Valtiovarainministeriö MINVA VM

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö MINVA VM EUS JULKINEN Viite Asia ECOFIN neuvosto , Bryssel VALTIOVARAINMINISTERIÖ EUsihteeristö Haanpää Ecofinneuvosto , Bryssel, tiivistelmä Suomea kokouksissa edustaa valtiovarainministeri Petteri Orpo. ALV: käännetty verovelvollisuus Komissio esittelee antamansa direktiiviehdotuksen tilapäisesti sovellettavasta yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismista, jossa ostaja suorittaa myyjän sijaan arvonlisäveron valtiolle. Muutamat jäsenvaltiot ovat pyytäneet lupaa mekanismin käyttöönottoon puuttuakseen laajalle levinneisiin karusellipetoksiin. Komission ehdotuksen mukaan jäsenvaltio voisi tietyin edellytyksin ottaa mekanismin käyttöön. Suomi pitää veropetosten vastaista taistelua tärkeänä ja pitää keinojen suhteen parhaana valvonnan, hallinnollisen yhteistyön ja tietojenvaihdon parantamista. Suomi ei kannata yleistä käännettyä verovelvollisuutta keskipitkän aikavälin tavoitteena ja suhtautuu epäillen myös komission ehdotukseen tilapäisen yleisen käännetyn verovelvollisuuden käyttöönottamisesta. Maltan puheenjohtajuuskauden työohjelma Ecofinsektorilla Maltan puheenjohtajuuskaudella viedään eteenpäin vireillä olevia hankkeita. Esillä olevia aiheita ovat mm. eurooppalainen ohjausjakso, talous ja rahaliiton kehittäminen, pääomamarkkinaunioni, pankkien häiriönsietokyvyn parantaminen, eurooppalainen talletussuojajärjestelmä, veronkierron estäminen, yhteinen yhdistetty yritysveropohja, sekä budjettiasiat. Korkean tason työryhmä EU:n omista varoista Korkean tason työryhmän puheenjohtaja Mario Monti esittelee loppuraportin ryhmän työstä, joka käynnistyi helmikuussa Ryhmän tehtävänä oli suorittaa yleinen omien varojen järjestelmän arviointi yksinkertaisuuden, läpinäkyvyyden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Työn perusteella komissio tulee arvioimaan ovatko uudet aloitteet omien varojen järjestelmän alueella tarpeen. Uudistukset otettaisiin käyttöön mahdollisesti seuraavalla rahoituskehyskaudella (2021). Korkean tason ryhmä näkee EUbudjetin tulopuolen uudistamisen välttämättömyytenä, joka tulee toteuttaa yhdessä budjetin menopuolen uudistamisen kanssa. EUbudjetin tulee nykyistä paremmin kohdistua sovituille prioriteettialueille ja vastata ajankohtaisiin haasteisiin. Suomi ottaa raportin tiedoksi ja ottaa ehdotuksiin tarkemmin kantaa ehdotusten konkretisoituessa. Lähtökohtaisesti Suomi suhtautuu asiaan avoimesti ja rakentavasti.

2 Muut asiat 2(32) Tammikuun asialistalla ovat myös päätelmät eurooppalaisen ohjausjakson 2017 aloittavista vuotuisesta kasvuselvityksestä ja hälytysmekanismiraportista, sekä euroalueen suositusten hyväksyminen. Lisäksi käydään näkemystenvaihto Baselin komitean kriisin jälkeisen pankkien uudistusagendan etenemisestä. Informaatiokohtana muissa asioissa on Euroopan investointipankin pakolaisaloite. Aamiaisaiheina ovat tavanomaiset taloustilanne ja euroryhmän raportointi, sekä mahdollisesti tilintarkastustuomioistuimen raportti yhteisestä valvontamekanismin toiminnasta. Euroryhmä Tammikuun euroryhmän asialistalla ovat Irlannin ja Portugalin ohjelmanjälkeiset tilanteet, IMF:n artikla IV konsultaatio euroalueella, euroalueen suositukset 2017, Espanjan ja Liettuan alustavat talousarviosuunnitelmat, finanssipoliittisen sopimuksen toimeenpanon arvio, sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportti yhteisen valvontamekanismin toiminnasta.

3 Asialista: 3(32) 1. Esityslistaehdotuksen hyväksyminen Lainsäädäntöasiat sivu 2. (mahd.) Akohtien luettelon hyväksyminen 3. ALV: käännetty verovelvollisuus 4 = Komissio esittelee 4. Muut asiat Eilainsäädäntöasiat 5. Puheenjohtajan työohjelman esittely 9 = Näkemysten vaihto 6. Akohtien luettelon hyväksyminen 7. Eurooppalainen ohjausjakso 2017 a) Vuotuinen kasvuselvitys 11 = Neuvoston päätelmät b) Hälytysmekanismiraportti 14 = Neuvoston päätelmät c) Euroalueen suositukset 17 = Hyväksyminen 8. Basel IV 20 = Tilannekatsaus ja näkemysten vaihto 9. Korkean tason työryhmä omista varoista 23 = Valmiin raportin esittely Torstai :00 Euroryhmä 29 Perjantai :00 Aamiainen 10:00 Ecofinneuvosto

4 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM VO Karjalainen Tuula(VM) JULKINEN 4(32) Asia ECOFINneuvosto , Bryssel; 3. ALV: Käännetty verovelvollisuus Komission ehdotus tilapäisesti sovellettavasta yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismista Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto U/E/UTPtunnus E 39/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Euroopan komissio antoi ehdotuksen arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EY) muuttamisesta tietyn kynnyksen ylittäviin tavaroiden luovutuksiin ja palvelujen suorituksiin tilapäisesti sovellettavan yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismista. Komission tarkoituksena on esitellä asia kokouksessa. Komissio on antamassaan toimintasuunnitelmassa COM(2016) 148 suhtautunut torjuvasti yleiseen käännettyyn verovelvollisuuteen keskipitkän aikavälin tavoitteena. Kiireelliset toimenpiteet ovat kuitenkin tarpeen alvpetosten torjumiseksi sekä alvvajeeseen puuttumiseksi. Yhtenä kiireellisenä toimenpiteenä komissio on eräiden jäsenvaltioiden (mm. Tšekki ja Itävalta) pyynnöstä harkinnut mahdollisuutta sallia ottaa väliaikaisesti käyttöön yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin, jota sovellettaessa ostaja maksaa myyjän puolesta arvonlisäveron. ECOFINneuvoston istunnossa komissio sitoutui esittämään ennen vuoden 2016 loppua lainsäädäntöehdotuksen, jossa yksittäisille jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus poiketa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä niin, että määritetyn kynnysarvon ylittäviin kotimaisiin luovutuksiin sovelletaan yleistä käännettyä verovelvollisuutta, ja jolla säilytetään sisämarkkinat. Suomi on suhtautunut varauksellisesti yleisen käännetyn verovelvollisuuden käyttöönottoon. Osa jäsenvaltiosta on vastustanut, osa kannattanut, väliaikaisen käännetyn verovelvollisuuden käyttöönottamista lyhyen aikavälin poikkeustoimenpiteenä. Veropetosten vastainen taistelu on tärkeää ja sitä tulee edelleenkin tehostaa. Keinojen suhteen Suomi pitää parhaana valvonnan, hallinnollisen yhteistyön ja tietojenvaihdon parantamista, koska nämä toimenpiteet voidaan kohdistaa nimenomaan petoksellista toimintaa harjoittaviin. Tämän vuoksi Suomi on tukenut komission toimintasuunnitelmaa

