeita ja korkeita korkoja sisäkaari kohoaa, koska kalvojänne (plantaarifascia) lyhenee kantapään ja päkiän vetäytyessä lähemmäksi toisiaan. Kalvojänne lyhenee pysyvästi käytettäessä jatkuvasti korkokenkiä. Siirryttäessä käyttämään matalia korkoja, hölkättäessä tai voimakkaassa kävelyssä, kalvojänne venyy ja altistuu kiputiloille. Sekä matalan että korkean koron, ja kalvojänteen toiminnan välillä on selvä yhteys. Kapeakärkiset kengät ja korkeat korot kuuluvat yleensä yhteen. Lääketieteellisesti ajateltuna varpaiden puristus ei ole aina kapeakärkisten kenkien syy, vaan taustalla voi olla kenkien virheellinen suunnittelu. Jos kengän lesti suunniteltaisiin huomattavasti mukavammaksi, ehkäpä puolet yleisimmistä kenkien aiheuttamista vaivoista voitaisiin välttää. Kerrigan vertasi Harwardin yliopistossa tekemässään tutkimuksessa vuonna 1998 naisen kävelyä paljasjanoin ja viiden sentin korkokengillä. Paljasjaloin käveltäessä kehon paino jakautui tasaisesti polvinivelen mediaali- ja lateraalipuolelle. Viiden sentin korkokengillä käveltäessä paino siirtyi polvinivelen keskelle ja lisääntyi 23 prosenttia. Tämä lisäsi polvinivelen rasitusta. Lyhentynyt akillesjänne Kaikilla kenkiä käyttävillä ihmisillä on lyhentynyt akillesjänne ja kiristyneet pohjelihakset. Lyheneminen alkaa noin 3-4 vuoden iässä, ja kehitys kiihtyy murrosiän alussa.(kuva 25) Murrosiän loppupuolella tytöt käyttävät korkokenkiä, jolloin lyhentynyt akillesjänne ja pohjelihakset kiristyvät ja pohjelihaksen jäykkyys
2 muuttuu pysyväksi. Mitä on odotettavissa tulevaisuudessa? Vaiva ilmenee jatkuvasti korkokenkiä käyttäville naisille. Kun korkeat korot vaihdetaan matalampiin, kehittyy tyypillinen pohjelihaskipu ja akillesjännesyndrooma. Kantaluun takana oleva limapussi toimii iskunvaimentimena akillesjänteen ja luun välissä. Minkä tahansa korkokenkien käytön seurauksena syntynyt muutos jänteen pituudessa tai toiminnassa vaurioittaa limapussia. Korkokenkien käytön myötä jalkaterä kallistuu eteenpäin, 70 asteen kulmaan. (kuva 26) Jotkut naiset oppivat pitämään luotisuoran edellyttämän 90 asteen kulman lukitsemalla polvet yliojennukseen joka askeleella. Mutta suurin osa naisista kävelee polvet ja nilkat koukussa. Sagittaalitasosta katsottuna kehon paino ei jakaudu tasaisesti jalkaterälle, vaan siirtyy enemmän jalkaterän etuosaan. Esim. koripallossa, jalkapallossa, tenniksessä ja lajeissa, joissa on nopeita ja voimakkaita jalkaterän kiertoja, akillesjänne on keskeisessä roolissa. Lyhentynyt akillesjänne vaikuttaa urheilijoiden suorituksiin. Useilla kenkiä käyttävillä urheilijoilla on lyhentynyt akillesjänne. Verrattaessa heidän urheilusuorituksiaan urheilijoihin, jotka eivät käytä kenkiä, on jänteen pituudessa nähtävissä huima ero. Esim. vuonna 1998 Bostonin maratonilla 10 ensimmäistä olivat afrikkalaisia, jotka ovat kasvaneet paljasjaloin ja harjoitelleet ilman kenkiä. He pärjäävät kestävyysjuoksussa, koska heidän akillesjänteensä ja pohjelihaksensa ovat normaalipituiset. Kantaisku Kantaisku käsite otettiin käyttöön noin 30 vuotta sitten, kun ihmiset innostuivat hölkkäämään, juoksemaan ja harjoittamaan kehonsa kuntoa. Käsite tarkoittaa kengän sisällä tapahtuvaa kantaiskua, esim. käveltäessä ja juostaessa. Käsite on ongelmallinen, koska kantaisku paljasjaloin on aivan erilainen kuin kengät jalassa. Alkukontakti tapahtuu kantapään taka-ulkoreunalla, koska kantaluun kuormittamiseen tarkoitettu suurin alue on siellä. Seisoma-asennossa kantaiskua ei tapahdu. Käveltäessä tai juostaessa kantaisku on voimakas, jopa alaraajoja vaurioittava. Seistäessä kantaluussa on jatkuva kuormitus. Kantaluun alla oleva limapussi on puskurina kantaluun kyhmyn keskiosan ja alustan välissä. (kuva 27) Välittömästi kantaiskun jälkeen kengän sisällä jalkaterässä tapahtuu painon siirto seuraa normaalia reittiä läpi askeleen varvastyöntövaiheeseen. Tämä oletus ohjaa terapialinjoja mukaan lukien yksilöllisten tukipohjallisten suunnittelua. Miksi nämä olettamukset? Oletusten taustalla on kenkien taka-ulkoreunalla näkyvät yleisimmät kulumajäljet. Terapeuttien mielestä se on normaalin kantaiskun oikea kohta. Normaalilla (paljasjaloin liikkuvilla alkuperäiskansoilla) alkukontakti tapahtuu kantaluun keskiosalla, siitä kuormitus siirtyy eteenpäin kantaluun kyhmyn yli kohti keskitarsaaliniveltä, viidettä sädettä ja jalkapöytäluiden päihin ja mahdollistaa näin sujuvan ja rullaavan keinuliikkeen. Malli on vastakkainen verrattuna kengät jalassa tapahtuvaan kantaiskuun, joka tapahtuu kantaluun takaulkoreunalla. Syyt tähän ovat seuraavat: 1)käyrä lesti muuttaa jalkaterän suoraa linjaa ja kantaiskua ja 2)korko muuttaa jalkaterän luonnollista asentoa kärjessä: sen seurauksena muuttuu selkeä painon siirtymisen reitti jalkaterässä, jotta kovera kantakyhmy ja sen alla oleva limapussi voivat sallia kantaluun rullauksen eteenpäin sulavasti. Käyttäessä kenkiä kuormitus- ja kulutuspinta keskittyvät kokonaan kengän taka-ulkoreunalle. Kantapään kuormitus luonnollisessa, paljasjalkaisessa jalkaterässä on koko kantapäällä. Toistuvat kantaiskut välittävät päivittäin 8000 kertaa tai enemmän värinää läpi kehon. Ihmiskeho sopeutuu hyvin näihin törmäysvoimiin. Korkojen ei tarvitse olla korkeat., koska korkokengät aina muokkaavat kehoa lisäten seksuaalista viehätysvoimaa ja sosiaalista statusta. Terveydenhuoltohenkilöstö on naiivi olettaessaan, että varoittamalla korkokenkien vaaroista, naiset siirtyisivät käyttämään matalampia korkoja. Sustentacum tali Sustentacum tali on pieni litteä kieleke kantaluun sisä-yläreunassa. Tätä aluetta ei ole otettu riittävästi huomioon, vaikka se on yksi tärkeimmistä sisäkaaren osista ja mahdollistaa jalkaterän joustavan toiminnan. Gorillan jalassa sustentacum tali suuntautuu alaspäin noin 45 asteen kulmassa, ja ihmisellä kulma on 180 astetta. Tästä syystä apinalajit eivät kykene ylläpitämään jalkateränsä avulla pystyasentoa kuin noin minuutin ajan. Siksi ne askeltavat neljällä jalalla.
