Lasten krooninen B- ja C-hepatiitti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä vuosina
|
|
- Leo Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lasten krooninen B- ja C-hepatiitti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä vuosina LK Tove Laivuori Helsinki Tutkielma Ohjaajat: Dos. Eeva Salo, Lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, HUS lasten ja nuorten sairaala LT Taneli Puumalainen, Lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, GlaxoSmithKline Dos., oyl Maija Lappalainen, HYKS, laboratoriopalvelut (HUSLAB), virologian osasto HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta
2 i HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos Institution Department Lääketieteellinen tiedekunta HYKS Lasten ja nuorten sairaala Tekijä Författare Author Tove Laivuori Työn nimi Arbetets titel TitleLasten krooninen B- ja C-hepatiitti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä vuosina Oppiaine Läroämne Subject Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month and year Sivumäärä -Sidoantal - Number of pages 20 Tiivistelmä Referat Abstract Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaaloissa hoidettujen lasten kroonisten B- ja C-hepatiittien tartuntareittejä ja tartunnan riskitekijöitä sekä selvittää, miten hepatiittien seuranta ja hoito on HUS-piirissä toteutunut. Tutkimusaineisto kerättiin retrospektiivisesti strukturoitua tiedonkeruulomaketta käyttäen HUS-piirin sairaaloiden ja HUSLAB:n arkisto- ja sairauskertomustiedostoja. Potilaiden valintakriteereinä olivat alle 16 vuoden ikä ja laboratoriotutkimuksin varmennettu krooninen B- tai C-hepatiitti vuosien aikana. B-hepatiittia sairastavista lapsista 61/66 oli syntynyt Suomen ulkopuolella, ja valtaosa heidän tartunnoistaan todettiin maahantulotarkastuksen yhteydessä. C-hepatiittia sairastavista lapsista 28/40 oli syntynyt Suomessa. Maahantulotarkastus sekä päihteiden käyttöön liittyvä seulonta olivat tärkeimmät diagnoosiin johtaneet tutkimustilanteet. Antiviraalisesta lääkehoidosta hyötyi 6/13 B-hepatiittia ja 2/4 C-hepatiittia sairastavista lapsista. HUS-piirissä B-hepatiittia esiintyy lähinnä maahanmuuttajataustaisilla lapsilla. Krooninen C-hepatiitti liittyi lapsen tai hänen vanhempiensa huumeiden käyttöön. Tutkimus korostaa lasten B- ja C-hepatiitin seulonta-, seuranta- ja hoitokäytäntöjä selkeyttävän ohjeistuksen tarvetta. Avainsanat Nyckelord Keywords Hepatitis B, Hepatitis C, child Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information
3 ii 1 Johdanto Aineisto Menetelmät Tulokset B-hepatiitti C-hepatiitti Pohdinta Lähteet... 16
4 1 1 Johdanto Maailmassa arvioidaan olevan noin miljoonaa B-hepatiitin ja 170 miljoonaa C-hepatiitin kantajaa (1). Suomessa B-hepatiitin esiintyvyys koko väestössä on alle 0,1% (2). Köyhissä maissa, joissa esiintyvyys on korkea, B-hepatiittitartunta saadaan yleensä jo syntymän yhteydessä tai lapsuusiässä. Rikkaissa maissa B-hepatiittitartunta saadaan suojaamattoman seksin, suonensisäisten huumeiden käytön tai veritapaturman kautta. C- hepatiittitartunta liittyy sekä rikkaissa että köyhissä maissa suonensisäisten huumeiden käyttöön joko suoraan tai epäsuorasti seksin tai raskaudenaikaisen tartunnan kautta (3, 4, 5). Raskaudenaikainen aktiivinen B-hepatiitti-infektio johtaa jopa 90 prosentin todennäköisyydellä syntyvän lapsen tartuntaan (2, 6, 7, 8). Perinataalisen tartunnan saaneilla on jopa 95 prosentin riski jäädä B-hepatiitin kantajaksi, mutta vastasyntyneisyyskauden jälkeen tartunnan saaneilla riski pienenee noin 30 prosenttiin (1, 2, 9). Kantajuuden riski on huomattavasti suurempi kuin aikuisilla, joilla se on 10 15% (1). C-hepatiitin tartuntariskin äidistä lapseen arvioidaan olevan äidin virusmäärästä riippuen noin 2-10 prosenttia (1, 10, 11, 12). Tartunnan jälkeen lapsella on noin 50 prosentin riski jäädä viruksen krooniseksi kantajaksi (1). Aikuisilla vastaava luku on noin 75 prosenttia (1). Lapsena saatu B- tai C-hepatiitti on usein oireeton tai hyvin vähäoireinen (13, 14). Toisin kuin HIV infektion yhteydessä keisarinleikkaus ei merkittävästi vähennä lapsen synnytyksen aikaisen C- hepatiittitartunnan riskiä (10). Veren- tai elinsiirron kautta saatu tartunta on Suomessa nykyään hyvin harvinainen, sillä luovutetusta verestä on seulottu B-hepatiittia vuodesta 1972 ja C-hepatiittia vuodesta 1991 lähtien (15). B-hepatiitin kantajuuden selvitys on ollut osa kattavaa raskauden aikaista seulontaa vuodesta 1994 lähtien (5). Äitiys- ja lastenneuvoloissa tarjotaan C-hepatiittitutkimusta, jos jompikumpi vanhemmista käyttää päihteitä. B-hepatiitti tulisi myös seuloa
5 2 maahantulotarkastuksen yhteydessä (STM 1993). B- ja C-hepatiittia voidaan nykyään hoitaa antiviraalisella lääkehoidolla, jolla pyritään maksan kroonisen tulehdusreaktion sammuttamiseen ja joissain tapauksissa myös viruksen eradikaatioon. Aikuisten hoitokäytäntöä on viime vuosina selkeytetty (16), mutta lasten hoidon indikaatioista ei ole vielä vakiintunutta käytäntöä. Kroonisen B-hepatiitin hoidossa käytetään lamivudiinia, interferoni-alfaa, adefoviiridipivoksiilia ja näiden yhdistelmiä ja uudempia viruslääkkeitä (16). Kroonisen C-hepatiitin hoito riippuu viruksen genotyypistä (16). Ensisijaisesti käytetään kuitenkin ribaviriinin ja pegyloidun interferonin yhdistelmää (16). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaaloissa hoidettujen lasten kroonisten B- ja C- hepatiittien tartuntareittejä ja tartunnan riskitekijöitä sekä selvittää miten hepatiittien seuranta ja hoito on HUS-piirissä toteutunut. 2 Aineisto Tutkimuksen aineisto perustuu retrospektiivisesti kerättyihin arkisto- ja sairauskertomustietoihin. Tutkimukseen haettiin lupa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HYKS-sairaanhoitoalueen Lasten ja nuortensairauksien tulosyksiköltä. Aineisto kerättiin hakemalla HUS:n ja HUSLAB:n tietokannoista ICD-10-luokituksen numeroin ja laboratoriokokeiden vastausten perusteella B- ja C-hepatiittitartunnan saaneita alle 16-vuotiaita lapsipotilaita.
