Ahlaisten Lammin tuulivoimahanke Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Transkriptio

1 A. Ahlström Kiinteistöt Oy Satawind Oy Ahlaisten Lammin tuulivoimahanke Ympäristövaikutusten arviointiselostus

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1 OSA I: HANKE JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 9 1. JOHDANTO HANKKEESTA VASTAAVA HANKKEEN KUVAUS Hankkeen sijainti Tuulivoimapuiston rakenteiden ja rakentamisen kuvaus Tuulivoimalan rakenne Perustamistekniikat Tornirakenteet Tuulivoimaloiden sijoittelu Huoltotiet ja nostoalueet Sähkönsiirto Tuulivoimapuiston rakentaminen Tuulivoimaloiden toiminta-aika, huolto ja ylläpito Käytöstä poistaminen SUUNNITTELUVAIHTOEHDOT Suunnitteluvaihtoehdot Vaihtoehto 0 (ei voimaloita) Vaihtoehto 1 (20 voimalaa) Vaihtoehto 2 (18 voimalaa) Vaihtoehto 3 (14 voimalaa) Vaihtoehto 4 (11 voimalaa) Sähkönsiirron vaihtoehdot Vaihtoehto A Vaihtoehto B Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Lähiseudun toiminnassa olevat tuulivoimapuistot Lähiseudun suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot Satakunnan vaihemaakuntakaavan tuulivoimaalueet Muut energian tuotantoon ja siirtoon liittyvät hankkeet Kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvät hankkeet YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA OSALLISTUMINEN Arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet Arvioinnin tarpeellisuus Arviointimenettelyn osapuolet Hankkeesta vastaava Yhteysviranomainen Muut viranomaiset ja kansalaiset Arviointimenettelyn vaiheet ja aikataulu Vuorovaikutus ja osallistuminen Yleisötilaisuudet ja tiedottaminen Karttapalautepalvelu Ohjausryhmä YVA-ohjelma ja yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminen 35

3 OSA II: YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA ARVIOINTIMENETELMÄT Arvioitavat ympäristövaikutukset Vaikutusten ajoittuminen Rakentamisen aikaiset vaikutukset Toiminnan aikaiset vaikutukset Toiminnan päättämisen aikaiset vaikutukset Hankkeen vaikutusalue Arviointimenetelmät Vaikutuksen muodostuminen Vaikutuskohteen herkkyys Vaikutuksen suuruusluokka Vaikutuksen merkittävyys Arvioinnin eteneminen VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Nykytila Vaikutukset maa- ja kallioperään Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Vaikutusten lieventäminen Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin VAIKUTUKSET POHJAVESIIN Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Nykytila Vaikutukset pohjavesiin Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Vaikutusten lieventäminen Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin VAIKUTUKSET PINTAVESIIN Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Nykytila Vaikutukset pintavesiin Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Vaikutusten lieventäminen Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN Kasvillisuus ja luontotyypit Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Nykytila Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Vaikutusten lieventäminen Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit ja uhanalaiset lajit 68

4 Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Nykytila Tuulivoimapuiston vaikutukset luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys Vaikutusten lieventäminen Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Muu eläimistö Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutusten suuruuden määrittäminen Nykytila Vaikutukset Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Vaikutusten lieventäminen Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin VAIKUTUKSET LINNUSTOON Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Pesimälinnusto Muuttolinnusto Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Lähtöaineisto Pesimälinnusto Muuttolinnusto Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Nykytila Luokitellut linnustoalueet Pesimälinnusto Muuttolinnusto Vaikutukset linnustoon Vaikutukset pesimälinnustoon Vaikutukset muuttolinnustoon Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Vaikutusten lieventäminen Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin VAIKUTUKSET LUONNONSUOJELUUN Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytila Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin ja -ohjelmiin Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Vaikutusten lieventäminen Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin VAIKUTUKSET ILMASTOON JA LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMISEEN Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Nykytila Vaikutukset ilmastoon ja luonnonvarojen hyödyntämiseen Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE0 106

5 13.7 Vaikutusten lieventäminen Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Nykytila Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Vaikutusten lieventäminen VAIKUTUKSET KAAVOITUKSEEN Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Kaavoitustilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Vaikutukset kaavoitukseen Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Vaikutusten lieventäminen Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Yleistä tuulivoiman maisemavaikutuksista Vaikutukset elinkaaren aikana Vaikutusalue Lentoestevalot Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Nykytila Maiseman yleiskuvaus Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet Muinaisjäännökset Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset kaukomaisemaan, etäisyys voimaloista yli 6 km Vaikutukset lähimaisemaan, etäisyys voimaloista alle 6 km Voimalinja Vaikutukset muinaisjäännöksiin Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Vaikutusten lieventäminen Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin MELUVAIKUTUKSET Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Nykytila Meluvaikutukset Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Vaikutusten lieventäminen 150

6 17.9 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin VÄLKEVAIKUTUKSET Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Nykytila Välkevaikutukset Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Vaikutusten lieventäminen Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin VAIKUTUKSET LIIKENNE- JA VIESTINTÄYHTEYKSIIN Maantieliikenteen nykytila Vaikutukset maantieliikenteeseen Vaikutukset lentoliikenteeseen Vaikutukset puolustusvoimien toimintaan ja tutkajärjestelmiin Vaikutukset säätutkiin Vaikutukset radio- ja viestintäyhteyksiin Vaikutukset antenni-tv -signaaliin Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin HÄIRIÖTILANTEET JA RISKIT Käytetyt arviointimenetelmät ja aineistot Nykytila Rakentamiseen liittyvät häiriötilanteet ja riskit sekä niiden lieventäminen Toiminnan aikaiset häiriötilanteet ja riskit sekä niiden lieventäminen Tuulivoimaloiden automaattiset turvatoiminnot Irtoavat kappaleet Jäätyminen ja jään irtoaminen Tuulipuiston sähköturvallisuus Riskit tieliikenteelle Tulipalo- ja onnettomuustilanteet IHMISIIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Nykytila Elinolot ja viihtyvyys Elinkeinot Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Elinolot ja viihtyvyys Elinkeinot Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Vaikutusten lieventäminen Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin YHTEENVETO VAIHTOEHTOJEN VERTAILUSTA JA VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEstä HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS SEURANTATARVE Luonnonolot Melu ja varjostus YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA Melu ja välke Yhteisvaikutukset muuttolinnustoon 191

7 25.3 Maisema ja kulttuuriympäristö HANKETTA KOSKEVA SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKO Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu Tuulivoimahankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset YVA-menettely Hankkeen yleissuunnittelu Sähkönsiirtolinjan suunnittelu Kaavoitus Rakennusluvat Ympäristölupa Muinaismuistolain mukainen poikkeamislupa Lentoestelupa Erikoiskuljetukset Sopimukset maanomistajien kanssa LÄHTEET 200

8 LIITTEET Liite 1 Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Liite 2 Sähkönsiirtolinjojen pesimälinnustoselvitys ja liitooravatäydennys Liite 3 Suunnittelualueen pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys Liite 4 Pesimälinnustoselvitys 2012 Liite 5 Liito-oravaselvitys Liite 6 Kaakkuri- ja petolintuseuranta Liite 7 Kevätmuuttoselvitys Liite 8 Syysmuuttoselvitys 2014 Liite 9 Syysmuuttoselvitys 2012 Liite 10 Kasvillisuusselvitys Liite 11 Lepakkoselvitys Liite 12 Eteläisen voimalinjavaihtoehdon luontoselvitys Liite 13 Pohjoisen voimalinjavaihtoehdon luontoselvitys Liite 14 Natura-tarveharkinta Liite 15 Muinaisjäännösinventointi 2013 ja 2014 Liite 16 Meluraportti Liite 17 Välkeraportti Liite 18 Havainnekuvat Liite 19 Työpajan 1 kutsu ja muistio Liite 20 Työpajan 2 kutsu ja muistio

9 TIIVISTELMÄ Tausta A. Ahlström Kiinteistöt Oy ja Satawind Oy suunnittelevat Ahlaisten Lammin alueelle enintään 20 tuulivoimalaitoksen tuulivoimapuistoa. Tämä tuulivoimapuisto muodostaa hankkeen, johon kuuluvat tuulivoimalaitokset, huoltotiet, niiden viereen sijoitettavat maakaapelit, sähköasema ja 110 kv sähkönsiirtoreitti. Hankkeesta toteutetaan ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen mukainen ympäristövaikutusten arviointi (YVA). YVA-menettelyn aikana selvitetyt vaikutukset on koottu tähän ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Arvioinnissa on otettu huomioon työn aikana saadut lausunnot ja muu palaute. Tuulivoimahankkeen suunnittelun lähtökohtana on ollut tuulivoimaa käsittelevä vaihemaakuntakaavoitus Varsinais-Suomen maakunnan alueella. Ahlaisten kylän Lammin alueelle on osoitettu vaihemaakuntakaavassa tuulivoiman tuotantoon soveltuvaksi alueeksi. Samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa on aloitettu tuulivoimarakentamisen mahdollistavan osayleiskaavan laatiminen. Hankkeen kuvaus ja arvioidut vaihtoehdot Suunnittelualue sijaitsee Satakunnassa, Porin ja Merikarvian välisellä alueella, Ahlaisten kylän pohjoispuolella. Eteläpuolella sijaitsevaan Porin keskustaan on matkaa noin 25 km, pohjoispuolella sijaitsevaan Merikarvian keskustaan noin 15 km ja koillispuolella sijaitsevaan Pomarkun keskustataajamaan noin 12 km. Tuulipuisto koostuu tuulivoimalasta perustuksineen ja nostoalueineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta ja valtakunnanverkkoon liittymistä varten rakennettavasta sähkönsiirtoyhteydestä. Tuulivoimaloiden rakentamis-, ylläpito- ja huoltotehtäviä varten tarvitaan rakennus- ja huoltoteitä. Rakennettavat huoltotiet ovat sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin kuusi metriä. Tiestön suunnitelmissa on hyödynnetty pitkälti alueen olemassa olevaa tiestöä. Tuulivoimalat kytketään toisiinsa maakaapeleilla, jotka sijoitetaan ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen. Kaapelit kytketään Arvioinnissa on tarkastelu neljä eri vaihtoehtoa Vaihtoehto 0 (ei voimaloita) Lammin tuulivoimapuistoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä. Vaihtoehto 1 (20 voimalaa) Lammin alueille rakennetaan 20 tuulivoimalan laajuinen tuulivoimatuotantoalue. Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on 3-5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on korkeintaan noin 125 metriä ja kokonaiskorkeus noin 187 metriä. Voimalat eivät sijoituspaikoillaan ylitä lentoestekorkeutta 218 m. Vaihtoehto 2 (18 voimalaa) Lammin alueelle rakennetaan enintään 18 tuulivoimalan laajuinen tuulivoimatuotantoalue. Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on 3-5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on korkeintaan noin 125 metriä ja kokonaiskorkeus noin 187 metriä. Voimalat eivät sijoituspaikoillaan ylitä lentoestekorkeutta 218 m 1

10 Vaihtoehto 3 (14 voimalaa) Lammin alueille rakennetaan enintään 14 tuulivoimalan laajuinen tuulivoimatuotantoalue. Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on 3-5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on korkeintaan noin 125 metriä ja kokonaiskorkeus noin 187 metriä. Voimalat eivät sijoituspaikoillaan ylitä lentoestekorkeutta 218 m. Vaihtoehto 4 (11 voimalaa) Lammin alueille rakennetaan enintään 11 tuulivoimalan laajuinen tuulivoimatuotantoalue. Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on 3-5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on korkeintaan noin 125 metriä ja kokonaiskorkeus noin 187 metriä. Voimalat eivät sijoituspaikoillaan ylitä lentoestekorkeutta 218 m Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston sähkönsiirtoa varten toteutetaan uusi voimajohtolinja. Linjan leveys on noin 26 metriä, jonka molemmin puolin on noin 10 metriä leveä reunavyöhyke, jolla puusto pidetään matalana. Vaihtoehto A Vaihtoehdossa sähköasema sijoitetaan tuulivoimapuiston eteläosaan, josta voimalinja kulkee Peittoon tuulivoimapuiston alueella sijaitsevalle sähköasemalle. Linjan pituus on 5-7 kilometriä, riippuen Lammin tuulivoimapuiston sisäisen sähköaseman sijainnista. Vaihtoehto B Vaihtoehdossa sähköasema sijoitetaan tuulivoimapuiston lounaisosaan, josta voimalinja kulkee Merikarvian Köörtilässä suunnitteilla olevan tuulivoimapuiston sähköasemalle. Linjan pituus on 8-10 kilometriä, riippuen Lammin tuulivoimapuiston sisäisen sähköaseman sijainnista. Ympäristövaikutukset Vaikutukset maa- ja kallioperään Tuulivoimalaitosten rakentaminen kohdistuu tuulivoimaloiden kenttäalueille ja niille rakennettaville tieyhteyksille. Tuulivoimalat perustetaan kullekin rakennuspaikalle soveltuvalla tavalla, mikä voi joissakin tapauksissa vaatia kallion louhimista. Tiet ovat sorapintaisia ja noin 6 metriä leveitä. Lisäksi tiereunoihin tulee ojitus, jolloin koko tiealueen leveys on noin 12 metriä. Suurimmalta osin tiet noudattelevat olemassa olevia metsäautoteitä, joita kunnostetaan. Laajimmassa vaihtoehdossa VE2 kunnostettavien tieosuuksien yhteispituus on noin 12 km. Uuden rakennettavan tielinjan osuus on noin 4.7 km. Suunnittelualueen kallioperä on pääosin graniittia muistuttavaa granodioriitistä. Lisäksi suunnittelualueella on pienialaisista tonaliitti- sekä kiileliuske- ja gneissiesiintymiä. Kallioperänsä puolesta alue on rakentamiseen erittäin hyvin soveltuvaa. Alueella tapahtuvat kaapelikaivannot ovat pienialaisia ja niiden osalta voidaan hyödyntää rakennettavia tielinjoja. Suunnittelualueelta rakennetaan sähkönsiirtolinja etelään tai vaihtoehtoisesti pohjoiseen ja sen rakentamiseen liittyvät maansiirtotyöt ovat pieniä ja kohdistuvat vain sähkötolppien perustusten kohdalle. Pylväiden perustus on melko pieni alainen ja ei vaadi suuria maansiirtotöitä. Maaperä vaikutuksia voi muodostua myös työkoneiden rikkoessa maaperää johtolinjaa rakennettaessa. Voimalinjan kohdalla maaperävaikutukset ovat pienet. Kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa rakentamisvaiheessa syntyvä muutos maaperään on pysyvä, mutta vaikutusalueeltaan pieni. Rakentamisen aikainen louhinta ja maansiirto arvioidaan kestävän 1 3 kk. Louhittava määrä ja pysyvä vaikutus huomioiden vaikutukset maaperään arvioidaan olevan pieniä ja vaikutukset jäävät merkittävyydeltään vähäisiksi. Toiminnan aikana ei muodostu vaikutuksia maa- ja kallioperään. Alueella tapahtuu huoltotoimia ja -liikennettä, mutta käsiteltävät voiteluainemäärät ja onnettomuusriski ovat niin pieniä, ettei toiminta aiheuta maaperän pilaantumisriskiä. 2

