SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINKI VUOSI KERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS

Transkriptio

1 SUOMEN PANKK VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TALOUSTETEELLNEN TUTKMUSLATOS 36. VUOS KERTA HELSNK 1956

2 HELSNK 1956 VALTONEUVOSTON KRJAPANO

3 KäSillä oleva Suomen Pankin kolmaskymmeneskuudes vuosikirja on laadittu samojen periaatteiden mukaisesti kuin edeltäjänsäkin. Eräissä suhteissa se eroaa kuitenkin niistä varsin huomattavasti. Suomen Pankin taseen uudistamisen yhteydessä on katsottu asianmukaiseksi uusia myös vuosikirjaan sisältyvät pankin toimintaa valaisevat päätaulukot sekä tehdä niihin eräitä lisäyksiä. Toisaalta on jätetty pois suuri joukko sellaisia taulukoita, joihin ei joko saada uuden taseyhdistelmän mukaisia lukuja aikaisemmilta vuosilta tai joiden tiedoilla ei nykyoloissa enää ole sanottavaa merkitystä. Vuosikirja julkaistaan nyt ensimmäisen kerran kolmena yksikielisenä painoksena, suomen-, ruotsin- ja englanninkielellä. Kirja on laadittu Suomen Pankin taloustieteellisessä tutkimuslaitoksessa eräiden muiden osastojen avustuksella ja vastaa siitä lähinnä allekirjoittanut tutkimuslaitoksen johtaja. Helsingissä 19. päivänä kesäkuuta RENO ROSS

4

5 SSÄLLYSLUETTELO 1. Katsaus Suomen taloudellisiin oloihin vuonna 1955 Sivu Suomen Pankki vuonna Taseen uudistus Setelinanto-oikeus Omaisuustase Ensisijainen setelinkate Toissijainen setelinkate Muut varat Liikkeessä olevat setelit Lyhytaikaiset velat... _ Pitkäaikaiset velat Arvonjärjestelytilit ja oma pääoma Kotimainen luotonanto Setelinantotase Setelit ja kova raha Kultaraha Setelit Kova raha Nettotase Tulostase Kassavarat ja kassavaihto Taulukko-osasto 1. Omaisuustase vuosina Kotimainen luotonanto vuosina Nettotase kunkin vuoden ja kuukauden lopussa vuosina Tulostase vuosina Liikkeessä oleva setelistö keskimäärin kunakin kuukautena vuosina Setelinanto vuosina Liikkeessä oleva setelistö kunkin kuukauden lopussa vuosina Liikkeessä olevat markan metallirahat kunkin kuukauden lopussa vuosina Liikkeessä olevat setelit ja metallirahat vuosien lopussa Setelinvalmistus ja setelinpoltto vuosina Setelit ja metallirahat vuonna Valuuttavaranto kunkin neljänneksen ja vuoden lopussa vuosina Vaihto eri tileillä vuonna

6 6 Sivu 14. Omat varat vuosien lopussa Voittovarojen käyttö vuosina Kotimainen clearing-liike. Vaihdettujen postivekselien, shekkien ja tilisiirtojen lukumäärä ja arvo vuosina Alin diskonttokorko vuosina Avista-myyntikurssit vuonna Avista-myyntikurssit kunkin kuukauden lopussa vuosina Avista-myyntikurssit vuosina Eduskunnan Pankkivaltuusmiehet ja Suomen Pankin Johtokunta vuoden 1955 lopussa Suomen Pankin osastopäälliköt vuoden 1955 lopussa... 39

7 1. KATSAUS SUOMEN TALOUDEL LSN OLOHN VUONNA 1955 Vuonna 1955 jatkui niin Suomessa kuin maailmanmarkkinoillakin korkeasuhdanne. Teollisuustuotanto, työllisyys ja investoinnit kohosivat voimakkaasti eri maissa ja vuoden lopulla lähestyttiin sitä rajaa, jonka tuotannon reaaliset edellytykset asettavat. Tämän vuoksi ryhdyttiin tiukentamaan raha- ja luottopolitiikkaa. Niinpä ainakin kahdessatoista maassa turvauduttiin diskonttokoron nostamiseen inflaation estämiseksi. Eri maissa suoritetut noususuhdanteen hillitsemistoimenpiteet eivät kuitenkaan vuoden 1955 kuluessa ehtineet sanottavammin vaikuttaa ulkomaankauppaamme. Viennissä ylitettiin määrällisesti vuoden 1951 huippu ja sen arvo jäi vain hiukan pienemmäksi. Vaikka tuontikin kasvoi voimakkaasti, säilyi kauppatase kuitenkin selvästi aktiivisena. Ulkomaankaupan hintojen kehitys oli Suomelle edullinen vientihintojen lievästi noustessa ja tuontihintojen tason edellisestä vuodesta hieman laskiessa. Edullinen suhdannetilanne heijastui tietysti paitsi vientiteollisuuden myös muiden tuotannon alojen kehityksessä. Kotimarkkinateollisuus ja kotimaankauppa laajenivat, metsätyöt olivat vilkkaat ja työttömyys rajoittui tavanomaiseen talviseen kausityöttömyyteen. Edullisesta suhdannekuvasta poikkesi vain rakennustoiminnan ja varsinkin maatalouden kehitys. Epäedullisten sääsuhteiden vuoksi muodostui maatalouden satotulos heikoksi, ja sääsuhteet haittasivat myös rakennustoimintaa varsinkin maaseudun osalta, vaikkakin viimeksi mainitun 8 prosentin suuruiseen laskuun vaikuttivat todennäköisesti myös viranomaisten tietoiset pyrkimykset hillitä rakennustoiminnan laajentumista noususuhdanteen vallitessa. Rahamarkkinat pysyivät koko vuoden kireinä. Tähän vaikuttivat talouselämän kasvanut luotontarve ja toisaalta Suomen Pankin harjoittama tiukka rahapolitiikka. Hintojen taso pystyttiin, tosin osaksi subventioiden avulla, vuoden aikana säilyttämään vakaana, vaikka vuoden loppupuolella olikin havaittavissa selviä merkkejä markan arvon joutumisesta vaaravyöhykkeeseen.

8 8 Talouspolitiikka. Suomen Pankki pyrki rahapolitiikka ansa entisestään tiukentamalla vähentämään ensisijaisesti vientitulojen kasvuun perustuvan noususuhdanteen luomaa inflatorista painetta. Pankin omassa luotonannossa noudatettiin pidättyvyyttä ja rediskonttausehdot pidettiin entiseen tapaan kireinä. Ensimmäisen kerran turvauduttiin pankin rahapolitiikassa myös kassavarantosäännösten tiukentamiseen, mikä tapahtui Suomen Pankin ja muiden rahalaitosten kesken tehtyjen, vapaaehtoisuuteen perustuvien, sopimusten nojalla. Kotimaan kysynnän tyydyttämiseksi ja inflatorisen kehityksen ehkäisemiseksi tuontia oli vuoden aikana pakko lisätä ja luopua valuuttavarannon kartuttamisesta. Vuoden puolivälissä alettiin tuontia automatisoida ensisijaisesti raaka-aineiden ja tärkeiden kulutustarvikkeiden osalta ja samalla otettiin käytäntöön tuontilisensseihin liittyvä 10 prosentin talletuspakko, jolla oli loppuvuoden aikana rahamarkkinoiden likviditeettiä kiristävä vaikutus. Lisäksi Suomen Pankki pyrki vaikuttamaan mm. pankin johdon taholta julkisuuteen annetuilla lausunnoilla siihen, että myös valtiontalouden likviditeettiä lisäävä vaikutus voitaisiin välttää ja että investoinp.eissa nimenomaan rakennustoiminnan kohdalla noudatettaisiin pidättyvyyttä. Hallituksen politiikalla pyrittiin samoin lisäämään taloudellista tasapainoa. Kesäkautena rajoitettiin julkista ja julkisin varoin avustettua rakennustoimintaa keskeyttämällä kevään aikana aloitettuja rakennustöitä kesän ajaksi sekä siirtämällä uusien rakennustöiden aloittaminen syksyyn. Valtiontalouden tasapainon vahvistamiseksi suoritetut tulonlisäämistoimenpiteet sekä suhdannenousun aiheuttamat tulon lisäykset saivat aikaan sen, ettei valtiontalouden tasapaino heikentynyt ennakoidussa mitassa. Tämä teki osaltaan mahdolliseksi edellisen vuoden lopulla aloitetun tukipalkkiopolitiikan jatkamisen hintatason vakaana pitämiseksi siitä huolimatta, että subventioita vuoden aikana jouduttiin lisäämään. - Vientitulojen nousun inflatoristen vaikutusten hillitsemiseksi otettiin käytäntöön vapaaehtoisuuteen perustuva vientitulojen suhdannevarausjärjestelmä sekä lähinnä kotimarkkinateollisuuden sijoitustoiminnan tasoittamiseksi tarkoitettu investointirahastojärjestelmä, joilla ei kuitenkaan vuoden aikana ollut sanottavaa reaalista merkitystä. Valtioneuvosto antoi maaliskuun lopussa maataloustulon vakauttamisesta ja hintojen määräämisestä päätöksen, jolla maataloustulon kehitys pyrittiin sitomaan ns. palkansaajien yleisen ansiotason kehitykseen. Kun maataloustulosta tehdyt laskelmat osoittivat, että se oli jäänyt yleisen ansiotason kehityksestä jälkeen, korotettiin rukiin, vehnän ja maidon hintoja toukokuussa sekä toistamiseen syksyllä satovuotta 1955/56 varten. Samoin lisättiin eräitä valtion maksamia tukipalkkioita sekä määrättiin sianlihale ja kananmunille tavoitehinnat, jotka pyrittiin säilyttämään erilaisin toimenpitein. Ankaran kuivuuden johdosta syntyneitä katovahinkoja pyrittiin

9 taas korvaamaan maataloudelle korottamalla marraskuun alusta maidon hintaa 3: - litralta. Maataloustuotannon volyymi aleni ennakkolaskelmien mukaan noin 8 % edellisestä vuodesta. Pääasiallisimpana syynä tähän oli heikko satotulos, mikä johtui kesäkuulle saakka jatkuneista kylmistä säistä sekä lähes koko kasvukauden kestäneestä kuivuudesta. Vuodesta 1953, jolloin kokonaissato on ollut suurin sodan jälkeen, on rehuyksikkösadon arvioitu alentuneen 16 % ja vuodesta %. Sadon rehuyksikkömäärä jäi 3284 miljoonaan oltuaan edellisenä vuonna 3632 miljoonaa. Laadullisesti sato oli kuitenkin nyt vuoden 1954 satoa parempi. Viljelty ala oli hehtaaria eli hehtaaria suurempi kuin edellisenä vuonna. Seuraavassa on esitetty tärkeimpien viljelyskasvien sadot miljoonin kiloin. Kuivaa Vuosi Vehnää. Ruista Ohraa KaUlaa Perunaa Juurikasveja peltoheinää Heikko sato vaikutti myös k a r j a talo u s tuo t a n t 0 a alentavasti. Niinpä maidon tuotannon on arvioitu alentuneen noin 2 % vuodesta 1954 ja on tuotannon määräksi saatu ennakkolaskelmien mukaan 2815 milj. kiloa. Lehmien luku aleni noin 3 OOO:lla, joten niitä oli kaikkiaan Myös meijerivoin ja juuston valmistus alentuivat vuodesta 1954, edellinen 5 % ja jälkimmäinen 3 %. Meijerivoin tuotanto oli kuluneena vuonna 48.7 milj. kiloa, mikä määrä ei riittänyt kotimaisen kulutuksen tyydyttämiseen, vaan jouduttiin voita tuomaan ulkomailta 7.6 milj. kiloa. Juuston valmistus oli 22.2 milj. kiloa, josta vietiin ulkomaille 11.6 milj. kiloa. Sianlihaa vietiin alkuvuodesta vielä noin 1.0 milj. kiloa, mutta jo keväällä tapahtui tuotannossa voimakasta alenemista. Kananmunien tuotannon on arvioitu pysyneen lähes muuttumattomana edelliseen vuoteen verrattuna. Huolimatta tuotannon alenemisesta on maataloudesta saatavien tulojen ennakoitu pysyneen lähes vuoden 1954 tasolla. Tämä on seurausta monien maataloustuotteiden hintojen kohoamisesta, mikä on johtunut osittain maataloustulon korottamisesta valtiovallan toimenpitein sekä osittain tuotannon supistumisesta eräiden tärkeiden tuotteiden osalta. Metsätöissä päästiin vuonna 1955 erinomaisiin tuloksiin. Toukokuussa päättyneen hankintakauden aikana hakattiin kaikkiaan 38.1 milj. pino- 2 9

10 10 kuutiometriä eli 15 % enemmän kuin edellisenä hankintakautena ja hieman enemmän kuin aikaisempana huippukautena 1951/52. Eniten tapahtui lisäystä selluloosa- ja vaneriteollisuuden käyttämän raakapuun hankinnoissa. Sahatukkien hakkuut lisääntyivät vain 4 %, kun taas polttopuiden hakkuut vähenivät 34 %. Syksyllä jatkuivat hakkuut varsinkin: pinotavaran osalta tavallista vilkkaampina, minkä ansiosta kalenterivuoden 1955 hakkuutulos kohosi peräti 38.6 milj. pinokuutiometriin. Liiallisten halkovarastojen supistuttua lisääntyivät nyt vuorostaan polttopuun hakkuut huomattavasti. Vuoden viimeisinä kuukausina oli kuitenkin havaittavissa tiettyjä merkkejä metsätöiden supistumisesta varsinkin järeän havupuun hakkuiden osalta, niin että hankintakauden 1955/56 kokonaistuloksen odotetaan jäävän jonkin verran edellistä hankintakautta heikommaksi. Työntekijöitä oli metsätöissä huippuajankohtana tammikuun lopulla kaikkiaan eli enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Aikaisen talven tulon ansiosta voitiin metsätöihin sijoittaa syyskaudella enemmän miehiä kuin vuotta aikaisemmin. Niinpä joulukuussa kohosi kaikissa metsätöissä työskentelevien luku :een, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli ollut Teollisuuden tuotanto kasvoi vuoden aikana voimakkaasti. Koko teollisuuden tuotannon volyymi-indeksi kohosi 153 pisteeseen eli 8 % korkeammalle kuin edellisenä vuonna. Tuotannon kasvu ei kuitenkaan prosenttisesti ollut yhtä suuri kuin vuonna 1954, jolloin se oli peräti 12 %. Syynä tuotannon kasvun hidastumiseen ei kuitenkaan ollut tuotantoedellytysten heikkeneminen, vaan useilla aloilla tapahtunut täyden kapasiteetin saavuttaminen, minkä jälkeen tuotannon lisääminen on käynyt mahdolliseksi vain joko rationalisoinnin tai uuden teollisuuden luomisen avulla. Seuraava asetelma valaisee teollisuustuotannon kehitystä eri aloilla volyymi-indeksin perusteella (1948 = 100) edelliseen vuoteen verrattuna Metalliteollisuus Kivi-, savi- ja lasiteollisuus Kemian teollisuus ~ahka-, kumi- ym. teollisuus Tekstiiliteollisuus Ravintoaineteollisuus Voiman tuotanto... '" 182 Graafinen teollisuus Kotimarkkinateollisuus yhteensä 144 Paperiteollisuus Puuteollisuus Vientiteollisuus yhteensä 140 Koko teollisuus Muutos, '}~

