Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944
|
|
- Kirsi-Kaisa Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Koostanut Jukka Lamminmäki 2013 Tutkimusaineisto (käytetty luvalla) Muut lähteet: Jatkosodan historia, osa 4. WSOY Sotatieteen laitos 1993 (sotatilannekartat ja -kuvaukset) Kansallisarkiston sotapäiväkirjojen kokoelma Sukulaisten haastattelut
2 Vuoden 1924 jälkipuoliskolla syntyneille 18-vuotiaille miehille pidettiin kutsunnat helmikuussa Matin palveluskelpoisuusluokaksi todettiin A1 ja hänet määrättiin astumaan palvelukseen reilun kahden viikon päästä. Tuolloin elettiin jatkosodan asemasotavaihetta ja rintamilla oli suhteellisen rauhallista. Matin palvelus alkoi alokaskoulutuksella Jalkaväen koulutuskeskus 3:ssa (Jv. Koul.K 3) Lappeenrannassa.
3 Palattuaan syksyllä 1943 kuukauden mittaiselta maatalouslomalta Matti siirrettiin Henkilötäydennyskeskus 1:n (HTK 1) kautta Täydennyspataljoona 3:n 11. Komppaniaan jonka majoituspaikkana toimi Viipurin hovioikeudentalo. Pataljoona toimi HTK 1:n alaisuudessa. Koulutus jatkui Viipurissa helmikuun 1944 loppuun asti, jolloin loppui myös Matin varusmiesaika ja palvelus jatkui edelleen reserviläisenä. Maaliskuun kaksi ensimmäistä viikkoa komppania oli kenttätöissä VT-linjalla (Vammelsuu-Taipale) Kuuterselässä josta siirryttiin Laatokan rantamaille Käkisalmeen. Koulutus jatkui vielä kuukauden päivät kunnes edessä oli komennus kiväärimieheksi eteläpohjanmaalaisen Jalkaväkirykmentti 58:n II Pataljoonan (II/JR 58) 5. Komppaniaan (5./JR 58). Komppaniasta oli päästetty miehiä pitkille maatalouslomille ja heidän tilalleen siirrettiin Täydennyspataljoona 3:sta korvaavia miehiä. Sotamies Rekola saapui 5./JR 58:aan Vasemmalla olevassa II/JR58:n täydennyskirjassa Matti näkyy kahdeksantena.
4 Alunperin tilapäiseksi tarkoitettu komennus muuttui pysyväksi Neuvostoliiton aloittaessa kesäkuussa suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella. Eversti Juvan komentama JR 58 kuului kenraalimajuri Sihvon komentamaan 10. Divisioonaan, joka suoritti huhti-toukokuussa kenttävarustustöitä VT-linjalla. Etulinjaan 10.D siirtyi 18.D:n tilalle toukokuun lopulla vain reilua paria viikkoa ennen Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkua, jonka yksi painopisteistä tuli olemaan juuri 10.D:n lohkolla. Puna-armeijan suurhyökkäyksen alkaessa perjantaina klo 06:00, II/JR 58 oli reservissä Tulokkaan kylän maastossa viitisen kilometriä etulinjan takana. I sekä III Pataljoonat olivat etulinjassa Rajajoen vajaan kuuden kilometrin levyisellä lohkolla Kiisselinsuolta Aleksandrovkan kirkolle. Lohko oli jaettu edelleen Bunkkeri- ja Rautatie -alalohkoihin, joista edellisestä vastasi I ja jälkimmäisestä III pataljoona. Rajajoen lohkon puolustusvarustukset olivat kelirikon ja kevään yli jatkuneen tykistötulen jäljiltä huonossa kunnossa 18. Divisioonan luovuttaessa ne, eikä kunnostusta ehditty aloittamaan ajoissa. Tilannekartta 9. kesäkuuta 1944 Rautatielohkon erotti Suomenlahden rannasta vain Erillisen Pataljoona 20:n (Er.P 20) puolustama Rannikkolohko. Yhdeksännen päivän aamuna tulivat ensin vihollisen pommikoneet jonka jälkeen alkoi tunteja kestänyt tykistön rumputuli. JR 58:n lohkolla vihollisen hyökkäykset onnistuttiin torjumaan mutta Er.P 20 menetti raskaiden taisteluiden jälkeen etummaisen Sormenkärjen tukikohdan n. klo 13:00 aikoihin
5 Jalkaväkirykmentti 58:n 5. komppania
6 Koska rannikkolohkon komentaja eversti L. Haanterä ei ollut rintamalla, alistettiin lohko JR58:n komentajalle ja hän sai tehtäväkseen vallata menetetyt asemat takaisin Sormenkärjessä. Matin komppania lähti Tulokkaasta liikkeelle klo 19:00 majuri H. Kuistion johdolla ja yöllä klo 00:30 ryhtyi yhdessä Er.P 20:n osien kanssa tykistön tukemana vastahyökkäykseen. Venäläiset olivat kuitenkin jo ehtineet asettua konekivääreineen suomalaisten vanhoihin asemiin, lisäksi hieno hiekka tunkeutui aseisiin ja aiheutti lukuisia toimintahäiriöitä. Taisteluhautaa onnistuttiin vyöryttämään mutta tunnin päästä hyökkäys oli pysähtynyt suuriin tappioihin ja vihollisen ankaraan vastarintaan. Saavutetulla tasalla torjuttiin lauantaiaamuna klo 9 alkanut vihollisen hyökkäysyritys jota oli edeltänyt neljän tunnin tulivalmistelu. Vihollinen