11 Vaikutukset vesistöolosuhteisiin Suunnittelualueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Suunnittelualueen lounais- ja eteläpuolella sijaitsee talousvesikaivoja, mutta vaikutukset eivät kohdistu niihin. Kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa vaikutukset pohjavesiin jäävät pieniksi ja merkittävyydeltään vähäisiksi. Hankkeessa pintavesivaikutuksia muodostuu ainoastaan tiestön ja kenttien rakentamisvaiheessa. Voimalinjan osalta vaikutuksia muodostuu ainoastaan sähkötolppien perustusten rakentamisalueelle. Suorat vaikutukset kohdistuvat ainoastaan kaivettuihin ojiin, joiden arvo on vähäinen. Pääosa tierakenteista sijaitsee ojittamattomilla alueilla, mutta tieojitusten kautta voi muodostua lyhytaikaista kiintoaineskuormaa alueen ojiin runsaiden sateiden aikaan. Hanke- ja linjavaihtoehtojen (VE1-4, VE A ja B) vaikutukset pintavesiin ovat vähäisiä ja kohdistuvat pääosin ojitettuihin alueisiin. Alueella ei esiinny luonnontilaisia pienvesiä ja alueen pintavedet ovat nykyisellään kiintoainespitoisia. Hankkeen vaikutukset muodostuvat rakentamisen aikaisista kiintoainespäästöistä, joiden laajuus ja kesto on pieni. Pintavesivaikutusten merkittävyys on näin myös vähäinen. Vaikutukset luonnonympäristöön Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana vaikutukset luontotyyppeihin ja kasvillisuuteen kohdistuvat alueille, joille tehdään rakentamistoimia. Puusto kaadetaan ja kasvillisuus poistetaan tuulivoimaloiden perustusten, nosto- ja asennusalueen sekä huoltoteiden alueilta. Suunnitelluilla tuulivoimaloiden rakentamiseen osoitetuilla alueilla ei lähtöaineiston tai tehtyjen selvitysten perusteella sijaitse luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppejä, metsälain 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä tai vesilain 2 luvun 11 mukaisia kohteita. Enimmäkseen vaikutukset kohdistuvat nuoreen tai keski-ikäiseen tuoreeseen ja kuivahkoon talousmetsänä hoidettuun mäntykankaaseen. Näiden rakentamispaikkojen luontotyypit eivät ole määrällisesti tai laadullisesti uhanalaisiksi luokiteltuja luonnontilaisia metsiä. Vaikutukset luonnonympäristöön jäävät merkittävyydeltään vähäisiksi. Vaihtoehdossa 1 yksi voimalaitoksista sijoittuisi siteen, että metsälakikohteen pinta-ala pienenisi ja vaikutukset ovat näin hieman suuremmat kuin muissa vaihtoehdoissa. Arvioinnissa tarkasteltiin myös hankkeen vaikutuksia luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin. Näistä tarkasteltiin viitasammakkoa, lepakoita ja liito-orava. Voimalinjavaihtoehto B vaikuttaa useiden liito-oravan elinympäristöjen pinta-alaan ja voi pirstoa niitä. Vaikutukset ovat merkittävyydeltään suuria. Hankevaihtoehto VE1 ja vaikuttaa yhteen liito-oravalle potentiaaliseen elinympäristöön ja yhteen reviiriin pieneltä osin. Voimalinjavaihtoehto A vaikuttaa joko yhteen liito-oravan reviiriin (b) tai yhteen potentiaaliseen elinympäristöön (a) riippuen kumpi haaroista toteutuu. Vaihtoehtojen VE2, VE3 VE4 rakentamisalueet eivät vaikuta suoraan liito-oravareviireihin tai lajille soveltuviin elinympäristöihin. Rakentamisalueilla ei ole negatiivista vaikutusta lepakoiden kannalta keskeisille alueille. Toiminnan aikaisia törmäysvaikutuksia voi kohdistua pienissä määrin suunnittelualueella yleisimmin tavattuun pohjanlepakkoon. Vaikutuksia viitasammakkoon ei kohdistu. Voimalinjavaihtoehto B vaikuttaa useiden liito-oravan elinympäristöjen pinta-alaan ja voi pirstoa niitä. Vaikutukset ovat merkittävyydeltään suuria. Hankevaihtoehto VE1 vaikuttaa yhteen liito-oravalle potentiaaliseen elinympäristöön ja pieneltä osin yhteen reviiriin. Voimalinjavaihtoehto A vaikuttaa joko yhteen liito-oravan reviiriin (b) tai yhteen potentiaaliseen elinympäristöön (a) riippuen kumpi haaroista toteutuu. Muun eläimistön osalta tarkastelu on ulotettu hirvieläimiin, huomionarvoisiin nisäkkäisiin, sekä suurpetoihin. Hirvieläinten kannalta tuulipuistojen merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat pääasiassa hankkeen rakentamisvaiheessa, jolloin ihmistoiminnan määrä on hankealueella suurimmillaan. Rakentamisen aikainen häirinnän seurauksena on todennäköistä, että osa lähimpänä voimakkaimman rakentamisen alueella ruokailevista tai lisääntyvistä 3

12 hirvieläimistä tulee siirtymään rauhallisemmille alueille. Vaikutukset voidaan kuitenkin arvioida pääosin väliaikaisiksi eläinten palatessa vanhoille ruokailu- ja elinalueilleen rakentamisen aiheuttaman häirinnän vähentyessä. Suurpetoihin kohdistuvien vaikutusten voidaan arvioida olevan pääasiassa samankaltaisia kuin hirvieläimiinkin kohdistuvien vaikutusten. Muun muassa susien osalta on niiden havaittu palautuvan alueelle rakentamisen jälkeen Suunnittelualue pääsääntöisesti pienipuustoista tai keski-ikäistä mäntyvaltaista talousmetsää, eikä näin ollen ole linnustollisesti merkittävää aluetta Lammin alueella sijaitsevaa Holampin alueetta lukuun ottamatta. Suurin osa voimaloista sijoittuu voimakkaasti hoidettuun mäntymetsään tai hakkuulle, joiden pesimälinnustoon ihmistoiminta on jo vaikuttanut merkittävästi. Tästä syystä tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuvien elinympäristömuutosten voidaan arvioida jäävän merkitykseltään pieniksi, kohdistuen pääasiassa metsäympäristölle tyypillisiin pesimälintuihin. Toiminnan aikaisista vaikutuksista merkittävin on törmäysriski, jonka vaikutukset paikalliselle pesimälajistolle lajisto ja sen käyttäytyminen huomioiden arvioidaan vähäisiksi. Kokonaisuudessaan vaikutukset suunnittelualueella ja voimalinjojen alueella pesivään linnustoon arvioidaan vähäisiksi. Toteutusvaihtoehdoilla on jonkin verran eroa muuttolintuvaikutusten suhteen. Todennäköisesti muuttolintuvirta jonkin verran voimistuu luoteeseen päin lähestyttäessä rannikkoa. Tämän vuoksi voimalamäärän suhteen suurin VE1, jossa luoteisosa jätettäisiin rakentamatta ja voimalat olisivat tiiviimmin sijoitettuja, mahdollistaisi muita vaihtoehtoja paremmin muuttolinnuille tuulivoima-alueen kiertämisen. Muita toteutusvaihtoehtoja (VE2,VE3,VE4) verrattaessa vaikutusten suuruus riippuu oletettavasti vain voimaloiden määrästä. Kokonaisuutena huomattavia eroja toteutusvaihtojen välillä muuttolintuvaikutusten suhteen ei ole odotettavissa. Suunnittelualueella esiintyy muuttoaikaan uhanalaisia lajeja, mutta minkään lajin kohdalla suunnittelualue tai sen lähiympäristö ei ole erityisen keskeistä aluetta, minkä vuoksi herkkyyttä ei pidetä minkään lajin kohdalla suurena. hankkeen aiheuttamat vaikutukset tarkasteltujen lajien populaatioihin jäisivät varovaisuusperiaatteillakin tehtyjen mallinnusten mukaan merkittävyydeltään kohtalaisiksi. Voimalinjan toteutusvaihtoehdot (VE A ja VE B) eivät sijoitu lintujen kannalta potentiaalisesti tärkeille levähdys- tai ruokailualueille, kuten kosteikoille tai laajoille pelloille. Tämän vuoksi voimalinjan vaikutukset muuttolinnustoon olisivat vähäisiä. Hankkeella ei ole myöskään vaikutuksia Natura-alueisin, luonnonsuojeluohjelmien mukaisiin alueisiin tai luonnonsuojelualueisiin. Vaikutukset ilmastoon ja luonnonvarojen hyödyntämiseen Mikäli Suomessa tuotetun energiamäärän ja energiatuotantomuotojen arvioidaan pysyvän vakiona ja suunniteltujen tuulivoimaloiden tuottaman sähkön arvioidaan korvaavan eri sähköntuotantomuotoja niiden keskimääräisen käytön mukaan, voidaan hankkeella arvioida saavutettavan noin 26,400 48,000 tonnin säästöt Suomen sähköntuotannon vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä. Vastaavasti, jos tuulivoiman arvioidaan korvaavan lauhdevoimalla tuotettua sähköä, voivat päästövähenemät nousta jopa 72, ,000 tonniin vuosittain. Hankkeella saavutettava hiilidioksidivähenemä on hankevaihtoehdosta riippuen 9,5 5,2 % Satakunnan energiantuotannon aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä, mikäli vertailukohtana käytetään hiililauhdevoimaa. Mikäli käytetään Suomen keskimääräisen sähköntuotannon (kaikki sähköntuotantomuodot) hiilidioksidipäästöiä, hankkeen aiheuttama vähenemä on 3,4 1,9 % Satakunnan energiantuotannon aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen sekä kaavoitukseen Maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuu vaikutuksia metsätalouteen, asuin- ja lomarakentamiseen sekä liikenteeseen. Metsätalouteen muodostuu vähäisiä vaikutuksia osan alueesta muuttuessa tuulivoimaloiden rakentamisalueeksi. Asuin- ja lomarakentamiseen kohdistuu vaikutuksia, sillä asuin- ja lomarakennuksia ei voida osoittaa alueille, joilla niitä koskevat melun ohjearvot ylittyvät. Yhdyskuntarakenteellisesti tuulivoimapuisto sijoittuu taajamarakenteen ulkopuolelle. Liikenteen kannalta negatiivisia vaikutuksia aiheu- 4

13 tuu rakentamisen aikaisista liikenteen- ja erikoiskuljetusten lisääntymisestä. Toiminnan aikaiset vaikutukset ovat positiivisia suunnittelualueen tieverkon kunnon parantumisen ja laajentumisen muodossa. Kaavoituksen osalta vaihemaakuntakaavan I mukaisen maankäytön toteutuminen on positiivinen vaikutus. Kaikki vaihtoehdot edellyttävät yleiskaavan laatimista ja osa vaihtoehdoista perusteltua poikkeavuutta maakuntakaavan rajauksesta. Tuulivoimalat sijoittuvat pääosin vaihekaavan tv-alueelle. Arvioinnin ja suunnittelun kuluessa on havaittu, että vaihtoehdon 1 voimalat aiheuttavat liikaa melua eteläosan asutukselle. Tämän korvaamiseksi on vaihtoehdoissa 2, 3 ja 4 sijoitettu kaksi tai kolme voimalaa maakuntakaavarajauksen pohjoispuolelle. Tälle alueelle tehtyjen tutkimusten perusteella nämä voimalat eivät aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristölle. Voimaloiden lisääminen pohjoisosaan tukee maakuntakaavan tavoitetta päästöttömän sähköntuotannon mahdollistamiseksi. Hanke voi näin täyttää maakunnallisesti merkittävän tuulivoimahankkeen mittasuhteet. Hankevaihtoehdoilla ei ole vaikutusta lähiympäristön oikeusvaikutteisiin yleis- tai asemakaavoihin. Hankkeen toteuttamatta jättäminen (VE0) ei edistä maakuntakaavassa asetettua tavoiteta alueen tuulivoimarakentamisen edistämisestä. Alue säilyy maa- ja metsätalousalueena, eikä sille voida suunnitella muuta maankäyttöä, joka olisi ristiriidassa maakuntakaavan mukaisen tuulivoimarakentamisen kanssa. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Hankevaihtoehdot vaihtelevat voimalasijoittelussa vaihtoehdon VE1 20 voimalasta vaihtoehdon VE4 11 voimalaan. Vaihtoehdossa VE1 voimaloiden sijoittelu painottuu ryhmänä suunnittelualueen eteläosaan, kun taas vaihtoehdoissa VE2-VE4 sijoittelu on ketjumaisempaa luode-kaakko suunnassa suunnittelualueen läpi. Voimaloiden näkyvyysalueet kohdistuvat jokaisessa vaihtoehdossa pääasiassa samoille alueille, vaikutukset voimakkuus voi kuitenkin vaihdella voimalasijoittelusta riippuen. Merellä näkyvyysalueita muodostuu vaihtoehdosta riippumatta alle 10 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista etenkin Pohjaselälle aina Lanskatanlahdelle ulottuvalle alueelle. Maaston suhteellisen vähäisten korkeuserojen vuoksi tuulivoimalat eivät merinäkymissä nouse juurikaan maisemaa rajaavan metsänreunan yläpuolelle. Näkyvyysalueet lähimaisemassa (0-6 km suunnitelluista tuulivoimaloista) kohdistuvat pääasiassa vesistö ja peltoalueille. Hankealuetta ympäröivällä metsäalueella tuulivoimalat voivat näkyä lähinnä hakkuuaukeilla. Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset Uksjärvellä kohdistuvat pääasiassa koillisen puoleisille rannoille ja siellä olevalle vapaa-ajan asutukselle. Vaihtoehdon 1 ja 2 mukaisissa voimalasijoittelussa näkyy järvimaiseman taustalla, metsänreunan yläpuolelle, useampia tuulivoimaloita kuin vaihtoehdoissa 3 ja 4 (vaihtoehdossa 1 selkeästi eniten). Järvinäkymässä tuulivoimalat muuttavat taustamaiseman luonnetta ja nousevat jonkun verran muiden maiseman elementtien yläpuolelle, mikä voimistaa niiden hallitsevuutta maisemassa. Laajoissa järvinäkymissä avoimen maiseman suurpiirteinen maisemakuvan luonne kestää tuulivoimaloiden aiheuttaman muutoksen kuitenkin melko hyvin. Pimeään aikaan metsänreunan yläpuolella näkyvät lentoestevalot sekä veteen heijastuvat valojuovat muuttavat muuten melko valottoman maiseman tunnelmaa. Uksjärven eteläpuolelle Hallakorventielle voimalat voivat näkyä paikoin, vähäisesti peltoaukeiden yli, suurimmaksi osaksi metsä kuitenkin sulkee näkymiä. Toteutusvaihtoehdoilla ei ole suurta eroavaisuutta. Melu ja välkevaikutukset Hankealue on metsätalouskäytössä, eikä sen alueella sijaitse merkittävää ympäristömelua aiheuttavia toimintoja. Hankealueen itäpuolella kulkee valtatie 8, jonka melu voi olla päiväaikaan tasaisempaa, mutta yöaikaan liikennemäärä on vain noin 40 autoa tunnissa. Yöaikainen liikenne on niin vähäistä, että liikenne ei kulje tiellä tasaisena virtana, vaan hetkellisinä ohiajoina. Ahlaisten kyläalueelle on hankealueen lähimmistä voimalaitoksista matkaa yli 2 km, mutta hankealueen ympäristössä on hajanaista vakituista sekä lomaastutusta lähempänä, mm. Lampinjoen varressa ja VT 8 läheisyydessä. Hankealueen pohjoispuolella olevan Uksjärven rannoilla on yhtenäisempää loma-asutusta. 5