5 Pääasiallinen sisältö 5(32) hallinnollisen yhteistyön parantamiseksi, sääntöjen vapaaehtoisen noudattamisen lisäämiseksi ja verohallintojen toiminnan tehostamiseksi. Suomi ei kannata yleistä käännettyä verovelvollisuutta keskipitkän aikavälin tavoitteena. Suomi suhtautuu epäillen myös komission ehdotukseen tilapäisen yleisen käännetyn verovelvollisuuden käyttöönottamisesta. Käännetty verovelvollisuus on poikkeuksellinen toimenpide, jota voidaan hyödyntää tietyillä rajatuilla petosherkillä aloilla, kun ostaja on myyjää luotettavampi veron tilittäjä. Laajemmin sovellettava käännetty verovelvollisuus merkitsisi luopumista arvonlisäverotuksen keskeisistä periaatteista ja siirtymistä vähittäismyyntiverojärjestelmään, jota on yleisesti pidetty haavoittuvampana petoksille, koska vero tilitettäisiin valtiolle vasta myyntiketjun viimeisessä vaiheessa. Mikäli vero jätettäisiin tällöin tilittämättä, valtio menettäisi koko vaihdantaketjun myyntien arvonlisäveron. Yleinen käännetyn verovelvollisuuden järjestelmä voi mahdollistaa myös uusia petosmuotoja. Tällainen muutos edellyttäisi myös uutta ilmoitus ja valvontajärjestelmää, mikä lisäisi yritysten ja verohallinnon kustannuksia. Suomi on huolissaan, että yleinen käännetty verovelvollisuus voi myös tilapäisenä kokeiluna aiheuttaa haittaa sisämarkkinoiden toimivuudelle, kohtuuttomia kustannuksia yrityksille ja hallinnolle, heikentää yhteisökaupan valvontaa ja lisätä rajat ylittävää petoksellista toimintaa. 1. Komission toimintasuunnitelma ja käännetty verovelvollisuus Komission toimintasuunnitelman COM(2016) 148 mukaan arvonlisäverosta aiheutuvat veropetokset aiheuttavat vuosittain jäsenvaltioille suuret veronmenetykset. Komission mukaan alvvajeeseen on tarpeen puuttua kiireellisillä toimilla seuraavilla kolmella alalla: hallinnollisen yhteistyön parantaminen, verohallintojen toiminnan kollektiivinen kohentaminen ja sääntöjen vapaaehtoisen noudattamisen lisääminen. Toimintasuunnitelmassa käsitellään myös mahdollisuutta soveltaa yleistä käännettyä verovelvollisuutta veropetosten vastaisena toimenpiteenä. Asiasta on keskusteltu vuosien ajan eri tasoilla ja useita kertoja myös Ecofinissa. Yleisten sääntöjen mukaan arvonlisäveron myynnistä suorittaa tavaran tai palvelun myyjä. Käännetyllä verovelvollisuudella tarkoitetaan järjestelmää, jossa ostaja suorittaa myyjän sijaan arvonlisäveron valtiolle. Järjestelmää käytetään jäsenvaltion rajan ylittävissä myynneissä sekä kansallisesti eräillä erityisen petosalttiilla aloilla. Nykyisessä järjestelmässä tapahtuu petoksia erityisesti silloin, kun verovelvollinen hankkii rajan ylittävässä kaupankäynnissä tavaroita tai palveluja arvonlisäverotta ja laskuttaa niistä omalta asiakkaaltaan arvonlisäveron tilittämättä sitä veroviranomaisille, mutta ostaja voi kuitenkin vähentää sen. Käännettyä verovelvollisuutta sovellettaessa tämä ei olisi mahdollista, koska veronsuoritusvelvollisuus siirtyisi asiakkaalle. Komissio suhtautuu toimintasuunnitelmassaan torjuvasti yleiseen käännettyyn verovelvollisuuteen keskipitkän aikavälin tavoitteena.

6 2. Väliaikaista yleistä käännettyä verovelvollisuutta koskevan ehdotuksen tausta 6(32) Yksi komission toimintasuunnitelmassa ilmoitetuista keskeisistä toimista on Euroopan vankan yhtenäisen alvalueen luominen. Tämä edellyttää lopullisen alvjärjestelmän perustamista EU:n sisäiseen yritysten väliseen (B2B) rajat ylittävään kauppaan, joka perustuu siihen periaatteeseen, että tavaroita verotetaan niiden määrämaassa. Komissio on ilmoittanut aikovansa esittää vuoden 2017 loppuun mennessä tähän verotusvaihtoehtoon perustuvan lainsäädäntöehdotuksen. Edellä mainitun muutoksen valmistelu, hyväksyminen ja täytäntöönpano kestävät jonkin aikaa, minkä vuoksi komissio on työstänyt samanaikaisesti muita aloitteita, etenkin kiireellisesti tarvittavia toimenpiteitä alvpetosten torjumiseksi ja alvvajeeseen puuttumiseksi. Alvvaje on noussut lähes 160 miljardiin euroon, josta osan muodostavat rajat ylittävistä petoksista vuosittain aiheutuvat noin 50 miljardin euron tulonmenetykset. Tietyt jäsenvaltiot ovat laajalle levinneisiin karusellipetoksiin puuttumiseksi pyytäneet lupaa ottaa väliaikaisesti käyttöön yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismi, joka poikkeaa yhdestä nykyisen alvjärjestelmän yleisperiaatteesta siltä osin kuin on kyse erissä suoritettavia maksuja koskevasta järjestelmästä. Karusellipetokset johtuvat perimmältään etenkin nykyisestä yhteisöluovutuksia koskevasta verovapaudesta, jonka perusteella tavaroita voi hankkia arvonlisäverotta. Monet toimijat osallistuvat veropetoksiin siten, että ne eivät tilitä veroviranomaisille tällaisten tavaroiden edelleen myynnistä suoritettavaa arvonlisäveroa. Verovelvollisilla asiakkailla on kuitenkin oikeus verovähennykseen. Samat tavarat voidaan luovuttaa useita kertoja siten, että tehdään uudelleen verovapaita yhteisöluovutuksia. Samanlaisia karusellipetoksia voi tapahtua myös palvelukaupassa. Ehdotettavalla poikkeuksella poistettaisiin mahdollisuus tämäntyyppisiin veropetoksiin siten, että verovelvollinen asiakas olisi velvollinen maksamaan arvonlisäveron. Komission mukaan ehdotettu lainsäädäntömuutos on vapaaehtoisuutensa ja väliaikaisuutensa vuoksi oikeassa suhteessa tavoitteeseen, joka on petostentorjunta tietyissä jäsenvaltioissa, joilla ei ole hallinnollisia voimavaroja puuttua siihen tehokkaasti tai joissa alvpetosten määrä on lisääntynyt voimakkaasti. 3. Ehdotuksen keskeinen sisältö Komission ehdotuksen mukaan jäsenvaltio voisi tietyin edellytyksin ottaa käyttöön yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin. Siinä veronmaksuvelvollinen on verovelvollinen, joka vastaanottaa sellaisia tavaroiden luovutuksia ja palveluiden suorituksia, jotka ylittävät euron kynnysarvon laskua kohden. Jäsenvaltion, joka haluaa ottaa käyttöön yleisen käännetyn verovelvollisuuden, olisi täytettävä seuraavat edellytykset: a) jäsenvaltion arvonlisäverovaje on ennakoidusta alvkertymästä prosentteina ilmaistuna vähintään 5 prosenttiyksikköä yhteisön arvonlisäverovajeen mediaania suurempi; b) jäsenvaltiossa tehtävien karusellipetosten osuus on suurempi kuin 25 prosenttia sen arvonlisäverovajeen kokonaismäärästä; c) jäsenvaltio toteaa, että muut valvontatoimenpiteet eivät ole riittäviä karusellipetosten torjumiseksi sen alueella. Myös naapurijäsenvaltioiden olisi voitava käyttää yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia, jos niihin kohdistuu vakava riski petosten siirtymisestä niiden alueelle sen vuoksi, että kyseisen mekanismin soveltamiseen on myönnetty lupa toisessa