11 K 0 tim a r k k i n a t e 0 i suu den osalta, joka kokonaisuudessaan kehittyi hieman hitaammin kuin koko teollisuus, kiintyy huomio ravintoaineteollisuuteen ainoana teollisuudenhaarana, jossa voidaan todeta kasvun pysähtyneen ja kääntyneen lieväksi laskuksi. Tähän vaikuttivat toisaalta säilyketeollisuuden aseman vaikeutuminen ulkomaisen kilpailun lisäännyttyä, makeistuotteiden valmistusmenojen korotus ja meijerien tuotannon lasku sekä toisaalta se seikka, että tämä teollisuudenhaara on ilmeisesti saavuttanut tietyn kypsyysasteen kuluttajain lisääntyvän ostokyvyn suuntautuessa muiden alojen tuotteisiin. Tällaiseen kehitykseen viittaa tekstiiliteollisuuden 12 prosentin suuruinen tuotantovolyymin kasvu. Voimakkaimmin kotimarkkinateollisuuden puolella lisääntyi voiman tuotanto, mutta merkittävin lienee kuitenkin laajaksi ja osittain vientiteollisuudeksi muodostuneen metalliteollisuuden 8 prosentin suuruinen kasvu. Metalliteollisuuden alaryhmistä on malminlouhinta kasvanut voimakkaimmin eli 15 %, sulattojen ja metallinjalostuslaitosten 12 %, mutta konepajateollisuuden tuotanto vain 5 %. Vie n t i t e 0 i suu des s a noususuhdanne jatkui, osittain edelliseen vuoteen verrattuna hidastuneena; eräissä tuotannon haaroissa tapahtui jopa vähäistä taantumista. Vientiteollisuuden tuotannon määrä kohosi 9 % vastaavan nousun oltua edellisenä vuonna peräti 24 %. Lisäys aiheutui kokonaan paperiteollisuuden tuotannon kasvusta, sillä puuteollisuuden tuotanto väheni edellisestä vuodesta 4 %. Vuoden lopulla tapahtunut kausialeneminen oli sekä paperi- että puuteollisuudessa voimakkaampi kuin edellisenä vuonna. Hintojen, tuotannon ja viennin kehitys vientiteollisuuden eri tuoteryhmien osalta ei ollut täysin yhtenäinen, kuten seuraavassa osoitetaan. S a h a t a v a r a n hinnat säilyivät vuoden aikana suhteellisen vakaina, mutta loppuvuodesta tapahtui vientimarkkinoilla hiljentymistä. Sahatavaran tuotanto, joka vuonna 1954 oli standarttia, nousi standarttiin. Vienti suurimpaan ostajamaahan Englantiin, joka edellisenä vuonna oli jonkin verran supistunut, lisääntyi noin standarttia. Sahatavaran viennin arvo, joka vuonna 1954 oli milj. markkaa lisääntyi milj. markkaan. Van eri n tuotanto ja vienti kohosivat uuteen ennätykseen. Tuotanto lisääntyi kuutiometristä kuutiometriin ja vienti kuutiometristä kuutiometriin. Kun vanerin vientihinnoissakin tapahtui lievää nousua, kohosivat vanerista saadut vientitulot edellisen vuoden 9397 milj. markasta milj. markkaan ja siis lähes kaksinkertaisiksi vuoden 1953 vientituloihin verrattuina. Myös vanerin suurin ostajamaa oli Englanti. Puu talot e 0 i suu des s a jatkui jo edellisenä vuonna alkanut tuotannon ja viennin supistuminen pääasiassa aikaisemman suurimman osta- 11

12 12 PAPERMASSAN HNTOJEN KEHTYS VUOSNA MK TONNLTA MK ! MK t: ''''':.."... -'lliil: ~ -->~... ~ o , o Sulfllttisellulooea SuHaattiselluloosa Märkä puuhloke, kuiva paino UtlUUUUtlu Kuiva puuhloke jan, Neuvostoliiton, ostojen vähentymisen seurauksena. Puutaloteollisuuden tuotanto supistui neliömetristä (lattiapinta-alaa) neliömetriin. Vienti puolestaan pieneni neliömetristä neliömetriin eli 62 %. Kun puutaloteollisuuden tuotteiden antamat vientitulot vuonna 1954 olivat 5700 milj. markkaa, olivat ne vuonna 1955 vain miljoonaa. Vuoden aikana yritettiin etsiä uusia vientimahdollisuuksia puutaloteollisuudelle, mutta nämä yritykset eivät kyenneet estämään tuotannon ja viennin huomattavaa supistumista. Puu h i 0 k k e e n tuotanto lisääntyi tonnista tonniin. Suurin osa tästä käytettiin entiseen tapaan kotimaassa, joten vienti oli tonnia (kuivaa painoa) viennin oltua edellisenä vuonna tonma. Puuhioketta vietiin eniten Englantiin ja Ranskaan, ja siitä kertyi vientituloja milj. markkaa eli jokseenkin yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Vientitulojen säilyminen ennallaan viennin määrän supistumisesta huolimatta johtui siitä, että vientihinnat jonkin verran kohosivat. Se 11 u 1 00 san kysyntä oli suhteellisen vilkasta ja niinpä saavutettiinkin sen tuotannossa uusi ennätys. Selluloosan vienti ylitti vuoden 1951 vientimäärän ja nousi lähelle vuoden 1937 korkeaa vientimäärää. Selluloosan kokonaistuotanto kohosi tonnista tonniin, mikä oli noin tonnia vuonna 1954 saavutettua korkeinta tuotantomäärää suurempi. Sulfiittiselluloosan vienti nousi tonnista tonniin

13 13 PAPERN HNTOJEN KEHTYS VUOSNA MK TONNLTA MK~~~~~~rrl~~~lrrr~~".-rrTTTl"'lrrrrTT~'~~T:~MK f t j _s... ~, ~'" \ '--- ~---, _ SOOOO,_"'" 50000, ~----, L ~, ~ Krjoituspaperi Vomapaperi Sanomalehtipaperi ja sulfaattiselluloosan vienti tonnista tonniin, joten selluloosan kokonaisvienti oli tonnia sen oltua vuonna tonnia. Kun jokseenkin kaikkien selluloosalaatujen vientihinnatkin kohosivat, nousi selluloosan viennistä saatu tulo milj. markkaan vastaavan vientitulon oltua edellisenä vuonna milj. markkaa. Suurin selluloosan ostaja oli Englanti, toisella tilalla oli Ranska, kolmannella Yhdysvallat ja neljännellä Länsi-Saksa. P a per i n k i n tuotannossa saavutettiin uusi ennätys tonnia, mistä sanomalehtipaperia tonnia, voimapaperia tonnia ja muita paperilaatuja tonnia. Edellisenä vuonna paperia tuotettiin tonnia, mistä sanomalehtipaperia tonnia. Paperin viennissä ylitettiin edellisen vuoden ennätysvienti tonnia ja vienti kohosi nyt tonniin. Voimakkaimmin eli tonnilla kasvoi sanomalehtipaperin vienti, kun taas muiden paperilaatujen vienti lisääntyi tonnilla. Paperin hintojen taso oli vuod~n aikana edellisvuotista jonkin verran korkeampi. Yhteensä paperin viennistä saadut tulot lisääntyivät milj. markasta milj. markkaan. Paperin suurin ostajamaa oli Yhdysvallat, toisella tilalla Englanti. K a r t 0 n gin tuotanto saavutti uuden ennätyksen tonnia sen tuotannon oltua edellisenä vuonna tonnia. Vienti kohosi vuoden tonnista tonniin. Vientitulot,

14 14 jotka edellisenä vuonna olivat 5900 milj. markkaa, nousivat milj. markkaan. Puu k u i tue r i s t Y s 1 evy j e n k i n tuotanto kohosi ennätysmäärään eli tonniin edellisen vuoden tonnista. Kuitulevyjen vienti, joka edellisenä vuonna oli tonnia, oli nyt tonnia. Viennistä kertyi tuloj a milj. markkaa edellisen vuoden viennin arvon oltua milj. markkaa. P y ö r e ä n puu t a v a r a n vienti nousi kuutiometristä kuutiometriin, mistä paperipuun vienti oli kuutiometriä ja kaivospölkkyjen kuutiometriä, paperipuun viennin oltua edellisenä vuonna kuutiometriä ja kaivospölkkyjen kuutiometriä. Hintataso pysytteli suunnilleen vakaana, mutta vuoden loppupuolella ilmeni merkkejä pyöreän puun viennin hidastumisesta. Pyöreän puun viennistä saatiin tuloja milj. markkaa, vuonna 1954 vain milj. markkaa. Rakennustoiminta. Edullisesta suhdannetilanteesta huolimatta supistui rakennustoiminta 8 %. Valmistuneiden talonrakennustöiden kokonaismäärä jäi 20.3 milj. kuutiometriin oltuaan edellisenä vuonna 22.0 milj. kuutiometriä. Sekä keväällä että syksyllä vallinneet epäedulliset sääsuhteet, joiden johdosta rakennuskausi tuli varsinkin maaseudulla tavanomaista lyhyemmäksi, vaikuttivat todennäköisesti osaltaan tähän tulokseen, mutta tärkeimpänä tekijänä on epäilemättä ollut viranomaisten tietoinen pyrkimys jarruttaa rakennustoiminnan laajentumista noususuhdanteen aikana. Tähän suuntaan ovat vaikuttaneet luotonannon puolella Suomen Pankin toimesta helmikuussa solmittu kassavarantosopimus sekä pankin harjoittama liikepankkien rakennusluottojen tarkkailu. Toisaalta pyrittiin valtion taholta rakennustoiminnan kausitasaamiseen siirtämällä huomattavassa määrin normaalisti keväällä tai kesällä aloitettavaa kansakoulu- ARAVA-rakentamista syksyyn. Todennäköisesti tästä syystä johtuen oli - rakennustoiminnan kokonaisvolyymin supistumisesta huolimattavuoden päättyessä työn alla noin 4 % enemmän rakennustöitä kuin vuotta aikaisemmin. Rakennustoiminnan supistuminen oli erityisen selvä maaseudulla, jossa valmistuneiden rakennusten volyymi oli 11.9 milj. kuutiometriä oltuaan vuotta aikaisemmin milj. kuutiometriä. Kaupunkien ja kauppaloiden rakennustoiminta sen sijaan kasvoi valmistuneiden rakennusten määrän kohotessa 7 % 7.8 milj. kuutiometristä 8.4 kuutiometriin. Valmistuneista rakennuksista oli asuinrakennuksia 47 %, maatalousrakennuksia 21 %, teollisuus- ja liikerakennuksia 15 % ja kouluja, sairaaloita sekä muita julkisia rakennuksia %. Rakennuskustannusten arvioidaan nousseen 107 miljardiin markkaan niiden oltua vuotta aikaisemmin lo miljardia markkaa. ja

15 Lukuun otttamatta joidenkin tuotteiden toimitusaikojen viivästymistä rakennusainetilanne oli koko vuoden aikana hyvä. Työmarkkinat. Työllisyystilanne oli kertomusvuonna parempi kuin edellisenä vuonna ja työttömyys rajoittui pääasiallisesti tavanomaiseen talviseen kausityöttömyyteen. Vuoden alkaessa oli työttömyyskortistoissa vain noin henkeä edellisen vuoden vastaavan luvun oltua Korkeimmillaan maaliskuun lopussa kohosi työttömyyskortistoihin merkittyjen luku 26000:een, mikä on vain puolet edellisen vuoden huippumäärästä. Kesän aj aksi voitiin työttömyyskortistot sulkea. Työttömyyskortistoihin merkittyjen luku antaa kuitenkin nykyään liian edullisen kuvan työllisyystilanteesta, sillä työllisyyspolitiikassa on ryhdytty yhä suuremmassa määrin turvautumaan työttömyystöiden asemesta normaaliluontoisempiin julkisiin töihin. Valtion ja kuntien toimesta on ryhdytty talvikausina järjestämään ns. työllisyystöitä, joihin työntekijät otetaan työvoimaviranomaisten välityksellä ilman, että työttömyyskortistoa olisi kunnassa avattu, tai jos työttömyyskortisto on jo avattu, sen kautta samalla poistamalla ko. työntekijät kortistosta. Maaliskuun lopussa oli tällaisiin työllisyystöihin sijoitettu työntekijää. Toisaalta on myös valtion huonerakennustöissä pyritty entistä enemmän ottamaan työllisyyden kausivaihtelut huomioon pysäyttämällä näitä töitä kesäkaudeksi ja jatkamalla niitä vasta syksyllä työllisyystilanteen huonontuessa. Syksyllä 1955 jatkui suotuisa kehitys työmarkkinoilla. Työttömyyskortistot avattiin kolme viikkoa myöhemmin kuin vuotta aikaisemmin ja vuoden loppuun mennessä oli työttömyyskortistoihin merkittyjen luku kohonnut vain runsaaseen henkeen, mikä on hieman pienempi kuin vastaava luku vuotta aikaisemmin. Huomattakoon kuitenkin, että työllisyystöihin oli samanaikaisesti sijoitettu suunnilleen yhtä paljon työntekijöitä. Ulkomaankauppa. Suomen tärkeimpien vientituotteiden markkinatilanne oli koko kertomusvuoden ajan suhteellisen hyvä. Eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta kysyntä pysyi kiinteänä ja hinnat olivat yleensä jonkin verran edellisen vuoden tasoa korkeammat. Tullihallituksen indeksien mukaan kohosi vuoden aikana laivattujen vientierien keskimääräinen hintataso lähes 7 % vuodesta Kun tuontihinnat samanaikaisesti lievästi laskivat, parani ulkomaankaupan vaihtosuhde 130 pisteestä 139 pisteeseen (1935 = 100). Edulliset suhdante~t kuvastuvat selvästi siinä, että viennin ja tuonnin sekä arvo että volyymi ylittivät edellisenä vuonna saavutetun korkean tason ja kauppavaihdon kokonaisarvo kohosi korkeammaksi kuin milloinkaan aikaisemmin. Ulkomaankaupan viimeaikaista kehitystä valaisee seuraava asetelma, miljoonin markoin: 15

16 16 Koko Vienti 1 Tuonti kauppavaihto tuonnin (-) enemmyys Viennin ( + ) tai Vientituloja kertyi vuoden aikana 15.7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vain vuonna 1951 viennin arvo on ollut suurempi kuin vuonna Viennin volyymi kohosi edellisestä vuodesta 8.5 % ja nousi siten suuremmaksi kuin minään aikaisempana vuonna. Viennin pääryhmät ovat viime vuosien aikana kehittyneet seuraavasti, miljoonin markoin: Eläimistä saatuja ruokatavaroi ta Puutavaraa ja Paperi teollisuuspuuteoksia tuotteita Muita tavaroita Yhteensii Vuoden aikana lisääntyi voimakkaimmin, 22.8 %, paperiteollisuustuotteiden viennin arvo. Lisäys johtui osittain volyymin kasvusta, joka oli 16.5 %' osittain hintojen noususta, joka oli 5.1 %. Puutavaroiden ja puuteosten viennin arvo lisääntyi 12.4 %; näiden volyymi-indeksi kohosi 4.3 % ja hintaindeksi 7.8 %. Tässä ryhmässä oli eri artikkeleiden vientimäärien kehitys edelliseen vuoteen verrattuna kovin epäyhtenäinen: sahattua puutavaraa ja vaneria laivattiin kumpaakin vuoden aikana 7 % enemmän, pyöreätä puutavaraa peräti 38 % enemmän, mutta puutaloja 62 % vähemmän kuin vuonna Eläimistä saatujen ruokatavaroiden viennin arvo supistui edelliseen vuoteen verrattuna 32.3 %, kun sen sijaan»muiden tavarain» markkamääräinen vienti nousi 13.8 %. Koko viennin arvosta oli paperiteollisuustuotteiden osuus 42.5 % ja puutavararyhmän osuus 38.6 %. Kun näiden ryhmien yhteinen osuus oli vuonna %, vuonna % ja nyt 81.1 %, niin voidaan todeta viennin viime vuosina kehittyneen entistä enemmän puu- ja paperiteollisuusvaltaiseksi. Tuonnin arvo muodostui 16.3 % suuremmaksi kuin edellisenä vuonna. Nousu johtui pelkästään tuontimäärien kasvusta, mikä oli keskimäärin 15.8 %. Tuontihinnat sen sijaan laskivat 0.4 %. Tuonnin volyymi saavutti 1 Vuosina ei ole otettu huomioon sotakorvaustavarain vientiä.

