Kasvupoliikkaa. Anni Huhtala Luento Aalto-yliopistossa Suomen talous ja talouspoliikka -kurssi

Transkriptio

1 Kasvupoli*ikkaa Anni Huhtala Luento Aalto-yliopistossa Suomen talous ja talouspoli*ikka -kurssi

2 Mitä on kasvupoli0ikka? almost everything that the government does either enhances or retards growth. - Rudolph G. Penner -

3 Ei ilmaisia lounaita Kasvuun panostaminen tarkoittaa usein säästämistä (yksityistä tai julkista) eli nykyhetken kulutuksen lykkäämistä poliittisesti epäkiitollista Kasvupolitiikka voi olla ristiriidassa muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisen kanssa - tasavero voi edistää kasvua enemmän kuin progressiivinen verotus, mutta moni vastustaa tasaveron tulonjakovaikutuksia - ympäristölainsäädäntö voi hidastaa (infra)investointeja ja nostaa kustannuksia; säätelyn tarkoitus vähentää ympäristöhaittoja (jotka eivät näy suoraan BKT:ssa)

4 Faktat kasvu0linpidosta - keskeiset kasvun lähteet (Jones 2015) Fyysinen pääoma (koneet, laitteet) Inhimillinen pääoma Ideat/innovaatiot Oikein kohdennetut resurssit (panokset, ihmiset) suomalainen kasvupolitiikka = osaaminen/ koulutus, T&K, luonnonvarojen hyödyntäminen kasvupolitiikan arviointi - makron mikroperusteet?

5 Inhimillinen pääoma

6 Inhimillisen pääoman hyödyntäminen osallistuminen ja osaaminen Suomen työmarkkinoilla

7 Suomalaisten miesten ja naisten työllisyys suhteessa muihin pohjoismaihin (2014) ProsenByksikköä A. Miehet Ikä B. Naiset ProsenByksikköä Lähde: OECD 2016, Labour Force Statistics database

8 Työllisyys Suomessa sukupuolen, iän ja osaamisen (korkea/matala) mukaan % Korkea mies Korkea nainen Matala mies Matala nainen >= Lähde: OECD 2016, PIAAC-lukutaitotaso: Matala=<3, Korkea=>2

9 Paremmat koulut kovempaa kasvua? Hanushek ja Woessman (2012) selvittivät maavertailussaan kognitiivisten taitojen ja talouskasvun yhteyttä Taitoja mitattiin mm. PISA-testien kaltaisilla oppimisen testituloksilla Kansakunnan kognitiiviset taidot lisäävät talouskasvua Huom: kausaalivaikutusten osoittaminen yleensä haastavaa!

10 H&W-aineistossa myös Suomi mukana Lähde: Hanushek & Woessmann(2012)

11 Kasvuvauhdin trendi (BKT/capita) vs. oppimisen tes0tulosten trendi; Source: Journal of Economic Growth (2012), 294

12 H&W- opit koulutuspoli0ikkaan Sekä hyvä peruskoulutus kaikille että huippuihin panostaminen edistävät kasvua Huippujen vaikutus - pienempi ja tehtävänä vaikeampi kuin peruskoulutus - köyhissä maissa merkittävämpi kuin rikkaissa Mutta mitä tiedämme esim. kotimaisista koulutusreformeista?

13 Suomalainen peruskoulu-uudistus 1970-luvulla Pekkala Kerr, Pekkarinen ja Uusitalo (2013) tutkivat rinnakkaiskoulujärjestelmästä yhtenäiseen peruskouluun siirtymisen vaikutuksia kognitiivisiin taitoihin Aineistona armeijan käyneet suomalaismiehet, joilta puolustusvoimien testitulokset saatavilla; hyödynsivät uudistuksen alueellista porrastusta Uudistus paransi vähemmän koulutettujen tai pienituloisten vanhempien lasten testituloksia, mutta parantuneet testitulokset pieniä selittääkseen vaikutuksia tuloihin

14 Muistetaan kasvun lähteet: Fyysinen pääoma (koneet, laitteet) Inhimillinen pääoma Ideat/innovaatiot Oikein kohdennetut resurssit (panokset, ihmiset) Oma tulkinta: mikä voisi olla (suomalaista) kasvupolitiikkaa?

