Liite 1. Viron väestön etninen jakauma (%) Liite 2. Viron väestömenetykset
|
|
- Elli Heino
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Virolaiset II maailmansodassa Seppo Vepsäläinen Liite 1. Viron väestön etninen jakauma (%) Vuosi Väestö Virolaisia Venäläisiä Saksalaisia Ruotsalaisia Juutalaisia Muita ,9 3,3 5, , ,6 4 3, , ,7 8,2 1,7 0,7 0,4 1, ,1 8,2 1,5 0,7 0, ,3 7,2-0,6 0,4 3, ~ ,6 20, ,4 5, ,5 30, ,3 7, ,6 25,7 0,1-0,1 5, ei juutalaisia Virossa enää ollut, Muita sisältää 1,3 % ukrainalaisia ja 1,0 % valkovenäläisiä ( itätyöläisiä ) sekä 1,6 % suomalaisia (inkeriläisiä). Liite 2. Viron väestömenetykset Kategoria Yhteensä Jäänyt henkiin Lopulliset Virossa menetykset 1. Muuttanut Saksaan I Neuvostomiehitys Pidätetty a. - Tapettu Virossa b - Kuollut tai tapettu Neuvostoliitossa Kyyditetty Mobilisoitu puna-armeijaan a. - Kuollut matkalla b. - Kaatunut puna-armeijassa c. - Kuollut työpataljoonissa Evakuoitu Neuvostoliittoon Kadonnut tietymättömiin Paennut ulkomaille Saksan miehitys Kaatunut Saksan alaisissa aseellisissa joukoissa Tapettuja Viron kansalaisia Lähetetty vapaaehtoiseen työpalveluun (RAD) Lähetetty vankileirille Saksaan Paennut Suomeen a. - Palannut Suomen-poikana Evakuoidut rantaruotsalaiset Paennut länteen Neuvostokoneiden pommituksessa kuolleita siviilejä Tšekissä tai Saksassa tapettuja II Neuvostomiehitys Pidätetty Kyyditetty Kaatunut taistelussa Pidätetty poliittisin perustein Lähde: Valge raamat, s. 42; joitakin taulukon termejä on täsmennetty, mutta lukuja ei korjattu. Kokonaisväestömenetys arvioitu Viron kansalaista (taulukossa hieman päällekkäisyyksiä).
2 Liite 3. Jalkaväen joukkojen vahvuuksia Saksan armeijassa Wehrmacht SS / SA Osasto / yksikkö / yhtymä Vahvuus, miehiä Trupp Rotte (4) ryhmä, joukko (yleisestikin, salk, rühm) 2 8 Gruppe (Rotte) ryhmä (jagu) 12 Zug Schar joukkue (rühm) Kompanie (Hundertschaft) (K) komppania (kompanii) Bataillon, Abteilung (B / P) Sturmbann pataljoona (pataljon) Regiment (R) Standarte rykmentti (rügement) Brigade (Br) prikaati (brigaad) Division (D) divisioona (diviis) (Armee-)Korps (AK) armeijakunta (korpus) Armee (A) armeija (armee) Armeegruppe, Armeeabteilung armeijaryhmä, -osasto (tilapäinen) Heeresgruppe (HGr) armeijaryhmä (armeijoiden ryhmä) Kampfgruppe osasto, (taistelu-) ryhmä; nopeasti taisteluun koottu tilapäinen ryh-mä erilaisia joukkoja, nimettiin yleensä johtajansa mukaan (esim. Kampfgruppe Rebane), kooltaan Kompanie Korps; nopea muodostaminen ja käyttö vaikuttivat usein lukumääräisesti vähäisempien saksalaisten taktiseen ylivoimaan Yleensä isompaan yksikköön tai joukko-osastoon kuului 2-6 pienempää yksikköä ja tukevia joukkoja, esim. Abteilungissa oli yleensä 2-6 Kompanieta + muutama Gruppe - Kompanie pioneereja, huolto- ja kuljetusosastoja, kranaatinheittimiä, panssarintorjujia, konekivääreitä, tykistöä ja/tai panssarijääkäreitä. Prikaatissa oli 1-2 rykmenttiä, divisioonassa 2-4. Mitä isompi yksikkö, sitä enemmän siinä oli erilaisia tukijoukkoja. Sekä määrä- (Soll) että todelliset (Ist) vahvuudet vaihtelivat huomattavasti joukosta riippuen, siksi esitetyt luvut ovat lähinnä suuntaa-antavia arvioita eri yksiköiden ja yhtymien kokojen suhteellistamiseksi. Usein yhtymät (ja suuremmat yksikötkin) jäivät jo perustettaessa vajaiksi tai menettivät tappioina jopa valtaosan vahvuudestaan. Joskus yksiköt tai yhtymät saattoivat kasvaa hetkellisesti selvästi yli määrävahvuutensa, kunnes joukkoja erotettiin muualle. Saksankielisen nimen perään on merkitty tutkielmassa käytettyjä lyhenteitä.
