Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2011

Transkriptio

1 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2011 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja

2 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2011

3 Julkaisusarja: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 4/2012 Julkaisija: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, YTR Ulkoasu: John Zetterborg Taitto: Paula Karjalainen/Juvenes Print Paino: Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print, Tampere 2012 ISSN ISBN (verkkojulkaisu)

4 Sisällysluettelo Tiivistelmä...4 Sammandrag...5 Summary...6 Esipuhe Arkea ja tunnelman tiivistymiä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kokoonpano Ydinverkosto yllättävän muuttumaton...8 YTR sai jälleen apulaispääsihteerin...9 Hallitusohjelma johti tavoitepäätökseen...9 Yllätys hallitusohjelmassa...10 Voimistuvat Kylät kreivin aikaan...10 Maaseutuparlamentti, poliittinen pettymys...11 Maaseutukatsaus paikkasi aukon...11 Maaseutuvaikutusten arviointia käytännössä...12 Monialainen kv-strategia...13 Verkosto- ja hanketapaaminen...13 Teemaryhmien tiivistyvä yhteistyö, maaseudun palveluohjelma maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kokoonpano Teema- ja työryhmien toiminta...17 Hankeryhmä...17 Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä...22 Kansalaisjärjestöteemaryhmä...24 Kulttuuriteemaryhmä...26 Luonnontuotealan teemaryhmä...29 Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä...31 Maaseutuasumisen teemaryhmä...34 Matkailun teemaryhmä...35 Paikallisen kehittämisen teemaryhmä...39 Ruoka-Suomi-teemaryhmä...41 Svenska temagruppen...44 Viestintäryhmä...48 Yrittäjyyden teemaryhmä Ilmestyneet YTR:n julkaisut...52 Viimeisimmät julkaisut...59

5 Tiivistelmä Julkaisija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Julkaisun nimi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2011 Julkaisusarja 4/2012 Ilmestymisajankohta Toukokuu 2012 ISSN ISBN - (painettu) ISBN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 59 Tekijä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Avainsanat maaseutupolitiikka, maaseutu, kokonaisohjelma, YTR, kehittämishankkeet, teemaryhmä, työryhmä Julkaisun kuvaus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2011, sisältäen seuraavien teema- ja työryhmien vuosikertomukset: Hankeryhmä Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä Kansalaisjärjestöteemaryhmä Kulttuuriteemaryhmä Luonnontuotealan teemaryhmä Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä Maaseutuasumisen teemaryhmä Matkailun teemaryhmä Paikallisen kehittämisen teemaryhmä Ruoka-Suomi -teemaryhmä Svenska temagruppen Viestintäryhmä Yrittäjyyden teemaryhmä. 4

6 Sammandrag Utgivare Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen Publikation Årsberättelse för Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen 2011 Seriens nummer 4/2012 Utgivningsdatum Maj 2012 ISSN ISBN - (häftad) ISBN (PDF) Sidantal 59 Forfattare Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen Nyckelord landsbygdspolitik, landsbygd, helhetsprogram, YTR, utvecklingsprojekt, temagrupp, arbetsgrupp Beskrivning av publikationen Årsberättelse för Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen 2011, innehåller följande tema- och arbetsgruppernas årsberättelser: Arbetsgruppen för medborgarorganisationer Kommunikationsarbetsgruppen Kulturtemagruppen Projektgruppen Svenska temagruppen Temagruppen för företagsamhet Temagruppen för glesbygd Temagruppen för landsbygdsboende Temagruppen för lokalutveckling Temagruppen för medborgaraktivitet Temagruppen för natur- och landskapstjänster Temagruppen för sektorn för naturprodukter Temagruppen för turism Temagruppen för välfärdstjänster Temagruppen Mat-Finland 5

7 Summary Publisher Rural Policy Committee Publication Annual report of the Rural Policy Committee 2011 Serial number 4/2012 Date of publication May 2012 ISSN ISBN - (Printed) ISBN (PDF) Number of pages 59 Author Rural Policy Committee Keywords rural policy, countryside, Rural Policy Programme, Rural Policy Committee, YTR, development projects, theme group, working group Description of the publication Annual report of the Rural Policy Committee 2011, the annual reports includes following theme and working groups: Civic Action Communications Culture Food Finland Local Development Natural Products Nature and Landscape Services NGOs Project group Rural Business Rural Housing Sparsely Populated Rural Areas Swedish speaking theme group Tourism Welfare services 6

8 Esipuhe Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintavuosi 2011 oli aktiivisen verkostotoiminnan ja hallinnollisten muutosten aikaa. YTR:n ydinverkostojen ja sen sihteeristön toiminta tiivistyi. Kokouksiin osallistuttiin edelleen aktiivisesti. Valtakunnallisen ja mittavan kampanjan Voimistuvat kylät lukuisat tilaisuudet nostivat keskusteltavaksi hallituksen keskeiset tavoitteet kylien ja kansalaistoiminnan merkityksestä käytännön yhteistyöstä kunnissa ja sisäisessä demokratiassa. Pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa onkin useita maaseutupoliittisesti merkittäviä kohtia, jotka tulevat vaikuttamaan YTR:n tulevaan toimenpideohjelmaan ja sen prioriteetteihin. YTR:n sihteeristön siirto MMM:stä työ- ja elinkeinoministeriöön lisää TEM:n maaseutuasiantuntemusta ja mahdollistaa maaseutupolitiikan valmistelijoiden osallistumisen laajemmin aluepolitiikan kehitystyöhön. Samalla on kuitenkin huolehdittava, että maaseudun kehittämiseen liittyvä asiantuntijuus varmistetaan myös pidemmällä tähtäimellä. Olennaista on lisätä maaseutupolitiikan vastuuministeriöiden yhteistyötä entisestään sekä kehittää työnjakoa kaikkien jäsenorganisaatioiden välillä vaikuttavuuden parantamiseksi. Koska tavoitteita ja tehtäviä maaseudun kehittämiseksi on käytössä olevia resursseja enemmän, tulee hankkeita tarkastella kriittisesti ja keskittyä kansallisesti merkittävimpiin. Myös hankkeiden aikataulutusta tulee pohtia huolella. Samalla kun kiitän sihteeristöä ja erityisesti eläkkeelle siirtyvää pääsihteeriä sekä kaikkia YTR-verkoston aktiiveja, toivotan intoa jatkaa tärkeää työtä maaseutumme, sen asukkaiden ja siellä työskentelevien ja yrittävien parhaaksi. Helsingissä 29. toukokuuta 2012 Jaana Husu-Kallio Kansliapäällikkö YTR:n puheenjohtaja 7

9 1. Arkityötä ja tunnelman tiivistymiä Ydinverkosto yllättävän muuttumaton Kahtena edellisenä vuotena havaittiin YTR:n ydinverkostojen eli itse YTR:n ja sen sihteeristön toiminnan lievää tiivistymistä. Vuonna 2011 suunta jatkui sihteeristössä, mutta ei enää itse YTR:ssä, jossa vuoden kuuteen kokoukseen osallistui 77 eri henkilöä. Aiempina vuosina luku oli muutamia henkilöitä pienempi. Sihteeristön kokouksiin osallistui 39 eri henkilöä, kun molempina edellisinä vuosina luku oli 44. YTR:n kokouksiin osallistui keskimäärin 27 henkilöä ja kokousten vaihteluväli oli osallistujaa. Aktiivisia osallistujia (3 6 kokousta) oli 26, joista jäseniä tai varajäseniä 15. Viimeksi mainitun luvun soisi olevan hieman korkeamman. Jo kolmannen kerran peräkkäin YTR:n sihteeristö kokoontui vuoden mittaan 13 kertaa, aiempina vuosina 1 2 kertaa enemmän. Osallistujien määrä vuonna 2011 vaihteli välillä, keskimäärin kokouksissa oli 16 henkilöä. Aktiivisesti osallistuneita (6 13 kokousta) oli 16. Koska YTR:n verkosto on vähitellen laajentunut, on tärkeää, että muutamilla sihteereillä YTR:n tehtävät muodostavat ison osan tehtävänkuvasta. Pitkään kaikki sihteerit olivat osa-aikaisia ja YTR:n osuus työpanoksesta vain vähäinen. Kun verkoston koko nyt on laskutavasta riippuen henkilöä, tarvitaan työntekijöitä, jotka jo huomattavissa määrin pystyvät keskittymään YTR:n tehtäviin. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän työvaliokunnnan muodostivat toimintavuonna pääsihteeri, maaseutuneuvos Eero Uusitalo, hankesihteeri, maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljanen ja hänen viransijaisenaan tammikuun 2011 ajan Tuire Jansson, maaseutuylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, ohjelmasihteeri, ylitarkastaja Laura Jänis sekä tiedottaja Annukka Lyra, jota vanhempainvapaan ajan asti sijaisti Pipsa Salolammi. Kaikki toimivat maa- ja metsätalousministeriössä. YTR:n sihteerin tehtäviä hoitivat Vuokko Keränen TEM:stä ja Elina Puotila lokakuuhun asti, jolloin Mia Repo palasi virkaansa vanhempainvapaalta. Molemmat edelliset työskentelivät MMM:ssä. Kuva: Eero 8