7 7(32) jäsenvaltiossa, ja muut valvontatoimenpiteet eivät riitä torjumaan petosriskiä. Edellytyksenä olisi, että: a) kyseisellä jäsenvaltiolla on yhteinen raja sellaisen jäsenvaltion kanssa, joka on saanut luvan soveltaa yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia; b) jäsenvaltio toteaa, että on olemassa vakava riski petosten siirtymisestä sen alueelle, koska naapurijäsenvaltiolle on myönnetty lupa soveltaa yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia; c) jäsenvaltio toteaa, että muut valvontatoimenpiteet eivät ole riittäviä petosten torjumiseksi sen alueella. Jäsenvaltioiden, jotka päättävät soveltaa yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia, olisi otettava käyttöön erityisiä verovelvollisiin sovellettavia sähköisiä raportointivelvoitteita, jotta voidaan varmistaa mekanismin tehokas toiminta ja soveltamisen valvonta. Jäsenvaltioiden, jotka päättävät soveltaa yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia, olisi pyydettävä tähän komission lupa ja toimitettava asiaa koskevat tiedot, jotta komissio voi arvioida kyseisen pyynnön. Yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismilla saattaa olla odottamattomia vaikutuksia sisämarkkinoiden toimintaan, koska petokset siirtyisivät mahdollisesti toisiin jäsenvaltioihin, jotka eivät sovella mekanismia. Tämän vuoksi komission olisi voitava varotoimenpiteenä kumota kaikki täytäntöönpanopäätökset, joilla hyväksytään mekanismin soveltaminen. Koska tällaisen mekanismin vaikutuksista ei voida tietää tarkasti, se olisi rajattava ajallisesti. Ehdotuksen mukaan mekanismia voisi soveltaa saakka. 4. Komission arvio ehdotuksen vaikutuksista Komission mukaan yleinen väliaikainen käännetty verovelvollisuus tarjoaisi lyhytaikaisen ratkaisun jäsenvaltioille, joissa karusellipetoksia tehdään erityisen paljon. Ehdotus minimoi sisämarkkinoille aiheutuvat kielteiset vaikutukset vähentämällä petosten siirtymistä jäsenvaltioiden välillä. Sisämarkkinoille aiheutuviin kielteisiin vaikutuksiin varauduttaisiin mahdollisuudella käyttää turvalauseketta. Komissio arvioi ehdotuksen vähentävän karusellipetoksia järjestelmää soveltavassa jäsenvaltiossa sekä rajoittavan petosten siirtymistä toiseen jäsenvaltioon. Tämä kuitenkin riippuu jäsenvaltion kyvystä valvoa järjestelmän soveltamista. Riittämätön valvonta voi aiheuttaa uusien petosmuotojen syntymistä. Komissio ei pysty arvioimaan ehdotetun järjestelmän lopullisia vaikutuksia petoksiin ilman aiempaa kokemusta järjestelmän soveltamisesta. Verohallinnoille aiheutuvien hallinnollisten kustannusten määrä ja kehitys riippuu hallintojen tehokkuudesta ja niiden automatisoitujen järjestelmien tasosta. Yrityksille aiheutuvat hallinnolliset kustannukset lisääntyvät lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Yritysten tulisi osata toimia sekä käännetyn verovelvollisuuden että normaalisääntöjen mukaisissa tilanteissa (mahdollisesti eri jäsenvaltioissa) ja myös mukauttaa järjestelmänsä tämän mukaisesti. Sekä verohallinnoille että yrityksille aiheutuisi kustannuksia yleiseen käännettyyn verovelvollisuuteen siirtymisestä sekä edelleen järjestelmän purkamisesta ja

8 8(32) normaalimenettelyyn palaamisesta. Järjestelmää soveltavien jäsenvaltioiden naapurimaille voi aiheutua lisäkustannuksia mm. valvonnasta ja veropetosten omalle alueelleen siirtymisen torjumisesta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUTsopimus) 113 artikla (yksimielinen päätöksenteko) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asiaa ei vielä käsitelty Euroopan parlamentissa. EU9 jaosto (verotus) kirjallinen menettely EUministerivaliokunta kirjallinen menettely , Suuri valiokunta (SuVP 31/2016 vp), Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ehdotettu poikkeusmenettely olisi valinnainen eikä siten toteutuessaan edellyttäisi välttämättä kansallisen arvonlisäverolainsäädännön muuttamista. Taloudelliset vaikutukset Asia ei kuulu Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Komission ehdotukseen ei sisälly riittävän yksityiskohtaisia taloudellisia arvioita ehdotuksen vaikutuksista. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat COM(2016) 811 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/VO, erityisasiantuntija Tuula Karjalainen, p EUTORItunnus EU/2016/1828 Liitteet Viite

9 9(32) Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM EUS Haanpää Tiina(VM) JULKINEN Asia ECOFIN neuvosto , Bryssel; 5. Puheenjohtajan työohjelman esittely Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Malta esittelee puheenjohtajuuskautensa Ecofinohjelman tammikesäkuulle Suomi ottaa asian tiedoksi. Talouden ohjaukseen liittyen Malta vie eteenpäin eurooppalaisen ohjausjakson vuotuista kierrosta. Talous ja rahaliiton kehittämisen osalta puheenjohtaja odottaa komission antavan valkoisen kirjan (EU:n tulevaisuudesta) maaliskuussa. Rahoituspalveluiden osalta Malta aikoo edistää pääomamarkkinaunionin työn alla olevia hankkeita, erityisesti liittyen kasvuun ja työllisyyteen, ja sitä kautta pkyritysten rahoituksen saatavuuteen. Puheenjohtaja myös jatkaa työtä komission marraskuussa antamien, pankkien häiriönsietokyvyn parantamista koskevien ehdotusten osalta. Pankkiunionin kolmannen pilarin, eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän (EDIS) osalta työtä jatketaan, tavoitteena edistyminen riskienvähentämistoimissa. Veroasioissa Malta jatkaa työtä monien hankkeiden kohdalla, erityisesti liittyen välittömän ja välillisen verotuksen viime syksyn paketteihin. Keskeisiin hankkeisiin kuuluvat mm. veronkierron estämistä koskevan direktiivin muutos (ATAD2), aloite riitojenratkaisumekanismista, yhteisen yhdistetyn yritysveropohjan (CCCTB) uudelleenkäynnistäminen, sekä sähköiseen kaupankäyntiin ja julkaisuihin liittyvät aloitteet. Budjettiasioista puheenjohtaja nostaa esille vuoden 2015 talousarvion vastuuvapauden myöntämisen arvioinnin, vuoden 2017 talousarvion toimeenpanon ja vuoden 2018 talousarvion valmistelut, sekä omien varojen korkean tason työryhmän loppuraportin. Malta kiinnittää huomiota myös rahanpesun estämiseen ja petostentorjuntaan, sekä yksityissektorin rahoituksen mobilisointiin liittyen etenkin eurooppalaisen strategisten investointien rahastoon (EFSI2), ja Euroopan investointipankin lainavaltuutuksiin.