15 Ideat ja innovaa0ot

16 Suomi on kärkimaita innovaa0oissa ja teknologiaosaajien osuudessa Patenttihakemuksia, 2008 (1 000 asukasta kohden) TUR DEU BEL NZL AUT ISL HUN MEX CHE USA NLD DNK ISR NOR FRA GBR IRL AUS ITA ESP CZE SVK PRT POL SWE JPN FIN KOR Lähde: OECD; Elias Einiö VATT Insinööriksi valmistuneita, 2003 (1 000 asukasta kohden) OECD keskiarvo (kuvion maat)

17 Suomi pärjää hyvin myös vihreissä innovaa0oissa Vihreitä patenttihakemuksia, 2010 ja 2011 (1 000 asukasta kohden) Lähde: OECD; Elias Einiö, VATT DEU AUT DNK NOR CHE NLD ISR FRA USA BEL GBR CAN AUS SVN IRL ITA CHL NZL ESP HUN CZE TUR GRC MEX PRT POL JPN SWE SVK Insinööriksi valmistuneita, 2005 (1 000 asukasta kohden) FIN KOR OECD keskiarvo (kuvion maat)

18 Innovaa0opoli0ikka (ja rakennemuutos)

19 Tutkimus- ja kehitystyö ja talouskasvu Monissa maissa valtiovalta tukee tutkimus- ja kehitystyötä (T&K) - yhteiskuntaa hyödyttävien innovaatioiden toivossa - edistämään riskihankkeita, joihin markkinat ali-investoivat T&K läikkyy yritykseltä toiselle teknologian/tiedon hyödyntämisenä, mutta toisaalta kilpailija voi varastaa valmiin liiketoimintaidean Huoli: syrjäyttävätkö T&K-tuet yksityiset sijoitukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen? Bloom, Schankerman & van Reenen, 2013; Einiö 2013

20 Suomessa paineet ehkä suurimmat päästöintensiivisillä aloilla Osuus teollisuuden bruttoarvosta (%), Kone- ja metallituoteteollisuus Elektroniikka- ja sähköteoll. Elintarviketeollisuus Muu tehdasteollisuus Mineraalien kaivu Tekstiili- ja vaateteollisuus Päästöjen osuus = tuotannon osuus Kemianteollisuus Metallien jalostus Osuus teollisuustuotannon CO2 päästöistä (%), 2011 Metsäteollisuus Lähteet: Tilastokeskus, Päästökauppalaki, Saari ym. (2010)

21 AuYavatko innovaa0otuet - USA:n energia-alan tukien arvioin0tutkimus Howell (2017) arvioi pienyrityksille suunnattua Small Business Innovation Research tukiohjelmaa vuodesta 1983 lähtien rahaa jaettu yli 2 miljardia dollaria (USD) vuosittain pienille korkean teknologian yrityksille, kattaen koko energiateknologian kirjon kaksivaiheinen ohjelma: jos onnistuu saamaan tukea vaiheessa 1 (noin dollaria) voi lisäksi hakea suurempaa demonstraatiotukea vaiheessa 2 (noin dollaria)

22 Energiaohjelman arvioinnin tulokset Vaiheessa 1 myönnetty pienehkö tuki miltei kaksinkertaistaa todennäköisyyden saada myöhemmin riskipääomarahoitusta. Lisäksi tuetut yritykset tuottavat enemmän patentteja, kaupallistavat teknologiansa ja listautuvat/ostetaan yrityskaupalla todennäköisemmin kuin tukea ilman jääneet. Vaiheen 2 tuet eivät ole yhtä vaikuttavia onnistuneimmat vaiheen 1 yritykset eivät edes hae vaiheen 2 tukea! enemmän siemenrahaa jakoon alkuvaiheeseen markkinaehtoinen rahoitus toimii myöhemmässä vaiheessa

23 Johtopäätökset Politiikalla voi vaikuttaa kasvuun Koulutus ja T&K panostukset ilmeisiä keinoja auttamaan uuden teknologian omaksumista ja hyödyntämistä voi silti olla vaikea osoittaa vedenpitävästi (tutkimuksen keinoin) mikä nimenomainen toimenpide/uudistus oli syynä ja edisti/hidasti kasvua!

24 Kiitos!

25 Lähteet Bloom, N., Schankerman, M. & van Reenen, J. (2013): Identifying Technology Spillovers and Product Market Rivalry, Econometrica 81 (4): Einiö, E. (2013): Innovaatioiden tukeminen kannattaa, VATT Policy Brief 1/2013. Ghironi, F. (2017): Macro needs micro, NBER Working Paper No Hanushek, E.A. & Woessmanm L. (2012): Do better schools lead to more growth? Cogitive skills, economic outcomes and causation, Journal of Economic Growth 17: Howell, S. T. (2017): Financing Innovation: Evidence from R&D Grants, American Economic Review 107(4): Jones, C.I. (2015): The facts of economic growth, NBER Working Paper Series 21142, National Bureau of Economic Research. OECD (2016): OECD Economic Surveys Finland, Volume 2016/2, January Pekkala Kerr, S., Pekkarinen, T., & Uusitalo, R. (2013): School Tracking and Development of Cognitive Skills? Journal of Labor Economics, 31(3):

26 1 Mikä VATT on? 2 Mitä VATT:ssa tutkitaan? 3 Miten me vaikutamme?

