Hyvinvointilautakunta , liite 4 KIIMINGIN KUNTA KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITELMA

Transkriptio

1 Hyvinvointilautakunta , liite 4 KIIMINGIN KUNTA KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN 2 LÄHTÖKOHDAT 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TAVOITTEET JA LAAJUUS 2 3. TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET 4 4. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SISÄLTÖ 6 5. AMMATILLINEN TUKI JA YHTEISTYÖ 8 6. ARVIOINTI 9

3 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2 Kiimingin kunnassa järjestetään perusopetuslain 8 a luvun ja Opetushallituksen antamien perusteiden mukaista koululaisille suunnattua aamu- ja iltapäivätoimintaa. Toiminta on tarkoitettu kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille hyvinvointilautakunnan päättämässä laajuudessa. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tuetaan lapsen kasvua ja kehitystä ja luodaan perustaa hyville vapaa-ajanviettotavoille. Toiminnalla tuetaan kotien kasvatustyötä. Järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta ei vähennä vanhempien vastuuta omista lapsistaan. Toiminnan lähtökohtana ovat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet ja sitä kehitetään yhteistyössä vanhempien kanssa. Aamu- ja iltapäivätoimintaa toteutetaan toimintaan soveltuvissa koulujen tiloissa. Lapselle annetaan mahdollisuus ohjatun toiminnan ohella omaehtoiseen toimintaan esim. läksyjen tekoon ja lepoon. 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TAVOITTEET JA LAAJUUS Aamu- ja iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Aamu- ja iltapäiväntoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä tukea lapsen tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä tukea lapsen eettistä kasvua lisätä lapsen osallisuuden kokemuksia lisätä tasa-arvoisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä.

4 3 Aamu- ja iltapäiväntoiminnan tavoitteet tarkennetaan kunkin toiminnan toteuttajan ja vanhempien yhteistyönä toimipistekohtaisissa suunnitelmissa. Suunnitelmia valmisteltaessa huomioidaan, että aamu- ja iltapäivätoiminta on lapsen vapaa-aikaa, joten se ei saa olla liian koulumaista. Toimipaikkakohtaiset suunnitelmat liitetään osaksi koulun lukuvuosisuunnitelmaa. Koulun tason toiminnassa huomioidaan myös aamu- ja iltapäivätoiminnan perehdyttäminen, turvallisuussuunnittelu sekä muut toiminnan edellyttämät asiakirjat ja suunnitelmat. Toiminnan tavoitteena on toimia yhdessä kodin kanssa lapsen parhaaksi. Tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä ryhmässä että yksilönä. Toiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa koulun jälkeen ja tarpeen mukaan myös ennen koulun alkua. Aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla helpotetaan perheen ja työelämän yhteensovittamista. Toiminta toteutetaan tehtävään soveltuvien aikuisten valvonnassa toimintaympäristöissä, jotka tukevat toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Toiminnan järjestämispaikoista sovitaan palvelusopimuksessa. Toimintaryhmät muodostetaan oppilaiden tarpeista lähtien huomioiden lukujärjestykset ja käytettävissä olevat tilat. Kullakin toimintaryhmällä on sen toiminnasta vastaava ohjaaja. Ohjaajan tulee täyttää opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen kelpoisuusehdot. Lisäksi ao. kouluilla on koulun aamu- ja iltapäivätoiminnan vastuuohjaajat, jotka nimeää koulun rehtori. Aamu- ja iltapäivätoiminta on osa koulun toimintaa ja siitä vastaa rehtori. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvia lapsia koskee koulun oppilaille otettu vakuutusturva. Toiminnassa noudatetaan koulun järjestyssääntöjä. Aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan vähintään 760 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle. Toimintaa järjestetään lukuvuoden työaikojen mukaisina koulupäivinä, pääsääntöisesti klo välisenä aikana. Myös aamuisin klo välisenä aikana järjestetään toimintaa, mikäli se on tilojen käytön kannalta mahdollista ja osallistujia on riittävästi.