10 10(32) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEU artikla 16, kohta 9 Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Maltan puheenjohtajuuskauden ohjelma Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Valtiovarainministeriö/EUS, finanssisihteeri Tiina Haanpää, p , etunimi.sukunimi@vm.fi EUTORItunnus EU/2016/0767 Liitteet Viite

11 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM (32) KO Paavonen Marja(VM), Pääkkönen Jenni(VM) JULKINEN Asia ECOFINneuvosto , Bryssel; 7. Eurooppalainen ohjausjakso 2017: a) Vuotuinen kasvuselvitys Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Vuosittaisen eurooppalaisen talouden ohjausjakson käynnistää komission marraskuussa julkaisemat vuotuinen kasvuselvitys (AGS), hälytysmekanismiraportti (AMR) ja komission esitys euroalueen suosituksiksi (EA CSR). Komissio esitteli ohjausjaksoon liittyvät kokonaisuudet, vuotuinen kasvuselvitys mukaan lukien, neuvostossa joulukuussa Nyt hyväksytään neuvoston päätelmät vuotuisesta kasvuselvityksestä. Suomen kanta Suomi pitää komission 2017 kasvuselvityksen painopisteitä oikeansuuntaisina. Suomi voi hyväksyä neuvoston päätelmän vuotuisesta kasvuselvityksestä. Pääasiallinen sisältö Vuotuisessa kasvuselvityksessä esitetään komission näkemys politiikan ensisijaisista tavoitteista, jotka jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon suunnitellessaan talouspolitiikkaansa tulevalle vuodelle. Vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 ehdotetaan, että EU:n olisi säilytettävä samat taloudelliset ja sosiaaliset tavoitteet kuin viime vuonna: investointien käynnistäminen uudelleen (erityisesti EFSI:n koon kaksinkertaistaminen 630 mrd. euroon vuoteen 2022 mennessä), rakenneuudistusten jatkaminen (painopisteinä työmarkkinoihin liittyvät uudistukset sekä hyvinvointivaltioiden uudistaminen) ja vastuullisen finanssipolitiikan varmistaminen Tänä vuonna kuitenkin korostetaan, että on tärkeää varmistaa sosiaalinen oikeudenmukaisuus keinona edistää osallistavampaa kasvua. Lisäksi korostetaan tarvetta vahvistaa kilpailukykyä, innovointia ja tuottavuutta.

12 12(32) Komission näkemyksen mukaan investointien vauhdittamisen suhteen prioriteetit ovat seuraavat: pankkisektorin toiminnan edistäminen, rahoituksen parempi saatavuus, pankkisektorin heikkouksien korjaaminen, jotta saatavilla oleva rahoitus saadaan liikkeelle sekä investointien esteiden alentaminen. Rakenteelliset, tuottavuutta kasvua edistävät uudistukset tulee priorisoida seuraaviin: työmarkkinoiden modernisointi, investointien täyden potentiaalin vapauttaminen, yhteismarkkinoiden syventäminen ja kansallisten markkinoiden kasvattaminen. Kolmantena prioriteettina komissio toi esiin sopivan talouspolitiikan yhdistelmän hakemisen; (miedosti) elvyttävä finanssipolitiikka euroalueella kokonaisuutena, investointien käynnistäminen etupainotteisesti ja pitkän aikavälin kestävyyttä edistävät uudistukset. Komission mukaan maiden, jotka ovat ylittäneet keskipitkän aikavälin tavoitteensa ja joilla siten on finanssipoliittista liikkumavaraa vakaus ja kasvusopimukseen nähden, tulisi tukea kasvua mm. investoinnein. Sen sijaan maiden, jotka ovat liiallisen alijäämän menettelyssä tai jotka eivät vielä ole saavuttaneet keskipitkän aikavälin tavoitettaan, tulisi vahvistaa julkista talouttaan annettujen suositusten mukaisesti. Suomea koskee vakaus ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osan mukaiset velvoitteet vahvistaa julkista talouttaan keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi. Neuvoston päätelmäluonnoksessa todetaan, että komission näkemys talouden tilasta sekä yllä kuvatut komission esittämät talouspolitiikan prioriteetit vuodelle 2017 ovat pääpiirteissään oikein. Uudistukset, jotka lisäävät työn tarjontaa, ja edistävät naisten ja vähäosaisten integroitumista työmarkkinoille, ovat keskeisiä kasvupotentiaalin ja sosiaalisen liikkuvuuden turvaajina. Myös investointien edistämiselle on tilaus. Vaikka rahoituksen saatavuus yksityisellä sektorilla on parantunut, eräissä jäsenmaissa heikko pankkisektori ja hoitamattomat luotot estävät rahoituksen tehokasta kohdentumista. Luonnoksessa todetaan, että komission raportissa olisi voinut panna enemmän painoa hyödykemarkkinoiden uudistuksille niiden suotuisten tuottavuus ja kasvuvaikutusten johdosta. Hyödykemarkkinauudistukset voivat edesauttaa maiden kykyä palautua talouden shokeista, auttaa resurssien uudelleen allokaatiossa, ja makrotalouden epätasapainojen korjaamisessa. Sosiaalisesta suojelusta tulee huolehtia pitkän aikavälin kestävyyttä vaarantamatta. Tarvittaessa on syytä toteuttaa lisätoimia, jotta eläkejärjestelmien kestävyys tulee turvatuksi. Lisäksi todetaan, että jäsenmaiden näytöt tarvittavien uudistusten toimeenpanosta ovat paikoin ohuet. Siksi jäsenmaiden talouden tilan ja uudistusten toimeenpanon seurantaa ja arviointia on hyvä tehdä säännönmukaisesti pitkin vuotta. Julkisen talouden hoidon osalta jäsenmailla on vielä haasteita. Päätelmäluonnoksessa huomioidaan komission suositus lievästi elvyttävästä finanssipolitiikasta euroalueella kokonaisuutena v Luonnoksessa kuitenkin myös muistutetaan, että heinäkuussa 2016 euroryhmän teki komission analyysin perusteella johtopäätöksen, että finanssipolitiikan tulisi olla v likimain neutraalia. Nykyisessä tilanteessa on tärkeää pyrkiä löytämään oikea tasapaino kestävyyttä vahvistavien toimien ja kasvua tukevien investointien välillä. Luonnoksessa myös todetaan, että julkisen talouden velkasuhde on monissa jäsenmaissa korkealla tasolla, mikä vaarantaa maiden julkisen talouden vakauden. Julkisen talouden riskinsietokyvyn vahvistamisen kannalta on tärkeää noudattaa harkitsevaa finanssipolitiikkaa. Finanssipoliittisen liikkumavaran käytön suhteen päätelmäluonnoksen näkemys on komission näkemystä varovaisempi: jäsenmaat, joilla on finanssipoliittista liikkumavaraa EUtavoitteisiin nähden, voisivat käyttää sitä

13 13(32) kotimaisen kysynnän ja potentiaalisen kasvun tukemiseen. Samalla tulee kunnioittaa myös kansallisia julkisen talouden pidolle asetettuja vaatimuksia. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 473/2013 Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Draft council conclusions for Annual growth survey 2017 Annual growth survey 2017 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/EUS, finanssineuvos Marketta Henriksson, p VM/BO, finanssineuvos Tuulia HakolaUusitalo, p VM/KO, neuvotteleva virkamies Jenni Pääkkönen, p VM/KO, finanssineuvos Marja Paavonen p EUTORItunnus EU/2016/1673 Liitteet Viite