3 Liite 4. Neuvostomiehityksen uhrit ZEV:n rekisteröimin tiedoin Miehiä Naisia Yhteensä % Pidätetty ,2 joista tapettu (Virossa) ,3 Kyyditetty ,0 Mobilisoitu ,5 Työssään viety ,1 Tietämättä kadonnut ,8 Yhteensä ,0 Sosiaalinen jakauma / % Pidätetty / tapettu Kyyditetty Mobilisoitu Viety pois /tapettu Talonpojat (isännät) 34,1 41,2 25,9 26,3 Työläiset ja palvelijat 28,5 14,6 59,7 42,7 Virkamiehet, tekniset henkilöt 26,5 36,9 11,6 16,9 Vapaat ammatit 1,2 2,3 0,2 0,7 Luokittelematta 9,7 5,0 2,6 13,4 Kyyditetyistä, pidätetyistä ja tapetuista 24 % oli lapsia ja 6 % yli 60-vuotiaita. Liite 5. Puna-armeijaan mobilisoidut ja Omakaitseen liittyneet maakunnittain Maakunta Miespuolisia Puna-armeijaan Omakaitseen liittyneitä asukkaita mobilisoituja Pärnumaa ,1 % ,4 % Valgamaa ,5 % ,4 % Viljandimaa ,1 % ,8 % Petserimaa ,4 % ,9 % Tartumaa ,2 % ,2 % Võrumaa ,6 % ,0 % Järvamaa ,0 % ,8 % Virumaa ,1 % ,7 % Narvan 1) kaupunki ) * * Tallinnan 2) kaupunki ) * * Läänemaa ,0 % ,4 % Harjumaa ,8 % ,3 % Saaremaa ,8 % ,6 % YHTEENSÄ ,3 % ,1 % * Tieto puuttuu / sisältyy maakunnan lukuun 1) Sisältyy Virumaan lukuun 2) Sisältyy Harjumaan lukuun Valtaosa pakkomobilisoitiin puna-armeijaan. Suuri osa vältteli mobilisaatiota, piiloutui tai pakeni matkalla, 1942 vielä rintamallakin. Omakaitseen ja muihin Saksan alaisiin joukkoihin liityttiin vuoteen 1943 asti pääsääntöisesti vapaaehtoisesti. Siksi prosentuaalinen jakauma ei kuvaa virolaisten mielipiteiden jakautumista 1941.
4 Liite 6. Neuvostovaltaa vastaan taistelleet partisaanit kesäsodassa 1941 Maakunta Partisaaneja Partisaanien tappiot Partisaaneja väestöstä (kaatuneita ja kadonneita) Petserimaa ,05 % Võrumaa ,2 % Valgamaa ,8 % Pärnumaa ~ ,2 % Viljandimaa ~ ,9 % Tartumaa 1 500* 154 0,9 % Järvamaa 1 000* 58 1,7 % Virumaa ~ ,9 % Harjumaa 1 000* 16 0,5 % (ilman Tallinnaa 1,1 %) Läänemaa ~ ,1 % Saaremaa > ,2 % YHTEENSÄ ~ ,1 % * Arvio: Tartu-, Järva- ja Harjumaan osalta ei ole säilynyt kerättyjä tarkkoja tietoja partisaaneista. Lähde: Noormets 2003b, 52. Liite 7. Saksan alaisuudessa toimineita virolaisyksiköitä kesäsodassa 1941 Yksikkö Virolainen komentaja Toiminta-aika Toiminta-alue Koko ERNA-tiedusteluryhmä ev. Henn-Ants Kurg Harjumaa, Järvamaa 65 ERNA I pataljoona ev. Henn-Ants Kurg Virumaa yht. 445 ERNA II pataljoona maj. Raimond Hindpere Saaremaa Tartumaan Omakaitse maj. August Vask Emajoen rintama ~ Tarton partisaani- kapt. Karl Talpak Emajoen rintama 986 pataljoona Pärnumaan Omakaitse ev. Viktor Koern 1) 3.7. elok. Pärnumaa ev.ltn. Herman Stockeby Talpakin komppania kapt. Karl Talpak Järvamaa 223 (Otepään komppania) Harjumaa (+ 100) Hirvelaanen pataljoona maj. Hans Hirvelaan 2) Järvamaa ~ 300 maj. Aleksander Kitsapea Harjumaa Tilgren komppania Ev.ltn. Aleksander Tilgre (Einsatzkommando 1a) Untersturmführer Störtz 