3 Todisteet sustentacum talin tärkeästä roolista sisäkaaren tukijana, liittyvät siihen, että kehon luotisuora kulkee täsmälleen sustentacum talin keskustan kautta. Mikä tahansa muutos linjassa, jonka esim. korkeakorkoiset kengät tai käyrä lesti aiheuttavat vaikuttaa väistämättömästi sustentacum taliin ja sisäkaareen. Perinteisesti kaarta tuetaan tai kohotetaan tukipohjallisilla (kuva 29). Tuki on pääasiallisesti kaaren keskiosan alla (veneluun ja ensimmäisen vaajaluun välinen nivel). Tukipohjallinen toimii petollisesti mukaillessaan kaaren anatomista ääriviivaa, kun tuen pitäisi mennä luotisuoran kulkulinjassa sustentacum talin kautta. Miksi sustentacum tali kallistuu, esim. lattajalan yhteydessä? Syitä on useita. Sustentacum talin normaali 180 asteen asentokulma mahdollistaa sen tukitoiminnon. Toiseksi, jos sustentacum talin alapuolella on krooninen epätasapaino, esimerkiksi korkokenkien käytön seurauksena, kehon pystyssä pitämiseksi tarvittavat vastavoimat muuttavat sustentacum talin kulmaa ja vaikuttavat jalkaterän takaosan rakenteellisiin ja toiminnallisiin mekanismeihin. Jalkaterän takaosan vaikutus kävelyyn Koska suurin osa ihmisistä käyttää kenkiä, normaalin kävelyn tekevät mahdottomaksi: 1) kenkien korko, 2) lestin virheellinen suunnittelu ja 3) kenkien rakenteelliset suunnitteluvirheet (materiaali, kengän paino, vähäinen joustavuus jne.). Yksittäin tai yhdessä ne vaikuttavat siihen, miten jalkaterä toimii kengässä ja kävelyn aikana. Näissä olosuhteissa jalkaterä ei voi toimia täysin normaalisti, eikä kävely voi olla luonnollista. Vaikutukset voivat ilmetä myös toisinpäin. Normaalin kävelyn muuttuessa muuttuu myös kehon luotisuoran kulkulinja ja painon jakautuminen koko jalkaterän alueelle. Koska melkein kaikissa jalkineissa on jonkinlainen korko, sen vaikutuksesta jalkaterän ja kengän keskikohta nousevat irti alustasta. Seurauksena viides säde menettää normaalin kuormitusta tasaavan ominaisuutensa seisottaessa ja käveltäessä sekä kuutioluun tuennassa. Tällöin kehon paino kohdistuu pääosin kantapään ja jalkapöytäluiden päihin rasittaen niitä. Näissä olosuhteissa jalkaterä eikä kävely ole normaalia. Käytettäessä sisäkaaresta korotettua kenkää, jossa on käyrä lesti ja kärjessä käyntiä, nämä ominaisuuden yhdessä korkojen aiheuttaman epätasapainon kanssa altistavat jalkaterän ja erityisesti sen takaosan monille muutoksille kävelyn aikana. Pystyasennossa askeltaminen on ihmisille tyypillisesti sulavaliikkeistä liikkumista, kun se tapahtuu luonnollisella tavalla. Eläinten seisominen ja kävely neljällä jalalla mahdollistaa kehon painon jakautumisen laajemmalle tukipinnalle. Ihmisellä tukipinta on erityisen pieni suhteutettuna kehon pituuteen ja painoon. Esimerkiksi pienellä koiralla on kaksi kertaa enemmän tukipintaa kuin aikuisella ihmisellä. (Kuva 30.) Kinesiologien mielestä kävely on monimutkaisin ihmiskehon motorisista toiminnoista, erityisesti, koska sen perusta koostuu kolmesta pienestä tukialueesta: kantaluusta, 5. säteestä ja viidestä jalkapöytäluun päästä, jotka tukevat jalkaterän perusrakenteita. Tukialueiden täytyy olla oikeassa asennossa, jotta jalkaterän elastiset osat (lihakset, jänteet, nivelet, faskiat) voivat työskennellä tehokkaasti. Elastisten osien muutokset aiheuttavat muutoksia näissä luisissa rakenteissa. Kenkien korkea korko, korotettu sisäkaari, käyrä lesti, käynti, koveralestinen kenkä, kengänpohjan täyte, kapea kenkä, kengän joustavuus jne muuttavat luisten tukirakenteiden asentoja tai normaalia kehon kuormittumista. Muutosten määrä on riippuvainen kenkien puutteista. Selkäranka mukautuu ihanteellisesti pystyasennon muutoksiin. Korkeat korot vaikuttavat kaikkiin selkärangan mutkiin ja lihasepätasapainoon. Siitä johtuen kehon liikkeet muuttuvat. Esimerkiksi 5cm:n korkoja käytettäessä ylemmän ja alemman nilkkanivelen normaali sijainti muuttuu. Sen seurauksena muutoksia esiintyy muuallakin kehon kineettisessä ketjussa: polvissa, lonkissa, lantiossa, selkärangassa, olkapäissä, niskassa ja päässä. Esimerkiksi lantio kallistuu normaalista 30 asteen kulmasta 45 asteen kulmaan seisottaessa tai käveltäessä 5cm:n koroilla ja 55:een tai 60 asteeseen 7,5cm:n koroilla. (kuva 31) Asentomuutosten seurauksena lantiomaljassa olevat sisäelimissä ja vatsan alueella tapahtuu kompensatorisia pystyasentoa tasapainottavia liikkeitä. Pienentynyt tukipinta