14 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM KO Pääkkönen Jenni(VM) JULKINEN 14(32) Asia ECOFINneuvosto , Bryssel; 7. Eurooppalainen ohjausjakso 2017 b) Hälytysmekanismiraportti Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Komissio esitteli ohjausjaksoon liittyvät kokonaisuudet, hälytysmekanismiraportti mukaan lukien, neuvostossa joulukuussa Nyt hyväksytään neuvoston päätelmät hälytysmekanismiraportista (AMR). Suomi voi hyväksyä luonnoksen neuvoston päätelmiksi. Makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely (MIP) on valvonta ja täytäntöönpanomenettely, jonka tavoitteena on estää ja korjata EU:n makrotalouden epätasapainotiloja. Valvonta on osa talouspolitiikan EUohjausjaksoa. Hälytysmekanismiraportti aloittaa makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn (MIP) vuodelle Raportissa arvioidaan keskeisiä makrotalouden vakautta kuvaavia tunnuslukuja jäsenmaittain ja valitaan maakohtaisen syväanalyysin (IDR) kohteeksi valitut jäsenmaat. Arvioinnissa käytetyt indikaattorit kuvaavat ulkoisia epätasapainotiloja (vaihtotase, ulkomainen nettovarallisuusasema, reaalinen efektiivinen valuuttakurssi, vientimarkkinaosuuksien muutokset ja yksikkötyökustannukset) ja sisäisiä epätasapainotiloja (asuntojen hinnat, luottovirrat yksityiselle sektorille, yksityisen sektorin velka, julkinen velka, työttömyysaste ja muutokset finanssialan veloissa sekä muut työllisyyteen ja työttömyyteen liittyvät epätasapainotilat). Kullekin indikaattorille on määritetty kynnysarvo, joka enteilee tietyn ongelman syntymistä. Jos jäsenvaltio ylittää useamman kynnysarvon, komissio tekee perusteellisen tarkastelun eli uuden taloudellisen analyysin selvittääkseen, onko makrotalouteen syntymässä tai jo syntynyt epätasapainoa ja onko nykyiset epätasapainotilat korjattu.

15 15(32) Maakohtainen syväanalyysi koskee vain niitä maita, joissa mahdollisen makrotaloudellisen epätasapainon riski arvioidaan korkeaksi. Komissio voi tarkastelujen pohjalta antaa jäsenvaltioille politiikkaa koskevia suosituksia. Se millä talouden osaalueella epätasapainoja havaitaan, kuinka suuria havaitut epätasapainot ovat ja kuinka merkittävän riskin ne aiheuttavat jäsenmaan talouskehitykselle vaihtelee maittain. Maakohtaiset syväanalyysit tullaan julkaisemaan näillä näkymin helmikuun jälkipuoliskolla. Vuoden 2017 hälytysmekanismiraportin mukaan ongelmat ovat edelleen kutakuinkin samat kuin vuosi sitten. Työmarkkinatilanne on yleisesti ottaen hivenen parantunut. Vaihtotaseeseen liittyvät epätasapainot ovat korjaantuneet, mutta epäsymmetrisesti: alijäämät ovat supistuneet, mutta ylijäämät eivät, minkä johdosta euroalueen ylijäämä on kasvanut. Yksityisen ja julkisen velan takaisinmaksu etenee hitaasti ja epätasaisesti: ne maat, joissa velkataakan alentaminen olisi tärkeintä etenevät hitaimmin. Pankkisektorin haasteena on heikko kannattavuus ja eräissä maissa hoitamattomien luottojen suma, mikä estää rahoituksen tehokkaan kohdentumisen. Asuntomarkkinoilla eräissä maissa on selviä ylikuumenemisen merkkejä, joihin pitäisi kohdistaa toimia. Neuvoston päätelmäluonnoksessa todetaan, että komission analyysi makrotalouden tasapainosta on oikeansuuntainen. Vaihtotaseiden ali ja ylijäämien korjaaminen on edennyt epäsymmetrisesti, minkä johdosta euroalueen vaihtotase on ylijäämäinen. Syntynyt tilanne heijastaa säästöjen ja investointien epätasapainoa, mitä voitaisiin oikaista investointeja kasvattamalla (ylijäämämaissa). Lisäksi on tarpeen edistää yksityisen ja ulkomaisen velan alentamista, edistää kilpailukyvyn ja potentiaalisen kasvun paranemista, hallita asuntojen hintoihin liittyvää riskiä ja panostaa työttömyyden hoitoon. Komissio julkaisi viime vuoden lopulla makrotalouden epätasapainoa koskevaa menettelyä kuvaavan käsikirjan. Päätelmäluonnoksessa todetaankin, että teknistä työtä MIPmenettelyn kehittämiseksi on syytä jatkaa. Myös menettelyn virtaviivaistamista ja tehostamista tulee jatkaa, samalla kun huolehditaan, että käytännöt pysyvät vakaina ja läpinäkyvinä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artikla. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 119, 121 ja 136 artikla. EU:n asetuksen 1176/2011 artiklat 3 ja 4. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta Suuri valiokunta

16 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema 16(32) Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Alert Mechanism Report 2017 Draft ECOFIN Council Conclusions Alert Mechanism Report 2017 The Macroeconomic Imbalance Procedure Rationale, Process, Application: A Compendium. EC, Institutional Paper 039/ November Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/KO, neuvotteleva virkamies Jenni Pääkkönen, p etunimi.sukunimi@vm.fi EUTORItunnus EU/2017/0295 Liitteet Viite

17 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM (32) KO Paavonen Marja(VM), Pääkkönen Jenni(VM) JULKINEN Asia ECOFIN neuvosto , Bryssel; 7. Eurooppalainen ohjausjakso 2017 c) Euroalueen suositukset Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Asiakohta on osa vuoden 2017 ohjausjakson valmistelua. Vuosittaisen eurooppalaisen talouden ohjausjakson käynnistää komission marraskuussa julkaisemat vuotuinen kasvuselvitys (AGS), hälytysmekanismiraportti (AMR) ja komission esitys euroalueen suosituksiksi (EA CSR). Komissio esitteli esityksensä euroalueen suosituksiksi Ecofinneuvostolle joulukuussa. Ecofinneuvoston on tarkoitus nyt sopia suosituksista. Asiaa on valmisteltu talous ja rahoituskomiteassa ja talouspoliittisessa komiteassa. Eurooppaneuvosto vahvistaa suositukset, minkä jälkeen Ecofinneuvosto lopulta hyväksyy ne maaliskuussa. Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Komission ehdotukset euroalueen suosituksiksi ovat joiltain osin ennenaikaisia, puutteellisesti perusteltuja ja ristiriidassa neuvoston yhteisen näkemyksen kanssa. Komission esitykseen on siksi tehty joulukuun ecofinneuvostossa sekä valmistelevissa komiteoissa käytyjen keskustelujen perusteella useita muutoksia. Muutoksista on päästy sopimukseen komission kanssa. Suomi voi hyväksyä näillä muutoksilla päivitetyn esityksen euroalueen suosituksiksi. Esitys sisältää euroaluetta kokonaisuutena koskevia suosituksia koskien 1) kasvua tukevia toimia, 2) finanssipolitiikan viritystä ja vakaus ja kasvusopimuksen noudattamista, 3) kilpailukykyä, työllisyyttä ja sosiaalista konvergenssia koskevia toimia, 4) rahoitusmarkkinoiden kehittämistä sekä 5) EMU:n kehittämistä. Komission esitykseen euroalueen suosituksiksi on tehty valmistelevissa komiteoissa useita muutoksia, jotka kohdistuvat etenkin finanssipolitiikan viritystä, vakaus ja