6 3 3 Menetelmät Aineistohaku toteutettiin ICD-10-luokituksen diagnoosinumeroilla B15* (A-hepatiitti), B16* (akuutti B-hepatiitti, akuutti B- ja D-hepatiitti), B17* (akuutti virushepatiitti), B18* (krooninen virushepatiitti), K73* (krooninen hepatiitti) ja K75* (muu maksasairaus) ajanjaksona HUSLAB:n tietokannasta etsittiin sellaiset HUS-piirin lastensairaaloiden potilaat, joilla oli saman ajanjakson kuluessa laboratoriokokeissa positiivinen HBsAg, HBeAg, HBeAb, HBcAbM, HBV-DNA, HCVAb tai HCV-RNA. Näin löydettiin 281 potilasta, joiden sairauskertomustiedot käytiin läpi. Joukosta karsittiin pois 176 potilasta, jotka olivat saaneet tartunnan yli 16-vuotiaana tai joiden vasta-ainelöydös oli peräisin äidiltä tai jotka eivät sairastaneet sairauskertomustietojen perusteella kroonista B- ja C-hepatiittia (akuutti hepatiitti tai positiivinen vasta-ainelöydös ilman kroonista kantajuutta). Jäljelle jäi 105 potilasta, joista 65:lla oli todettu krooninen B-hepatiitti, 39:llä krooninen C-hepatiitti ja yhdellä sekä B- että C-hepatiitti. Aineiston 105 potilaan sairauskertomukset käytiin huolellisesti läpi, ja niistä kerättiin tutkimuslomaketta käyttäen taulukossa 1 mainitut tiedot. B-hepatiitti C-hepatiitti Sukupuoli tyttö poika Ikä tartunnan keskiarvo 6,4 vuotta 5,2 vuotta toteamishetkellä mediaani 6,6 vuotta 2,6 vuotta Kotikunta Helsinki Espoo 15 7 Vantaa 7 3 muu Tartuntareitti perinataalinen ystävyyden vahvistusrituaali 3 0 verensiirto 1 3 suonensisäiset huumeet 0 5 epäselvä 15 5
7 4 B-hepatiitti C-hepatiitti Maksabiopsia kyllä 8 5 ei Antiviraalinen kyllä 13 3 hoito ei ALAT viitealueella alle 2 kertaa viitearvon yli 2 kertaa viitearvon ei tietoa 13 2 HBsAg positiivinen 65 1 negatiivinen 0 24 ei tietoa 1 15 HBeAg positiivinen 52 0 negatiivinen 14 9 ei tietoa 0 31 HBeAb positiivinen 16 1 negatiivinen 46 6 ei tietoa 4 33 HBcAbM positiivinen 4 0 negatiivinen 27 4 ei tietoa HCVAb positiivinen 1 38 negatiivinen 34 0 ei tietoa 31 2 HCVNh/Nh0 positiivinen 0 22 negatiivinen 7 2 ei tietoa Taulukko 1: Sairauskertomuksista kerätyt tiedot
8 5 4 Tulokset 4.1 B-hepatiitti Tutkimusaikana 66 lasta (30 tyttöä ja 36 poikaa) oli ollut hoidossa HUSpiirin sairaaloissa kroonisen B-hepatiitin vuoksi. Tartunnan saaneista 61 (92%) oli syntynyt Suomen ulkopuolella. Suurimmat ryhmät muodostuivat Somaliassa syntyneistä (14 potilasta) sekä Turkissa syntyneistä (10 potilasta) lapsista. Kuuden potilaan sairauskertomuksista ei löytynyt tarkkaa tietoa syntymämaasta, joka oli muu kuin Suomi. Suomessa syntyneistä viidestä lapsesta kolmen vanhemmat olivat suomalaisia, yhdellä toinen vanhempi oli suomalainen ja toinen venäläinen, ja yhden lapsen vanhemmat olivat vietnamilaisia. Muiden lasten syntymämaat on lueteltu taulukossa 2. Potilasasiakirjojen mukaan 29 (44%) oli seurannan alkaessa helsinkiläisiä. Somalia Turkki Thaimaa Kiina Vietnam Suomi Venäjä Kosovo Muu Ei tiedossa** Yhteensä Taulukko 2: Kroonista B-hepatiittia sairastavien lasten syntymämaat ** Kuitenkin muu kuin Suomi Potilaat olivat infektion toteamishetkellä keskimäärin 6,4-vuotiaita (vaihteluväli 0-15,7 vuotta, mediaani 6,6 vuotta). B-hepatiitin diagnoosi oli 58:lla (88%) tehty maahantulotarkastuksen yhteydessä. Yksi tartunta oli todettu neuvolassa, neljä muun lääketieteellisen tutkimuksen yhteydessä sattumalöydöksenä ja kolmen potilaan kohdalla ei löytynyt mainintaa, missä
9 6 yhteydessä tartunta oli todettu. Tartunta oli oletettavasti perinataalinen 47 potilaalla (71%, 21 tyttöä ja 26 poikaa). Kolmella potilaalla (syntymämaa Turkki) tartunta oli ilmeisesti saatu ihon viiltelyn ja verikosketuksen seurauksena (ystävyyssuhteen vahvistusrituaali, verivala, kaikki tyttöjä). Yksi potilas (tyttö) oli saanut tartunnan Suomessa verensiirroista leukemiahoitojen yhteydessä 1980-luvulla. Lopuilla 15 potilaalla (23%) sairaskertomustiedoista ei ilmennyt miten tartunta oli saatu. Suomessa syntyneitä perintaalisen tartunnan saaneita oli kolme. Kaksi heistä oli saanut B-hepatiitti-immunoprofylaksian (Aunativ 125 KY) sekä täydellisen B-hepatiittirokotussarjan. Kolmannen potilaan sairauskertomuksesta ei löytynyt mainintaa immunoprofylaksista tai rokotuksista. Laboratoriokokeiden perusteella 65 potilaalla oli positiivinen B- hepatiittiviruksen pinta-antigeeni (HBsAg). Yhden potilaan sairauskertomuksessa ei löytynyt tietoa HBsAg tuloksesta, mutta hänellä oli positiivinen viruksen e-antigeeni (HBeAg), jota erittyy viruksen lisääntyessä. Kaikilta potilailta oli tutkittu HBeAg. Se oli positiivinen 52:lla (79%) ja negatiivinen 14:lla (21%). e-vasta-aine (HBeAb) oli tutkittu 62 potilaalta, joista 16:lla (26%) se oli positiivinen ja 46:lla (74%) negatiivinen. Ydinantigeenin IgM-luokan vasta-aine (HBcAbM) oli mitattu 31:ltä potilaalta. Näistä neljä oli positiivisia ja 27 negatiivisia. Yhdellä potilaalla oli B-hepatiitin lisäksi myös C-hepatiitti (HCVAb positiivinen, HCV-RNA negatiivinen. Todennäköisesti perinataalinen tartunta, todettu vuonna 2000). Hänet on tässä tutkimuksessa huomioitu sekä B- että C-hepatiittipotilaiden tuloksissa. B-hepatiitti-infektion toteamishetkellä lähes kaikki potilaat olivat oireettomia. Yhdellä potilaalla oli toistuvia, etiologialtaan epäselviä vatsakipuja ja toisella havaittiin ikteeriset sklerat. ALAT-arvo oli tartunnan
10 7 toteamishetkellä viitearvojen mukainen 22:lla (41 %), alle kaksi kertaa viitearvon ylärajan 17:lla (31 %) ja yli kaksi kertaa yli viitearvon ylärajan 15:lla (28%). Kahdentoista potilaan sairauskertomuksesta ei löytynyt tietoa ALAT- tai ASAT-määrityksestä. Potilaiden sairaaloissa toteutetun seurannan aikana sairauskertomuksissa mainittu korkein mitattu ALAT-arvo oli keskimäärin 220 U/l, vaihteluvälin ollessa U/L. Maksabiopsia oli tehty kahdeksalle potilaalle. Neljällä heistä ei todettu tulehduksellisia muutoksia (Metavir, yhteenlaskettu tulehduksen ja fibroosin summa = 0). Lopuilla potilaista todettiin vaihtelevan asteista fibroosia, tulehdusaktiviteettia tai molempia. Kolmetoista potilasta (20 %) sai lääkehoitoa krooniseen B-hepatiittiin (taulukko 3). Hoidon alkaessa he olivat keskimäärin 9,2 vuoden ikäisiä (mediaani 7,1 vuotta). Yhdeksää potilasta hoidettiin interferonilla monoterapiana, yhtä pegyloidulla interferonilla ja yhtä lamivudiinilla. Kahta potilasta hoidettiin useammalla lääkkeellä (taulukko 3). Selkeä hoitovaste todettiin kuudella potilaalla. Kolmella interferonimonoterapialla hoidetuista potilaista tapahtui HBeAg-serokonversio positiivisesta negatiiviseksi, samoin yhdellä pegyloidulla interferonilla hoidetulla potilaalla. Useamman hoidon saaneista molemmilla lopullinen hoitovaste oli HBeAgserokonversio ja viruksen nukleiinihapon määrän merkittävä lasku veressä. Kuudella potilaalla ei todettu selvää hoitovastetta, ja interferonihoito keskeytettiin keskimäärin 5,9 kuukauden kuluttua (vaihteluväli 4,0 6,8 kuukautta). Nämä potilaat ovat iän perusteella siirtyneet jatkohoitoon aikuispuolelle, jossa ainakin kolme heistä on myöhemmin saanut antiviraalisen hoidon. Yksi potilas, jonka sairaskertomuksessa ei ollut tietoa B hepatiitin lääkehoidon onnistumisesta, oli Lasten ja nuorten sairaalassa vain hepatosellulaarisen karsinooman kirurgisessa hoidossa.