4 Korkokenkä, kovera kengän pohja, korotettu kengän sisäkaari ja varvasosassa oleva käynti yhdessä aiheuttavat muutoksia jalkaterän plantaarisella tukipinnalla. Muutoksista seuraa muuttunut kävelyn mallissa ja painon jakautuminen jalkaterän etu- ja takaosan kesken. Matalakin korko kohottaa sisäkaarta alustasta, vähentäen 5. säteen tärkeää toimintaa, sekä painon jakautumista avustaa kuutioluun toimintaa. (kuvat 32 ja 33) Miesten kengän kannan kulutus- ja tukipinta on paljon suurempi kuin naisten viiden senttien koron kulutus- ja tukipinta. Todellinen miesten koron kulutus- ja tukipinta on pienentynyt noin 2,5 neliösenttimetriä. Suhde on sama naisten kengän koroissa. Tämä johtuu siitä, että todellinen kulutus- ja tukipinta rajoittuu kannan taka-ulkoreunaan. Riippumatta siitä, mikä on koron pinta-ala, 70 % - 80 % siitä jää suurelta osin kulumatta johtuen väärästä kanta- askelluksesta. Paljasjaloin otetun painannejäljen tukipinnassa on nähtävissä laaja kantapääalue, jalkaterän ulkoreuna, jalkapöytäluiden alue sekä varpaiden jäljet. Painannejäljessä kuormitusalue on 65 % - 80 % laajempi kuin kengän pohjan muodostamassa tukipinnassa. (kuva 34) Mitä tapahtuu kehon tasapainolle, kun tukipinta pienenee? Mitä tapahtuu painon jakautumiselle jalkaterän etu- ja takaosassa? Patologiset seuraukset ovat epäselviä, koska useat mekaaniset tekijät ovat monella tavalla yhteydessä toisiinsa. Yksittäistä vaivan alkuperää on vaikea paikantaa ja diagnostisoida. Kuinka monella nilkka- ja polvivammalla on suora yhteys merkittävästi pienentyneeseen plantaariseen tukipintaan? Kuinka paljon esiintyy jalka-, selkä-, lantiokipuja? Kuinka paljon esiintyy jalkaterän biomekaanisia häiriöitä? Emme voi olettaa noin 100 kg:n painoisen kehon iskeytyvän noin 8000 kertaa päivässä jalkapohjan varassa pienen, noin 7,5 neliösenttimetrin kokoiselle alueelle, ilman kielteisiä seurauksia. Vaikka monet terapeutit uskovat tukipohjallisten olevan ratkaisu jalkaterän uudelleen tasapainottamisessa, se ei ole oikea ratkaisu. Virheellistä on tehdä diagnoosi jalkaterän virheasennoista ja olettaa, että ne vaativat uudelleen tasapainottamista. Yleisempää kuitenkin on, että kenkä on syynä jalkaterän vaivoihin. Tukipohjallisella voidaan tasapainottaa jalkaterää, mutta kun jalkaterä laitetaan kenkään palautuu epätasapaino. Tällöin tukipohjallisten tavoite on virheellinen. Myytti mielekkäistä koroista Terveydenhuoltohenkilöstö on kauan suositellut mielekkäiden kenkien ja korkojen käyttöä (2,5cm tai matalampi). Molemmat ovat uskomuksia. Mikä tahansa korkokenkä, jopa 2,5cm:n korko vaikuttaa jalkaterän virheellisiin toimintoihin. Niin kutsuttu mielekäs kenkä on vähemmän epäedullinen jalkaterälle kuin korkeat korot, mutta ei sekään tue jalkaterveyttä.(kuva 35) Mielekäs kenkä: matala, leveä korko, pyöreä tai leveä kärkiosa, solmittava malli, kuuluvat samaan sarjaan kuin "mielekäs" korko. Uskomus että on olemassa jaloille "sopiva" ja jalkaystävällisiä kenkiä, on harhakuvitelmaa. Melkein kaikissa tällaisissa kengissä on samanlaiset viat kuin muotijalkineissa: käyrät lestit, koverat pohjat, liikaa käyntiä, pienentynyt tukipinta jne. Nämä kengät eivät ole sen sopivampia kuin niin kutsutut oikean kokoiset kengät. Terveydenhuoltohenkilöstö suosii mielekkäitä kenkiä, koska heidän mielestään ne antavat enemmän tukea. Mitä tukea kenkien pitää antaa? Miksi sisäkaari ja jalkapöytä tarvitsevat tukea? Päinvastoin jalkaterän keskiosan tukeminen estää normaalin kierteisen (spiraalimaisen), jalkaterän lihaksia aktivoivan toiminnon. Liiallinen tuki heikentää jalkaterän keskiosan pehmytkudoksia sekä säärten ja pohkeiden lihasten toimintoja. Toisin on luonnonkansoilla, jotka liikkuvat paljasjaloin ja työskentelevät tuntikausia kuormittavissa olosuhteissa. Heidän jalkateränsä ovat vahvat, terveet ja pääosin ilman vaivoja, vaikka niistä puuttuu keinotekoinen ulkoinen tuenta. Podiatrit tietävät, että naiset kauhistelevat termiä mielekkäät kengät, koska he mieltävät ne ortopedisiksi jalkineiksi epänaisellisiksi ja epäesteettisiksi. Suositellaan ns. ortopedisiä, mielekkäitä jalkineita podiatrien on arvioitava tilanne kahdesta lähtökohdasta: 1. ortopedisten, mielekkäiden jalkineiden edut perinteisiin kenkiin verrattuna ovat minimaaliset ja 2. suurin osa naisista pitää niitä rumina ja useimmiten he kieltäytyvät käyttämästä sellaisia. Asiakas on kohdattava yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti eikä nilkasta alaspäin olevan kohteena. Onko ihmisillä vain kaksi mahdollisuutta, joko valita jaloille epäterveelliset muotikengät tai rumat kengät, esim. ortopediset, mielekkäät tai urheilujalkineet. Ei. Muoti ja mukavuus voivat olla samassa kengässä, jos kenkäsuunnittelijat ja tehtailijat tekevät yhteistyötä ja kehittävät mukavan ja muodikkaan kengän. Se olisi 2000-luvun läpimurto. Yhteenveto