5 4 Toimintapaikkakohtainen vähimmäiskoko alkavalle toimintaryhmälle on 13 lasta (ei koske vammaisten oppilaiden toimintaryhmiä). Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille sekä erityisopetuksessa oleville lapsille. Toimintaa järjestetään Kiimingissä Kiiminkijoen ja Jäälin kouluissa. Toimintaa voidaan järjestää muissakin kouluissa, mikäli osallistujia on tarpeeksi ja koululta löytyy tarvittavat tilat ja resurssit. Toimintaa voidaan järjestää myös muilla ratkaisuilla, mikäli se on toteutettavissa ilman lisäresurssointia. Aamu- ja iltapäivätoimintaan otetaan tilojen ja resurssien salliessa kaikki Jäälin ja Kiiminkijoen koulujen toimintaan hakevat lapset. Toimintaa tarjotaan em. paikoissa koko kunnan toiminnan piiriin kuuluville oppilaille. Toimintaryhmän koko määräytyy tarpeiden ja käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Työvuorojärjestelyin, resursoimalla ja muilla järjestelyillä toiminta pyritään järjestämään siten, että kymmentä toimintaan osallistuvaa lasta kohden on yksi ohjaaja. Toiminnan aikana työvuorossa on kuitenkin vähintään kaksi ohjaajaa. Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva yleinen tiedottaminen tapahtuu kunnan wwwsivuilla ja kuntatiedotteessa. Alueellinen ja yksilökohtainen tiedottaminen tapahtuu toimintapisteiden ilmoitustauluilla ja koteihin suunnatuilla kirjeillä. 3. TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Aamu- ja iltapäivätoiminta on hyvinvointilautakunnan alaista toimintaa. Hyvinvointilautakunta päättää aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman hyväksymisestä ja toiminnan arvioinnista. Sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden palvelujohtaja päättää toiminnan laajuudesta, järjestämistavasta ja järjestämispaikoista lautakunnan hyväksymän toimintasuunnitelman ja tehdyn palvelusopimuksen puitteissa. Palvelujohtaja päättää osallistumismaksusta ja sen lapsikohtaisesta alentamisesta lautakunnan vahvistamien perusteiden mukaisesti. Ao. koulun rehtori päättää lapsen ottamisesta aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä toimintapaikkoihin sijoittamisesta.

6 5 Yhteistyötahoja kunnan sisällä ovat sivistyspalvelut, vapaa-aikapalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Käytännön toiminnan valmistelua, koordinointia ja tiedotusta hoidetaan sivistys- ja vapaa-aikapalveluissa palvelujohtajan toimeksiannon mukaan. Aluerehtorit vastaavat aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista alueellaan. Toimintaan osallistuvaa lasta koskeva tiedon kulku kodin ja koulun välillä tapahtuu suoran yhteydenoton ohella henkilökohtaisella reppuvihkolla. Informaatio kulkee myös päivittäisissä kontakteissa lasta tuotaessa ja haettaessa. Opettajat ilmoittavat toimintaan osallistuvien lasten koulupäivää koskevista muutoksista suoraan aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajalle. Lapselle tarjotaan kaikkina toimintapäivinä välipala. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat vastaavat välipalaruokailun valvonnasta, esille laittamisesta ja huollosta yhdessä ruokahuollon työntekijöiden kanssa. Ruokahuollon toimintasäännösten puitteissa toimintaan osallistuvilla ohjaajilla tulee olla voimassa oleva hygieniapassi. Aamu- ja iltapäivätoimintapaikan ja kodin välille ei järjestetä kuljetusta. Mikäli toimintaan osallistuu oppilas, joka on oikeutettu maksuttomaan koulukuljetukseen, hän voi käyttää olemassa olevia koulukuljetusvuoroja soveltuvin osin. Erillisiä vuoroja tai kuljetuksia aamu- ja iltapäivätoiminnan vuoksi ei järjestetä. Huoltajat vastaavat mahdollisista muutoksista tiedottamisesta suoraan liikennöitsijälle ja toiminnan ohjaajille. Huoltajien kanssa sovitaan lapsen kulkemisesta toimintaan ja toiminnasta pois (aikataulu, kulkemistapa, vastuuhenkilöt jne.). Aamu- ja iltapäivätoimintaan haetaan erillisellä lomakkeella. Hakulomakkeita saa kunnan www-sivuilta, kouluilta ja yhteispalvelusta. Aamu- ja iltapäivätoiminnasta peritään kuukausimaksuna 80 /lapsi. Maksusta peritään puolet, jos ao. toimintaa annetaan enintään 10 päivänä tai lapsi ei sairautensa vuoksi voi osallistua toimintaan yli 10 päivänä kyseisen kuukauden aikana. Jos poissaolo toiminnasta jatkuu sairauden perusteella koko kuukauden, maksua ei peritä.

