E N O N K I R K O N K Y L Ä N A S E M A K A A V A N U U D I S T A M I N E N

Transkriptio

1 Työ nro.. KAUPUNKRAKENNEPVELUT, YHDYSKUNTASUUNNTTELU, KAAVOTUS E N O N K R K O N K Y L Ä N A S E M A K A A V A N U U D S T A M N E N K A A V A S E L O S T U S L U O N N O S KÄSTTELYVAHEET Virilltulo.. KrakLK Kaavahdotus nähtävillä KH KV Lainvoima Blomkartta

2 ENON KRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN UUDSTUS Asmakaava kosk Jonsuun kaupungin Enon () kaupunginosan korttlita -, -, -, - skä virkistys-, loma- ja matkailu-, liiknn, rityis-, vsi- ja katualuita skä Louhiojan () kaupunginosan liiknnaluidn asmakaavan muutos. Asmakaavan muutokslla muodostuu Enon () kaupunginosan korttlit -, -, -, -, -, -, -,, -, -, -,, ja - skä virkistys-, liiknn-, rityis-, suojlu-, maa- ja mtsätalous- skä vsi- ja katualuita. Samalla muuttaan Louhiojan kaupunginosan rajausta. Enon () kaupunginosan korttlit,,,,,,,,,,, ja poistuvat. Uudt korttlit -. Kaavoitusohjlman työ nro. Jonsuu.. Suunnittlualun rajaus Kaavoituspäällikkö Juha-Pkka Vartiainn

3 Sisällys TVSTELMÄ LÄHTÖKOHDAT. SELVTYS SUUNNTTELUUEEN OLOSTA.. Alun yliskuvaus.. Västö.. Luonnonympäristö.. Raknnttu ympäristö.. Maaprä.. Maanomistus. SUUNNTTELUTLANNE.. Kaava-alutta koskvat suunnitlmat, päätökst ja slvitykst ASEMAKAAVAN SUUNNTTELUN TVE JA TAVOTTEET. LÄHTÖKOHTA-ANESTON ANTAMAT TAVOTTEET.. Suunnittlutilantsta johdtut tavoittt. TAVOTTEDEN TKENTUMNEN SUUNNTTELUN AKANA VAHTOEHDOT ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU. KAAVATKASUN KUVAUS JA YLESPERUSTELUT.. Korttlialut.. Muut alut. KAAVAN VAKUTUKSET.. Vaikutukst raknnttuun ympäristöön.. Vaikutukst luonnonympäristöön.. Yritysvaikutustn arviointi.. Muut vaikutukst.. YMPÄRSTÖN HÄRÖTEKJÄT TOTEUTUS SUUNNTTELUVAHEET TLASTOLOMAKE (lisätään lopullisn slostuksn) HANKEKORTT (lisätään lopullisn slostuksn) LTTEET. Asmakaavamuutoksn luonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitlma... Yhtnvto virilltulovaihn lausunnoista ja milipitistä skä kaavoituksn vastint OHESANESTO. Hulvsitarkastlu, FSG. Liiknntarkastlu, FCG. Asmansudun luontoslvitys, Pöyry. Liiknnturvallisuussuunnitlma,

4 TVSTELMÄ Asmakaavan muutoksn prustlut Asmakaavamuutos on lähtnyt liikkll kaupungin aloittsta marraskuussa. Enon kirkonkylän asmakaava on vanhntunut, totutumaton ja monlta kohdin muutnkin korjaamisn tassa. Pohjakartta ja asmakaava on myös tarv muuttaa digitaalisn muotoon. Koulukskuksn ja Kauatin välisll alull on laadittu suunnitlma hulvsin johtamisksi ja tämä aihuttaa jonkin vrran muutoksia aluvarauksiin. Yksityisiltä maanomistajilta on tullut toivita käyttötarkoituksn muutoksill ja tonttin laajntamisill. Tonttin vuokraalut ivät vastaa kaikilta osin nautintaa. Rajat on syytä saada kaavakartalla kohdalln vuokramistn oikusturvan näkökulmasta. Totutumattomat asmakaava-alut päivittään ja thdään tallist muut muutokst alurajauksiin ja käyttötarkoituksiin. Voimassa olvan asmakaavan mrkinnät ja määräykst ovat vanhntunita. N on syytä muuttaa vastaamaan parmmin nykyisin käytössä olvia mrkintöjä ja määräyksiä. Enon kirkonkylän alulla on paljon arvokasta raknnttua kulttuuriympäristöä. Asmakaavatyön yhtydssä ratkaistaan raknntun kulttuuriympäristön suojlu skä mrkitään kaavaan muinaismuistokohtt. UPM Kymmn Oyj myi Pahvithtaan alun yksityisll. Alun maakäyttöön on tulossa mrkittäviä muutoksia. Suurin osa alusta tul luonnonsuojlualuksi Mtso-ohjlmassa. Osall Pilisjon rantaalutta osoittaan rillispintaloalu, katuyhtys ja vnvalkamaalut. Kaavaprosssi Maankäyttö- ja raknnuslain :n mukainn ilmoitus asmakaavan virilltulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslhdissä.. ja osallistumis- ja arviointisuunnitlma pidttiin nähtävillä..... Asmakaavaluonnos pidtään nähtävillä ja siitä pyydtään tallist lausunnot. Asmakaavaluonnos sitllään ylisötilaisuudssa Enon palvlupistllä. Ylisötilaisuudsta kuuluttaan kaupungin ilmoituslhdissä. Totuttaminn Pahvithtaan alulla Pilisjon rannassa sijaitsvin rillispintalojn korttlialuidn totutukssta ja kunnallistkniikan rakntamissta vastaa alun maanomistaja. Muutoin kaavan totutus on kaupungin vastuulla. Asmakaavaluonnos, liit

5 Liit, / AHVENSE : VU a jä-.. M NTE : : : LT M ajo ET LV LV : KTONKTE sa : SL : : : ET M : W : SL ajo : sr- SL s- KTON KTE ajo sr- r p SL : p sr- : M : ajo sr- PA Sahalahti : E NT HTAA HVTE ajo aj o nt i ht aa TV =. it Pa hv t : sr- sr- EV : sr- =. : : : =. : =. sr- : UNTE ENSU ti JO ENO- LR an : ar : E AANT TEHT PAHV : va an : ur : : ik EV : ET H : lh : EV M : M : W : /x W : W y Ka OLKU VANP KANA : : =. Y : ' : : Ka W : RANTUSTO : =. TE O ST PU : : : JA KU Sulk uti E : : : ti NT KE U LK : to OS PO LO : O ja : : OkTu ja NKU JA TE n K t iolk KU sk ko o li K OL NTE SP KO PT ONKOSKE KTM ti sk n on ko u Ka ltim o lk TSÄ SA t i n sk o sk a p a a PUROKYLÄNTE S Purokylänt i TE sp ME is Pu : RP KO ko : : HLPUSTO it i P it Aa llo AA LLONR nr an ta ANTA Pilisjoki Ko ST k u : : to : : is : : : SOPUSTO KO : Pu ti : PU A : LK = R un id il a : U AD PL : Ko E NT : : PO LADUNPUSTO : : : : : : TE U il ti u n aj o : a id RP : : l Ko VANONTE TSÄ ME POLK : E KO L NT DU LA KO u lk ip o lk u p o LKU u n O id NP L a ADU : : a o ti RP VV SO T : Ko : RU TELJ nt o h E R u HOT O O : TE HO RU : o ti : : ra ANTAj o OR l ti oh : : Ma a ja v Ru : : : : : : JA MA E E VAT NT : TA RA : : E : TA RA T MO : SKE : T MO E : NKO MO : : ANTA RUO : RR n ta ra PAULUSTO KT n ta li ra Kö avo o ri TEENPUSTO : : VHTUSTO : Ru : ANTA KATU : SOPUSTO LR - KÖ : : : : T : KORPPUSTO A METSÄPUSTO : : : : bp : : : TE NE RN =. : r p VÄYLÄTE VANUSTO TE VPUPUSTO RN ti : : : : l n : : =. NE R in : : A NT : YL : : : : : : =. RA E NE bp : UR AH ti n R in TE : r p r p : : : : : RN : : : o ti OT Ah : : : : : VANONPUSTO E AH : : : : : : : : : o ti OT : : : : : : : : : : Ah. : : : : :. : KK AN ti ar : : bp : : : : TA NTE : PL- AN nta SKJA urira UR OH Ankk ENLA KO SK nt i sk ija n la nn : : SAASPUSTO Ko sk i : E P : : W KENTE : : SAASKOS KUOHUPUSTO RT NA N PE P : KU a jo : : : : TE i NN a rt PE n n i U a kt POLK nt : SO ra : hu kt uo kt kt : PTEPUSTO : : bp : K : u ja o lk ku KA lo p u ON M LT Sa h KE S KO KUUSPUSTO E NT kp kp A kp o UJ... : u UK KÄPYPUSTO.. : : : Vain ionti OH : TEENTE : : K LV KU : kp r p r p r p : kp =. HAVUPUSTO : TY bp Taipalnt i =. : E : : NT : KÄR JA =. : : =. : : KORPTE KU VÄLS r p r p TY TO OL n ti HU ET Ka ja ä ri ku ls k lt o Ka : ti up pa uo : : Vä W TE H PL- TE PA KAUP : : : : o =. : : : TY av K : ÄRN : TE VR it i : : V ir VAKA : LÄÄK KANA bp : : n ti ä ri : äk : Lä : U u OLK lk SKP k ip o KO o s K bp : : bp /t : : sk- : sk- : : K W on : RANTUSTO y : =. Y n ka sk- a awv im t sr- t al E RA kt NT aj o sm AVA : : KANAVUSTO KAN : AK n ti : va na ajo V =. : u LKU o lk n p o NPO v a ajva n a KANA : x aj o : + : VU /