11 8 Hoidon alkamisvuosi Hoitopaikka Lääke Hoitovaste Jorvi LNS Jorvi Jorvi LNS Jorvi Jorvi Jorvi LNS LNS LNS LNS LNS Useita hoitoja * Lamivudiini Peg. interferoni Useita hoitoja ** ei vastetta ei vastetta ei vastetta ei vastetta 1 1,2 ei vastetta ei vastetta 1,2,3 1 ei tietoa*** 1,2,4 1,2 Taulukko 3: B-hepatiitin antiviraalinen hoito ja hoitovaste Lasten ja nuorten sairaala * 1)Lamivudiini 2) Pegyloitu interferoni 3)Adefoviiri 4)Lamivudiini ** 1) Pegyloitu interferoni 2)Lamivudiini *** potilas kävi Lasten ja nuorten sairaalassa kirurgisessa hoidossa muun syyn takia. Hepatiitin osalta seuranta järjestettiin pääasiallisesti toisessa sairaalassa. Hoitovaste: 1= HBeAg serokonversio 2= Viruksen nukleiinihapon määrä veressä laskenut yli kahden logaritmin verran yli kuuden kuukauden aikana 3= Maksabiopsiassa tulehduksen ja fibroosin väheneminen 4= HBsAg serokonversio Potilaista 38 (58 %) oli seurannassa Lasten ja nuorten sairaalassa Helsingissä. Jorvin sairaalassa oli seurannassa 19 potilasta (29 %), Peijaksen sairaalassa viisi (8 %), Länsi-Uudenmaan aluesairaalassa yksi ja loput kolme useammassa kuin yhdessä sairaalassa. Neljä potilaista (6 %) oli käynyt kertakäynnillä sairaalan poliklinikalla ja palannut sen jälkeen perusterveydenhuollon jatkoseurantaan. Heidän seurantapaikakseen on merkitty se sairaala, jonka poliklinikalla käynti tapahtui.
12 9 4.2 C-hepatiitti HUS-piirin sairaaloissa todettiin tutkimuksen ajanjaksona 40 lasten (27 tyttöä ja 13 poikaa) kroonista C-hepatiitti-infektiota. Suomessa syntyneistä 28 (70 %) potilaasta 24:llä molemmat vanhemmat olivat syntyneet Suomessa. Yhden potilaan vanhemmat olivat kotoisin Venäjältä, yhdellä lapsella toinen vanhempi oli Suomesta ja toinen Sri Lankasta. Yhdellä toinen vanhempi oli Suomesta ja toinen Liettuasta, yhdellä toinen vanhempi Espanjasta ja toinen Suomesta. Muut lasten syntymämaat näkyvät taulukossa 4. Potilasasiakirjojen mukaan potilaista16 oli helsinkiläisiä. Suomi Venäjä Thaimaa Angola Afganistan Mongolia Espanja Ei tiedossa** Yhteensä Taulukko 4: Kroonista C-hepatiittia sairastavien lasten syntymämaat ** Kuitenkin muu kuin Suomi C-hepatiitti-infektion toteamishetkellä potilaiden ikä oli keskimäärin 5,2 vuotta (vaihteluväli 0-15,9 vuotta, mediaani 2,6 vuotta). Perinataalisen tartunnan saaneiden 27 potilaan (21 tyttöä ja 6 poikaa) ikä infektion toteamishetkellä oli keskimäärin 2,3 vuotta (vaihteluväli 0-14,5 vuotta, mediaani 0,3 vuotta). Kolme potilasta sai tartunnan verensiirron välityksellä, kaksi poikaa hemofilian ja yksi tyttö syövän hoidon yhteydessä annetuista verensiirroista. Nämä tartunnat todettiin vuosina mutta tartunta on oletettavasti saatu ennen vuotta Viisi potilasta (13%, 4 tyttöä, 1 poika) sai tartunnan oman huumeidenkäytön seurauksena. Viidellä potilaalla tartunnan alkuperä jäi epäselväksi. Alustava diagnoosi, joka myöhemmin seurannassa varmistui, oli 12:lle potilaalle (30%) tehty synnytyssairaalan poliklinikkaseurannassa tai neuvolassa. Syy C-hepatiittitilanteen
13 10 selvitykseen heillä oli äidin C-hepatiittitartunta tai huumeiden käyttö. Yhdentoista (28%) ulkomailla syntyneen potilaan C-hepatiitti diagnosoitiin maahantulotarkastuksen yhteydessä. Yhden diagnoosi tehtiin Suomessa epäilyn perusteella (suomalaisella äidillä HBV). Kuudellatoista potilaalla (40%) tartunta todettiin muun lääketieteellisen tutkimuksen yhteydessä. Suomessa syntyneistä 27:sta perinataalisen C-hepatiittitartunnan saaneista lapsista kuusi oli saanut täydellisen B-hepatiittirokotussarjan. Yksi lapsi oli tosin sairauskertomuksen mukaan saanut vain yhden rokoteannoksen. Lisäksi Espanjassa syntynyt lapsi sai Suomessa täyden HBV-rokotussarjan. Muiden potilaan tiedoista ei löytynyt tietoa B-hepatiittirokotuksesta. Laboratoriokokeissa 38 potilaalla C-hepatiittiviruksen vasta-aineet (HCVAb) olivat positiiviset. Kahden potilaan sairauskertomuksessa ei ollut mainintaa HCVAb-määrityksestä, mutta heillä todettiin C-hepatiittiviruksen nukleiinihappoa veressä. HCVNh- tai HCVNh0-määritys oli tehty 24:lle (60%) potilaista (22 positiivisia). Viruksen genotyypit jakautuivat seuraavasti: tyyppi 3a: 12 (36%), tyyppi 1a: 8 (24%), tyyppi 1b: 6 (18%), tyyppi 2b: 4 (12%) sekä tyypit 2a ja 4 molemmat 1 potilas. Lisäksi yhdellä potilaalla todettiin sekä tyyppi 1a että 1b. Seitsemän potilaan kohdalla ei löytynyt mainintaa genotyyppimäärityksen tuloksesta. Potilaista 12:lla (32%) ALAT oli tartunnan toteamishetkellä viitearvojen mukainen, 14 potilaalla (37%) alle kaksi kertaa viitearvojen ylärajan ja 12 potilaalla (32%) yli kaksi kertaa viitearvojen ylärajan. Kahden potilaan tiedoista ei löytynyt mainintaa ALATmittauksesta. Seurannan aikana mitattu potilaan korkein ALAT oli keskimäärin 166 U/l (vaihteluväli U/l). Viidelle potilaalle oli tehty maksabiopsia. Heistä kolmella todettiin normaali maksan parenkyymi, yhdellä parenkyymivaurion jälkeinen muutos ja yhdellä aktiivinen krooninen hepatiitti. Maksabiopsian indikaationa oli kaikilla potilailla maksan parenkyymin tilan selvitys lääkehoidon aloituksen arviota tehtäessä.