10 YTR sai jälleen apulaispääsihteerin Huhtikuun alusta 2011 aloitti työnsä apulaispääsihteeri, professori Hilkka Vihinen oman toimensa ohella. Hän alkoi vuoden mittaan osallistua yhä tiiviimmin YTR:n sihteeristön toimintaan. Muutamia vuosia sitten Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmällä oli apulaispääsihteeri usean vuoden ajan. Silloiset apulaispääsihteerit Risto Matti Niemi, Leif Ehrstén ja Kaisa-Leena Lintilä toimivat oman toimensa ohessa, eikä apulaispääsihteeriä ollut tarkoituskaan työllistää runsaasti. Hän oli pääsihteerin varamies, joka hoiti joitakin neuvotteluja ja yhteyksiä muun muassa teemaryhmiin. Käytäntö osoittautui toimivaksi ja pääsihteerin töiden määrän kasvaessa YTR:n sisäinen arviointi nosti apulaispääsihteerin tarpeen uudelleen esille. Asia oli kahteen kertaan YTR:ssä käsittelyssä, aiemmin perustelut ja henkilövalinta mahtuivat samaan kokoukseen, nyt ne eroteltiin. Apulaispääsihteeriksi nimettiin alkaen nykyisen YTR:n ohjelmakauden loppuun professori Hilkka Vihinen MTT:stä. Hänen toimenkuvaansa oli jo omassa työpaikassa liitetty yhteydenpito Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmään ja vuosien mittaan hän oli osallistunut YTR:n useisiin työmuotoihin tutkimushankkeen johtajana, tutkijana, ulkoisen arvioinnin ohjausryhmän puheenjohtajana (nyt jo kahteen kertaan), teemaryhmän puheenjohtajana ja jäsenenä sekä kokonaisohjelmaa suunnittelevan strategia- eli professoriryhmän jäsenenä ja puheenjohtajana. Apulaispääsihteeri lisäsi osallistumistaan YTR:n toimintaan vähitellen. Näin muun muassa sihteeristön kokouksiin tuli arvokasta tietämystä ja kokemusta apulaispääsihteerin kautta. Tätä kirjoitettaessa maaliskuun puolivälissä 2012 näyttää siltä, että apulaispääsihteeri joutuu ottamaan vastuuta väliajasta, joka syntyy edellisen pääsihteerin lomalle lähdön ja eläköitymisen sekä uuden pääsihteerin työn aloittamisen väliin. Hallitusohjelma johti tavoitepäätökseen Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma saatiin Runsas, 89-sivuinen ohjelma sisälsi selvästi aikaisempia hallitusohjelmia enemmän maaseudun kehittämiseen vahvasti kytkeytyviä asioita. Voidaan sanoa, että Kataisen hallitus on kolmas, jonka ohjelmassa ylipäänsä on useita maaseutupoliittisesti relevantteja kohtia. YTR arvioi hallitusohjelman tekstiosan tahtotilan maaseutuvaikutuksia tarkastelemalla diskurssianalyyttisesti kuutta asiakokonaisuutta, joita olivat 1. Maaseudun elinkeinot, yrittäjyys ja työ 2. Maaseudun osaaminen 3. Maaseutuasuminen ja palvelujen järjestäminen (palveluiden määrä, laatu, hinta ja saavutettavuus) 4. Maaseudun saavutettavuus, yhteydet ja infrastruktuurin toimivuus 5. Maaseudun vetovoimatekijät ja vahvuudet 6. Yhteisöllisyys, sosiaalinen pääoma ja kansalaisten osallistuminen Lopputulemana voitiin todeta hallituksella olevan vahva tahtotila saada aikaan myönteisiä maaseutuvaikutuksia erityisesti elinkeinoihin, yrittäjyyteen ja työllisyyteen sekä osaamiseen, palvelujen järjestämiseen ja kansalaisvaikuttamiseen liittyen. Tarkastelussa ei otettu huomioon hallitusohjelman liitteissä esiintuotuja verotuksen ja menojen muutoksia. Hallituksen aluepoliittiset linjaukset ja kehittämistoimenpiteiden painopisteet kirjattiin valtakunnallisiksi alueiden kehittämistavoitteiksi Alueiden kehittämistavoitteet kiteytettiin tavoitepäätöksessä kolmeen yleiseen linjaukseen: 1. vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta 2. edistetään väestön hyvinvointia 3. turvataan hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne. YTR osallistui aktiivisesti ja omatoimisesti tavoitepäätöksen kommentointiin. Tavoitepäätökseen saatiinkin maaseutunäkökulma mukaan selvästi aikaisempaa vahvemmin. Valtioneuvosto hyväksyi tavoitepäätöksen joulukuussa