3) Virumaa, Harjumaa ~ 100 Läänemaa, Inkeri, Luutnantti Loodusen ltn. Leopold Loodus syysk. alku Saaret ~ 121 maihinnousuyksikkö (merivoimat) Saaremaan Omakaitsen yliv. M. Rahula Saaremaa ~ 100 iskuryhmä 1) kaatui ) kaatui ) Tilgren tilalle Mainittujen yksiköiden ohella erikokoisia pienempiä virolaisyksiköitä tai yksittäisiä miehiä oli lähes jokaisen saksalaisen yksikön tai joukko-osaston mukana, mm. kenraali Friedrichin Ryhmässä ja 505. Jalkaväkirykmentissä kummassakin n. 150 miestä. Yhteensä kesäsodassa taisteli saksalais-virolaisissa yksiköissä yli virolaista vapaaehtoista, joista kaatui 107, lisäksi Omakaitsessa kaatui 498.
5 Liite 8. Omakaitsen laskelma virolaisyksiköistä helmikuussa 1942: 1 I. Sotilaallisissa yksiköissä 5 varmistuspataljoonaa ( , 18. Armeijan johdon muodostamia), à 780 miestä Kantapataljoona Narvassa (18. Armeijan) virolaista vapaaehtoispataljoonaa Pohjoisen Armeijaryhmän selustan suojaamiseen (37., 38., 39. ja 42. Suojapataljoonat, HSSPF:n muodostamia), à Virolaisia vapaaehtoisia Saksan sotaväen yksiköissä (HiWit: autonkuljettajat, lääkintämiehet, tykkimiehet, hevosmiehet ym.) n Marinebefehlshaber Ostin muodostamia: II. Poliisiyksiköissä Rannikkovartio (Kordone) 500 ja Rannikkovartiorykmentti 500 miestä Yhteensä Pihkovan virolainen suojapataljoona (40.) suojapataljoonaa aiotaan muodostaa ( , SSPF Möller), à Virolainen poliisipataljoona Kiovassa (eli Frankfurtin pataljoona, Ostland), n. 400 SS-pataljoona, muodostaa majuri Mere (eli Sipo ja SD) n. 600 III. Organisation Todtin vartiostot Yhteensä Organisation Todtin suojajoukot (kaitsemeeskonnad, Wachkommandos) yht. 800 Erikoisyksikkö värvättävänä IV. Virolaisen hallinnon alaisuudessa (1.2. tiedoin) Lisäksi: Yhteensä Omakaitsen kasarmiyksiköt Omakaitsen esikunnissa (palkatut) Poliisissa Yhteensä Kaikki yhteensä Töihin Saksaan lähetetty n. 500 Neuvostoliittoon mobilisoitu Puna-armeijaan kuuluvista (ent. Viron armeija) palaamatta Yhteensä Sotatilan vuoksi on kaikkiaan virolaista miestä poissa tavallisesta työstään. Tätä lukua kasvattavat vielä bolševikkien kyydittämät ja murhaamat. 1 Zahlenmässige Angaben über die mit den Esten komplettierten Einheiten, ERA f R-358/2/1/12-12p, Stellvertreter des Leiters der Selbstschutz-Abteilung, päiväämätön, tietojen perusteella helmikuulta. Kaikki yksiköt eivät tulleet täysiksi. Laskelmasta puuttuvat: Tarton 41. Täydennyssuojapataljoona, SD:n rajavartio (Tullirajavartio), Abwehrin, lentojoukkojen ja muiden erillisyksiköiden miehiä, vapaaehtoinen Omakaitse Varmistusryhmää ei ilmeisesti ollut vielä muodostettu; miehet oli kuitenkin jo värvätty. Virolaisia oli myös kaatunut, haavoittunut ja palannut kotiin. Taulukkoon on lisätty puuttuvia pataljoonien numeroita ja tiedot: HSSPF, SSPF, HiWi, Frankfurtin eli Ostlandpataljoona, 1.2.