17 nyt ennätystason, joka on runsaasti kaksi kertaa niin suuri kuin ennen sotia. Tuonnin jakaantuminen tavarain käyttötarkoituksen mukaan ilmenee seuraavasta asetelmasta, miljoonin markoin: 17 Tuotantotavaroi ta Kulutustavaroita Koneita, kulje- Ravinto-ja Muuta Raaka- tusneuvoja nautinto- kulutusaineita ym. aineita tavaraa. Yhteensä Raaka-aineiden tuonnin arvo kasvoi 13.4 %. Tässä ryhmässä oli volyymin lisäys 6.5 % ja hintojen nousu 5.8 %. Koneiden ja kuljetusneuvojen tuonnin arvo kasvoi 19.0 %. Näidenkin tavaroiden kohdalla lisäys johtui sekä tuotujen määrien kasvusta että hintojen noususta; volyymi-indeksi kohosi 12.6 % ja hintaindeksi 6.0 %. Ravinto- ja nautintoaineryhmään kuuluvien tavaroiden tuontivolyymi oli 29.8 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Kun näiden tavaroiden hinnat olivat 12.1 % alemmat kuin vuonna 1954, kasvoi niiden tuonnin arvo vain 14.1 %. )Muihin kulutustavaroihin» kuuluvien artikkelien tuonnin arvo lisääntyi suhteellisesti kaikkein eniten eli 24.2 %. Lisäys johtui pelkästään volyymin kasvusta, 33.9 %, sillä tämän ryhmän tavaroiden hintaindeksi laski 7.0 %. Koko tuonnin arvosta oli raaka-aineiden osuus 43.0 %, koneiden ja kuljetusneuvojen osuus 26.5 % ja kulutustavaroiden osuus 30.5 %. Tuonnin osittaiseksi vapauttamiseksi määrällisistä rajoituksista otettiin heinäkuun 1. päivänä käytäntöön menetelmä, jonka mukaan eräille artikkeleille, lähinnä teollisuuden raaka-aineille ja puolivalmisteille, myönnetään lisenssit automaattisesti. Elokuussa ja joulukuussa automatisoinnin piiriin kuuluvien tavaroiden lukua lisättiin niin, että niiden tuonnin arvellaan edustavan noin 50 % nykyisellä tasolla olevan vuotuisen tuonnin arvosta. Kuluneen vuoden aikana ei lisensioinnin automatisointi aiheuttanut suuria muutoksia tuonnin koostumuksessa eikä jakaantumisessa eri tuontimaiden kesken. Ulkomaankauppa suuntautui eri maksualueille seuraavasti: Vienti, % Tuonti, ~~ Punta-alue Muut OEEC-maat täryhmän maat Yhdysvallat ja Kanada Latinalainen Amerikka Muut maat Suomen Pankki /9, R3 1

18 18 Yksityisistä maista oli Englanti edelleen ensimmäisenä sekä viennlssa että tuonnissa. Koko viennin arvosta myytiin Englantiin 24.0 % ja koko tuonnin arvosta 20.3 % ostettiin sieltä. Toisella sijalla oli Neuvostoliitto, jonka osuus viennistä oli 17.5 % ja tuonnista 14.7 %. Lähinnä seuraavina olivat Länsi-Saksa, Yhdysvallat ja Ranska. Kauppavaihdon jakaantuminen eri kuukausille ilmenee seuraavasta asetelmasta, miljoonin markoin: Vienti Tuonti Viennin (+) tai tuonnin(-) enemmyys Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Vuoden alkupuoliskolla vientikuljet~ksissa esiintyneet häiriöt, lähinnä maaliskuussa 11 vuorokautta kestänyt rautatielakko, ajoittainen puute vientitavarain kuljetukseen käytettävistä rautatievaunuista sekä suurimman ostajamaan, Englannin, pitkäaikaiset satamalakot, saivat aikaan sen, että vuoden ensipuoliskon tuontiylijäämä muodostui poikkeuksellisen suureksi, nimittäin 9268 milj. markaksi, kun se edellisenä vuonna oli vain 2224 milj. markkaa. Kesäkuukausina alkanut viennin vilkastuminen johti kuitenkin kauppataseen kääntymiseen lopulta vientivoittoiseksi huolimatta siitä, että myöskin tuonti koko ajan pysytteli korkeammalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Kotimaankauppa. Sekä tukku- että vähittäiskauppa kasvoivat vuoden kuluessa voimakkaasti. Noususuhdanteen vallitessa on kuluttajilla ollut runsaasti ostovoimaa käytettävissä ja runsaan tuotannon ja tuonnin ansiosta on kauppa pystynyt tyydyttämään kasvaneen kysynnän yleensä entistä paremmin. Seuraava asetelma, joka kauppatilastojemme puutteellisuuden vuoksi peittää tukkukaupan osalta noin puolet ja vähittäismyynnin osalta noin. kolmanneksen koko kotimaankaupasta, selvittää kaupan kehitystä neljänneksittäin.

19 19 Kotimaankaupan volyymi {1952 = 100} Tukkukauppa Vähittäiskauppa Muutos, ~~ Muutos, ~{, nelj ännes !» ! V Koko vuosi Kaupan arvon mukaan laskettu kasvu, joka tukkukaupassa oli noin 14 % ja vähittäiskaupassa 9 %, jäi määrällistä muutosta hieman pienemmäksi. Tähän vaikuttivat toisaalta syksyllä 1954 toimeenpannut hintojen alennukset ja toisaalta kiristynyt kilpailu. Liikenne. Suoritetut arviolaskelmat osoittavat, että liikenteen reaalinen nettokansantuote-erä nousi lähes 12 % edelliseen vuoteen verrattuna. Mercatorin indeksin avulla on seuraavassa asetelmassa laskettu liikenteen kasvu vuoden kunkin neljänneksen aikana verrattuna vuoden 1954 vastaavaan neljännekseen, joka on merkitty sadaksi. nelj. 110 nelj. 109 U nelj. 112 V nelj. 100 Asetelmasta nähdään, että vuoden kolmen ensimmalsen nelj änneksen aikana li kenteen kasvuvauhti säilyi suunnilleen muuttumattomana. Viimeisen neljänneksen hidastumiseen vaikutti ennen kaikkea varhainen talven tulo, joka haittasi sekä maa- että merikuljetuksia. La i va i i ken tee n kehityksessä heijastuu selvästi vuoden aikana. tapahtunut ulkomaankaupan volyymin kasvu. Suomen ja ulkomaiden välillä kuljetettu tavaramäärä näet lisääntyi viennin kohdalla tonnista tonniin eli 18.1 % ja tuonnin osalta tonnista tonniin eli 18.2 %. Suomalaisten alusten osuus laivaliikenteestä aleni hieman ja oli se 33.8 % oltuaan edellisenä vuonna 35.2 %. Suomen kauppalaivaston lukumäärä aleni 602:sta 593:een alukseen, mutta sen bruttotonnimäärä kasvoi 3.6 % nousten tonniin. Ra u t a tie 1 i i ken n e kasvoi vuoden aikana. Kuljetettu tavaramäärä kohosi 19.2 milj. tonniin melkein saavuttaen aikaisemman ennätyksen vuodelta 1951, jolloin kuljettu tavaramäärä oli 19.5 milj. tonnia. Vuoteen 1954 verrattuna oli lisäys 7 %. A u toi i i ken n e t t ä koskevia kokonaistilastoj a ei ole saatavissa. Mutta sekä rekisteröityjen autojen määrä että tuontiluvut viittaavat siihen, että myös autoliikenne on kasvanut. Vuonna 1955 tuotiin maahan autoa

20 20 eli suunnilleen yhtä paljon kuin tähänastisena huippuvuonna Rekisteröityjen autojen luku kohosi vuoden lopussa autoon. Lisäys vuoden aikana oli lähes autoa. Rahamarkkinat. Vuoden 1955 suhdannekehitykseen sisältyi useita rahanarvoa uhkaavia vaaroja. Suomen Pankin rahapolitiikan tavoitteina olivat ennen kaikkea inflaation ehkäiseminen ja noususuhdanteen hillitseminen. Vuoden 1955 aikana ryhtyi keskuspankki useihin rahapoliittisiin toimenpiteisiin, joiden avulla voitiin turvata toisaalta luoton hyväksyttävä kysyntä ja toisaalta pitää rahamarkkinat kireinä. Ensimmäisenä aktiivisen rahapolitiikan toimenpiteenä otettiin käytäntöön kassavarantotalletukset. Kassavarantosopimus astui voimaan helmikuun 1. päivänä, aluksi kahdeksaksi kuukaudeksi. Sopimusta pidennettiin myöhemmin asiallisesti samanlaisena aina joulukuun 31. päivään asti ulottuvaksi. Sopimuksen mukaan tallettivat pankit määrätyn prosenttimäärän kuukauden aikana tapahtuneesta yleisön talletusten kasvusta erityiselle kassavarantotilille Suomen Pankkiin. Suomen Pankkiin talletettava osa vaihteli % pankkien talletusten kasvusta riippuen rahalaitosten laadusta ja suuruudesta. Kassavarantotileille kertyi vuoden loppuun mennessä 6677 milj. markkaa. Toisena rahapoliittisena toimenpiteenään Suomen Pankki otti käytäntöön heinäkuun 1. päivästä lukien lisenssitalletukset. Täten joutui tuoja tallettamaan 10 % myönnetyn lisenssin arvosta Suomen Pankkiin. Lisenssitalletuksia kertyi kaikkiaan vuoden loppuun mennessä milj. markkaa. Edelleen Suomen Pankki otti käytäntöön pikalisenssimenetelmän. Kausiluontoisten muutoksien tasoittamiseksi myönnettiin pikalisenssejä ehdolla, että tuoja tallettaa lyhyessä ajassa koko lisenssin arvon Suomen Pankkiin. Yhteensä edellä mainittujen luottomarkkinoita kiristävien toimenpiteiden vaikutus oli milj. markkaa. Ekspansiivisista tekijöistä mainittakoon, että ulkomaiset nettosaatavat kasvoivat miltei 2.5 miljardia markkaa ja Suomen Pankin luotonanto omille liikeyritysasiakkailleen 4.7 miljardia markkaa. Luotonannon lisäys on osoituksena taloudellisen aktiviteetin yleisestä vilkastumisesta ja luoton tarpeen voimistumisesta, minkä johdosta yritykset entistä enemmän lisäsivät luottojaan niille vuoden vaihteessa vahvistettujen rajojen puitteissa. Voimakkaimmaksi ekspansiiviseksi tekijäksi muodostui epäilemättä rediskonttausten kasvu 14.1 miljardilla markalla, joka toisaalta heijasti edellä mainittujen kiristystoimenpiteiden sekä liikkeessä olevan setelistön lisääntymisen vaikutuksia. Samanaikaisesti vähenivät pankkien shekkitilisaatavat Suomen Pankista miltei 0.5 miljardia markkaa, joten siis pankkien nettovelka Suomen Pankkiin kasvoi 14.6 miljardia markkaa, jos kassavarantotalletukset jätetään huomioon ottamatta.

21 Valtion nettovelka Suomen Pankille kasvoi vuoden aikana 5.7 miljardia markkaa. Tämä tapahtui kokonaisuudessaan valtion shekkitilien pienenemisen muodossa. Yhdessä ekspansiivisten tekijöiden vaikutus nousi miljoonaan, markkaan. Suomen Pankin toimenpiteiden vaikutus ilmenee seuraavasta asetelmasta (luvut miljoonia markkoja): Tapahtuma Ulkomaiset nettosaatavat Valtion netto velka.... Luotto liikeyrityksille.... Pankkien nettovelka.... (josta rediskonttaukset ) Kassavarantotilit.... Lisenssitalletukset.... Pankin omien var,ojen kasvu.... Muut tekijät, netto.... Nettomuutos Nettovaikutus (+ kasvu - vähennys) = setelistön kasvu L i i k e pan k k i e n toiminnalle oli leimaa-antavaa vilkastunut antolainaus, ja hidastunut ottolainaus sekä kassojen heikentyminen. Liikepankkien koko antolainaus lisääntyi 26.1 miljardia markkaa. Antolainaus yleisölle lisääntyi 26.5 miljardia markkaa ja samanaikaisesti antolainaus muille rahalaitoksille väheni 0.4 miljardia markkaa sekä obligaatiosalkku 0.2 miljai'dia markkaa. Ulkomainen bruttoluotto lisääntyi 1.8 miljardia markkaa ja uutena tekijänä kassavarantotalletukset Suomen Pankissa 5.5 miljardia markkaa. Näin ollen luottotoimien muodossa liikepankkien koko toiminnan välityksellä niiden sektorista poistui maksuvälineitä yhteensä 33.4 miljardia markkaa. Samanaikaisesti yleisön talletukset liikepankeissa kasvoivat 16.0 miljardia markkaa ja kotimaisten luottolaitosten talletukset 1.8 miljardia markkaa. Liikepankkien ulkomaiset velat kasvoivat 1. 8 miljardia markkaa. Niiden bruttokassat nousivat 1. 2 miljardia markkaa, mutta nettokassat pienenivät kokonaista 11.4 miljardia markkaa. Muiden rahalaitosryhmien kohdalla ei kassojen menetys ollut yhtä tuntuva. Säästöpankkien antolainaus yleisölle kasvoi 13.9 miljardia ja talletukset liikepankkeihin 0.3 miljardia markkaa. Säästöpankkien kassavarantotileillä oli vuoden lopussa 2.2 miljardia markkaa. Kun ottolainaus yleisöltä lisääntyi 16.8 miljardia markkaa, velka liikepankkeihin 0.5 miljardia ja obligaatiot 0.5 miljardia, voivat säästöpankit todeta kassojensa vahvistuneen vuoden aikana. Yhteensä rahalaitosten luotot yleisölle kasvoivat vuoden aikana milj. markkaa ja niiden ottolainaus yleisöltä kasvoi milj. markkaa. 21