11 Yllätys hallitusohjelmassa Takavuosina maaseutupolitiikan toimijat tottuivat siihen, että hallitusohjelmissa oli vain ani harva jollakin tavalla maaseudun kehittämiseen liittyvä kohta. Kuten yllä on todettu, se seikka on korjaantunut nykyhallituksen ohjelmassa. Maaseutupolitiikka on siinä saanut huomiota myös tavalla, joka herätti suurta huomiota YTR-piireissä kesähelteillä. Yllätyksen aiheutti kohta, jossa ilmaistiin maa- ja metsätalousministeriön maatalousosaston maaseutupolitiikkajaoston siirtäminen työ- ja elinkeinoministeriöön. Ketkä tässä asiassa olivat liikkeellä ja mitä ajoivat, on jäänyt lähes arvoitukseksi, eivätkä päätöksestä seuranneet siirto-operaatiot käsitelleet tai kertoneet mitään olennaista syistä ja tavoitteista. YTR on poikkihallinnollinen valtioneuvoston asettama verkosto, jossa muutaman henkilön siirto yhdestä jäsenorganisaatiosta toiseen ei ole olennainen asia. Olennaista sen sijaan on esimerkiksi keskeisten maaseutupolitiikan vastuuministeriöiden, MMM:n ja TEM:n, tietoinen yhteistyö ja työnjako maaseudun kysymyksissä. Tätä asiaa yritettiin parantaa jo VN:n maaseutupoliittisen selonteon yhteydessä, siinä kuitenkaan onnistumatta. Itse siirto-operaatio oli ala-arvoinen suoritus sekä MMM:n että TEM:n puolelta. Siirrettävät henkilöt joutuivat taistelemaan asioissa, joita ei olisi pitänyt käsitellä siirron yhteydessä lainkaan, ja moni välttämätön valmisteltava asia oli hoitamatta vielä maaliskuussa Siirrettävät eivät suinkaan vastustaneet siirtoa, sillä jos selonteon valmistelun yhteydessä olisi päästy kunnollisiin maaseutupolitiikan järjestämiskeskusteluihin, olisi jo silloin saattanut syntyä jotain vastaavaa. Se vain olisi tapahtunut avoimesti ja perustellusti. Pakkosiirrossa maaseutupolitiikan useita vuosia toiminut työvaliokunta hajosi. Pääsihteeri, hankesihteeri, ohjelmasihteeri ja maaseutuvaikutusten arvioinnin sihteeri/kv-koordinaattori siirtyivät TEM:öön ja tiedottaja ja MMM:n sihteeri jäivät maa- ja metsätalousministeriöön. Sinne jäi myös useita merkittävästi YTR:n toiminnassa mukana olevia henkilöitä. Siirto alensi myös YTR:n käytössä olevien varojen määrää TEM:n tulkintojen vuoksi. On toivottavaa, että lähes ainoaksi siirron perusteeksi ilmoitettu maaseutuasiantuntemuksen lisääminen TEM:ssä, alkaisi myös siellä näkyä ja maaseutupolitiikan valmistelijat otetaan mukaan aluepolitiikan kehitystyöhön. Tästä näkökulmasta ensimmäisten kuukausien kokemukset ovat olleet yhtä aikaa myönteisiä ja kielteisiä. Maaseutupolitiikan rooli kuitenkin TEM:ssä tunnustetaan toisin kuin maaja metsätalousministeriössä, jossa EU-perusteisen maaseutuohjelman vanhaa paradigmaa tuputetaan YTR:n monialaisuutta korostavan lähestymistavan rinnalle. Asetelma TEM:ssä on siten luontevampi, vaikkakin maaseutunäkemyksen mukaan saaminen aluekehittämiseen vaatii taistelua. YTR:n pääsihteerille kutsu ja siirto oli kokemuksena kolmas. Ensimmäisenä SM:n aluepolitiikkaosaston päällikkö pyysi Suomen Kunnallisliiton toimihenkilön MMM:n ja SM:n yhteisen maaseutuprojektin pääsihteeriksi vuonna Sitten 1995 maatalousministeri kutsui välillä jo Helsingin yliopiston professoriksi siirtyneen, mutta edelleen YTR:n pääsihteerinä toimivan, maaseutuneuvokseksi maa- ja metsätalousministeriöön. Näissä molemmissa siirroissa käsiteltiin maaseutupolitiikkaa sisällöllisesti ja toiminnallisesti eli keskusteltiin olennaisista asioista. Sen sijaan Valtioneuvoston kutsu eli pakkosiirto 2011 ei yltänyt koskaan asioita jäsentävälle tasolle, vaikkei kutsuna vastenmielinen ollutkaan. YTR joka tapauksessa toimii kaikissa 27 jäsenorganisaatiossaan ja monissa muissa yhteyksissä. Se ei siten siirtynyt MMM:stä TEM:öön, vaan toimii edelleen laajalla pohjalla ja poikkihallinnollisesti. Vain hallinnon muodollisuudet siirtyivät ministeriöstä toiseen. YTR jatkaa työtään entiseen tapaan, mistä kertovat myös uusien puheenjohtajien nimitykset sekä seuraajan etsintä eläköityvälle pääsihteerille. Voimistuvat Kylät kreivin aikaan Valtakunnallinen ja mittava kampanja Voimistuvat Kylät käynnistyi elokuussa 2010 avaustilaisuudella, jossa yhtenä puhujana oli muun muassa piispa Simo Peura. Ensimmäisinä kuukausina oli jonkin verran vastoinkäymisiä: pari tilaisuutta jouduttiin kiinnostuksen puuttuessa perumaan, ja sieltä täältä kuului epäilyksiä kampanjan tarpeellisuudesta. Vuoden 2011 aikana toteutettiin kaikkiaan 17 tilaisuutta eri puolilla Suomea. Kun pääministeri Kataisen 10

12 hallituksen ohjelma kesällä 2011 valmistui, loppuivat myös turhat epäilyt kunnan ja sen kylien suhteen kehittämistä ajavan kampanjan mielekkyydestä. Satunnaisia peruutuksia on vieläkin tapahtunut, mutta kiinnostus kampanjan teesejä kohtaan on selvästi lisääntynyt ja kampanjatilaisuuksien osanottajamäärät ovat kasvaneet. Tilaisuuksien suunniteltua kokonaismäärää pudottaa muutamien toimintaryhmien järjestämä yhteinen tilaisuus. Vuoden 2011 loppuun mennessä oli järjestetty 25 tilaisuutta, mikä merkitsi sitä, että kampanja oli jo hyvässä puolivälissä. Toimintavuoden aikana varmistui ja kirkastui kampanjan toisen kierroksen järjestämisen tapa. Noin vuosi sen jälkeen, kun kaikki jonkin maakunnan tilaisuudet on pidetty, kootaan kampanjatilaisuuksien järjestäjät ja yhteistyöosapuolet neuvotteluun, jossa käydään läpi asetettujen kampanjatavoitteiden tilanne ja tilaisuuksissa esiin nousseiden tavoitteiden saavuttaminen. Ensimmäinen tällainen neuvottelu pidettäneen Lapissa alkukesästä Voimistuvien Kylien ydinasioita ovat kunnan ja sen kylien käytännön yhteistyön ja sisäisen demokratian sujumisen järjestäminen. Maan hallituksen rajut palvelu- ja kuntarakennetavoitteet nostavat kansalaistoiminnan ja kylien roolin hyvin tärkeäksi. Kampanja saa polttoainetta myös yhä useammista tutkimuksista, joita on tehty kuntaliitosten seuraamuksista. Monikuntaliitosten seurauksena syntyneiden laajojen reuna-alueiden näkymät eivät ole lohdulliset. Kampanja innostaa paikallistoimijoita etsimään yhdessä ratkaisuja. Maaseutuparlamentti, poliittinen pettymys Vuoden suurin ponnistus oli 8.3. Hotel Scandic Continentalissa Helsingissä järjestetty Maaseutuparlamentti. Iltapäivän tilaisuuteen oli ilmoittautunut noin 340 osanottajaa. Neljänsadan osallistujan tavoite alitettiin, ja erityisesti kansanedustajia paikalle saapui tavoitetta vähemmän, vain vähän toistakymmentä. Tilaisuuden tavoitteena oli virittää maaseutupoliittista keskustelua eduskuntavaalien alla. Avaajina toimivat ministerit Sirkka-Liisa Anttila ja Mauri Pekkarinen. Innostavana ja terävänä juontajana toimi YLE:n toimittaja Maarit Tastula. Ohjelma rakentui paneelikeskustelusta, jossa virkamiehet, tutkijat ja kehittäjät muodostivat joukkueet. Yleisö kannusti ryhmiä värillisin lapuin, joiden perusteella etenkin kehittäjien ryhmän mielipiteille oli kannatusta yleisön keskuudessa. Ohjelmassa olivat myös eduskuntaryhmien puheenvuorot, jotka valitettavasti olivat maaseutunäkemykseltään köyhiä, mikä heikensi tilaisuuden sisällöllistä antia. Valmistelemattoman oloisissa puheenvuoroissa maatalous oli vahvasti esillä. YTR järjesti Maaseutuparlamentin yhdessä MMM:n maaseutuverkostoyksikön kanssa. Järjestelyt olivat onnistuneet, joskin teemaryhmien ständitori olisi ansainnut enemmän näkyvyyttä. Torilla esittäytyivät järjestävien tahojen ohella lähes kaikki YTR:n teemaryhmät, Saaristoasian neuvottelukunta ja Suomen Kylätoiminta ry. Maaseutukatsaus paikkasi aukon YTR:n ensimmäinen maaseutukatsaus valmistui alkuvuodesta YTR:n asettamiskirjeen (MMM028:00/2008) liitemuistion mukaisesti YTR laatii joka kolmas vuosi julkaistavan maaseutukatsauksen. Katsaukset nivoutuvat toisiinsa siten, että maaseudulla tapahtunut muutos voidaan tavoittaa vertailutietojen pohjalta. Katsauksen tarkoituksena on esittää poikkileikkaus maaseudun tilanteesta tiettynä ajanhetkenä ja tuottaa säännöllisesti kompakti tietopaketti maaseudun valtakunnallisesta kehityksestä tilastojen ja tutkimusten valossa päätöksenteon ja kehittämistyön pohjaksi. Katsauksella halutaan nostaa esiin uusia näkökulmia ja asioita maaseutuun liittyen sekä päästä tilastojen taakse ja kiinni myös ihmisten preferenssien ja tilastojen välisiin ristiriitoihin esimerkiksi asumisessa. Katsauksen tarkoituksena on myös kuvata ja seurata ministeriöissä ja aluehallinnossa tehtyä maaseutuvaikutusten arviointityötä ja sen vaikutuksia sekä nostaa esiin esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Lisäksi siinä kuvataan eri toimenpiteiden seurauksena syntyneitä maaseutuvaikutuksia tutkimustietoon pohjautuen. Katsauksen päätoimittajana toimi Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutista. 11