6 Liite 9. Virolaisia Neuvostoliiton ja Saksan alaisissa joukoissa kesä 1942 Miehiä Osuus (tai väestöä) asekelpoisista mobilisoitavista Viron tasavallassa 1939 ( ) ( ) Mobilisaatiosuunnitelmassa 1939 sotaväessä ja -ministeriössä % 100 % Sotaväessä ja sotaministeriössä % 15 % Reservin upseereita ja upseerin paikalle määrättäviä, alle 60-v Reservissä aliupseereita ja sotilaita, alle 45-vuotiaita joista mobilisaatiossa arvioitiin olevan käytettävissä 85 % Yhteensä upseereita (alle 60-v.), aliupseereita ja sotilaita (alle 45-v.) joista mobilisoitavissa ja armeijassa % Lisäksi vuotiaita reserviläisiä Umsiedlungeissa Saksaan miehiä, naisia ja lapsia joista Ostland-pataljoonaan 350 Neuvostoliiton joukoissa Tasavallan armeijasta 22. Armeijakuntaan joista Pihkovan rintamalle saatiin jäi vangiksi / loikkasi Saksan puolelle Venäjälle jäi tai kaatui Hävityspataljoonissa, työläisrykmenteissä ja miliisiosastoissa % 6 % joista Venäjälle pääsi Mobilisaatiossa kutsuntapaikoille saapui joista saatiin vietyä pois Virosta % 32 % matkalla kuoli pakeni tai päätyi muutoin Viroon Kyyditetty / evakuoitu Neuvostoliittoon, ml. naiset ja lapset (enintään) evakuoiduista mobilisointikelpoisia (1 000 hävityspataljoonissa ym.) Kyyditetyistä ja pidätetyistä mobilisointikelpoisia Asepalveluskelpoisia jäljellä Venäjällä (rekisteröity) ja 249. Divisioonissa (joista 20 % ei Virosta) Virosta poistui mobilisoituja, kyyditettyjä ja evakuoituja asekykyisiä % 41 % Saksan käskyvallassa Kesäsodassa Omakaitsessa, saksalaisissa ja virolaisissa yksiköissä % 36 % joista kaatui, katosi ja haavoittui Punaisia kaatui tai jäi Saksan vangiksi Omakaitse % 40 % joista palkattuna (kasarmiyksiköissä 2 914) Virolainen poliisi turvallisuuspoliisissa / SD:ssä virolaisia Saksan yksiköissä (joista Virossa 1 898) % 11 % niissä kaatuneita ja haavoittuneita "Viron omalta puolelta sotilaallisissa tehtävissä" ("17 300") % % + Omakaitsen palkatut, poliisi, Saksaan töihin (mm. RAD) lähteneet % % Saksan alaisissa tai puolella aseellisissa joukoissa kesä % % Yhteensä Neuvostoliiton ja Saksan aseellisiin joukkoihin liittynyt % % Osa täsmällisistäkin luvuista ja etenkin prosenttiosuudet on ymmärrettävä suuntaa-antavina suuruusluokkina. Osa eri aikoina lasketuista luvuista sisältää lieviä ristiriitoja, osa on karkeita arvioita. Kaikki omakaitselaisista ym. eivät muun työvoimatarpeen vuoksi olleet mobilisoitavissa, vaikka he osallistuivat sotatoimiin. Neuvostojoukoista vain hävityspataljoonat ym. olivat vapaaehtoisia, Saksan puolella kaikki vapaaehtoisia
7
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
LisätiedotTALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
Lisätiedot2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/4 P 3630 2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 24.1.1940 24.4.1940 2.KKK./JR 65 koottiin
LisätiedotMiksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys?
Miksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys? Veikko Vaikkinen Rautuseura 4.4.2018 Raudun taistelua tuskin olisi ollut ilman Raasulin rataa. Rata oli rakennettu
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa
Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille
LisätiedotNatsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013
Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Ennen 2. maailmansotaa 1939 Saksan valtion menot olivat 30 miljardia Reichsmarkia mutta tulot 15 miljardia
LisätiedotSotaa Pohjois-Vienassa
Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I
LisätiedotSVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1
SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012
Lisätiedot3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum
Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri
LisätiedotERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 1/5 ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Tammikuussa
LisätiedotVaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen
Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen
Lisätiedot1992 vp - HE 127 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1992 vp - HE 127 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaalaisten vapaaehtoisten rintamasotilaiden kuntoutuksesta ja rintamarahasta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
LisätiedotAseveljen monet kasvot suomalais-saksalaiset suhteet sotavankiluovutusten valossa
Aseveljen monet kasvot suomalais-saksalaiset suhteet sotavankiluovutusten valossa Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari 14.11.2018 Ida Suolahti Taustalla laajempi tutkimus Väitöskirjani Yhteinen
Lisätiedot3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3624 1/ 3./I/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 12.3.1940 3./JR 65 koottiin Tampereella
LisätiedotEisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel
Eisernes Kreutz Rautaristin synty ulottuu vuoteen 1813, jolloin Preussi keisari Friedrich Wilhelm III:n johdolla julisti sodan Ranskalle 13.maaliskuuta. Ristin suunnitteli arkkitehti Karl Schinkel ja se
LisätiedotOtto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen
Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889
LisätiedotUlkomaalaisten asuttaminen Suomeen
Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen 1939-1945 15.11.2016 leitzinger@welho.com antero.leitzinger@migri.fi Keitä ulkomaalaisia Suomessa oli? 2 31.12.1938: ulkomaalaisia 21.158, joista ent. Venäjän / Neuvostoliiton
LisätiedotSuomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotYrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura
Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja
LisätiedotLeppävaara sisällissodassa 1918
Alberga vuosisadan alussa Albergaan kasvanut työväenasutusalue 1905 - Useita työväenliikkeen johtohenkilöitä Sirola, Wuolijoki; Salmelat, Mäkelä Albergan Työväenyhdistys perustettiin 1911 Vallityöt 1914-1917:
LisätiedotSimolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne
Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko
LisätiedotKYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA
KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat
LisätiedotVARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO
8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana
LisätiedotMotinteosta mottimetsään
SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN
LisätiedotTalvisodan ensimmäinen torjuntavoitto
1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan
LisätiedotKENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH
Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.
LisätiedotGame table - 4x6 feet playing area
Game table - 4x6 feet playing area Operational map Tactical map German German units Stands Arm Move AT AP CA Hits Save Cost Limit Notes Grading Points Platoon scale 1 CO (CV9) CMD 60-3/30-6 6 120 1 O 120
Lisätiedot3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/4 P 3563 3./JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 27.3.1940 Lähestyessä kranaattituli
LisätiedotJatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina
Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Eversti evp A E Lyytinen Stalinin ajan neuvostoliittolaiselle sotahistorian kirjoittamiselle on ollut luonteenomaista subjektiivisuus
LisätiedotMAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ
MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKKO on puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen kuuluva joukko. ESIMERKIKSI vartiokomppania sissikomppania sotilaspoliisikomppania Ilmavalvontakomppania Ilma-/merivoimien
LisätiedotKOLYMAN VERINEN KULTA
Hans Alviste Antti Henttonen KOLYMAN VERINEN KULTA Virolainen Suomen-poika 10 vuotta Siperiassa Kolyman verinen kulta Hans Alviste Antti Henttonen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2011 ISBN
LisätiedotTIETÄMÄT. LC Tornio Putaan raivaustalkoilla TORNION TAISTELUN MUISTOMERKKI ESILLE
2011 LC TORNIO PUDAS UUTISIA 3.11.2011 SYKSY Tornion kaupungin alueella on vuonna 2002 julkaistun muistomerkkioppaan mukaan yli 60 erilaista henkilöstä, tapahtumasta, taistelusta tai kaatuneista kertovaa
LisätiedotSortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet
Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia
LisätiedotTOINEN MAAILMANSOTA 1939-45
TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa
LisätiedotEsitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen
Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen II vaihe,
Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite
LisätiedotVauhkonen ampui venäläisen sotilaan
Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotTALVISOTA SALLASSA Heikki Tala
TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala Toinen maailmansota syttyy 1.9.1939, kun Saksa hyökkää Puolaan, ja Ranska ja Britannia julistavat sodan Saksalle. Neuvostoliitto liittyy Saksan hyökkäykseen ja Puola jaetaan
LisätiedotTALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7
Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin
LisätiedotSuomen sota päättyy. Vaaran vuodet
Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko
Lisätiedot3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies.
