Tieteellinen katsaus nykyajan epa onnistuneista kengista.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tieteellinen katsaus nykyajan epa onnistuneista kengista."

Transkriptio

1 TIETOPANKKI KENGISTÄ Tieteellinen katsaus nykyajan epa onnistuneista kengista. Jalkaterä ei saa olla erillinen, objektiivinen tarkastelukohde. Hyvässä ja pahassa se on naimissa kengän kanssa. Jotta yhteiselo onnistuu, on kummankin toimittava tasa-arvoisesti ja otettava huomioon toinen toistensa edut. Moninkertaisten ongelmien syyt Näkyvimmät erot tulevat esille verrattaessa jalkaterää ilman kenkää ja korkokenkä jalassa. Terveydenhuoltohenkilöt eivät täysin ymmärrä koron lukuisia vaikutuksia jalkaterään ja kehon asentoihin ja asentomuutoksiin. Terveydenhuoltohenkilöstö puhuu yleisesti mielekkäästä korosta. Sellaista korkoa ei ole olemassa. Mikä tahansa korko aiheuttaa automaattisesti jalkaterän ja kehon biomekaniikassa muutosketjun. Seistäessä paljasjaloin kehon luotisuora ja alustalla oleva jalkaterä muodostavat 90 asteen kulman. Kehon paino jakautuu tasaisesti 50 % -50 % kantapäälle ja jalkaterän etuosalle. (kuva 23) Kantapään kohotessa käytettäessä vaikkapa minimaalista korkoa, kehon luotisuora muuttuu. Mitä korkeampi korko, sitä suurempi muutos. Miesten kenkien yleinen korko on noin 2,5 cm. Naisten korot ovat noin 2,5 cm 12,7 cm ja jopa 15,2 cm. Jos keho olisi yhtenäinen, niveletön tukipilari, silloin jopa 2,5 cm korko saisi aikaan sen kallistumisen eteenpäin ja jopa kaatumisen. Vain muutaman sentin kallistus jalkaterästä aiheuttaa useita muutoksia jalkaterän lisäksi koko kehossa. (kuva 24) Koska keho on kineettinen ketju mukautuvia niveliä ja toinen toisiinsa yhteydessä olevia osia: nilkka, polvi, lonkka, lantio, selkäranka, hartiat, niska ja pää, sen avulla pystyasento säilyy. Lihakset ja nivelet tekevät yhteistyötä selkärangan kanssa ja jalkaterässä tapahtuu kompensatorisia muutoksia. Esimerkiksi kävelyn aikana toimivat puolet kehon 650 lihaksesta ja 208 luusta, jolloin niiden automaattinen säätely on suurta. Asentomuutoksien seurauksena voi olla jalkaterän, alaraajojen ja selän alueen särky. Käytettäessä puolikorkeita ja korkeita korkoja sisäkaari kohoaa, koska kalvojänne (plantaarifascia) lyhenee kantapään ja päkiän vetäytyessä lähemmäksi toisiaan. Kalvojänne lyhenee pysyvästi käytettäessä jatkuvasti korkokenkiä. Siirryttäessä käyttämään matalia korkoja, hölkättäessä tai voimakkaassa kävelyssä, kalvojänne venyy ja altistuu kiputiloille. Sekä matalan että korkean koron, ja kalvojänteen toiminnan välillä on selvä yhteys. Kapeakärkiset kengät ja korkeat korot kuuluvat yleensä yhteen. Lääketieteellisesti ajateltuna varpaiden puristus ei ole aina kapeakärkisten kenkien syy, vaan taustalla voi olla kenkien virheellinen suunnittelu. Jos kengän lesti suunniteltaisiin huomattavasti mukavammaksi, ehkäpä puolet yleisimmistä kenkien aiheuttamista vaivoista voitaisiin välttää. Kerrigan vertasi Harwardin yliopistossa tekemässään tutkimuksessa vuonna 1998 naisen kävelyä paljasjanoin ja viiden sentin korkokengillä. Paljasjaloin käveltäessä kehon paino jakautui tasaisesti polvinivelen mediaali- ja lateraalipuolelle. Viiden sentin korkokengillä käveltäessä paino siirtyi polvinivelen keskelle ja lisääntyi 23 prosenttia. Tämä lisäsi polvinivelen rasitusta. Lyhentynyt akillesjänne Kaikilla kenkiä käyttävillä ihmisillä on lyhentynyt akillesjänne ja kiristyneet pohjelihakset. Lyheneminen alkaa noin 3-4 vuoden iässä, ja kehitys kiihtyy murrosiän alussa.(kuva 25) Murrosiän loppupuolella tytöt käyttävät korkokenkiä, jolloin lyhentynyt akillesjänne ja pohjelihakset kiristyvät ja pohjelihaksen jäykkyys