14 Mallinnuksen mukaan Vaihtoehdossa 1 (VE1, 20 voimalaitosta) melutaso ympäristön lähimpien yksittäisten vakituisten asuintalojen kohdalla on alle sekä päivä- että yöajan suunnitteluohjearvojen (päivällä L Aeq 45 db ja yöllä L Aeq 40 db). Kaikkien loma-asuntojen kohdalla melutaso on alle päiväajan suunnitteluohjearvon. Yöajan suunnitteluohjearvon ylittävälle meluvyöhykkeelle jää yksittäisiä loma-asuntoja sekä muutama loma-asunto Uksjärven rannassa olevalta loma-asuntoalueelta ja myös Lampinjoen varren ja valtatien 8 varrella olevien yksittäisten loma-asuntojen kohdalla. Vaihtoehdossa 2 (VE2 18 voimalaitosta) mallinnuksen mukaan melutaso ympäristön lähimpien yksittäisten vakituisten asuintalojen kohdalla alittaa sekä päivä- että yöajan suunnitteluohjearvot. Muutaman yksittäisen loma-asunnon kohdalla melutaso on yöajan suunnitteluohjearvon 35 db luokkaa, mutta Uksjärven ja Lampinjärven rannalla olevan tiiviimmän loma-asutuksen kohdalla melutaso on alle yöajan suunnitteluohjearvon 35 db. Kaikkien loma-asuntojen kohdalla alitetaan päiväajan suunnitteluohjearvo 40 db. Hankevaihtoehdossa 3 (VE3, 14 voimalaitosta) mallinnuksen mukaan melutaso ympäristön vakituisten asuintalojen kohdalla alittaa sekä päivä- että yöajan suunnitteluohjearvot. Loma-asuntojen kohdalla melutaso jää päiväajan suunnitteluohjearvoon. Uksjärven lomaasuntoalueen ja muutamien muiden yksittäisten loma-asuntojen kohdalla melutaso ylittää yöajan suunnitteluohjearvon. Hankevaihtoehdossa 4 (VE4, 11 voimalaitosta) mallinnuksen mukaan melutaso ympäristön vakituisten asuintalojen kohdalla alittaa sekä päivä- että yöajan suunnitteluohjearvot. Loma-asuntojen kohdalla melutaso jää päiväajan suunnitteluohjearvon alle. Uksjärven loma-asuntoalueen ja useiden muiden yksittäisten loma-asuntojen kohdalla melutaso ylittää yöajan suunnitteluohjearvon. Kaikissa hankevaihtoehdoissa lasketut melutasot ovat asuinalueilla sitä luokkaa, ettei tuulivoimalan aiheuttamaa melua pysty erottamaan kaikissa sääoloissa, sillä tuulen aiheuttama ääni peittää tuulivoimalan äänen alleen suuren osan ajasta. Tietyissä olosuhteissa taustamelun ollessa hiljaista tuulivoimaloiden ääni on kuitenkin kuultavissa. Suunnittelualueen läheisyydessä olevien yksittäisten asuin- ja loma-asuntojen kohdalla melutasot ovat korkeampia ja niiden kohdalla tuulivoimalan ääni on kuultavissa suuremman osan ajasta kuin asuinalueilla. Suurin muutos vaikutus tapahtuu asuin- ja lomarakennusten kohdalla, jotka sijaitsevat kaukana valtatiestä. Yöaikana muutos on suurempi kuin päivällä, koska tällöin alueen taustamelutaso on todennäköisesti vaimeampi, kun tieliikenne ei ole jatkuvaa. Välkevaikutusta arvioidaan vuotuisina tuntimäärinä, jolloin vaikutusta ilmenee. Välkevaikutuksiltaan merkittävin on hankevaihtoehto 1, joista vuotuisen välkemäärän 8 tai 10 tuntia ylittävillä alueilla olevat asuin- tai lomarakennuksista useat sijaitsevat suhteellisen avoimilla paikoilla jokien tai peltojen ympärillä. Hankevaihtoehdossa 2 merkittävyys on kohtalaista, koska suurin osa alitustuvista kohteista jää alueille, joissa metsä todennäköisesti rajoittaa välkevaikutuksia. Hankevaihtoehdoissa 3 ja 4 vaikutukset ovat vähäisiä, johtuen asuin- ja lomarakennusten vähäisestä välkealtistuksesta. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston merkittävimmät sosiaaliset vaikutukset liittyvät meluvaikutuksiin ja asukkaiden huoleen melusta ja melun, välkkeen ja maisemamuutoksen merkityksestä asuin- ja elinympäristön viihtyisyyteen. Näiden lisäksi vaikutus alueen virkistyskäyttöön nousi esiin osassa keskusteluja ja palautteita. Asukkaiden arvioon ja huoleen hankkeen vaikutuksista vaikuttavat tuoreet kokemukset Peittoon voimaloista. Useissa hankkeissa asukkaiden näkemykset perustuvat lähinnä ns. toisenkäden tietoon, mutta tässä tapauksessa hankkeen lähialueen asukkailla on jo omakohtaista kokemusta tuulivoimaloista. Lammin tuulivoimahankkeen eri toteutusvaihtoehdoissa arvioitavat tuulivoimalat ovat erilaisia ja esimerkiksi äänitasoiltaan hiljaisempia kuin Peittoon voimalat. Kokemukset Peittoon tuulivoimapuistosta eivät ole siksi suoraan verrannollisia Lammin mahdollisesti tuleviin tuulivoimaloihin, mutta tuovat asukkaille kuitenkin vertailukohtaa ja käytännön tietoa voimaloiden mahdollisista vaikutuksista. 6

15 Sosiaalisten vaikutusten merkittävyys seurailee melun, välkkeen ja maisemamuutoksen vaikutusarviointeja, koska em. tekijät on arvotettu asukkaiden sekä asiantuntija-arvion perusteella asuinviihtyvyyden kannalta merkittävimmiksi hankkeen vaikutuksiksi asuinympäristön viihtyisyyden ja virkistyskäytön näkökulmasta. Kun suhtautuminen hankkeeseen on pääosalla asukkaista kielteistä, ja kannatusta sai YVA-prosessin aikana lähinnä vaihtoehto 0, haittojen kokeminen voimistuu suhteessa tosiasiallisiin arvioituihin vaikutuksiin. Vastustus on otettu eri toteutusvaihtoehtojen kohdalla huomioon yhtä suurena tekijänä. Vaikutukset liikenne- ja viestintäyhteyksiin Suunnittelualueen itäpuolella kulkee valtatie 8 (Pori-Vaasa) ja etelä- ja länsipuolella yhdystie Suunnittelualueen tieverkosto koostuu metsäteistä, joista alueen poikki kulkevalta Pahamäentiestä haarautuu metsäteiden verkosto. Tuulivoimapuiston käyttövaiheessa suunnittelualueen päivittäisliikenne ei käytännössä muutu. Tuulivoimaloiden ennakoivaan kunnossapitoon liittyviä huoltoja tehdään kullekin voimalalle 2-4 kertaa vuodessa. Liikenteeseen ja tiestöön liittyvät kielteiset vaikutukset ovat vähäisiä. Tiestö käsittää alueen uuden huoltotiestön sekä alueella olevan nykyisen tiestön. Olemassa oleva tiestö parannetaan vastaamaan kuljetusten vaatimuksia. Kuljetusten tiestölle aiheuttamat vauriot korjataan rakentamisvaiheen aikana ja rakentamisvaiheen jälkeen tiet kunnostetaan vähintään alkuperäiseen kuntoon. Suomessa ilmailulaki (1194/2009) 165 velvoittaa, että kaikille yli 60 metriä korkeille rakennelmille on haettava lentoestelupa Liikenteen turvallisuusvirastolta (Trafi). Hakemukseen on liitettävä Finavia Oy:n lausunto asiasta, jossa määritellään esteen vaikutus lentoturvallisuuteen sekä lentoliikenteen sujuvuuteen. Lupa voidaan myöntää, jos lentoturvallisuus ei vaarannu. Luvassa tavallisesti velvoitetaan myös korkeiden rakennelmien merkitsemiseen lentoestevaloin. Lammin suunnittelualueelle ulottuvan Porin lentoaseman korkeusrajoitusalueen rajoittavana korkeutena on 279 metriä. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on selvästi alle tämän korkeuden. Ahlaisten Lammin tuulipuistohankkeen vaikutukset puolustusvoimien toimintaan on selvitetty pyytämällä lausunto Pääesikunnalta. Saadun lausunnon ( ) mukaan tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien ilmavalvontatutkiin, valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn, joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön eikä sotilasilmailuun. Tuulivoimapuiston on todettu joissain tapauksissa aiheuttavan häiriötä antenni-tv - signaaliin tuulivoimaloiden lähialueilla. Suunnittelualuetta lähimmät TV-lähetysasemat sijaitsevat Eurajoella, Lavialla, Kankaanpäässä, Honkajoella ja Pyhävuoressa. Valtakunnallisista lähetys- ja siirtoverkoista sekä radio- ja televisioasemista vastaava Digita on lausunut Ahlaisten Lammin tuulipuistohankkeen YVA-ohjelmasta seuraavaa: Ahlaisten Lammin tuulivoimapuisto ei häiritse Digitan nykyisiä siirtoyhteyksiä, mutta on erittäin mahdollista että tuulivoimalat aiheuttavat häiriöitä antenni-tv -vastaanottoon suunniteltavan tuulivoimapuiston ympäristössä. Jos hankkeella todetaan olevan vaikutuksia alueen antenni-tv - vastaanottoon, voidaan alueen talouksiin asentaa antennivahvistimia tai alueelle asentaa täytelähetin. Alueen talouksille ei aiheudu kustannuksia mahdollisista korjaavista toimenpiteistä. 7