22 -, 22 o b 1 i g a a t i 0 m a r k k i n 0 i t a hallitsevat edelleen valtion liikkeelle laskemat obligaatiot. Yhteensä valtio emittoi 10.2 miljardin markan arvosta obligaatioita, joista saatiin vuoden aikana myydyksi 6.9 miljardia markkaa. Maaliskuun 1. päivänä laskettiin liikkeelle 4.2 miljardin markan vaihtuvakorkoinen ja 1.5 miljardin arvoinen 6 1 / 2 prosentin obligaatiolaina. Toukokuun 2. päivänä valtio emittoi 1 miljardin 5 prosentin lainan sekä elokuun 1. päivänä 3.5 miljardin toisen 5 prosentin lainan. Kaikki lainat olivat indeksiehtoisia. Tämän lisäksi valtio otti Postisäästöpankilta kolme, yhteensä 2.3 miljardin suuruista obligaatiolainaa sekä Kansaneläkelaitokselta kaksi, yhteensä 1. 2 miljardin suuruista lainaa. Eräät kaupunkikunnat emittoivat yhteensä 330 milj. markan suuruiset obligaatiolainat, joista vuoden loppuun mennessä oli merkitty 326 milj. markkaa. Osuuskassojen Keskus Oy ja Maakiinteistöpankki Oyemittoivat yhteensä 1.5 miljardin markan obligaatiolainat, jotka myytiin kokonaan. Valtio möi vanhojen lainojen obligaatioita vuoden aikana 305 milj. markan arvosta, kunnat ja seurakunnat 86 milj. markan, luottolaitokset 380 milj. markan sekä muut 224 milj. markan arvosta. Yhteensä obligaatioita myytiin näin ollen milj. markan arvosta. Tähän lukuun ei ole sisällytetty valtion Postisäästöpankki- ja Kansaneläkelaitosobligaatioita. K 0 r k 0 k a n t a pysyi kertomusvuoden suurin piirtein muuttumattomana. Pankkivaltuusmiesten joulukuussa 1954 tekemän päätöksen mukaisesti Suomen Pankin soveltamat korot vaihtelivat rajoissa / 2 %, pääasiallisesti on kuitenkin myönnetyissä luotoissa sovellettu korkokantaa 6 3 /, ja 7 1/ 2 %. Rahalaitosten neuvottelukunnan aloitteesta päättivät raha-: laitokset 1. päivästä kesäkuuta lukien noudattaa seuraavia korkoja: % Liikepankkien ja Postisäästöpankin talletustilit... 6 Liikepankkien ja Postisäästöpankin talletustilit, joissa irtisanomisaika on yli 6 kuukautta... 6 y., Pienten liikepankkien ja muiden rahalaitosten talletustilit... 6 y., Liikepankkien shekkitilit... 1 Muiden rahalaitosten shekkitilit... 1 % Postisiirtotilit ndeksiehtoiset talletustilit... 4 % Liikepankkien antolainauskorot... 8 Pienten liikepankkien ja muiden rahalaitosten antolainauskorot.. 8 % Tämän lisäksi päätettiin alentaa voimassa olevien luottojen maksimikorot 1. päivään lokakuuta mennessä liikepankeissa 8 1 / 2 prosenttiin sekä muissa pankeissa 8 3 /, prosenttiin. Toukokuun alussa useimmissa rahalaitoksissa avatut indeksiehtoiset talletustilit eivät saavuttaneet erityisempää suosiota. Talletukset olivat sidotut 12 kuukaudeksi ja pienin talletus oli määrätty markaksi. Kaikkiaan tällaisia talletuksia kertyi 349 milj. markkaa.

23 23 SUOMEN PANKN NETTOTASE VUOSNA 1954 JA 1955 MLl.MK nmnv~~m~xnnlnmnv~~~ocx~w MLL.MK SO ~ ~ --~ ~~~~ i20000 ~~ ~~----~~,,~~ f---~~~ o o ~ t ~ffif------~~h-l ~ t ~-2cooo lmnv"\l~'il~xxl1ll nmn"\l~"w"\zxx~xl ~ 5.==== ~ 8.~=== &!JJ!!!!!!TT Ulkomainen nettosaatava Nettosaatava valtiolta Nettosaatava omilta asiakkailta LisenssitBlletukSet :3 Omat varat Ulkomaat + valtio + omat asiakkaat-omat varat ( ) Kassareservitilit -!- lisenssitalletukset Liikkeessä olevat setelit Nettosaatava liikepankeilta (lisäys -, vähennys +) Kassareservl tili t

24 24 A r v 0 p a per i p ö r s s i s s ä voitiin todeta kertomusvuoden aikana huomattava kurssinousu. Kaikkien osakkeiden indeksi (1948=100) nousi 234 pisteestä 338 pisteeseen eli 46.5 %. Pääasiallisesti oli nousun syynä teollisuusosakkeiden piirissä todetut huippunoteeraukset. Teollisuusosakkeiden keskiarvoindeksi kohosi 251 pisteestä 380 pisteeseen eli 115 %. Joulukuussa 1955 oli teollisuusosakkeiden indeksi jo 460 pistettä eli 296 pistettä korkeammalla kuin vuotta aikaisemmin. Pankkiosakkeiden kurssinousu oli suhteellisen tasainen. Koko vuoden keskimääräisindeksi kohosi vain pisteestä 140 pisteeseen 150 eli 7.5 %. Joulukuun huippuindeksi oli 153 pistettä. On luonnollista, että näin huomattavan hinnannousun takia pörssivaihto saavutti uuden ennätysluvun kohoten aina milj. markkaan. Vaihdon kokonaismäärä nousi noin 56 %, joten voidaan päätellä, ettei vaihdettujen arvopaperien volyymi noussut edes tavallisellekaan tasolle. Pörssissä vaihdettujen obligaatioiden määrä pieneni vuoteen 1954 verrattuna. Obligaatioiden vaihto oli vain 143 milj. markkaa. Tämä saanee selityksensä lähinnä valtion liikkeelle laskemien obligaatioiden merkinnästä, joka ei ollut pörssiin sidottua. On erittäin vaikeata todeta, mitkä tekijät vaikuttivat osakkeiden kurssien nousuun. lmeisesti lähinnä lienee ollut kysymys noususuhdanteiden jatkumiseen liittyvistä odotuksista ja inflaation pelosta. Toisaalta osakekurssien nousua voitaneen luonnehtia noususuhdanteen viivästysilmiönä. Suomen Pankin johtokunnan taholta suositeltiin yhtiöiden osakepääomien korottamista niiden rahoitustilanteen keventämiseksi, varsinkin kun osakepääomien kasvu on sodanjälkeisinä vuosina ollut vieraiden pääomien lisääntymiseen verrattuna varsin vähäistä. Maksutase. Vaihtotase kehittyi edullisten vientisuhdanteiden ansiosta tyydyttävästi. Sen sekä tulo- että menopuoli nousivat tuntuvasti, tulot miljardiin markkaan ja menot miljardiin markkaan, joten lopputulos osoitti 14.7 miljardin markan ylijäämää. Pääasiallisesti kauppalaivaston ansaitsemien rahtitulojen kasvun ansiosta muodostui ylijäämä runsaasti miljardin suuremmaksi kuin edellisenä vuonna. Kuljetuksesta saadut nettotulot nousivatkin arviolta 13.9 miljardiin markkaan. Tämän lisäksi jäivät ulkomaanmatkoista aiheutuvat nettomenot 1.7 miljardiin markkaan ja samoin käytettiin ulkomaisten lainojen korkoihin - nettona laskien - hieman vähemmän varoja kuin vuonna 1954 eli 2.1 miljardia markkaa. Sitä v~stoin kauppataseen ylijäämä supistui huolimatta viennin arvon huomattavasta lisäyksestä, sillä rahapoliittisista syistä helpotettiin tuonnin lisensiointia suhteellisesti enemmän, kuin mitä pelkkä vientitulojen kasvu olisi edellyttänyt. Näissä olosuhteissa jäi ulkomaankaupan ylijäämäksi 4.0 miljardia markkaa. Vuoden alkaessa oli Suomella käytettävänään eräitä nostamattomia luottoja mm. Kansainväliseltä Jälleenrakennuspankilta, joka sitäpaitsi

25 myönsi uuden lainan, 12 milj. dollaria. Kokonaan käyttämättä oli myöskin Neuvostoliitolta saatu ensimmäinen ns. kultalaina, 40 milj. ruplaa ja toinen samanlainen laina saatiin vuoden alussa. Lisäksi suomalaiset laivanvarustajat ostivat uusia laivoja ulkomailta melkoista luottoa vastaan. Kaikkiaan käytettiin vuoden aikana 6.7 miljardin markan arvosta pitkäaikaista ulkomaista luottoa. Toisaalta lyhennettiin entistä velkaa 4.0 miljardin arvosta ja kun obligaatioihin ym. tehdyt nettosijoitukset nousivat 1.4 miljardiin, niin oli pitkäaikaisen velan nettolisäys vain 0.4 miljardia markkaa. Vaihtotaseen ja pitkäaikaisen pääomanliikkeen ylijäämä kartutti pankkien kulta- ja valuuttavarantoa 5.9 miljardia markkaa, samalla kun pankkivelat vähenivät 2.4 miljardia. Yksityisten, laskettavissa olevien, lyhytaikaisten nettovelkojen arvioidaan s~pistuneen 5.6 miljardia markkaa. Eniten vähenivät vientiteollisuuden tulevien toimitus-ten ennakot ja toisaalta lisääntyivät suomalaisten tilaamistaan koneista maksamat ennakot. Valtiontalous. Valtiontalous alkoi vuoden alussa vajauksellisena johtuen vuoden 1954 lokakuussa toimeenpannuista veronalennuksista ja menonkorotuksista. Vajauksen supistamiseksi suoritettiin sittemmin kuitenkin joukko veronkorotuksia, ja kun noususuhdanne jatkui, valtion tulot lisääntyivät automaattisestikin tulo- ja kulutustason nousun mukana. Vuoden loppuun mennessä valtion tulot ehtivätkin nousta melkein tarkalleen menojen tasalle. Ennakkolaskelmien mukaan valtion menot (ilman kuoletuksia) nousivat noin 228 miljardiin markkaan tulojen (ilman lainoja) ollessa noin 220 miljardia markkaa. Kun vuoden 1954 vastaavat menot olivat 205 miljardia markkaa ja tulot 213 miljardia markkaa, oli valtiontalouden volyymi siten melkoisesti paisunut edellisestä vuodesta. Lainatuloja valtio sai ennätysmäärän, 13.5 miljardia markkaa, mikä olennaisesti paransi valtiontalouden lopputulosta. Kun kuoletukset rajoittuivat 6 miljardiin markkaan, oli kokonaisvajaus näin ollen alle miljardin markan. Alla on esitetty valtion virallisen velkaselostuksen nojalla laadittu»puhdistettu» laskelma valtion tosiasiallisesta velasta ja sen koostumuksesta, miljoonin markoin. 4 Varsinaiset lainat.... MF -vekseli.... Ulkomainen velka.... Varsinaiset lainat.... Vekseliluotto yksityisiltä rahalaitoksilta Vekseliluoton vakauttamislaina.... Korvausobligaatiot ja velkasitoumukset Kotimainen velka.... Koko valtion velka X S X X )

26 26 Valtion ulko~ainen velka on vuoden aikana hieman pienentynyt. Kotimainen velka sen sijaan kasvoi tuntuvasti uusien obligaatiolainojen johdosta. Toisaalta ansaitsee panna merkille liikkeellä olevien korvausobligaatioiden ja maanhankinta- ym. velkasitoumusten yhteismäärän pieneneminen, mikä lähinnä johtui korvauslainan viimeisen erän lunastamisesta. Kaikkiaan valtionvelka nousi vuoden päättyessä milj. markkaan eli 3768 milj. markkaa suuremmaksi kuin vuoden 1954 päättyessä. Tällöin ei ole otettu lukuun valtion kassaliikkeestä johtuvia lyhytaikaisia velkoja enempää kuin saata viakaan. Hinnat ja palkat. Hintataso pysyi koko vuoden vakaana. Tämä johtui osaksi edullisista ulkomaankaupan hintasuhteista osaksi valtiovallan harjoittamasta hintapolitiikasta. Kun vientihinnat nousivat lievästi, samanaikaisesti kun tuontihinnat alenivat, ulkomaankaupan vaihtosuhde parani noin 6-7 %. Myös hinnantasausrahaston avulla voitiin jossain määrin vaikuttaa hintatasoon. Toisaalta suhdannevaraukset ja Suomen Pankin tiukka luotonantopolitiikka pakottivat yrittäjät kustannuslaskelmissaan varovaisuuteen, ja niinpä mm. kantohintojen taso aleni syksyllä noususuhdanteesta huolimatta 5-10 %. Elinkustannusindeksin kehitykseen vaikuttivat eniten maataloustuotteiden hintasubventiot sekä liikevaihtoveron poistaminen tekstiileiltä. Tukkuhintaindeksi oli keskimäärin pisteluvussa (1935 = 100) eli prosentin alempi kuin edellisenä vuonna. Tukkuhintaindeksi onkin alentunut säännöllisesti jo vuodesta 1951 lähtien, jolloin se oli korkeimmillaan, eli pisteluvussa Yhdysvaltoja ja Belgiaa lukuun ottamatta nousivat tukkuhinnat ulkomailla hieman, niin että markan ulkomainen arvo parani vuoden aikana jonkin verran. Viralliset vaihtokurssit pysytettiin ennallaan. Elinkustannusindeksi, joka vuoden 1954 lokakuun hallitussopimuksen tuloksena aleni 104 pisteestä 98:aan, oli koko vuoden keskimäärin 100 eli 3 pistettä alempi kuin vuonna Kuitenkin oli indeksillä lievästi nouseva suunta. Se kohosi huhtikuussa pistelukuun 99, elokuussa 100:aan ja lokakuussa pistelukuun 101, mihin se jäi loppuvuodeksi. Osaindekseissä tapahtui huomattavin muutos vuokraindeksissä, jota uusien talojen vuokrat kohottivat lokakuussa noin 7 %. Rakennuskustannusindeksi oli keskimäärin 103 eli kaksi pistettä korkeampi kuin edellisenä vuonna. Tämä johtui lähinnä rakennustyöväen palkkojen noususta. Yleisen ansiotason arvioidaan nousseen noin 7 %. Virkamiesten palkkauksessa suoritettiin noin 10 prosentin peruskorjaus, maatalouden palkat nousivat noin % ja metsätalouden noin 20 %. Sen sijaan teollisuudessa oli keskituntiansioiden nousu vain noin 5 %. Runsaan tuotannon ja tuonnin ansiosta voitiin palkkojen nousun aiheuttama kulutuskysyntä tyydyttää ilman sanottavampaa inflaatiopainetta. Eräitä virkamiesten palkkaliikeh-