murtautui suomalaisten linjojen läpi II/JR 58:n ja Er.P 20:n puolustamalla rannikkolohkolla ja sen panssarit etenivät päätien suunnassa selustaan. Klo 10:15 saatiin vetäytymiskäsky jonka jälkeen siirryttiin kilometri taaemmaksi missä torjuttiin vielä yksi vihollisen hyökkäys ennen kuin jatkettiin vetäytymistä Kuokkalaan. Rajajoen lohkolla hyökkäys alkoi savuverhon suojassa aamulla klo 08:00 aikaan ja siellä III/JR 58 puolusti sinnikkäästi, mutta tykistön ammusten loppuessa hekin joutuivat liittymään vetäytyvään JR 58:aan puoli kymmenen aikaan aamupäivällä. Lohkolla petti ensin vasemmalla siivellä rautatien pohjoispuolella olevan I/JR 58:n puolustus jo aamulla kahdeksan aikaan. Väsyneet I pataljoonan miehet vetäytyivät taistellen Tulokkaaseen. Sormenkärjen taistelussa tappiot olivat molemmin puolin todella suuret. Tässä 9 tuntia 45 minuuttia kestäneessä taistelussa Matin komppania kärsi seuraavat tappiot, joista suurin osa tuli ensimmäisen tunnin aikana jonka varsinainen hyökkäys kesti: Komppanian päällikön sijainen luutnantti Peltola haavoittui ja kaikki joukkueenjohtajat menetettiin ylikersantti Harjunpää kaatui, luutnantti Alho haavoittui kuolettavasti ja vänrikki Myllykoski sekä ylikersantti Hopia haavoittuivat. lisäksi aliupseereita ja miehiä kaatui tai katosi lopullisesti 17 ja haavoittui 37. Kaatuneista suurin osa jäi kentälle evakuoinnin ollessa mahdotonta. Komppania oli siis menettänyt yhteensä 59 miestä, mikä oli lähes puolet taisteluvahvuudesta. Melkoinen tulikaste 19-vuotiaalle sotamiehelle. Uudeksi komppanianpäälliköksi määrättiin luutnantti Hiipakka 7. Komppaniasta.
7 Sormenkärjestä irtautuminen tapahtui viime hetkellä, sillä vihollinen oli pohjoisempana edennyt jo pitkälle suomalaisten asemiin ja saarretuksi tulemisen riski oli ilmeinen. Rajajoen pohjoispuolella neuvostokärki saavutti kello 10 aikaan Tulokkaan, josta se yllättäen ryhtyi tuliitamaan JR 58:n komentopaikkaa, pakottaen näin I/JR 58:n jatkamaan vetäytymistään Kuokkalaan asti. Iltapäivällä I, II, III/JR 58 sekä Er.P 20 rippeet miehittivät tukilinjan Kuokkalan-Haapalan tien tasalla. Vetäytyessään JR58 menetti lähes koko tykkikalustonsa. Launtai-iltana torjuttiin Kuokkalassa vihollisen panssareiden tukema, pohjoisen ja idän suunnasta tuleva hyökkäys. Keskiyöllä panssarit tunkeutuivat rantatiellä II/JR 58:n asemien läpi ja yhden aikaan yöllä vetäydyttiin Kellomäen kautta Terijoelle, jossa torjuttiin vihollisen sunnuntaiaamulla aloittama hyökkäys, joka pakotti JR 58:n jättämään asemansa ja vetäytymään kohti VT-linjaa. II/JR 58 vetäytyi sunnuntaina klo Tyrisevän aseman kautta osin Vammeljoen yli VT-linjan taakse, loppuosan (Matin 5. komppania mukaanlukien) marssiessa Raivolan ja Sahakylän kautta Sykiälään. Kuokkala Tilannekartta sunnuntaina 11. kesäkuuta 1944
8 Jalkaväkirykmentti 58:n 5. komppania
9 I ja III/JR 58 vetäytyivät Puhtulanmäkeen, jossa ne ryhmittyivät puolustukseen. Puolenpäivän aikaan ne irtautuvat ja siirtyvät Sahakylän kautta VT-linjan taakse Lempiälän-Kirjavalan alueelle. Rykmentti koottiin iltapäivällä Leistilässä Vammeljärven ja Rieskjärven välisellä kannaksella, jonne Matin komppania sai autokyydin. Täällä levättiin ja huollettiin varusteita. Rintamavastuussa oikealla siivellä ja keskustassa olivat HRR, ratsuväkiprikaati RvPr sekä JR 53. Maanantaina jatkuivat vielä vetäytymistaistelut VT-linjan edessä, illalla viimeisenä linjalle vetäytyy 2.D pohjoisempana Siiranmäen tasalla. Vihollisjoukot ryhtyivät keskiviikkona ratkaiseviin sotatoimiin VT-linjan murtamiseksi aloittaen klo 7 aikaan erittäin voimakkaalla ja laajalla tulivalmistelulla. HRR kesti Vammelsuun alueella koko päivän kestävän hyökkäyksen, mutta panssarit mursivat suomalaisten asemat Kuuterselän ja Sahakylän alueilla JR 53:n lohkolla ja pääsi etenemään RvPr:n sivustaan. Vihollinen eteni nopeasti lounaaseen kohden Vammeljärveä ja Jääkäripataljoona 1 (JP 1) sai määräyksen siirtyä Neuvolan alueelle. Illalla osasto räjäytti Vammeljoen ylittävän sillan Neuvolaan johtavalla tiellä ja asettui asemiin tien varteen, jonne saapui myös II/JR 58 Aution tienhaaran maastoon sekä I/JR 58 Lempiälään. Tilannekartta keskiviikkona 14. kesäkuuta 1944