2 muuttuu pysyväksi. Mitä on odotettavissa tulevaisuudessa? Vaiva ilmenee jatkuvasti korkokenkiä käyttäville naisille. Kun korkeat korot vaihdetaan matalampiin, kehittyy tyypillinen pohjelihaskipu ja akillesjännesyndrooma. Kantaluun takana oleva limapussi toimii iskunvaimentimena akillesjänteen ja luun välissä. Minkä tahansa korkokenkien käytön seurauksena syntynyt muutos jänteen pituudessa tai toiminnassa vaurioittaa limapussia. Korkokenkien käytön myötä jalkaterä kallistuu eteenpäin, 70 asteen kulmaan. (kuva 26) Jotkut naiset oppivat pitämään luotisuoran edellyttämän 90 asteen kulman lukitsemalla polvet yliojennukseen joka askeleella. Mutta suurin osa naisista kävelee polvet ja nilkat koukussa. Sagittaalitasosta katsottuna kehon paino ei jakaudu tasaisesti jalkaterälle, vaan siirtyy enemmän jalkaterän etuosaan. Esim. koripallossa, jalkapallossa, tenniksessä ja lajeissa, joissa on nopeita ja voimakkaita jalkaterän kiertoja, akillesjänne on keskeisessä roolissa. Lyhentynyt akillesjänne vaikuttaa urheilijoiden suorituksiin. Useilla kenkiä käyttävillä urheilijoilla on lyhentynyt akillesjänne. Verrattaessa heidän urheilusuorituksiaan urheilijoihin, jotka eivät käytä kenkiä, on jänteen pituudessa nähtävissä huima ero. Esim. vuonna 1998 Bostonin maratonilla 10 ensimmäistä olivat afrikkalaisia, jotka ovat kasvaneet paljasjaloin ja harjoitelleet ilman kenkiä. He pärjäävät kestävyysjuoksussa, koska heidän akillesjänteensä ja pohjelihaksensa ovat normaalipituiset. Kantaisku Kantaisku käsite otettiin käyttöön noin 30 vuotta sitten, kun ihmiset innostuivat hölkkäämään, juoksemaan ja harjoittamaan kehonsa kuntoa. Käsite tarkoittaa kengän sisällä tapahtuvaa kantaiskua, esim. käveltäessä ja juostaessa. Käsite on ongelmallinen, koska kantaisku paljasjaloin on aivan erilainen kuin kengät jalassa. Alkukontakti tapahtuu kantapään taka-ulkoreunalla, koska kantaluun kuormittamiseen tarkoitettu suurin alue on siellä. Seisoma-asennossa kantaiskua ei tapahdu. Käveltäessä tai juostaessa kantaisku on voimakas, jopa alaraajoja vaurioittava. Seistäessä kantaluussa on jatkuva kuormitus. Kantaluun alla oleva limapussi on puskurina kantaluun kyhmyn keskiosan ja alustan välissä. (kuva 27) Välittömästi kantaiskun jälkeen kengän sisällä jalkaterässä tapahtuu painon siirto seuraa normaalia reittiä läpi askeleen varvastyöntövaiheeseen. Tämä oletus ohjaa terapialinjoja mukaan lukien yksilöllisten tukipohjallisten suunnittelua. Miksi nämä olettamukset? Oletusten taustalla on kenkien taka-ulkoreunalla näkyvät yleisimmät kulumajäljet. Terapeuttien mielestä se on normaalin kantaiskun oikea kohta. Normaalilla (paljasjaloin liikkuvilla alkuperäiskansoilla) alkukontakti tapahtuu kantaluun keskiosalla, siitä kuormitus siirtyy eteenpäin kantaluun kyhmyn yli kohti keskitarsaaliniveltä, viidettä sädettä ja jalkapöytäluiden päihin ja mahdollistaa näin sujuvan ja rullaavan keinuliikkeen. Malli on vastakkainen verrattuna kengät jalassa tapahtuvaan kantaiskuun, joka tapahtuu kantaluun takaulkoreunalla. Syyt tähän ovat seuraavat: 1)käyrä lesti muuttaa jalkaterän suoraa linjaa ja kantaiskua ja 2)korko muuttaa jalkaterän luonnollista asentoa kärjessä: sen seurauksena muuttuu selkeä painon siirtymisen reitti jalkaterässä, jotta kovera kantakyhmy ja sen alla oleva limapussi voivat sallia kantaluun rullauksen eteenpäin sulavasti. Käyttäessä kenkiä kuormitus- ja kulutuspinta keskittyvät kokonaan kengän taka-ulkoreunalle. Kantapään kuormitus luonnollisessa, paljasjalkaisessa jalkaterässä on koko kantapäällä. Toistuvat kantaiskut välittävät päivittäin 8000 kertaa tai enemmän värinää läpi kehon. Ihmiskeho sopeutuu hyvin näihin törmäysvoimiin. Korkojen ei tarvitse olla korkeat., koska korkokengät aina muokkaavat kehoa lisäten seksuaalista viehätysvoimaa ja sosiaalista statusta. Terveydenhuoltohenkilöstö on naiivi olettaessaan, että varoittamalla korkokenkien vaaroista, naiset siirtyisivät käyttämään matalampia korkoja. Sustentacum tali Sustentacum tali on pieni litteä kieleke kantaluun sisä-yläreunassa. Tätä aluetta ei ole otettu riittävästi huomioon, vaikka se on yksi tärkeimmistä sisäkaaren osista ja mahdollistaa jalkaterän joustavan toiminnan. Gorillan jalassa sustentacum tali suuntautuu alaspäin noin 45 asteen kulmassa, ja ihmisellä kulma on 180 astetta. Tästä syystä apinalajit eivät kykene ylläpitämään jalkateränsä avulla pystyasentoa kuin noin minuutin ajan. Siksi ne askeltavat neljällä jalalla.

3 Todisteet sustentacum talin tärkeästä roolista sisäkaaren tukijana, liittyvät siihen, että kehon luotisuora kulkee täsmälleen sustentacum talin keskustan kautta. Mikä tahansa muutos linjassa, jonka esim. korkeakorkoiset kengät tai käyrä lesti aiheuttavat vaikuttaa väistämättömästi sustentacum taliin ja sisäkaareen. Perinteisesti kaarta tuetaan tai kohotetaan tukipohjallisilla (kuva 29). Tuki on pääasiallisesti kaaren keskiosan alla (veneluun ja ensimmäisen vaajaluun välinen nivel). Tukipohjallinen toimii petollisesti mukaillessaan kaaren anatomista ääriviivaa, kun tuen pitäisi mennä luotisuoran kulkulinjassa sustentacum talin kautta. Miksi sustentacum tali kallistuu, esim. lattajalan yhteydessä? Syitä on useita. Sustentacum talin normaali 180 asteen asentokulma mahdollistaa sen tukitoiminnon. Toiseksi, jos sustentacum talin alapuolella on krooninen epätasapaino, esimerkiksi korkokenkien käytön seurauksena, kehon pystyssä pitämiseksi tarvittavat vastavoimat muuttavat sustentacum talin kulmaa ja vaikuttavat jalkaterän takaosan rakenteellisiin ja toiminnallisiin mekanismeihin. Jalkaterän takaosan vaikutus kävelyyn Koska suurin osa ihmisistä käyttää kenkiä, normaalin kävelyn tekevät mahdottomaksi: 1) kenkien korko, 2) lestin virheellinen suunnittelu ja 3) kenkien rakenteelliset suunnitteluvirheet (materiaali, kengän paino, vähäinen joustavuus jne.). Yksittäin tai yhdessä ne vaikuttavat siihen, miten jalkaterä toimii kengässä ja kävelyn aikana. Näissä olosuhteissa jalkaterä ei voi toimia täysin normaalisti, eikä kävely voi olla luonnollista. Vaikutukset voivat ilmetä myös toisinpäin. Normaalin kävelyn muuttuessa muuttuu myös kehon luotisuoran kulkulinja ja painon jakautuminen koko jalkaterän alueelle. Koska melkein kaikissa jalkineissa on jonkinlainen korko, sen vaikutuksesta jalkaterän ja kengän keskikohta nousevat irti alustasta. Seurauksena viides säde menettää normaalin kuormitusta tasaavan ominaisuutensa seisottaessa ja käveltäessä sekä kuutioluun tuennassa. Tällöin kehon paino kohdistuu pääosin kantapään ja jalkapöytäluiden päihin rasittaen niitä. Näissä olosuhteissa jalkaterä eikä kävely ole normaalia. Käytettäessä sisäkaaresta korotettua kenkää, jossa on käyrä lesti ja kärjessä käyntiä, nämä ominaisuuden yhdessä korkojen aiheuttaman epätasapainon kanssa altistavat jalkaterän ja erityisesti sen takaosan monille muutoksille kävelyn aikana. Pystyasennossa askeltaminen on ihmisille tyypillisesti sulavaliikkeistä liikkumista, kun se tapahtuu luonnollisella tavalla. Eläinten seisominen ja kävely neljällä jalalla mahdollistaa kehon painon jakautumisen laajemmalle tukipinnalle. Ihmisellä tukipinta on erityisen pieni suhteutettuna kehon pituuteen ja painoon. Esimerkiksi pienellä koiralla on kaksi kertaa enemmän tukipintaa kuin aikuisella ihmisellä. (Kuva 30.) Kinesiologien mielestä kävely on monimutkaisin ihmiskehon motorisista toiminnoista, erityisesti, koska sen perusta koostuu kolmesta pienestä tukialueesta: kantaluusta, 5. säteestä ja viidestä jalkapöytäluun päästä, jotka tukevat jalkaterän perusrakenteita. Tukialueiden täytyy olla oikeassa asennossa, jotta jalkaterän elastiset osat (lihakset, jänteet, nivelet, faskiat) voivat työskennellä tehokkaasti. Elastisten osien muutokset aiheuttavat muutoksia näissä luisissa rakenteissa. Kenkien korkea korko, korotettu sisäkaari, käyrä lesti, käynti, koveralestinen kenkä, kengänpohjan täyte, kapea kenkä, kengän joustavuus jne muuttavat luisten tukirakenteiden asentoja tai normaalia kehon kuormittumista. Muutosten määrä on riippuvainen kenkien puutteista. Selkäranka mukautuu ihanteellisesti pystyasennon muutoksiin. Korkeat korot vaikuttavat kaikkiin selkärangan mutkiin ja lihasepätasapainoon. Siitä johtuen kehon liikkeet muuttuvat. Esimerkiksi 5cm:n korkoja käytettäessä ylemmän ja alemman nilkkanivelen normaali sijainti muuttuu. Sen seurauksena muutoksia esiintyy muuallakin kehon kineettisessä ketjussa: polvissa, lonkissa, lantiossa, selkärangassa, olkapäissä, niskassa ja päässä. Esimerkiksi lantio kallistuu normaalista 30 asteen kulmasta 45 asteen kulmaan seisottaessa tai käveltäessä 5cm:n koroilla ja 55:een tai 60 asteeseen 7,5cm:n koroilla. (kuva 31) Asentomuutosten seurauksena lantiomaljassa olevat sisäelimissä ja vatsan alueella tapahtuu kompensatorisia pystyasentoa tasapainottavia liikkeitä. Pienentynyt tukipinta