18 18(32) kasvusopimuksen noudattamista sekä pankkiunionin ja EMU:n kehittämistä koskeviin suosituksiin. Suosituksissa korostetaan rakenteellisten uudistusten tärkeyttä pyrittäessä vahvistamaan euroalueen talouden kasvupotentiaalia. Euroalueella tulisi mm. panostaa tuottavuutta kasvattaviin toimiin tukea työpaikkojen muodostumista sekä poistaa esteitä investoinneilta. Finanssipolitiikan virityksen osalta suosituksissa todetaan, että finanssipolitiikassa tulisi löytää tasapaino kestävyyttä turvaavien ja haurasta elpymistä tukevien toimien välillä. Jäsenmaita, jotka ovat ylittäneet keskipitkän aikavälin tavoitteensa, kehotetaan jatkamaan potentiaalista kasvua tukevien investointien priorisoimista säilyttäen samalla kuitenkin julkinen talous kestävällä pohjalla. Komission alkuperäisessä esityksessä suositeltiin hieman elvyttävää finanssipolitiikkaa euroalueen tasolla kokonaisuutena. Muutetun suositusesityksen mukaan vakaus ja kasvusopimusta tulisi pyrkiä noudattamaan täysin, hyödyntäen kuitenkin samalla olemassa oleviin sääntöihin sovittua joustavuutta. Jäsenmaiden, joilla komission arvion mukaan on riski olla noudattamatta vakaus ja kasvusopimuksen velvoitteita v. 2017, tulisi varmistaa sopimuksen noudattaminen. Komission alkuperäisessä esityksessä todettiin, että vakaus ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevässä osassa olevien maiden tulisi noudattaa laajasti ottaen velvoitteitaan keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi. Muutetun esityksen mukaan työtä pankkiunonin toteuttamiseksi tulee jatkaa yhdessä sovitun tiekartan mukaisesti. Komission alkuperäinen esitys meni pidemmälle kuin mitä Ecofinneuvosto on kesäkuussa 2016 pankkiunionia koskevassa tiekartassa sopinut. Suositusten mukaan käsillä olevia aloitteita ja työtä EMU:n kehittämiseksi tulee edistää ottaen huomioon komission tuleva valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta. Alkuperäisessä komission esityksessä suositettiin mm. viiden EUjohtajan raportin 1. vaiheen toimeenpanoa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Perussopimuksen artiklat 136 ja 121(2) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EUministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

19 19(32) Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat (COM(2016) 726 final) Recommendation for a Council Recommendation on the economic policy of the euro area Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/EUS, finanssineuvos Marketta Henriksson, p VM/BO, finanssineuvos Tuulia HakolaUusitalo, p VM/KO, finanssineuvos Marja Paavonen, p VM/KO, neuvotteleva virkamies Jenni Pääkkönen, p etunimi.sukunimi@vm.fi EUTORItunnus EU/2016/1676 Liitteet Viite

20 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM RMO Taipale Tuukka(VM) JULKINEN 20(32) Asia ECOFINneuvosto , Bryssel; 8. Basel IV Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Asiakohdassa vaihdetaan näkemyksiä Baselin komitean kriisin jälkeisen pankkien uudistusagendan etenemisestä. Kysymys on nk. Basel IIIhäntien työn loppuunsaattamisesta, jotka toimiala on nimennyt Basel IV:ksi (termejä käytetään vaihdellen). ECOFINneuvosto hyväksyi päätelmät kriisin jälkeisen pankkiuudistuksen loppuunsaattamisesta heinäkuussa Päätelmissä todettiin muun muassa, että neuvosto tukee Baselin komitean työtä Basel III järjestelmän osatekijöiden hiomiseksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Lisäksi huomautettiin, että uudistuspaketin ei odoteta saavan aikaan pankkialaan sovellettavien vakavaraisuusvaatimusten yleistä kasvua eikä näin ollen aiheuttavan merkittäviä eroja tiettyjen maailman alueiden välillä. Baselin pankkivalvontakomitea ilmoitti vuoden alussa, ettei sen keskuspankkiireista ja valvojista koostuva valvontaelin (GHOS, Governors and Heads of Supervision) kokoonnu alkuperäisen suunnitelman mukaisesti tammikuussa 2017 päättämään viimeisistä kriisin jälkeisistä uudistuksista. Uudistusten loppuunsaattaminen siten venyy, eikä tarkemmasta jatkoaikataulusta ole varmuutta. Suomi tukee yleisesti ottaen Baselin komitean työtä ja pitää tärkeänä, että kriisin jälkeinen pankkien uudistusagenda loppuunsaatetaan. Suomi pitää tärkeänä, että pankkien käyttämät riskimallit ovat mahdollisimman oikeellisia ja heijastelevat pankkitoiminnan riskejä; näin pankit tulevat varanneeksi riittävän määrän pääomia suhteessa omaan riskinottoonsa (kuten lainanantoonsa) ja edellytykset terveelle ja vakavaraiselle pankkisektorille kasvavat. Suomi näkee pankkien riskimallien oikeellisuuden tärkeämpänä kuin yksittäisten pankkien (tai pankkisektorin) mahdollisesti kasvavan pääomatarpeen Baselin komitean työn seurauksena. Baselin komitean työ ja Suomen tavoitteet sen suhteen liittyvät keskeisesti pankkiunionin riskienvähentämisagendaan, jolla tavoitellaan mm. pankkijärjestelmän ja sen häiriönsietokyvyn vahvistamista.

21 21(32) Pääasiallinen sisältö USA:n ja Euroopan valvojia hiertää uudistuksen loppuunsaattamisessa erityisesti nk. riskipainolattia (output floor), jolla pyritään rajoittamaan sisäisiä riskimalleja käyttävien pankkien mahdollisuutta käyttää niiden omien mallien tuottamia, standardimallia usein huomattavasti alhaisempia, riskiestimaatteja varatessaan vakavaraisuuslaskennan edellyttämiä pääomia lainaportfolioilleen. Baselin komitean analyysi on myös osoittanut että eri pankkien sisäiset riskimallit ovat saattaneet johtaa hyvinkin erilaisiin lopputuloksiin hyvin samantyyppisten lainaportfolioiden arvioinnissa. Riskipainolattiat asettaisivatkin tiettyjä rajoitteita pankkien eräissä tapauksissa aggressiiviselle pääoman optimoinnille. USA on ajanut voimakkaasti ks. lattiaa sisäisiä malleja käyttäville pankeille. Eurooppalaisilta (Baselkomitean) politiikantekijöiltä on puolestaan kuulunut viimeaikoina lausuntoja, joiden mukaan pankkien pääomavaatimusten ei tulisi liiemmin nousta niiden kohdatessa jo muutenkin hankalan toimintaympäristön korkotason ja tuottavuuden ollessa alhainen. Baselin komitea on todennut, että aggregoituna pääomatasoissa ei pitäisi tapahtua suurta muutosta. Yksittäisten pankkien osalta merkittäviä tarpeita lisätä pääomia voi kuitenkin tulla, erityisesti Hollannissa, Ruotsissa ja Tanskassa, missä sisäiset riskimallit ovat suosittuja (ja riskipainot ja varatut pääomat alhaisia). USA:ssa liiketoimintamalli on pääsääntöisesti erilainen: pankit myyvät tai arvopaperistavat lainat pois taseistaan, joten siellä muutokset ja vaikutukset pankeille jäänevät huomattavasti pienemmäksi. Baselin komitean työ liittyy keskeisesti pankkiunionin riskienvähentämisagendaan, jolla tavoitellaan mm. pankkijärjestelmän ja sen häiriönsietokyvyn vahvistamista. On epäselvää, kuinka pankkiunionin riskienvähentämisessä voidaan käytännössä onnistua, mikäli finanssikriisissä esiin tulleisiin pankkien vakavaraisuuslaskennan ongelmiin ei määrätietoisesti puututa myös Euroopassa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