10 HRR ja Uudenmaan rakuunarykmentti URR vetäytyivät Vammelsuusta torstaina aamuyöllä välttyäkseen joutumasta saarroksiin. Vammeljärven eteläpuolella vihollisen hyökkäys jatkui koko aamupäivän Vammeljoen yli ja koska myös kaakosta Vammelsuun tieltä käsin kohdistui painetta puolustajiin, JP 1:n oli irtauduttava asemistaan klo 14:ään mennessä. Pataljoonalle alistetut JR 58:n osat saivat iltapäivällä vetäytymiskäskyn ja vetäytyivät viivyttäen JR 1:n taaempana olevan puolustuslinjan läpi, I pataljoona Kirstinälän, II p. Leistilän suuntaan ja niitä tukemaan komennettu III p. Rieskjärven pohjoispuoliseen maastoon. Tässä vaiheessa palasi myös komppanianpäällikkö kapteeni Helenius lomalta ja otti Hiipakalta komppaniansa johdettavakseen. Tilannekartta torstaina 15. kesäkuuta 1944
11 JR 1:n linja, joka oli ollut käytössä jo talvisodan aikana, kulki Vammeljärven länsipäästä Rieskjärven pohjoispäähän. Asema oli niin pitkä että myös JR 58:n osia määrättiin jo torstai-iltana linjaan. Matin komppaniasta oli vuorollaan kaksi joukkuetta III/JR 1:n (pataljoona Pekkarinen) vasemmalla siivellä Leistilästä tulevan tien suunnassa. Yksi joukkue lepäsi vuorollaan Munalammella. Vihollisen painostus asemia vastaan jatkui koko perjantain vastaisen yön ja päivän, jolloin JR 58:n osia oli edelleen JR 1:n vahvennuksena. munalampi Perjantaina 16. päivän aamupäivällä vihollinen aloitti hyökkäyksen kannaksen keskustassa ja vasemmalla siivellä, mutta III/JR 1 torjui sen yhdessä JR 58:n osien kanssa. Kovat taistelut riehuivat päivällä myös Leistilässä, mutta II/JR 58:n puolustus piti. Iltapäivällä vihollinen aloitti puoli tuntia kestäneen ankaran tykistövalmistelun. Keskitys sai viikko aikaisemmin Valkeasaaressa kovia kokeneen III/JR 1:n irtautumaan asemista. Matin komppania suoritti vastaiskun III/JR 1:n entisiin asemiin. Taistelut jatkuivat klo 18 asti jolloin tuli irtautumiskäsky ja 5./JR 58 jäi jälleen suojaamaan irtautumista, jonka aikana vihollisia suorastaan jo parveili asemien edessä. Klo 20:30 saavutaan Uudellekirkolle, jossa saadaan jälleen irtaantumiskäsky klo 22:30 Kaukjärven länsipuoliseen maastoon. Tilannekartta torstaina iltayöllä
12 Jalkaväkirykmentti 58:n 5. komppania
13
14 Perjantain taisteluissa 5./JR 58 menetti kaatuneena sotamies Anttilan ja haavoittuneina 11 miestä. Yksi haavoittuneista oli sotamies Rekola joka sai vihollisen heittämästä käsikranaatista sirpaleita molempiin käsiin ja vasempaan jalkaan. Matti on haavoittunut Leistilässä, omien sanojensa mukaan tilanteessa, jossa Vammeljoen ylittäneet hyökkääjät on torjuttu, mutta selustaan jäänyt vihollisen sotilas oli heittänyt haavoittavan kranaatin. Kellonaika on todennäköisesti ollut kolmen ja kuuden välillä illalla. Matin haavoittumisen jälkeen II/JR 58 oli viivyttänyt kohti Viipuria ja siirtynyt sitten Viipurinlahden länsipuolelle reserviin. Rykmentti ei osallistunut ratkaisutaisteluihin VKT-asemassa (Viipuri-Kuparsaari-Taipale) ja sen vetäytymisvaiheen jälkeiset tappiot jäivät pieniksi, esim. 5./JR 58:sta ei ollut kaatunut ketään Matin haavoittumisen jälkeen ja haavoittuneitakin oli vain 7 miestä joista viimeinen oli haavoittunut sotamies Laasala. Tilannekartta perjantai-iltana Matin vammoja hoidettiin ensin 5. Sotasairaalassa (5. SotaS) Turussa ja alkaen lähempänä kotiseutua 10. Sotasairaalassa Tampereella. Heinäkuun lopulla Matti siirrettiin Järjestelykeskus 1:n (Järj.K 1) kautta Henkilötäydennyskeskus 4:ään (HTK 4). Matin palatessa komppaniaansa se oli rintaman takana Viipurinlahden länsipuolella Tervajoella missä suoritettiin kenttävarustustöitä. Aselepo astui voimaan ja lopetti vihollisuudet Neuvostoliiton kanssa. Syyskuun lopussa siirryttiin valtakunnan rajan länsipuolelle Virolahdelle missä jatkettiin kenttävarustustöitä. Lapin sotaan ei JR 58:aa enää käsketty ja sotamies Rekola kotiutettiin
15 II/JR 58 haavoittuneet 1944
16 Vasemmalla on II/JR 58 päiväkäskyn nro.13 heinäkuulta Siinä Matti on mainittu siirrettynä Täydennyspataljoona 3:een. Todellisuudessa siirtoa ei tapahtunut, koska Matin haavoituttua hänen komennuksensa JR 58:aan päättyi ja hän palautui automaattisesti Täydennyspataljoona 3:n kirjoille. Oikealla on II/JR 58:n päiväkäskyn nro 14 elokuulta Siinä Matti on palannut 5. komppaniaan sotasairaala 10:stä.