4 Korkokenkä, kovera kengän pohja, korotettu kengän sisäkaari ja varvasosassa oleva käynti yhdessä aiheuttavat muutoksia jalkaterän plantaarisella tukipinnalla. Muutoksista seuraa muuttunut kävelyn mallissa ja painon jakautuminen jalkaterän etu- ja takaosan kesken. Matalakin korko kohottaa sisäkaarta alustasta, vähentäen 5. säteen tärkeää toimintaa, sekä painon jakautumista avustaa kuutioluun toimintaa. (kuvat 32 ja 33) Miesten kengän kannan kulutus- ja tukipinta on paljon suurempi kuin naisten viiden senttien koron kulutus- ja tukipinta. Todellinen miesten koron kulutus- ja tukipinta on pienentynyt noin 2,5 neliösenttimetriä. Suhde on sama naisten kengän koroissa. Tämä johtuu siitä, että todellinen kulutus- ja tukipinta rajoittuu kannan taka-ulkoreunaan. Riippumatta siitä, mikä on koron pinta-ala, 70 % - 80 % siitä jää suurelta osin kulumatta johtuen väärästä kanta- askelluksesta. Paljasjaloin otetun painannejäljen tukipinnassa on nähtävissä laaja kantapääalue, jalkaterän ulkoreuna, jalkapöytäluiden alue sekä varpaiden jäljet. Painannejäljessä kuormitusalue on 65 % - 80 % laajempi kuin kengän pohjan muodostamassa tukipinnassa. (kuva 34) Mitä tapahtuu kehon tasapainolle, kun tukipinta pienenee? Mitä tapahtuu painon jakautumiselle jalkaterän etu- ja takaosassa? Patologiset seuraukset ovat epäselviä, koska useat mekaaniset tekijät ovat monella tavalla yhteydessä toisiinsa. Yksittäistä vaivan alkuperää on vaikea paikantaa ja diagnostisoida. Kuinka monella nilkka- ja polvivammalla on suora yhteys merkittävästi pienentyneeseen plantaariseen tukipintaan? Kuinka paljon esiintyy jalka-, selkä-, lantiokipuja? Kuinka paljon esiintyy jalkaterän biomekaanisia häiriöitä? Emme voi olettaa noin 100 kg:n painoisen kehon iskeytyvän noin 8000 kertaa päivässä jalkapohjan varassa pienen, noin 7,5 neliösenttimetrin kokoiselle alueelle, ilman kielteisiä seurauksia. Vaikka monet terapeutit uskovat tukipohjallisten olevan ratkaisu jalkaterän uudelleen tasapainottamisessa, se ei ole oikea ratkaisu. Virheellistä on tehdä diagnoosi jalkaterän virheasennoista ja olettaa, että ne vaativat uudelleen tasapainottamista. Yleisempää kuitenkin on, että kenkä on syynä jalkaterän vaivoihin. Tukipohjallisella voidaan tasapainottaa jalkaterää, mutta kun jalkaterä laitetaan kenkään palautuu epätasapaino. Tällöin tukipohjallisten tavoite on virheellinen. Myytti mielekkäistä koroista Terveydenhuoltohenkilöstö on kauan suositellut mielekkäiden kenkien ja korkojen käyttöä (2,5cm tai matalampi). Molemmat ovat uskomuksia. Mikä tahansa korkokenkä, jopa 2,5cm:n korko vaikuttaa jalkaterän virheellisiin toimintoihin. Niin kutsuttu mielekäs kenkä on vähemmän epäedullinen jalkaterälle kuin korkeat korot, mutta ei sekään tue jalkaterveyttä.(kuva 35) Mielekäs kenkä: matala, leveä korko, pyöreä tai leveä kärkiosa, solmittava malli, kuuluvat samaan sarjaan kuin "mielekäs" korko. Uskomus että on olemassa jaloille "sopiva" ja jalkaystävällisiä kenkiä, on harhakuvitelmaa. Melkein kaikissa tällaisissa kengissä on samanlaiset viat kuin muotijalkineissa: käyrät lestit, koverat pohjat, liikaa käyntiä, pienentynyt tukipinta jne. Nämä kengät eivät ole sen sopivampia kuin niin kutsutut oikean kokoiset kengät. Terveydenhuoltohenkilöstö suosii mielekkäitä kenkiä, koska heidän mielestään ne antavat enemmän tukea. Mitä tukea kenkien pitää antaa? Miksi sisäkaari ja jalkapöytä tarvitsevat tukea? Päinvastoin jalkaterän keskiosan tukeminen estää normaalin kierteisen (spiraalimaisen), jalkaterän lihaksia aktivoivan toiminnon. Liiallinen tuki heikentää jalkaterän keskiosan pehmytkudoksia sekä säärten ja pohkeiden lihasten toimintoja. Toisin on luonnonkansoilla, jotka liikkuvat paljasjaloin ja työskentelevät tuntikausia kuormittavissa olosuhteissa. Heidän jalkateränsä ovat vahvat, terveet ja pääosin ilman vaivoja, vaikka niistä puuttuu keinotekoinen ulkoinen tuenta. Podiatrit tietävät, että naiset kauhistelevat termiä mielekkäät kengät, koska he mieltävät ne ortopedisiksi jalkineiksi epänaisellisiksi ja epäesteettisiksi. Suositellaan ns. ortopedisiä, mielekkäitä jalkineita podiatrien on arvioitava tilanne kahdesta lähtökohdasta: 1. ortopedisten, mielekkäiden jalkineiden edut perinteisiin kenkiin verrattuna ovat minimaaliset ja 2. suurin osa naisista pitää niitä rumina ja useimmiten he kieltäytyvät käyttämästä sellaisia. Asiakas on kohdattava yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti eikä nilkasta alaspäin olevan kohteena. Onko ihmisillä vain kaksi mahdollisuutta, joko valita jaloille epäterveelliset muotikengät tai rumat kengät, esim. ortopediset, mielekkäät tai urheilujalkineet. Ei. Muoti ja mukavuus voivat olla samassa kengässä, jos kenkäsuunnittelijat ja tehtailijat tekevät yhteistyötä ja kehittävät mukavan ja muodikkaan kengän. Se olisi 2000-luvun läpimurto. Yhteenveto