25 Upseerin tai vääpelin tullessa tupaan huutaa mies, joka hänet ensiksi näkee:,,huomio!" Miehet menevät kaappiensa luo ja seisovat siinä, kunnes esimies heidät siitä vapauttaa. Tuvanvanhin ilmoittaa,
Lisätiedot2./Er. P 13 SOTAPÄIVÄKIRJA PIELISJÄRVEN (LIEKSAN) JA KUHMON RINTAMALTA
2./Er. P 13 SOTAPÄIVÄKIRJA PIELISJÄRVEN (LIEKSAN) JA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/5 P 2424 2./Er. P 13 SOTAPÄIVÄKIRJA 23.2.1940 20.3.1940
LisätiedotSotavainajia löydetty Taipalosta
Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös
LisätiedotMaahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle
Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,
LisätiedotI/ 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
I/ 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 I/JR 65:N SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Jalkaväkirykmentti 65 (Perustamisvaiheessa
LisätiedotSotilaskantakortit Ari Vesalainen Vantaan Seudun Sukututkijat ry
Sotilaskantakortit Ari Vesalainen Vantaan Seudun Sukututkijat ry 7.10.2017 1 Sotilaskantakortit - sisältö Sotilaskantakortti mikä se on? Asevelvollisuus Kantakortin sisältö Esimerkkejä Kantakortin tilaaminen
LisätiedotJalkaväenkenraali K A Tapola
SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAlliSEN Jalkaväenkenraali K A Tapola Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui vuosikokouksessaan viime huhtikuun 9. päivänä jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapolan
Lisätiedot2. Esimiehet. Alati on sotilaan pidettävä mielessään, että. Esimies on jokainen maan sotaväkeen ja laivastoon
19 lassa olevalle salaa ruokatavaroita) tahi koetlaisi häntä pelastaa joutumasta rangaistavaksi, esim. valehtelemalla tahi kieltäytymällä tunnustamasta asian oikeaa laitaa. Niitä sotamiehiä, jotka kuuluvat
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) Puolustuspoliittinen osasto SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN
PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN Mikä on taisteluosasto? Termi taisteluosasto (engl. battle group) on komppaniaan, pataljoonaan tai prikaatiin
LisätiedotTIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
LisätiedotMaavoimien muutos ja paikallisjoukot
j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000
LisätiedotSyyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle
Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä
LisätiedotTurvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus
Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai
LisätiedotSANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI
Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm
Lisätiedot1 of 34 26.6.2012 14:43
1 of 34 26.6.2012 14:43 Reittiohjeet paikkaan Tallinna, Viro 1 582 km noin 22 tuntia 48 min 16.6.2012, Vantaa-Tallinna-Pärnu-Riika-Jurmala, 370 km 18.6.2012, Jurmala-Liepaja-Palanga-Klaipeda-Kaunas, 570
LisätiedotMPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta
MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
Lisätiedot8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3632 1/3 8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 21.1.1940 20.3.1940 8./JR 65 koottiin Tampereella
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta
LisätiedotTeksti: Pentti Airio, Minna Hamara ja Kaisa Hytönen Ulkoasu: Kaisa Hytönen Taitto: Kopio Niini Oy Paino: Pohjolan Painotuote POPA Oy
Tämä esite on tuotettu osana Itä-Lapin talvisota tutuksi- ja Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa- hankkeita. Hankkeet on rahoitettu Pohjoisimman Lapin Leader ry:lle myönnetyllä Euroopan Unionin maaseudun kehittämistuella.
LisätiedotTaistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1)
1 SSHS:n esitelmäsarja Sotamuseo 25.helmikuuta 2015 Eversti evp Ari Rautala Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1. Vihollisuudet talvisodan alussa (dia 2) Kuva 1. Neuvostojoukot marraskuussa 1939.
LisätiedotSuomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.