14 11 Neljä potilasta sai tutkimusaikana antiviraalista lääkehoitoa (taulukko 5) joka alkoi keskimäärin 9,0 vuoden iässä. Kaikki neljä potilasta hoidettiin interferonimonoterapialla. Kahdella potilaalla ei todettu vastetta antiviraaliselle hoidolle, heistä toisella oli tyypin 1a ja toisella tyypin 2b virusinfektio. Toisen hoito kesti 7 ja toisen 19 kuukautta. Kolmas potilas sai 3 kuukauden mittaisen hoidon. Hänellä todettiin alun perin sekä virustyypin 1a että 1b virusinfektio, mutta ennen toista hoitojaksoa otetuista näytteistä löytyi vain virustyyppi 1b. Neljännellä potilaalla oli virustyypin 1a infektio, johon hän sai 6 kuukauden hoidon. Viruksen määrä veressä laski hoidon seurauksena kolmen logaritmin verran ja seurannassa tilanne on pysynyt vakaana. Hoidon alkamisvuosi Hoitopaikka Lääke Hoitovaste LNS LNS LNS LNS ei vastetta 1 2 ei vastetta Taulukko 5: C-hepatiitin antiviraalinen hoito ja hoitovaste Hoitovaste: 1= Viruksen nukleiinihapon määrä veressä laskenut yli kahden logaritmin verran yli kuuden kuukauden aikana 2=Ennen hoitoa genotyypit 1a ja 1b, hoidon jälkeen enään 1a Seuranta toteutettiin 29:lla (73%) potilaista Lasten ja nuorten sairaalassa Helsingissä. Jorvin sairaalassa seurattiin neljää, Peijas-Rekolan sairaalassa kahta ja Länsi-Uudenmaan aluesairaalassa yhtä potilasta. Loput potilaat kävivät seurannassa useammassa kuin yhdessä HUS-piirin sairaaloista.
15 12 5 Pohdinta Tämän tutkimuksen mukaan B-hepatiittia esiintyy Suomessa eniten maahanmuuttajataustaisten perheiden lapsilla. C-hepatiittia sairastavat lapset ovat sen sijaan yleensä Suomessa syntyneitä ja saaneet tartunnan joko vanhempien tai oman huumeidenkäytön seurauksena. Vastaava epidemiologinen havainto on tehty myös useissa eurooppalaisissa sekä yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa (1, 17, 18, 19, 20, 21, 22) Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään Tartuntatautirekisteriin on HUS-piiristä vuosien aikana ilmoitettu alle 15-vuotiailla lapsilla yhteensä 109 B-hepatiittitartuntaa (50 tyttöä, 59 poikaa) ja 142 C- hepatiittitartuntaa (76 tyttöä, 66 poikaa). Ilmoitetut luvut ovat selvästi suurempia kuin tässä tutkimuksessa HUS-piirin sairaaloiden tietokannoista löydetty potilasaineisto. Osin tämä ero voi selittyä sillä, että kaikki Tartuntatautirekisteriin ilmoitetut potilaat eivät ole käyttäneet erikoissairaanhoidon palveluja, vaan heidän seurantansa on toteutettu perusterveydenhuollon piirissä. Varsinkin C-hepatiittitartuntojen kohdalla ero on kuitenkin huomattava. Tartuntatautirekisteriin on todennäköisesti ilmoitettu positiivisia vasta-ainelöydöksiä, jotka todellisuudessaa olivat peräisin äidiltä saaduista eväsvasta-aineista. C-hepatiitin osalta Tartuntatautirekisteri ei erottele akuuttia ja kroonista muotoa, joten osa ilmoituksista on akuutteja hepatiitteja. On myös mahdollista, että osa C- hepatiittipositiivisista lapsista ei ole koskaan tullut erikoissairaanhoidon arvioon, ja kaikki päihteitä käyttävien perheiden hepatiittia sairastavista lapsista eivät saa tarvitsemiaan palveluja. Lasten B- ja C-hepatiittien kantajuuden selvittäminen on tärkeää sekä infektion hoidon että tartunnan leviämisen eston näkökulmista. Koska B- ja C-hepatiitit ovat tyypillisesti lapsuuiässä oireettomia, infektioiden toteaminen edellyttää niiden etsimistä. Tämän tutkimuksen perusteella maahantulotarkastus on merkittävin yksittäinen seula, joka johtaa erityisesti B- mutta myös merkittävän osan C-hepatiittitartunnoista toteamiseen.