6 Liit, / : M : : : : : NTE UMAH : a : : : ENONT : E Sahalahti : : : : sr- =. =. sr- ti E AANT : =. ajo En on ajo : TEHT PAHV ET : M : VLPUSTO ET EV MU : E OT RT : EV : aj o a : : jä- :.. JU VU : : : RYSÄPUSTO ENO p : SL ONKPUSTO W : LT W : SL SL : : M : SLTUSTO : SLTUSTKKO W KOLJOLANPUSTO sk A UJ NK SE U OLK TNP o av avo KNDANTE LK avo EGYP AU avo avo da nv K in NA Na hk HKUR ur in NKU ku ja JA E NT PA HO t i LÄ NVÄY KNDA : : - TE KO LT : : : aj o p ENONTE nti NTE Kirkkoti ila Ylä pa EH : : : ajo an sk äy lä sk sk op avo H x TORNTE To rn iti : : avo U POLK TN EGYP lk u : po ti n n ti yp da Eg in K OTE p KRKK - - ko ti Ki rk LÄ ÄY PPLA YLÄ YO =. NV DA TE LPA =. : AKR : KN LÄNTE PUROKY : : HLPUSTO : EN a : ESKONPUSTO LT : ajo =. : ajo : =. YU : E UTE ENONRNTEENPUSTO HJ RNN TE ti ENONMÄENPUSTO n LTMON on rin KA ENON rju : Ha tim /t : : : MU : : : : : : : : +t - : to : is Pu LKU : ja : o is Pu k u E OT ST PU ti UJA OK ST to av : PU E : : : KT : : : : : E OT ST PU : : : OPO : lku : io po : : : r p r p r p OHJAN : MY LUHT KOLM : p POLKU : / Ko lm KNDAN =. : : Ki nd u : : : lk an po =. it i : E VÄLT : V äl : KO SOPUSTO un TYK u n : id n ti il a KO l id Ko il a R E NT DU A PL ip a Ko ti ti : TE : AK sr- : : : : ja : : D LA RP E TSÄ TE HO T UN : LADUNPUSTO : ME o ti : YP E g TN y p KU t in JA k u : bp EG : : / : Ta : HJUPUSTO : E : : S AONMÄENPUSTO UJA : ENT : : : l ULA :. lk u p o LKU u n O id NP L a ADU L E OT MP : AU LK ja i ja TE t a AN n TAJ a k N bp : R AKE R : u k n li A u J A NKU E : nt : ks TY : KELLOK VÄLPUSTO OH RU ti =. : : ap H JU H : : u KU ho LEHTPUSTO / o Ru Ko ET =. : r p MP =. / lk u p ou rj u OLK : U E OL LK T SP KO PT : : : PO : : RP AK TE KK KO u o lk u lk ip o p p o lk O sp : ko p : k ip OLK : : : /t : : : : : : U : : avo KU : / KP MÄ : EEMELNPUSTO : : Mä P it E OT TAM it i : : : RA kk : : : : : bp : : : Ty : TEENPUSTO METSÄPUSTO avo TE : ajo r p : : : : : : : KORPPUSTO : RP KO : : : : : avo U P EN E T : MP : : - : : : U OLK : OLK KP TYK : : : : =. KESKUSPUSTO YK n ti : : bp : : =. YL ANT N E is ka : : NSK MP MP : MUKSUPUSTO : kt it i : : : Ko : : : : : : KNDANPUSTO KESKUSPUSTKKO RNNEPUSTO TE : ajo : : : bp :. : : E : : R NE ET : : RN PUROKYLÄNTE : : : : : n R in TE : : bp : : : avo : : : : : : : : / : ti bp : : : : : / HJUTE : : : : : : NONPUSTO : Harjuti bp LÄ : : : : : : VANONTE : : : LT : : : : : : : : : : Purokylänt i : : =. :. : KY bp : LASMÄENRNNE : : :. : : TEENTE : : : =. : : : : : bp : Vain ionti : KORPTE : :... bp Taipalnt i. : KÄPYPUSTO. PTEPUSTO : : r p r p r p bp : : : : : : : : bp LASMÄENPUSTO : : =. : =. : : : : : : =. TE =. =. : PATE : =. / Ka up K =. / KAUP PATE KAUP pa ti EERONPUSTO K al E ÄRN : NT LÄÄK : : KÄR : lh =. : : K K : o VÄLS n ti U u OLK lk KP ip o k OS bp : : ä ri n ti äk Lä : : ä ri av bp : ls k bp : l : : : :=. : NSKANTE : : : NANTE : bp : kt : MATLEE Ky lät i : : : E : =. kt KYLÄT : : M l n an ti AKR : : sk sr- : M at : : sk : : : : sr- : ur in - ku ja : : Vä /t : Lip : : : a /t : =. KUJA V =. : : URN : : =. : LEP n ti : : i avo : : : na nt E : NT Y K un AVA =. avo ANTE KAN : KUNN n ti : va : NAHKURNPUSTO : EN : na AK =. u ri : : Ka : : kt : : : : : r p : hk PATOPOLKU sk Na =. E YS =. : /t V =. : NT k UR HK =. NA s Los siti : : : u LKU o lk n p o NPO v a ajva n a KANA Y : : ' : Ka : KOSKENKORVANPUSTO y : TE : : Savilahti SS sm : aj o : : : : : : LV LO : : a aj o LP W USTO LOSS : i ss it L o TE ajo M : : : :

7 - : W : ajo : : : : : =. : : : bp : : : KÄKMÄENPUSTO : : : : LT KLUSTO l bp bp KÄKPUSTO : : : : bp TE ON : : Käkimä nti RÄTYLÄNT : EN : : E Rä tylä nti KÄKMÄENTE : : : ajo : LT : AM : : =. M =. Hpolampi VHANNESPUSTO KNDANTE LÄ NVÄY KNDA äy lä da nv K in TORNTE To rn iti : : TE E avo HEPOLAMMNTE ti AN al an PEKK T ti AN la nrant Hpola mminti P kk n ta : örrölä ö län K n kuja u ja Kirkkoti TTÖ ro LÖ Nti NRnOk u TNja KUJA nn Lö TE TN ENONTE NRO LÖN ti ti n ro Ra kt LÄNTE nn PUROKY Lö : : : n ti da OTE in KRKK K /t : : : : : kt - kt : avo : : : : : - ko ti - : : Ki rk LÄ : sr- ÄY NV DA UTE o : : VO KN HJ av : ajo TE ti rju E KT ti ENON Ha TYK im n o ks : it a la E it i : Vo : KSENTE LATO VOMA : : : JA : =. : E ENT TOKS A M : : : : : YM =. : : : YK / t : KU AN r p : : / pila nti TTL TE TN : : TE MA RO NN : : Ala pap : : : KO K KR =. NTE PLA : : E : LÄNT u ja LÖ : TÖRÖ nk pila nti : i il a : lä nt a tt M Tö rö : : VENEPUSTO kk Ty LT =. : : : : : : : PLANPUSTO NTE Ala pap PLA NTE : sr- sr- p : : n ti : =. ila nti : l : : n ti lä rö : : Tö AKR ip a E : Ta Ylä pa EH p NT : aj o bp : LÄ : RÖ : PPLA YLÄ TY TÖ : / VU YK : : : E ENT avo =. : LPA =. : : : AKR YO : : : : EN p : ESKONPUSTO E : T : : a =. TE : : YU =. : HLPUSTO : : : : : : : ENONMÄENPUSTO LT : : LKU ENONRNTEENPUSTO : O ja k u to is : : to is Pu SOPUSTO JA KU ST PU Pu E OT ST PU ti : : : : : : : : : : : : PUROKYLÄNTE KO ti u n id U LK il a PO OHJAN OPO : PU LUHT KOLM : : E OT ST MU : : / : = : po lku Ko lm io : : D LA MY =. sr- : : : E : DU LA KO TE UN LO Ko un id TE SA il a RP TSÄ Ko RP ti it i VÄLT / LADUNPUSTO E NT : : : : Purokylänt i ME : V äl : : POLKU : : YP : lk u KNDAN p : : : an po Ki nd : RNN : : l RU o ti o h E R u HOT O : L : u id NP L a ADU : : : : : : : R : =. bp : AK UJA KELLOK EG =. VÄLPUSTO KU L E OT PO u o lk U n p OLK OH RU RP / ULA RA / u o ti Ko : : OL SP : h uo KO u lk ip o : o lk KU HJUPUSTO / : : : KO PT E : OT RA : TAM u : : E o lk OT TAM : KP MÄ sp : RA ko : TE KK KU : k ip LEHTPUSTO u U OLK ET : : : ak R : Mä lk p ou u LK : AK : avo : : : : P it : VHTUSTO : : : : TE : METSÄPUSTO RP U KO TE NE RN r p r p : TEENPUSTO : : : POLK KORPPUSTO : bp avo : : T : : =. : TY =. : AONMÄENPUSTO =. a rjpo H JU H MP E it i SO : : KP P EN : : : : r p MP U OLK U OLK : KESKUSPUSTO : : n VPUPUSTO : EEMELNPUSTO TYK : : ajo : : : YK : MP kt MUKSUPUSTO : =. TE Ko YL R in : NE RN ti : : : : bp : : : bp o ti : : =. : : : r p : : KESKUSPUSTKKO : : : : : : ET : =. ajo : : Ah PUSTO E OT : : : bp : : : : NE : AH : ti n R in TE RN : avo : : : : : : : : : : / bp : / HJUTE : : Liit, / MP : MP : Harjuti : : : : : : : : TE : LT : : : bp KNDANPUSTO : : : : : O AH : : : LASMÄENRNNE : : : : VANONPUSTO : TE : : : o ti. : : TSÄ : Ah : ME U R NA N PE : : : : : : : ti ar : : VANONTE POLK nn : SO i :. : : bp : P TE avo : P : TE i NN a rt PE n n i Vain ionti PTEPUSTO : : : bp KÄPYPUSTO : : : TEENTE : :... : =. : : : : :. : r p r p r p : KUUSPUSTO Taipalnt i E =. NT HAVUPUSTO KÄR. n LTMON on rin KA VÄLS KORPTE =. bp tim TE LASMÄENPUSTO =. : : : : : TY : : : : : : =. : =. =. : =. : n ti ÄRN / =. =. K / bp : K al ä ri LÄÄK : PATE : TY n ti TE Ka up PATE KAUP pa ti Ka up pa ti : KAUP : =. =. : K lh K : : : o av : : bp : : TY : VR ä ri PL- it i äk V ir : Lä ls k : U u OLK lk SKP k ip o KO o s bp : K : bp : Vä /t : : : NSKANTE : =. : =. ANTUSTO