16 Hankkeen toteuttamiskelpoisuus Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitettiin Ahlaisten Lammin tuulipuistohankkeen neljän eri toteutusvaihtoehdon ja YVA lain mukaisen 0 vaihtoehdon ympäristövaikutukset YVA-lain ja asetuksen edellyttämällä tavalla. Arvioiduista ympäristövaikutuksista yksi merkittävimmistä oli vaihtoehdon hankevaihtoehtojen VE1 VE4 myönteinen ilmastovaikutus. Myös kaavoituksen kannalta hankevaihtoehdot ovat positiivisia toteuttaessaan vaihemaakuntakaavan I tavoitteita. Kaikki vaihtoehdot edellyttävät yleiskaavan laatimista ja osa vaihtoehdoista perusteltua poikkeavuutta maakuntakaavan rajauksesta. Tuulivoimalat sijoittuvat pääosin vaihekaavan I tv-alueelle. Arvioinnin ja suunnittelun kuluessa on havaittu, että vaihtoehdon 1 voimalat aiheuttavat liikaa melua etelä osan asutukselle. Tämän korvaamiseksi on vaihtoehdoissa 2, 3 ja 4 sijoitettu kaksi tai kolme voimalaa maakuntakaavan pohjoispuolelle. Tälle alueelle tehtyjen tutkimusten perusteella nämä voimalat eivät aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristölle. Merkittäviä kielteisiä luontoon kohdistuvia vaikutuksia tunnistettiin hankealueelta pohjoiseen johtavalla sähkönsiirtoreitillä. Arvioidussa muodossaan sähkönsiirtolinja B (pohjoinen linja) ei ole toteuttamiskelpoinen. Jos sähkönsiirto halutaan toteuttaa pohjoiseen Köörtilän suunnitellulle sähköasemalle edellyttää se uutta ympäristön kannalta parempaa linjavaihtoehtoa. Vaihtoehdon VE1 yksi tuulivoimalaitos sijoittuu muinaismuistojen kannalta epäedulliselle paikalle. Myös välkevaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten kannalta vaihtoehdossa 1 syntyy haitallisia merkittävyydeltään suuria haitallisia vaikutuksia. Vaihtoehdossa 1 (VE1) vuotuisen välkemäärän 8 tai 10 tuntia ylittävillä alueilla olevat asuin- tai lomarakennuksista useat sijaitsevat suhteellisen avoimilla paikoilla jokien tai peltojen ympärillä. Paremmalla sijoittelulla välkevaikutuksia voidaan vähentää ja tehdä vaihtoehto toteuttamiskelpoiseksi. Arvioinnin perusteella kaikki muut tutkitut hankevaihtoehdot ovat ympäristöllisesti toteuttamiskelpoisia. Kaikilla hankevaihtoehdoilla on ympäristövaikutuksia ja vaihtoehdot eroavat usean vaikutuksen suhteen toisistaan. Hankkeen toteuttamiskelpoisuus riippuu myös paitsi valittavasta vaihtoehdosta, myös melua koskevien säädösten muotoutumisesta. Valtioneuvoston asetus tuulivoimalaitosten melua koskien on valmisteilla ja siinä on tarkoitus antaa tuulivoimalaitosten melulle joko ohjearvot tai sitovammat raja-arvot. Erityisesti loma-asutukselle annettujen ohjearvojen määrittely on tämän hankkeen kannalta ratkaisevaa, sillä suunnittelualueen ympäristössä on sekä yksittäisiä loma-asuntoja että yhtenäisempiä loma-asutusalueita. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 melutaso on suunnitteluohjearvon L Aeq db rajoilla Uksjärven loma-asuntoalueella, vaihtoehdoissa VE3 ja VE4 melua on Uksjärven suunnalla enemmän. Mikäli tulevan asetuksen yöajan raja- tai ohjearvoksi loma-asuntoalueilla määritellään L Aeq db, antaa se enemmän liikkumavaraa ja vaihtoehtoja hankkeen jatkosuunnittelussa kuin jos yöajan ohjearvoksi määritetään L Aeq db. Oli tulevan tuulivoimalaitosten meluasetuksen ohje- tai raja-arvo kumpi tahansa (35 db tai 40 db), on hanke mahdollista toteuttaa niin, etteivät ohjearvot ylity. 8

17 OSA I: HANKE JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELY 9

18 1. JOHDANTO A. Ahlström Kiinteistöt Oy ja Satawind Oy suunnittelevat Ahlaisten Lammin alueelle enintään 20 tuulivoimalaitoksen tuulivoimapuistoa. Tämä tuulivoimapuisto muodostaa hankkeen, johon kuuluvat tuulivoimalaitokset, huoltotiet, niiden viereen sijoitettavat maakaapelit, sähköasema ja 110 kv sähkönsiirtoreitti. Suunnittelualue on laajuudeltaan 8 km 2 ja se sijaitsee Porin kaupungissa, noin 25 km Porin keskustasta pohjoiseen ja 2,5 km Ahlaisten kirkonkylästä koilliseen (Kuva 1-1). Suunniteltujen voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 190 metriä ja yksikköteho 3-5 MWh. Hankkeen suunniteltu yhteenlaskettu nimellisteho on MW valittavasta voimalatyypistä riippuen. Hanke tukee omalta osaltaan Valtioneuvoston hyväksymän Suomen ilmasto- ja energiastrategian tavoitetta. Tämän strategian mukaan Suomeen tulisi rakentaa seuraavan kymmenen vuoden jaksolla noin MW tuulivoimakapasiteettia. Nykyisellä tuulivoimatekniikalla toteutettuna tämä tarkoittaa 700 tuulivoimalaitoksen lisärakentamista. Rakentamistavoite on mahdollista saavuttaa rakentamalla sekä merituulivoimapuistoja että myös maalle sijoitettavia tuulivoimapuistoja. Tällä hetkellä Suomessa tuotetaan tuulivoimalla energiaa noin 600 MW:n verran. Kuva 1-1 Ahlaisten Lammin tuulivoimahankkeen sijainti. 10

19 Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on prosessi, jonka tarkoituksena on arvioida hankkeesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja edesauttaa niiden yhtenäistä huomioon ottamista osana hankkeen suunnittelu- ja päätöksentekoprosessia. Menettelyn avulla pyritään lisäksi parantamaan kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia hankesuunnitteluun ja sen ympäristövaikutusten minimoinnin kannalta. YVA-menettely on kaksivaiheinen ja tässä prosessin toisessa, YVA-selostus vaiheessa, arvioidaan hankkeen ympäristövaikutukset YVA-ohjelmassa esitetyllä tavalla yhteysviranomaisen lausunnon huomioiden. Ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia hyödynnetään tuulivoimahankkeen suunnittelussa ja alueen tuulivoimayleiskaavan laadinnassa. Alue on osoitettu Satakunnan vaihemaakuntakaavassa I tuulivoiman tuotantoon soveltuvaksi alueeksi ja sen osayleiskaavoitus tapahtuu yhteistyössä Porin kaupungin kanssa. Alueella maata omistaa toinen hankevastaavista A. Ahlström Kiinteistöt Oy. Lisäksi hankkeesta vastaavat ovat solmineet maanvuokrasopimukset yksityisten maanomistajien kanssa. Hankkeen kehittämisen lähtökohtana on ollut alueen hyvät tuulisuusolosuhteet. Lisäksi Satakunnan alueella on kokemusta tuulivoimalla tapahtuvan energian tuotannosta ja energia-alan osaamista sekä tarvittavaa infrastruktuuria. Tuulivoiman tuotantoedellytyksien selvittämiseksi Satakuntaliitto ja alueen kunnat ovat laatineet selvityksiä sekä käynnistäneet tuulivoimarakentamista koskevien kaavojen laatimisen. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa I (ympäristöministeriön vahvistama) on osoitettu 17 tuulivoimatuotannolle soveltuvaa aluetta, joihin suunnittelualue lukeutuu osittain. Myös hankevastaava on tutkinut alueen soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon ja sen perusteella edennyt hankkeen esisuunnittelusta ympäristövaikutusten arviointiin. Lammin tuulivoimapuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiin ovat Ramboll Finland Oy:stä osallistuneet seuraavat henkilöt: Taulukko 1-1 Arviointiin osallistuneet henkilöt. Projektipäällikkö, menetelmäasiantuntija: FT Joonas Hokkanen Projektikoordinaattori: Maankäyttö ja kaavoitus; FM Niina Onttonen (biologia) Arkkitehti Annu Tulonen Maa- ja kallioperävaikutukset, pintavesija, pohjavesivaikutukset: Luontovaikutukset (kasvillisuus ja luontotyypit, pesimälinnusto, liito-oravat ja lepakot) Natura-arviointi: maisemavaikutukset; kulttuuriympäristö: Muuttolinnustovaikutukset: Pesimälinnustovaikutukset: Muu eläimistö: Meluvaikutukset: Välkevaikutukset: Sosiaaliset vaikutukset: Vaikutukset liikenteeseen, tutkavaikutuksiin jne.; riskit ja häiriötilanteet; ilmasto: Tekninen asiantuntija: Kartat ja paikkatieto: FM Eero Parkkola (ympäristöteknologia) FM Niina Onttonen (biologia) Ins. (AMK) Tuomas Pelkonen, Maisemaarkkitehti Sonja Semeri Fil.yo, linnustoasiantuntija Heikki Tuohimaa FM Niina Onttonen (biologia) FM Niina Onttonen (biologia) Ins. (AMK) Janne Ristolainen Ins. (AMK) Arttu Ruhanen HM Hanna Herkkola (aluetiede) DI Marko Rautiainen, Ins. (AMK) Mika Väätäjä DI Veli-Pekka Alkula FM Niina Onttonen, Ins. (AMK) Tuomas Pelkonen 11

20 2. HANKKEESTA VASTAAVA Hankkeesta vastaavat Satawind Oy ja A. Ahlström Kiinteistöt Oy. Satawind Oy Satawind Oy on Suomalainen tuulivoimayhtiö, joka kehittää tuulivoimaa Satakunnassa eri yhteis-työtahojen kanssa. Satawind Oy:n kotipaikka on Espoossa. A. Ahlström Kiinteistöt Oy A.Ahlström Kiinteistöt Oy on yli 160-vuotiset teolliset perinteet omaava perheyhtiö, joka hoitaa ja kehittää yhtiön kiinteistö- ja metsäomaisuutta. Lisäksi yhtiö tuottaa laadukkaita kokous-, majoitus-, ja virkistyspalveluita. Yhtiön kotipaikka ja pääkonttori sijaitsevat Porin Noormarkussa. 3. HANKKEEN KUVAUS 3.1 Hankkeen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Satakunnassa, Porin ja Merikarvian välisellä alueella, Ahlaisten kylän pohjoispuolella. Eteläpuolella sijaitsevaan Porin keskustaan on matkaa noin 25 km, pohjoispuolella sijaitsevaan Merikarvian keskustaan noin 15 km ja koillispuolella sijaitsevaan Pomarkun keskustataajamaan noin 12 km. Kuva 3-1. Suunnittelualueen sijainti. 12

21 3.2 Tuulivoimapuiston rakenteiden ja rakentamisen kuvaus Tuulipuisto koostuu tuulivoimalasta perustuksineen ja nostoalueineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta ja valtakunnanverkkoon liittymistä varten rakennettavasta sähkönsiirtoyhteydestä Tuulivoimalan rakenne Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta (Kuva 3-2). Hankkeessa tarkasteltavat lieriötornirakenteiset tuulivoimalat voidaan toteuttaa kokonaan teräsrakenteisina, betonirakenteisina ja betonin ja teräksen yhdistelminä. Tornin halkaisija riippuu valittavasta voimalatyypistä. Tuulivoimala-alueiksi, johon sisältyvät tuulivoimala sekä rakentamista ja huoltotoimia varten tarvittava kenttäalue, edellyttävät nykyisellä tekniikalla noin puolen hehtaarin laajuisen alueen. Perustamistekniikka riippuu valitusta rakennustekniikasta ja pohjaolosuhteista. Suunnitellut voimalat ovat napakorkeudeltaan korkeintaan noin 125 metriä ja roottorin halkaisija on korkeintaan noin 134 metriä. Tornin ja roottorin yhdistelmä valitaan siten, että rakenteen kokonaiskorkeudeksi muodostuu enintään 190 metriä. Kuva 3-2. Periaatekuva lieriötornirakenteisesta tuulivoimalasta. Mitat ovat suuntaa-antavia. 13

22 Kuva 3-3. Kuva lieriötornirakenteisesta tuulivoimalasta Perustamistekniikat Tuulivoimaloiden perustamistavan valinta riippuu kunkin voimalan paikan pohjaolosuhteista. Myöhemmin tehtävien pohjatutkimustulosten perusteella jokaiselle tuulivoimalalle tullaan valitsemaan erikseen sopivin ja kustannustehokkain perustamistapavaihtoehto. Maavarainen teräsbetoniperustus Tuulivoimala voidaan perustaa maanvaraisesti silloin, kun tuulivoimalan alueen alkuperäinen maaperä on riittävän kantavaa. Kantavuuden on oltava riittävä tuulivoimalakokonaisuudelle tuuli- ym. kuormineen ilman, että aiheutuu lyhyt- tai pitkäaikaisia painumia. Tällaisia kantavia maarakenteita ovat yleensä mm. erilaiset moreenit, luonnonsora ja eri rakeiset hiekkalajit. Tulevan perustuksen alta poistetaan eloperäiset maat sekä pintamaakerrokset noin 1 1,5 m syvyyteen saakka ja käytetään myöhemmässä rakennusvaiheessa mahdollisuuksien mukaan alueen maisemointiin. Teräsbetoniperustus tehdään valuna ohuen rakenteellisen täytön (yleensä murske) päälle. Teräsbetoniperustuksen vaadittava koko vaihtelee tuulivoimalamallista riippuen, mutta ne ovat halkaisijaltaan noin metriä perustuksen korkeuden ollessa korkeintaan muutama metri. Teräsbetoniperustus ja massanvaihto Teräsbetoniperustus massanvaihdolla valitaan niissä tapauksissa, joissa tuulivoimalan alueen alkuperäinen maaperä ei ole riittävän kantavaa. Teräsbetoniperustuksessa massanvaihdolla perustusten alta kaivetaan ensin löyhät pintamaakerrokset pois. Orgaaniset maa-ainekset käytetään myöhemmässä rakennusvaiheessa mahdollisuuksien mukaan alueen maisemointiin. Syvyys, jossa saavutetaan tiiviit ja kantavat maakerrokset, on yleensä luokkaa 1,5 5 m. Kaivanto täytetään rakenteellisella painumattomalla materiaalilla (yleensä murskeella) kaivun jälkeen, ohuissa kerroksissa tehdään tiivistys täry- tai iskutiivistyksellä. Täytön päälle tehdään teräsbetoniperustukset paikalla valaen. Teräsbetoniperustus paalujen varassa Teräsbetoniperustusta paalujen varassa käytetään tapauksissa, joissa kantamattomat kerrokset ulottuvat niin syvälle, ettei massanvaihto ole enää kustannustehokas vaihtoehto. Paalutetussa perustuksessa orgaaniset pintamaat kaivetaan pois ja perustusalueelle ajetaan ohut rakenteellinen mursketäyttö, jonka päältä tehdään paalutus. Paalutuksen jälkeen paalujen päät valmistellaan ja teräsbetoniperustus valetaan paalujen varaan. Orgaaniset maa-ainekset käytetään myöhemmässä rakennusvaiheessa mahdollisuuksien mukaan alueen maisemointiin. 14