5 Kenkää ei saa pitää vain hyödyllisenä esineenä. Se koostuu monista erillisistä osista, jotka yhdessä vaikuttavat jalkaterän anatomisiin rakenteisiin sekä toimintoihin. Jos podiatri kokee tämän muinaisen esineen yksinkertaisesti jalkaterän peitteeksi, voi se vaikuttaa jalkavaivojen diagnostisointiin, hoidon suunnitteluun, toteutukseen ja olla este toivottujen hoitotulosten saavuttamiselle. Podiatrit ovat puhuneet paljon kenkien oikeasta koosta ja sopivuudesta, mutta eivät he eikä kenkäteollisuus ole koskaan esittänyt todellisuuteen perustavia oikean koon standardeja. Mitä tulee kenkien kokoon, ne ovat edelleen vailla standardeja ja ovat olleet iso kaaos vuosikymmenten ajan sekä kenkäteollisuudessa että kenkäkaupoissa. Meillä on edelleen käytössä kengän kokojen standardointi ja siihen liittyvät menetelmät, jotka on muotoiltu 625 vuotta sitten! Ihanteellista olisi, että kenkä jäljittelisi jalkaterän anatomisia rakenteita ja toimintoja. Tätä voitaisiin kutsua ns. biomekaaniseksi laiksi. Mitä vähemmän kenkä muovaa jalkaterää, sen parempi se on jalkaterälle. Kengän alkuperäiset tavoitteet ovat 1) suojata jalkaterää ja 2) toimia osana koristeellista pukeutumista. Jos kengältä edellytetään terapeuttista ominaisuuksia keskivertojalalle, jalkaterään kohdistuu vaikeuksia. Moderni kenkä on läpikäynyt monia insinööritaidollisia kehitysvaiheita, joista useilla on ollut kielteisiä vaikutuksia jalkaterälle. Podiatrien on kuitenkin tyydyttävä elämään näiden kenkien kanssa. Ja koska modernit kengät liittyvät läheisesti jalkavaivojen syntyyn pitkällä aikavälillä, on iso puute, että podiatrit kiinnittävät vähän huomioita kenkiin ja niihin liittyvään tutkimukseen. Vasta silloin, kun jalkaterän ja kengän yhteistoiminnasta tulee keskeinen osa podiatrien koulutuksessa ja käytännön työssä, heidän ammattinsa tärkeys korostuu. Ensimmäinen laki tehtäessä tutkimusta on objektiivisuus. Kengän ja jalkaterän yhteistoiminnan tarkastelun näkökulma tähän asti on kuitenkin ollut pääosin subjektiivista. Kenkiin liittyvät asiat on nopeasti ratkaisu, kun hyvän kengän käsite on yksinkertaistettu, edellyttäen sen olevan mielekäs, sopivakorkoinen ja sopivan kokoinen. Lähde: Rossi, William A 2001: Footwear: The primary cause of foot disorders. Part 2. Podiatry Management 2,

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet?

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Veera Keltanen, jalkaterapeutti (AMK) Vuosaaren Jalkaterapiakeskus Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä la 19.11.2016 Järjestötalo 1 Asemamiehenkatu

Lisätiedot

Kevein jaloin kohti kesää

Kevein jaloin kohti kesää Kevein jaloin kohti kesää The human foot is a masterpiece of engineering and a work of art - Leonardo da Vinci Ihminen sitkeä kestävyysjuoksija Ihminen on evoluution myötä kehittynyt liikkumaan kahdella

Lisätiedot

KESKIVARTALO/KEHONHALLINTAL IIKKEITÄ UINTIIN 3/2017. Prepared by: Mika Martikainen Date: :26

KESKIVARTALO/KEHONHALLINTAL IIKKEITÄ UINTIIN 3/2017. Prepared by: Mika Martikainen Date: :26 KESKIVARTALO/KEHONHALLINTAL IIKKEITÄ UINTIIN 3/2017 Prepared by: Mika Martikainen Date: 04.04.2017 08:26 MIKA MARTIKAINEN COACHING PL 226 70101, Kuopio 0408295515 mika@murtokohta.fi INFO "keskivartalojumppa"

Lisätiedot

LAPSEN JALAT JA HYVÄT JALKINEET. Useat jalkojen virheasennot alkavat syntyä jo lapsuudessa. Kuinka lapsen jalat saavat kehittyä terveiksi?