5 Kenkää ei saa pitää vain hyödyllisenä esineenä. Se koostuu monista erillisistä osista, jotka yhdessä vaikuttavat jalkaterän anatomisiin rakenteisiin sekä toimintoihin. Jos podiatri kokee tämän muinaisen esineen yksinkertaisesti jalkaterän peitteeksi, voi se vaikuttaa jalkavaivojen diagnostisointiin, hoidon suunnitteluun, toteutukseen ja olla este toivottujen hoitotulosten saavuttamiselle. Podiatrit ovat puhuneet paljon kenkien oikeasta koosta ja sopivuudesta, mutta eivät he eikä kenkäteollisuus ole koskaan esittänyt todellisuuteen perustavia oikean koon standardeja. Mitä tulee kenkien kokoon, ne ovat edelleen vailla standardeja ja ovat olleet iso kaaos vuosikymmenten ajan sekä kenkäteollisuudessa että kenkäkaupoissa. Meillä on edelleen käytössä kengän kokojen standardointi ja siihen liittyvät menetelmät, jotka on muotoiltu 625 vuotta sitten! Ihanteellista olisi, että kenkä jäljittelisi jalkaterän anatomisia rakenteita ja toimintoja. Tätä voitaisiin kutsua ns. biomekaaniseksi laiksi. Mitä vähemmän kenkä muovaa jalkaterää, sen parempi se on jalkaterälle. Kengän alkuperäiset tavoitteet ovat 1) suojata jalkaterää ja 2) toimia osana koristeellista pukeutumista. Jos kengältä edellytetään terapeuttista ominaisuuksia keskivertojalalle, jalkaterään kohdistuu vaikeuksia. Moderni kenkä on läpikäynyt monia insinööritaidollisia kehitysvaiheita, joista useilla on ollut kielteisiä vaikutuksia jalkaterälle. Podiatrien on kuitenkin tyydyttävä elämään näiden kenkien kanssa. Ja koska modernit kengät liittyvät läheisesti jalkavaivojen syntyyn pitkällä aikavälillä, on iso puute, että podiatrit kiinnittävät vähän huomioita kenkiin ja niihin liittyvään tutkimukseen. Vasta silloin, kun jalkaterän ja kengän yhteistoiminnasta tulee keskeinen osa podiatrien koulutuksessa ja käytännön työssä, heidän ammattinsa tärkeys korostuu. Ensimmäinen laki tehtäessä tutkimusta on objektiivisuus. Kengän ja jalkaterän yhteistoiminnan tarkastelun näkökulma tähän asti on kuitenkin ollut pääosin subjektiivista. Kenkiin liittyvät asiat on nopeasti ratkaisu, kun hyvän kengän käsite on yksinkertaistettu, edellyttäen sen olevan mielekäs, sopivakorkoinen ja sopivan kokoinen. Lähde: Rossi, William A 2001: Footwear: The primary cause of foot disorders. Part 2. Podiatry Management 2,
Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet?
Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Veera Keltanen, jalkaterapeutti (AMK) Vuosaaren Jalkaterapiakeskus Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä la 19.11.2016 Järjestötalo 1 Asemamiehenkatu
LisätiedotKevein jaloin kohti kesää
Kevein jaloin kohti kesää The human foot is a masterpiece of engineering and a work of art - Leonardo da Vinci Ihminen sitkeä kestävyysjuoksija Ihminen on evoluution myötä kehittynyt liikkumaan kahdella
LisätiedotKESKIVARTALO/KEHONHALLINTAL IIKKEITÄ UINTIIN 3/2017. Prepared by: Mika Martikainen Date: :26
KESKIVARTALO/KEHONHALLINTAL IIKKEITÄ UINTIIN 3/2017 Prepared by: Mika Martikainen Date: 04.04.2017 08:26 MIKA MARTIKAINEN COACHING PL 226 70101, Kuopio 0408295515 mika@murtokohta.fi INFO "keskivartalojumppa"
LisätiedotLAPSEN JALAT JA HYVÄT JALKINEET. Useat jalkojen virheasennot alkavat syntyä jo lapsuudessa. Kuinka lapsen jalat saavat kehittyä terveiksi?
LAPSEN JALAT JA HYVÄT JALKINEET Useat jalkojen virheasennot alkavat syntyä jo lapsuudessa. Kuinka lapsen jalat saavat kehittyä terveiksi? - Täyden palvelun apuvälinetalo - Respecta Oy/2009 Lasten jalat
LisätiedotVaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa
Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja
LisätiedotVauvan kävelyn kehitys:
Vauvan kävelyn kehitys: Alla on listattu kävelyn kehityksen vaiheita, jotka tulisi oppia viimeistään ilmoitettuun ikään mennessä. 0-1 kk: Automaattinen kävely. 4 kk: Automaattinen kävely päättynyt. 5 kk:
LisätiedotLajitekniikka: venyttely
Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.