27 27 HNTOJENKEHTYS VUOSNA N D.,...,...,..,""'-r-r-,.--r 1"'-"""'-""""""""'-'''''''''...,...,.."T":"T 1...,...,...,...,.',...,.-"T""T-r-r-,...,...,...,.-r-T""T1-,--r-T""T -'--"""'-r- N D ~ " - ~ ~~~ -,~-,,---, 100 -: t~~ :~... _.... _... r:... _- 80~----~"' ~ ~80 '" ",++ "" ~ ,,+... +~ 'foofo ~... 60~ ~ r ~ ~ TUkkuhint&lndekSl, 1951= ElinkustannusindekSi, lokakuu 1951= Kotimaan kaupassa käyvien tuontitavarain ndeksi, 1951= Vientitavarain (fob) yleisindeksi, 1951=100 timisiä lukuun ottamatta olivat työmarkkinat rauhalliset koko vuoden. Syksyllä joutui kuitenkin sekä hinta että palkkarintama käymistilaan. Eduskunta hylkäsi aikaisemman maataloustulon vakauttamispäätöksen ja esitti toivomuksen subventioiden lopettamisesta. Valtalaki hinta- ja palkkasäännöstelyineen kumottiin ja SAK alkoi esittää palkankorotusvaatimuksia lähinnä maataloustuotteiden hinnoissa tapahtuneen nousun johdosta. Näin ollen oli vuoden 1955 lopussa patoutunut inflaatiopaine uhkaamassa noudatettua vakauttamispolitiikkaa. Hintojen kehitystä viime vuosina kuvaa seuraava asetelma. Elinkustannusindeksi lokakuu 1951 = 100 TukkuhintaindekSi, 1935 = 100 Kotimaiset Tuonti- Yleisindeksi Ravinto Yleisindeksi tavarat tavarat

28 . SUOMEN PANKK VUONNA TASEEN UUDSTUS Suomen Pankin omaisuustasetta muutettiin vuonna 1955 huomattavasti sekä sisällöltään että muodoltaan, jotta se entistä paremmin vastaisi nykyistä pankkikäytäntöä. Eriä ryhmittäen ja pieniä eriä yhdistämällä on koetettu tehdä yleiskatsauksen saaminen ja taseen kehityksen seuraaminen entistä helpommaksi. Tiliviikoittain eli neljä kertaa kuukaudessa tehtävä tase julkaistiin uudessa asussaan ensi kerran elokuun 31. päivänä. Vertailukelpoisuuden vuoksi on tähän vuosikirjaan laskettu kaikki pankin taseita ja setelinantoa koskevat luvut uuden taseen mukaisesti myös uudistusta aikaisemmilta ajoilta. Tärkeimmät uudistukset olivat seuraavat. Aikaisemmin ulkomaiset valuutat eivät sisältäneet ulkomaisia selvitystilejä, vaan nämä esitettiin erikseen taseessa. Viime vuosien clearingsopimusten mukaan selvitystilien ja ns. vapaavaluuttatilien väliset siirrot ovat kuitenkin tulleet niin yleisiksi, että on vaikeata määrätä, mihin ryhmään kukin valuutta on luettava. Kaikki valuuttatilit on sen takia yhdistetty yhdeksi ryhmäksi. Näin ollen selvitysvaluutat otetaan nykyään huomioon setelinkatteessa samoin perustein kuin muut valuutat, jota vastoin niitä ei aikaisemmin luettu siihen. Taseen aikaisemmat erät >)Ulkomaiset valuutat» ja»ulkomaiset selvitystilit» olivat nettolukuja, joihin sisältyivät kaikki asianomaiset saatavat vähennettyinä kaikilla vastaavilla veloilla. Uudistuksen jälkeen kuuluvat vastaavapuolen»ulkomaisiin valuuttoihim> ne valuutat, joiden saldo osoittaa Suomen Pankin nettosaatavaa ko. valuutassa, ja vastattavapuolen»ulkomaisiin valuuttatileihim> ne valuutat, joiden saldo osoittaa nettovelkaa. - Bruttoperiaatetta on paitsi valuuttojen kohdalla sovellettu muissakin uuden taseen erissä. Lisäksi oli vanhan taseen >)Ulkomaisiin selvitystileihim> laskettu mukaan eräät sellaiset selvitystilisaatavat, joita kotimaiset toiminimet olivat saamassa tulevista toimituksista ulkomaille ja joista pankki oli suorittanut niille vastaavat markkamääräiset ennakkomaksut, mutta joissa saatavan ulkomailta voidaan itse asiassa katsoa syntyvän vasta sitten, kun ennakkona

29 maksettu tavara on toimitettu. Tällaiset ennakko maksut luetaan uudessa taseessa vastaavapuolen»muihin saataviim>. Vanhassa taseessa ulkomaiset vekselit käsittivät kaikki ulkomaan rahan määräiset vekselit. Uudessa taseessa ovat»ulkomaisia vekseleitä» vain ne, joissa maksaja on ulkomaalainen, ja muut ulkomaan rahan määräiset vekselit, jotka pääasiassa ovat Suomen Pankin välittämiä Kansainvälisen Jälleenrakennuspan~n lainojen katevekseleitä, muodostavat oman erän»diskontatut kotimaiset ulkomaan rahan määräiset vekselit». Setelinantotasetta on myöskin yksinkertaistettu siten, että»setelinantovara» nykyisin vastaa entisen taseen»käytettävissä olevaa setelinantovaraa» eli lukua; joka ilmoittaa, kuinka paljon pankin setelinkatteeksi kelpaavat varat ovat setelinannoksi luettavia eriä suuremmat. Entisen taseen»toissijaisen katteen lisääntymisestä riippuva setelinantovara» eli luku, joka ilmoitti, kuinka suuri on toissijaisen katteen määrätyn ylärajan ja toissijaiseksi katteeksi kelpaavien varojen välinen erotus, ei enää sisälly setelinantovaraan. Omaisuustaseeseen tehdyt muutokset ovat alentaneet setelinantovaraa. Bruttoperiaatteen noudattaminen vaikutti tähän suuntaan heti ja edellä mainittu ulkomaisten vekselien ankarampi tulkinta vuoden lopulla, toissijaiseksi katteeksi kelpaavien varojen tullessa suuremmaksi kuin katteen määrätty yläraja. Kun seuraavassa tarkastellaan ta,seen erien kehitystä vuonna 1955, eritellään samalla, mitä saatavia ja velkoja kukin erä pääasiassa käsittää SETELNANTO-OKEUS Setelinanto-oikeutta laskettaessa on liikkeessä oleviin seteleihin rinnastettava pankin vaadittaessa maksettavat sitoumukset. Setelien varsinaisena katteena ovat pankin kulta varat ja riidattomat ulkomaiset saatavat yhdessä ja niiden kasvu lisää siten rajattomasti setelinanto-oikeutta. Tästä syystä näitä varoja nimitetään pankin omaisuustaseessa ensisijaiseksi setelinkatteeksi. Lisäksi liikkeessä olevien setelien ja vaadittaessa maksettavien sitoumusten määrä saa ylittää ensisijaisen katteen enintään 58 miljardia markkaa, mihin määrään aikaisempi 50 miljardin raja pankin ohjesäännön 6 :ään nojautuen korotettiin joulukuun 23. päivästä lukien vuoden 1956 loppuun saakka. Tältä osalta on toissijaisena katteena oltava kotimaisia vakavaraisten henkilöiden tai toiminimien vekseleitä, joiden maksupäivään ei ole kolmea kuukautta pitempää aikaa, sekä enintään 25 miljardin markan määrästä valtion ns. vakauttamislainan obligaatioita, siis varoja, jotka muodostavat pankin kotimaisen luotonannon pääosan. Toissijaisen setelinkatteen korotus oli tullut ajankohtaiseksi siitä syystä, että pankki rahoja sitovan politiikkansa yhteydessä oli vuoden alussa teh-

30 30 nyt rahalaitosten kanssa sopimuksia, joiden perusteella nämä laitokset olivat maaliskuusta lähtien tallettaneet Suomen Pankkiin määräosan ottolainauksensa lisäyksestä erityiselle kassavarantotilille. Lisäksi oli tuontilisenssien myöntäminen tehty riippuvaksi varojen tallettamisesta pankkiin. Kummatkin talletukset katsottiin pankin lyhytaikaisiksi veloiksi, vaikka ne eivät ole käytettävissä liike-elämän ostokykynä, ja näin ollen ne vähensivät setelinanto-oikeutta noin milj. markkaa. Ellei setelinanto-oikeutta olisi korotettu, se ei ilmaisesti vallinneen korkeasuhdanteen aikana olisi riittänyt tyydyttämään maksuvälineiden tarvetta. 3. OMASUUSTASE Ensisijainen setelinkate Pankin k u 1 t a v a r a t, joihin luetaan sekä rahaksi lyöty että rahaksi lyömätön, Suomessa tai muualla oleva kulta, kasvoivat kertomusvuonna 915 milj. markkaa pääasiassa vuoden loppupuolella tehtyjen ostojen johdosta ja ne olivat vuoden lopussa 7849 miljoonaa. Kulta on pankin ohjesäännön mukaan kirjattu arvoon, jonka mukaan 1 g hienoa kultaa maksaisi 250 markkaa. Pankki on joulukuun 19. päivänä 1954 annetulla asetuksella vapautettu vuoden 1957 loppuun saakka lunastamasta seteleitään kullalla, kuten pankin ohjesäännön 8 ~:ssä on sanottu.. U k 0 m a i s e t vai u u t a t sisältävät sekä ns. vapaavaluutta- että clearingvaluuttasaatavat, pankin kassoissa olevan käteisen ulkomaan rahan sekä erääntyneet ulkomaan rahan määräiset obligaatiot ja kork6liput. Ne olivat vuoden alussa milj. markkaa, josta ne kasvoivat milj. markkaan maaliskuun 8. päivään mennessä, mutta runsaan tuontilisensioinnin johdosta ne olivat kesäkuun lopussa vain miljoonaa. Tästä määrästä ne kasvoivat jälleen lokakuun 22. päivään mennessä milj. markkaan ja olivat vuoden lopussa miljoonaa eli miljoonaa pienemmät kuin vuoden alussa. Valuuttojen vaihto oli suurempi kuin edellisinä vuosina, sillä vuonna 1955 pankki osti valuuttaa yhteensä 136 miljardin markan arvosta vastaavan luvun oltua 128 miljardia vuonna 1954 ja 125 miljardia vuonna Pankin kulta- ja valuuttavaranto saadaan vähentämällä vastattavapuolen valuuttatilien velka yllä mainittujen kultavarojen ja valuuttojen yhteissummasta. Vuonna 1955 tämän nettovarannon kehitys erosi edellisen vuoden tuloksesta sikäli että sen kasvu rajoittui 2527 milj. markkaan, kun se oli vuotta aikaisemmin ollut runsaat miljoonaa. Toinen eroavuus koski varannon koostumusta; nettovarannon kasvusta tapahtui pää-

31 osa kullan ja dollarlen kohdalla, kun taas EPU-valuutoissa aina vuoden 1952 maksukriisistä jatkunut vahvistuminen pysähtyi. Uudet maksusopimukset sekä yksittäisten valuuttojen tiliasemissa tapahtuneet muutokset paransivat kuitenkin varannon käyttömahdollisuuksia tuntuvasti enemmän, kuin edellä mainitut ryhmäluvut osoittavat ja uudet maksusopimukset tarjosivat suuremman mahdollisuuden monenkeskisiin maksusuorituksiin Länsi-Euroopan arbitraasiryhmän piirissä. Valuuttavaranto vuosien lopussa on esitetty seuraavassa asetelmassa neljään tärkeimpään ryhmään jaettuna, miljardein markoin. Valuuttalaji Kulta ja US$ EPU täryhmä Muut Yhteensä U k 0 m a i s e t v e k s e i t pysyivät koko vuoden 115 milj. markkana, mutta u k 0 m a i s iin 0 b 1 i g a a t i 0 i h i n sijoitettiin lisää valuuttoja, ensi sijassa dollareita, milj. markkaa korkotuloja silmällä pitäen. Ulkomaiset obligaatiot kasvoivat siten 857 miljoonasta 2261 miljoonaan markkaan. Näistä tekijöistä riippuen koko en s i s i j a i n en se tel i n k a t e lisääntyi 769 milj. markkaa eli miljoonasta miljoonaan. Vaikka runsaat vientitulot olisivat sallineet suuremman ja valuuttavarannon kannalta toivottavan kasvun, täytyi nämä tulot sitoa länsivaluuttojen runsaalla lisensioinnilla, koska muiden rahamarkkinoita säätelevien tekijöiden vaikutus oli kertomusvuonna rahan tarjontaa lisäävää. Toiselta puolen on otettava huomioon valuuttojen käyttö maan maksuvalmiutta vahvistaviin tarkoituksiin. Siten maksettiin vapaaehtoisesti takaisin Kansainväliseltä Valuuttarahastolta vuosina otetun valuuttalainan loppuerä sekä kuoletettiin huomattava määrä Kansainväliseltä Jälleenrakennuspankilta saatuja luottoja ennen määräaikaa. Lisäksi pankin varannosta oli jo vuoden vaihteessa varattu dollareita milj. markkaa vuoden 1956 alussa maksettavaa Valuuttarahaston jäsenosuutta varten. Toissijainen setelinkate Ylempänä on setelinanto-oikeudesta puheen ollen mainittu, että toissijaisen katteen muodostavat kotimaiset vekselit ja valtion vakauttamislaina. Vekseleitä on sekä suoraan diskontattuja, joko ulkomaan rahan määräisiä tai markkamääräisiä, sekä pankkien rediskonttaamia. U 1 k 0 maa n r a h a n m ä ä r ä i s e t v e k s eli t ovat pankin välittämien ulkomaisten lainavarojen katetta. Pankki on Kansainväliseltä 31

32 32 Jälleenrakennuspankilta saanut lainoja, jotka se on lainalnut edelleen luottojen varsinaisille käyttäjille, enimmäkseen voimalaitoksille ja puunjalostuslaitoksille. Nämä ovat lainoistaan asettaneet vekseleitä alkuperäisen lainan rahalajissa. Vekselien yhteissumma kasvoi miljoonaa markkaa tasaisesti vuoden varrella, joten se vuoden 1955 lopussa oli 8511 milj. markkaa. Tämä tili häviää vähitellen pankin omaisuustaseesta, koska vuoden lopulla perustettiin uusi kiinnitysluottolaitos, Mortgage Bank of Finland Oy, jonka tehtävänä on ulkomaisten pitkäaikaisten lainojen välittäminen ja jonka pääosakkeenomistajana on Suomen Pankki. Uuden pankin toiminta alkoi vasta vuonna Vuoden ensimmäisten viikkojen jälkeen m a r k k a m ä ä r ä i s t e n v e k s eli e n määrä alkoi lisääntyä saavuttaen vuoden huipun, milj. markkaa, kesäkuun kolmannella viikolla. Parhaimman laivauskauden aikana se pysytteli hieman alhaisemmalla tasolla ja erinäisten vaihtelujen jälkeen päätyi miljoonaan vuoden viimeisenä päivänä, jolloin se oli 2497 miljoonaa korkeampi kuin vuoden alussa. Pyrkiessään vastustamaan kaikkia inflaatiotendenssejä pankki noudatti samaa rediskonttauksia kiristävää politiikkaa kuin edellisenä vuonna. R e d i s k 0 n ta t t u j en' v e k s eli e n määrä, joka vuoden 1954 päättyessä oli milj. markkaa, pienenikin heti alkuvuodesta aina miljoonaan saakka maaliskuun 8. päivänä. Keväällä luotontarve kuitenkin paisui voimakkaasti, ja rediskonttausten määrä nousi huomattavasti, niin että se heinäkuun viimeisenä päivänä oli milj. markkaa. Tämän jälkeen tapahtui jälleen alenemista, joten marraskuun 15. päivänä rediskonttausten määrä oli ainoastaan 6877 milj. markkaa. Joulukuussa tapahtui valtava nousu rediskonttausten määrässä ja joulukuun 23. päivänä saavuttivat ne vuoden huipun, milj. markkaa. Vuoden viimeisenä päivänä niiden määrä oli miljoonaa. Tällöin rediskonttauksia oli milj. markkaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin, joten nousu vuoden aikana oli 167 %. Tämä nousu kuvastaa kassareservitilien ja lisenssitalletusten rahamarkkinoita kiristävää vaikutusta. Rediskonttauksista on Suomen Pankki veloittanut korkoa saman korkokannan mukaan, kuin mitä rediskonttaava pankki on asiakkailtaan veloittanut kulloinkin rediskontattavasta vekselistä. Tämän lisäksi on peritty lisäkorkoa 1/2-3 % niissä tapauksissa, jolloin rediskonttaavan pankin velka Suomen Pankille on noussut suuremmaksi kuin 140 % ko. pankin omista varoista, vähennettynä ottolainauksen lisäyksellä. Va t i 0 n v a k a u t t a m i s.1 a i n a pysyi koko vuoden muuttumattomana 20 miljardin markan suuruisena. Tämän obligaatiolainan korko on 1 %.