LAPSEN JALAT JA HYVÄT JALKINEET. Useat jalkojen virheasennot alkavat syntyä jo lapsuudessa. Kuinka lapsen jalat saavat kehittyä terveiksi? LAPSEN JALAT JA HYVÄT JALKINEET Useat jalkojen virheasennot alkavat syntyä jo lapsuudessa. Kuinka lapsen jalat saavat kehittyä terveiksi? - Täyden palvelun apuvälinetalo - Respecta Oy/2009 Lasten jalat

Lisätiedot

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja

Lisätiedot

Vauvan kävelyn kehitys:

Vauvan kävelyn kehitys: Vauvan kävelyn kehitys: Alla on listattu kävelyn kehityksen vaiheita, jotka tulisi oppia viimeistään ilmoitettuun ikään mennessä. 0-1 kk: Automaattinen kävely. 4 kk: Automaattinen kävely päättynyt. 5 kk:

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

TANSSIN KINESIOLOGIA. Pirjo Orell Fysioterapian lehtori, OAMK Copyright Pirjo Orell Pirjo Orell

TANSSIN KINESIOLOGIA. Pirjo Orell Fysioterapian lehtori, OAMK Copyright Pirjo Orell Pirjo Orell TANSSIN KINESIOLOGIA Pirjo Orell Fysioterapian lehtori, OAMK 2010 Copyright Pirjo Orell LIHASTOIMINTA Koordinoitu lihastoiminta = lihasten koordinoitu yhteistyö siten, että oikeat lihakset toimivat oikeissa

Lisätiedot

Kunto-ohjelma amputoiduille

Kunto-ohjelma amputoiduille Kunto-ohjelma amputoiduille Yleistä harjoituksista Tässä kirjasessa esitellään harjoitukset, joista kuntoutuksesi alkaa proteesin sovituksen jälkeen. Harjoitukset voi tehdä proteesin kanssa tai ilman

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Polven liikkeissä esiintyy pienessä määrin kaikkia liikesuuntia. Ojennus-koukistussuunta on kuitenkin selkein ja suurin liikelaajuuksiltaan.

Polven liikkeissä esiintyy pienessä määrin kaikkia liikesuuntia. Ojennus-koukistussuunta on kuitenkin selkein ja suurin liikelaajuuksiltaan. 1 2 Lantio toimii liikkeiden lähtöpaikkana, etenkin kun toiminta tapahtuu alaraajojen varassa. Kävely, kyykkyliike, juoksu, heittäminen ja erilaiset hypyt tuotetaan ensisijaisesti lantiosta/lonkasta alkaen.

Lisätiedot

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti. POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1 Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1. Lantion rullaus Asetu selällesi ja vie polvet koukkuun. Jalkaterät ovat lantion leveydellä ja suoraan eteenpäin, kädet vartalon vierellä. Oikaise itsesi

Lisätiedot

HARJOITEPANKKI VOIMA

HARJOITEPANKKI VOIMA HARJOITEPANKKI VOIMA VOIMAHARJOITTELU / Jalkakyykky Vaihe 1. Avustettu jalkakyykky Pidä katse suoraan eteenpäin. Pidä hyvä ryhti ja selkä suorana. Seiso haara-asennossa jalat hartioiden leveydellä siten,

Lisätiedot

Keskitason ohjelma. Kotivoimisteluohjelma luustokuntoutujalle. 1. Alkulämmittely hiihtoliike. 2. Viivakävely eteenpäin

Keskitason ohjelma. Kotivoimisteluohjelma luustokuntoutujalle. 1. Alkulämmittely hiihtoliike. 2. Viivakävely eteenpäin LIITE 3 Kotivoimisteluohjelma luustokuntoutujalle Keskitason ohjelma Tee liikkeitä päivittäin. Tee jokaista liikettä aluksi 10 liikkeen sarja. Pidä pieni tauko ja toista samat liikkeet toiset. Muista hyvä

Lisätiedot

ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA

ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA 1 ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA Lehtonen Elina & Juola Anni Elokuu 2015 2 SISÄLLYS OPPAAN LUKIJALLE... 3 ALKULÄMMITTELYN TÄRKEYS... 5 HARJOITTEITA... 6 LOPUKSI... 21 3 OPPAAN LUKIJALLE Tämä opas

Lisätiedot

Aikuisten jalkavaivat alkavat kehittyä jo lapsuudessa Osa 4

Aikuisten jalkavaivat alkavat kehittyä jo lapsuudessa Osa 4 1 Aikuisten jalkavaivat alkavat kehittyä jo lapsuudessa Osa 4 Rossi: The foot steps and the shoe steps are two alien motions and opposing forces. On aika puolustaa lasten kengättömyyttä. Hämmästyttävät

Lisätiedot

Pohjallisopas Bauerfeindin suosituimmat

Pohjallisopas Bauerfeindin suosituimmat Pohjalliset Pohjallisopas Bauerfeindin suosituimmat pohjalliset Sisällys Sport GloboTec comfort, jalkapallopohjallinen 3 GloboTec comfort sports (run, play, walk, golf) 4 Komfort GloboTec comfort, Lange

Lisätiedot

Laitilan Jyske ry 5.4.15 Toimintakäsikirja

Laitilan Jyske ry 5.4.15 Toimintakäsikirja Keskivartalolihaskuntoharjoituksia Seuraavassa on muutamia keskivartalon voimaan ja hallintaan keskittyviä harjoituksia. Aluksi esitetyt määrät voivat tuntua isoilta. Voitkin aluksi aloittaa pienemmistä

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä. Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi

Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä. Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi Funktionaalinen jako leesiotason mukaan S3 Lihasten toimintavajaus: -Jalkaterän sisemmät lihakset

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

5.10 Kengän istuvuuden vaikutus jalkaterveyteen

5.10 Kengän istuvuuden vaikutus jalkaterveyteen 5.10 Kengän istuvuuden vaikutus jalkaterveyteen Riitta Saarikoski Kengän koko mielletään yleensä samaksi kuin jalkaterän pituus. Jalkaterveyden kannalta tärkeintä on kuitenkin kiinnittää huomiota kengän

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA LIIKU PYSYT PYSTYSSÄ; Kotiharjoittelulla on helppo aloittaa; paranna lihasvoimaa ja tasapainoa Terveysliikuntaa voi harrastaa yksin tai yhdessä HUOMIOI JALKINEET JA

Lisätiedot

Minna Stolt, TtM, jalkaterapeutti (AMK), Yliopisto-opettaja, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto Riitta Saarikoski, THM, jalkaterapeutti (AMK), ELV

Minna Stolt, TtM, jalkaterapeutti (AMK), Yliopisto-opettaja, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto Riitta Saarikoski, THM, jalkaterapeutti (AMK), ELV 2013 / Neuvola ja kouluterveys Lyhennelmä artikkelista Minna Stolt, TtM, jalkaterapeutti (AMK), Yliopisto-opettaja, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto Riitta Saarikoski, THM, jalkaterapeutti (AMK), ELV

Lisätiedot

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

PhysioTools Online - ed set Sivu 1/7

PhysioTools Online -  ed set Sivu 1/7 PhysioTools Online - emailed set Sivu 1/7 Harjoitusohjelma FYS PKL SELKÄRYHMÄ 2/15 Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä, Suomi ALKULÄMMITTELY Pyöräilyä. Aika:

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

EJENDALS SUOJAA KÄDET JA JALAT

EJENDALS SUOJAA KÄDET JA JALAT EJENDALS SUOJAA KÄDET JA JALAT » EJENDALS » EJENDALS EJENDALS» Ejendals valmistaa ja markkinoi tuotteita, jotka suojaavat sekä käsiä että jalkoja.» Pitkäaikaiset asiakassuhteet kehitetyt tuotteet ja ratkaisut,

Lisätiedot

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

ASKELLUSTYYPIN JA ISKUVOIMAN VERTAILU PALJASJALKAISTEN JA KENKIÄ KÄYTTÄVIEN JOUKSIJOIDEN VÄLILLÄ Referaatti tutkimusartikkelista

ASKELLUSTYYPIN JA ISKUVOIMAN VERTAILU PALJASJALKAISTEN JA KENKIÄ KÄYTTÄVIEN JOUKSIJOIDEN VÄLILLÄ Referaatti tutkimusartikkelista ASKELLUSTYYPIN JA ISKUVOIMAN VERTAILU PALJASJALKAISTEN JA KENKIÄ KÄYTTÄVIEN JOUKSIJOIDEN VÄLILLÄ Referaatti tutkimusartikkelista xxxxx xxxxx Kesäkuu 2010 2 Tämä on suomenkielinen lyhennelmä Liebermanin

Lisätiedot

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr Polven alueen harjoitukset Ft-suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Reisilihaksen aktivointi Selinmakuulla. SUORITUS Vedä nilkat koukkuun ja paina samanaikaisesti polvitaipeet tiukasti

Lisätiedot

Puistopenkkitreeni. Liike Sarjat Toistot. A2 Punnerrus A3 Lantionnosto kahdella tai yhdellä jalalla 4 (jalka)

Puistopenkkitreeni. Liike Sarjat Toistot. A2 Punnerrus A3 Lantionnosto kahdella tai yhdellä jalalla 4 (jalka) Liike Sarjat Toistot A1 Harppaus penkille 4 10 15/ jalka A2 Punnerrus 4 10 15 A3 Lantionnosto kahdella tai yhdellä jalalla 4 10 15/ (jalka) A4 Jalanojennus maaten 4 10 15/ (jalka) Näin treeni toteutetaan:

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

1 2 3 4 Selän, lantion ja alaraajan linjauksen hallinta liikkuessa vaikuttaa liikkeen taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja turvallisuuteen. Oikeat suoritustekniikat ja hyvä liikehallinta tekevät liikkumisesta

Lisätiedot

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra TASAPAINOHARJOITUKSIA VERTAISOHJAAJIEN KÄYTTÖÖN Tasapainoharjoitukset on suunniteltu vertaisohjaajien työkaluiksi, he voivat hyödyntää näitä kortteja omissa

Lisätiedot

Iloisia harjoitteluhetkiä!

Iloisia harjoitteluhetkiä! Tämä opas on tehty tukemaan kotona tapahtuvaa liikuntaharjoittelua. Se sisältää osiot lihaskunto-, liikkuvuus ja tasapainoharjoittelusta. Liikkeet ja harjoitteet on valittu siten, että ne pystytään suorittamaan

Lisätiedot

Polkuharjoituslaite Käyttöohje

Polkuharjoituslaite Käyttöohje Polkuharjoituslaite Käyttöohje Sisältö Turvallisuudesta huomioitavaa 2 Hajotuskuva ja osaluettelo. 3 Harjoittelu.. 4 Turvallisuudesta huomioitavaa Lue kaikki ohjeet ennen kuin alat käyttää laitetta. Säilytä

Lisätiedot

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS FYSIOTERAPIAOPAS OTA TÄMÄ OPAS MUKAAN TULLESSASI LEIKKAUKSEEN KUNTOUTUMISOHJEITA Lonkan tekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä sekä vähentää

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Varalan urheiluopisto 20.10.2009 Nuoren urheilijan valmiudet voimaharjoitteluun Biologinen ikä: Milloin vastuksena omakehon

Lisätiedot

Prepared by: Tanja Viitamäki Date: :03

Prepared by: Tanja Viitamäki Date: :03 TLPT102018 Prepared by: Tanja Viitamäki Date: 13.04.2019 05:03, GPF Alataljasoutu Laite nro1. Hyvässä ryhdissä, olkapäät alhaalla tuo kyynärpäät läheltä kylkiä koukkuun ja rutista lapaluut "yhteen". GPF

Lisätiedot

www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20

www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20 www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20 Ota isompi vesikanisteri tai vaikka matkalaukku syliin. Jalat hartianlevyiseen haaraasentoon, jalkaterät suoraan eteenpäin. Polven tulee ehdottomasti mennä

Lisätiedot

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS FYSIOTERAPIAOPAS OTA TÄMÄ OPAS MUKAAN TULLESSASI LEIKKAUKSEEN KUNTOUTUMISOHJEITA Polven tekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä sekä vähentää

Lisätiedot

Hard Core Keskivartalo

Hard Core Keskivartalo Hard Core Keskivartalo Keskivartalo kuntopiiri kestävyysurheilijalle Keskity jokaisessa liikkeessä keskivartaloon ja siihen että paketti pysyy kasassa. Staattisissa liikkeissä lankkupito toimii perusasentona.

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

B-luokka 20.12.2013. Yleistä. Hyppy. Hyppy. Hypyn arvostelu juoksu. Hypyn arvostelu. mattokasa

B-luokka 20.12.2013. Yleistä. Hyppy. Hyppy. Hypyn arvostelu juoksu. Hypyn arvostelu. mattokasa Yleistä B-luokka Kilpailuihin voi osallistua aikaisintaan sen vuoden syksynä, kun voimistelija täyttää 7 vuotta (lisenssikausi syksy 2013 - kevät 2014 / 2006 syntynyt) B-luokkaan voi siirtyä kilpailemaan,

Lisätiedot

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 OHJELMAN TARKOITUS ON PARANTAA: TASAPAINOA POLVIKONTROLLIA KESKIVARTALON HALLINTAA ALARAAJOJEN LIHASVOIMAA NIVELLIIKKUVUUTTA KOORDINAATIOTA HYPYN ALASTULOTEKNIIKKAA SEKÄ

Lisätiedot

Välineet ja Varusteet. -> Eivät yhdentekeviä

Välineet ja Varusteet. -> Eivät yhdentekeviä Välineet ja Varusteet -> Eivät yhdentekeviä Juoksukengät - Riittävästi tilaa, vähintään 1cm kärjessä - Tukevat ja riittävästi iskuja vaimentavat - Sisään ajetut juoksutapahtumassa - Vaihto 1000-1500 km

Lisätiedot

Sauvakävelyn tekniikkakurssi

Sauvakävelyn tekniikkakurssi Sauvakävelyn tekniikkakurssi SUOMEN LATU Ulkoilun keskusjärjestö Valtakunnallinen ja paikallinen toimija 220 jäsenyhdistystä 78 000 jäsentä Suomalaisten liikuttaja Ulkoilijoiden edunvalvoja Visio Suomen

Lisätiedot

> Push ortho AFO PUSH FOR FREEDOM. > push.eu

> Push ortho AFO PUSH FOR FREEDOM. > push.eu > Push ortho AFO PUSH FOR FREEDOM > push.eu > Push ortho AFO PUSH AFO tarjoaa erinomaisen tuen silloin, kun kyky nostaa jalkaterää on heikentynyt tai kun jalkaterän hallitseminen kävellessä on ongelmallista.