8 ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Liit, / AK AKR AM PL- Y YL YO YS YM YK YU K T TV TY VP Asuinkrrostalojn korttlialu. Asuinkrros- ja rivitalojn korttlialu. Asuinpintalojn korttlialu. Rivitalojn ja muidn kytkttyjn asuinraknnustn korttlialu. Erillispintalojn korttlialu. Asuin-, liik- ja toimistoraknnustn korttlialu. Maatilojn talouskskustn korttlialu. Lähipalvlu- ja asuinraknnustn korttlialu. Ylistn raknnustn korttlialu. Julkistn lähipalvluraknnustn korttlialu. Optustoimintaa palvlvin raknnustn korttlialu. Sosiaalitointa ja trvydnhuoltoa palvlvin raknnustn korttlialu. Musoraknnustn korttlialu. Kirkkojn ja muidn surakunnallistn raknnustn korttlialu. Urhilutoimintaa palvlvin raknnustn korttlialu. Liik- ja toimistoraknnustn korttlialu. Tollisuus- ja varastoraknnustn korttlialu. Varastoraknnustn korttlialu. Tollisuusraknnustn korttlialu, jolla ympäristö asttaa toiminnan laadull rityisiä vaatimuksia. Puisto.

9 VU VV RA LT LR LV LP LPA ET EN EH EV SL M MU MY W Lähivirkistysalu. Urhilu- ja virkistyspalvlujn alu. Uimaranta-alu. Loma-asuntojn korttlialu. Maantin alu. Rautatialu. Vnsatama/vnvalkama. Ylinn pysäköintialu. Autopaikkojn korttlialu. Yhdyskuntatknistä huoltoa palvlvin raknnustn ja laitostn alu. Enrgiahuollon alu. Hautausmaa-alu. Suojavihralu. Luonnonsuojlualu. Maa- ja mtsätalousalu. Maa- ja mtsätalousalu, jolla on rityistä ulkoilun ohjaamistarvtta. Maa- ja mtsätalousalu, jolla on rityisiä ympäristöarvoja. Vsialu. m kaava-alun rajan ulkopuollla olva viiva. Kaupungin- tai kunnanosan raja. Korttlin, korttlinosan ja alun raja. Kahdn korttlin välinn raja. Liit, / Osa-alun raja.

10 Ohjllinn osa-alun raja. Liit, / ENO SOPOLKU +t V t jä- sa lh l l Sitovan tonttijaon mukaisn tontin raja ja numro. Risti mrkinnän päällä osoittaa mrkinnän poistamista. Kaupungin- tai kunnanosan numro. Kaupungin- tai kunnanosan nimi. Korttlin numro. Kadun, tin, katuaukion, torin, puiston tai muun ylisn alun nimi. Raknnusoikus krrosalanliömtrinä. Lukusarja, jossa nsimmäinn luku ilmoittaa tontill sallitun asuinraknnuksn krrosalan nimmäismäärän ja jälkimmäinn luku talousraknnustn krrosalan nimmäismäärän nliömtrinä. Roomalainn numro osoittaa raknnustn, raknnuksn tai sn osan suurimman sallitun krrosluvun. Thokkuusluku li krrosalan suhd tontin/raknnuspaikan pinta-alaan. Raknnusala. Alun osa, joll saa sijoittaa yhdyskuntatknistä huoltoa palvlvia raknnuksia ja laittita. Ohjllinn alun osa, joll saa sijoittaa jättidn kräilylaittita. Saunaraknnuksn raknnusala. Raknnusala, joll saa sijoittaa huoltoasman. Likki- ja olsklualuksi varattu alun osa. Ohjllinn likki- ja olsklualuksi varattu alun osa. Ohjllinn istutttava alun osa. Katu. Katuaukio/tori.

11 Ulkoiluritti, yhtys sitova, sijainti ohjllinn. Liit, / /t ajo ajo p Jalankulull ja polkupyöräilyll varattu katu/ti. Jalankulull ja polkupyöräilyll varattu katu/ti, jolla tontill/raknnuspaikall ajo on sallittu. Ajoyhtys. Ohjllinn ajoyhtys. Ylisll jalankulull ja polkupyöräilyll varattu alun osa, yhtys sitova, sijainti ohjllinn. Pysäköimispaikka. Johtoa vartn varattu alun osa. avo a y y Avo-oja. Eritasoristys. Kadun tai liiknnalun alittava kvyn liikntn yhtys. Alun ylittävä kulkuyhtys Ohjllinn alun ylittävä kulkuyhtys. Ajonuvoliittymän likimääräinn sijainti. Katualun rajan osa, jonka kohdalta i saa järjstää ajonuvoliittymää. s- sr- sk sk- sm Suojltava alun osa. Alulla olvat sotahistoriaan liittyvät rakntt tul säilyttää. Alulla thtävistä toimnpitistä on nuvotltava Musoviraston kanssa. Suojltava raknnus, joka on raknnustaitllissti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisn kannalta tärkä. Raknnusta i saa purkaa ikä siinä saa suorittaa sllaisia korjaustai muutostöitä, jotka vaarantavat raknnuksn raknnustaitllissti arvokkaan tai kaupunkikuvan kannalta mrkittävän luontn säilymisn. Kaupunki- tai kyläkuvallissti tärkä alu tai alun osa. Valtakunnallissti mrkittävän raknntun kulttuuriympäristön alu tai alun osa. Alun osa, jolla sijaits muinaismuistolailla rauhoitttu kiintä muinaisjäännös.

12 YLESET MÄÄRÄYKSET Liit, /. Julkisivujn tul olla pittomaalattua puuta, kiviainksia tai molmpia lukuun ottamatta tollisuus- ja varastoraknnustn korttlialuita.. Raknnustn julkisivujn tul olla ilmltään ja värityksltään viristn raknnustn kanssa yhtnsopivia julkisivumatriaalista riiumatta.. Laajnnttassa olmassa olvaa raknnusta tul noudattaa olmassa olvan raknnuksn kattomuotoa, kattokaltvuutta ja ikkunajakoa.. Mikäli nykyistn raknnustn, talousraknnustn ja katostn lukumäärä, yhtnlaskttu pinta-ala tai krrosala, muoto tai sijainti poikkaa kaavassa määritllystä, ovat niidn raknnuslupaa vaativat korjaustoimnpitt ja vähäist laajnnukst kokonaisraknnusoikutta ylittämättä mahdollisia.. Raknnustn lattiatason alin korkusasma on +.. -korttlialut:. Katualun puolisn raknnusalan saa ylittää kuistilla, katokslla tms. vähäisllä asuinraknnuksn osalla nintään kaksi mtriä ja nintään nljän mtrin matkalla.. Kullkin tontill saa asuinraknnuksn lisäksi rakntaa talousraknnuksia ja katoksia, joidn ala saa olla nintään m.. Raknnustn täisyys tontin rajoista on oltava vähintään mtriä ja katualusta vähintään mtriä. Autosuojan täisyys katualusta on oltava vähintään mtriä. Saunaraknnuksn täisyys kskivdnkorkudn mukaissta rantaviivasta on oltava vähintään mtriä. - ja -korttlialut:. Huonistot on raknnttava sitn, ttä niihin pääs luonnonvaloa vähintään kahdsta ilmansuunnasta.. Raknnustn porrastamaton julkisivupituus saa olla nintään mtriä.. Tontill on varattava likkiin tai asukkaidn muuhun olskluun tarkoitttua yhtnäistä alutta vähintään prosnttia tontin pinta-alasta.. Tontin raknnusoikudsta nintään % saa rakntaa lähipalvlu-, työ- tai kokoontumistiloiksi. Näidn tilojn käytöstä i saa aihutua ympäristöll mlu-, tärinä-, haju- tai liiknnhaittaa. -korttlialut:. Maantasokrroksn saa sijoittaa lähipalvluja tai asumista palvlvia yhtistiloja, liik-, harrastus- ja kokoontumistiloja skä työhuonita.. Tontill on varattava vähintään m yhtnäistä likki- ja olsklutilaa. Muut määräykst:. MY- ja MU-aluilla nintään, hhtaarin suuruisn alun uudistaminn ja muut voimassa olvan mtsäsuunnitlman mukaist toimnpitt ivät vaadi maismatyölupaa. Tällaist toimnpitt ovat maankäyttö- ja raknnuslain (/). tarkoittamia asmakaavan totuttamisn liittyviä vaikutuksiltaan vähäisiä toimnpititä. Toimnpitillä i saa vaikuttaa alulla olvin rittin käyttöä.. M-aluilla ivät voimassa olvan mtsäsuunnitlman mukaist toimnpitt vaadi maismatyölupaa. Tällaist toimnpitt ovat maankäyttö- ja raknnuslain (/). tarkoittamia asmakaavan totuttamisn liittyviä toimnpititä. Toimnpitillä i saa vaikuttaa alulla olvin rittin käyttöä.. sr- -mrkinnällä osoitttujn ja sk-alulla sijaitsvin raknnustn raknnuslupahakmuksista on pyydttävä musoviranomaisn lausunto.. sk- -alun maismaa muuttavista ja kanavarakntidn korjaustoimnpitistä on pyydttävä musoviranomaisn lausunto.. SL-alun suojlussa ja hoidossa on otttava huomioon alutta koskvat päätökst ja suunnitlmat. Alutta koskvissa toimnpitissä on oltava yhtydssä ELY-kskuksn.. - ja VV-aluill saa rakntaa ulkoilua ja virkistystä palvlvia raknnuksia ja raknnlmia.. Tollisuus- ja varastoraknnustn aluilla ulkovarastointi on killttyä.. Korttlidn ja välissä olva LV-alu on tarkoitttu korttlidn ja käyttöön. Korttlin länsipuollla olva LV-alu on tarkoitttu korttlin käyttöön.

