Sotilaskantakortit Ari Vesalainen Vantaan Seudun Sukututkijat ry

Transkriptio

1 Sotilaskantakortit Ari Vesalainen Vantaan Seudun Sukututkijat ry

2 Sotilaskantakortit - sisältö Sotilaskantakortti mikä se on? Asevelvollisuus Kantakortin sisältö Esimerkkejä Kantakortin tilaaminen 2

3 Sotilaskantakortit - taustaa Sotilaskantakortti on jokaisesta puolustusvoimissa palvelusta suorittaneesta laadittu asiakirja, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. 3

4 Sotilaskantakortit - taustaa Ensimmäiset järjestelmällisesti laaditut kantakortit tehtiin v syntyneelle ikäluokalle, joka oli itsenäisessä Suomessa ensimmäisenä kutsuntaikäinen v Yksittäistapauksissa kantakortti saattaa olla myös aikaisemmin syntyneellä henkilöllä esimerkiksi silloin, kun hän on toiminut puolustusvoimissa sen ensimmäisinä vuosina aloittamatta palvelustaan varusmiehenä. Uusimmat Kansallisarkistossa säilytettävät kantakortit koskevat v syntynyttä ikäluokkaa. Tätä uudempia kortteja säilytetään Sotilaslääketieteen arkistossa Viitasaarella. Samalla henkilöllä saattaa olla arkistossa useampia kantakortteja, joissa osittain päällekkäisiä tietoja 4

5 Kantakorttien saatavuus Jokaisen valvonnasta poistuneen henkilön (ylintä päällystöä lukuun ottamatta tämä tarkoittaa 60 vuotta täyttäneitä henkilöitä) kantakortti on mahdollista saada tutkittavaksi. Palvelustiedot ovat aina julkisia. Kokonaisuudessaan kantakortti on julkinen, kun kohdehenkilön kuolemasta on kulunut 50 vuotta (esim. terveystiedot). Postitse toimitettavat valokopiot kantakortista tilataan verkkopalvelu Astian kautta 5

6 Kantakortit Samasta henkilöstä voi olla useita kantakortteja, tiedot tyypillisesti kopioitu edellisistä kantakorteista Kutsunnat Kutsuntaikäinen tarkoitti itsenäisyyden alkuaikana henkilöä, joka kutsuntavuonna täytti 22 vuotta. Vuoden 1922 asevelvollisuuslaissa kutsuntaikä laski 19 vuotteen ja vuonna 1932 kutsuntaikä nostettiin 20 vuoteen Varusmiesaika Sotapalvelus 6

7 Asevelvollisuus (1/2) Ruotusotaväki ennen autonomiaa Haminan rauhan jälkeen 1809 Suomessa ei ollut käytännössä yleistä asevelvollisuutta Oolannin sodan aikana pyrkimyksiä suojella Suomen rannikkoja Englannin laivaston ja Ranskan laivaston kauppasaartotoimia vastaan. Krimin sodan jälkeen asiaa pohdittiin ja 1878 säädettiin asevelvollisuuslaki. Asevelvollisuus Suomessa ei saisi johtaa maailmanlaajuiseen asevelvollisuuteen eli siihen, että suomalaisia asevelvollisia määrättäisiin mihin tahansa sotiin ja konflikteihin minne tahansa Venäjän keisarikunnan armeijan osana. Wikimedia Commons 7

8 Asevelvollisuus (2/2) Helmikuun manifesti v Suomen armeija yhdistettiin v Venäjän armeijaan Kutsuntalakkojen seurauksena Venäjän keisarikunta luopui yleisvenäläisen asevelvollisuuden vaatimuksesta suomalaisten osalta Suomen suuriruhtinaskunnassa ja puuttuva kansalaisvelvoite korvattiin Venäjän keisarikunnan sotilasbudjettiin sotilasmiljoonina. Sisällissodan aikana Vaasan senaatti otti käyttöön vuoden 1878 asevelvollisuuslain ja perusti Suomen maavoimien ensimmäisen joukko-osaston, Suomen Tasavallan Vartioston. Ensimmäinen oma asevelvollisuuslaki v. 1922, lakia muutettiin uudelleen vuonna Lakia on senkin jälkeen muokattu useaan kertaan Porin ruotujakoisen tarkk'ampujapataljoonan aliupseerin kiiveri Museokeskus Vapriikki