33 33 Muut varat Tähän ryhmään on luettu kaikki ne pankin varat, joita ohjesäännön mukaan ei voida laskea ensisijaiseen eikä toissijaiseen setelinkatteeseen kuuluviksi. Näitä ovat ensiksikin kotimaiset 0 b 1 i g a a t i 0 t, so. pankin omistamat valtion, kaupunkien, hypoteekkilaitosten ja teollisuuslaitosten maksettavat obligaatiot, joita vuoden lopussa oli milj. markkaa markkamääräisiä ja 185 milj. markkaa ulkomaan rahan määräisiä. Obligaatioiden määrä vähentyi vuoden aikana 333 miljoonaa, mikä johtui pääasiassa obligaatioiden arpomisesta ja lunastamisesta. Uusiin obligaatioihin ei pankin varoja vuonna 1955 sidottu. Vuoden lopussa olleesta obligaatioiden yhteismäärästä milj. markkaa, oli 411 miljoonaa valtion ja miljoonaa muiden obligaatioita. Muihin varoihin merkityt s h e k k i t i 1 i t tarkoittavat pankin myöntämien shekkiluottojen nostettua eli käytössä olevaa määrää, mikä vuoden lopussa oli 490 milj. markkaa. Shekkiluottojen koko myönnetty määrä pysyi yhtä poikkeusta lukuun ottamatta vuonna 1955 lähellä yhtä miljardia markkaa. Tällä luotto muodolla on suhteellisen pieni osuus pankin kokonaisluotonannosta. Pankin kassoissa oleva metalliraha näkyy taseen kohdassa vai h t 0- r a h a. Tämä määrä liikkui vuoden aikana milj. markan paikkeilla. Taseen»muissa varoissa» suurin erä on muu t saa t a v a t. Tähän on ensiksikin luettu edellä taseen uudistuksen yhteydessä mainitut ulkomaisista maksusopimuksista johtuneet ennakkoluotot, joita vuoden alussa oli 7234 miljoonaa ja vuoden lopussa 7051 milj. markkaa, mutta korkeimmillaan ollessaan kesäkuun alussa milj. markkaa. Suomen Pankki katsoi, ettei sen velvollisuuksiin kuulu tällaisten luottojen myöntäminen. Ne riippuvat vain ulkomailta tulleista maksumääräyksistä eivätkä siis de pankin valvottavissa ja lisii-ksi ne korottomina ovat rahan arvon kannalta arveluttavia. Koska kysymyksessä on määrätylle teollisuuden alalle annettava tuki, valtion olisi myönnettävä tällaiset luotot ja varattava niihin varat menoarviossaan. Pankin ja valtion kesken päästiin sopimukseen, jonka mukaan valtio ei käytä edellä mainitun, toissijaisena setelinkatteena kirjatun vakauttamislainansa vielä nostamatonta 5 miljardin markan määrää siltä osalta, kuin pankki joutuu maksamaan uusia tällaisia määrätyn rajan yli nousevia ennakkoja, joten vanhojen ennakkojen tultua vähitellen takaisin maksetuksi tilanne tältä kohdalta paranee.»muihin saataviim sisältyvä toiseksi suurin erä on valtion koroton milj. markan vekseli, jonka valtio on antanut Suomen Pankille sen Kansainväliselle Jälleenrakennuspankille ja Kansainväliselle Valuuttarahastolle hyvittämien valtion jäsenosuuksien katteeksi. Nämä jäsenosuudet, yhteensä 5 Suomen Pankki

34 34 samoin milj. markkaa, sisältyvät pankin taseen vastattavissa ulkomaisiin markkatileihin. Kaikkiaan pankin»muut saatavat» olivat vuoden lopussa milj. markkaa eli jokseenkin yhtä suuret kuin vuoden alussa. Tästä määrästä siis ainoastaan 305 milj. markkaa jäi hypoteekkilainojen, remburssiluottojen ym. tilapäisten saatavien osuudeksi. Liikkeessä olevat setelit Liikkeessä oleva setelistö esiintyy pankin omaisuustaseen vastattavapuolen ensimmäisenä ja tärkeimpänä eränä. Talouselämän vilkastumisen seurauksiin on luettava liikkeessä olevan setelimäärän kasvaminen. Tämä setelimäärä, joka kertomusvuoden alkaessa oli milj. markkaa, pieneni vuoden alkuviikkoina tavallisia kausivaihteluita noudattaen milj. markkaan tammikuun 22. päivänä, jolloin vuoden alin määrä saavutettiin. Seuraavina kuukausina setelistö lisääntyi nousten toukokuun 14. päivänä miljoonaan supistuakseen taas kesäkuukausina. Syksyllä setelistö jälleen lisääntyi, ja huippu, miljoonaa, saavutettiin vuoden viimeisenä päivänä, joten setelistö oli milj. markkaa eli 17 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. - Myös liikkeessä olevien setelien keskimäärä, milj. markkaa, oli 9 % suurempi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli miljoonaa. Lyhytaikaiset velat Pankin setelinanto-oikeutta laskettaessa on liikkeessä oleviin seteleihin rinnastettava pankin vaadittaessa maksettavat sitoumukset. Näiksi on varovaisen taseperiaatteen mukaisesti laskettu kaikki pankin lyhytaikaiset velat, vaikka ne eivät olisi aivan»vaadittaessa maksettavia», vaan niiden maksaminen olisi sopimuksista riippuva. Tällaisia lyhytaikaisia velkoja ovat taseen mukaan ensiksikin u 1 k 0 m a i s e t vai u u t t a t i 1 i t so. niissä valuutoissa olevat velat, joissa kaikki ko. valuutan määräiset tilit yhteenlaskettuna osoittavat pankin velkaa. Näiden pääasiassa etelä-amerikkalaisilla maksusopimustileillä olevien velkojen määrä väheni vuoden 1955 kuluessa miljoonaa eli 7017 milj. markasta 3855 miljoonaan. Lyhytaikaisissa veloissa olevat u 1 k 0 m a i s e t m a r k k a t i 1 i t käsittävät ensinnäkin edellä»muiden saatavien» kohdalla mainitut Kansainvälisen Jälleenrakennuspankin ja Valuuttarahaston jäsenmaksuosuudet milj. markkaa, jotka nämä elimet ovat tallettaneet Suomen Pankkiin. Lisäksi tähän erään sisältyy ulkomaalaisten omistuksessa olevia, enemmän tai vähemmän rajoitetusti tavaran ostoihin Suomesta taikka muihin maksuihin Suomessa käytettävissä olevia tilejä. Kaikkien ulkomaisten markka-

35 D NV'\lllD'llXX:XXl VV'l'l'llXXXX MLL.tv1K,:...,...:...,...:::...,...::,...:...,...:::.,.:::,.-:=r=-r--=--r-=-r=,:-,-,--,-.:.:.,...:...,-=-, ==,=,..:::.,,=-,, =,." \ Mlll.MK :"\,-,,',\ \ ~ \,-..., 1,,,.,,/ j o Setelistö Setelinantovara Kulta ja ulkomaiset valuutat KokD luotonanto tilien määrä oli vuoden lopussa 3898 milj. markkaa ja lis~ys vuonna 1955 oli 303 miljoonaa. Valtiolla, posti- ja lennätinhallituksella sekä Postisäästöpankila on Suomen Pankissa kullakin shekkitili. Näistä kahden viimeksi mainitun shekkitili tasoitetaan päivittäin va t i 0 n s h e k k i t i 1 i e, jonka. saldo vuoden 1955 päättyessä oli 9816 milj. markkaa eli miljoonaa. pienempi kuin vuoden alussa. Pan k k i e n s he k k i t i 1 i t, joissa vähennyksenä on otettu huomioon Suomen Pankin hallussa olevat liikepankkien maksettavat maksuosoitukset, kasvoivat kertomusvuonna milj. markkaa eli 8384 mil-. joonaan. Tämän lisäyksen aiheuttivat maaliskuussa avatut ja pankkien shekkitileihin luetut kassavarantotilit, joille vuoden loppuun mennessä oli kertynyt 6677 milj. markkaa. Kassavarantotileille eri rahalaitokset teke- miensä sopimusten mukaisesti suorittavat osan ottolainauksensa lisäyksestä. Suomen Pankki maksoi näille tileille sovittua korkoa, joka riippui ko. pankin ottolainauksestaan maksamista koroista ja vaihteli 4.0 prosentista. 6.4 prosenttiin. Maksettu korko määrä teki yhteensä 166 milj. markkaa. vuonna 1955, kuten tulostaseesta käy selville. Ylimääräisen kassavarantomenettelyn tarkoituksena oli kiristää rahamarkkinoita, minkä pankki koko vuoden vallinneen korkeasuhdanteen johdosta katsoi välttämättömäksi. Tilien yhteissummat olivat eri kuukausien lopussa seuraavat:

36 36 Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu.... Heinäkuu.... Elokuu.... Syyskuu.... Lokakuu.... Marraskuu.... Joulukuu.... Milj. mk Samasta syystä heinäkuun alusta lukien tuontilupia oli mahdollista saada vain suorittamalla Lisenssiviraston kautta 10 % luvan arvosta Suomen Pankkiin korottomaksi vähintään kolmen kuukauden talletukseksi. Tällaisten lisenssitalletusten määrä kasvoi tasaisesti vuoden loppuun saakka, koska takaisinmaksut eivät vielä ennättäneet paljon vaikuttaa. Lisenssitalletukset sisältyvät taseen vastattavapuolella m u i h i n s h e k k i t il e i h i n, joista ne muodostavat suurimman osan. Niiden määrät olivat eri kuukausien lopussa seuraavat: Heinäkuu.... Elokuu.... Syyskuu.... Lokakuu.... Marraskuu.... Joulukuu.... Milj. mk Lyhytaikaisissa veloissa oleva viimeinen erä muu t l y h Y tai k a i se t ve a t on vähäpätöinen. Se sisälsi vuonna 1955 saatujen suhdannevarausten markkamääräisenä suoritetun osuuden sekä perityt mutta tilittämättä olevat erät ja pankin maksettavat pankkivekselit (entiset ns. postilähetysvekselit). Nämä erät vähenivät edelleen vuoden 1955 aikana. Yhteensä olivat pankin l y h Y tai kai s e t ve a t vuoden 1955 päättyessä milj. markkaa eli miljoonaa suuremmat kuin vuotta aikaisemmin. Lisäys johtui, kuten edellisestä on käynyt ilmi, kassavarantotileistä ja lisenssitalletuksista, joiden lisäystä ei ulkomaisissa veloissa ja valtion shekkitilillä tapahtunut vähennys kumonnut. Pitkäaikaiset velat Pankilla oli vuoden 1955 lopussa pitkäaikaista u l k 0 m a i s t a velkaa 7719 milj. markan määrä, missä lisäystä vuoden aikana oli miljoonaa. 'Tämä velka johtuu kokonaan Kansainvälisen Jälleenrakennuspankin lainoista, jotka ovat nostettavissa eri valuutoissa sopimuksen mukaan ja sen

37 mukaan kuin tavaraa ulkomailta tuodaan. Lainoja on ollut kaikkiaan neljä, joista on nostamatta vielä noin 1.9 miljardia markkaa, vaikka kolme on jo takaisinmaksu vaiheessa. Näitä lainoja Suomen Pankki välitti edelleen teollisuus- ja voimalaitoksille saaden puolestaan katteeksi ulkomaan rahan määräisiä vekseleitä, joista toissijaisen setelinkatteen kohdalla edellä on mainittu. Vuonna 1955 katevekselien lisäys oli 1774 milj. markkaa, vaikka edellä mainittujen lainojen nettolisäys oli ainoastaan miljoonaa. Ero johtuu Suomen Pankin suorittamista lainojen etukäteislyhennyksistä. Taseessa huhtikuusta lähtien esiintyneet k 0 tim a i s e t pitkäaikaiset velat ovat osa valtion SNTL:ltä saamasta ns. kultalainasta, jonka valtio on lainannut edelleen Suomen Pankille. Yhteensä p i t k ä a i kai s e t vei a t kasvoivat milj. markkaan eli miljoonaa vuonna Arvonjärjestelytilit ja oma pääoma Arvonjärjestelytilit, jotka ovat muodostuneet valuuttakurssien muutoksista ja erinäisistä varauksista, olivat vuoden lopussa milj. markkaa ja kasvoivat sen aikana miljoonaa. Pääosa lisäyksestä johtui ulkomaisten valuuttojen vähenemisestä ja valuuttojen kirjanpitoarvon korotuksesta, jolloin näihin sidottuja arvojen varauksia vapautui. Marraskuun viimeisenä päivänä 1955 koko vararahasto 4479 milj. markkaa ja arvonjärjestelytileistä 521 miljoonaa siirrettiin kantarahastoon, joka saman kuukauden 18. päivänä annetun lain mukaisesti korotettiin 5 miljardista 10 miljardiin markkaan. Samalla lailla määrättiin, että pankin voitosta on ainakin puolet käytettävä vararahaston kartuttamiseen, kunnes kantaja vararahastot ovat yhteensä kasvaneet 20 miljardiksi markaksi. Kun tilivuoden voitoksi tuli milj. markkaa, oli koko oma pääoma vuoden päättyessä miljoonaa ja lisäys miljoonaa markkaa KOTMANEN LUOTONANTO Suomen Pankki myöntää suoranaista luottoa liik~-elämälle ja valtiolle sekä rediskonttausluottoa luottolaitoksille. Tästä antaa taulu 2 seikkaperäisiä tietoja. Omaisuustaseessa luotot on merkitty usealle eri tilille, osaksi näkyvinä, osaksi piilotettuina»muihin saataviim. Muodolliselta kannalta katsoen pankin suoranaisen luotonannon tärkeimmät muodot olivat vekseliluotto, shekkiluotto, vientiennakot sekä valtion vakauttamislaina. Kertomusvuoden alkaessa pankin koko bruttoluotonanto oli milj. markkaa. Vuoden alussa tämä luotonanto pysytteli alkua alemmalla tasolla aina toukokuun ensimmäiseen viikkoon saakka, mutta nousi sen jälkeen