13 AUTOPAKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Liit, /. Erillispintalot: kaksi autopaikkaa asuntoa kohti.. Rivi- ja kytktyt pintalot:, autopaikkaa asuntoa kohti.. Krrostalot: yksi autopaikka kutakin asuinkrrosalan nliömtriä kohti.. Lähipalvlu- ja asuinraknnukst skä päiväkodit: yksi autopaikka kutakin k-m kohti.. Liik- ja myymälätilat: yksi autopaikka krrosalan alkavaa k-m kohdn.. Toimistoraknnukst: yksi autopaikka kutakin krrosalan nliömtriä kohti.. Tollisuuslaitokst ja varastot: yksi autopaikka krrosalan k-m kohti.. Julkist raknnukst (Y, YO, YS, YU): yksi autopaikka kahta työvuorossa olvaa työntkijää kohti.. Kirkko- ja muut surakunnallist raknnukst: yksi autopaikka kuutta ylisöpaikkaa kohti ja yksi autopaikka kahta työvuorossa olvaa työntkijää kohti. Autopaikkaa i saa sijoittaa mtriä lähmmäksi naapuritontin rajaa. -, -, - ja PL--tontilla pysäköintialut on rotttava istutuksin jalankulku- ja olsklualuista. POLKUPYÖRÄPAKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. Polkupyöräpaikkoja on varattava vähintään suraavat määrät: - rivitalot skä kytktyt pintalot: yksi -paikka k-m kohti, kuitnkin vähintään -paikka asuntoa kohti - liik- ja toimistotilat: yksi -paikka alkavaa k-m kohdn - lähipalvlu- ja asuinraknnukst skä päiväkodit: yksi -paikka krrosalan k-m kohti - julkist raknnukst: kolm -paikkaa nljää oilasta ja yksi -paikka nljää työntkijää kohti - tollisuuslaitokst ja varastot: -paikka m kohti. Polkupyöräpaikat on sijoitttava pääsisäänkäyntin tai asuntojn sisäänkäyntin välittömään lähisyytn.. Pysäköintipaikoilta on oltava sujuva yhtys liiknnväylill.. Asuinraknnustn -paikkojn on oltava katttuja tai niidn on oltava sisätiloissa. Jos -paikat ovat yksinomaan katttuja, on polkupyörin huolloll varattava lämmitttävät sisätilat. Määräys i kosk rillispintaloja.

14 Liit, / Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja raknnuslain a :n (/) asttamat vaatimukst Koordinaatistojärjstlmä ETRS-GK Korkusjärjstlmä N Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunn kaupungingodtti KAUPUNKRAKENNEPVELUT YHDYSKUNTASUUNNTTELU ENON () kaupunginosan korttlidn -, -, -, - skä virkistys-, loma- ja matkailu-, liiknn-, rityis-, vsi- ja katualuidn skä LOUHOJAN () kaupunginosan liiknnaluidn asmakaavan muutos. Asmakaavan muutokslla muodostuu ENON () kaupunginosan korttlit -, -, -, -, -, -, -,, -, -, -,,, - skä virkistys-, liiknn-, rityis-, suojlu-, maa- ja mtsätalous- skä vsi- ja katualuita. Samalla muuttaan LOUHOJAN kaupunginosan rajausta. ENON () kaupunginosan korttlit,,,,,,,,,,, ja poistuvat. Uudt korttlit -. E N O N K R K O N K Y L Ä N A S E M A K A A V A L U O N N O S KRAKLK KH Asmakaavan voimaantulo Näht KV Pvm.. Mk : Arkisto Suunn. Vsa Huohvanainn / Kaavoituspäällikkö Juha-Pkka Vartiainn Piirt. V. Huohvanainn/Kaija Kinnunn

15 LÄHTÖKOHDAT. SELVTYS SUUNNTTELUUEEN OLOSTA.. Alun yliskuvaus Enon kirkonkylä sijaits Jonsuun kaupunkikskustasta koillisn noin kilomtrin päässä. Suunnittlualu rajautuu pohjoisssa Eno- Jonsuuntihn ja Ahvnisntin ristyksn ympäristöön ja lännssä Pilisjokn. Kaavan tläisin osa on Käkimän alutta ja lounaassa Voimalaitoksntin ympäristöä. dässä kaava-alun raja on Aaronmän ja Jonsuun v.lut. surakuntayhtymän hautausmaan itäpuolislla alulla. Enon kunta prustttiin vuonna ja Enon kirkonkylästä tuli kunnan hallinnollinn kskus. Eno on ollut osa Jonsuuta vuodsta. Niskankylä on ollut Enon taajaman nsimmäinn kaupallinn kskus. Täll alull tyypillisiä ovat ri-ikäist asuinraknnukst, joissa käsityöläisillä on aikoinaan ollut omat vrstaat asuntojn yhtydssä. Niskankylän raknnuksissa on parhaitn havaittavissa Enon taajaman raknnustn krroksllisuus. Enon kaupallinn kskus muodostui -luvulla Kosknkorvan alull Puronkyläntin varrll, josta s siirtyi nykyisll paikalln - luvulla uudn sillan rakntamisn myötä. Kaupallistn palvlujn lisäksi alull on raknnttu kunnanvirasto ja trvyskskus. Enon koulukskus on säilynyt nykyisssä paikassaan -luvulta asti. Vuonna prustttiin Kaltimon puuhiomo rautatin ja Pilisjon välisll ranta-alull, josta tuli myöhmmin Kaltimon pahvithdas. Pahvithtaan toiminta loui -luvulla. Alulla on jäljllä muutamia dustavia raknnuksia skä rautatin asmaraknnuksia. UPM Kymmn Oyj on myynyt Pahvithtaan alun yksityisll. Pilisjoki kanavoitiin -luvulla, tit ja rautati valmistuivat. Kanavarakntt ja kanavan vartijan mökki ovat säilynt dustavina näihin päiviin saakka. Kanavanvartijan mökin ja pngrtin kautta johtaa taajaman suosituin virkistysritti. Suunnittlualun pinta-ala on noin, hhtaaria... Västö Västötitojn mukaan Enon kirkonkylässä asui vuodn lopussa hnkilöä. Västön määrä on vähntynyt viimistn sitsmän vuodn aikana vuositasolla noin, %. Västön olttaan vähnvän myös tulvina vuosina. Västötilasto vuosilta.

16 .. Luonnonympäristö Enon taajaman maastomuodot ovat rittäin vaihtlvat. Korkimmat kohdat ovat v.lut. surakunnan kirkon ja vsitornin alut, korkimmillaan + mpy. Matalimmat alut sijaitsvat Pilisjon rannoilla, jossa maanpinnan korkus on + mpy. Korkusroa on suurimmillaan noin mtriä. Taajama on paikoin mlko harvaan raknnttua ja asuinaluidn välissä on laajoja mtsäaluita. Mtsiköt koostuvat kuusi ja lhtipuuvaltaisista tuorista kankaista ja mäntyvaltaisista kangasmtsistä. Pahvithtaan mtsät ovat rittäin dustavia vanhoja mtsiä, jossa siintyy monipuolinn läimistö. Pohjois-Karjalan ELY-kskus on nuvotllut maanomistajan kanssa alun suojlusta. Suojlu totuttaan METSO-ohjlmalla. Pahvithtaan alun luontoslvitys on kaavan ohisainistona. Ev.lut surakunnan hautausmaan ympäristön mtsät ovat paikoin vanhoja kuusi- ja mäntyvaltaisia mtsiä. Kuva. Näkymä Pahvithtaan alun rannasta tlään... Raknnttu ympäristö Alun raknnuskanta on paikoin rittäin vanhaa, tnkin Nstrinsaarn ja Pahvithtaan aluilla. Raknnuskannassa on havaittavissa slvästi ri aikojn raknnustyylit. Suurt korkusrot ovat tuont omat haastnsa niin asuin- kuin kuntatkniikankin rakntamisll. Suunnittlualulta puuttuu kattava hulvsivimäröinti. Hulvdt on johdttu pääasiassa avo-ojin kautta. Enon taajaman vanha raknnuskanta ja Pilisjon kanavarakntt skä osa Pahvithtaan raknnuksista ovat nähtävillä vuodn pruskartalta.

17 Kuva. Pruskartta vuodlta. Alun katuvrkko tukutuu taajaman läpi johtaviin maantihin, Eno- Jonsuuntihn, Enontihn ja Luhtapohjantihn. Katuvrkko koostuu pääasiassa normaalista tonttikaduista. Kokoojakatuna on Kauati ja osa Niskantistä, joidn varrlla on kävlyn ja pyöräilyn väylät. Taajamassa i ol kattavaa kävlyn ja pyöräilyn vrkostoa ja kapat tonttikadut stävät vrkoston khittämisn katujn yhtytn. Kauatin tonttiliittymät Enontin liittymästä Kaltimonkoskn suuntaan ovat jäsntymättömiä ja ylilvitä. Kauatiltä puuttuvat korottut suojatit. Osa kävlyn ja pyöräilyn väylistä on raknnttu asmakaavan vastaissti ja joillain väylillä on sallittu ajonuvoliiknn, vaikka pakottavaa tarvtta täll i ol olmassa. Kaikki dllä mainitut sikat aihuttavat turvattomuutta ja onglmia kävlyll ja pyöräilyll... Maaprä Gologisn tutkimuslaitoksn maapräkartan mukaan suurin osa suunnittlualun maaprästä on hikkamornia (Mr). Pilisjon rannoilla, Aaronmän ja vsitornin ympäristön maaprä on kallioista (Ka). Ev.lut surakunnan hautausmaa sijaits hikka- ja soramornimailla (HkM, SrM). Hautausmaan länsipuoln maaprä on turvmaita (Ct) ja urhilukntän ja Sahalahdn aluilla maaprä on hikkamaita (H).