16 13 Vuonna 1993 julkaistussa Sosiaali- ja Terveysministeriön ohjeessa pakolaisten ja maahanmuuttajien terveystarkastusten järjestämisestä (STM 1993) kehotetaan selvittämään vain B-hepatiitti kantajuus, mutta tämä tutkimus osoittaa, että sekä B- että C- hepatiitti kantajuuden kartoitus on tärkeä osa korkean B- ja C-hepatiitti-esiintyvyyden maista Suomeen muuttavien aikuisten ja lasten terveystarkastusta. Synnytykseen liittyvien B- hepatiittitartuntojen pieni määrä viittaa siihen, että suomalaisten äitiysneuvoloiden toteuttama seulonta ja synnytyssairaaloiden toteuttama profylaksi toimii tehokkaasti. Tutkimuksessamme oli kuitenkin kaksi vastasyntynyttä, jotka asianmukaisesta profylaksista huolimatta saivat B- hepatiittitartunnan. Asianmukaisesti rokotetuilla B-hepatiittirokote antaa yli 90% suojan (29), ja käytettävä immunoglobuliini lisää suojaa. Rokotus ei siis ole aukoton ja suojaavien vasta-ainetasojen mittaaminen rokotuksen jälkeen on tärkeää riskiryhmissä. C-hepatiitin osalta tärkein seulontaan johtava anamnestinen tieto on potilaan oma tai äidin suonensisäisten huumeiden käyttö tai sen epäily. Tässä tutkimuksessa perinataalista B-hepatiittitartuntaa esiintyi saman verran tytöillä (n=23) ja pojilla (n=26) kun taas C-hepatiittitartuntoja on selvästi enemmän tytöillä (n=21) kuin pojilla (n=6). Jakauma on yhdenmukainen eurooppalaisen 1787 äiti-lapsiparin C-hepatiittitutkimuksen kanssa, jossa tytöillä oli kaksi kertaa suurempi riski saada perinataalinen tartunta kuin pojilla (10). Samanlainen havainto on tehty myös kahdessa muussa eurooppalaisessa tutkimuksessa (23, 24). Tutkimuksessamme C- hepatiittipotilailla esiintyi eniten genotyyppiä 3a. Toiseksi yleisin genotyyppi oli 1a. Genotyyppijakauma on samanlainen kuin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on aiemmin raportoitu (20, 25, 26, 27). Muualla Euroopassa yleisimmät genotyypit on 1a ja 1b, mutta esimerkiksi Italiassa genotyyppi 3a on viime aikoina yleistynyt ja tyyppi 1b vähentynyt. Nämä muutokset johtunevat huumetartuntojen lisääntymisestä. (28) Suuressa osassa maailman maista B-hepatiittirokotus kuuluu yleiseen
17 14 rokotusohjelmaan, ja se on myös osa WHO:n suosittelemaa EPI-ohjelmaa (Expanded programme on immunization). Suomi on toistaiseksi ollut B- hepatiitin suhteen matalan esiintyvyyden maa, ja kaikkien vastasyntyneiden sijasta rokotusta tarjotaan vain riskiryhmille. Tämä on toiminut toistaiseksi, mutta B- ja C-hepatiittien esiintyvyyttä on jatkossakin seurattava, ja tarvittaessa muutettava rokotuskäytäntöä. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen julkaiseman Rokottajan käsikirjan (29) mukaan maahanmuuttajille on harkittava tapauskohtaisesti B-hepatiittirokotteen tarve. On myös varmistettava, että B-hepatiitin kantajan lähipiiri suojataan B- hepatiittirokotussarjalla. Ruiskuhuumeiden käyttäjät, heidän seksikumppaninsa sekä samassa taloudessa asuville henkilöt rokotetaan. Erityisesti on tärkeää rokottaa ruiskuhuumeita käyttävien vanhempien vastasyntyneet lapset. Päihteiden käyttöön liittyvää kroonista C-hepatiittia sairastavien puutteellinen B-hepatiittisuoja viittaa kuitenkin siihen, että riskiryhmälähtöisesti toteutettu B-hepatiittirokotusstrategia ei tavoita kattavasti kohderyhmiään. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin B-hepatiitin esiintyvyyden vähentyneen alle 19-vuotiailla 3/ :sta 0,34/ :een vuosien 1990 ja 2002 aikana, sen jälkeen kun B- hepatiittirokotus otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan (1). Vain harvoille lapsille aloitettiin tai harkittiin aloitettavaksi antiviraalinen lääkehoito tutkimuksemme ajanjakson aikana, vaikka valtaosalla potilaista ALAT-arvo oli poikkeavan korkea viitaten maksan tulehdusaktiviteettiin. Konservatiiviseen hoitolinjaan on todennäköisesti vaikuttanut hoitomahdollisuuksien vaiheittainen kehittyminen tutkimusjakson aikana, puuttuva yksimielisyys hoidon aloituksen indikaatioista sekä osin puutteellinen näyttö hoidon tehosta suhteessa erityisesti interferonihoitoon liitettyihin haittavaikutuksiin. Muissa tutkimuksissa interferonilla hoidetuista B-hepatiittia sairastavista lapsista hoitovaste on todettu prosentilla, C-hepatiittia sairastavista lapsista prosentilla (2, 11, 12, 13, 21, 30, 31, 32, 33, 34, 35, 36, 37). Lamivudiinilla hoidetuista B- hepatiittia sairastavista lapsista hoitovaste on todettu prosentilla (2,
18 15 21, 33, 38). Pegyloidun interferonin ja ribaviriinin yhdistelmähoidolla saavutettiin 39-90% hoitovaste C-hepatiittia sairastavilla lapsilla (12, 34). Eri tutkimusten välillä on suuria eroja hoitovasteissa. Nämä selittyvät viruskantojen vaihtelevilla herkkyyksillä maasta ja genotyypistä riippuen. C-hepatiitin osalta tiedetään, että genotyypit 3 ja 2 reagoivat hoidolle parhaiten ja genotyyppi 1 ja 4 huonoimmin (12, 34). Tutkimuksemme on retrospektiivinen ja perustuu sairauskertomustietoihin, jonka vuoksi tieto kaikkien HUS-piirissä todettujen kroonista B- tai C- hepatiittia sairastavien lasten tilanteesta ei ole kattava. Näistä rajoitteista huolimatta on ilmeistä, että raskaudenaikaisia ja maahanmuuttajaseulontoja lukuunottamatta lasten B- ja C-hepatiitin tutkimus- ja hoitokäytönnöissä on huomattavaa sairaanhoitopiirin sisäistä vaihtelua. On myös epäselvää millä perustein perusterveydenhuollossa todetut B- ja C hepatiittitartunnat päätyvät erikoissairaanhoidon seurantaan. Edelleen erikoissairaanhoidossa puuttuvien laboratoriomääritysten, kuten ALAT- ja virusten nukleiinihappomääritysten perusteella vaikuttaa siltä, että hepatiittien kliinisen seurannan tavoitteet ovat erikoissairaanhoidossa huonosti selvillä. Tutkimuksemme perusteella HUS-piirin tai laajemmin koko Suomen Käypä hoito -tyyppinen suositus lasten B- ja C-hepatiitin seulontakäytönnöistä, kliinisestä seurannasta ja hoidon aloituksen indikaatioista on tarpeen.