7 6 Jos lapsi jostakin muusta syystä kuin sairauden vuoksi on poissa toiminnasta koko kalenterikuukauden, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta. Em. maksu koskee 760 tunnin laajuista toimintaa/koulun toimintavuosi (n. 4 tuntia/toimintapäivä). Maksun kattama toiminta järjestetään klo välisenä aikana. Mikäli lapsi osallistuu toimintaan myös klo välisenä aikana, ylittää tuntimäärä perusopetuslain mukaisen tuntimäärän ja siitä peritään 30 /lapsi/kuukausi. Kunnan sosiaalitoimesta voi tiedustella taloudellista tukea, mikäli perheen taloudellinen tilanne sitä edellyttää. Toimintamaksusta ei myönnetä sisaralennusta. Vanhempien tulee ilmoittaa lapsen poissaolosta toimintapaikan työntekijälle. Irtisanoutuminen toiminnasta ilman erityistä syytä: jos paikan sanoo irti syksyn aikana, sopimus päättyy syyslukukauden lopussa ja jos paikan irtisanoo kevään aikana, sopimus päättyy kevätlukukauden lopussa. Irtisanomisaika on yksi kalenterikuukausi. Irtisanoutuminen erityisestä syystä: perusteena lapsen pois jäämiselle kesken toimintakauden hyväksytään perheen muutto paikkakunnalta tai vanhemman jääminen kotiin (esim. työttömyys, äitiysloma) tai muu perheen olosuhteissa tapahtunut koulun rehtorin hyväksymä peruste. Myös erityisehdoissa irtisanomisaika on yksi kalenterikuukausi. Irtisanoutuminen toiminnasta tulee aina tehdä kirjallisena. Irtisanoutumislomakkeita saa kunnan www-sivuilta ja toimintapaikoista. 4. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SISÄLTÖ Toiminnan järjestävä koulu määrittää toiminnan yksityiskohtaiset sisällöt. Sisältöihin vaikuttavat koulun vahvuudet, painotukset sekä käytännön mahdollisuudet. Yksityiskohtaisia sisältöjä valmistellaan yhdessä vanhempien, ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Sisällöt suunnitellaan siten, että toiminta lähtee lasten tarpeista ja muodostuu lapsen kannalta ehyeksi ja monipuoliseksi kokonaisuudeksi. Täsmälliset toiminnan sisällöt määritellään lukuvuosittain toimipistekohtaisissa suunnitelmissa osana koulun lukuvuosisuunnitelmaa.

8 7 Sisällöllisiä tavoitteita voivat olla esim. yhteistyökyky eri tilanteissa kyky tulla toimeen itsensä ja toisten kanssa elämyksellisyys kädentaidot liikunta ja ulkoilu musiikillinen, kuvallinen tai kielellinen ilmaisu leikki ja vuorovaikutus mediataidot tietoihin ja taitoihin perustuvat oppimistavoitteet arkipäivän elinympäristö ja kestävä kehitys Aamu- ja iltapäivätoiminnassa harjoitellaan käytännön taitoja ja hyviä tapoja. Toiminta on kiireetöntä ja monipuolista. Lapsilla on mahdollisuus ulkoilla, leikkiä ja levätä. Iltapäivän aikana voidaan tarjota myös mahdollisuus koulutehtävien tekemiseen. Vammaisten oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelussa otetaan erityisesti huomioon lapsen edellytykset osallistua erilaisiin toimintoihin. Toiminnassa mahdollistetaan myös lepo ja rauhoittuminen koulupäivän jälkeen. Vammaisten lasten toiminta järjestetään Jäälin koululla omissa toimintaryhmissä. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa järjestetään vanhempainiltoja sekä laaditaan lukukausittain raportit toiminnasta. Toimintapisteissä on palautelaatikot, joihin lapset ja heidän huoltajansa voivat jättää esityksiä toiminnan kehittämiseksi. Saadun palautteen avulla voidaan kehittää toiminnan sisältöä lasten ja vanhempien toiveiden suuntaisesti. Toimintaan osallistuvien lasten mukana kulkee kerhovihko, joka toimii kodin ja aamuja iltapäivätoiminnan välillä tiedotusvälineenä. Toiminnan järjestäjä ilmoittaa huoltajille myös puhelinnumeron, josta ohjaajan tavoittaa klo 7-10 ja klo (toiminta-aikana).