9 Varusmiespalvelun sisältö v asevelvollisuuslaki Miehistö Aliupseerit Alokaskausi 17 v Nuorempi sotamies 17 v Aliupseerikoulu 17 v Upseerit I jakso II Jakso Vanhempi sotamies 16 v Reservinupseerikoulu 17 v Ryhmänjohtajakausi 29v Kokelaskausi 12v Lähde: Suomen Puolustuslaitos

10 Varusmiesaika Reserviaika Asevelvollisuusajan jakautuminen v asevelvollisuuslain mukaan Ikä 17 v 21 v 22 v 30 v 40 v 50 v 60 v Upseerit Nostoväen III lk. 440 p Kertausharjoitukset 60 p Aliupseerit 440 p Kertausharjoitukset 50 p Nostoväen I lk. Miehistö 330 p Kertausharjoitukset 40 p Nostoväki III lk. II lk. Lähde: Suomen Puolustuslaitos

11 Sotilasyksiköt Ryhmä Ryhmänjohtajana toimivan aliupseerin johtama sotilasjoukko. Siihen kuuluu yleensä 5 10 sotilasta. Joukkue Ryhmistä koostuva sotilasjoukko. Joukkueen miesvahvuus on yleensä noin henkeä aselajeista riippuen ja se koostuu yleensä 3 4 ryhmästä. Rannikko-, kenttätai ilmatorjuntatykistössä saman suuruista joukkoa kutsutaan jaokseksi. Komppania (K) Pataljoona (P) Armeijan perusyksikkö, jolla on yhteinen huolto ja talous. Joukkoyksikkö, joka käsittää useamman perusyksikön. Kenttätykistössä, ilmatorjuntatykistössä tai merivoimiin liitetyssä rannikkotykistössä pataljoona vastaa patteristoa. Sodan ajan jääkäripataljoonaan kuuluu pataljoonan komentaja, esikunta, esikunta- ja viestikomppania, kranaatinheitinkomppania, kolme jääkärikomppaniaa ja huoltokomppania, miesvahvuus noin n. 750 sotilasta. 11

12 Sotilasyksiköt Rykmentti (R, JR) Prikaati (Pr) Divisioona (D) Armeijakunta (AK) Rykmentti joukkoyksikkö, joka koostuu kolmesta pataljoonasta. Rykmentti ei toimi yksin, vaan vaatii tuekseen divisioonan muiden joukkojen apua. Prikaati on nykyaikaisissa asevoimissa pienin perusyhtymä, joka kykenee itsenäiseen taisteluun eli suorittamaan sotatoimia. Prikaateja suunniteltiin käytettävän suojajoukkoina suojaamaan kenttäarmeijan ryhmittymisen aikana. Sodan aikainen prikaati ei kuitenkaan ollut divisioonaan rinnastettava yhtymä, vaan lähempänä rykmenttiä. Sotatoimiyhtymä, jonka vahvuus on yleensä henkeä. Divisioona kykenee itsenäisiin sotatoimiin ja siinä on tyypillisesti kaikki aselajiyksiköt. Itsenäisiin sotatoimiin pystyvä sotatoimiyhtymä, johon kuuluu kaikkia sen tehtävään tarvitsemia maavoimien aselajeja. AK ei ole määrävahvuinen, eikä sen osia ole määritelty tarkkaan, vaan se muodostetaan tehtävän ja vastuualueen mukaan. 12

13 Kom.tsto Huolto tsto Komentojoukkue Jääkärijoukkue Viestijoukkue Pioneerijoukkue Toimitusjoukkue Pataljoona Pataljoonan komentaja Esikunta 1. komppania 2. komppania 3. komppania KKK Krh.J 13

14 Kom.tsto Huolto tsto Komentojoukkue Jääkärijoukkue Viestijoukkue Pioneerijoukkue Toimitusjoukkue Rykmentti Rykmentin komentaja Esikunta I P II P III P Tyk.K Krh.K Kolonna 14