18 ... Maanomistus Kuva. Ot maapräkartasta, lähd GTK. Suunnittlualun suurimmat maanomistajat ovat Jonsuun kaupunki, Jonsuun v.lut. surakunta ja UPM Kymmn Oyj. Pilisjon pohjoisrannalla sijaitsvan Pahvithtaan alu siirtyi yksityisn omistuksn. Kiintistökaua tki ostajasta mrkittävän maanomistajan alull. Kuva. Kaupungin omistamat maat on mrkitty vaalan kltaislla ja vuokraamat alut vaalan punaislla.

19 . SUUNNTTELUTLANNE.. Kaava-alutta koskvat suunnitlmat, päätökst ja slvitykst Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntakaava on laadittu vaihssa.. vaihssa suunnittlualu on mrkitty taajamatoimintojn aluksi (A) ja kulttuuriympäristön tai maisman vaalimisn kannalta tärkäksi aluksi (ma). Osa suunnittlualusta on vdnhankinnan kannalta tärkää pohjavsialutta (pv). Kohdmrkintänä on vnsatama. Suunnittlualusn i kohdistu muutoksia maakuntakaavan vaihssa. Maakuntakaavan. vaihssa suunnittlualull on lisätty raknntun kulttuuriympäristön kohtita ja ohjllinn vsirtkilyritti. Maakuntakaavan. vaihssa suunnittlualull on lisätty paikalliskskus -kohdmrkintä. Jonsuun sudun yliskaava Jonsuun sudun yliskaava on hyväksytty sutuvaltuustossa... Ympäristöministriö vahvisti sn.. ja yliskaava on tullut voimaan... Yliskaavassa suunnittlualu on mrkitty pintaloaluksi (), asuinkrrostaloaluksi (AKR), virkistysaluksi (V), alukskuksn kskustatoimintojn aluksi (CA), palvlujn ja hallinnon aluiksi (P) ja hautausmaa-aluksi (EH). Lisäksi kaava-alulla on kohdmrkinnöillä osoitttu työpaikka-alu (tp), vnsatama, yhdyskuntatknisn huollon- ja nrgiahuollon alut (n, t) sudullissti mrkittävät raknnussuojlukohtt, mrkittävät raknntut kulttuuriympäristöt ja sotaaikaist muinaismuistokohtt (sm/sota). Kuva. Ot Jonsuun sudun yliskaavasta

20 Raknnusjärjstys Asmakaava Pohjakartta Raknnuskillot Jonsuun Stratgiat Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt.. raknnusjärjstyksn ja s on tullut voimaan... Suunnittlualulla on voimassa usita Enon kunnanvaltuuston hyväksymiä asmakaavoja. Pohjakarttana on käyttty kaupunkiraknnyksikön laatimaa numrista karttaa vuodlta. Pohjakartan päivityksiä on thty tarvittassa. Asmakaava on tulostttu mittakaavaan :. Alulla i ol maankäyttö- ja raknnuslain :n raknnuskiltoa. Rajaton tulvaisuus kaupunkistratgia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa... Stratgia on tarkistttu toukokuussa. Kaupunkiraknnohjlma, KV... Kaupungin maapoliittinn ohjlma, KV.. Jonsuun kulttuuriympäristöslvitys ; Outi Suoranta Jonsuun sudun yliskaavan tausta-ainistoksi on laadittu otsikossa mainittu slvitys. Slvityksn liittyvät kohtt on mrkitty ohisll kartall. Kuva. Ot Jonsuun sudun yliskaavasta ; kulttuuriympäristö

21 Sotahistoriallist kohtt ss. Kaltimon kanava sm/sota ss. Niska Nahkurinti sm/sota Valtakunnallissti mrkittävä raknnttu kulttuuriympäristö vk. Kaltimo Maakunnallissti tai sudullissti arvokkaat raknntut kulttuuriympäristöt mk. Enon kirkkomaisma mk. Kaltimonkoski Raknnuskulttuurikohtt. Alapaila. Enon kirkko. Entinn Kaltimon mijri. Entinn Lukkarila. Hiltula. Kaltimon kanavanvartijan tupa. Kaltimon voimalaitos ja kanava. Kauakartano. Kotipiha/Saunapiha. Kotisutumuso. Koulukskus. Koulukskus. Lälä. Mstarintalo. Nahkurinvrstas. Pkkala. Surakuntatalo. Tannila. Tannila. Tyynlä. Urhiluknttä. Vallinimi. Vanha-Lälä. Väänänn (rautatialu) Kuva. Pahvithtaan raknnuksia, Lälä.

22 Kuva. Koulukskuksn raknnuksia Kuva. Entinn surakuntatalo. Asmakaavan raknnussuojlu prustuu m. slvityksn. Ohssa on kuvia raknnuksista, jotka mrkitään asmakaavaan suojlumrkinnällä sr-. Sotahistoriaan liittyvät suojlumrkinnät liittyvät Jorma Kankaisn tkmään slvityksn ja maastokatslmuksiin. ASEMAKAAVAN SUUNNTTELUN TVE JA TAVOTTEET Asmakaavan uudistaminn on käynnistynyt Jonsuun kaupungin aloittsta syksyllä. Tarkoituksna on uudistaa koko Enon asmakaava-alu.

23 . LÄHTÖKOHTA-ANESTON ANTAMAT TAVOTTEET Kaupungin asttamat tavoittt Jonsuun kaupunkistratgia Jonsuun kaupunkistratgia Rajaton tulvaisuus on laadittu vuosill -. Kaupunginvaltuusto hyväksyi stratgian.. ( ). Jonsuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisn kokoisna. Sujuva arki ja tasapainoinn luontosuhd säilyvät. Kansainvälistyminn ja ympärivuotist omalimaist tapahtumat lisäävät kaupungin milnkiintoisuutta ja asukkaidn viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkakoulukaupunki ponnistaa rohkasti tnpäin omiin vahvuuksiin luottan. Vnäläist matkailijat, symmtrisn kaupungin rakntaminn ja osaamisn prustuva vihrä kasvu tuovat työpaikkoja ripästi kasvavall, runsaan asukkaan ydinkaupunkisudull. Kaupunki huomioi kaikssa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukst ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Kskistn osaamista, yritystoimintaa ja alukhittämistä distävin tahojn kumanuusyhtistyö on säännönmukaista, kiintää ja yhtisiin päämääriin sitoutunutta. Stratgiaan sisältyy päämäärää, joista nljä on nimtty kaupungin mnstymisn kannalta kriittisiksi. Päämäärin valinnoilla tutaan kaupungin kasvua ja vtovoimaa, tutaan asukkaidn hyvinvointia, uudisttaan toimintatapoja skä luodaan dllytyksiä yritystn mnstymisll ja työpaikkojn lisäämisll. Kriittisiksi päämääriksi on nimtty ) yritysystävällisyys, ) vtovoima, ) hyvinvointia ja trvyttä distävä ympäristö ja ) toimintatapojn ja tuotannon uusiminn. Maankäytön suunnittlua koskvat lisäksi kaupungin saavutttavuudn ja sijainnin hyödyntämisn, tasapainoisn kaupunkirakntn ja tarkoituksnmukaisn palvluvrkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin taloudn tasapainottamisn, yhtistoimintavrkostoihin, hnkilöstön osaamisn ja johtamisn skä toimintatapojn khittämisn. Stratgist hankkt sisältävät kasvusopimuksssa määritllyn symmtrisn kaupungin totuttamista, saavutttavuudn ja liiknnöitävyydn parantamista, vnäläistn matkailijoidn nykyistä parmpaa huomiointia ja ammattikorkakoulun toimiluvan vakinaistamisn. Stratgian totuttamisohjlmat Stratgiaa totuttaan rilaistn ohjlminavulla. Kaupunkiraknnlautakunnan valmistlmia ohjlmia ovat kaupunkiraknnohjlma, maapoliittinn ohjlma ja maankäytön totutusohjlma (MATO-). Kaavoja laadittassa tulvat huomioitaviksi myös ikäryhmittäist palvluohjlmat, joita ovat lastn ja nuortn, työikäistn ja ikääntyvin palvluohjlmat.

24 Kaupunkiraknnohjlmassa sittyillä toimnpitillä pyritään stratgiassa sitttyjn tavoittidn konkrttisn totuttamisn kaupunkiympäristössä. Maapoliittislla ohjlmalla luodaan kskist linjaukst maanhankinnall, tontinluovutuksll ja kaupungin toiminnall sopimuskumanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. MATO- ohjlmalla pyritään ohjaamaan aimpaa parmmin maankäytön ja palvluvrkon yhtnsovittamista sitn, ttä yhdyskuntarakntaminn tn toimintojn kannalta parhaalla ja kustannustn kannalta dullisimmalla tavalla. Samalla paranntaan ri toimijoidn dllytyksiä varautua tulviin taisiin ja pyritään kokonaisvaltaissti kaupungin kannalta dullisn maankäytön totutuksn. Kaupunkiraknnlautakunnan toiminnallist tavoittt vuosill : Laaditaan toimnpidohjlma Symmtrisn kaupungin totuttamisksi Kaupunkikskuksn ympäristöä paranntaan Kaupunkikskuksn liiknnolosuhtita paranntaan ja vahvisttaan joukkoliikntn kilpailukykyä Asumisll ja työpaikoill tarjotaan vaihtohtoisia suuntia Khittään linvoimaisia taajamia ja kyliä Vihrkaavalla paranntaan virkistysaluidn suunnitlmallista khittämistä ja slkyttään täydnnysrakntamisn mahdollisuuksia Kävlyä ja pyöräilyä disttään määrätitoissti Maankäytön totutusohjlmasta muodostuu vakiintunut työkalu asumisn ja palvluvrkon yhtnsovittamisn Toimintajärjstlmiä khittään ja tsitään kinoja tuottavuudn parantamisn Tämän kaavahankn toiminnallisia tavoittita ovat asumisll ja työpaikoill tarjottava vaihtohtoinn suunta, khittään linvoimaista taajamaa ja disttään määrätitoissti kävlyä ja pyöräilyä... Suunnittlutilantsta johdtut tavoittt Jonsuun sudun yliskaava Jonsuun sudun yliskaavan kskisnä tavoittna on ollut suunnitlla toiminnallissti yhtnäisn kaupunkisudun maankäyttö ylispiirtisllä tasolla yhtnä kokonaisuutna ja sitn hallita parmmin sudun khittymistä vtovoimaisksi, kilpailukykyisksi ja yhdyskuntarakntltaan tarkoituksnmukaisksi. Alun oloista ja ominaisuuksista johdtut tavoittt Enon taajamassa on rittäin hyvät julkist ja yksityist palvlut, jonka takia taajama on ollut suosittua asuinalutta. Kaltimonkoskn alulla on uusia omakotitaloja ja kskustassa uusi pinkrrostalo.