19 16 Lähteet 1) Slowik M.K, Jhaveri R: Hepatitis B and C Viruses in Infants and Young Children. Seminars in Pediatric Infectious Diseases. 2005;16(4): ) Vesikari T, Helminen M: Lasten hepatiitit, kirjassa: Ruuskanen O, Peltola H, Vesikari T: Lasten infektiosairaudet. Gummerus Kirjapaino Oy ISBN ) Huovinen P, Meri S, Peltola H, Vaara M, Vaheri A, Valtonen V. (toim.): Mikrobiologia ja infektiosairaudet. Kustannus oy Duodecim ISBN ) Pembrey L, Newell M-L, Tovo P-A: Antenatal hepatitis C virus screening and management of infected women and their children: policies in Europe. European Journal of Pediatrics 1999;158: ) Leinikki P, Eskola J: Äitiysneuvolan infektioseulonta. Duodecim 2000;116(8): ) Paavonen J, Heinonen P: Infektiot ja raskaus. Duodecim 1998;114(21):2260 7) I.E. Gjørup, P. Skinhøj, B. Böttiger, A.-M. Plesner: Changing epidemiology of HBV infection in Danish children. Journal of Infection 2003;47: ) Newell ML, Thorne C, Pembrey L, Nicoll A, Goldberg D, Peckham C: Antenatal screening for hepatitis B infection and syphilis in the UK. British Journal of Obstetrics & Gynaecology 1999;106(1): ) Shepard C.W, Finelli L, Fiore A.E, Bell B.P: Epidemiology of Hepatitis B and Hepatitis B Virus Infection in United States Children. The Pediatric
20 17 Infectious Disease Journal 2005;24: ) European Paediatric Hepatitis C Virus Network: A Significant Sex- but Not Elective Cesarean Section- Effect on Mother-to-child Transmission of Hepatitis C Virus Infection. The Journal of Infectious Diseases 2005;192: ) Heller S, Valencia-Mayoral P: Treatment of Viral Hepatitis in Children. Archive of Medical Research 2007;38: ) Jara P, Hierro L, de la Vega A, ym.: Efficacy and safety of peginterferon-alpha2b and ribavirin combination therapy in children with chronic hepatitis C infection. Pediatric Infectious Disease Journal 2008;27(2): ) Iorio R, Giannattasio A, Cirillo F, D Alessandro L, Vegnente A: Long- Term Outcome in Children with Chronic Hepatitis B: A 24-Year Observation Period. Clinical Infectious Diseases 2007;45: ) Bortolotti F, Jara P, Crivellaro C, ym.: Outcome of chronic hepatitis B in Caucasian children during a 20-year observation period. Journal of Hepatology 1998;29: ) Mäki T, Krusius T: Verivalmisteiden mikrobiturvallisuus. Duodecim 2004;120: ) Färkkilä M: C- ja B-hepatiitin uudet hoitolinjat. Suomen lääkärilehti 2005;60(12-13): ) Lok A.S, McMahon B.J: Chronic Hepatitis B. Hepatology 2007;45:
21 18 18) Jonas M.M, Little N.R, Gardner S.D: Long-term lamivudine treatment of children with chronic hepatitis B: durability of therapeutic responses and safety. Journal of Viral Hepatitis 2008;15: ) Hollander A, Glaumann H, Weiland O: Histological Findings, Genotype Distribution and Percentage of Patients Fulfilling the Treatment Criteria Among Patients with Chronic Hepatitis C Virus Infection in a Single Swedish Centre. Scandinavian Journal of Gastroenterology 2004;39(2): ) Bell H, Hellum K, Harthug S, ym.: Prevalence of hepatitis C genotypes among patients with chronic hepatitis C in Norway. Construct Group: Scandinavian Journal of Infectious Diseases 1996;28(4): ) Lindh M, Uhnoo I, Blackberg J, ym.: Treatment of chronic hepatitis B infection: an update of Swedish recommendations. Scandinavian Journal of Infectious Diseases 2008; 40(6-7): ) Soderstrom A, Lindh M, Eriksson K, ym.: Chronic hepatitis B in children in Gothenburg, Sweden. Scandinavian Journal of Infectious Diseases 1999;31(2): ) Bortolotti F, Verucchi G, Camma C, ym.: Long-term course of chronic hepatitis C in children: from viral clearance to end-stage liver disease. Gastroenterology 2008;134(7): ) Bortolotti F, Iorio R, Resti M, ym.: Epidemiological profile of 806 Italian children with hepatitis C virus infection over a 15-year period. Journal of Hepatology 2007;46(5): ) Westin J, Lindh M, Lagging LM, Norkrans G, Wejstal R: Chronic hepatitis C in Sweden: genotype distribution over time in different
22 19 epidemiological settings. Scandinavian Journal of Infectious Diseases 1999;31(4): ) Pohjanpelto P, Lappalainen M, Widell A, Asikainen K, Paunio M. Hepatitis C genotypes in Finland determined by RFLP. Clin Diagn Virol 1996; ) Lappalainen M, Chen RW, Maunula L, von Bonsdorff C-H, Plyusnin A, Vaheri A. Molecular epidemiology of viral pathogens and tracing of transmission routes: hepatitis-, calici- and hantaviruses. J Clin Virol 2001;21: ) Bortolotti F, Resti M, Marcellini M, ym.: Hepatitis C virus (HCV) genotypes in 373 Italian children with HCV infection: changing distribution and correlation with clinical features and outcome. Gut 2005;54(6): ) Nohynek H, Hulkko T, Rapola S, Strömberg N, Kilpi T: Rokottajan käsikirja Kustannus Oy Duodecim 30) Choe B-H, Lee J.H, Jang Y.C, ym.: Long-term Therapeutic Efficacy of Lamivudine Compared With Interferon-a in Children with Chronic Hepatitis B: The Younger the Better. Journal of Pediatric Gastroenterology and Nutrition 2007;44: ) Krogsgaard K, Christensen E, Bindslev N, Schalm S, Andersen P.K, Ring-Larsen H and the European Concerted Action on Viral Hepatitis (Eurohep): Relation between treatment efficacy and cumulative dose of alpha interferon in chronic hepatitis B. Journal of Hepatology 1996;25: ) Ruiz-Moreno M, Camps T, Jimenez J, ym.:factors predictive of response to interferon therapy in children with chronic hepatitis B. Journal
23 20 of Hepatology 1995;22: ) Price N, Boxall EH: Treatment of children persistently infected with hepatitis B virus: seroconversion or suppression. Journal of Antimicrobial Chemotherapy. 2007;60(6): ) Wirth S, Pieper-Boustani H, Lang T, ym.: Peginterferon alfa-2b plus ribavirin treatment in children and adolescents with chronic hepatitis C. Hepatology 2005;41(5): ) Baker R.D, Dee D, Baker S.S: Response to Pegylaited Interferon α-2b and Ribavirin in Children With Chronic Hepatitis C. Journal of clinical hepatology 2007;41: ) Chongsrisawat V, Poovorawan Y: Management of chronic hepatitis B and C virus infections. Indian Journal of Pediatrics. 2002;69(2): ) Matsuoka S, Mori K, Nakano O, ym.: Efficacy of interferons in treating children with chronic hepatitis C. European Journal of Pediatrics 1997;156(9): ) Jonas M.M, Kelley D.A, Mizerski J, ym.: Clinical Trial of Lamivudine in Children with Chronic Hepatitis B. N Engl J Med 2002;346:
Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola
Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia
LisätiedotLasten krooniset B- ja C-hepatiitit Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 1995 2011
Lasten krooniset B- ja C-hepatiitit Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 1995 2011 Laura Ojanperä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Huhtikuu 2014 Tampereen
LisätiedotHIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?
HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? Maija Rummukainen Infektioylilääkäri 29.9.2016 Virus HAV HBV HCV HDV HEV Suku Pikorna Hepdna Flavi Deltaviridae Hepeviridae Tyyppi
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotTerveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016
Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain
LisätiedotBCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006
BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja
LisätiedotLASTEN B- ja C-HEPATIITTI KYS:N ERVA-ALUEELLA VUOSINA 2000 2012
LASTEN B- ja C-HEPATIITTI KYS:N ERVA-ALUEELLA VUOSINA 2000 2012 Jenna Kärkkäinen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta lääketieteen laitos / oppiaine maaliskuu
LisätiedotKatsaus infektiotauteihin
Katsaus infektiotauteihin Terveysneuvontapäivät Espoo, Leppävaara 1.11.212 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 26/4/212 TNP / H. B-K 1 Hiv-tartunnat Suomessa
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
Lisätiedotarvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina.