15 Puolustuslaitoksen Maavoimien organisaatiota v Divisioona 2. Divisioona 3. Divisioona Ratsuväkiprikaati 1. DE Helsinki 2. DE Viipuri 3. DE Mikkeli R. Pr. E Lappeenranta SVK Helsinki KKR Viipuri SJR Käkisalmi URR Lappeenranta PR Turku TR Lahti Pohj. R Kuopio HRR Lappeenranta UR NR Suomenlinna Santahamina KSR Kouvola VR Jaakkima VEsk. Lappeenranta KTR 1 Hämeenlinna JP 2 Valkjärvi JP 3 Mikkeli Rv. AUK Lappeenranta KTR 4 Vaasa KTR 2 Viipuri JP 4 Kiviniemi Rats. Ptri Mikkeli Hel. AutoK Helsinki ViestiR Viipuri KTR 3 Riihimäki Mikkeli RatsuK Hel. KK Helsinki HuoltoR Viipuri Pion. P Koria JP 1 Terijoki SKoiraK Hämeenlinna Er. Pans. Esk. Lappeenranta Ypäjä Er. Pion. K. Er. Pans. K Kellomäki Hämeenlinna Lähde: Talvisodan historia 15

16 Uudet ja vanhat kantakortit Vanhat kantakortit: ennen 2. maailmansotaa laadittuihin kantakortit (kaksipuolisia pahvikortteja) Uudet kantakortit: Vihertäviä tai sinertäviä kaksilehtisiä vihkoja. Laadittu viime sotien päättymisen jälkeen ja niiden tietoja on koottu vanhojen korttien merkintöjä kopioimalla. 16

17 Vanha kantakortti Henkilötiedot Palvelustiedot Kertausharjoitukset 17

18 18

19 Henkilö syntynyt 1901 eli ollut kutsuntaiässä 22 vuotiaana Kutsunta ja määrätty vakinaiseen palvelukseen, joka alkanut Varusmiespalvelus KSR:ssä eli Keski-Suomen Rykmentissä, jonne saapunut määrättynä päivänä. 2 K.K.K./K.S.R = Keski-Suomen Rykmentin 2. Konekiväärikomppania Vapautettu 1 vuoden palveluksen jälkeen eli kyseinen henkilö on kuulunut miehistöön. 19

20 Henkilö syntynyt 1923 eli ollut kutsuntaiässä 19 vuotiaana Kutsunta jatkosodan aikana ja henkilö määrätty vakinaiseen palvelukseen, joka alkanut Palveluskuntoisuusluokka A I eli hän on terve ja hyväkuntoinen. Varusmiespalvelus sodan aikana Pioneerikoulutuskeskuksessa, jonne saapunut määrättynä päivänä määrätty Pioneerikoulutuskeskuksen 3. komppaniaan. Vapautettu varusmiespalvelusta 2 vuoden palveluksen jälkeen ja siirretty reserviin. Sota-ajan vuoksi palvelus jatkui reserviläisenä. 20

21 Vanha kantakortti (2/2) Palvelus lkp:n jälkeen Ylennykset ja kunniamerkit Erikoiskurssit Taistelut Haavoittumiset ja sairastumiset Vapautuminen palveluksesta 21

22 Varusmiespalvelu alkanut Pioneerikoulutuskeskuksessa Siirrot: Pioneeripataljoona 12:n Esikuntaan ja edelleen Pioneeripataljoona 12:n 3. komppaniaan Pioneeripataljoona 12:n Esikuntaan Sotasairaalaan Henkilötäydennyskeskus 8 Palveluksen laatu: Pioneeri Puh.mies

23 Uusi kantakortti (1/4) I Henkilötiedot II Kutsunta- ja jälkitarkastuspäätökset III Asevelvollisuussuhteen muutokset IV Vakinaisen asuinpaikan muutokset V Erikoistiedot varusmiesajalta 23