22 22(32) Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/RMO, finanssisihteeri Tuukka Taipale, p EUTORItunnus EU/2017/0258 Liitteet Viite

23 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM BO Kukkonen Panu JULKINEN 23(32) Asia ECOFINneuvosto , Bryssel; 9. Korkean tason työryhmä omista varoista: valmiin raportin esittely Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Omia varoja koskeva korkean tason ryhmän perustamisesta päästiin yhteisymmärrykseen Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission kesken EU:n monivuotista rahoituskehystä koskevan sovun yhteydessä. Ryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin Mario Monti ja jäseniksi edustajia kaikista EU:n kolmesta instituutiosta. Ryhmän työ käynnistyi helmikuussa 2014 ja ryhmä antoi ensimmäisen väliraporttinsa , joka esiteltiin ECOFIN neuvoston kokouksessa Puheenjohtaja Monti antoi katsauksen ryhmän työn etenemisestä ECOFIN neuvoston kokouksessa Ryhmän työhön liittyen järjestettiin EUinstituutioiden välinen konferenssi Brysselissä, johon kutsuttiin myös kansallisten parlamenttien edustajia. ECOFIN neuvostossa esitellään ryhmän loppuraportti. Raportin perusteella komissio tulee arvioimaan ovatko uudet aloitteet omien varojen järjestelmän alueella tarpeen. Uudistukset otettaisiin käyttöön mahdollisesti seuraavalla rahoituskehyskaudella (2021). Suomi ottaa tiedoksi ryhmän puheenjohtajan Mario Montin esittelyn ryhmän raportista. Tässä vaiheessa Suomi voi keskusteluun suhteuttaen esittää seuraavia yleisiä huomioita EU:n rahoitusjärjestelmän kehittämisestä: Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti avoimesti ja rakentavasti esitettäviin ajatuksiin omien varojen järjestelmän kehittämisestä. Suomi pitää tärkeänä, että uusi omien varojen järjestelmä on yksinkertainen, läpinäkyvä, oikeudenmukainen ja hallinnollisesti kustannustehokas. EU:n omien varojen järjestelmän tulee tarjota riittävät ja vakaat resurssit EU:n toiminnan rahoittamiseksi. Lisäksi jäsenvaltioiden maksuaseman tulee olla kohtuullinen ja oikeudenmukainen sekä siinä tulisi huomioida jäsenvaltion taloustilanne.

24 Pääasiallinen sisältö EUbudjetin tulopuolen uudistaminen tulisi toteuttaa yhdessä menopuolen uudistamisen kanssa. Uudistukset tulisi toteuttaa seuraavaa rahoituskehyskautta varten ottaen huomioon myös IsoBritannian EUeron vaikutukset budjetin kokoon ja rakenteeseen. Britannian eron myötä EU:n talousarvion menotasoa tulisi pienentää merkittävästi. Rahoituskehyksen painopistettä on siirrettävä asteittain vahvemmin tukemaan talouskasvua, työllisyyttä ja osaamista. Lisäksi on huolehdittava, että rahoituksen painopisteet vastaavat entistä paremmin ajankohtaisia tarpeita. Rahoitettujen toimien on tähdättävä eurooppalaisen lisäarvon syntymiseen ja vaikuttavuuteen. Omien varojen uudistaminen tulisi toteuttaa ensisijaisesti nykyisiä omia varoja kehittämällä. Uusien mahdollisten omien varojen soveltuvuutta tulisi tarkastella verotuksen harmonisoinnin, maksutaakan jakautumisen, verotuksen tehokkuuden tai hallinnollisen taakan kautta. Yksityiskohtaisemmin Suomi ottaa kantaa omien varojen järjestelmän muutosehdotuksiin vasta ehdotusten konkretisoituessa. Ryhmän työn tausta Euroopan unionin omat varat ovat EU:n tuloja, jotka myönnetään EU:n talousarvion rahoittamiseksi. Ne kuuluvat unionille ilman kansallisten viranomaisten erillisiä päätöksiä. Omat varat jaetaan ns. perinteisiin omiin varoihin, joita ovat sokerin tuotantomaksut ja tullit sekä muihin omiin varoihin. Näitä ovat jäsenvaltioiden arvonlisäveropohjaan perustuva maksu (ALVvara) ja bruttokansantuloon perustuva täydentävä vara (BKTLvara), jolla rahoitetaan % unionin menoista. Kaikkiin em. omien varojen järjestelmän luokkiin sisältyy maksualennusjärjestelmä. EU:n monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen yhteydessä sovittiin vuosia koskevasta omien varojen järjestelmästä, joka olennaisilta osin jatkaa aiempaa järjestelmää. Komission tekemät esitykset omien varojen järjestelmän uudistamisesta eivät menneet läpi. Kuitenkin rahoituskehysneuvotteluissa parlamentin, komission ja neuvoston välillä sovittiin julkilausumaluonnoksesta, jonka mukaan perustetaan erillinen omien varojen korkean tason ryhmä selvittämään järjestelmän uudistusmahdollisuuksia. Ryhmän tehtävänä oli suorittaa yleinen omien varojen järjestelmän arviointi yksinkertaisuuden, läpinäkyvyyden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Työn perusteella komissio tulee arvioimaan ovatko uudet aloitteet omien varojen järjestelmän alueella tarpeen. Uudistukset otettaisiin käyttöön mahdollisesti seuraavalla rahoituskehyskaudella (2021). Ryhmä koostuu kolmesta edustajasta toimielintä kohti ja puheenjohtajana toimii Mario Monti. Sisältö 24(32) Mario Montin johtama korkean tason ryhmä näkee EUbudjetin tulopuolen uudistamisen välttämättömyytenä, joka tulee toteuttaa yhdessä budjetin menopuolen uudistamisen kanssa. EUbudjetin tulee nykyistä paremmin kohdistua sovittuille prioriteettialueille ja vastata ajankohtaisiin haasteisiin, joita EUkansalaiset kohtaavat päivittäisessä