Lisätiedot

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 MITEN VENYTELLÄ? MIKSI VENYTELLÄ? Ennen liikuntasuoritusta/ alkulämmittelyn jälkeen Lyhytkestoiset

Lisätiedot

Vahva lihas on myös joustava lihas

Vahva lihas on myös joustava lihas Terve Urheilija iltaseminaari Vahva lihas on myös joustava lihas koulutuksen käytännön osuus Kouluttajana fysioterapeutti Jarmo Ahonen 10.5.2011 Varalan Urheiluopisto Tekstit Reetta Korkki ja Hannele Hiilloskorpi,

Lisätiedot

Tämä on rinnakkaistallenne. Rinnakkaistallenteen sivuasettelut ja typografiset yksityiskohdat saattavat poiketa alkuperäisestä julkaisusta.

Tämä on rinnakkaistallenne. Rinnakkaistallenteen sivuasettelut ja typografiset yksityiskohdat saattavat poiketa alkuperäisestä julkaisusta. Tämä on rinnakkaistallenne. Rinnakkaistallenteen sivuasettelut ja typografiset yksityiskohdat saattavat poiketa alkuperäisestä julkaisusta. Julkaisun tekijä(t): Julkaisun nimi: Färm, Jennina; Kirkonpelto,

Lisätiedot

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa 3 naista nipisti ajoistaan minuutteja näin se onnistui! Omaa ennätysaikaa voi parantaa vain 30 päivässä KUNTO -juoksuohjelmaa noudattamalla. Ohjelma sopii kaikille, sillä sen lähtökohtana on juoksijan

Lisätiedot

Sivu 1/5 Keskivartalon ja syvien lihasten harjoitus Tee harjoitukset rauhallisella tempolla. Toista liikkeitä 15 kertaa peräkkäin Oikea seisoma-asento asento ja hyvä ryhti - Sivussa katsottuna oikeassa

Lisätiedot

Lajitekniikka: kuntopiiri

Lajitekniikka: kuntopiiri www.terveysverkko.fi/tietopankki/tyoikaisille Lihaskuntoharjoittelu on terveyden kannalta tärkeää ja sitä suositellaan tehtävän ainakin kaksi kertaa viikossa. Lihaskuntoharjoittelua voit tehdä kuntosalilla,

Lisätiedot

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET 1 Painoindeksi BMI Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). Painoindeksi kuvaa painon sopivuutta ja myös rasvakudoksen määrää.

Lisätiedot

Hopeamerkki Yleistä merkkiliikkeistä

Hopeamerkki Yleistä merkkiliikkeistä Yleistä merkkiliikkeistä Merkkiliikkeiden suorittamiselle ei ole ala- eikä yläikärajaa. Merkkiliikesuoritukset voi tehdä kotisalilla oman seuran valmentajan suorittaessa arvioinnin. Arvioiva valmentaja

Lisätiedot

Kaikki liikkeet hallitusti. N/A Hallitusti Hallitusti, n. 1-2 sek pito yläasennossa

Kaikki liikkeet hallitusti. N/A Hallitusti Hallitusti, n. 1-2 sek pito yläasennossa TREENIOHJELMA Lämmittele joka treenin alussa n. 5 minuuttia: kevyttä hyppelyä, kehonpainokyykkyjä, hartioiden pyörittelyä molempiin suuntiin, pakaroiden aktivointia lantionnostoilla, kevyitä aktiivisia

Lisätiedot

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä 1. Hartiat ja yläselkä Olkapäiden pyörittely. Pyörittele olkapäitä rennosti eteenja taaksepäin. Varo, ettet jännitä liikaa hartioita. Hartioiden pyörittelyjen

Lisätiedot

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 1 (11) Fysioterapia Sairaalantie 11, 42100 Jämsä puh: 040-482 6066 POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 2 (11) YLEISTÄ Polven tekonivelleikkauksessa polvinivelen kuluneet nivelpinnat korvataan

Lisätiedot

JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri

JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri Lämmittele kuntopiirin ensimmäinen kierros eli tee liikkeet huomattavasti kevyemmin kuin kolme muuta kierrosta. -työ osuus per liike 30sek -Palautus liikkeiden välissä

Lisätiedot

treeniohjelma: Lämmittely

treeniohjelma: Lämmittely treeniohjelma: Lämmittely HARJOITTELE NÄIN: Treenaa kolmesti viikossa vaikkapa maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina, niin keho ehtii palautua treenien välillä. Harjoitus koostuu aina lämmittelystä

Lisätiedot

VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA

VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA VAKAUS TURVALLISUUS RENTOUTUMINEN ALENTUNUT TONUS ALENTUNUT ÄRSYTYS PAREMPI LEVON JA UNEN LAATU PALAUTUMINEN PARANTUNUT RUOANSULATUS TEHOKKAAMPI PARANEMINEN

Lisätiedot

ASKEL PORTAISIIN PÄIN!

ASKEL PORTAISIIN PÄIN! ASKEL PORTAISIIN PÄIN! Porraskävely on tehokasta arkiliikuntaa. Se ei maksa mitään, ei vaadi varusteita ja sitä voi tehdä missä ja milloin vain. Porraskävely aktivoi pakara- ja alaraajojen lihaksia sekä

Lisätiedot

Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli

Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli stabiliteettiin, nivelten virheettömästä toiminnasta

Lisätiedot

Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten

Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten Lihaskireys ja alentunut nivelliikkuvuus syntyvät usein kehon yksipuolisesta kuormituksesta, joka pitkään jatkuessaan voi aiheuttaa lihaksiin tasapainohäiriön.

Lisätiedot

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.