Hyväksymispäivä Arvosana arvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty/Section Laitos Institution
LisätiedotRuiskuhuumeet ja tartuntataudit
Matalan kynnyksen terveysneuvonta: iso apu pienin panoksin Päihdelääketieteen luentosarja torstailuento 8.4.2010 Henrikki Brummer-Korvenkontio HIV-laboratorio / TART Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 8/4/2010
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET
TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori
LisätiedotPro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA. Karoliina Ljungberg
Pro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA Karoliina Ljungberg 16.04.2009 Ohjaajat: Ari Venäläinen, Jouni Räisänen
LisätiedotTyön laji Arbetets art Level Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos Institution Department Tekijä Författare Author Työn nimi Arbetets titel Title Oppiaine Läroämne Subject Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month
LisätiedotAjankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia
Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Terveysneuvontapäivät Hämeenlinna 3.10.2014 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö 01/14/2009 Esityksen
LisätiedotHepatiitti B hiljaa etenevä sairaus
Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti
LisätiedotHepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa
Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen
LisätiedotVeren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma
Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö Esa Rintala 29.3.2017 Hepatiittitapaukset VSSHP:n alueella 160 140 146 Hepatiitit, VSSHP
LisätiedotVERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ
VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan
LisätiedotSairaalahygienia 18.03.2014
Sairaalahygienia 18.03.2014 1(5) VERIALTISTUSTEN ARVIOINTI Työperäisen veritartuntavaaran muodostavat hepatiitti-b ja C virukset (HBV ja HCV) sekä HI-virus. Tartunnan voi saada verisen terävän esineen
LisätiedotKoht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa
Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos
LisätiedotOpiskelijan rokotukset Taneli Puumalainen
Opiskelijan rokotukset 19.9.2017 Taneli Puumalainen 1 https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/eri-ryhmien-rokotukset/opiskelijoiden-rokotukset Opiskelijan rokotukset Kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä
LisätiedotBCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos
BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotKatariina Salminen HUS infektiosairauksien OHJAUS. klinikka HCV-POTILAAN HOITO JA
HCV-POTILAAN HOITO JA OHJAUS Katariina Salminen 21.9.2011 HUS infektiosairauksien klinikka ESIMERKKI 1 ESIMERKKI 1-32v nainen, heroiinia käyttänyt 7v, välillä myös Subutexia -HIV 3/01 se C-hepatiitti C
LisätiedotSurveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland
Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register
LisätiedotAika/Datum Month and year Kesäkuu 2012
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen
LisätiedotTuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija
Tuberkuloosi maahanmuuttajilla Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Sidonnaisuudet Apurahat Hengityssairauksien tutkimussäätiö Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen säätiö Tampereen
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotKontaminoituneelle limakalvolle tai sidekalvolle ensiapu on runsas huuhtelu.
JENNI AHTIKALLIO, JULIA ETELÄVUORI, HANNA RONNI VERITAPATURMATOIMINTAOHJE HOITOTYÖN OPISKELIJALLE Mikäli sinulle on sattunut neulanpistotapaturma tai potilaan verta on joutunut haavaiselle iholle, ENSIAPU
LisätiedotB-hepatiitin kantajan raskaus
TEEMA HEPATOLOGIA KATSAUS Martti Färkkilä ja Aila Tiitinen B-hepatiitin kantajan raskaus Suomessa ei seulota hedelmällisessä iässä olevilta naisilta virushepatiitteja, mutta äitiysneuvolat tarjoavat kaikille
LisätiedotKoulutussairaalat ja kouluttajat:
2009 11 INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: Prof. Ville Valtonen KLL/Infektiosairauksien yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 73894, ville.valtonen@hus.fi Tavoitteet Infektiosairauksien
LisätiedotOlysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti
Lisätiedot3 Rokotukset Suomalainen kansallinen rokotusohjelma Kurkkumätä- ja jäykkäkouristus tehosterokotteet 34
Rokotukset.10 Suomalainen kansallinen rokotusohjelma 2.20 Kurkkumätä- ja jäykkäkouristus tehosterokotteet 4 . Rokotukset.10 Suomalainen kansallinen rokotusohjelma Nina Strömberg Kaikille lapsille tarjottava
LisätiedotB- ja C-hepatiitin lääkehoito. Martti Färkkilä
Hepatologia B- ja C-hepatiitin lääkehoito Martti Färkkilä B- ja C-hepatiitti ovat maailmanlaajuisesti tärkeimmät maksasyöpää aiheuttavat tekijät. Jälkimmäinen on noussut Yhdysvalloissa merkittävimmäksi
LisätiedotHiv ja hepatiitit Suomessa
Hiv ja hepatiitit Suomessa Karjalan XII Lääketiedepäivät Petroskoi 14.6.2012 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Hiv-tartunnat Suomessa TTR -Yhteensä 2952 tartuntaa -69 % tartunnoista suomalaisilla
LisätiedotC-HEPATIITIN HOITO KÄYTÄNNÖSSÄ
C-HEPATIITIN HOITO KÄYTÄNNÖSSÄ 5.10.2017 Sh Tuula Halonen HUS, Vatsakeskus, Gaspkl HOITOON HAKEUTUMINEN Hoidon indikaatioksi riittää, että HCV-PCR on positiivinen Vasta-aiheita hoidolle: Iv-huumeiden käyttö
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotKatsaus korruption vaikutuksesta Venäjän alueelliseen talouskasvuun ja suoriin ulkomaisiin investointeihin
INSTITUUTIOTTALOUSKASVUNEDELLYTYKSENÄ KatsauskorruptionvaikutuksestaVenäjänalueelliseentalouskasvuunjasuoriin ulkomaisiininvestointeihin2000 2010 AshekMohamedTarikHossain HelsinginYliopisto Valtiotieteellinentiedekunta
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotMaailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan
Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Pro gradu -tutkielma 31.1.2012 Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian,
LisätiedotHiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus
Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan
LisätiedotHIV/HCV -koinfektio. 11.2.2015 Matti Ristola
HIV/HCV -koinfektio 11.2.2015 Matti Ristola HCV-hoidon tavoite HCV:n pysyvä hävittäminen HCVNh ei ole mitattavissa 12 (24) viikkoa hoidon päättymisestä Onnistunut hoito ei suojaa uudelta HCVtartunnalta
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotTiesitkö tämän. Tietoa C-hepatiitista
Tiesitkö tämän C:stä? Tietoa C-hepatiitista Suomessa ARVIOIDAAN OLEVAN NOIN 26 000 HENKILÖÄ, jotka sairastavat kroonista c-hepatiittia 22 Et ole yksin. C-hepatiitti on ikävä sairaus, mutta on monia ihmisiä
Lisätiedot, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Entecavir STADA 0,5 mg ja 1 mg kalvopäällysteiset tabletit 14.6.2016, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Entecavir Stada 0,5 mg kalvopäällysteiset
LisätiedotLuonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia
Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Tapauksina Reino Tuokko ja Helsingin Sanomat 1960-luvulla Ahto Apajalahti Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen ja Pohjoismaiden historia Pro
LisätiedotHIV ja hepatiitti C Dos.Matti Ristola HYKS Infektiosairaudet
HIV ja hepatiitti C 1.2.2018 Dos.Matti Ristola HYKS Infektiosairaudet Sidonnaisuudet Asiantuntija- ja luentopalkkioita: Abbvie, Gilead, MSD, Bristol-Myers Squibb, GSK/Viiv, Janssen THL:n HIV/Hepatiitti
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotKÄYPÄ HOITO. C-hepatiitin hoito. Martti Färkkilä
KÄYPÄ HOITO C-hepatiitin hoito Martti Färkkilä C-hepatiitti on noussut nopeasti Suomessa, kuten muissakin länsimaissa, tärkeimmäksi kroonisten maksasairauksien aiheuttajaksi. Tämä johtuu lähinnä suonensisäisten
LisätiedotC-hepatiitin hoitomahdollisuudet terveysneuvonnassa
14.12.2018 C-hepatiitin hoitomahdollisuudet terveysneuvonnassa Outi Kuikanmäki 12.11.2018 Aktiivihuumeidenkäyttäjät C- hepatiitin levittäjinä 75 %:lla huumeiden käyttäjistä arvioidaan olevan C-hepatiitti
Lisätiedot(katso veritapaturmailmoitus pikaohje) VERITAPATURMAN PIKAOHJE TARKENNETUT TOIMINTAOHJEET TYÖPERÄISEN VERIALTISTUKSEN TAPAHDUTTUA
1 (5) VERITAPATURMAN PIKAOHJE (katso veritapaturmailmoitus pikaohje) TARKENNETUT TOIMINTAOHJEET TYÖPERÄISEN VERIALTISTUKSEN TAPAHDUTTUA (Hepatiitti B, Hepatiitti C ja HIV) Tartuntatapa Ohje koskee altistustilanteita,
LisätiedotSelainpelien pelimoottorit
Selainpelien pelimoottorit Teemu Salminen Helsinki 28.10.2017 Seminaaritutkielma Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytiede ! 1 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta
LisätiedotHiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät
Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito
LisätiedotHiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin
Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin LK Kanerva Rautila, ei sidonnaisuuksia Ohjaajat: LL Paula Tiittala, LT Pia Kivelä, Dos. Matti Ristola
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013
Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon
LisätiedotTutkimus odottaville äideille.