27 VATT on soveltavan taloustieteellisen tutkimuksen yksikkö, joka: Tekee tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääkseen tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa Tutkii käytännön politiikkaa lähellä olevia julkistalouden kysymyksiä Arvioi politiikkatoimien vaikuttavuutta ja vaihtoehtoja Toimii asiantuntijana päätöksenteon valmistelussa ja talouspolitiikan arvioinnissa

28 Vahvuutemme Vahva mikrotaloustieteellinen tutkimus, jossa selvitetään talouspolitiikan vaikutuksia yksilöiden, kotitalouksien tai yritysten käyttäytymiseen. Vankka tieteellinen osaaminen politiikkatoimien arvioinnista, hyödyntäen laajoja rekisteriaineistoja ja tilastollisia menetelmiä.

29 Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous VATT:ssa tutkitaan julkisia palveluita, kuten terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluita sekä koulutusta. Myös kuntien rahoitus ja kuntarakenne, paikallispolitiikka, asuntomarkkinat ja asuntopolitiikka ovat keskeisiä tutkimusaiheitamme. Teemaa johtaa Mika Kortelainen

30 Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako VATT:ssa tutkitaan sosiaaliturvan ja verotuksen vaikutuksia työmarkkinoihin ja tulonjakoon. Tutkimusta politiikkamuutosten vaikutuksista, soveltaen sekä mikrosimulointi- että mikroekonometrisiä menetelmiä. Työttömyystuen vaikutukset, tuloliikkuvuus Teemaa johtaa Tomi Kyyrä

31 Työmarkkinat ja koulutus VATT:ssa tutkitaan työvoima- ja koulutuspolitiikan kysymyksiä sekä maahanmuuttoa ja kotouttamista Nuorten syrjäytymisen estämisen toimenpiteet ja mekanismit, koulupudokkuuden vaikutukset Politiikkatoimien vaikutusten arviointi: erityisesti työttömyys ja sen alentaminen Teemaa johtaa Tuomas Pekkarinen Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset, maahanmuuttajien kotouttaminen, kotouttamisen ylisukupolviset vaikutukset

32 Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka VATT:ssa tutkitaan energia- ja ilmastopolitiikan vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn, kuluttajien valintoihin ja CO 2 -päästöihin Politiikkatoimien vaikutukset energiamarkkinoiden toimintaan ja investointeihin. Energiantuotanto ja -kulutus: optimaaliset tuotantojärjestelmät, optimaaliset investointipolut. Teemaa johtaa Marita Laukkanen

33 Yritystoiminnan sääntely ja kansainvälinen talous VATT:ssa tutkitaan yritysverotusta, elinkeinopolitiikkaa sekä globalisaation vaikutuksia Suomen talouden rakenteeseen. Yritysverotuksen vaikutukset yritysten valintoihin kuten rahoitukseen, investointeihin ja työn kysyntään. Teemaa johtaa Seppo Kari Viennin kotimainen arvonlisä, palveluvienti, palvelutuonnin työmarkkinavaikutukset Suomessa

34 Miten me vaikutamme? Tekemällä korkeatasoista tutkimusta Toimimalla aktiivisesti kansainvälisissä ja kotimaan verkostoissa Arvioimalla talouspolitiikan valmistelun ja rakenneuudistusten olennaisimpia kysymyksiä Oma tutkimustoiminta tekee meistä asiantuntijoita Viestimällä monipuolisesti ja monikanavaisesti tutkimustuloksistamme

35 MITEN ME VAIKUTAMME? Toimimalla aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa Tutkijavaihdot ja -vierailut ovat jatkuvaa toimintaa Tutkimuspapereiden tai -tulosten esittely kansainvälisissä konferensseissa Yhteiset tutkimushankkeet Myös: opetusta, tieteellisiä arviointeja, jäsenyyksiä kansainvälisissä taloustieteen yhteistyöelimissä

Kasvupoli*ikkaa. Anni Huhtala Luento Aalto-yliopistossa Suomen talous ja talouspoli*ikka -kurssi

Kasvupoliikkaa. Anni Huhtala Luento Aalto-yliopistossa Suomen talous ja talouspoliikka -kurssi