23 Kallioankkuroitu teräsbetoniperustus Kallioankkuroitua teräsbetoniperustusta voidaan käyttää tapauksissa, joissa kalliopinta on näkyvissä tai lähellä maanpinnan tasoa. Kallioankkuroidussa teräsbetoniperustuksessa louhitaan kallioon varaus perustusta varten ja porataan kallioon reiät teräsankkureita varten. Teräsankkurin ankkuroinnin jälkeen valetaan teräsbetoniperustukset kallioon tehdyn varauksen sisään. Kallioankkurointia käytettäessä teräsbetoniperustuksen koko on yleensä muita teräsbetoniperustamistapoja pienempi. Kuva 3-4 Tuulivoimaloiden erilaisia perustuksia Tornirakenteet Tornin tehtävänä on kannattaa tuulivoimalan konehuonetta ja saattaa roottori tuulisuuden kannalta edulliselle korkeudelle. Käytössä olevien suurien tuulivoimaloiden tornien perustyyppejä ovat putkitorni ja ristikkotorni. Ahlaisten Lammin tuulivoimapuistossa tullaan alustavien suunnitelmien mukaan käyttämään joko putkitornia, tai ns. hybriditornia, jossa tornin alaosa on betonia ja yläosa terästä (kuva 3-5). Tuulivoimaloiden ja niiden tornien väritys on vakiintunut harmahtavan valkoiseksi. Voimalat nähdään useimmiten vaaleaa taustaa eli käytännössä taivasta vasten ja harmahtava sävy tasoittaa kontrastia sekä sopii eri valaistus- ja sääolosuhteisiin. Voimalat varustetaan lentoestevaloin. Lentoestevalaistus määräytyy kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) suositusten ja kansallisten lakien sekä määräysten mukaisesti. Käytännössä lentoestevaloista määrätään lentoesteluvassa, jonka Trafi myöntää erikseen kullekin tuulivoimalalle. Kuva 3-5. Hybriditorni, Tornio (Ramboll Finland Oy) Tuulivoimaloiden sijoittelu Yksittäisten voimaloiden sijoittelussa toisiinsa nähden on otettava huomioon voimaloiden taakse syntyvät pyörteet, jotka häiritsevät taempana sijaitsevia voimaloita. Liian tiivis si- 15

24 joittelu aiheuttaa paitsi häviöitä energiantuotannossa, myös ylimääräisiä mekaanisia rasituksia voimaloiden lavoille ja muille komponenteille. Tämä lisää käyttö- ja ylläpitokustannuksia sekä alentaa tuulivoimapuiston käytettävyyttä pienentäen siten tuotantoa. Lisäksi tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä lyhenee. Yksittäisten voimaloiden välinen minimietäisyys riippuu monista tekijöistä, kuten tuulen pääasiallisesta suunnasta, turbulenssivaikutuksesta eli miten voimaloiden aiheuttamat virtaukset vaikuttavat, voimaloiden koosta, kokonaislukumäärästä, sekä yksittäisen voimalan sijainnista tuulivoimapuistossa. Ehdottomia ja yleispäteviä kriteereitä voimaloiden välisille etäisyyksille ei ole. Muutaman tuulivoimalan ryhmissä voivat voimalat sijaita varsin lähekkäin, jopa 2 3 roottorinhalkaisijan etäisyydellä toisistaan erityisesti jos voimalat ovat yhdessä rivissä kohtisuoraan vallitsevaa tuulensuuntaa vastaan. Pienehköissä tuulivoimapuistoissa (5 10 voimalaa) suositeltava minimietäisyys on viisi roottorinhalkaisijaa. Tällöinkin sijoittelu riippuu tuulivoimapuiston geometriasta ja tuulen suuntajakaumasta. Mitä suurempi tuulipuisto on, sitä suurempi tulisi voimaloiden välimatkan olla vallitsevan tuulen suunnassa Huoltotiet ja nostoalueet Tuulivoimalaitosten rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan tieverkosto. Näitä huoltoteitä pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisen aikana tuulivoimaloiden komponentit, rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden kunnossapitoon että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Tuulivoimarakentamisessa tarvittavat kuljetukset luovat erityisvaatimuksia rakennettavalle tiestölle. Käytännössä suunnittelussa on huomioitava niin korkeus-, leveys-, pituus- kuin kantavuusvaatimuksetkin. Tuulivoimaloiden osat tuodaan hankealueelle yleensä erikoiskuljetuksina. Torni tuodaan osissa, joiden lukumäärä riippuu käytettävästä tornirakenteesta. Kuljetusten kannalta haastavin suunniteltujen tuulivoimaloiden komponentti on siipi, joka on pituudeltaan noin 60 metriä (ks. kuva 3-6 kääntösäteestä). Suurimmat liikuteltavat yksittäiset massat jäävät normaalisti alle 130 tonnin. Erikoiskuljetuskaluston suurista akselimääristä johtuen suurimmat akselipainot ovat kuitenkin betoniautoilla. Kuva 3-6. Periaatekuva 60 metriä pitkän siipikuljetuksen vaatimasta kääntösäteestä. Rakennettavat huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia. Huoltoteiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä ja tiealueen leveys noin metriä. Tieverkoston suunnittelussa hyödynnetään olemassa olevaa tiestöä. Tuulipuiston sisäiseen sähkönsiirtoon tarvittavat maakaapelit tullaan sijoittamaan pääsääntöisesti huoltoteiden yhteyteen kaivettaviin kaapeliojiin tyypillisesti 0,5 1 metrin syvyyteen. Huoltotieverkoston suunnittelua tehdään samaan aikaan hankkeen YVA-prosessin kanssa. Huoltotien rakenteita ja mittasuhteita havainnollistetaan kuvissa 3-7 ja

25 Kuva 3-7. Huoltotien rakenteen periaatepiirros. Kuva 3-8. Tuulivoimalan huoltotie Öjen, Vaasa (Ramboll Finland Oy). Kunkin tuulivoimalan ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puustosta vapaaksi vajaan hehtaarin suuruinen alue. Voimalan pystytyspaikan ympäristöstä on puusto raivattava kokonaan ja pinta tasoitettava noin 50x50 metrin alueelta nostokaluston ja kuljetusrekkojen siirtelyn mahdollistamiseksi. Nostotöissä käytettävä päänosturi vaatii erittäin tasaisen ja kantavan tukialustan, joka sijoittuu tämän alueen sisälle. Nosturitasanne tehdään perustusrakenteen valmistuttua ja se on kooltaan noin 25x40 metriä. Aivan kuten tuulivoimapuistoon rakennetuilla teillä sepelipintaisella nostoalueella on tietyt kantavuusvaatimukset, jotka todennetaan rakentamisen jälkeen levykuormituskokein. Varsinaisen nostoalueen lisäksi voi olla tarpeen raivata puustoa sekä tasoittaa maastoa roottorin ja nosturin puomin kokoamista varten. Koottaessa roottori maassa, on raivattava tila kahdelle nostoalueen ulkopuolelle jäävälle siivelle. Nosturin puomin kokoaminen vaatii noin 120 metriä pitkän suoran ja tasaisen noin 5 metriä leveän alueen, joka toteutetaan tuulivoimalalle rakennettavan tien yhteyteen hyödyntäen osittain nostoaluetta. 17

26 3.2.6 Sähkönsiirto Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto Tuulipuistoon rakennetaan oma, tuulipuiston sisäinen sähköasema, johon tuulivoimaloiden tuottama sähkö siirretään maakaapeleilla. Maakaapelit kaivetaan pääasiassa huoltoteiden yhteyteen kaivettavaan kaapeliojaan. Esimerkkikuva tuulipuiston sisäisestä sähköasemasta on esitetty kuvassa Kuva 3-9. Kuva 3-9. Periaatepiirros voimalinjan rakenteesta. Sähköaseman leikkauskuva ( Fingrid Oyj) Valtakunnan verkkoon liittyminen Sähköasema liitetään uuteen rakennettavaan 110 kv voimajohtoon, joka liitetään Peittoon tuulipuiston sähköasemaan tai vaihtoehtoisesti pohjoiseen Merikarvian Köörtilään suunniteltuun tuulipuistoon rakennettavaan sähköasemaan. Sähkönsiirron vaihtoehdot on esitetty tarkemmin kohdassa

27 Kuva Periaatepiirros voimalinjan rakenteesta. 3.3 Tuulivoimapuiston rakentaminen Tuulivoimapuiston rakentaminen on monivaiheinen prosessi. Ennen kuin varsinaiseen rakentamiseen päästään, on taustalla jo yleensä vuosien työ, joka sisältää eriasteisten selvitysten ja lupavaiheiden läpikäynnin. Koko hankkeen eri vaiheet voidaan yksinkertaistaa alla olevan luettelon muotoon. On huomattava, että vaiheet ovat osittain päällekkäisiä: Toteutettavuusselvitykset Lupaprosessit; yleissuunnittelu, YVA, kaavoitus, rakennusluvat Hankkeen rakennesuunnitelmien laatiminen Tuulivoimalatoimittajan ja urakoitsijoiden kilpailutus Tuulivoimapuiston tiestön rakentaminen ja nykyisten tieyhteyksien parantaminen Voimalaitosalueen tilavarausten tekeminen ja nostoalueiden rakentaminen Voimalaitosten perustusten rakentaminen Sähköaseman ja voimajohtojen rakentaminen Tuulivoimaloiden pystytys Voimalaitosten käyttöönotto ja testaaminen Tuulivoimapuistojen rakentamistyöt aloitetaan valmistelevilla töillä, joilla taataan mm. kuljetusten esteetön reitti rakennusalueelle ja varmistetaan tuulivoimalan ympäristön soveltuvuus rakentamiselle. Tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavien tornien, roottoreiden, nosturikaluston ynnä muiden materiaalien kuljettaminen työmaa-alueelle tapahtuu yleensä useita kymmeniä metrejä pitkinä lavettikuljetuksina, jotka vaativat tiestöltä kantavuutta ja loivia kaarresäteitä. Yhtä aikaa tuulivoimapuiston muun infrastruktuurin rakentamisen kanssa tulee alueelle rakentaa sähköverkko, johon voimalat liitetään. Verkon suunnittelu ja rakentaminen tulee ajoittaa siten, että voimalat voidaan liittää sähköverkkoon niiden valmistuttua. 19

28 Tuulivoimaloiden perustusten rakentaminen on yksi keskeisimmistä rakentamisvaiheista. Perustusten betonivalu voidaan tehdä vuodenajasta riippumatta, joskin talvella on kiinnitettävä erityistä huomiota työn vaatimiin lämpötiloihin ja käytettävä tarvittaessa lämmittimiä. Betonivalun valmistuttua perustuksen tulee antaa kuivua ja saavuttaa asennusten vaatima lujuus, jonka jälkeen voidaan aloittaa varsinainen voimalan pystytys. Tuulivoimaloiden pystytys toteutetaan nostureiden avulla (Kuva 3-11). Voimaloiden varsinainen pystytys tapahtuu varsin nopeassa tahdissa. Jos ei huomioida mahdollisia tornin betonirakenteita, voimala saavuttaa optimiolosuhteissa kokonaiskorkeutensa tyypillisesti 2 3 vuorokauden kuluessa nostotyön aloittamisesta. Ennen sähköntuotannon aloittamista on tuulivoimalan pystytyksen jälkeen vuorossa vielä käyttöönotto, joka kestää noin viikon verran, joskin kesto vaihtelee voimalatyypin mukaan. Tuulivoimalan käyttöönotossa kytketään toimintaan ja testataan sen eri järjestelmät sekä niiden muodostama kokonaisuus niin toiminnallisuuden kuin turvallisuuden kannalta. Käyttöönotto päättyy esimerkiksi 10 päivää kestävään koeajoon, jolloin käyttöönottohenkilöstön läsnäolo on ainoastaan satunnaista. Suunnittelu ja rakentamistyöt sekä rakentamisen volyymi oikein ajoitettuna ja mitoitettuna tuulivoimapuiston rakentaminen on normaalisti mahdollista yhden kalenterivuoden aikana. Rakentaminen vaatii enemmän aikaa, mikäli rakennettavien voimaloiden määrä on huomattava tai niiden sijainti edellyttää poikkeuksellisia toimenpiteitä. Lammin hankkeessa koko tuulivoimapuiston rakentamisen arvioidaan kestävän noin vuoden. Kuva Tuulivoimalan pystytys tela-alustaisella nosturilla (Liebherr). 3.4 Tuulivoimaloiden toiminta-aika, huolto ja ylläpito 20

29 Tuulivoimalat ovat täysin automatisoituja ja niiden käyttö perustuu tietoliikenneyhteyden yli tapahtuvaan etävalvontaan. Vikatilanteissa tuulivoimala lähettää hälytyksen etävalvomoon, jossa ongelmatilanne ratkaistaan ja tuulivoimala käynnistetään uudelleen etäyhteyden kautta tai tarvittaessa lähetetään paikalle huoltohenkilöstöä. Etävalvomosta voidaan myös tarvittaessa aktiivisesti seurata tuulivoimalan toimintaa ja optimoida sen parametreja. Tuulivoimalan valmistaja määrittelee sille huolto-ohjelman, jonka mukaisia ennakoivaan kunnossapitoon liittyviä huoltoja tehdään kullekin tuulivoimalalle 2 4 vuodessa. Yksi huolto voi kestää useamman päivän. Lisäksi jokaista voimalaa kohti voidaan olettaa noin 1 5 ennakoimatonta huoltokäyntiä vuosittain. Näiden korjaavan kunnossapidon vaatimien huoltokäyntien määrä vaihtelee kuitenkin huomattavasti. Huoltokäynnit tehdään pääasiassa pakettiautoilla eli ne eivät aiheuta raskasta liikennettä. 3.5 Käytöstä poistaminen Tuulipuiston tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta. Perustukset mitoitetaan 50 vuoden käyttöiälle ja kaapeleiden käyttöikä on vähintään 30 vuotta. Tuulipuiston elinkaaren (n. 25 vuotta) lopussa tuulivoimalat puretaan ja alue ennallistetaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Toisena vaihtoehtona on jatkaa tuulivoimatuotantoa uusituilla tuulivoimaloilla. Tuulipuiston käytöstä poiston työvaiheet ja käytettävä asennuskalusto ovat periaatteessa vastaavat kuin rakennusvaiheessa. Tuulivoimalat on mahdollista poistaa alueelta perustuksia myöten. Jossain tapauksissa perustusten jättäminen paikoilleen ja edelleen maisemoiminen voivat olla vähemmän vaikutuksia aiheuttavia toimenpiteitä. 21