13 Kuva maaseutuparlamentti: Päivi Töyli ja Kirsi Viljanen Ruoka-Suomen ständillä. Katsauksen laatimiseen osallistui aktiivisesti ohjausryhmä, johon kuuluivat: Eero Uusitalo, YTR, ohjausryhmän puheenjohtaja Hanna-Mari Kuhmonen, maa- ja metsätalousministeriö, ohjausryhmän sihteeri Päivi Hirvola, Sitra Kari Leinamo, Vaasan yliopisto, Levón-instituutti Toivo Muilu, Oulun yliopisto Manu Rantanen, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Antti Rehunen, Suomen ympäristökeskus Satu Tolonen, työ- ja elinkeinoministeriö Kirsi Viljanen, maa- ja metsätalousministeriö Maaseutukatsaus 2011 julkistettiin YTR:n verkostoja hanketapaamisessa Hämeenlinnassa Katsauksesta kerättiin palautetta kesän 2011 aikana eri toimijoilta. Sen mukaan katsausta pidettiin hyvänä ja tarpeellisena, mutta tiettyihin teemoihin kaivattiin suurempaa syventymistä. Maaseutuvaikutusten arviointia käytännössä Maaseutuvaikutusten arviointimenettelyn levittämistä jatkettiin. Toimenpiteeksi helmikuussa 2011 annettuun valtioneuvoston periaatepäätökseen maaseudun kehittämisestä saatiin sisällytettyä linjaus: Maaseutunäkökulman huomioon ottamiseksi kaikessa alueellisia vaikutuksia sisältävässä päätöksenteossa sekä keskushallinnossa että aluetasolla otetaan käyttöön maaseutuvaikutusten arviointi -menetelmä. Toimenpiteeksi periaatepäätökseen kirjattiin: Parannetaan maaseutunäkökulman huomioon ottamista kaikessa alueellisia vaikutuksia sisältävässä päätöksenteossa. YTR, ministeriöt, aluehallinto, kunnat, KL Maaseutuvaikutusten arviointi sisällytetään keskushallinnossa ja aluetasolla ennakkotoimena kaikkeen sellaiseen päätöksentekoon, jolla on alueellisia vaikutuksia. Maaseutuvaikutusten arviointi liitetään osaksi kuntaliitosselvityksiä ja liittymissopimuksia. YTR, ministeriöt, aluehallinto, kunnat, KL Maaseutuvaikutusten arvioinnin näkökulma vietiin kesällä 2011 valmistelussa olleisiin ELY-keskusstrategiaan ja valtakunnallisiin alueiden kehittämistavoitteisiin Syksyllä 2011 maaseutuvaikutusten arviointia sovellettiin jälleen kuntaliitosvalmistelussa. Lohjan Ky- 12

14 lät ry järjesti asiantuntijatyöpajan, jossa pohdittiin suunnitellun Uusi Lohja -kuntaliitoksen maaseutuvaikutuksia. Maaseutuvaikutusten arviointi kuntaliitostilanteissa on keskeistä, jotta valmistelussa otetaan huomioon maaseudun asukkaiden, yritysten ja toimijoiden näkökulma. Arvioinnin kautta tähdätään myönteisten maaseutuvaikutusten vahvistamiseen ja kielteisten vaikutusten ennaltaehkäisyyn. Työpajaan osallistui 26 henkilöä, jotka olivat liitoskuntien luottamushenkilöitä, virkamiehiä sekä järjestötoimijoita. Työskentelyn pohjana olivat yhdistymissopimusluonnos ja kuntaliitosselvitys. Teemoina olivat palvelujen järjestäminen, yhdyskuntarakenne, elinvoimaisuus ja toimintaympäristö sekä demokratia ja identiteetti. Työskentelyä vetivät Eero Uusitalo ja Hanna-Mari Kuhmonen Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmästä, Christell Åström Kuntaliitosta sekä Pirjo Sjögren Lohjan Kylät ry:stä aikana kaksi kertaa. Verkosto jatkaa aiemman teemaryhmän työtä. Loppuvuodesta 2011 tarkasteltiin ensimmäistä kertaa strategian toteumaa, joka koottiin muistioksi. Tämän perusteella voi todeta, että maaseutupolitiikassa tehtävä kansainvälinen yhteistyö on moninaista, ja YTR osallistuu siihen aktiivisesti eri foorumeilla. Iso tavoite alueperusteisen, uuden paradigman mukaisen maaseutupolitiikan vahvistumisesta eri maissa on kuitenkin haastava, eikä se etene toivotulla tavalla. Esimerkiksi EU:n tulevan ohjelmakauden asetusesitykset ovat pikemminkin menneet yhä enemmän vanhan paradigman mukaisen maatalouslähtöisen maaseudun kehittämisen suuntaan. Tämäkin trendi kertoo osaltaan EU:n taloudellisesta ahdingosta. Useilla kansainvälisen toiminnan kentillä kuitenkin pystytään etenemään vuorovaikutteisesti ja vastavuoroisesti. Monialainen kv-strategia YTR:n kansainvälisen yhteistyön toimintastrategia ja sitä taustoittavat maaseutupolitiikan kansainväliset toimintatavat julkaistiin Maaseutu ja kansainvälinen yhteistyö -julkaisussa huhtikuussa Strategiaosa julkaistiin myös englanniksi. Strategiaprosessin yhteydessä koottu YTR:n kansainvälisten asioiden verkosto kokoontui vuoden Verkosto- ja hanketapaaminen YTR:n vuotuinen verkosto- ja hanketapaaminen järjestettiin Hämeenlinnan verkatehtaalla Tilaisuus järjestettiin ensimmäistä kertaa yhteistyössä MMM:n maaseutuverkostoyksikön ja Sitran kanssa. YTR:n tutkimus- ja kehittämishankkeiden rinnalla esillä olivat myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitetut valtakunnalliset ke- Kuva Hanke 1. Sanna Sihvola veti toimintaryhmätyön tulevaisuutta pohtinutta työryhmää. 13

15 Kuva Hanke 2: Elina Puotila ja Vuokko Keränen vastaanottivat seminaariyleisön Hämeenlinnan verkatehtaalle. Kuva Pipsa Salolammi. hittämishankkeet sekä Sitran Maamerkit-ohjelma. Kasvanut järjestäjäjoukko sai koolle aikaisempaa laajemman kuulijakunnan, mikä koettiin hyväksi erityisesti yhteistyön ja tiedonvaihdon näkökulmasta. Kaksipäiväinen seminaari aloitettiin teemaryhmien omilla kokoontumisilla. Koolla oli myös YTR:n kansainvälisten asioiden verkostoa, joka muodostettiin YTR:n kansainvälisen yhteistyön toimintastrategian valmistelun yhteydessä. Seminaarin laajoina teemoina pohdittiin maaseutupolitiikan asemaa yhteiskunnassa, tutkimuksen ja kehittämistyön välistä yhteyttä sekä tulevaan EU-ohjelmakauteen valmistautumista. Maaseudun hyvinvointia tarkasteltiin hyvinvointipalvelujen teemaryhmän työn ja hanke-esimerkkien kautta. Erityisesti syvennyttiin tarkastelemaan Green Care -teemaa. Maaseudun merkitystä nyt ja tulevaisuudessa pohdittiin Suomen maabrändi -raporttiin, Sitran maaseutubarometriin ja trendianalyysiin sekä YTR:n tuottamaan maaseutukatsaukseen pohjautuen. Hanke-esimerkkien kautta syvennyttiin matkailuun maaseudun vahvuutena sekä valtakunnalliseen elintarvikealan kehittämiseen. Kiinnostavat hanke-esitykset kuultiin myös yhteisöllisen ja yleishyödyllisen lähipalveluliiketoiminnan kehittämisestä sekä maaseudun SGEI-palveluista. Kuvat Sitra: Eeva Hellström äänestytti yleisöä. ja Hanke 3 Kuvat Pipsa Salolammi 14