LisätiedotMatti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944
Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Koostanut Jukka Lamminmäki 2013 Tutkimusaineisto www.propatria.fi (käytetty luvalla) Muut lähteet: Jatkosodan historia, osa 4. WSOY 1993. Sotatieteen laitos 1993
LisätiedotPäätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918
Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Kenraali K L Oesch Viipurissa 31.8.1941 (SA kuva) Karl Lennart Oeschistä (1892 1978) ei alun perin pitänyt tulla sotilasta. Hän piti itseään
LisätiedotTietojen saamiseksi käytetyt latviankieliset materiaalit käänsi viroksi Imbi Strenga. Suomeksi toimittanut Kymenlaakson Ilmakilta ry
Tietojen saamiseksi käytetyt latviankieliset materiaalit käänsi viroksi Imbi Strenga. Suomeksi toimittanut Kymenlaakson Ilmakilta ry 2011 Vironkielinen alkuteos: Hendrik Arro. Pommid öisest taevast. Öölahingulendurid
LisätiedotPääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET
Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys
Lisätiedot2./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJAN KUHMON RINTAMALTA
2./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJAN KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/5 P 3576 2./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 17.1.1940 5.3.1940 2./JR 27 perustettiin Kemissä
Lisätiedot3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3624 1/7 3./I/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJAT 4.2.1940 3.3.1940 4.3.1940 16.3.1940 3./JR
LisätiedotMatkailun suuralueet sekä maakunnat
Matkailuvuosi 2017 Matkailun suuralueet sekä maakunnat Lähde: Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelu, Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Huomioitavaa vuositulosten vertailussa: Majoitustilaston
LisätiedotSAVON RINTAMAN JOUKOT KESÄKUUSSA 1789
LIITE 2 SAVON RINTAMAN JOUKOT KESÄKUUSSA 1789 SAVON RINTAMA Ev v Stedingt ESIKUNTA SAVON PRIKAATI Ev v Stedingt PORIN Ev Gripenberg POHJANMAAN Evl v Numers KOMP/ UUDENMAAN RAKNA Ltn Tandefeldt TYKKIKOMPPANIA
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotSuomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki
Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen
Lisätiedotkäyttökelpoista,kun se tarkotuksenmukaisesti paloteilaan ja jäähdytetään. Lihantarve: 1000 miestä kohden tarvitaan: Rlava paino ke, -r ",,
236 teuraseläimet siltä paikkakunnalta, missä ollaan. Joukot teurastavat tavallisesti itse. Teurastus on yleensä toimitettava 24 tuntia ennen lihan käyttämistä. Myös vastateurastettu liha on käyttökelpoista,kun
LisätiedotJukka Kansosen viimeinen matka Suomeen alkaa (kuva SKJA.fi)
Esitelmä ja lounastilaisuus ti 22.2.2011 TAMRUn seniorien esitelmä- ja lounastilaisuus pidettiin Technopolis Yliopistonrinteen salissa Enqvist A, osoitteessa Kalevantie 2, 2. krs, tiistaina 22.2. klo 12.00.
Lisätiedot26. Waffen-Grenadier Division SS (ungarische
Hieno kuva SS-poliisidivisioonan joukoista Ranskassa käytyjen taistelujen aikana. Tässäkin kuvassa esiintyy sekaisin poliisin ja SS:n tunnuksia. Upseerilla on poliisimallinen koppalakki, mutta vyötäröllä
LisätiedotKENRAALILUUTNANnl, MANNERHEIM-RlSnNRITARI ILMARI ARMAS-EINO MARTOLA
SEURAMME KYMMENES KUNNIAJÄSEN KENRAALILUUTNANnl, MANNERHEIM-RlSnNRITARI ILMARI ARMAS-EINO MARTOLA Vuosikokouksessaan 7. 4. 1975 Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui kenraaliluutnantti Ilmari Armas-Eino
LisätiedotKansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit
TIEDOTE Kansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit Kaikkien aikojen arvostetuimmiksi tasavallan presidenteiksi nousevat ja, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta.
LisätiedotPuolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe
Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu
LisätiedotYhdistetty operaatio jugoslavialaisessa sotataidossa kylmän sodan loppupuolella
Yhdistetty operaatio jugoslavialaisessa sotataidossa kylmän sodan loppupuolella - Olisiko siitä otettavissa meille oppia? Ye-evl, ST Janne Mäkitalo Esitelmä Suomen sotahistoriallisessa seurassa, Helsingissä
LisätiedotYlijohdon ja yhtymän tykistö toisessa... ilmansodassa sekä ylijohdon tykistölle kuuluvat tehtävät ja käyttö. tavat meillä
Ylijohdon ja yhtymän tykistö toisessa... ilmansodassa sekä ylijohdon tykistölle kuuluvat tehtävät ja käyttö. tavat meillä Kirjoittanut yleisesikuntaeverstiluutnantti U Mielonen TYKISTöN YLEINEN KEIDTYS
LisätiedotSata vuotta sitten - Tampereen taistelut
Sata vuotta sitten - Tampereen taistelut Ruutiukot 26.3.2018 Kalervo Sipi kenraalimajuri evp Tampereen taistelut Ei suinkaan seikkaperäinen taistelujen kuvaus, vaan koonnos yksityiskohtia ja mielenkiintoisia
LisätiedotDokumentointia sisällissodan raunioilla. Kansallismuseon toiminta
Dokumentointia sisällissodan raunioilla Kansallismuseon toiminta 1917 1918 SATU FRONDELIUS MARI IMMONEN 10.10.2018 Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Kansallismuseon valvontahenkilökuntaa keskihallissa 1.4.1916
LisätiedotAntti Tuuri, Talvisota
1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.