LisätiedotTANSSIN KINESIOLOGIA. Pirjo Orell Fysioterapian lehtori, OAMK Copyright Pirjo Orell Pirjo Orell
TANSSIN KINESIOLOGIA Pirjo Orell Fysioterapian lehtori, OAMK 2010 Copyright Pirjo Orell LIHASTOIMINTA Koordinoitu lihastoiminta = lihasten koordinoitu yhteistyö siten, että oikeat lihakset toimivat oikeissa
LisätiedotKunto-ohjelma amputoiduille
Kunto-ohjelma amputoiduille Yleistä harjoituksista Tässä kirjasessa esitellään harjoitukset, joista kuntoutuksesi alkaa proteesin sovituksen jälkeen. Harjoitukset voi tehdä proteesin kanssa tai ilman
LisätiedotPotilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa
Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden
LisätiedotVENYTTELYOHJE B-juniorit
VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,
LisätiedotPolven liikkeissä esiintyy pienessä määrin kaikkia liikesuuntia. Ojennus-koukistussuunta on kuitenkin selkein ja suurin liikelaajuuksiltaan.
1 2 Lantio toimii liikkeiden lähtöpaikkana, etenkin kun toiminta tapahtuu alaraajojen varassa. Kävely, kyykkyliike, juoksu, heittäminen ja erilaiset hypyt tuotetaan ensisijaisesti lantiosta/lonkasta alkaen.
LisätiedotLiikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.
POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn
LisätiedotVENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen
VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin
LisätiedotSelkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia
1 Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1. Lantion rullaus Asetu selällesi ja vie polvet koukkuun. Jalkaterät ovat lantion leveydellä ja suoraan eteenpäin, kädet vartalon vierellä. Oikaise itsesi
LisätiedotHARJOITEPANKKI VOIMA
HARJOITEPANKKI VOIMA VOIMAHARJOITTELU / Jalkakyykky Vaihe 1. Avustettu jalkakyykky Pidä katse suoraan eteenpäin. Pidä hyvä ryhti ja selkä suorana. Seiso haara-asennossa jalat hartioiden leveydellä siten,
LisätiedotKeskitason ohjelma. Kotivoimisteluohjelma luustokuntoutujalle. 1. Alkulämmittely hiihtoliike. 2. Viivakävely eteenpäin
LIITE 3 Kotivoimisteluohjelma luustokuntoutujalle Keskitason ohjelma Tee liikkeitä päivittäin. Tee jokaista liikettä aluksi 10 liikkeen sarja. Pidä pieni tauko ja toista samat liikkeet toiset. Muista hyvä
LisätiedotALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA
1 ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA Lehtonen Elina & Juola Anni Elokuu 2015 2 SISÄLLYS OPPAAN LUKIJALLE... 3 ALKULÄMMITTELYN TÄRKEYS... 5 HARJOITTEITA... 6 LOPUKSI... 21 3 OPPAAN LUKIJALLE Tämä opas
LisätiedotAikuisten jalkavaivat alkavat kehittyä jo lapsuudessa Osa 4
1 Aikuisten jalkavaivat alkavat kehittyä jo lapsuudessa Osa 4 Rossi: The foot steps and the shoe steps are two alien motions and opposing forces. On aika puolustaa lasten kengättömyyttä. Hämmästyttävät
LisätiedotPohjallisopas Bauerfeindin suosituimmat
Pohjalliset Pohjallisopas Bauerfeindin suosituimmat pohjalliset Sisällys Sport GloboTec comfort, jalkapallopohjallinen 3 GloboTec comfort sports (run, play, walk, golf) 4 Komfort GloboTec comfort, Lange
LisätiedotLaitilan Jyske ry 5.4.15 Toimintakäsikirja
Keskivartalolihaskuntoharjoituksia Seuraavassa on muutamia keskivartalon voimaan ja hallintaan keskittyviä harjoituksia. Aluksi esitetyt määrät voivat tuntua isoilta. Voitkin aluksi aloittaa pienemmistä
LisätiedotHANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!
Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät
LisätiedotOrtoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä. Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi
Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi Funktionaalinen jako leesiotason mukaan S3 Lihasten toimintavajaus: -Jalkaterän sisemmät lihakset
LisätiedotAKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille
AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.
Lisätiedot5.10 Kengän istuvuuden vaikutus jalkaterveyteen
5.10 Kengän istuvuuden vaikutus jalkaterveyteen Riitta Saarikoski Kengän koko mielletään yleensä samaksi kuin jalkaterän pituus. Jalkaterveyden kannalta tärkeintä on kuitenkin kiinnittää huomiota kengän
LisätiedotPÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE
PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan
LisätiedotREIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA
REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA LIIKU PYSYT PYSTYSSÄ; Kotiharjoittelulla on helppo aloittaa; paranna lihasvoimaa ja tasapainoa Terveysliikuntaa voi harrastaa yksin tai yhdessä HUOMIOI JALKINEET JA
LisätiedotMinna Stolt, TtM, jalkaterapeutti (AMK), Yliopisto-opettaja, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto Riitta Saarikoski, THM, jalkaterapeutti (AMK), ELV
2013 / Neuvola ja kouluterveys Lyhennelmä artikkelista Minna Stolt, TtM, jalkaterapeutti (AMK), Yliopisto-opettaja, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto Riitta Saarikoski, THM, jalkaterapeutti (AMK), ELV
LisätiedotMITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI
MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä
Lisätiedot3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.
Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan
LisätiedotPhysioTools Online - ed set Sivu 1/7
PhysioTools Online - emailed set Sivu 1/7 Harjoitusohjelma FYS PKL SELKÄRYHMÄ 2/15 Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä, Suomi ALKULÄMMITTELY Pyöräilyä. Aika:
LisätiedotMiksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet
Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden
LisätiedotNÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa
NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta
LisätiedotEJENDALS SUOJAA KÄDET JA JALAT
EJENDALS SUOJAA KÄDET JA JALAT » EJENDALS » EJENDALS EJENDALS» Ejendals valmistaa ja markkinoi tuotteita, jotka suojaavat sekä käsiä että jalkoja.» Pitkäaikaiset asiakassuhteet kehitetyt tuotteet ja ratkaisut,
Lisätiedot11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.
Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan
LisätiedotASKELLUSTYYPIN JA ISKUVOIMAN VERTAILU PALJASJALKAISTEN JA KENKIÄ KÄYTTÄVIEN JOUKSIJOIDEN VÄLILLÄ Referaatti tutkimusartikkelista
ASKELLUSTYYPIN JA ISKUVOIMAN VERTAILU PALJASJALKAISTEN JA KENKIÄ KÄYTTÄVIEN JOUKSIJOIDEN VÄLILLÄ Referaatti tutkimusartikkelista xxxxx xxxxx Kesäkuu 2010 2 Tämä on suomenkielinen lyhennelmä Liebermanin
LisätiedotPolven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr
Polven alueen harjoitukset Ft-suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Reisilihaksen aktivointi Selinmakuulla. SUORITUS Vedä nilkat koukkuun ja paina samanaikaisesti polvitaipeet tiukasti
LisätiedotPuistopenkkitreeni. Liike Sarjat Toistot. A2 Punnerrus A3 Lantionnosto kahdella tai yhdellä jalalla 4 (jalka)
Liike Sarjat Toistot A1 Harppaus penkille 4 10 15/ jalka A2 Punnerrus 4 10 15 A3 Lantionnosto kahdella tai yhdellä jalalla 4 10 15/ (jalka) A4 Jalanojennus maaten 4 10 15/ (jalka) Näin treeni toteutetaan:
LisätiedotTOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet
TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.
Lisätiedot1 2 3 4 Selän, lantion ja alaraajan linjauksen hallinta liikkuessa vaikuttaa liikkeen taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja turvallisuuteen. Oikeat suoritustekniikat ja hyvä liikehallinta tekevät liikkumisesta
LisätiedotOpinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen
Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra TASAPAINOHARJOITUKSIA VERTAISOHJAAJIEN KÄYTTÖÖN Tasapainoharjoitukset on suunniteltu vertaisohjaajien työkaluiksi, he voivat hyödyntää näitä kortteja omissa
LisätiedotIloisia harjoitteluhetkiä!
Tämä opas on tehty tukemaan kotona tapahtuvaa liikuntaharjoittelua. Se sisältää osiot lihaskunto-, liikkuvuus ja tasapainoharjoittelusta. Liikkeet ja harjoitteet on valittu siten, että ne pystytään suorittamaan
LisätiedotPolkuharjoituslaite Käyttöohje
Polkuharjoituslaite Käyttöohje Sisältö Turvallisuudesta huomioitavaa 2 Hajotuskuva ja osaluettelo. 3 Harjoittelu.. 4 Turvallisuudesta huomioitavaa Lue kaikki ohjeet ennen kuin alat käyttää laitetta. Säilytä
LisätiedotLONKAN TEKONIVELLEIKKAUS
LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS FYSIOTERAPIAOPAS OTA TÄMÄ OPAS MUKAAN TULLESSASI LEIKKAUKSEEN KUNTOUTUMISOHJEITA Lonkan tekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä sekä vähentää
LisätiedotOMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:
OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu
LisätiedotNuoren urheilijan voimaharjoittelu
Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Varalan urheiluopisto 20.10.2009 Nuoren urheilijan valmiudet voimaharjoitteluun Biologinen ikä: Milloin vastuksena omakehon
LisätiedotPrepared by: Tanja Viitamäki Date: :03
TLPT102018 Prepared by: Tanja Viitamäki Date: 13.04.2019 05:03, GPF Alataljasoutu Laite nro1. Hyvässä ryhdissä, olkapäät alhaalla tuo kyynärpäät läheltä kylkiä koukkuun ja rutista lapaluut "yhteen". GPF
Lisätiedotwww.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20
www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20 Ota isompi vesikanisteri tai vaikka matkalaukku syliin. Jalat hartianlevyiseen haaraasentoon, jalkaterät suoraan eteenpäin. Polven tulee ehdottomasti mennä
LisätiedotPOLVEN TEKONIVELLEIKKAUS
POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS FYSIOTERAPIAOPAS OTA TÄMÄ OPAS MUKAAN TULLESSASI LEIKKAUKSEEN KUNTOUTUMISOHJEITA Polven tekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä sekä vähentää
LisätiedotHard Core Keskivartalo
Hard Core Keskivartalo Keskivartalo kuntopiiri kestävyysurheilijalle Keskity jokaisessa liikkeessä keskivartaloon ja siihen että paketti pysyy kasassa. Staattisissa liikkeissä lankkupito toimii perusasentona.
LisätiedotRyhti ja perusliikkuminen lähtökohtana
Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus
LisätiedotB-luokka 20.12.2013. Yleistä. Hyppy. Hyppy. Hypyn arvostelu juoksu. Hypyn arvostelu. mattokasa
Yleistä B-luokka Kilpailuihin voi osallistua aikaisintaan sen vuoden syksynä, kun voimistelija täyttää 7 vuotta (lisenssikausi syksy 2013 - kevät 2014 / 2006 syntynyt) B-luokkaan voi siirtyä kilpailemaan,
LisätiedotLIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02
LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 OHJELMAN TARKOITUS ON PARANTAA: TASAPAINOA POLVIKONTROLLIA KESKIVARTALON HALLINTAA ALARAAJOJEN LIHASVOIMAA NIVELLIIKKUVUUTTA KOORDINAATIOTA HYPYN ALASTULOTEKNIIKKAA SEKÄ
LisätiedotVälineet ja Varusteet. -> Eivät yhdentekeviä
Välineet ja Varusteet -> Eivät yhdentekeviä Juoksukengät - Riittävästi tilaa, vähintään 1cm kärjessä - Tukevat ja riittävästi iskuja vaimentavat - Sisään ajetut juoksutapahtumassa - Vaihto 1000-1500 km
LisätiedotSauvakävelyn tekniikkakurssi
Sauvakävelyn tekniikkakurssi SUOMEN LATU Ulkoilun keskusjärjestö Valtakunnallinen ja paikallinen toimija 220 jäsenyhdistystä 78 000 jäsentä Suomalaisten liikuttaja Ulkoilijoiden edunvalvoja Visio Suomen
Lisätiedot> Push ortho AFO PUSH FOR FREEDOM. > push.eu
> Push ortho AFO PUSH FOR FREEDOM > push.eu > Push ortho AFO PUSH AFO tarjoaa erinomaisen tuen silloin, kun kyky nostaa jalkaterää on heikentynyt tai kun jalkaterän hallitseminen kävellessä on ongelmallista.
LisätiedotRATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013
RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 MITEN VENYTELLÄ? MIKSI VENYTELLÄ? Ennen liikuntasuoritusta/ alkulämmittelyn jälkeen Lyhytkestoiset
LisätiedotVahva lihas on myös joustava lihas
Terve Urheilija iltaseminaari Vahva lihas on myös joustava lihas koulutuksen käytännön osuus Kouluttajana fysioterapeutti Jarmo Ahonen 10.5.2011 Varalan Urheiluopisto Tekstit Reetta Korkki ja Hannele Hiilloskorpi,
LisätiedotTämä on rinnakkaistallenne. Rinnakkaistallenteen sivuasettelut ja typografiset yksityiskohdat saattavat poiketa alkuperäisestä julkaisusta.
Tämä on rinnakkaistallenne. Rinnakkaistallenteen sivuasettelut ja typografiset yksityiskohdat saattavat poiketa alkuperäisestä julkaisusta. Julkaisun tekijä(t): Julkaisun nimi: Färm, Jennina; Kirkonpelto,
LisätiedotPLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa
3 naista nipisti ajoistaan minuutteja näin se onnistui! Omaa ennätysaikaa voi parantaa vain 30 päivässä KUNTO -juoksuohjelmaa noudattamalla. Ohjelma sopii kaikille, sillä sen lähtökohtana on juoksijan
LisätiedotSivu 1/5 Keskivartalon ja syvien lihasten harjoitus Tee harjoitukset rauhallisella tempolla. Toista liikkeitä 15 kertaa peräkkäin Oikea seisoma-asento asento ja hyvä ryhti - Sivussa katsottuna oikeassa
LisätiedotLajitekniikka: kuntopiiri
www.terveysverkko.fi/tietopankki/tyoikaisille Lihaskuntoharjoittelu on terveyden kannalta tärkeää ja sitä suositellaan tehtävän ainakin kaksi kertaa viikossa. Lihaskuntoharjoittelua voit tehdä kuntosalilla,
LisätiedotLIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).
LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET 1 Painoindeksi BMI Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). Painoindeksi kuvaa painon sopivuutta ja myös rasvakudoksen määrää.
LisätiedotHopeamerkki Yleistä merkkiliikkeistä
Yleistä merkkiliikkeistä Merkkiliikkeiden suorittamiselle ei ole ala- eikä yläikärajaa. Merkkiliikesuoritukset voi tehdä kotisalilla oman seuran valmentajan suorittaessa arvioinnin. Arvioiva valmentaja
LisätiedotKaikki liikkeet hallitusti. N/A Hallitusti Hallitusti, n. 1-2 sek pito yläasennossa
TREENIOHJELMA Lämmittele joka treenin alussa n. 5 minuuttia: kevyttä hyppelyä, kehonpainokyykkyjä, hartioiden pyörittelyä molempiin suuntiin, pakaroiden aktivointia lantionnostoilla, kevyitä aktiivisia
LisätiedotKirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä
Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä 1. Hartiat ja yläselkä Olkapäiden pyörittely. Pyörittele olkapäitä rennosti eteenja taaksepäin. Varo, ettet jännitä liikaa hartioita. Hartioiden pyörittelyjen
LisätiedotPOLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI
1 (11) Fysioterapia Sairaalantie 11, 42100 Jämsä puh: 040-482 6066 POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 2 (11) YLEISTÄ Polven tekonivelleikkauksessa polvinivelen kuluneet nivelpinnat korvataan
LisätiedotJES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri
JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri Lämmittele kuntopiirin ensimmäinen kierros eli tee liikkeet huomattavasti kevyemmin kuin kolme muuta kierrosta. -työ osuus per liike 30sek -Palautus liikkeiden välissä
Lisätiedottreeniohjelma: Lämmittely
treeniohjelma: Lämmittely HARJOITTELE NÄIN: Treenaa kolmesti viikossa vaikkapa maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina, niin keho ehtii palautua treenien välillä. Harjoitus koostuu aina lämmittelystä
LisätiedotVALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA
VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA VAKAUS TURVALLISUUS RENTOUTUMINEN ALENTUNUT TONUS ALENTUNUT ÄRSYTYS PAREMPI LEVON JA UNEN LAATU PALAUTUMINEN PARANTUNUT RUOANSULATUS TEHOKKAAMPI PARANEMINEN
LisätiedotASKEL PORTAISIIN PÄIN!
ASKEL PORTAISIIN PÄIN! Porraskävely on tehokasta arkiliikuntaa. Se ei maksa mitään, ei vaadi varusteita ja sitä voi tehdä missä ja milloin vain. Porraskävely aktivoi pakara- ja alaraajojen lihaksia sekä
LisätiedotKoostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli
Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli stabiliteettiin, nivelten virheettömästä toiminnasta
LisätiedotVenyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten
Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten Lihaskireys ja alentunut nivelliikkuvuus syntyvät usein kehon yksipuolisesta kuormituksesta, joka pitkään jatkuessaan voi aiheuttaa lihaksiin tasapainohäiriön.
LisätiedotLIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA
LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.
LisätiedotPolven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta
Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen
LisätiedotNostamisen perusteet
- painopiste ja tasapainoalue Jokaisella kappaleella on painopiste. Niin kauan kuin painopiste sijaitsee tukipisteen päällä tai tukipisteiden välisellä alueella sanotaan kappaleen olevan tasapainossa Säännöllisillä
LisätiedotLihashuolto. Venyttely
Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).
LisätiedotBONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA
BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA Pysy lomalla ja matkoillakin teräskunnossa, tekemällä 5 tehokasta ja nopeaa treeniohjelmaa Seuraavassa 2 bonustreeniohjelmaa artikkelista Treenaa kotona Muscle&Fitness Hers-lehden
LisätiedotTyö- ja terveysjalkineet
Oikea valinta jaloillesi Työ- ja terveysjalkineet -työjalkineet myy: Systeri Oy puh. 050 363 4065 info@self.fi www.self.fi W700-SARJA Valitse oikea jalkine oikeaan työhön Työjalkineelta vaaditaan paljon.
Lisätiedot1 / 12 26.9.2011 9:40 Kahdenjalankyykyn opettaminen keppi pitkittäin [ref# 1592] Pidä katse ylhäällä Kepin tulee koskettaa selkää kolmesta kohtaa (takaraivo, hartiat ja ristiselkä) koko kyykyn ajan Hyvä
LisätiedotPalveluprosessi: jalkine- ja tukipohjallisratkaisut
Palveluprosessi: jalkine- ja tukipohjallisratkaisut Respecta Oy 10.3.2016 Otto Bock HealthCare Haluamme olla maailmanlaajuinen edelläkävijä, joka auttaa ihmisiä säilyttämään ja palauttamaan omatoimisuutensa.
Lisätiedot"A. tulee vastaanotolleni Hän kokee, että oikea puoli rasittuu jalkatreeneissä. Lonkissa ja nilkoissa on jäykkyyden tunnetta.
Jalat hallintaan Liike lähtee asennosta, muistuttaa fysioterapeutti Satu Viirun Facebook-sivu. Olen mainoksen uhri ja jatkan lukemista. Viirun mukaan alaraajojen, selän ja niska-hartiaseudun oireet voivat
LisätiedotTaso 3: Liikkeet pienvälineillä InnoSport
1 / 16 8.10.2009 19:41 Taso 3: Liikkeet pienvälineillä Taso 3: Liikkeet pienvälineillä 3. taso sisältää kehonhallinta harjoitteita erilaisia pienvälineitä hyödyntäen. Mukana harjoitteissa käytetään mm.
LisätiedotKOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET
KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne
LisätiedotKyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy
PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista
LisätiedotHarjoittele selän liikehallintaa arkipäivän toimissa
1 Harjoittele selän liikehallintaa arkipäivän toimissa Opettele liiallisen keskivartalon jäykistämisen sijaan hallittua kehon käyttämistä. Arkiaskareet tarjoavat harjoitteluun mainiot puitteet. Samalla
LisätiedotKUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS
KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS s83.6 distorsio genu S83.0 luxatio patellae? S83.2 ruptura menisci? S83.3 nivelruston repeämä?
LisätiedotLonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö
Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Apuvälineiden käytön tavoitteena on tukea kuntoutujan itsenäistä selviytymistä leikkauksen jälkeen. Leikattua alaraajaa saa
Lisätiedot1. Liikkuvuusharjoittelusta 3. 2. Toiminnallisia liikkuvuusliikkeitä alku- ja loppuverryttelyyn 4. 3. Kotiharjoitteluopas liikkuvuuden lisäämiseen 10
12/2013 Sisällysluettelo 1. Liikkuvuusharjoittelusta 3 2. Toiminnallisia liikkuvuusliikkeitä alku- ja loppuverryttelyyn 4 3. Kotiharjoitteluopas liikkuvuuden lisäämiseen 10 4. Muistiinpanoja 17 Lähteet
LisätiedotNuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi
Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat Panu Hirvinen, Ortopedi Varhaisen kasvuiän apofysiitit Apo = kärki Fyysi = liitos; kasvupiste Iitti = höpölöpö LUUN KASVUPISTE, JOHON JÄNNE KIINNITTYY Ainoastaan
LisätiedotLiiketaitotestit ja tuloskortti
Liiketaitotestit ja tuloskortti 1 taso Perus liiketaidot Syväkyykky 1 - integroitu liikkuvuus käsivarret vaakatasossa edessä - suorita kyykkyliike niin alas kuin sujuvasti liike on mahdollista - lantiotason
LisätiedotTIMANTTIMERKKI. Timanttimerkin voi suorittaa aikaisintaan sen vuoden syksynä, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta.
TIMANTTIMERKKI Yleistä merkkiliikkeistä Timanttimerkin voi suorittaa aikaisintaan sen vuoden syksynä, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta. suoritetaan erillisessä arviointitilaisuudessa. Arvioinnit
LisätiedotOhjeet voima- ja toimivuustesteihin 6, 12 ja 24 kuukauden kontrolleissa
Ohjeet voima- ja toimivuustesteihin 6, 12 ja 24 kuukauden kontrolleissa Lihasten toimivuus arvioidaan kontrollikäynneillä 3 kertaa tutkimusjakson aikana. Tällöin tutkitaan liikkuvuus, kaksi toimivuustestiä
LisätiedotKEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta
LisätiedotLoppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys
Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä
LisätiedotPerhevalmennus. Fysioterapian osuus
Perhevalmennus Fysioterapian osuus Liikunta on tärkeää raskauden aikana Liikunta on osa synnytykseen valmentautumista Hyvä kunto auttaa jaksamaan paremmin raskauden aikana, synnytyksessä sekä synnytyksestä
LisätiedotEtunoja ja käden ojennus
Ryhtijumppa Tämä jumppa sisältää tehokkaita liikkeitä, jotka kannustavat vahvaan ja ryhdikkääseen vartalon asentoon. Liikkeet kohdistuvat keski- ja ylävartalon lihaksiin. Jumpassa vuorottelevat lihaskuntoliikkeet
LisätiedotStreet workout Aloittelijan opas
Street workout Aloittelijan opas Street workout on liikuntamuoto, jossa käytetään omaa kehonpainoa vastuksena. Laji on vapaamuotoista kehonpainoharjoittelua. Kehonpainoharjoittelu sopii kaikille lähtötasosta
LisätiedotPolven tekonivel. Fysioterapiaohjeet
Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin
LisätiedotTOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue
TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun
Lisätiedot