38 38 eräin heilahteluin vähitellen heinäkuun 30; päivään asti, jolloin se oli milj. markkaa. Elokuussa tapahtui huomattava väheneminen, joka syksyllä kuitenkin taas kääntyi nousuun ja kokonaisluotonanto saavutti vuoden huipun joulukuun 23. päivänä, jolloin se oli milj. markkaa. Vuoden viimeisenä päivänä se oli miljoonaa, so milj. markkaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Edellä mainitut luvut osoittavat pankin luotonannon sellaisena kuin se esiintyy pankin varojen puolella. Todelliset saatavat olivat kuitenkin pienemmät, koska niitä vastasivat melkoiset velat varsinkin shekkitilien muodossa. Jos nämä velat otetaan huomioon, pankin koko netto luotonanto oli kertomusvuoden alussa milj. markkaa, josta se alkuvuodesta aleni niin, että se maaliskuun 8. päivänä oli pienimmillään eli milj. markkaa. Vuoden viimeisenä päivänä oli nettoluotonanto milj. markkaa, joten lisäys edellisen vuoden viimeiseen päivään verrattuna oli milj. markkaa. Laatunsa mukaan pankin kotimainen luotonanto voidaan jakaa kolmeen ryhmään, nimittäin luotonantoon valtiolle, suoranaiseen luotonantoon talouselämälle sekä luotonantoon rahalaitoksille. Luotonanto valtiolle. Valtion vakauttamislaina pysyi koko vuoden muuttumatta 20 miljardina markkana. Lisäksi pankilla oli valtiolta vekselisaatava, joka vastaa Kansainvälisen Valuuttarahaston ja Kansainvälisen -Jälleenrakennuspankin Suomen Pankkiin tallettamaa, valtion markkamääräisenä suonttamaa jäsenosuusmaksua. Tämä määrä oli vuoden alussa ja sen lopussa milj. markkaa. Pankilla on toiselta puolen myöskin valtiolle velkaa, jonka tärkeimpänä eränä on valtion shekkitili. Sitä paitsi siihen kuuluu valtion toinen SNTL:ltä saama ns. kultalaina, jonka pankki on saanut käyttöönsä valuuttatilanteen parantamiseksi. Nettovelka vaihteli huomattavasti vuoden aikana valtion kulloisenkin kassatilanteen mukaan. Kertomusvuoden alkaessa se oli 6192 milj. markkaa ja vuoden lopussa miljoonaa, joten lisäys vuoden aikana oli 4358 miljoonaa. Suoranainen luotonanto talouselämälle oli kertomusvuoden alussa milj. markkaa. Tähän sisältyvät mm: tavalliset "markkamääräiset vekselit, ulkomaan rahan määräiset vekselit ja vientiennakot. Tavallinen kevätnousu nosti tämän määrän kesäkuun kolmanteen viikkoon mennessä milj. markkaan, minkä jälkeen se jossain määrin aleni palatakseen jälleen syksyllä ohimenevästi samalle tasolle. Kertomusvuoden lopussa bruttolainananto talouselämälle oli milj. markkaa, joten vuoden lisäys oli 18 %. Pankin saatavien vastapainona ovat yksityisten shekkitilit, tärkeimpänä niistä lisenssitalletukset, sekä»muut lyhytaikaiset velat». Näin ollen talouselämälle annettu nettoluotto oli vuoden alussa ja sen lopussa milj. markkaa, joten se väheni 7 % vuoden kuluessa.

39 39 SUOMEN PANKN LUOTONANTO VUOSNA 1953 JA 1954 MllL MK n myv'izl'll1zill1x X X Xl 1 rrmyv'izl'l'llxxxxll Mll.l.MK [------:----=-== t ;7----==------'=-j t f :------ch _...'\,...,,'\ \... ' \ \ \," \ \ ",'" \, \ ' r :'+---.~'--.;~:...,.----"'~_:_+-----!.--~:'.:-:::f+----"d_+ 1 V'' ",,', " ::... : ~ \", "'\ : _A, ~...,.:r.\... \" " ". "... \V~"'-V"" /{.'/'''~ i,j \... " ".'\: ~ \ /. "'..J ' o Luotonanto omille asiakkaille Nettoluotonanto valtiolle Luotonanto luottolaitokslle Suurin osa luotonannosta on tapahtunut vekseleitä diskonttaamalla. Vekseliluotot edustivat kertomusvuoden alussa 71.6 % ja sen päättyessä 74.5 % kokonaisluotosta. Myöskin vientiennakot olivat melkoiset, vastaavasti 27.7 ja 22.9 %. Tämä merkitsee, että kaikilla muilla luottomuodoilla, kuten shekkitililuotoilla ja hypoteekkilainoilla, oli hyvin pieni merkitys myöskin yhteisesti. Joulukuussa 1954 tapahtuneen korkojen porrastamisen johdosta vaihteli sekä diskontto- että shekkiluottojen ja hypoteekkilainojen korko kertomusvuonna 5 prosentista 7 1 / 2 prosenttiin. Rahanarvopoliittisista syistä nostettiin korkoja vuoden aikana mahdollisimman paljon edellä mainittujen rajojen sisällä ja vuoden lopussa finanssivekselien korko oli 6 3 / / 2 %, kun taas muiden luottojen korko yleensä oli 7 %. Rediskonttausten vastapainona olivat osaksi rahalaitosten shekkitilisaatavat, varsinkin sen jälkeen kun vuonna 1955 otettiin käytäntöön erityiset kassavarantotilit. Koska kuitenkin rediskonttaukset samanaikaisesti nousivat vielä enemmän, pankkien nettovelkakin kasvoi. Se oli vuoden alussa 6278 milj. markkaa ja vuoden lopussa miljoonaa, joten sen nousu vuoden aikana oli kokonaista 127 %.

40 40 5. SETELNANTOTASE Tässä selostuksessa on jo aikaisemmin todettu, että pankin setelien liikkeessä oleva määrä, siihen luettuna kaikki muutkin pankin vaadittaessa maksettavat sitoumukset ja shekkiluottojen nostamaton määrä, ei saa ylittää pankin ohjesäännön määrittelemää ylärajaa. Setelinanto-oikeus on toisin sanoen yhtä suuri kuin ensisijainen ja toissijainen setelinkate yhteensä, jolloin kuitenkin toissijainen kate suurimman osan kertomusvuotta sai nousta korkeintaan 50 miljardiin markkaan ja vuoden kahtena viimeisenä viikkona 58 miljardiin. Kun vuoden alussa ensisijainen setelinkate oli milj. markkaa ja toissijainen setelinkate miljoonaa, oli se tel i n a n t 0-0 i k e u s siten miljoonaa. Vuoden lopussa ensisijainen kate oli ja toissijaiseksi katteeksi kelpaavien vekselien ja obligaatioiden arvo milj. markkaa, mutta koska toissijainen kate saa olla korkeintaan miljoonaa, setelinanto-oikeus oli vuoden lopussa miljoonaa ja lisäys vuoden aikana miljoonaa. Kun liikkeessä olevat setelit olivat vuoden lopussa miljoonaa, lyhytaikaiset velat miljoonaa ja shekkiluotoista nostamatta 494 milj. markkaa, oli koko ohjesäännön mukaan se tel i n ann 0 k s i luettava määrä miljoonaa. Setelinanto-oikeuden ja setelinannon välinen ero eli s e tel i n a n t 0 v a r a oli siis milj. markkaa. Set~linantooikeuden runsaasta kasvusta huolimatta tämä vara jonkin verran väheni vuonna 1955, koska liikkeessä olevat setelit lisääntyivät 7981 miljoonaa ja lyhytaikaiset velat 4249 milj. markkaa ja shekkiluottojen nostamatta oleva määrä väheni vain 515 milj. markkaa. Kultaraha 6. SETELT JA KOVA RAHA Kultarahaa ei ole laskettu liikkeeseen sen jälkeen kun vuonna 1931 olosuhteiden pakosta lopetettiin setelien lunastaminen kullalla. Nimellisesti kultarahoja on liikkeessä markan arvosta, mutta todellisuudessa nämäkin rahat ovat joutuneet kokoelmiin, tai ne on sulatettu. Setelit Setelistön kokonaismäärä eli vastuusumma oli vuoden 1955 alussa milj. markkaa. Seteleitä valmistettiin vuoden aikana miljoonan ja poltettiin miljoonan arvosta, joten setelivastuu vuoden lopussa oli

41 miljoonaa. Eri setelilajien valmistetut ja poltetut määrät näkyvät taulukosta. Kun pankin kassoissa oli seteleitä vuoden alussa ja sen lopussa milj. markkaa, kasvoi liikkeessä olevien setelien määrä siten milj. markasta miljoonaan. Vuoden aikana tulivat liikkeeseen 1000 markan seteleitä lukuun ottamatta uudenmalliset setelit, jotka kaikki samankokoisina ja pienempma kuin entiset säästävät valmistus- ja käsittelykustannuksia entistä paremmasta painatustyöstä ja paperin laadusta huolimatta. Setelistön koostumus. Uudenmalliset markan setelit, joiden osuus setelistöstä vuoden päättyessä oli 24.7 %, syrjäyttivät huomattavasti liikkeestä markan seteleitä. Niiden osuus oli 46.7 %, uudenmallisia seteleitä 20.4 % ja vanhanmallisia 26.3 %. Kun edellisen vuoden lopussa setelistöstä 69.1 % oli markan seteleitä, huomataan kehityksen edelleen tapahtuneen kohti suurempia seteliarvoja. Muiden, pienempien setelien osuus laskikin enemmän tai vähemmän, vaikka setelistö vuoden kuluessa huomattavasti nousi. Niinpä 1000 markan setelien osuus oli 20.0 %, vuotta aikaisemmin 21.9 %, sekä 500 ja 100 markan setelien osuudet 4.2 ja 4.1 %, vuotta aikaisemmin 4.3 ja 4.4 %. Pikkusetelien osuus oli enää 0.3 %. Setelistön koostumusta ja siinä viime aikoina tapahtuneita muutoksia valaisee seuraava asetelma, josta näkyy eriarvoisten liikkeessä olleiden setelien luku vuosien päättyessä. 41 Setelilaji kpl 1000 kpl 1000 kpl 1000 kpl 1000 kpl mk » ) » » » » » » Yhteensä Setelien valmistus ja poltto. Vuoden 1955 aikana edistyi uudenmallisten setelien, malli 1955, valmistus markan seteliä lukuun ottamatta niin pitkälle, että niitä voitiin panna liikkeeseen vaihta:rp.alla vanhanmallisia vastaavasti poltettavaksi. Syyskuun 16. päivänä laskettiin liikkeeseen 100 markan, saman kuun 28. päivänä 5000 ja markan sekä joulukuun 15. päivänä 500 markan setelit. Kun setelipainon muuttoa uuteen rakennukseen silmällä pitäen oli edellisenä vuonna painettu vanhanmallisia seteleitä runsaasti varastoon, ei setelien valmistus kertomusvuonna liikkeessä 6

42 42 olevan setelistön lisääntymisestä huolimatta sanottavasti lisääntynyt kappale määrältään, mutta kylläkin markkamäärältään. Kaikkiaan valmistettiin milj. kappaletta uusia seteleitä, vastaten ja milj. kappaletta edellisinä vuosina. Kun suhteellisesti eniten valmistettiin suuria seteleitä, nousi valmistettujen setelien yhteenlaskettu arvo entisestään melkoisesti. Se oli kertomusvuonna milj. markkaa oltuaan edellisenä vuonna miljoonaa. Vaikkakin setelien vaihtaminen uusiin alkoi vasta loppuvuodesta, vaikutti se lisäävästi setelien polttoon. Kaikkiaan poltettiin milj. kappaletta vastaten ja miljoonaa edellisinä vuosina. Viimeksi mainittu luku on suuri siitä syystä, että vuonna 1953 korvattiin pikkusetelit metallirahalla. Poltettujen setelien yhteenlaskettu arvo kohosi milj. markkaan oltuaan miljoonaa vuonna Kova raha Suomen Pankki ostaa valtiolta Rahapajan valmistamaa metallirahaa nimellisarvosta. Siten liikkeessä oleva metalliraha, jota vuoden 1953 lopussa oli miljoonaa, vuoden 1954 lopussa 2047 miljoonaa ja vuoden 1955 lopussa 2230 milj. markkaa, ei näy Suomen Pankin taseessa. Liikkeessä olevasta määrästä on 370 milj. markkaa vanhanmallista metallirahaa, jonka voi katsoa olevan poissa käytännöstä joko kadonneena tai keräilijöiden kokoelmissa. Liikkeessä olevan määrän jakautuminen eri rahalajien osalle näkyy taulukosta 9, johon seuraavassa annetaan eräitä lisätietoja. Kun metalliraha keskimäärin kiertää hitaammin kuin vastaava seteliraha ja sitä ilmeisesti katoaakin enemmän, tarvitaan täydennystä suhdanteiden parantumisen aiheuttaman kaupan vilkastumisen takia entistä runsaammin. Vaikka metallirahoja saatiinkin liikkeeseen melkoinen määrä, oli koko syksyn aikana puutetta eniten käytetyistä metallirahoista pankin holveissa, kun rahapaja ei pystynyt niitä valmistamaan tarpeeksi. Suurimpiin metallirahoihin nähden ei kuitenkaan tapahtunut sanottavaa muutosta edellisestä vuodesta. Hopearahoja lyötiin olympiakisojen kunniaksi, ja muistorahoiksi ne ovatkin jääneet. Näitä 500 markan rahoja ei näet juuri lainkaan käytetä jokapäiväisissä maksuissa, mutta nimellisesti liikkeessä oleva määrä lisääntyi kuitenkin hieman viime vuodenkin aikana. Sen päättyessä puheena olevia hopearahoja oli»liikkeessä» markkaa, vuotta aikaisemmin markkaa. Alumiinipronssirahoja, joita on 50, 20 ja 10 markan määräisiä, lyötiin kertomusvuonna melkoinen määrä, ja niiden merkitys jokapäiväisissä maksusuorituksissa lisääntyi edelleenkin. Eniten lisääntyi 20 markan raho-

43 jen maara. Alumiinipronssirahoja oli kertomusvuoden päättyessä liikkeessä noin 11 % enemmän kuin sen alkaessa. Rautarahoja lyötiin vain kahta arvoa, 5 ja 1 markan rahoja. Niiden liikkeessä oleva määrä lisääntyi kertomusvuonna 7 %. Taulukkoon 9 sisältyvät myös vanhanmalliset, muistakin metalleista kuin raudasta valmistetut rahat, jotka ovat ilmeisesti jo kadonneet liikkeestä. Pikkurahoja oli edelleen liikkeessä jonkin verran, mutta todennäköisesti suurin osa niistä on hävinnyt. Nimellisesti oli liikkeessä 50 pennin rahoja markan, 25 pennin rahoja markan, 10 pennin markan, 5 pennin markan ja 1 pennin rahoja markan arvosta. Kaikkiaan oli kovaa rahaa liikkeessä, nimellisesti, milj. markan arvosta. Lisäys edellisestä vuodesta oli 183 miljoonaa eli noin 9 %. Koko liikkee8sä oleva rahamäärä eli setelit ja kova raha yhteen laskettuina, on kehittynyt seuraavalla tavalla: Milj. mk NETTOTASE Kun ryhmitellään pankin omaisuustase siten, että ensisijaisesta setelinkatteesta vähennetään vastattavapuolen ulkomaiset tilit, rediskontatuista vekseleistä pankkien shekkitilit, valtion vakauttamislainasta valtion shekkitili ja diskontatuista kotimaisista vekseleistä muut shekkitilit, sekä muut saatavat ja velat hajoitetaan ja yhdistetään näihin nettolukuihin vastaavasti saadaan seuraavat taulukon 3 mukaiset nettotaseet miljoonin markoin: Nettosaatava Vastaava Vastattava Vastaava Vastattava Vastaava VlUltattava valtiolta pankeilta liikelaitoksilta Kotimainen nettosaatava Nettosaatava ulkomailta Liikkeessä olevat setelit Arvonjärjestelytilit ja oma pääoma lo Yhteensä