Lisätiedot

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Nostamisen perusteet

Nostamisen perusteet - painopiste ja tasapainoalue Jokaisella kappaleella on painopiste. Niin kauan kuin painopiste sijaitsee tukipisteen päällä tai tukipisteiden välisellä alueella sanotaan kappaleen olevan tasapainossa Säännöllisillä

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA

BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA Pysy lomalla ja matkoillakin teräskunnossa, tekemällä 5 tehokasta ja nopeaa treeniohjelmaa Seuraavassa 2 bonustreeniohjelmaa artikkelista Treenaa kotona Muscle&Fitness Hers-lehden

Lisätiedot

Työ- ja terveysjalkineet

Työ- ja terveysjalkineet Oikea valinta jaloillesi Työ- ja terveysjalkineet -työjalkineet myy: Systeri Oy puh. 050 363 4065 info@self.fi www.self.fi W700-SARJA Valitse oikea jalkine oikeaan työhön Työjalkineelta vaaditaan paljon.

Lisätiedot

1 / 12 26.9.2011 9:40 Kahdenjalankyykyn opettaminen keppi pitkittäin [ref# 1592] Pidä katse ylhäällä Kepin tulee koskettaa selkää kolmesta kohtaa (takaraivo, hartiat ja ristiselkä) koko kyykyn ajan Hyvä

Lisätiedot

Palveluprosessi: jalkine- ja tukipohjallisratkaisut

Palveluprosessi: jalkine- ja tukipohjallisratkaisut Palveluprosessi: jalkine- ja tukipohjallisratkaisut Respecta Oy 10.3.2016 Otto Bock HealthCare Haluamme olla maailmanlaajuinen edelläkävijä, joka auttaa ihmisiä säilyttämään ja palauttamaan omatoimisuutensa.

Lisätiedot

"A. tulee vastaanotolleni Hän kokee, että oikea puoli rasittuu jalkatreeneissä. Lonkissa ja nilkoissa on jäykkyyden tunnetta.

A. tulee vastaanotolleni Hän kokee, että oikea puoli rasittuu jalkatreeneissä. Lonkissa ja nilkoissa on jäykkyyden tunnetta. Jalat hallintaan Liike lähtee asennosta, muistuttaa fysioterapeutti Satu Viirun Facebook-sivu. Olen mainoksen uhri ja jatkan lukemista. Viirun mukaan alaraajojen, selän ja niska-hartiaseudun oireet voivat

Lisätiedot

Taso 3: Liikkeet pienvälineillä InnoSport

Taso 3: Liikkeet pienvälineillä InnoSport 1 / 16 8.10.2009 19:41 Taso 3: Liikkeet pienvälineillä Taso 3: Liikkeet pienvälineillä 3. taso sisältää kehonhallinta harjoitteita erilaisia pienvälineitä hyödyntäen. Mukana harjoitteissa käytetään mm.

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

Harjoittele selän liikehallintaa arkipäivän toimissa

Harjoittele selän liikehallintaa arkipäivän toimissa 1 Harjoittele selän liikehallintaa arkipäivän toimissa Opettele liiallisen keskivartalon jäykistämisen sijaan hallittua kehon käyttämistä. Arkiaskareet tarjoavat harjoitteluun mainiot puitteet. Samalla

Lisätiedot

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS s83.6 distorsio genu S83.0 luxatio patellae? S83.2 ruptura menisci? S83.3 nivelruston repeämä?

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Apuvälineiden käytön tavoitteena on tukea kuntoutujan itsenäistä selviytymistä leikkauksen jälkeen. Leikattua alaraajaa saa

Lisätiedot

1. Liikkuvuusharjoittelusta 3. 2. Toiminnallisia liikkuvuusliikkeitä alku- ja loppuverryttelyyn 4. 3. Kotiharjoitteluopas liikkuvuuden lisäämiseen 10

1. Liikkuvuusharjoittelusta 3. 2. Toiminnallisia liikkuvuusliikkeitä alku- ja loppuverryttelyyn 4. 3. Kotiharjoitteluopas liikkuvuuden lisäämiseen 10 12/2013 Sisällysluettelo 1. Liikkuvuusharjoittelusta 3 2. Toiminnallisia liikkuvuusliikkeitä alku- ja loppuverryttelyyn 4 3. Kotiharjoitteluopas liikkuvuuden lisäämiseen 10 4. Muistiinpanoja 17 Lähteet

Lisätiedot

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat Panu Hirvinen, Ortopedi Varhaisen kasvuiän apofysiitit Apo = kärki Fyysi = liitos; kasvupiste Iitti = höpölöpö LUUN KASVUPISTE, JOHON JÄNNE KIINNITTYY Ainoastaan

Lisätiedot

Liiketaitotestit ja tuloskortti

Liiketaitotestit ja tuloskortti Liiketaitotestit ja tuloskortti 1 taso Perus liiketaidot Syväkyykky 1 - integroitu liikkuvuus käsivarret vaakatasossa edessä - suorita kyykkyliike niin alas kuin sujuvasti liike on mahdollista - lantiotason

Lisätiedot

TIMANTTIMERKKI. Timanttimerkin voi suorittaa aikaisintaan sen vuoden syksynä, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta.

TIMANTTIMERKKI. Timanttimerkin voi suorittaa aikaisintaan sen vuoden syksynä, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta. TIMANTTIMERKKI Yleistä merkkiliikkeistä Timanttimerkin voi suorittaa aikaisintaan sen vuoden syksynä, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta. suoritetaan erillisessä arviointitilaisuudessa. Arvioinnit

Lisätiedot

Ohjeet voima- ja toimivuustesteihin 6, 12 ja 24 kuukauden kontrolleissa

Ohjeet voima- ja toimivuustesteihin 6, 12 ja 24 kuukauden kontrolleissa Ohjeet voima- ja toimivuustesteihin 6, 12 ja 24 kuukauden kontrolleissa Lihasten toimivuus arvioidaan kontrollikäynneillä 3 kertaa tutkimusjakson aikana. Tällöin tutkitaan liikkuvuus, kaksi toimivuustestiä

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus Perhevalmennus Fysioterapian osuus Liikunta on tärkeää raskauden aikana Liikunta on osa synnytykseen valmentautumista Hyvä kunto auttaa jaksamaan paremmin raskauden aikana, synnytyksessä sekä synnytyksestä

Lisätiedot

Etunoja ja käden ojennus

Etunoja ja käden ojennus Ryhtijumppa Tämä jumppa sisältää tehokkaita liikkeitä, jotka kannustavat vahvaan ja ryhdikkääseen vartalon asentoon. Liikkeet kohdistuvat keski- ja ylävartalon lihaksiin. Jumpassa vuorottelevat lihaskuntoliikkeet

Lisätiedot

Street workout Aloittelijan opas

Street workout Aloittelijan opas Street workout Aloittelijan opas Street workout on liikuntamuoto, jossa käytetään omaa kehonpainoa vastuksena. Laji on vapaamuotoista kehonpainoharjoittelua. Kehonpainoharjoittelu sopii kaikille lähtötasosta

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun

Lisätiedot