17 Mannerheimin määräyksestä kaikille haavoittuneille tuli antaa kunniamerkki. Yleensä kunniamerkki annettiin jo sotasairaalassa mutta koska näin ei ollut tapahtunut niin JR 58:n komentaja eversti Juva antoi Matille 2. luokan Vapaudenmitalin (Vm 2). Kunniamerkin virallinen myöntöpäivämäärä on
18 Kunniamerkin perustelut Jalkaväkirykmentti 58:n 5. komppania Ilmoitus niistä, jotka eivät ole saaneet kunniamerkkiä haavoittumisensa johdosta Perustelut: Haav. Käsikranaatista mol. käsiin ja jalkaan toimiessaan kiv.miehenä Leistilässä Hoidettu 5. Sot.s:ssa
19
20 JR 58 TervaJoella Kesäkuun lopun jälkeen JR 58:n perääntyminen Haavoittuminen Iltapäivä Raivolan asema aamulla klo Terijoki Kuokkala Levossa Leistilässä Klo 14:00 Lyhyt taistelu Leistilässä Hyökkäys alkaa Leningrad
21 LINKKEJÄ Komppanian 11./Täyd.P 3 sotapäiväkirjat(rekola saapui komppaniaan ) Komppanian 5./JR 58 sotapäiväkirjat (Rekola saapui komppaniaan ja haavoittui ) (Rekola palasi komppaniaan ) Maanmittauslaitos -palvelusta löytyy historiallisia luovutetun Karjalan karttoja. Palvelussa voi tehdä hakuja paikannimillä sekä koordinaateilla. WIKIPEDIA 10. Divisioona: Kannaksen suurhyökkäys 1944:
22 SUOSITELTAVAT KIRJALLISET LÄHTEET Tekijä(t): Viljo Ratia, Leo Saressalo, Esko Arosilta Nimeke: Kutsui ääni isänmaan: Jalkaväkirykmentti 58, Julkaistu: [Jurva] : JR 58:n asevelitoimikunta, 1982 (Vaasa : Vaasa oy) ISBN: (sid.) Tekijä: Raunio, Ari Nimeke: Jatkosodan torjuntataisteluja Julkaistu: [Helsinki] : Karttakeskus, 2008 ISBN: (sid.) toim. Sotatieteen laitoksen sotahistorian toimisto Nimeke: Jatkosodan historia, osat 1-6, osan 6 lopussa joukko-osastohakemisto Koko teoksen ISBN: (sid.) Tekijä: Matti Puska Nimeke: Pohjalainen : rintamalehti Julkaistu: [Vaasa] : Credo, 1996 (Ykkösoffset) Huomautus: Nimiösivulla ja kannessa myös: JR-58 Rintamalehti ISBN: (sid.)
TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7
Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin
LisätiedotTali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
Lisätiedot3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3624 1/ 3./I/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 12.3.1940 3./JR 65 koottiin Tampereella
LisätiedotMATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri
MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu
LisätiedotTämä on esimerkki Sukututkimus Propatrian Sotatie-paketista sisältäen myös lisävalintoja. Propatrian kommentit ovat [hakasuluissa]
Tämä on esimerkki Sukututkimus Propatrian Sotatie-paketista sisältäen myös lisävalintoja. Propatrian kommentit ovat [hakasuluissa] Virtanen, Matti synt. 22.9.1917 [Sota-arkistossa säilytettävien valokuvien
Lisätiedot2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/4 P 3630 2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 24.1.1940 24.4.1940 2.KKK./JR 65 koottiin
LisätiedotTALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotSotaa Pohjois-Vienassa
Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I
Lisätiedot2./Er. P 13 SOTAPÄIVÄKIRJA PIELISJÄRVEN (LIEKSAN) JA KUHMON RINTAMALTA
2./Er. P 13 SOTAPÄIVÄKIRJA PIELISJÄRVEN (LIEKSAN) JA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/5 P 2424 2./Er. P 13 SOTAPÄIVÄKIRJA 23.2.1940 20.3.1940
LisätiedotERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 1/5 ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Tammikuussa
LisätiedotKYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA
KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat
Lisätiedot3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/4 P 3563 3./JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 27.3.1940 Lähestyessä kranaattituli
Lisätiedot2./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJAN KUHMON RINTAMALTA
2./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJAN KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/5 P 3576 2./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 17.1.1940 5.3.1940 2./JR 27 perustettiin Kemissä
LisätiedotKOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
KOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3587 1/3 KOL./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 18.1.1940 2.4.1940 KOL./JR 27 perustettiin
LisätiedotSimolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne
Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko
Lisätiedot3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3624 1/7 3./I/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJAT 4.2.1940 3.3.1940 4.3.1940 16.3.1940 3./JR
LisätiedotTalvisodan ensimmäinen torjuntavoitto
1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan
LisätiedotTerijoen Talvisota. Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004. Veli-Pekka Sevón
Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004 Terijoen Talvisota Veli-Pekka Sevón Suomalaisten puolustussuunnitelmat Suomalaisten puolustussuunnitelmien mukaan sodan syttyessä Kannaksella toimivat suojajoukot viivyttävät
LisätiedotEsitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen
Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.
Lisätiedot2.KKK/JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
2.KKK/JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P4386 1/13 2.KKK/JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 19.1.1940 25.1.1940 2.KKK/JR 27 perutettiin
Lisätiedot8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3632 1/3 8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 21.1.1940 20.3.1940 8./JR 65 koottiin Tampereella
LisätiedotTALVISOTA SALLASSA Heikki Tala
TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala Toinen maailmansota syttyy 1.9.1939, kun Saksa hyökkää Puolaan, ja Ranska ja Britannia julistavat sodan Saksalle. Neuvostoliitto liittyy Saksan hyökkäykseen ja Puola jaetaan
Lisätiedot1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (2) P 3622
1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (2) P 3622 Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3622 1/3 1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 28.1.1940 12.3.1940 1./JR 65 koottiin
LisätiedotTurunen, Risto Jaakko Olavi. synt. 31.7.1918. www.propatria.fi. Sukututkimus Propatria 29/09/2014
Turunen, Risto Jaakko Olavi synt. 31.7.1918 YHTEENVETO PALVELUKSESTA Sotilakantakorttien mukaan Turunen oli kuulunut suojeluskuntaan vuosina 1932-37 eli ilmeisesti hän on liittynyt suojeluskunnan poikaosastoon
Lisätiedot1.KKK/JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
1.KKK/JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3577 1/10 1.KKK/JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 19.1.1940 14.3.1940 1.KKK/JR 27 perustettiin
LisätiedotPäätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918
Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Kenraali K L Oesch Viipurissa 31.8.1941 (SA kuva) Karl Lennart Oeschistä (1892 1978) ei alun perin pitänyt tulla sotilasta. Hän piti itseään
LisätiedotSotavainajia löydetty Taipalosta
Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös
LisätiedotII/ 27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
II/ 27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisistä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/8 P 3627 II/JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 18.1.1940 31.3.1940 18.1.1940 23.05 Puhelimella
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö,
1 Pro Patria taulujen paljastus / Kenraalimajuri Juha Kilpiän puhe 21.5.2017 Kuusankoski Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö, Pro Patria Isänmaan
LisätiedotPRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA Pro Gradu -tutkielma Kadetti Antti Nissinen Kadettikurssi 90 Jääkäriopintosuunta Helmikuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi Kadettikurssi
LisätiedotBf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA
Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA G-6 G-6/R6 G-6ZY G-6 G-6AS 1/48 KEHITYS 25 ITÄINEN SUOMENLAHTI LeLv 34 aloitti sotalentonsa Mersuilla maaliskuun 16. päivänä, kun 2.
LisätiedotUnkajärven lohko Rukajärven suunnalla
Unkajärven lohko Rukajärven suunnalla Lohkon kenttävartioiden kartoitus 2017 HISTORIA NYKYAIKA Antti Haapalainen ja Reijo Pulkkinen Rukajärven suunnan historiayhdistys ry Kartoitettu alue HISTORIA Rukajärven
Lisätiedot9. LÄÄKINTÄKOMPPANIAN II JOUKKUEEN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
9. LÄÄKINTÄKOMPPANIAN II JOUKKUEEN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3766 1/16 9. Lääkintäkomppanian II joukkueen SOTAPÄIVÄKIRJA
Lisätiedot1.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
1.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/6 P 3625 1.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 23.1.1940 24.4.1940 1.KKK/JR 65 koottiin
LisätiedotAntti Tuuri, Talvisota
1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.