9 8 5. AMMATILLINEN TUKI J AYHTEISTYÖ Ohjaajien ammatillista osaamista vahvistetaan perehdytyksen, koulutuksen, työnohjauksen ja muiden tukitoimien avulla. Toiminnan vastuuohjaaja tai erikseen nimetty henkilö vastaa uusien henkilöiden perehdyttämisestä. Vastuuohjaaja yhteistyössä toiminnan järjestäjän (rehtorin) kanssa valvoo, että annettuja ohjeita ja määräyksiä noudatetaan ja antaa toimintaa tukevia neuvoja ja ohjausta. Ohjaajien työtä voidaan tukea myös esimerkiksi erityisopettajien ja oppilashuoltohenkilöstön antaman konsultaation avulla (erityisesti huomioiden perusopetuksessa tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevat oppilaat). Yhteistyö koulun kanssa lisää oppilaantuntemusta. Tiedonkulku opettajien ja ohjaajien välillä onkin tärkeää, ja sen edistämiseksi järjestetään ohjausta ja pidetään palautekeskusteluja. Monet oppilasta koskevat tiedot, esimerkiksi tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Oppilasta koskevien salassa pidettävien tietojen luovuttaminen aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstölle edellyttää huoltajan antamaa yksilöityä tiedonsiirtolupaa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja voi osallistua oppilaan tehostettuun tai erityiseen tukeen kuuluvan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laadintaan huoltajan luvalla. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tehtävissä toimivat henkilöt perehdytetään henkilötietojen käsittelyyn, salassapitoon ja vaitiolovelvollisuuteen liittyviin säädöksiin sekä lastensuojelulain velvoitteisiin. Yhteistyössä huoltajien, koulun ja aamu- ja iltapäivätoiminnan kesken sovitaan, miten tehostettua tai erityistä tukea saavan oppilaan tarpeet sekä kasvuun ja kehitykseen liittyvät tavoitteet otetaan huomioon aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Moniammatillinen yhteistyö lisää edellytyksiä oppilaan riittävään tukemiseen. Tarvittaessa tukena käytetään ulkopuolista konsultaatiota.

10 9 Tehostetun tuen aikana käytettävä oppimissuunnitelma sekä erityiseen tukeen kuuluva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) voivat tarvittaessa sisältää kuvaukset oppilaan osallistumisesta aamu- ja iltapäivätoimintaan. Niissä voidaan kuvata, miten aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteet ja toimintamallit tukevat oppilaan kehitystä. Näin aamu- ja iltapäivätoiminta on osaltaan tukemassa lapsen kasvua ja kehitystä. 6. ARVIOINTI Toimintaa arvioidaan osallistumalla Opetushallituksen valtakunnallisiin arviointeihin. Toimintakausittain järjestetään asiakastyytyväisyyskysely, jossa arvionsa antavat sekä huoltajat että toimintaan osallistuvat lapset. Tuloksia arvioidaan ja niiden antama informaatio huomioidaan suunniteltaessa tulevaa toimintaa. Tuloksista ja toimenpiteistä tiedotetaan huoltajia. Toimintasuunnitelman toteutumista ja arviointia käsitellään myös keskusteluilla aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kesken. Kerran lukukaudessa järjestetään yhteinen suunnittelu- ja arviointitilaisuus toimipaikkojen välille. Toiminnan arviointi on jatkuvaa, ja toimintaa pyritään kehittämään erityisesti lapsen edun näkökulmasta. Palvelusopimuksessa sovitaan muusta arvioinnista ja täsmällisemmistä BSC- mallin mukaisista mittareista. Ohjaajat dokumentoivat toimintaa päivittäin päiväkirjaan. Lasten läsnäolot kerätään läsnäololistaan. Toimintapaikoissa käydään lasten kanssa läpi, mikä toiminnassa on onnistunut ja mikä mennyt mahdollisesti pieleen, mikä on ollut hauskaa ja mikä vähemmän hauskaa. Taloudellisuutta arvioidaan vertaamalla koko toiminnan kustannuksia valtionosuuden yksikköhintaan. Arvioinnissa esiin nousevia kehitettäviä asioita pyritään ottamaan kehittämiskohteiksi seuraavan lukuvuoden toimintaa suunniteltaessa.