30 4. SUUNNITTELUVAIHTOEHDOT 4.1 Suunnitteluvaihtoehdot Suunnittelun lähtökohtina ovat olleet tuulivoimatuotantoon liittyvät paikalliset ja alueelliset lähtökohdat kuten tuulisuus, sähkönsiirtomahdollisuudet ja maankäytölliset olosuhteet sekä maakunnallinen tuulivoimaselvitys. Tuulivoimayhtiö on neuvotellut maanomistajien kanssa maa-alueiden vuokrausmahdollisuuksista tuulivoimatuotantoa varten ja sen pohjalta muodostanut suunnittelualueen. YVA-ohjelmavaiheessa tarkasteltiin suunnittelualueelle mahdollisesti sijoitettavien tuulivoimaloiden enimmäismäärä. Tämän jälkeen sijoittelua ja voimalamäärää on tarkennettu ja uusia vaihtoehtoja on kehitetty. Tässä on otettu huomioon mm. melun erilaiset rajaarvot Vaihtoehto 0 (ei voimaloita) Lammin tuulivoimapuistoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä Vaihtoehto 1 (20 voimalaa) Lammin alueille rakennetaan 20 tuulivoimalan laajuinen tuulivoimatuotantoalue. Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on 3-5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on korkeintaan noin 125 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 190 metriä. Voimalat eivät sijoituspaikoillaan ylitä lentoestekorkeutta 279 metriä. Kuva 4-1. Vaihtoehdon 1 mukainen alustava tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelma. 22

31 4.1.3 Vaihtoehto 2 (18 voimalaa) Lammin alueelle rakennetaan enintään 18 tuulivoimalan laajuinen tuulivoimatuotantoalue. Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on 3-5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on korkeintaan noin 125 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 190 metriä. Voimalat eivät sijoituspaikoillaan ylitä lentoestekorkeutta 279 metriä. Kuva 4-2. Vaihtoehdon 2 mukainen alustava tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelma Vaihtoehto 3 (14 voimalaa) Lammin alueille rakennetaan enintään 14 tuulivoimalan laajuinen tuulivoimatuotantoalue. Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on 3-5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on korkeintaan noin 125 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 190 metriä. Voimalat eivät sijoituspaikoillaan ylitä lentoestekorkeutta 279 metriä. 23

32 Kuva 4-3 Vaihtoehdon 3 mukainen alustava tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelma Vaihtoehto 4 (11 voimalaa) Lammin alueille rakennetaan enintään 11 tuulivoimalan laajuinen tuulivoimatuotantoalue. Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on 3-5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on korkeintaan noin 125 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 190 metriä. Voimalat eivät sijoituspaikoillaan ylitä lentoestekorkeutta 279 metriä. 24

33 Kuva 4-4. Vaihtoehdon 4 mukainen alustava tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelma. Vaihtoehtojen yhteydessä voidaan tarkastella alavaihtoehtoina suppeampia suunnitteluvaihtoehtoja. 4.2 Sähkönsiirron vaihtoehdot Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston sähkönsiirtoa varten toteutetaan uusi voimajohtolinja. Linjan leveys on noin 26 metriä, jonka molemmin puolin on noin 10 metriä leveä reunavyöhyke, jolla puusto pidetään matalana. Voimalinjan alueella myös muu rakentaminen on kiellettyä Vaihtoehto A Vaihtoehdossa sähköasema sijoitetaan tuulivoimapuiston eteläosaan, josta voimalinja kulkee Peittoon tuulivoimapuiston alueella sijaitsevalle sähköasemalle. Linjan pituus on 5-7 kilometriä, riippuen Lammin tuulivoimapuiston sisäisen sähköaseman sijainnista. Linjan pohjoispäässä sijaitsevista haaroista a ja b vain toinen toteutuu, riippuen suunnittelualueelle sijoitettavan sähköaseman sijainnista Vaihtoehto B Vaihtoehdossa sähköasema sijoitetaan tuulivoimapuiston lounaisosaan, josta voimalinja kulkee Merikarvian Köörtilässä suunnitteilla olevaan tuulivoimapuistoon rakennettavalle sähköasemalle. Linjan pituus on 8-10 kilometriä, riippuen Lammin tuulivoimapuiston sisäisen sähköaseman sijainnista. 25

34 Kuva 4-5. Suunnitellut sähkönsiirtoreittien vaihtoehdot 26

35 4.3 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Lähiseudun toiminnassa olevat tuulivoimapuistot Hankealueen lähiseudulla on kaksi merkittävää toiminnassa olevaa tuulivoimapuistoaluetta. Peittoon tuulivoimapuisto sijaitsee suunnittelualueesta noin viiden kilometrin etäisyydellä, ja Tahkoluodon alueen tuulivoimalat noin 13 kilometrin etäisyydellä. Taulukko 4-1. Suunnittelualueen lähiseudun toiminnassa olevat tuulivoimapuistot alle 30 km etäisyydellä Paikkakunta Tuulivoimahanke Toimija Voimaloiden Etäisyys Rakennusvuosi lkm Lammista Pori Peittoo TuuliWatti Pori Mäntyluoto, Kirrinsanta, Tyltty Hyötytuuli, Pohjatuulen Voima Pori Reposaari Pori Energia, Hyötytuuli Pori Tahkoluoto Hyötytuuli, Porituuli Lähiseudun suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot CPC Finland Oy suunnittelee 8 yksikköteholtaan 3 MW tuulivoimalaa Merikarvian Köörtilään. Etäisyys Lammin tuulipuistoon on noin 5 kilometriä. Suomen Hyötytuuli Oy rakentaa Porin Mäntyluotoon, Technip Offshore Finland Oy:n omistamalle tontille kaksi 3,3 MW:n tuulivoimalaa. Valmistuttuaan tuulivoimalat ovat osa Hyötytuulen jo olemassa olevaa Meri-Porin tuulipuistoa. TuuliWatti Oy suunnittelee 9 tuulivoimalan tuulipuistoa Siikaisten Jäneskeitaan alueelle. Hankkeen kaavoitus on käynnissä. Etäisyys Lammin tuulipuistoon on noin 13 kilometriä. Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee Meri-Poriin Tahkoluodon edustalle 11 merituulivoimalan merituulipuiston rakentamista. Merituulivoimaloita suunnitellaan vuonna 2010 valmistuneen Suomen ensimmäisen merituulivoimalan ympärille. Merituulivoimalat laajentavat Suomen Hyötytuuli Oy:n jo olemassa olevaa Meri-Porin tuulipuistoa. EPV Tuulivoima Oy, Suomen Hyötytuuli Oy ja TuuliWatti Oy suunnittelevat 36 yksikköteholtaan 2-5 MV tuulivoimalaa Merikarvian Korpi-Matin alueelle, välittömästi Korvennevan hankealueen länsipuolelle. Koko tuulivoimapuiston teho on enimmillään 180 MW. Hankealueen etäisyys Lammin tuulipuistoon on noin 20 kilometriä. Otsotuuli Oy suunnittelee 10 yksikköteholtaan 2,4-4,0 MW tuulivoimalan tuulivoimapuistoa Merikarvian Korvennevalle. Tuulipuiston etäisyys Lammin tuulipuistoon on noin 25 kilometriä. TuuliWatti Oy ja Pori Energia Oy ovat käynnistäneet hankkeen tuulivoimapuiston rakentamiseksi Luvian Oosinselän alueelle. Tuulipuistoalueelle kaavaillaan 31 tuulivoimalan kokonaisuutta, joka jakautuisi TuuliWatti Oy:n ja Pori Energia Oy:n kesken. Hankealueen etäisyys Lammin tuulipuistoon on noin 27 kilometriä. Saba Wind Oy suunnittelee yhdeksästä tuulivoimalasta koostuvaa tuulipuistoa Porin Jakkuvärkkiin. Tuulipuiston etäisyys Ahlaisten Lammin tuulipuistoon on noin 28 kilometriä. OX2 Wind Finland Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Merikarvian Halssin alueelle. Hankealue sijaitsee välittömästi Korvennevan hankealueen pohjoispuolella. Hankkeessa on me- 27

36 nossa esisuunnitteluvaihe. Hankealueelle on suunnitteilla noin tuulivoimalaa, ja sen etäisyys Lammin tuulipuistoon on noin 30 kilometriä. Siikaisten Leppijärvellä on kaavoitettavana yhdeksästä tuulivoimalasta koostuva tuulipuisto, jonka etäisyys Lammin tuulipuistoon on noin 30 kilometriä. Taulukko 4-2. Suunnittelualueen lähiseudun suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot alle 30 km etäisyydellä Paikkakunta Tuulivoimahanke Toimija Voimaloiden Etäisyys Tilanne lkm Ahlaisista Merikarvia Köörtilä CPC Finland 8 5 kaavoitus Pori Kirrinsanta Hyötytuuli 2 13 rakenteilla Siikainen Jäneskeidas TuuliWatti 8 13 rakenteilla Merikarvia Sikarounikko Infinergies Finland 1 15 N/A Pori Meri-Pori Hyötytuuli kaavoitus Merikarvia Korpi-Matti EPV Tuulivoima, kaavoitus Hyöty-tuuli ja TuuliWatti Merikarvia Korvenneva Otsotuuli kaavoitus Luvia & Pori Oosinselkä TuuliWatti, Pori kaavoitus Energia Pori Jakkuvärkki Saba Wind 9 28 kaavoitus Merikarvia Halssi OX esiselvitys Siikainen Leppijärvi N/A 9 30 kaavoitus 28

37 Kuva 4-6. Tuulivoimahankkeet Lammin suunnittelualueen läheisyydessä Satakunnan vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueet Satakunnan maakuntavaltuusto hyväksyi Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 joulukuussa 2013, jonka jälkeen vaihemaakuntakaava saatettiin ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Ympäristöministeriö vahvisti Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet sekä niihin liittyvä energiahuolto. Tuulivoimatuotannon alueet osoitetaan vaihemaakuntakaavassa alueen ominaisuutta kuvaavalla merkinnällä. Kaikkiaan vaihemaakuntakaavassa osoitetaan 17 maakunnallisesti merkittävää tuulivoimatuotannon aluetta. Maakunnallisesti merkittäviksi alueiksi luetaan pääsääntöisesti alueet, jotka teoreettisen tarkastelun perusteella mahdollistavat yli 8-10 voimalayksikön sijoittumisen. Teoreettisen arvion mukaan Satakunnan alueille mahtuisi yhteensä yli 300 tuulivoimalayksikköä. 29

38 Ahlaisten Lammin tuulivoimahanke on maakuntakaavassa merkitty tunnisteella 8, Pahamäki. Kuva 4-7. Maakuntakaavan tuulivoima-alueet Muut energian tuotantoon ja siirtoon liittyvät hankkeet Voimansiirto Porin alueella on meneillään Fingridin 400 kv voimajohtolinjan toteutus Tahkoluodosta Kristiinankaupunkiin. Turvetuotanto Ahlaisten Lammin suunnittelualueen pohjoispuolelle, noin kilometrin etäisyydelle sijoittuu kolme Vapo Oy:n Turvetuotantoaluetta. Kirrinnevan turvetuotanto on aloitettu alueella vuonna 1984 ja vuonna 2011 tuotannossa oli 125,6 hehtaaria. Tuotantopäiviä kesän aikana on Turvesuolla tuotettua jyrsinpolttoturvetta viedään Porin ja Rauman voimalaitoksille. Turvesuotyömaan kuljetusreitti on työmaatien kautta tielle nro 8 ja edelleen Porin suuntaan. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa marras-huhtikuun välisenä aikana ja toimituksia on noin vuorokauden ajan rekkakuormaa vuorokaudessa. 30

39 Kotonevan turvetuotantoalueella tuotanto on aloitettu alueella vuonna Vuonna 2011 tuotannossa oli 192,6 hehtaaria. Tuotantopäiviä kesän aikana oli 36. Turvesuolla tuotettu jyrsinpolttoturve toimitetaan Porin ja Rauman voimalaitoksille, ympäristöturve toimitetaan pääasiassa lähiseudun pienasiakkaille. Turvesuotyömaan kuljetusreitti on työmaatien kautta tielle nro 8 ja edelleen Porin suuntaan Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa marras-huhtikuun välisenä aikana. Toimituksia Kotonevalta ja läheiseltä Iso- Rydistönkeitaalta on yhteensä noin vuorokauden ajan rekkakuormaa vuorokaudessa. Turvetuotantohankkeiden yhteisvaikutukset Lammin tuulivoimapuiston kanssa aiheutuvat lähinnä liikenteestä. Turvetuotantoalueet eivät käytä samoja alemman tieverkon teitä kuin tuulivoimapuistojen rakentamiseen käytetään, mutta valtatie 8 on sekä turverekkojen että tuulivoimakuljetusten käyttämä liikenneväylä. Toiminnassa olevien turvetuotantoalueiden aiheuttama raskaan liikenteen liikennesuoritteet ovat mukana Liikenneviraston tilastoissa Kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvät hankkeet Satakunnan voimassaoleva maakuntakaava on saanut lainvoiman KHO:n päätöksellä Uusin Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 Tuulivoima on vahvistettu ympäristöministeriössä Ahlaisten Lammin suunnittelualue on osoitettu tuulivoimatuotannon alueeksi kyseisessä vaihemaakuntakaavassa. Kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvät hankkeet, joilla voi olla yhteisvaikutuksia Lammin tuulipuiston kanssa, on arvioitu vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä. Satakunnan maakuntahallitus on tiedotteen ( ) mukaan päättänyt käynnistää vaihemaakuntakaavan 2 valmistelun. Vaihemaakuntakaavassa 2 käsitellään seuraavia teemoja: energiantuotanto (turve, bioenergia ja mahdollisesti tuulivoimatuotanto ja aurinkoenergia), soiden moninaiskäyttö (kasvuturve, soiden suojelu ja virkistyskäyttö), kauppa, maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Liikennevirasto ovat käynnistäneet liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035 tammikuussa Suunnitelman tavoitteena on ollut laatia liikennejärjestelmän kehittämisohjelma. Ympäristöministeriössä on ollut keväästä 2010 saakka käynnissä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointi. Tavoitteena on saada päivitetyille aluerajauksille valtioneuvoston hyväksyntä vuoden 2015 aikana. Maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on inventoitu vuosina Satakuntaliiton Katson maisemaa hankkeessa Varsinais-Suomen yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Ekologisia yhteyksiä Lounais-Suomessa koskeva esiselvitys on laadittu Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen toimesta. Ekologisten yhteyksien selvityksen tavoitteena on toimia maakuntakaavoituksen tukena. 31