16 Kuva hanke 4: Liisa Häme, Heidi Valtari, Elina Puotila ja Marianne Selkäinaho iltatunnelmissa ravintola Piparkakkutalossa. Seminaaripäivä huipentui kaupunkikävelyyn. Paneelikeskustelussa keskityttiin pohtimaan sitä, miten tutkimusta kehitetään palvelemaan politiikkaa. Teemaryhmien tiivistyvä yhteistyö, maaseudun palveluohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön kokouksissa käydyissä keskusteluissa sekä YTR:n toiminnasta tehdyssä arvioinnissa on tullut esille toive käydä YTR:ssä enemmän keskustelua maaseudun kannalta tärkeistä ja ajan kohtaisista kysymyksistä. Maaseudun palvelut ovat yksi tällainen aihe. Kansalaisjärjestöteemaryhmän sihteeri Ritva Pihlaja ja hyvinvointipalvelujen teemaryhmän sihteeri Mari Kattilakoski saivat keväällä 2011 tehtäväkseen työstää asiaa pidemmälle. Selvitys- ja valmistelutyön sekä aiheesta järjestettyjen työpajojen pohjalta syntyi suunnitelma maaseudun palveluohjelman toteuttamisesta. Valmistelutyötä jatkettiin työryhmällä, johon kuuluivat myös Tarja Lukkari, Heli Siirilä ja Heli Talvitie teemaryhmistä sekä Christell Åström Suomen Kuntaliitosta. Palveluohjelman valmistelu tarjosi oivan tilaisuuden myös tiivistää teemaryhmien välistä yhteistyötä. YTR:n kotipesän siirtyessä vuoden 2012 alussa maa- ja metsätalousministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön nähtiin tärkeänä, että myös teemaryhmät kehittävät uusia toimintatapoja. Joulukuun 2011 alussa järjestetty, yhteistyössä Kuntaliiton kanssa toteutettu palvelufoorumi oli teemaryh mien ensimmäinen yhteinen kokoontuminen. Foorumiin kutsuttiin jäsenet viidestä eri teemaryhmästä. Näitä olivat: harvaan asutun maaseudun teemaryhmä hyvinvointipalvelujen teemaryhmä kansalaisjärjestöteemaryhmä kulttuuriteemaryhmä sekä maaseutuasumisen teemaryhmä. Foorumi kokosi viisi teemaryhmää yhteen keskustelemaan yhteisestä ajankohtaisesta aiheesta eli maaseudun palveluista. Lisäksi foorumissa hahmotettiin yhdessä maaseudun palveluohjel man askelmerkit ja teemaryhmien askelmerkit palveluohjelmassa. Osanottajat olivat laajasti yksimielisiä siitä, että foorumi oli onnistunut ja tarpeellinen ja et tä vastaavan tyyp pisiä tilaisuuksia tulisi järjestää myös jatkossa. Työtä maaseudun palvelujen nostamiseksi yhteiskunta- ja päivänpolitiikassa näkyvämmin esille jatketaan Kuntaliiton hallinnoimassa maaseudun palveluohjelmassa vuosina Se toteutetaan tiiviissä yhteistyössä YTR:n viiden teemaryhmän kanssa. 15

17 2. maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kokoonpano 2011 (suluissa varajäsen) Puheenjohtaja Kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen, maa- ja metsätalousministeriö (ylijohtaja Heimo Hanhilahti) Varapuheenjohtaja Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, työ- ja elinkeinoministeriö, (tilalla aluekehitysjohtaja Janne Antikainen, työ- ja elinkeinoministeriö, Antikaisen varajäsenenä vs. ylitarkastaja Sanna Antman/ylitarkastaja Petra Stenfors, työ- ja elinkeinoministeriö) Pääsihteeri Maaseutuneuvos Eero Uusitalo, maa- ja metsätalousministeriö Muut jäsenet Maatalousneuvos Esko Juvonen, maa- ja metsätalousministeriö (neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen) Lainsäädäntöneuvos Jyri Inha, valtiovarainministeriö (neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo) Neuvotteleva virkamies Aila Ryynänen, työ- ja elinkeinoministeriö (ylitarkastaja Harri Ahlgren) Neuvotteleva virkamies Marja Taskinen, työ- ja elinkeinoministeriö (erikoissuunnittelija Pertti Linkola) Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, opetus- ja kulttuuriministeriö (korkeakouluneuvos Ari Saarinen) Neuvotteleva virkamies Riitta Viren, liikenne- ja viestintäministeriö (avoinna) Ylitarkastaja Pentti Kananen, sosiaali- ja terveysministeriö (erikoistutkija Kari Gröhn) Ylitarkastaja Rainer Lahti, ympäristöministeriö (ylitarkastaja Tarja Haaranen) Ympäristöneuvos Harry Berg, ympäristöministeriö (ylitarkastaja Tapio Heikkilä) Opetusneuvos Susanna Tauriainen, opetushallitus (opetusneuvos Aapo Koukku) Erikoistutkija Sakari Karvonen, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL (erikoistutkija Liisa Heinämäki) Johtaja Leila Helaakoski, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (johtaja Juha Niemelä, Keski-Suomen ELY-keskus) Maakuntajohtaja Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaan liitto (aluekehityspäällikkö Eira Varis, Pohjois-Karjalan liitto) Erityisasiantuntija Cristell Åström, Suomen Kuntaliitto (erityisasiantuntija Jarkko Huovinen) Johtaja Minna-Maria Kaila, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK (johdon erityisavustaja Paula Viertola) Ombudsman Rikard Korkman, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC (verkställande director Kim Nordling, ProAgria, Svenska lantbrukssällskapens förbund) Erikoissuunnittelija Auli Korhonen (elinkeinopolitiikan asiantuntija Pia Björkbacka, SAK) Toiminnanjohtaja Jyrki Wallin, Agronomiliitto (toiminnanjohtaja Tapio Hankala, Metsänhoitajien liitto) Puheenjohtaja Håkan Nystrand, METO Metsäalan asiantuntijat (opiskelija- ja nuorisotoiminnan asiantuntija Ulla Hyvönen, STTK) Toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät (toimitusjohtaja Erkki K. Mäkinen) Projektinjohtaja, FM Annalena Sjöblom, Saaristoasiain neuvottelukunta (maaseutuyrittäjä Tarja Tornio) Tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen, Helsingin yliopisto/ruralia-instituutti (Tutkija, FT Tuija Mononen, Joensuun yliopisto/karjalan tutkimuslaitos) Rehtori Veli Matti Tolppi, Savonia-ammattikorkeakoulu (koulutuspäällikkö Marja Kopeli) Toiminnanjohtaja Liisa Niilola, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus (tuoteryhmäpäällikkö Hannu Heikkilä, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto) Johtaja Ritva Toivonen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio (tulosalueen päällikkö Jouko Lehtoviita) Kirkkoherra Hannu Komulainen, Juankosken seurakunta (työalasihteeri Marja Kantanen, Kirkkohallitus) Koulutussuunnittelija Timo Latikka, Maaseudun Sivistysliitto (koulutussuunnittelija Timo Reko) Folktingssekreterare Stefan Svenfors, Svenska Finlands folkting (rektor Björn Wallén, Svenska studiecentralen) Pääsihteeri Risto Matti Niemi, Suomen Kylätoiminta ry SYTY (kyläaktiivi Silja Saveljeff) Sihteeri Erikoissuunnittelija Vuokko Keränen, työ- ja elinkeinoministeriö 16