LisätiedotMajoituslautakunta. jäsenet ja virtuusto. ; eli yhteensä 431 kirjelmää. Näiden ynnä muiden Lautakunnalle
IV. Majoituslautakunta. Majoituslautakunta saa täten, täyttääkseen Lautakunnan 28 p:nä Tammikuuta 188 annetun johtosäännön 8 :n määräystä, antaa selonteon toiminnastaan kuluneena vuonna 1903. Joulukuun
LisätiedotYKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
LisätiedotSotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.
PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi
LisätiedotKEVYTOSASTO von ESSENIN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA. (Kevyt Osasto 9)
KEVYTOSASTO von ESSENIN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (Kevyt Osasto 9) Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/8 P 3535 Kev.Os v. Essen SOTAPÄIVÄKIRJA 5.12.1939
LisätiedotKenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (1892 1978) Lahti
Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (1892 1978) Lahti Arvoisat kuulijat, nimeni on Vesa Määttä ja valmistelen elämäkertaa Karl Lennart Oeschistä. Se julkistetaan syksyllä 2015. Kerron esityksessäni Oeschin
LisätiedotEsitelmä perustuu majuri Keijo Suomisen Sotakorkeakoulun diplomityöhön: IV Armeijakunnan huollon järjestelyt kesällä 1944 taisteltaessa VKT-asemassa.
Eversti evp Keijo Suominen Esitelmä perustuu majuri Keijo Suomisen Sotakorkeakoulun diplomityöhön: IV Armeijakunnan huollon järjestelyt kesällä 1944 taisteltaessa VKT-asemassa. IV ARMEIJAKUNNAN HUOLTOJÄRJESTELMÄ
LisätiedotRUOTSIN VENÄJÄN VASTAINEN KUSTAAN SOTA 1788-1790 SAVON RINTAMA 1789 PORRASSALMEN TAISTELU 13.6.1789
KOUVOLAN SOTILASHISTORIALLINEN SEURA 15.10.12 Aimo Lindfors RUOTSIN VENÄJÄN VASTAINEN KUSTAAN SOTA 1788-1790 SAVON RINTAMA 1789 PORRASSALMEN TAISTELU 13.6.1789 1. TAUSTATIETOJA SAVON RINTAMASTA ALKUKESÄLLÄ
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Julkaistavissa.. Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät
LisätiedotJanakkala, Sauvala, RATALAHTI
!jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:
Lisätiedot1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (2) P 3622
1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (2) P 3622 Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3622 1/3 1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 28.1.1940 12.3.1940 1./JR 65 koottiin
LisätiedotJalkaväkiryhmä simuloinnin pelinappulana
Jalkaväkiryhmä simuloinnin pelinappulana Ajatusmallista matemaattiseen malliin ja vähän siitäkin miten mallista päästiin testi- ja harjoitusdatalla parametroituun, sotien aikaisilla taisteluilla validoituun
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotMajoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1911 oli seuraava:
XV. Majoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1911 oli seuraava: Lautakunnan Joulukuun 13 päivänä 19 valitsi kaupunginvaltuusto majoivirkamiehet. tuslautakunnan puheenjohtajaksi eversti
LisätiedotTAK Rajatutkimus 2015
Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...
LisätiedotEestin kielestä, historiasta ja nykypäivästä. Klubiesitelmä 14.4.2009 LC Kuopio-Päiväranta Otto Pitkänen ja Andre Õun
Eestin kielestä, historiasta ja nykypäivästä Klubiesitelmä 14.4.2009 LC Kuopio-Päiväranta Otto Pitkänen ja Andre Õun Ensiksi nimistä Eesti on oikeampi nimi kuin Viro Viro tulee sanoista Lääne-Virumaa ja
LisätiedotIHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015
IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa
Lisätiedot