40 5. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENET- TELY JA OSALLISTUMINEN 5.1 Arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet Ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain ( YVA-laki 468/1994) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Samalla tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä saadut tulokset ja yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa ja hankkeen toteutukseen tarvittavan tuulivoimayleiskaavan (MRL 77 a ) laatimisessa. 5.2 Arvioinnin tarpeellisuus Tuulivoimapuiston toteuttaminen on lähtien edellyttänyt YVA-lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista aina kun hanke käsittää vähintään 10 tuulivoimalaa tai tuulivoimaloiden kokonaisteho on vähintään 30 MW. Ahlaisten Lammin tuulivoimahankkeen koko ylittää YVA-asetuksen (713/2006, muutos 359/2011) hankeluettelossa esitetyt kynnysarvot. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistynyt hankkeesta vastaavan toimittaessa hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle Arviointimenettelyn osapuolet Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaava on toiminnanharjoittaja, joka on vastuussa hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta. Hankkeesta vastaavan on oltava selvillä hankkeensa ympäristövaikutuksista. Arviointimenettelyssä hankkeesta vastaava laatii arviointiohjelman ja selvittää hankkeen ympäristövaikutukset. Lammin tuulivoimahankkeen hankkeesta vastaavana on A. Ahlström Kiinteistöt Oy ja Satawind Oy. YVA:n laadinnassa hankevastaava käyttää konsulttia, Ramboll Finland Oy:tä Yhteysviranomainen Yhteysviranomainen huolehtii, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään. Yhteysviranomaisen tehtävistä on säädetty YVA -laissa ja -asetuksessa. Yhteysviranomaisen tehtäviin kuuluu muun muassa YVA-ohjelman ja -selostuksen nähtäville laittaminen, julkiset kuulemiset, lausuntojen ja mielipiteiden vastaanottaminen sekä lausunnon antaminen arviointiohjelmasta ja -selostuksesta. Tässä hankkeessa yhteysviranomaisena toimii Varsinais-Suomen ELY-keskus Muut viranomaiset ja kansalaiset Suunnittelualue sijaitsee Satakunnassa. Paikallis- ja aluetason julkisyksiköistä alueen suunnittelusta vastaavat Porin kaupunki sekä Satakuntaliitto. Porin kaupunki vastaa kaavoituksesta ja voi toimia lupaviranomaisena. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) hoitaa vastuualueidensa täytäntöönpano- ja kehittämistehtäviä. Satakunnan museo toimii alueensa maakuntamuseona ja ottaa kantaa toimintaalueensa maankäyttöön ja sen suunnitteluun lausuntojen, neuvotteluiden ja asiantuntijatyön kautta Museoviraston kanssa sovitulla tavalla. Edellä mainitut viranomaistahot on kutsuttu hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin ohjausryhmään. Muita viranomaisia, joiden alaan suunnittelulla ja hankkeella voi olla vaiku- 32

41 tusta, ovat Metsähallitus, Liikenteen turvallisuusvirasto ja Finavia, sekä Puolustusvoimien Pääesikunta. Metsähallitus hoitaa ja ennallistaa Natura-verkostoon kuuluvia luonnonsuojelualueita osana luonnonsuojelualueverkostoa ja ottaa kantaa niitä koskevaan maankäytön suunnitteluun. Finavia ja Trafi vastaavat ilmaliikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta ja Puolustusvoimien Pääesikunta vastaa maanpuolustuksen tarpeiden huomioon ottamisesta. Näiltä viranomaisilta pyydetään lausunnot sekä YVA-menettelyn yhteydessä ja näiden viranomaistahojen edustajat voidaan tarpeen mukaan kutsua ohjausryhmän työskentelyyn. Tuulivoimapuistohanke voi vaikuttaa myös yksittäisiin ihmisiin, järjestöihin, yrityksiin sekä yhteisöihin ja säätiöihin. Nämä tahot voivat osallistua ympäristövaikutusten arviointiin luvun 5.5 mukaisella tavalla. 5.4 Arviointimenettelyn vaiheet ja aikataulu Hankkeen YVA-menettelyn valmistelu on käynnistynyt arviointiohjelman laatimisella syksyllä Vaiheen aikana laadittiin suunnitelma arvioinnin sisällöstä ja tavoitteellisesta aikataulusta. YVA-menettely käynnistyi kun hankkeesta vastaava toimitti arviointiohjelman Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle YVA-lain mukaista kuulutusta ja lausuntojen ja mielipiteiden pyytämistä varten. Kuulutus arviointiohjelmasta ja arviointiohjelma olivat nähtävillä Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa arviointiohjelmasta (liite 1). Suunnitteluvaihtoehtojen muodostaminen, vaikutusselvitykset ja arviointi on tehty arviointiohjelman ja siitä saadun lausunnon pohjalta tähän arviointiselostukseen. Arviointiselostuksessa on tarkennettu myös nykytilaa koskevia tietoja ja hankkeen suunnitelmia. Hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon pohjalta. Vaiheen aikana tarkennettiin ympäristöä koskevia tietoja ja hankkeen suunnitelmia ja laadittiin ympäristövaikutuksia koskevat arvioinnit, jotka on koottu tähän arviointiselostukseen. Tämä arviointiselostus toimitetaan yhteysviranomaiselle, joka kuuluttaa siitä ja pyytää lausunnot eri tahoilta arviointiohjelmavaiheen tapaan. Yhteysviranomainen antaa oman lausunnon arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä kahden kuukauden kuluessa lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden esittämiseen annetun määräajan päättymisestä. Arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa sekä muut lausunnot ja mielipiteet hankkeesta vastaavalle. Ympäristövaikutusten arvioinnin valmistelu on käynnistynyt kesällä Arviointiohjelma on ollut nähtävillä syksyllä 2013, jolloin YVA-menettely on käynnistynyt. Aikataulun mukaan arviointiselostus valmistuu nähtäville keväällä 2015 ja yhteysviranomainen antaa siitä lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa mielipiteiden jättämisen ja lausuntojen antamisen määräajan päättymisestä. Arviointimenettely päättyy kun yhteysviranomainen toimittaa oman lausuntonsa sekä saadut lausunnot ja mielipiteet hankkeesta vastaavalle. Arvion mukaan yhteysviranomainen antaa lausuntonsa kesällä

42 Kuva 5-1. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikataulu. 34

43 5.5 Vuorovaikutus ja osallistuminen Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne kansalaiset, joiden oloihin ja etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin toteutettava hanke saattaa vaikuttaa. YVA-menettelyn tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia hankkeesta ja parantaa osallistumismahdollisuuksia hankkeen suunnitteluvaiheen aikana Yleisötilaisuudet ja tiedottaminen YVA-menettelyn aikana järjestettiin viisi yleisölle suunnattua tilaisuutta: Hankkeen esittely ennen YVA:n käynnistymistä Arviointiohjelman yleisötilaisuus Kaksi sidosryhmätyöpajaa; ja Arviointiselostuksen esittely järjestetään keväällä Karttapalautepalvelu YVA:n laatimisen aikana perustettiin internetissä toimiva kaikille avoin karttapalautepaikka, josta tiedotettiin toisen työpajan tiedotteessa sekä hankevastaavan internet-sivuilla. Menetelmän avulla saatiin koottua maanomistajien ja asukkaiden näkemyksiä suunnittelualueen ja sen lähistön tärkeistä piirteistä. Karttapalautejärjestelmä tuottaa myös paremmin kohdistettavaa aineistoa kuin perinteinen postikysely Ohjausryhmä Ohjausryhmään osallistuivat hankevastaavien ja YVA-konsultin lisäksi Varsinais-Suomen ELY, Porin kaupunki, Satakunnan liitto ja Satakunnan museo. Ohjausryhmään kutsuttiin myös tarpeen mukaan suunnitelmia ja selvityksiä esittelemään asiantuntijoita Ahlman Group:sta ja Pori Energia Sähköverkot Oy:sta. 5.6 YVA-ohjelma ja yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminen Yhteysviranomaisena toimiva Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi lausunnon (VARE- LY/16/07.04/2013) ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Lausunnossa kerrotaan, mihin selvityksiin hankkeesta vastaavan on erityisesti keskityttävä ympäristövaikutusten arviointia tehdessään ja miltä osin YVA-ohjelmassa esitettyä arviointisuunnitelmaa on täydennettävä. Lausunnossa on esitetty myös eri tahoilta tulleet lausunnot ja mielipiteet arviointiohjelmasta. Yhteysviranomaisen lausunto on liitteenä 1. Hankkeen ympäristövaikutukset arvioitiin arviointiohjelman ja siitä saadun yhteysviranomaisen lausunnon perusteella. Yhteysviranomaisen esille tuomat asiat ja niiden huomioon ottaminen YVA-selostuksessa sekä mahdollinen viittaus asianomaiseen kohtaan YVAselostuksessa on esitetty oheisessa taulukossa. 35

44 Taulukko 5-1. Yhteysviranomaisen lausunnon yhteenveto-osiossa esitetyt täydennystarpeet (lausunto liite 1 s. 22). Lausunnossa esitetty Alueen nykytilan kuvauksen laajentaminen ja tarkentaminen Mahdollinen pienempi toteutusvaihtoehto mukaan arviointiin Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin laajentaminen ja tarkentaminen Asukaskyselyn toteuttaminen, mikäli karttapalautejärjestelmän tai muuta kautta ei saada riittävää kattavuutta Maisemavaikutusten arvioinnin tarkentaminen lisäämällä kuvasovitteiden tarkastelupisteitä ja huomioimalla maisema-alueiden päivitysinventoinnit Linnuston kevätmuutonseuranta Linnuston syysmuutonseurannan täydennys Metsojen ja petolintujen soidinaikainen kartoitus keväällä Lepakkokartoitus SLTY:n ohjeiden mukaan (yht. vähintään 8 yötä) Arvioinnnissa huomiointi ja kohta tässä selostuksessa Tarkennettu ja laajennettu kappaleissa Selostuksessa tarkastellaan viittä vaihtoehtoa VE0-VE4. Kappale 4.1. Arviointia on laajennettu pitämällä kaksi työpajaa. kappale 5.5 ja 21. Lisäksi käytössä oli karttapalaute. Työpajoissa saavutettiin vaikutusalueelta vakituisesti asuvat ja loma-asukkaat. Lisäksi käytössä oli karttapalautejärjestelmä. Kyselyillä tavoitetaan yleensä % vaikutusalueen asukkaista. Tehdyillä menetelmillä saavutettiin huomattavasti kattavampi edustus. Kappale 20. Päivitysinventoinnit huomioitiin viimeisillä saatavissa olevilla tiedoilla. Havainnekuvapisteitä lisättiin. Ks. kpl pv lisäseuranta tehtiin erituulisina päivinä ja Peittoon vaikutus otettiin huomioon. Ks. erillisraportti liite pv lisäseuranta toteutettiin ja siinä otettiin huomioon myös Peittoon vaikutus. Ks. erillisraportti liite 9. Metsokartoitus maastotyöpäiviä 4 pv, pöllökartoitus 2 pv, petolintujen soidinlentojen kartoitus muutontarkkailun yhteydessä 2 pv, petolintujen ja kuikkalintujen ruokailulentojen tarkkailut omina käynteinään 2 pv, petolintupoikueiden etsintä luontokartoitusten yhteydessä, yht pv maastotöitä lisätään ruokailulentoihin 2 pv. Katso erillisraportti liite 6. Lepakkoseurantaa tehtiin lausunnossa esitetty määrä. Katso erillisraportti liite 11. Lepakoiden muutonseuranta automaattidetektorein Tarveharkinta Natura-vaikutusten arvioinnista Arkeologinen inventointi Sähkönsiirtoreitin ympäristövaikutusten arviointi Vaikutukset tutka- ja viestintäyhteyksiin ja liikenneturvallisuudelle Yhteisvaikutukset muiden suurten tuulivoimahankkeiden kanssa erityisesti linnuston ja maiseman kannalta Riskinhallinta- ja haitanlieventämiskeinot Toteutettiin kattavasti. Katso erillisraportti liite 11. Tehtiin kaikille Natura-alueille yhteinen tarveharkinta (Pooskerin saaristo, Poosjärvi, Poosjärvi, Kokemäenjoen suisto) Liite 14. Arkeologinen inventointi tehtiin. Katso erillisraportti liite 15. Sähkönsiirtoreiteille kohdistuvat vaikutukset arvioitiin. Kappale Vaikutukset arvioitiin. Ks. kpl 19. Huomioitiin viimeisin saatavilla oleva tilanne. Kappale 4.3 ja 24. Arvioitiin selostuksen kappaleessa Taulukko 5-2. Muussa kuin yhteenveto-osiossa yhteysviranomaisen esittämät täydennystarpeet. 36