LisätiedotLokalahtelaiset sodissa 1939-1945
Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945 Veteraani- ja lottamatrikkeli, rintama- ja kotirintamakuvauksia Nettiversio, kirjoituksia. Henkilömatrikkeli netissä toisaalla. Kirjassa lisäksi muita kirjoituksia Toimitus,
Lisätiedot7./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
7./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/5 P4824 7./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 1940 1940 7./JR 27 perustettiin Kemissä YH:n
Lisätiedot26.AUTOKOMPPANIAN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
26.AUTOKOMPPANIAN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/5 P 1720 26.AutoK SOTAPÄIVÄKIRJA 13.10.1939 17.5.1940 P-4 Sotapäiväkirja
Lisätiedot2./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
2./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3622 P 3623 1/8 2./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 26.3.1940 2./JR 65 koottiin
Lisätiedot8./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
8./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 4827 1/5 8./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 17.1.1940 14.3.1940 8./JR 27 perustettiin Kemissä
LisätiedotVALKEASAAREN LÄPIMURTO. Ye-ev, ST Janne Mäkitalo. Sotahistoriallisen Seuran jatkosotaa käsittelevä esitelmäsarja 15.10.2014. (Laajennettu versio)
1 VALKEASAAREN LÄPIMURTO Ye-ev, ST Janne Mäkitalo Sotahistoriallisen Seuran jatkosotaa käsittelevä esitelmäsarja 15.10.2014 (Laajennettu versio) Kunnioitetut sotiemme veteraanit, herra eversti, arvoista
LisätiedotPyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945
Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 1 Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä
LisätiedotMotinteosta mottimetsään
SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN
LisätiedotSuomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet
Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta 2019 Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet SA-kuva Hannu Liimatta Itsenäisyyden uhkana Venäjä/Neuvostoliitto Ei kuitenkaan
LisätiedotSotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.
PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi
Lisätiedot4./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
4./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/8 P 3581 4./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 19.1.1940 28.3.1940 4./JR 27 perustettiin Kemissä
LisätiedotKEVYTOSASTO von ESSENIN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA. (Kevyt Osasto 9)
KEVYTOSASTO von ESSENIN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (Kevyt Osasto 9) Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/8 P 3535 Kev.Os v. Essen SOTAPÄIVÄKIRJA 5.12.1939
LisätiedotSotilaskantakortit Ari Vesalainen Vantaan Seudun Sukututkijat ry
Sotilaskantakortit Ari Vesalainen Vantaan Seudun Sukututkijat ry 7.10.2017 1 Sotilaskantakortit - sisältö Sotilaskantakortti mikä se on? Asevelvollisuus Kantakortin sisältö Esimerkkejä Kantakortin tilaaminen
LisätiedotTalvisota ja sen taustoja
Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto
LisätiedotLC Orimattila/Viljamaa 40 vuotta
LC Orimattila/Viljamaa 40 vuotta 1966-2006 1 Hyvät Lion-veljet LC Orimattila/Viljamaan 40-vuotishistoriikki Kulunut toimintakausi on Lions Club Orimattila/Viljamaalle juhlavuosi. Klubimme täyttää keväällä
LisätiedotVaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen
Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen
Lisätiedot4./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
4./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 4503 1/8 4./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 12.3.1940 4./JR 65 koottiin Tampereella
LisätiedotI/ 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
I/ 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 I/JR 65:N SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Jalkaväkirykmentti 65 (Perustamisvaiheessa
Lisätiedot6./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
6./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/10 P 3583 6./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 19.1.1939 15.3.1940 6./JR 27 perustettiin Kemissä
Lisätiedot1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 4497 1/7 1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 2.2.1940 6.3.1940 1./JR 65 koottiin Oulussa
LisätiedotJR 25 2.ELINTARVIKEKOLONNAN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
JR 25 2.ELINTARVIKEKOLONNAN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/5 T 1932 2.E-kol/JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA 27.1.1940 15.4.1940
LisätiedotMiksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys?
Miksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys? Veikko Vaikkinen Rautuseura 4.4.2018 Raudun taistelua tuskin olisi ollut ilman Raasulin rataa. Rata oli rakennettu
LisätiedotGoran kylän taistelut vuodenvaihteessa
Goran kylän taistelut vuodenvaihteessa 1941-1942 Syvärin sillanpääaseman muodostuminen Suomalaisten hyökkäys eteni raskaiden hyökkäystaisteluiden jälkeen syyskuussa 1941 Aunuksessa Ääniselle ja Syvärille
LisätiedotSAVON RINTAMAN JOUKOT KESÄKUUSSA 1789
LIITE 2 SAVON RINTAMAN JOUKOT KESÄKUUSSA 1789 SAVON RINTAMA Ev v Stedingt ESIKUNTA SAVON PRIKAATI Ev v Stedingt PORIN Ev Gripenberg POHJANMAAN Evl v Numers KOMP/ UUDENMAAN RAKNA Ltn Tandefeldt TYKKIKOMPPANIA
LisätiedotRoksjärven lohko Ontajärven pohjoispuolella Rukajärven suunnalla Kertomus matkoista lohkon maastoon 2011 ja 2014
Roksjärven lohko Ontajärven pohjoispuolella Rukajärven suunnalla Kertomus matkoista lohkon maastoon 2011 ja 2014 HISTORIA NYKYAIKA Reijo Pulkkinen ja Antti Haapalainen Rukajärven suunnan historiayhdistys
Lisätiedot88. KUORMASTOKOMPPANIAN TOISEN JOUKKUEEN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
88. KUORMASTOKOMPPANIAN TOISEN JOUKKUEEN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/7 P 3557 II/88.Km.K SOTAPÄIVÄKIRJA 16.1.1940
Lisätiedot1.KKK/JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
1.KKK/JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/8 P 3564 1.KKK/JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA 12.10.1939 14.4.1940 12.10.1939 20.00
LisätiedotTalvisota ja sen taustoja
Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto
LisätiedotSANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI
Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm
LisätiedotKokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit
Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti
LisätiedotKuva 1. Oppaamme Ilmari kertoo Ihantalan taisteluista kesällä 1944.