18 3. Teema- ja työryhmien toiminta Hankeryhmä Toimikausi Hankeryhmän toimikausi oli Hankeryhmän toimiaika on määräytynyt maa- ja metsätalousministeriön tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksen hakuajankohdan mukaan, jolloin toimiaika on marraskuun alusta seuraavan vuoden lokakuun loppuun. Asettamiskirjeessä määriteltyjä tehtäviä olivat: a) Tehdä esitykset valtakunnallisen maaseudun kehittämis- ja tutkimushankerahoituksen painopisteiksi, b) Vastata määrärahan hakemiseen liittyvistä käytännön menettelyistä, c) Tehdä saapuneiden hakemusten perusteella rahoitusesitykset maa- ja metsätalousministeriölle, d) Huolehtia hankkeiden tulosten arvioinnin, raportoinnin ja tiedottamisen kehittämisestä, e) Valmistella hankkeita ja toimia aktiivisesti verkostohankkeiden aikaansaamiseksi ja f) Pitää yhteyttä muihin alan rahoittajiin rahoituksen koordinoimiseksi. Ryhmän toiminta, merkittävimmät saavutukset ja vastoinkäymiset Hankeryhmä valmisteli toimeksiantonsa mukaisesti rahoitusesitykset maa- ja metsätalousministeriölle vuonna 2011 rahoitettavista valtakunnallisista maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeista. Hankeryhmä aloitti hakemusten käsittelyn ja viimeinen, päätösesityksen antanut kokous oli Tämän jälkeen hakijoita informoitiin päätösesityksistä puhelimella ja sähköpostitse. Lähes kaikki hankkeet, joiden päätösvalmisteluun tarvittiin vielä lisäselvityksiä, käytiin läpi helmikuun ensimmäisellä viikolla ja 8.2. informoitiin kaikkia hylkyesityksen saaneita hankkeita. Viralliset päätökset tehtiin tämän jälkeen. Yhteenveto rahoitusesityksen saaneista hankkeista julkaistiin Maaseutupolitiikka-sivustolla hankkeet-osiossa. Hankeryhmä käsitteli hakemuksia joulu-tammikuun aikana yhteensä 8 kokouksessa, käsittelykokousten lisäksi hankeryhmä piti yhden kokouksen. Hakemusten käsittelyn lisäksi hankeryhmä valmisteli kokouksissaan ja sähköpostikeskustelulla muun muassa YTR:n verkostotapaamista sekä valmisteli YTR:n koko toiminnan ulkoisen arvioinnin tarjouskilpailua ja osallistui Maaseutukatsaus hankkeen ohjaukseen. Maa- ja metsätalousministeriöllä oli vuonna 2011 käytettävissä valtakunnallisiin maaseudun tutkimusja kehittämishankkeisiin yhteensä noin 2,8 miljoonaa euroa momentilta sekä Maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera). Hakemuksia saapui yhteensä 100 kappaletta, joista 63 kpl (ml. professuurit) tutkimus- ja 37 kpl kehittämishankkeiden hakemuksia. Hakemusten yhteisarvo oli yli 5,8 miljoonaa euroa. Hankeryhmä esitti yhteensä 60 hanketta rahoitettavaksi, joista 37 kpl (ml. professuurit) oli tutkimushankkeita (yhteensä 1,58 meuroa) ja 23 kpl kehittämishankkeita (yhteensä 1,22 meuroa). 36 jatkohankkeeseen (ml. professuurit) sidottiin yhteensä 1,72 meuroa ja uusiin hankkeisiin (24 kpl) 1,08 meuroa. Hakemuksia saapui edelliseen vuoteen verrattuna 15 enemmän, ja haettu yhteissumma oli lähes 1,2 meuroa suurempi. Haettujen ja myönnettyjen hankkeiden suhde on pysynyt pitkälti samoina edellisinä vuosina, mutta vuonna 2011 uusien kehittämishankkeiden hakemuksia tuli niin määrältään kuin yhteisarvoltaan noin kolme kertaa vuotta 2010 enemmän. Niitä myös rahoitettiin edelliseen vuoteen verrattuna suhteessa enemmän. Jatkohankkeet kuitenkin söivät määrärahasta yli 60 % ja mahdollisuudet uusien hankkeiden käynnistämiseen olivat rajalliset. Hakemusten laatu oli hakukierroksella varsin korkea. Sen sijaan hankkeiden tavoitetasoon pitää yhä enemmän panostaa. Hylkylistalle päätyi sinänsä hyviä hakemuksia, mutta joidenkin maaseutupoliittinen relevanttius oli heikko tai jopa olematon. Valintakriteereissä mainittua maaseutupoliittista merkitystä ympätään hankkeisiin väkipakolla ilman, että hankkeella olisi loppujen lopuksi mitään tekemistä maaseutupolitiikan ja maaseudun kehittämisen kanssa. Aikaisemmin hankeryhmä paini sen ongelman kanssa, että maaseutu nähtiin maatalouden kautta, nyt hakijat yrittivät esittää maaseutua mihin tahansa teemaan liittyväksi. 17

19 Hankeryhmää keskustelutti - jälleen kerran - rohkeudenpuute tarttua yhteiskunnalliselta merkitykseltään suuriin - mutta samalla varmasti myös kipeisiin ja vaikeisiin - asioihin. Maaseutupolitiikka tarvitsee eteenpäin mennäkseen, ja kasvattaakseen ymmärrystä muissa politiikoissa, laaja-alaista, vahvaa yhteiskunnallista tutkimustietoa ja keskustelua rinnalleen. Hankeryhmä perää tutkijoilta myös terävää tutkimusotetta maaseutuun kohdistuvien politiikkavälineiden analysointiin. Hakemuksista ei noussut esiin uusia, isoja avauksia. Rahoitettavissa hankkeissa painottuivat kuitenkin lähivuosien maaseutupoliittiset tärkeät ydinkysymykset maaseudun palvelurakenteen muutoksista sekä demokratiavajeen uhasta. Eri rahoittajat ohjaavat entistä enemmän rahoitusta yhteneväisiin teemoihin (kuten esim. GreenCare ja muut hoivakysymykset) jolloin hankkeiden yhteisvaikutukset ovat merkittävämpiä. Usein hankeryhmä kohtaa kritiikkiä siitä, miten suuren osan YTR:n teemaryhmät vievät valtakunnallisten hankkeiden rahoituksesta. Viimeksi tähän puuttui YTR itsearvioinnissaan. Vuonna 2011 ao. teemaryhmiin kohdistuva summa oli euroa. Valtakunnallinen hankerahoitus on kuitenkin lähes ainoa mahdollisuus rahoittaa teemaryhmissä tehtävää yleishyödyllistä työtä, joka ei kuulu minkään tietyn tahon vastuulle. Hankerahaa ei mene niinkään teemaryhmän sisäiseen työhön (esim. vain osalla teemaryhmistä jäsenten matkakuluja korvataan), vaan teemaryhmät itsessään ovat isoja valtakunnallisia hankkeita, joissa tehdään konkreettista kehittämis- ja tutkimustyötä kylistä kansainvälisille areenoille ulottuen. Tämä näkyy mm. moninaisina julkaisuina, koulutus- ja tiedotusaktiviteetteina, verkottumisena sekä muihin rahoituslähteisiin syötettyjen hankkeiden määrinä. Hankeryhmä keskusteli teemaryhmissä työskentelevien henkilöiden epäsuhteisista palkkatasoista verrattuna toisiinsa ja tästä YTR:n piirissä tarvitaan omaa linjakeskustelua. Hankeryhmä itse koki hankehakemusten käsittelyn antoisaksi työtehtäväksi. Vaikka hakemuksia on paljon ja kukin jäsen käy kaikki hakemukset läpi, jolloin luettava sivumäärä on melkoinen, kokevat jäsenet saavansa paljon hankekäsittelystä. Ryhmän keskustelu on monipuolista, avointa ja joskus varsin tiivistunnelmaistakin, mutta ryhmä toimii jäsenten asiantuntemusta kuunnellen ja arvostaen. Hankeryhmän vahvuus on sen monipuolisessa kokoonpanossa, jossa ryhmään on koottu useiden eri alojen asiantuntemusta, jota tarpeen mukaan täydennetään kommenttipyynnöin eri hallinnonaloilta tai teemaryhmiltä. Tämä tuli esiin myös YTR:n itsearvioinnissa. Seminaarit Hankeryhmän vastuulla perinteisesti olleen valtakunnallisen hankeseminaarin konseptia muutettiin vuonna Tilaisuus muotoutui YTR:n kaikki työmuodot yhteen kokoavaksi verkostotapaamiseksi, jonka järjestelyistä vastasivat yhteistyössä YTR:n hanke- ja viestintäryhmät. Vuonna 2011 konseptia muutettiin ja laajennettiin niin, että järjestäjätahoiksi tulivat mukaan maaseutuverkostoyksikkö, Hämeen ELY-keskus sekä Sitra ja tapaamisen nimi muutettiin verkosto- ja hanketapaamiseksi. Hämeenlinnassa järjestetty tapahtuma keräsi ensimmäisenä päivänä 47 ja toisena päivänä 68 osallistujaa. Tapaaminen alkoi teemaryhmien kokouksilla ja muilla teemakohtaisilla keskustelutilaisuuksilla. Seminaarissa esiteltiin sekä MMM/YTR:n että Hämeen ELY-keskuksen rahoittamia valtakunnallisia hankkeita sekä pohdittiin kehittämisprosesseja ja maaseutupolitiikan tulevaisuutta. Ensimmäisenä iltana oli osallistujilla mahdollisuus osallistua opastettuun Hämeenlinnan kaupunkikävelyyn. Osallistujilta Webropolin kautta kerätty palaute tilaisuudesta oli suhteellisen myönteistä. Eri toimijoita ja hankkeita linkittävät tapaamiset nähtiin tärkeinä verkostoitumisen kannalta, tilaisuuden koettiin antaneen ajankohtaista tietoa ja erityisen hyvänä nähtiin valtakunnallisen toiminnan kokonaisuus eli että YTR ja MAKEn valtakunnalliset hankkeet saatiin samaan tilaisuuteen. Tilaisuuden antoina voidaan todeta, että tilaisuuteen tulisi toimijoita saada vielä laajemmin mukaan ml. YTR-verkoston jäseniä. Ohjelmaan tulisi jättää riittävästi tilaa vapaamuotoisemmalle keskustelulle ja verkostoitumiselle. Myös iltatilaisuus pitäisi rakentaa enemmän ohjelmallisemmaksi, että se vetäisi paremmin ihmisiä mukaan ja toimisi myös verkostoitumisen välineenä. Viestintätoimet Rahoitusta hakeneille tahoille välitettiin käsittelyn aikana tietoa sähköpostilla. Yhteenveto rahoitetuista hankkeista julkaistiin YTR:n verkkosivuilla. Verkosto- ja hanketapaamisesta julkaistiin artikkeli 18