25 Pahvithtaan mtsät ovat ollt asukkaidn aktiivisssa virkistyskäytössä ja alun säilyminn luonnontilaisna on kottu tärkäksi. Kaavassa mtsät mrkitään suojlualuiksi (SL) ja tällä turvataan mtsin säilyminn ntisllään. Pahvithtaan rantaan on osoitttu rillispintalojn korttlialut. Tällä alulla i ol mrkittäviä luontokohtita.. TAVOTTEDEN TKENTUMNEN SUUNNTTELUN AKANA Kaavamuutoksn tavoittt ovat säilynt samoina koko kaavaprosssin ajan. Suunnittlun aikana tullt muutossitykst on voitu ottaa huomioon kaavaratkaisuissa. Pahvithtaan alun suojlu- ja rakntamisalun rajauksia on muutttu suunnittlun aikana suojlusta käytyjn nuvottlujn takia. VAHTOEHDOT Vaihtohtotarkastluja on thty totutumattomalla asmakaavaalulla, joka sijaits Kauatin ja Pilisjon välisllä alulla jätvdnpuhdistamon koillispuollla. Pahvithtaan alulla vaihtohtotarkastlut on thty luonnonsuojlun, asuinrakntamisn ja katuyhtyksin näkökulmasta. Kaavaratkaisu prustuu ELY-kskuksn ja maanomistajan skä kaupunkiraknnyksikön välisiin nuvottluihin. Rajausmuutos Niskantin ja Egyptinpolun ristysalulla korttlissa - ja siihn liittyvässä lähivirkistysalussa prustuu Jonsuun v.lut.surakunnan ja tontin omistajan välisiin nuvottluihin kiintistön kaupasta. Tontin laajnnus lähivirkistysalull liittyy maansiirtoyrittäjän toimintojn khittämisn ja laajntamisn. Mrkittävimmät kaavamrkintöjn muutokst kohdistuvat laajoihin lähivirkistysaluisiin (, VP). Niitä on muutttu maa- ja mtsätalousaluiksi (M) ja maa- ja mtsätalousaluksi, joilla on ympäristöarvoja (MY) skä maa- ja mtsätalousaluksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvtta (MU). Koska lähivirkistysaluidn totutusvastuu on kaupungilla ja yhtnäistn suurtn mtsäaluidn hankkiminn kaupungin omistuksn i ol kaupungin taloudn näkökulmasta mahdollista, niidn omistus säilyy ntisllään kaavamrkintämuutostn myötä. Aluill anntaan kaavassa tallist mtsänkäsittlyohjt virkistyskäytön näkökulmasta. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU. KAAVATKASUN KUVAUS JA YLESPERUSTELUT

26 Pahvithtaan tollisuusraknnustn ja -laitostn korttlialusta (TT) suurin osa muuttaan luonnonsuojlualuksi (SL). Olmassa olvat raknnuspaikat muuttaan rillispintalojn korttlialuiksi (). Pilisjon rantaan osoittaan korttlialuita pintaloill (). Osa tontista tul olmaan omarantaisia. Pahvithtaan alun kaavaratkaisu prustuu maanomistajan, Pohjois-Karjalan ELY-kskuksn ja kaupungin kskn käymiin nuvottluihin. Rautatiasman raknnukst ovat siirtynt yksityisn omistuksn. Raknnuspaikat muuttaan asmakaavassa vastaamaan niidn nykyistä käyttöä. Eno-Jonsuuntin ja rautatin ympäristön PL-alut muuttaan suojavihraluiksi (EV) rautati- ja maantin liiknnmlun takia. Puistoalut (VP) muuttaan lähivirkistysaluiksi (). Osa lähivirkistysaluista () muuttaan maa- ja mtsätalousaluiksi (M), maa- ja mtsätalousaluksi, jolla on ympäristöarvoja (MY) ja maa- ja mtsätalousaluiksi, joilla on ulkoilun ohjaamistarvtta (MU). Mtsin ympäristöarvot liittyvät iältään vanhoihin ja puustoltaan varttunisiin mtsiin, rhväkasvustoisiin tai muutoin luonnonympäristöltään tavanomaisia talousmtsiä monimuotoismpiin mtsiin. Ulkoilun ohjaamistarvtta sisältävissä mtsissä on virkistysrittjä, talvisin latuja tai tarvtta näidn rakntamisn ja n ovat sijaintinsa puolsta paikallisill asukkaill hyvin saavutttavissa. Koulukorttlissa on kaksi asuinkrrostaloa ja nrgiahuollon raknnus. Näill osoittaan omat tontit ja uusi katuyhtys korttlin pohjoisosaan. Koulukskuksn Y- -korttlialun rajausta laajnntaan Hallipuiston alull (VU). Koulun pysäköintipaikat ja kulkuyhtydt ovat laajntunt kysisn puiston alull. Trvyskskuksn tontti on laajntunut Pilisjon suuntaan lähivirkistysalull. Korttlialun rajaus muuttaan nykyisn käytön mukaisksi. Kauatin vartn osoittaan korttlialu palvlurakntamista vartn kaavamrkinnällä PL- ja olmassa olva korjaamohallin raknnuspaikka mrkitään kaavan TY-korttlialuna. Jonsuun v.lut. surakunta ja maanraknnusyrittäjä ovat nuvotllt kiintistökaupasta. Yrittäjällä on tarv parantaa yrityksn toimintadllytyksiä lisärakntamislla. Korttliin liittyvä lähivirkistysalu muuttaan -aluksi Niskantin ja Egyptinpolun ristysalulla. Asuinrakntamisn lisäksi tontill on mahdollista rakntaa maansiirtokaluston huolto- ja säilytystiloja. Hulvsin avo-ojat mrkitään kaavaan mrkinnällä avo myös asuinraknnuskorttlissa. Kaikkia hulvsiojia i ol mahdollista sijoittaa katu- tai muill ylisill aluill, koska katualut ovat kapita. Hulvsiä johdtaan myös Hpolammsta johtavan puron kautta. Tämä puro sijaits asuinkorttlin aluilla ja uoman siirtäminn muuall on vaikaa.

27 Hulvsisuunnitlman johdosta muuttaan lähivirkistysalun rajausta Taipalntin ja Koitin välisllä alulla. Liiknntarkastlun pohjalta thdään tallist aluvaraukst kävlyn ja pyöräilyn khittämisksi. Kauatin ja kanavan välissä on totutumaton rivitalokorttli. S muuttaan maanomistuksn ja palvlurakntamisn näkökulmasta pintalojn-, rillispintalojn- ja lähipalvlu- ja asuinraknnustn korttlialuiksi (,, PL-). Kaikki m. muutokst prustuvat muuttunsn maankäyttöön, maanomistajin toivisiin, viimaikaisiin tai virillä olviin kiintistökauoihin ja muihin tallisiksi katsottuihin muutoksiin... Korttlialut Erillispintalojn korttlialu. Alull voidaan rakntaa yksi- tai kaksiasuntoisia rillispintaloja (omakotitaloja). Krrosluku on yksi tai kaksi. Raknnusoikus on määritlty tonttithokkuusluvulla =, - =,. Thokkuusluvulla =, voidaan m :n suuruisll tontill rakntaa k-m. Osall tontista raknnusoikus on mrkitty kokonaisraknnusoikutna, sim. tai. AKR AM RA Asuinpintalojn korttlialu. Alull voidaan rakntaa rivitaloja, kytkttyjä pintaloja tai rillispintaloja asumistarkoituksiin. Raknnusoikudt on määritlty tonttithokkuusluvuilla. Rivitalojn ja muidn kytkttyjn asuinraknnustn korttlialu. Alull voidaan rakntaa rivitaloja tai kytkttyjä raknnuksia asumistarkoituksiin. Raknnusoikudt on mrkitty tonttithokkuusluvuilla. Asuin-, liik- ja toimistoraknnustn korttlialu. Alull on mahdollista rakntaa liik-, asuin- ja toimistoraknnuksia yhdssä tai plkästään yhtä käyttötarkoitusta. lh-mrkinnällä osoittulla raknnusalalla sijaits huoltoasma. Tonttithokkuusluvut ovat =, ja krrosluvut. Asuinkrrostalojn korttlialu. Alull voidaan rakntaa tai sillä on asuinkrrostalo. Krrosluku on nljä ja tonttithokkuus =,. Maatilojn talouskskustn korttlialu. Alulla sijaits maatilakskus. Krrosluku on kaksi ja raknnusoikus on mrkitty thokkuusluvulla =,. Loma-asuntojn korttlialu.