1 TUUSULAN RESERVINUPSEERIKERHO KANNAKSEN TAISTELUPAIKOILLA Jorma Riissanen, kerhon pj. Tuusulan Reserviupseerikerho järjesti tutustumisretken ampumaupseeri Pekka Mainion aloitteesta 14-16.5.2004 Karjalan
LisätiedotLuutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen
Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen johtajana Luutnantti Heikki Kunnaala astui vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen Talvisodan aikana 23.1.1940. Koulunkäynnin ohessa hän
LisätiedotÄssä-rykmentti talvisodassa
Ässä-rykmentti talvisodassa Helsingin Kaupunki kuului vuonna 1939 puolustusvoimien rauhan ajan aluejaon mukaan Uudenmaan Sotilaslääniin. Sen alaisina oli kaksi sotilaspiiriä, joista Helsingin Sotilaspiiriin
LisätiedotMuolaan kirkkomaan taisteluista talvisodan 1939-1940 aikana
Muolaan kirkkomaan taisteluista talvisodan 1939-1940 aikana 1(7) Vainajien muistojuhla Muolaa 9.6.2013 Lauri Rämö, Muolaalaisten seura Sodan uhkaan varautuminen Saksan aluevaltausten ja aggressiivisuuden
LisätiedotSaksan ja Neuvostoliiton sopimus
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui
LisätiedotTalvisodan suojajoukkotaistelut Karjalan kannaksella
Talvisodan suojajoukkotaistelut Karjalan kannaksella Yleisesikuntamajuri Per t t 1 K i 1 k k i Talvisotaa 1939--40 lrosk!eva hisooriantutkimus on toistaiseksi ollut varsin rajoitettua myöhempien sotatapahtumien
LisätiedotVeikko Hietalan sotavuodet - sotapäiväkirjat kertovat -
Veikko Hietalan sotavuodet - sotapäiväkirjat kertovat - LYHYESTI Veikko Hietala syntyi 3.4.1914 Nivalassa Pohjois-Pohjanmaalla. Hän kävi kansakoulun ja varusmiespalveluksen aikana hänet koulutettiin pikakivääriampujaksi.
LisätiedotTaistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1)
1 SSHS:n esitelmäsarja Sotamuseo 25.helmikuuta 2015 Eversti evp Ari Rautala Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1. Vihollisuudet talvisodan alussa (dia 2) Kuva 1. Neuvostojoukot marraskuussa 1939.
LisätiedotSallan suunnan taistelut 1939 1940
Pentti Airio Pentti Airio Sallan suunnan taistelut ISBN 978-951-25-1965-1 Sotahistorian laitoksen julkaisuja Sallan suunnan taistelut 1939 1940 Maanpuolustuskorkeakoulu Sotahistorian laitos PL 7, 00861
LisätiedotEisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel
Eisernes Kreutz Rautaristin synty ulottuu vuoteen 1813, jolloin Preussi keisari Friedrich Wilhelm III:n johdolla julisti sodan Ranskalle 13.maaliskuuta. Ristin suunnitteli arkkitehti Karl Schinkel ja se
LisätiedotI/KTR 9 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
I/KTR 9 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/8 P 3548 I/KTR 9 SOTAPÄIVÄKIRJA 23.1.1940 24.4.1940 Perustamisesta ja ajasta
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS
OSASTO KEKKONEN TOIMINTAKERTOMUS 5.12.1939 27.1.1940 Aikaisemmin Er.Os./KuHK Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/7 Selostus Osasto Kekkosen toiminnasta Ajalla
LisätiedotViipuri 20.6.1944. - Knut Pippingin hengessä - Suomen Sotilassosiologisen Seuran tutkiva seminaari 19.11.2014. Julkaisuja 2 2015
Julkaisuja 2 2015 Suomen Sotilassosiologinen Seura r.y. Viipuri 20.6.1944 Suomen Sotilassosiologisen Seuran tutkiva seminaari 19.11.2014 Risto Sinkko ja Göran Lindgren (toim.) Sampo Ahto Olli Harinen Göran
LisätiedotGame table - 4x6 feet playing area
Game table - 4x6 feet playing area Operational map Tactical map German German units Stands Arm Move AT AP CA Hits Save Cost Limit Notes Grading Points Platoon scale 1 CO (CV9) CMD 60-3/30-6 6 120 1 O 120
Lisätiedot6./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
6./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/17 P 3568 6./JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA 3.12.1939 5.4.1940 3.12.1939 Komppanian päälliköksi
LisätiedotTeksti: Pentti Airio, Minna Hamara ja Kaisa Hytönen Ulkoasu: Kaisa Hytönen Taitto: Kopio Niini Oy Paino: Pohjolan Painotuote POPA Oy
Tämä esite on tuotettu osana Itä-Lapin talvisota tutuksi- ja Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa- hankkeita. Hankkeet on rahoitettu Pohjoisimman Lapin Leader ry:lle myönnetyllä Euroopan Unionin maaseudun kehittämistuella.