20 Liiteri-uutiskirjeessä. Useat rahoitetuista hankkeista saivat myös julkisuutta niin valtakunnallisissa kuin alueellisissa medioissa. YTR:n itsearviointi vuonna 2010 sekä hankearvioinnit (viimeisin vuodelta 2009) peräsivät niin hanketoteuttajien kuin rahoittajan viestinnän terästämistä. Haasteeseen ei kuitenkaan resurssipuutteen vuoksi ole riittävällä tavalla pystytty vastaamaan. Kokoonpano Puheenjohtaja: Pääsihteeri Eero Uusitalo, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä professori, maaseutuneuvos, MMM Varapuheenjohtaja: Ylitarkastaja Reijo Martikainen, Mavi Jäsenet: Ympäristöneuvos Harry Berg, YM Ylitarkastaja Pentti Kananen, STM Ylitarkastaja Kai Karsma, TEM Erikoistutkija, osastonjohtaja Sakari Karvonen, THL Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, MMM Erikoistutkija, yksikön esimies Jouni Ponnikas, Kajaanin yliopistokeskus, Lönnrot-instituutti Ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola, MMM Ylitarkastaja Sanna Sihvola, MMM Opetusneuvos Susanna Tauriainen, OPH Ylitarkastaja Olli Voutilainen, TEM Sihteeri: Maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljanen, MMM. Viljasen vuorotteluvapaan sijaisena toimi maaseutuylitarkastaja Tuire Jansson asti. Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Toiminnan historiaa Harvaan asutun maaseudun ongelmakentästä vastasi Syrjäisen maaseudun teemaryhmä vuosina Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) asetti vuosiksi Harvaan asuttujen alueiden teemaryhmän, joka osallistui toimikautensa aikana sekä harvaan asuttujen alueiden väestön elinoloihin vaikuttavien suunnitelmien ja toimenpide-ehdotusten ideointiin ja arviointiin että haki uusia innovatiivisia avauksia. Pohjana oli syrjäisten seutujen yhteiskunnallisten ja väestöllisten rakenteiden muutosten tarkastelu. Teemaryhmä aloitti toimikautensa aikana Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelman valmistelun. Vuonna 2008 toimenpideohjelman viimeisteli uudistuneella kokoonpanolla Väljästi asutun maaseudun teemaryhmä. Teemaryhmä sai nimellä Harvaan asutun maaseudun teemaryhmäytr:ltä toimeksiannon vuosille Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelma Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelman yleistavoitteena on harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen ja vahvistaminen. Pelikenttä on yhteinen YTR:n muiden teemaryhmien kanssa, mikä antaa mahdollisuuden tehdä laajapohjaista yhteistyötä muiden teemaryhmien kanssa. Teemaryhmä on tuonut kehittämistyöhön omana näkökulmanaan harvaan asutun maaseudun erityisolot ja on etsinyt malleja, menetelmiä ja toimenpiteitä, joilla näiden alueiden erityispiirteet sekä erityisvaatimukset saadaan huomioitua suunnittelussa ja päätöksenteossa. Muita vaikuttamisen keinoja ovat mm. lausuntojen antaminen sekä kansanedustajien ja muiden päättäjien sekä viranomaisten lobbaaminen. Teemaryhmä on koonnut keskeiset toimenpiteet Maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan ja Maaseutupoliittiseen selontekoon. Toimenpideohjelma on päivitetty vuonna 2011 ja samalla on arvioitu eri toimenpiteiden toteutumista. 19

21 Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän toiminta vuonna 2011: julkaissut kolme Korvesta ja Valtateiltä -verkkolehteä teemoilla 1/2011Nuoret harvaan asutulla maaseudulla, 2/2011 (yhteistyössä Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän kanssa) Yhteisöllisyys ja 3/2011 Elinkeinot harvaan asutulla maaseudulla. edistänyt harvaan asutun maaseudun asioita mm. Facebook sivustojen kautta järjestänyt valtakunnallisen Uudistuvat elinkeinot harvaan asutulla maaseudulla -seminaarin Helsingissä yhteistyössä Matkailun, Yrittäjyyden, Luonto- ja maisema palvelujen sekä Luonnontuotealan teemaryhmien sekä MTK:n ja Green Care Finland ry:n kanssa.. Seminaariin osallistui noin 90 henkilöä paikanpäällä ja se lähetettiin netti-tv:n kautta koko Suomeen. Lapissa oli kuntakeskuksissa myös yhteiskatselutilaisuuksia. Seminaari on vuoden ajan katsottavissa osoitteessa fi/teemaryhmat/harvaan_asuttu_maaseutu järjestänyt alueseminaarin Jyväskylässä teemalla Muutoksen tuulia maaseudulla - Suomen maaseutu 2030? yhteistyössä Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän ja Viisari ry:n kanssa. Seminaariin osallistui 57 henkilöä. osallistunut valtakunnallisen maaseutuseminaarin suunnitteluun seurannut aktiivisesti Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelman toteutumista käymällä ohjelmaa toimenpidekokonaisuus kerrallaan läpi kokouksissaan. Ohjelman päivitys aloitettiin yhteisellä suunnittelupäivällä , jonka jälkeen sihteeri on työstänyt ohjelmaa yhteistyössä eri tahojen ja YTR:n teemaryhmien kanssa. Ohjelmaa on tarkasteltu suhteessa Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan ollut aktiivisesti mukana valmistelemassa Maaseudun palvelujen toimenpideohjelmaa ja järjestämässä Maaseudun palvelut -nimistä teemaryhmien yhteistä tapaamista yhteistyössä Kansalaisjärjestö, Hyvinvointipalvelujen, Asumisen ja Kulttuuri teemaryhmien kanssa. järjestänyt seitsemän kokousta: kolme Helsingissä, yhden Jyväskylässä, yhden Tampereella, yhden Joensuussa, yhden Kajaanissa (painopisteenä Toimenpideohjelman päivitys) Palvelut harvaan asutulla maaseudulla -seminaari lähetettiin netti-tv:n kautta kaikkialle Suomeen Kuva: Tuomo Eronen 20