Tutkimus odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus toteuttaa paikkakunnallasi tutkimuksen, jolla selvitetään kuinka tehokkaasti yleisesti käytössä olevan dtap-
LisätiedotPikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL
Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Rokotuskattavuus tarkoittaa: ROKOTUSTIEDOT! ROKOTETUT KOKO VÄESTÖ VÄESTÖN TIEDOT! Rokotuskattavuutta
LisätiedotLepakkorabiestutkimus
Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä
LisätiedotHELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI
HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) HELSINGIN JA UUDENMAAN N SAIRAALOIHIN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUUN TULEVIEN OPISKELIJOIDEN ISTUS TARTUNTATAUDEISTA JA ROKOTUKSISTA Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki
LisätiedotPILOTTIPROJEKTI C-HEPATIITIN HOITO KORVAUSHOITOPOLIKLINIKALLA. Kaisa Kuurne Ylilääkäri Helsingin päihdepalvelut
PILOTTIPROJEKTI C-HEPATIITIN HOITO KORVAUSHOITOPOLIKLINIKALLA Kaisa Kuurne Ylilääkäri Helsingin päihdepalvelut 8.3.2019 8.3.2019 KUURNE 2 PILOTIN TAUSTAA STM C-hepatiitti strategia XI/16 Pilotin suunnittelu
LisätiedotTyöperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
LisätiedotUusia lääkkeitä kroonisen C-hepatiitin hoitoon
Lääkeinfo Martti Färkkilä Professori, ylilääkäri Helsingin Yliopisto, kliininen laitos, HYKS, medisiininen tulosyksikkö, gastroenterologian klinikka martti.farkkila@hus.fi Uusia lääkkeitä kroonisen C-hepatiitin
Lisätiedot! #! %! & #!!!!! ()) +
! #! %! & #!!!!! ()) + Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Humanistinen tiedekunta Laitos Institution Department Taiteiden tutkimuksen laitos Tekijä Författare Author Matti Pesonen Työn nimi Arbetets
LisätiedotPAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään
PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Koulutuspäivä ja verkostotapaaminen Biomedicum 7.11.2014 J. Moring 1 Muutoksen tarve Suomi ja muut maat Viime vuosien kehitys 15.10.2014
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotKANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
LisätiedotRhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana
RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.
LisätiedotTorjuntatoimet hepatiitti A -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje
SUOSITUS -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 116) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 3 2012 Suositus 3/2012 -tapauksen
LisätiedotPuutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS
Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan jatko Ahvenanmaalla vuosina 2011 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 1 2011 1 PUUTIAISAIVOTULEHDUSROKOTUSKAMPANJAN
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotVeritapaturmat. V-J Anttila infektiolääkäri, osastonylilääkäri HYKS Infektioidentorjuntayksikkö
Veritapaturmat V-J Anttila infektiolääkäri, osastonylilääkäri HYKS Infektioidentorjuntayksikkö 14.11.2017 14.11.2017 1 Veritapaturmat Veritapaturmia tapahtuu terveydenhuoltotyössä poliiseille ja vartijoille
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotVirukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013
Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten
LisätiedotVERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET
VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä
LisätiedotTestataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille
Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä
LisätiedotKilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014
Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotVERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS.
VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS. 2009 1 1 1 1 Esityksen sisältö Yleistä Veripalvelusta Verenluovutus ja verivalmisteet 2 2 2 2 Veripalvelu lyhyesti 550 työntekijää 17 toimipaikkaa ja liikkuva veripalvelu
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotLukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.
HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA
TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA Tärkeitä Truvada -valmisteen turvallisuustietoja lääkkeen määrääjille altistusta edeltävän estohoidon (Pre-exposure Prophylaxis, PrEP) käyttöaiheessa Truvada (emtrisitabiini/tenofoviiridisoproksiilifumaraatti)
LisätiedotTHL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013
Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,
LisätiedotHepatiitti B ja HIV. Jussi Sutinen 03.02.2011
Hepatiitti B ja HIV ko-infektio Jussi Sutinen 03.02.2011 HBV-potilaan tutkimuksia HBcAb ja HBsAg (18.50 ) Sairastettu? Jäikö kantajaksi? (Okkultti HBV...) HBeAg ja HBeAb (34 ) Aktiivinen tauti? precore
LisätiedotTuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa
Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina
LisätiedotPolttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL
Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja 1995-2017 Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL Valtakunnalliset tartuntatautipäivät 13.11.2017 Sidonnaisuudet viimeisen kahden vuoden
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotYK: vuosituhattavoitteet
YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut
LisätiedotLuonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä
Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2007 Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskoslapsen vanhemmille,
LisätiedotSAIRAANHOITAJA MAINI EKLUND
SAIRAANHOITAJA MAINI EKLUND Helsingin vastaanottokeskus on transitkeskus, josta asiakkaat siirtyvät eteenpäin muualle Suomeen ns. odotusajan vastaanottokeskuksiin Transitkeskuksessa ollaan yleensä muutamia
LisätiedotExviera-valmisteen (dasabuviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775993/2014 Exviera-valmisteen (dasabuviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Exviera-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että
LisätiedotC-hepatiitin hoito: miten ja milloin?
Martti Färkkilä KATSAUS C-hepatiitin hoito: miten ja milloin? C-hepatiittiviruksen (HCV) löytämisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Kyseessä on flaviviruksiin kuuluva RNA-virus, joka leviää veren
LisätiedotLaura Mainio, Henriikka Tiensuu & Heini Turtinen RASKAUDENAIKAISISSA INFEKTIOSEULONNOISSA 2005 2009 TODETTUJEN INFEKTIOIDEN HOIDON TOTEUTUMINEN
Laura Mainio, Henriikka Tiensuu & Heini Turtinen RASKAUDENAIKAISISSA INFEKTIOSEULONNOISSA 2005 2009 TODETTUJEN INFEKTIOIDEN HOIDON TOTEUTUMINEN RASKAUDENAIKAISISSA INFEKTIOSEULONNOISSA 2005 2009 TODETTUJEN
Lisätiedoton veressä. -HEPATIITTI
on veressä. -HEPATIITTI 1 Lukijalle... 3 C-hepatiitti; mikä se on?... 4 Miten C-hepatiitti tarttuu?... 5 Miten ehkäistä tartunta?... 6 Miten C-hepatiitti oireilee?... 7 Miten C-hepatiitti todetaan?...
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotHIV-positiivisen naisen raskauden aikainen antiretroviraalihoito. Inka Aho Infektiolääkäri
HIV-positiivisen naisen raskauden aikainen antiretroviraalihoito Inka Aho Infektiolääkäri 31.1.2019 SIDONNAISUUDET LL, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HYKS, Tulehduskeskus, Infektiosairauksien
LisätiedotESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS
ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,
Lisätiedot