LisätiedotEvl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA
Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Jr 10 Jr 31 Jr 52 KevOs 2 ErPPK 6. TykK, 22. TykK 15. RajaJK, 34. RajaJK Er.Lin.K 9, Er.Lin.K 10 Pion.P 24, VP 30 14. DIVISIOONA TYKISTÖJOUKOT
LisätiedotVARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO
8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana
Lisätiedot9./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
9./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/14 P 3571 9./JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA 12.10.1939 8.4.1940 12.10.1939 11.00 Komppanian
Lisätiedot5./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
5./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3582 1/10 5./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 19.1.1939 31.3.1940 5./JR 27 perustettiin Kemissä
Lisätiedot14. DIVISIOONA RUKAJÄRVEN SUUNNASSA
14. DIVISIOONA RUKAJÄRVEN SUUNNASSA PERUSTAMINEN 14.Divisioona perustettiin 17.6 1941 alkaen Maaselän Sotilasläänin alueella, sotilasläänin aikaisempi nimi oli Kainuun sotilaslääni. Sotilaslääniin kuuluivat
LisätiedotAntti Tyrmin talvisota 70 vuotta sitten
Antti Tyrmin talvisota 70 vuotta sitten Isoisäni Antin talvisotaan osallistumisesta tuli kuluneeksi 14. helmikuuta tasan 70 vuotta. Oikeastaan virallinen osallistuminen sotaan alkoi jo 31.1.1940, jolloin
Lisätiedot8./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
8./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/13 P 4567 8./JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA 12.10.1939 7.4.1940 12.10.1939 08.00 Reservin
Lisätiedot4./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
4./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/20 P 3566 4./JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.12.1939 29.3.1940 Komppaniaa koulutettiin
LisätiedotKENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH
Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.
LisätiedotKrh.K/JR31. sotatie Kainuun Tykistörykmentin ja Kainuun Tykistö- ja Heittimistökillan perinnejoukko
Krh.K/JR31 Jalkaväkirykmentti 31:n kranaatinheitinkomppania (myöhemmin 13./JR31 ja 24.Krh.K) sotatie 1941-1944 Kainuun Tykistörykmentin ja Kainuun Tykistö- ja Heittimistökillan perinnejoukko 17.3.2017
LisätiedotYrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura
Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja
LisätiedotEsitelmä perustuu majuri Keijo Suomisen Sotakorkeakoulun diplomityöhön: IV Armeijakunnan huollon järjestelyt kesällä 1944 taisteltaessa VKT-asemassa.
Eversti evp Keijo Suominen Esitelmä perustuu majuri Keijo Suomisen Sotakorkeakoulun diplomityöhön: IV Armeijakunnan huollon järjestelyt kesällä 1944 taisteltaessa VKT-asemassa. IV ARMEIJAKUNNAN HUOLTOJÄRJESTELMÄ
LisätiedotSALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU
SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin
LisätiedotJuhlapuhe/Itsenäisyyspäivä
Juhlapuhe/Itsenäisyyspäivä Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät isänmaan ystävät ja juhlavieraat, tänään juhlimme Suomen itsenäisyyden 98-vuotispäivää. Marraskuussa 1917 eduskunta päätti ottaa korkeimman
LisätiedotSanastoa ja selityksia sotakirjallisuuden avaamiseksi [erityisesti Linnan Tunternaton sotilas]
..A%. Sanastoa ja selityksia sotakirjallisuuden avaamiseksi [erityisesti Linnan Tunternaton sotilas] 1. Joukot, sotilasarvot ja tehtavat Yksittainen taistelija on sotamies, jaakari, hevosmies, pioneeri,
LisätiedotSotiemme muistoja ja Joroisten veteraanien matrikkeli vuosilta 1939 45
Sotiemme muistoja ja Joroisten veteraanien matrikkeli vuosilta 1939 45 Toimittaja: Antti Kangaskesti Joroisten miehet talvi-ja jatkosodassa: Filosofian maisteri Eero Lappi Matrikkelitiedot: Joroisten Sotaveteraanit
LisätiedotELOKUU Marssia itään vastustajan rakentamasta portista. Räisälä
isanmaan vartiossa ELOKUU 1941 Elokuussa Suomen hyökkäykset syvälle Karjalaan jatkuivat laajalla rintamalla. Myös saksalaisten hyökkäys eteni. Saksalaiset joukot liikkuivat Suomenlahden rantaa Tallinnan
Lisätiedot3. kappale (kolmas kappale) AI KA
3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen
LisätiedotOpettelen digitaalisia kellonaikoja
Nimi: Luokka: Opettelen digitaalisia kellonaikoja 04.05 16.05 Varga Neményi ry 2016 1 Sisällys Kerrataan analogisia kellonaikoja 3 Vuorokausi... 6 Digitaalinen kellonaika eli pistemerkintä..... 7 Ajan
Lisätiedot