24 24

25 Palvelus Rannikkotykistörykmentissä ajalla eli 450 päivää, ts. Henkilö on joko upseeri tai aliupseeri. Sotilasvala Henkilö määrätty vakinaiseen palvelukseen, joka alkanut Pioneerikoulutuskeskuksessa Varusmiespalvelus kesti sodan aikana 2 vuotta ja päättyi , jonka jälkeen henkilö siirrettiin reserviin. Sotilasvala

26 Palvelus Savon jääkärirykmentissä ajalla eli 350 päivää, ts. henkilö kuului miehistöön. Yksiköksi määrätty konekiväärikomppania SJR:ssä. Sotilasvala Palvelus Polkupyöräpataljoona 3:ssa alkanut ja päättynyt Myöhemmin PPP:t muuttuivat Jääkäripataljooniksi (JP). Sotilasvala

27 Uusi kantakortti (2/4) VI Palvelus puolustusvoimissa V 10/JvKK9 Varusmies. Kiv.mies V 5./JR 49 Siirto, pk. ampuja V 5./JR 49 Varusmiespalv. päätt R 5./JR 49 Pk. amp R 5./JR 49 Kotiutettu 27

28 28

29 V 3/Pioneerikoulutuskeskus Alokas V 3/Pioneerikoulutuskeskus Pioneeri V 3. Aurauskomppania Siirto Pioneeri V Pioneeripataljoona 12 Siirto Pioneeri V Pioneeripataljoona 12 Vap. varusmiespalv R Pioneeripataljoona 12 Pioneeri R Esikunta/Pioneeripataljoona 12 Siirto Pioneeri R 3./Pioneeripataljoona 12 Siirto Puh.mies R Esikunta/Pioneeripataljoona 12 Siirto R 30. Sotasairaala Siirto Potilas R Esikunta/Pioneeripataljoona 12 Siirto Puh.mies R Esikunta/Pioneeripataljoona 12 Kotiutettu 29

30 Esimerkki kantahenkilökuntaan Kuuluvan upseerin sotilaskantakortista 30

31 Uusi kantakortti (3/4) VII Ylennykset VIII Kunniamerkit IX Ampumaluokat ja -merkit X Urheiluharrastukset ja -saavutukset XI Palvelukelpoisuus XII Haavoittunut, sairastunut jne XIII Osanotto taisteluihin XIV Hoidettu sairaaloissa 31

32 Talvisodan muistomitalli 4. luokan Vapaudenristi (VR 4) 3. luokan Vapaudenristi (VR 3) 2. luokan Mannerheimristi (VR MR 2) 3. luokan Vapaudenristi tammenlehvineen (VR 3 tlk) Jatkosodan muistomitalli 32

33 Sama henkilö kuin vasemmalla puolella: Talvisota ErP112 Jatkosodan alku: JR 43 Jatkosodan hyökkäysvaihe ja sotilaan, joka taisteli JR 43:n riveissä, taistelut Mannerheimristin ritari Tauno Viirin talvisodan ja jatkosodan taistelut 33

34 Uusi kantakortti (4/4) XV Omaisille suoritettavat avustukset XVI Tiedot palkkakortistoa varten XVII Rikokset, rangaistukset ja niiden suoritukset XVIII Lisätietoja XIX Liiteluettelo 34

35 Sotilaskantakortin tilaaminen Tilaaminen Astia-palvelun kautta: Valitse Asiakirja- ja tietopyynnöt Valitse Kantakortti tai muu puolustushallinnon henkilöasiakirja Hinta 2017: toimitusmaksu 11,50 /tilaus + 0,65 /kopioitu sivu) Toimitusaika tällä hetkellä yli 2 kk 35

36 Sotilaskantakortin tilaaminen 36

37 Hyödyllisiä linkkejä Sotilaslyhenteet Joukko-osastot - peiteluvut 5D.pdf 37

38 Lähteet Kansallisarkisto. Arkistojen portti. Sotatieteen laitos (toim.). Suomen Puolustuslaitos Sotatieteen laitos (toim.). Jatkosodan historia Sotatieteen laitos (toim.). Talvisodan historia

39 Palaute Kommentit ja korjausehdotukset: 39