22 ollut mukana SGEI-palveluihin liittyvässä politiikka dialogi tapaamisessa esitellyt teemaryhmän toimintaa ja toimenpideohjelmaa eri yhteyksissä myös kansainvälisesti. nostanut harvaan asutun maaseudun asioita esille eri yhteyksissä. Teemaryhmän jäsenet ovat käyttäneet omia verkostojaan ja vaikutuskanaviaan hyväksi asioiden eteenpäinviemiseksi. Juttuja on ollut valtakunnallisissa ja paikallisissa lehdissä sekä radiossa. harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelmaa on esitelty aktiivisesti eri tilaisuuksissa ja se on ollut esillä tiedotusvälineissä. Teemaryhmä on keskittynyt siihen kirjoitettujen toimenpiteiden toteuttamiseen. teemaryhmän jäsenet ovat nostaneet harvaan asutun maaseudun kysymyksiä esille omilla kansainvälisillä matkoillaan ja kansainvälisissä seminaareissa. Teemaryhmän toimintana kansainvälisyyttä ei ole ollut. Arvio toiminnan onnistumisesta Verkkolehden sisällöt ovat olleet hyviä, mutta lehteä tulee kehittää entistä luettavampien juttujen suuntaan ja samalla lisätä lukijakuntaa. Tarvitaan nykyistä tarkempi mediaseuranta. Samoin tarvitaan enemmän koko teemaryhmän aktiivisuutta osallistua aiheeseen liittyvään valtakunnalliseen julkiseen keskusteluun. Erityisesti netti-tv:n käyttöä tulee tehostaa. Verkkosivuja olisi hyvä kehittää vuorovaikutteisempaan suuntaan, tämä on mukana YTR:n viestintäsuunnitelmassa. Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelma on lähtenyt monilta osin toteutumaan. Parhaiten ovat toteutuneet paikallista aktiivisuutta vaativat toimenpiteet. Eri puolilla maata on kehitetty hyviä käytäntöjä useimmiten projektiluontoisesti. Haasteena on, miten hyvät käytännöt vakinaistetaan ja levitetään muualle Suomeen. Maaseutuvaikutusten arviointikäytännön levittäminen on osoittautunut tärkeäksi. Huonoiten ovat toteutuneet lainsäädännön muutosta tai tukia edellyttävät toimenpiteet. Teemaryhmä näkee kuitenkin, että sen tehtävä on pitää esillä harvaan asutulle maaseudulle tärkeäksi katsomiaan toimenpiteitä. Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän kokoonpano 2011 Puheenjohtaja ja päätoimittaja (lehdet 1 ja 3/2011): Kunnanjohtaja Tytti Määttä, Vaalan kunta (vv ) Varapuheenjohtaja ja päätoimittaja (lehti 2/2011): Kyläasiamies Tuomo Eronen, Pohjois-Karjala ( ) Jäsenet: Järjestösihteeri Pentti Ekola, PARDIA Ylitarkastaja Rainer Lahti, YM Toiminnanjohtaja Arja-Leena Peiponen, Viisari ry ja Keski-Suomen maakunta Ylitarkastaja Natalia Härkin, TEM Erikoistutkija Katja Ilmarinen, THL, Jyväskylän alueyksikkö (vv, tilalla Mari Kattilakoski) Kunnanjohtaja Jari Kangasvieri, Toholammin kunta ja Keski-Pohjanmaa varalla kunnanjohtaja Jukka Hillukkala, Lestijärven kunta Ylitarkastaja Kari Alanko, TEM Ylitarkastaja Reijo Martikainen, Maaseutuvirasto Asiantuntija Kimmo Aalto, MTK Ylitarkasta Merja Nikkinen, LVM Erikoissuunnittelija Kirsti Paajanen, Pohjois-Karjalan ELY-Keskus Toiminnanjohtaja Tarmo Salo, Rajaseutuliitto Toiminnanjohtaja Sirkka Virén, ProNauvoru Sihteeri: Kehittämispäällikkö Tarja Lukkari, Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus 21

23 Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä Toimikausi ja tehtävät Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän tehtävä on edistää väestön hyvinvointia ja terveystasa-arvoa kehittämällä maaseudun palveluja. Tarkastelun keskiössä ovat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä perusopetuksen palvelut. Työmuotoina ryhmä käyttää julkisen vaikuttamisen keinoja, verkosto- ja seminaarityöskentelyä sekä julkaisuja. Teemaryhmän työtä suuntaa maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ja sen hyvinvointipalveluja koskevat toimenpide-ehdotukset. Teemaryhmän viidennellä toimikaudella ( ) huomio kohdistetaan erityisesti sosiaalista hyvinvointia, terveyden edistämistä sekä palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta koskeviin kysymyksiin. Teemaryhmän työtä jäsennetään vuosittain valittavilla, ajankohtaisilla teemoilla. Teemaryhmä kokoontui vuoden 2011 aikana 6 kertaa. Kokouksiin osallistui puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi 6 11 teemaryhmän jäsentä. Lisäksi järjestettiin omat työkokoukset (3) Green careen, lähipalveluihin sekä yhteisöllisyyteen liittyen. Ryhmän toiminta Vuoden 2011 kärkiteema oli lähipalvelut. Aihe oli ajankohtainen ja maaseutupoliittisesti tärkeä kytkeytyen meneillään olevaan kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Teemaryhmä avasi keskustelun julkaisemalla yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa vuoden taitteessa Missä on lähipalvelu? -selvityksen. Selvitys hahmottaa lähipalvelukäsitteen nykyisiä määritelmiä, käyttöyhteyksiä ja näissä ilmeneviä ongelmia. Julkaisusta ja keskustelun avaamisesta lähipalvelujen määrittelemiseksi tarkemmin tiedotettiin laajasti. Teemaryhmän laatimaa tiedotetta välitettiin kuntakentälle mm. sähköisten uutiskirjeiden (Kuntaliitto, THL, MMM) ja Maaseutuparlamentin kautta. Teemaryhmä käynnisti myös keskustelun maaseutuvaikutusten arvioinnin tarpeellisuudesta palvelurakenteiden uudistamista koskevan päätöksenteon yhteydessä. Keskusteluja maaseutuvaikutusten arvioinnin kehittämiseksi kunnissa käytiin erityisesti IVAn (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) kehittämisestä vastaavan tahon kanssa (THL). Lähipalveluteemasta julkaistiin lehtikirjoituksia sekä järjestettiin ja oltiin yhteistyötahona eri työkokouksissa ja seminaareissa. Yhteistyössä Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän kanssa järjestettiin alueseminaari (Jyväskylä 5/2011), jossa maaseudun palvelut olivat vahvasti esillä. Teemaryhmä osallistui myös lukuisiin muihin tilaisuuksiin pitämällä puheenvuoroja, työkokouksia ja olemalla esillä lähipalveluteemaan liittyen (esitys Voimistuvat kylät -seminaarissa Kalajoella 1/2011; keskustelija THL:n asiantuntijafoorumeissa (Kansalaisosallisuus palveluissa, Palveluntuottamisen uudet muodot, Sosiaalisen uudet muodot palvelujärjestelmässä) Jyväskylässä 1 3/2011; ständi Maaseutuparlamentissa Helsingissä 3/2011; työryhmä YTR:n verkostoseminaarissa Hämeenlinnassa 4/2011; työryhmä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman neuvottelupäivillä Tampereella 5/2011; työryhmä Maaseutututkijapäivillä Kaarinassa 8/2011; Kuntien hyvinvointipalvelut -teematuokio Kuntamarkkinoilla Helsingissä 9/2011; asiantuntija Maaseudun tulevaisuusriihi Palveluyhteiskunta /2011 Joensuussa). Maaseudun palveluja koskevien työryhmien pitäminen yhteistyössä Kansalaisjärjestö-teemaryhmän kanssa YTR:n verkostoseminaarissa Hämeenlinnassa sekä Manner-Suomen maaseudun neuvottelupäivillä Tampereella nostivat esiin tarpeen maaseudun palveluja koskevan keskustelun, tutkimuksen, kehittämisen ja politiikkatoimien terävöittämiseksi. Tarvitaan täsmällisempää tietoa maaseudun palvelujen nykytilasta. Maaseudun palvelut tulee nostaa (maaseutu)politiikan agendalle nykyistä vahvemmin. Maaseudun palveluihin liittyviä tutkimuksen ja kehittämisen aukkopaikkoja tulee tunnistaa ja täyttää sekä vauhdittaa niitä koskevaa kokeilu- ja innovaatiotoimintaa. Näistä tarpeista käynnistettiin Maaseudun palveluohjelman suunnittelu viiden teemaryhmän (harvaan asuttu maaseutu, hyvinvointipalvelut, kansalaisjärjestö, kulttuuri, maaseutuasuminen) Kuntaliiton ja Kirkkohallituksen yhteistyönä - tavoitteena esiselvityshankkeen käynnistäminen vuonna Yhteinen ensimmäinen Maaseudun palvelut -foorumi järjestettiin joulukuussa 2011, tavoitteena oli hahmottaa maaseudun palveluohjelman askelmerkit. Toinen vuoden 2011 painopiste oli yhteisöllisyys - yhteisöllisyyden uudet muodot ja merkitykset hyvinvoinnin ja palvelujen näkökulmasta. Teemaryhmä järjesti teemasta oman työkokouksen, jonka tiimoilta päätettiin 22