25 25(32) elämässään. Yksi peruste suurelle EUbudjetin uudistamiselle on IsoBritannian EUeron avaama mahdollisuus uudistaa kerralla koko unionin rahoitusjärjestelmää. Nykyisin EUbudjetti nähdään nollasummapelinä, jossa jäsenvaltion saama euro on pois toisen jäsenvaltion kukkarosta. Tästä seuraa korostunut jako EUbudjetin nettomaksajiin ja nettosaajiin, jossa jäsenvaltion vertailevat nettomaksuasemiaan keskenään (ns. juste retourongelma). Tämä osaltaan vaikuttaa myös budjettineuvottelujen vaikeutumiseen vuodesta toiseen. Järjestelmän todetaan olevan myös läpinäkymätön, monimutkainen ja päätöksentekomenettelyltään jäykkä (vaaditaan neuvoston yksimielisyyttä), mikä tehokkaasti estää muutosten läpiviemisen. Uudistuksen lähtökohtina ja kantavina periaatteina ovat: 1) Eurooppalaisen lisäarvon vahvistaminen, 2) Läheisyysperiaatteen kunnioittaminen (subsidiariteetin), 3) Budjettineutraliteetin varmistaminen, 4) Ylimääräisen verotaakan ehkäiseminen, 5) Synergiaetujen saavuttaminen, 6) Budjetin yhtenäisyyden varmistaminen, 7) Läpinäkyvyyden varmistaminen, sekä 8) Valittujen EUprioriteettien tukeminen. Edellä mainittujen periaatteiden lähtökohtana on niukkojen resurssien kohdistaminen niihin tavoitteisiin, jotka tuovat laajasti lisäarvoa EUkansalaisille. Lisäksi kunnioitetaan kansallista päätösvaltaa ja tarkastellaan, milloin rahoitus olisi tarkoituksenmukaista antaa kansallisesta budjetista ja milloin EUbudjetista. Samalla tarkastellaan rahoitukseen liittyviä synergioita: tuoko EUbudjetista annettava rahoitus suuremman lisäarvon tai vaikuttavuuden kuin kansallisesta budjetista annettava rahoitus. Myös EUkansalaisille EUbudjetin ja EU:n toiminnan rahoittaminen tulee olla läpinäkyvää ilman, että uudistukset lisäävät EUkansalaisten maksutaakkaa. Raportti tuo esille ne asiat, jotka toimivat hyvin nykyisessä EU:n rahoitusjärjestelmässä. Esimerkiksi periaate EU:n talousarvion tasapainosta (menot = tulot) yhdessä omien varojen katon (nykyisin 1,20 prosenttia jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta) sekä sovittujen monivuotisten rahoituskehysten kanssa varmistavat budjettikurin säilymisen ja myös osaltaan budjettineutraliteetin säilymisen. Perinteisiin omiin varoihin kuten tulleihin aitoina omina varoina (EU päättää itsenäisesti tulleista, jotka tilitetään suoraan EU:n budjettiin) ryhmä on tyytyväinen. Myös bruttokansantuloon perustuvaa omaa varaa (BKTLvaraa) tarvitaan myös jatkossa, koska se toimii ns. täydentävä varana eli kaikki menot, joita ei saada katettua perinteisillä omilla varoilla ja ryhmän esittämillä uusilla omilla varoilla, katetaan BKTLvaralla. Kritiikkiä herättää lähinnä BKTLvaran nykyinen suuri osuus EU:n toiminnan rahoituksessa (nykyisin n. 75 %). Lisäksi BKTLvara maksetaan kansallisten budjettien kautta (ei siis aito oma vara), eikä se ole EUkansalaisille läpinäkyvä, eikä suoranaisesti kytkeydy mihinkään EU:n prioriteettialueeseen. Ryhmä esittääkin muutamia uusia omia varoja nykyisten perinteisten omien varojen ja BKTLvaran rinnalle. Uudet omat varat kytkeytyisivät tiukasti EU:n tavoitteisiin ja eurooppalainen lisäarvokäsitteeseen. Mahdolliset uudet omat varat jaotellaan raportin mukaan seuraavasti: 1) EU:n yhteismarkkinoita ja jäsenvaltioiden fiskaalista yhteistyötä vahvistavat omat varat: uusi ALV oma vara (korvaa nykyisen ALVvaran), yhteisöveroon perustuva oma vara sekä rahoitustransaktioveroon tai aktiviteettiveroon pohjautuvat omat varat.

26 26(32) 2) Uudet omat varat, jotka liittyvät energiaunioniin, ympäristöön, ilmastoon ja liikenteeseen: hiilidioksidivero, sähkövero, päästökauppaan liittyvä maksu, polttoainevero, tai välillinen vero kolmansista maista tuoduille tavaroille, joilla ympäristölle haitallisia vaikutuksia (korkeat päästöt). Uudet omat varat otettaisiin käyttöön uuden rahoituskauden myötä. Ne voidaan ottaa käyttöön myös asteittain tai tietyin ennakkoehdoin, kun tietty harmonisoinnin taso verotuksessa jäsenvaltioiden kesken on saavutettu. Ryhmä tuo myös esille käsityksensä, että omien varojen uudistuksen lopullisena tavoitteena tulisi olla EU:n tulojen kertyminen suoraan ns. aitojen omien varojen kautta (ei siis välillisesti kansallisten budjettien kautta). Lisäksi ryhmä esittää harkittavaksi myös muita tuloja EU:n menojen kattamiseksi, jotka eivät olisi varsinaisia omia varoja, vaan EU:lle suoritettavia maksuja. Nämä tulot liittyisivät suoraan EU:n keskeisiin politiikkoihin ja prioriteetteihin kuten rajavalvontaan, digitaalisiin yhteismarkkinoihin, ympäristönsuojeluun tai energiatehokkuuteen. Ryhmä suosittelee myös eri käsitteiden kuten nettoasemakäsitteen tarkentamista. Ryhmän mukaan ongelmana on, että EU:n toiminnan rahalliset kustannukset havaitaan helposti, mutta kokonaishyödyt esim. sisämarkkinoihin kuulumisesta jäävät havaitsematta tai hyötyjä on ylipäänsä mahdoton mitata. Ryhmä esittää ratkaisuksi uusien rahoituslähteiden kehittämistä, jotka eivät ole kansallisia maksuja tai niitä ei pidetä kansallisina maksuina, vaan ne kytkeytyvät suoraan EU:n ydintoimintoihin. Lisäksi nykyistä nettomaksuaseman laskentamenetelmää tulisi kehittää siten, että se heijastaisi paremmin myös EU:sta saatavia hyötyjä. IsoBritannian ero EU:sta tekee nykyisin IsoBritannian saaman maksualennuksen tarpeettomaksi, samoin kuin tähän alennukseen liittyvät lisäalennukset Alankomaille, Itävallalle, Ruotsille ja Saksalle. Samalla ryhmän mielestä voidaan poistaa nykyinen varsin monimutkainen arvonlisäveroon perustuva oma vara (ALVvara). ALVvaran olemassaoloa on perusteltu tähän asti sillä, että se on olennainen osa IsoBritannian maksualennuksen laskentaa. Samalla ryhmä suosittaa kaikista maksualennuksista luopumista omien varojen järjestelmästä. Jos jäsenvaltion nettomaksutaakka osoittautuu poikkeuksellisen korkeaksi, tätä taakkaa voidaan lieventää ajallisesti ja määrällisesti rajoitetulla kompensaatiolla. Ryhmä suosittaa myös vahvempaa yhteyttä EUbudjetin ja kansallisten budjettien välillä. Menopuolella tämä tarkoittaisi koordinointia ja yhtenäisyyttä EU:n talousarvion ja kansallisten talousarvioiden valmistelun välillä. Käytännössä tämä tarkoittaisi yhteensovittamista, mitkä menot rahoitetaan EU:n budjetista ja mitkä kansallisista budjeteista, sekä yhteisten tavoitteiden määrittelemistä ja julkisen talouden vaikuttavuuden/laadun arvioimista. Tulopuolella tämä tarkoittaa parempaa ja avoimempaa budjetinvalmistelua EU puolen ja kansallisen puolen välillä, jotta kansallisiin budjetteihin kirjatut EUmaksut olisivat paremmin ennakoitavissa, ymmärrettävissä sekä yhteisiin EUtavoitteisiin sidottuja. Ensimmäisenä askeleena voisi olla, että EUmaksuista tehdyt kirjaukset kansallisiin budjetteihin olisivat yhteneväiset kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä helpottaisi parlamentaarista tarkastelua.