28 Alulla on vanha kanavanvartijan asunto ja talousraknnuksia. Tonttithokkuus on mrkitty kokonaisraknnusoikutna ja krrosluku on kaksi. PL- Y YO YU YK YM K TY EN ET Lähipalvlu- ja asuinraknnustn korttlialu. Alull voidaan rakntaa joko yksityisiä tai julkisia palvluja tai asumista. Tonttithokkuus on =, ja krrosluku on kaksi. Ylistn raknnustn korttlialu. Alu on tarkoitttu julkistn palvlujn raknnuksill. Optustoimintaa palvlvin raknnustn korttlialu. Alulla sijaits Enon koulukskus, kirjasto ja nuorisotoimn tiloja. Krrosluku on kaksi ja tonttithokkuus =,. Urhilutoimintaa palvlvin raknnustn korttlialu. Alulla sijaits Enon jäähalli. Kirkkojn ja muidn surakunnallistn raknnustn korttlialu. Alu on tarkoitttu kirkkojn, kalidn ja muidn surakunnallistn raknnustn korttlialuksi. Musoraknnustn korttlialu. Alulla sijaits Enon muso. Liik- ja toimistoraknnustn korttlialu. Alull voidaan rakntaa liik- ja toimistoraknnuksia. Tonttithokkuus on,, ja krrosluku on kaksi. Tollisuusraknnustn korttlialu, jolla ympäristö asttaa toiminnan laadull rityisiä vaatimuksia. Alulla on tai sinn voidaan rakntaa yritystoiminnan taisiin tuotannollisia raknnuksia. Korttlit sijaitsvat asutuksn lähisyydssä, jotn toiminta i saa aihuttaa haittaa ympäröiväll asutuksll. Enrgiahuollon alu. Koulukiintistöllä ja paloasman virssä sijaitsvin lämpölaitostn raknnuspaikat mrkitään nrgiahuollon aluiksi (EN). Yhdyskuntatknistä huoltoa palvlvin raknnustn ja laitostn alu. Puistomuuntamoill ja jätvsipumaamoill tarkoittut alut osoittaan ET- aluiksi... Muut alut LP LT Ylinn pysäköintialu Alu on tarkoitttu ylistä pysäköintiä vartn. Maantin alu

29 LT -aluilla mrkitään maantialut, joita ovat Eno-Jonsuunti, Enonti ja Luhtapohjanti. LR LPA EV EH VU M MY MU Rautatialu Mrkinnällä osoittaan Jonsuu-Nurms -rautati ja rautatin liitännäisalut. Autopaikkojn korttlialu Alu sijaits koulukskuksn yhtydssä ja s on tarkoitttu koulukskuksn ja jäähallin pysäköintiä vartn. Suojavihralu Aluita i voi käyttää normaalina virkistysaluina maanti- ja rautatimlun takia. Suojavihraluiksi mrkitään Eno-Jonsuuntin ja rautatihn liittyviä aluita. Hautausmaa-alu Alulla sijaits v.lut.surakunnan hautausmaa. Lähivirkistysalu Luontoarvoiltaan tavanomaist ja virkistyskäyttöön tarkoittut vihralut on osoitttu kaavassa ylismrkinnällä lähivirkistysalu (). Urhilu- ja virkistyspalvlujn alu Alu sijaits koulukskuksn länsipuollla ja sinn on mahdollista rakntaa koululiikuntaa palvlvia rakntita ja laittita. Maa- ja mtsätalousalu Laajat mtsäalut Pilisjon ranta-aluilla Savilahdssa, Pahvithtaan ja Hpolammn aluilla skä Vallinimn ympäristössä mrkitään maaja mtsätalousaluiksi (M). Maa- ja mtsätalousalu, jolla on ympäristöarvoja Alun mtsät ovat skä vanhoja ttä kasvillisuudltaan tavallista rhvämpiä ja luonnonympäristö on monipuolista. Mtsin käsittlyssä on otttava mtsäluonto huomioon. Maa- ja mtsätalousalu, jolla on ulkoilun ohjaamistarvtta Alulla on ulkoilua palvlvia virkistysrittjä ja talvisin ladut. Tärkimmät ritit on mrkitty MU-aluilla sijainniltaan ohjllisina mutta yhtydltään sitovina. Mtsänkäsittlyssä on huolhdittava siitä, tti hiknntä alulla olvin virkistysrittin käyttöä. Muut alut Kadut SL Kokoojakatuna on Kauati. Kadun varrssa on kävlyn ja pyöräilyn väylät. Muut kadut on raknnttu tonttikatuina, vaikka osa niistä toimii kokoojakatuina. Luonnonsuojlualu

30 Pahvithtaan alusta suurin osa mrkitään luonnonsuojlualuksi maanomistajan ja Pohjois-Karjalan ELY-kskuksn tkmän sopimuksn mukaissti. Alu totuttaan METSO-ohjlmalla. LV VV W sa sr- sk sk- jä- sm Vnsatama/vnvalkama Alulla on tai sinn raknntaan vnvalkama/-satama. Uimaranta-alu Pilisjon rannalla olva uimarantapaikka on mrkitty kaavaan VValuna. Vsialu Pilisjoki ja muut vsialut mrkitään kaavan W-mrkinnällä. Saunan raknnuspaikka Pilisjon rantaan Pahvithtaan alull mrkitään rillinn rantasaunan raknnuspaikka. Suojltava raknnus Kaavamrkintä prustuu alun raknnusprintöslvityksn (Outi Suoranta, ). Raknnuslupaa vaativista toimnpitistä on pyydttävä musoviranomaisn lausunto. Kaupunki- tai kyläkuvallissti tärkä alu tai alun osa Alulla sijaits raknnttua kulttuuriympäristöä, jossa uudis- ja korjausrakntaminn skä muut ympäristöä muuttavat toimnpitt tul soputua alun ympäristön ominaispiirtisiin. Valtakunnallissti mrkittävä raknntun kulttuuriympäristön alu tai alun osa Alulla sijaits Kaltimon kanava ja siihn liittyviä rakntita. Ohjllinn alun osa, joll saa sijoittaa jättidn kräilylaittita. Alulla sijaits hyötyjättn kräilypist. Alun osa, jolla sijaits muinaismuistolailla rauhoitttu kiintä muinaisjäännös Sm-mrkinnällä osoittut kohtt ovat nsimmäisn maailmansodan aikaisia kohtita. s- Suojltava alun osa. Alulla olvat sotahistoriaan liittyvät rakntt tul säilyttää. Alulla thtävistä toimnpitistä on nuvotltava Musoviraston kanssa. Alulla sijaits toisn maailmansodan aikaisia kaivantoja ja korsun pohja. Katualut Kaava-alulla i ol Kauatitä ja Niskantin osaa lukuun ottamatta kokoojakatuja, joidn yhtydssä olisi kävlyn ja pyöräilyn väylät.

31 Kokoojakadun tyyisiä katuja ovat tavanomaist tonttikadut, kutn Purokylänti, Koiti, Kaltimonkosknti ja Mtsäti. Tonttikatujn lvntäminn ja kävlyn ja pyöräilyn väylin sijoittaminn kysisill tonttikaduill i ol mahdollista, koska katualut ovat kapita, ikä niitä voida lvntää olmassa olvan raknnuskannan takia. Kaava-alun katuvrkko tukutuu maantivrkkoon, Enontihn, Eno-Jonsuutihn ja Luhtapohjantihn.. KAAVAN VAKUTUKSET.. Vaikutukst raknnttuun ympäristöön Kaavamuutokslla i ol kiltisiä vaikutuksia olmassa olvaan raknnuskantaan. Kaavassa on muutttu kaavamrkintöjä vastaamaan parmmin tonttin käyttöä... Vaikutukst luonnonympäristöön Vaikutukst luonnonympäristöön jäävät vähäisiksi. Asmakaavan raknnusalutta laajnntaan Egyptinpolun ja Niskantin ristysalulla korttliin rajoittuvalla lähivirkistysalulla. Pahvithtaan alu on voimassa olvassa asmakaavassa osoitttu tollisuustoimintoja vartn kaavamrkinnällä TT. Tonttithokkuus =, ja krrosluku on kaksi. Pahvithtaan alusta suurin osa muuttuu luonnonsuojlualuksi ja tällä ratkaisulla on mrkittävä vaikutus luonnonympäristön säilymisll. Osa lähivirkistysaluista muuttaan maa- ja mtsätalousaluiksi. Muutokslla i ol kiltistä vaikutusta aluidn luonnonympäristöill... Yritysvaikutustn arviointi Maansiirtoyrittäjän rillispintalojn korttlialutta laajnntaan lähivirkistysalull, jonn on mahdollista rakntaa kaluston huolto- ja säilytystiloja. Tämä ratkaisu parantaa yrittäjän toimintadllytyksiä. Muutoin asmakaavan muutokslla i ol mrkittäviä vaikutuksia yritystoimintaan... Muut vaikutukst Vaikutukst liikntsn Liiknnturvallisuus paran aluilla, jossa jalankulun ja polkupyöräilyn vrkkoja paranntaan, kutn Kaltimonkoskn ja Kauatin aluilla. Kauatin liittymät järjstllään uudlln, raknntaan korottut suojatit ja jatktaan jalankulun ja polkupyöräilyn väylää Kaltimonkoskll asti. Jalankulun ja pyöräilyn vrkon parantamisksi on thty rillinn liiknntarkastlu. Vaikutukst yhdyskuntataloutn Yhdyskuntataloutn i kohdistu mrkittäviä vaikutuksia.