44 44 Kun verrataan edellä olevassa taseessa tapahtuneita muutoksia, saadaan seuraavat muutoksia miljoonin markoin osoittavat taseet. Muutos vuonna 1954 Muutos vuonna 1955 Nettosaatava Vastaava Vastattava Vastaava Vastattava valtiolta pankeilta liikelaitoksilta Kotimainen nettosaatava Nettosaatava ulkomailta Liikkeessä olevat setelit Arvonjärjestelytilit ja oma pääoma Yhteensä Kuten laskelmasta näkyy, oli kehitys vuonna 1954 aivan toisenlainen kuin vuonna Edellisenä vuonna voitiin valuuttavarantoa lisätä ja setelistön lisäykselle saatiin siten kate ulkomaan valuutassa. Lähinnä tämä oli mahdollista valtion nettovelan vähenemisen takia. Vuonna 1955 valtio ja pankit lisäsivät velkaansa Suomen Pankille ja aiheuttivat inflatorista rahantarjontaa rahamarkkinoilla, jolloin Suomen Pankin erikoistoimenpiteistä kuten lisenssitalletuksista ja kassavarantosopimuksista huolimatta setelistö lisääntyi eikä varaa ollut valuutansäännöstelyn purkamista silmällä pitäen niin toivottavaan valuuttavarannon kasvattamiseen. Vuonna 1955 tapahtuneelle setelistön kasvulle saatiin siten vain toissijainen kate. Suomen Pankin oma suoranainen nettoluotonanto väheni kumpanakin vuonna. 8. TULOSTASE Korkotulot olivat milj. markkaa vuonna 1955 eli 249 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kun tuloista vähennetään nyt ensimmäistä kertaa esiintyvät kassavarantotilien korkomenot 166 milj. markkaa, saadaan korkojen nettolisäykseksi 83 miljoonaa. Palkat ja kulut setelinvalmistus mukaan luettuna lisääntyivät 508 miljoonasta 562 miljoonaan markkaan. Koska agiotuloissa oli 135 milj. markan suuruinen vähennys, mutta toiselta puolen poistoissa 197 miljoonan vähennys, vuoden 1955 voitto lisääntyi 91 miljoonaa vuoden 1954 voittoon verrattuna eli milj. markkaan. Voiton toinen puoli, 806 milj. markkaa, siirretään vararahastoon ja toisesta puolesta luovutetaan valtiolle kuuluva voitto-osuus, vuoden 1956 tuloarvioon merkitty 800 milj. markkaa. Jäännöksen, 6 milj. markan, käytöstä päättää eduskunta, joka tällaisen jäännöksen on tähän asti säännöllisesti siirrättänyt pankin vararahastoon.

45 45 9. KASSAVARAT JA KASSAVAHTO Suomen Pankin kassavarat, joihin luetaan markkamääräiset setelit, metalliraha ja liikepankkien maksettavat pankkivekselit ja shekit, olivat vuoden 1955 alussa 22.7 miljardia markkaa. Kassatuloja oli vuoden aikana kaikkiaan ja menoja miljardia markkaa, joten kassasaldo vuoden lopussa oli 20.9 miljardia. Kassavaihdosta tapahtui pankin haarakonttoreissa 30 %, ja kassavaroista niissä oli vuoden lopussa noin 40 % (ks. vaihtoa koskeva taulukko 13). Vuonna 1954 kassatulot olivat vastaavasti miljardia ja vuonna miljardia markkaa. Vuoden 1955 lopussa kassasaldosta oli seteleitä 20.8 miljardia, metallirahaa 0.2 miljardia ja maksuosoituksia 0.4 miljardia markkaa. Näistä määristä ainoastaan metallirahojen arvo näkyy pankin omaisuustaseessa, sillä kuten edellä (s. 41) on käynyt selville, pankissa olevat setelit vähennetään koko setelivastuun määrästä ja jäännös on pankin taseessa oleva vastattava puolen erä»liikkeessä olevat setelit». Liikepankkien maksuosoitukset taas ovat kuittauskelpoisia pankkien shekkitilejä vastaan, koska ne veloitetaan pankeilta seuraavassa clearingtoimituksessa. Tästä syystä nämä on vähennetty omaisuustaseessa pankkien shekkitileistä. Edellä olevaan kassavaihtoon ei ole luettu clearingtoimituksissa käsiteltyjä eri liikepankkien toisiltaan veloittamia maksuosoituksia ja toisilleen hyvittämiä pankkisiirtomääräyksiä. Näiden yhteenlaskettu määrä vuonna 1955 oli miljardia markkaa vastaten miljardia vuonna Clearingliikkeen suuruus pankin eri konttoreissa kuukausittain käy selville taulukosta 16.

46

47 Taulukot: Suomen Pankin toiminta

48 2 1. Omaisuustase vuosina VASTAAVA 31/ n 31/ / 12 31/ 12 31/ 19 31/ ~ Ensisijainen setelinkate Kulta Ulkomaiset valuutat Ulkomaiset vekselit Ulkomaiset obligaatiot _ Toissijainen setelinkate Diskontatut kotimaiset vekselit 7 Ulkomaan rahan määräiset Markkamääräiset Rediskontatut vekselit Valtion vakauttamislaina , 11 Muut varat Kotimaiset obligaatiot :13 Shekkitilit '14 Vaihtoraha...' Muut saatavat '16 Yhteensä ) )3 VASTATTAVA 17 Liikkeessä olevat setelit ,'l8 Lyhytaikaiset velat ,19 Ulkomaiset valuuttatilit '20 Ulkomaiset markkatilit Valtion shekkitili ,22 Pankkien shekkitilit '23 Muut shekkitilit Muut lyhytaikaiset velat Pitkäaikaiset velat Ulkomaiset Kotimaiset '28 Arvonjärjestelytilit Oma pääoma Kantarahasto ,31 Vararahasto Käyttämättömät voittovarat Tulostilit Yhteensä ) )3 1 Vuosina vekseliluottoa.

49 3 31/ 12 31/ ft / 1 22/ 1 i 31/ 1 8/2 15/ 2 Milj. mk i 1i i : , i Mi

50 4 1. (Jatko) Omaisuustase vuosina VASTAAVA 1 Ensisijainen setelinkate Kulta Ulkomaiset valuutat Ulkomaiset vekselit Ulkomaiset obligaatiot Toissijainen setelinkate Diskontatut kotimaiset vekselit 7 Ulkomaan rahan määräiset Markkamääräiset Rediskontatut vekselit Vation vakauttamislaina /. 18/ S 8/ 3! 11i1 /3 B8/ 3 31/ a Muutvarat Kotimaiset obligaatiot Shekkitilit Vaihtoraha Muut saatavat Yhteensä VASTATTAVA 17 Liikkeessä olevat setelit Lyhytaikaiset velat Ulkomaiset valuuttatilit Ulkomaiset markkatilit Valtion shekkitili Pankkien shekkitilit Muut shekkitilit Muut lyhytaikaiset velat Pitkäaikaiset velat Ulkomaiset Kotimaiset Arvonjärjestelytilit : ,29 Oma pääoma :30 Kantarahasto :31 Vararahasto ,32 Käyttämättömät voittovarat ; 33 Tulostilit Yhteensä

51 /4 "/4 23/, 30/4 7/ 5. 14/ 5 23/ 6 31/ 5 Milj. mk ' '79 9' ' '79 9'

52 6 1. (Jatk.) Omaisuustase vuosina VASTAAVA / 6 15/ 6 23/ 6 i 3 /6 1 8/ 7 15/ 7 1 Ensisijainen setelinkate jJO "111 2 Kulta Ulkomaiset valuutat Ulkomaiset vekselit Ulkomaiset obligaatiot Toissijainen setelinkate Diskontatut kotimaiset vekselit 7 Ulkomaan rahan määräiset Markkamääräiset Rediskontatut vekselit Valtion vakauttamislaina Muut varat Kotimaiset obligaatiot Shekkitilit...' Vaihtoraha Muut saatavat Yhteensä SSS SS4 VASTATTAVA 17 Liikkeessä olevat setelit Lyhytaikaiset velat Ulkomaiset valuuttatilit Ulkomaiset markkatilit Valtion shekkitili Pankkien shekkitilit Muut shekkitilit Muut lyhytaikaiset velat Pitkäaikaiset velat "34 26 Ulkomaiset Kotimaiset Arvonjärjestelytilit Oma pääoma Kantarahasto Vararahasto Käyttämättömät voittovarat Tulostilit Yhteensä SSS 101i S SS4. 1 1

53 Milj. mk 23/ 7 3 /7 8/8 15/ S 23/ S 31/ S i 8/U 15/ u

54 8 1. (Jatk.) Omaisuusfase vuosina S/D 30/D 8/ /10 22o ; 3110 VASTAAVA 1 Ensisijainen setelinkate Kulta Ulkomaiset valuutat Ulkomaiset vekselit Ulkomaiset obligaatiot Toissijainen setelinkate Diskontatut kotimaiset vekselit 7 Ulkomaan rahan määräiset Markkamääräiset Rediskontatut vekselit Valtion vakauttamislaina Muut varat... i Kotimaiset obligaatiot Shekkitilit Vaihtoraha Muut saatavat Yhteensä VASTATTAVA 17 Liikkeessä oievat setelit Lyhytaikaiset velat Ulkomaiset valuuttatilit Ul~omaiset markkatilit Valtion shekkitili Pankkien shekkitiit Muut shekkitilit Muut lyhytaikaiset velat Pitkäaikaiset velat Ulkomaiset Kotimaiset Arvonjärjestelytilit Oma pääoma Kantarahasto Vararahasto Tulostilit Yhteensä, Käyttämättömät voittovarat ,

55 Milj. mk 8/ 11 15/ 23/ / 11 8/ 12 15/ U 23/ 12 31/ B

56 10 2. Kotimainen luotonanto vuosina Päivä Ulkomaan rahan määräiset Vekselit Luotonanto liike-elämälle Shekki- Vienti- Markka- tilit ennakot määrälset Muut Suoranainen Yhteensä fi X V _ V V Vekseliluottoa. Siitä shekkliuottoa 552. Siltä shekkiluottoa 218.

57 11 luotonanto Luotonanto kotimaisille L uotonan to valtiolle Koko suoranainen luotonanto luottolaitoksille -- Luotonanto Vuoden yhteensä 1953 MF- ja Määrä % koko Rediskon- % koko (sar ) vakauttamis- BRD- (sar.7+8+!l) luoton- tatut luotonlaina tilien kate annosta vekselit annosta Milj. mk Päivä X _ V V V

58 12 2. (Jatk.) Kotimainen luotonanto vuosina Päivä Ulkomaan rahan määräiset Vekselit Luotonanto liike-elämälle Shekki- Vienti- Markka- tilit ennakot määräiset Muut Suoranainen Yhteensä , i V V X X X X Keskimäärä Vaihtelu

59 13 Luotonanto kotimaisille Luotonanto valtiolle Koko suoranainen luotonanto luottolaitoksile luotonanto Milj. mk Luotonanto Vuoden yhteensä Päivä 1953 MF-ja Määrä % koko Rediskon- % koko (sar.1o+12) vakauttamis- BRD- (sar.7+8+9) luoton tatut luotonlaina tilien kate annosta vekselit annosta V V X 'i93 8. X X X Keski määrä Vaihtelu

60 14 3. Nettotase kunkin vuoden ja kuukauden lopussa vuosina Milj. mk Vuosi ja Vastaava Vastattava Kotimainen nettosaatava Ulkomainen Arvon- Nettotase Liikkeessä järjestely- Valtiolta laitokslta elämältä Yhteensä saatava setelit oma pääoma kuukausi ' Luotto- Llike- netto- olevat tilit ja Muutos vuonna V V V V V X X X X

61 Tulostase vuosina Milj. mk TUOTOT Korot kotimaisesta lainausliikkeestä Korot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta Ko~t obligaatioista Provisiot Agiot Muut tuotot Yhteensä KULUT Palkat ja palkkiot Eläkkeet ja avustukset Perhe-eläkkeet Pankkivaltuusmiesten palkkiot ja kulut Haarakonttorien valvojain palkkiot Lapsilisä- ja kansaneläkemaksuosuudet Korot kassavarantotileistä Setelien valmistus Muut kulut Poistot Kulut yhteensä Pankin voitto Yhteensä Uikkeessä oleva setelistö keskimäärin kunakin kuukautena vuosina Milj. mk Kuukausi V V V V V X X X X

62 16 6. Setelinanto vuosina Setelinanto oikeus Käytet ty setelinanto oikeus Päivä Toissijainen Ensisijainen kate Liikkeessä Lyhyt. Shekki kate (yläraja Yhteensä olevat aikaiset luotoista Yht.eensä 50mrdmk 1 setelit ) velat nostamatta i 'X V V V Joulukuun 23. päivästä 1955 lähtien yläraja on 58 mrd mk.

63 17 Setelinantovara Ensisijainen kate! Koko kate Milj. mk % % % setelinanto- % käytetystä % käytetystä Määrä Päivä 1 oikeudesta setelistöstä setelinanto- setelistöstä setelinanto- (sar. 4) (sar. 5) oikeudesta (sar. 5) i (sar. 8) oikeudesta (sar. 8) X m V V V Suomen Pankki 1955

64 18 6. (Jatk.) Setelinanto vuosina Setelinan to oikeus Käytetty setelinan~o oikeus! ToiBSijainen Päivä Ensisijainen kate Liikkeessä Lyhyt Shekki kate (yläraja Yhteensä olevat aikaiset luotoista 50 mrdmk') setelit velat, nostamatta i Yhteensä V VJ X X i X X Keskimäärä Vaihtelu , Joulukuun 23. päivästä 1955 lähtien yläraja on 58 mrd mk.

65 19 Setellnantovara Ensisijainen kate Koko kate Milj. mk % % % setelinanto- % käytetystä % käytetystä Päivä Määrä oikeudesta setelistöstä setelinanto setelistöstä setelinanto (sar.4) (sar. 5) oikeudesta (sar. 5) oikeudesta (sar. 8) (sar. 8) V V X X X X Keski määrä Vaihtelu

66 20 7. Liikkeessä oleva setelistö kunkin kuukauden lopussa vuosina Milj. mk Kuukausi Määrä Muutos Määrä Muutos Määrä Muutos Määrä Muutos Määrä Muutos V V V V V X X X X Keskimäärä Vaihtelu Liikkeessä olevat markan metallirahat kunkinkuul,auden lopussa vuosina Milj. mk Kuukausi V V V V V X X X X Keskimäärä