32 Vaikutukst kaupunkikuvaan Kaupunkikuva muuttuu Kauatin varrlla parmmaksi kadun pruskorjauksn myötä. Muutoin vaikutukst jäävät vähäisiksi. Pahvithtaan alu säilyy suurimmalta osaltaan luonnontilaisna. Pilisjon rantaan tulva uusi asuinalu muuttaa kysisn rannan osan mtsäisstä alusta raknntuksi. Asuinalun dssä olvat kapat, pitkät ja puustoist saart antavat kuitnkin hyvän näkösuojan jolta päin katsottuna. Vaikutukst sosiaalisiin oloihin ja västörakntsn Kaavamuutos i aihuta muutoksia sosiaalisiin oloihin ja västörakntsn. Vaikutuksn tknisnhuollon vrkkoihin Asmakaava-alulla on kattava vsi- ja jätvsivrkosto. Pahvithtaan alull Pilisjon rantaan on raknnttava kunnallistkniikka. Sn rakntamiskustannuksista vastaa maanomistaja. Vaikutukst kulttuuri- ja raknnushistoriallisiin arvoihin Kaavamuutokslla on vaikutuksia kulttuuri- ja raknnushistoriallisiin arvoihin. Asmakaavaan mrkitään arvokkaat raknntun kulttuuriympäristön kohtt ja muinaismuistokohtt. Vaikutukst kaupungin ja kaupunkiraknnyksikön stratgioihin Kaavahank distää kaupungin ja kaupunkiraknnyksikön stratgioidn tavoittidn totutumista. Vaikutukst yhdyskuntarakntsn Yhdyskuntarakntsn i kohdistu mrkittäviä vaikutuksia, kun vrrataan olmassa olvaa tilanntta ja asmakaavamuutosta ksknään... YMPÄRSTÖN HÄRÖTEKJÄT Rautatin ja maantidn liikntstä aihutuu mluhaittaa. Uusia raknnuspaikkoja i kuitnkaan sijoitta m. mlualuill. Nykyisillä liiknnmäärillä i ol tarvtta mlunsuojauksn. TOTEUTUS Alun kunnallistkniikka on pääosin raknnttu ja alu suurimmalta osaltaan totutunut. Pahvithtaanrannan uudn asuinalun kunnallistkniikan rakntamissta vastaa alun yksityinn maanomistaja. Kauatin ja kanavan välisn alun kunnallistkniikan rakntamissta vastaa kaupunki. Raknntun alun hulvsin johtamisn kustannuksista vastaa kaupunki. Ylistn aluidn totutukssta vastaa kaupunki. Kaupunki hankkii alut omistuksnsa ja muodostaa niistä kiintistönmuodostukslla ylisiä aluita. Voimassa olvassa asmakaavassa on ohjllinn tonttijako.

33 Asmakaavan uudistamisssa tonttijaot tulvat sitoviksi. Mm. vuokramääräalat mrkitään tontiksi ja muutos kosk kaikkia määräalojn vuokramihiä. SUUNNTTELUVAHEET Hankkn lähtökohta Asmakaavan uudistaminn on käynnistynyt Jonsuun kaupungin aloittsta. Kaavamuutoksn virilltulo skä osallistumis- ja arviointisuunnitlma Maankäyttö- ja raknnuslain :n mukainn ilmoitus virilltulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslhdissä... Osallistumis- ja arviointisuunnitlma pidttiin nähtävillä... kaupunkiraknnyksikön kaavoituksssa, kaupungintalolla ja Enon palvlupistllä ja siitä pyydttiin tallist lausunnot. Kaavahank sitltiin ylisötilaisuudssa.. Enon palvlupistllä. Ylisötilaisuutn osallistui hnkilöä. Yhtnvto virilltulovaihn lausunnoista ja milipitistä skä kaavoituksn vastint, liit. Kaavaluonnos Kaavahdotus Asmakaavaluonnos on laadittu kaupunkiraknnpalvlujn kaavoituksssa yhtistyössä muidn palvluyksiköidn kanssa. Asmakaavaluonnos pidtään nähtävillä kaupunkiraknnpalvluissa, kaupungintalolla ja Enon palvlupistllä ja siitä pyydtään tallist lausunnot. Asmakaavaluonnoksn nähtävillä pitämisstä tidottaan kunnallisissa ilmoituslhdissä. Asmakaavahdotus tullaan laatimaan vuodn aikana. Kaupunkiraknnlautakunta päättää asmakaavahdotuksn nähtävill asttamissta vrk:ksi. Kaupunginvaltuuston päätttäväksi kaavahdotus tull vuodn loupuollla. Kaavasuunnittlu ja asiakirjat: Kaavakartta: Vsa Huohvanainn Kaija Kinnunn

34 Liit, / Työ nro.. KAUPUNKRAKENNEYKSKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNTTELU, KAAVOTUS E N O N K R K O N K Y L Ä N A S E M A K A A V A O S A L L S T U M S - JA A R V O N T S U U N N T E L M A Asmakaavan uudistaminn kosk Enon ntisn kirkonkylän asmakaava-alutta. Kartta suunnittlualusta Suunnittluthtävä Kaavatyön tarkoituksna on Enon ntisn kirkonkylän asmakaavan ajantasaistaminn. Kaavan uudistamisn tavoittna on saada korttlin, katualuidn, tonttin, lähivirkistysaluidn ja muidn ri aluidn rajat vastaamaan totutunutta raknntta, maankäyttöä ja kiintistöjaotusta siltä osin kuin s on tarkoituksnmukaista. Lisäksi kaavatyön yhtydssä slvittään ja ratkaistaan mahdollist asmakaavan laajntumistat. Asmakaavatyö on käynnistynyt kaupungin aloittsta.

35 Liit, / Suunnittlutilann Maakuntakaava Valtionuvosto on vahvistanut.. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan, missä suunnittlualu on mrkitty taajamatoimintojn aluksi (A). Kaavassa on vnsataman kohdmrkintä. Jonsuun sudun yliskaava Jonsuun sudun yliskaava on tullut voimaan... Yliskaavassa suunnittlualu on mrkitty pintaloaluksi (), asuinkrrostaloaluksi (AKR), virkistysaluksi (V), alukskuksn kskustatoimintojn aluksi (CA), palvlujn ja hallinnon aluiksi (P) ja hautausmaa-aluksi (EH). Lisäksi kaavaalulla on kohdmrkinnöillä osoitttu työpaikka-alu, vnsatama, yhdyskuntatknisn huollon- ja nrgiahuollon alut, sudullissti mrkittävät raknnussuojlukohtt ja mrkittävät raknntut kulttuuriympäristöt. Ot Jonsuun sudun yliskaava Enon asmakaava Enon kunnanvaltuusto on hyväksynyt alun asmakaavat..,.. ja... Arvioitavat vaikutukst Vaikutustn arvioinnissa asttaan rinnakkain olva tilann ja kaavamuutoksn mahdollistama tilann. Valmistlun yhtydssä arvioidaan kaavamuutoksn vaikutuksia ympäröiviin aluisiin, kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja raknnushistoriallisiin arvoihin, liiknn- ja pysäköintijärjstlyihin skä kaupungin ja kaupunkiraknnyksikön stratgioihin. Vaikutukst raportoidaan kaavaslostuksssa.

36 Liit, / Osallist Osallisia ovat kaikki n, joidn asumisn, työntkoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa skä viranomaist ja yhtisöt, joidn toimialaa suunnittlussa käsitllään: kaava-alun ja lähiympäristön kiintistönomistajat, asukkaat, työntkijät ja yritykst Pohjois-Karjalan ELY-kskus Jonsuun sudun luonnonystävät ry Musovirasto tä-suomn poliisilaitos Jonsuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Enon kyläyhdistys ry Pohjois-Savon ELY-kskus tknistn vrkkojn haltijat Pohjois-Karjalan plastuslaitos Aikataulu, osallistuminn ja vuorovaikutus Kaavamuutokssta on tidotttu kaavoituskatsauksssa. Asmakaavahankkn valmistlu on käynnistynyt marraskuussa. Asmakaavatyön tnmisn vaiht on havainnollistttu sivulla olvassa kaaviossa. Kaavan ajantasaistamissta pidtään viranomaisnuvottlu. Osallistumis- ja arviointisuunnitlma pidtään nähtävillä alla ilmoittuissa paikoissa. Ylisötilaisuus järjsttään.. kllo. alkan Enon palvlupistssä, valtuustosali, Kunnanti. Nähtävilläoloajasta ja ylisötilaisuudsta ilmoittaan kunnallisissa ilmoituslhdissä ja intrntissä kaupungin sivuilla. Asmakaavaluonnos pidtään nähtävillä alustavasti vuodn lopussa. Nähtävilläoloajasta ja tässä vaihssa mahdollissti järjstttävästä ylisötilaisuudsta ilmoittaan kunnallisissa ilmoituslhdissä. Kaupunkiraknnlautakunta päättää asmakaavahdotuksn nähtävill asttamissta ( vrk). Nähtävilläoloajasta ilmoittaan kunnallisissa ilmoituslhdissä. Kaupunginvaltuuston päätttäväksi kaavahdotus tull vuodn lopussa. Kaavahankkn asiakirjat ovat dllä kuvatuissa vaihissa nähtävillä suraavissa paikoissa: kaupunkiraknnyksikkö, Muuntamonti Jonsuun kaupungintalo, Rantakatu Enon palvlupist, Kunnanti, Eno ntrnt: Kaikissa dllä kuvatuissa vaihissa on mahdollisuus lausua kirjallissti tai suullissti milipid asiasta. Milipitt ja hdotusvaihssa muistutukst toimittaan kaupunkiraknnyksikön kaavoituksn, osoit Muuntamonti, Jonsuu tai sähköpostits osoittsn kaavoitus@jns.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskvasta päätöksstä on mahdollista valittaa tä-suomn hallintooikutn. Yhtystidot Kaava laaditaan Jonsuun kaupungin kaupunkiraknnyksikön kaavoituksssa, os. Muuntamonti. Yhtyshnkilöt: maankäytön suunnittlija Vsa Huohvanainn puh., sähköposti vsa.huohvanainn@jns.fi suunnittluavustaja Kaija Kinnunn puh., sähköposti kaija.t.kinnunn@jns.fi ntrnt-sivu, josta voi surata kaavoitusta:

37 Asmakaavaprosssi Liit, /