45 Lausunnossa esitetty Arviointiselostukseen on tarpeen sisällyttää runsaasti tarkennuksia myös arviointiohjelmasta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella. Tuulivoimaloiden napa- ja enimmäiskorkeudet ja teho (MW) tai arvio sähkön nettotuotannosta (gwh) eivät kuitenkaan käy selkeästi ilmi ohjelmasta. Kartalla tulee selostuksessa esittää myös tuulivoimapuiston sisäiset tiet Sähkönsiirtoreitti ja muut sähkönsiirtoon liittyvät rakenteet kuten maakaapelit ja muunto- ja sähkö-asemien sijainnit tulee esittää selkeästi kartalla ja niiden tekninen kuvaus esittää tarkemmin. Olisi hyvä esittää tarkennetut tiedot voimalatyypistä (esim. Teräs-, betoni- vai hybridirakenteinen) sekä tuulivoimalatornin halkaisijasta maanpinnalla, mikäli ne ovat selostusvaiheessa varmentuneet. Maakuntakaavaotteesta (s. 14) puuttuvat karttamerkkien selitykset. Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:n päivitetty tilanne tulee esittää selostuksessa, nyt se on hyväksymisvaiheessa.. Vaikutusalueen ranta-asemakaavojen maankäyttö tulisi esittää arviointiselostuksessa karttaotteina. Aikataulu vaikuttaa melko tiukalta ja sitä tulee tarvittaessa tarkistaa riittävien selvitysten turvaamiseksi. Hankkeen edellyttämät keskeiset suunnitelmat, luvat ja päätökset sekä osayleiskaavoitusta on kuvattu melko lyhyesti. Nollavaihtoehdon lähtöoletukset tulee esittää selostuksessa selkeästi. Nollavaihtoehtona voitaisiin tarkastella vastaavan sähkömäärän tuottamista sekä fossiilisilla että muilla uusiutuvilla energianlähteillä kuten bioenergialla. Vaikutusten merkittävyyden arviointimenetelmistä ei ohjelmasta saa selkeää kuvaa. Ohjelmassa ei ole kerrottu riittävän kattavasti eri vaikutusten vaikutusmekanismeista, lähtötiedoista tai arviointimenetelmistä. Selostuksessa kuvauksia tulee tarkentaa. Selostuksessa yhteysviranomaiselle tulee esittää, ketkä ja millä koulutuksella/kokemuksella arviointia ovat tehneet. Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvien vaikutusten arviointimenetelmät on ohjelmassa esitetty liian suppeasti. Lähdeluettelo näyttää tässä vaiheessa vielä varsin suppealta. Siitä puuttuu esimerkiksi joitakin ihmisvaikutusten arvioinnin kannalta keskeisiä oppaita. Selostuksessa voimajohtoreittiä tulee Arvioinnnissa huomioitu ja kohta tässä selostuksessa Arviontiselostusta on tarkennettu mm. luonnonolojen, maiseman ja melun kannalta. Tarkennettu selostukseen ks. kpl 3, 4 ja 13. Tiestö esitetty selostuksessa hankekuvausten yhteydessä kpl Sisäinen sähjkönsiirto tarkasteltu selostuksen kpl , ja valtakunnan verkkoon liittymisvaihtoehdot kpl 4.2. YVA tehdään niin varhaisessa suunnitteluvaiheessa, ettei suunnittelu ole vielä lopullista. Tuulivoimaloiden tekniset rakenteet on esitetty selostuksen kpl 3.2. YVA tehdään niin varhaisessa suunnitteluvaiheessa ettei voimaltyyppiä voi vielä valita. Maakuntakaavojen karttamerkkien selitykset on esitetty selostuksen kohdassa 15. Maakuntakaavoituksen tämän hetkinen tilanne on tarkasteltu kpl 15. Yleis- ja asemakaavat on tarkasteltu selostuksessa, ks Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt. -Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt. Aikataulu päivitetty ks. Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt. Hanketta koskevat luvat käsitelty, ks. kpl Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.. 0-vaihtoehto esitetty selostukse kohdassa ja energiantuotannon vertailu kpl. Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.. Vaikutuste arviointimenetelmä on kuvattu selostuksen kpl. Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.. Nämä on esitetty kunkin arvioitavan tekijän osalta kpl Vertailitavia vaihtoehtoja on viisi kappaletta, jotka on esitetty kpl. Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.. Ks. yllä. Arvioinnin lähtötiedot ja meneltemät on kuvattu vaikutuskohtaisesti kpl Arviointiin osallistuneet henkilöt ja heidän koulutuksensa on esitetty (Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.). Arviointia on tarkennettu kpl. 21. Lähdeluettelo on tarkentunut (s.200). Selostuksessa on arvioitu kaksi 37

46 tarkastella riittävällä tarkkuudella omana osionaan kunkin vaikutuksen yhteydessä. Arviointiselostuksessa tulee esittää tarkastelualueet selkeästi ja eritellen ne vaikutustyypeittäin. Ihmisvaikutusten arviointi tulee tehdä mahdollisimman kattavasti ja luotettavasti hyödyntäen kyselyjä, haastatteluja, työpajoja tai muita esimerkiksi THL:n Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi sivustossa esiteltyjä menetelmiä. VTT:n raportti Tuulivoimamelun mittausmetodiikan kehittäminen kannattaa huomioida jatkosuunnittelussa ja erityisesti seurantaohjelman osalta. YVA-selostuksessa tulee riittävästi huomioida tuulivoimaloiden käytön aiheuttaman melun erityispiirteet. Jatkosuunnittelussa voitaisiin mallintaa matalataajuiset ulkomelutasot läheisten asuinja vapaa-ajanrakennusten pihoilla. Tulosten perusteella voitaisiin laskea sisämelutasot huomioiden rakennuksen ulkovaipan keskimääräinen ääneneristävyys ja verrata asumisterveysohjeeseen. Yhteisvaikutukset valtatie 8:n meluvaikutusten kanssa ottaen huomioon liikenne- ja tuulivoimamelun erityisominaisuudet. YVA-menettelyssä on asianmukaisesti tarkoitus soveltaa Ympäristöministeriön oppaan (2012) ohjetta käyttää muiden maiden suosituksia, koska Suomessa ei ole annettu suosituksia hyväksyttävän varjostus- /välkevaikutuksen määrästä. Melun osalta tulee käydä ilmi, miten mallinnuksissa on huomioitu maaston korkeuserot, maanpeitteen aiheuttama vaimennus (vaimennuskerroin) tai äänen geometrinen vaimeneminen ilmakehässä (sääolot). Lisäksi on hyvä kertoa tarkasteltavan voimalamallin teho- ja korkeustiedot, melun takuuarvot sekä siitä, aiheutuuko voimaloista jaksollisesti vaihtelevaa (amplitudimoduloitunutta) ääntä. On syytä kartoittaa hankkeen vaikutusalueella olevat yksityiset talousvesikaivot rakentamisaikaisten riskien arvioimiseksi. YVAselostuksessa tulee käsitellä myös hankkeen vaikutukset alueen vesitalouteen ja sitä kautta majavan elin-olosuhteisiin. Tuulivoimamelun vaikutuksista läheisen hevostilan hevosten terveyteen ja tuulivoimaloiden aiheuttamiin hevostilan toimintaan liittyviin turvallisuusriskeihin, joten myös siihen liittyvää tutkimustietoa kannattaa tuoda esiin selostuksessa. Mikäli alueesta on saatavissa Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa, tulisi sen hyödyntämistä mallintamisessa harkita. 38 voimajohtoreittivaihtoehtoa ja niiden vaikutukset on tarkasteltu kunkin vaikutuksen osalta kpl Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.-21. Vaikutukset on tarkasteltu kunkin vaikutustyypin osalta (kpl Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.-21) riippuen siitä, kuinka kauaksi mikäkin vaikutus ulottuu. Ihmisvaikutukset ja niissä käytetyt menetelmät on kuvattu selostuksen kpl 21. Huomioitu ja esitetty erillisselvityksessä (Liite 16). Huomioitu arvioinnissa kpl. Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.. Huomioitu arvioinnissa kpl. Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.. Huomioitu arvioinnissa kpl. Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.. Sovellettu ajantasaista viranomaisohjeistusta (kpl Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.). Mentelmän kuvattu selostuksessa ja erillisliitteissä (kpl Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt. ja 18, liite 16 ja 17). Alueen pohjavesialueet on selvitetty ja arvioitu vaikutukset niihin ja vedenottoon (kpl Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.). Majavan elinolosuhteet selvitetty ja arvioitu kpl Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.. Arvioitiin olemassa olevan tutkimustiedon perusteella (kpl 20 ja ). Laserkeilausaineiston käyttö parantaa näkemäanalyysin tarkkutta hieman, mutta puusto on muuttuva ominaisuus eikä näkemäanalyysia suoraan käytetä vaikutusten arvioinnissa, vaan ainoastaan havainnekuvapisteiden sijoittelussa, jonka perustella maisemavaikutukset on arvioitu (kpl 16).

47 Kuvasovitteissa tulee huomioida myös muiden näkemäalueelle sijoittuvien hankkeiden tuulivoimalat maisemallisten yhteisvaikutusten arvioimiseksi. Myös mahdollisuuksia hyödyntää uusia havainnollistamistapoja kuten pallopanoraamaa kannattaa harkita. Selostuksessa tulee huomioida tehty maakunnallinen maisema-alueinventointi Satakuntaliiton Katso maalaismaisemaa hankkeessa, jonka pohjalta on esitetty tarkistuksia Ahlaisten valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaukseen. Vaikutuksia lentoliikenteelle ja muille liikennemuodoille tulee tarkastella turvallisuusnäkökulmasta ja esittää etäisyydet teihin ja rautateihin. Mahdollisia häiriö- tai turvallisuusvaikutuksia tulee selostuksessa arvioida. Ohjelmassa mainitaan luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyen tuulivoimaloiden kuluttamat materiaalivarannot sekä vaikutukset riistanhoitoon. Lisäksi tulisi arvioida mahdolliset vaikutukset alueen muiden luonnonvarojen käyttöön marjastuksen ja sienestyksen kannalta sekä metsätalouteen. Selostukseen tulee tarkentaa ja päivittää noin 50 km:n säteellä sijaitsevien tuulivoimahankkeiden kokoluokat ja suunnitteluvaiheet ja esittää ne myös tarkemmin kartalla. Myös Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:ssä merkityt tuulivoima-alueet tulee huomioida samalla tarkasteluetäisyydellä. Arviointiselostuksessa tulee huomioida arvioinnin epävarmuustekijät ja missä menetelmissä, tiedoissa tai arvioinnin kohteissa epävarmuutta tai oletuksia esiintyy. Seurantaohjelmasuunnitelma tulee esittää arviointiselostuksessa. Internet-sivuja kannattaa hyödyntää aktiivisesti ja laittaa niille nähtäville esimerkiksi havainnekuvia tai muita selvitystuloksia jo ennen YVA-selostuksen valmistumista. Selostuksessa yhteenveto tulee esittää. Alueelle on lisätty havainnekuvapisteitä ja laadittu pallopanoraamat. Maismavaikutuksten arviointi on esitetty kpl 16 ja yhteivaikutusten osalta kpl 25. Huomitu arvioinnissa (kpl 16). Huomioitu selostuksen kpl 19. Huomioitu arvioinnissa (kpl 14, 10.3 ja 21). Lähialueen hankkeet on esitetty ELYkeskukselta saatujen tietojen pohjalta, jotka on päivitetty Porin kaupungilta saaduilla tiedoilla (Kuva 4-6) Arviointiin liittyvät epävarmuudet on esitetty kunkin arvioitavan tekijän osalta (kpl Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.-21 ). Ehdotus seurantaohjelmasta on esitetty selsostuksen kpl 24. Hanketta koskevaa ajankohtaista tietoa on esitetty hankevastaavien Internet-sivuilla. Pallopanoraamakuvat on nähtävillä Satawindin Internet-sivuilla sekä konsultin sivuilla. Yhteenveto on esitetty selostuksen alussa. 39

48 OSA II: YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 40

49 6. ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA ARVIOINTIMENETELMÄT 6.1 Arvioitavat ympäristövaikutukset Ympäristövaikutukset ovat YVA-lain mukaan hankkeen välittömiä tai välillisiä vaikutuksia, jotka voivat kohdistua: Ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään vaikutukset tuulivoimapuistohankkeen elinkaaren ajalta. Vaikutuksien arvioinnissa otetaan huomioon sekä suorat että välilliset vaikutukset. Tuulivoimapuiston aiheuttamat ympäristömuutokset ilmenevät vaikutuksina ympäristössä. Vaikutusten tunnistamisessa on käytetty apuna kokemuksiin sekä tuulivoimaloiden ja ympäristön vuorovaikutukseen perustuvia tietoja. Apuna vaikutusten tunnistamisessa on käytetty muun muassa kokemuksia muista hankkeista ja tehdyissä ympäristövaikutusten arvioinneissa esille tulleista mahdollisista vaikutuksista. Kuva 6-1. Arvioitavat ympäristövaikutukset 6.2 Vaikutusten ajoittuminen Arvioinnissa tarkastellaan Lammin tuulivoimahankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia sekä niiden merkittävyyttä niin luonnonympäristöön kuin ihmiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon eri suunnitteluvaihtoehtojen vaikutukset. Hankkeen vaikutukset arvioidaan koko sen elinkaaren ajalta. Vaikutusten arviointi jaetaan rakentamisen aikaisiin, toiminnan aikaisiin ja käytöstä poistamisen aikaisiin vaikutuksiin Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentaminen kestää noin vuoden. Tuulivoimaloiden sekä niihin liitettävien kaapeleiden, ja huoltoteiden rakentamisen aikaisia vaikutuksia ovat lähinnä rakennustöihin liittyvä liikenne ja melu sekä luontoon kohdistuvat vaikutukset. Myös alueella liikkuminen voi rajoittua rakentamisen aikana. Suurin osa rakentamisen aikaisista vaikutuksista on lyhytaikaisia ja ohimeneviä Toiminnan aikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset alkavat tuulivoima-alueen valmistuttua ja jatkuvat tuulivoimalaitoksen käyttöiän ajan. Tuulivoimalan perustuksen ja tornin arvioitu käyttöikä on noin 50 vuotta. Voimalan koneiston arvioitu käyttöikä on 25 vuotta. Tuulivoimaloiden käyttöikää voidaan kuitenkin pidentää riittävällä huollolla ja osien vaihdolla. 41

50 Keskeisimpiä toiminnan aikaisia ympäristövaikutuksia ovat maisemavaikutukset. Lisäksi vaikutuksia aiheutuu tuulivoimaloiden käyntiäänestä sekä roottorin pyörimisestä johtuvasta auringonvalon vilkkumisesta ja varjonmuodostumisesta. Luonnonympäristöön kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Ympäristössä ei tuulivoimahankkeen toiminnan aikana tapahdu merkittäviä hankkeeseen liittyviä muutoksia Toiminnan päättämisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston toiminnan päättyessä vaikutuksia syntyy rakenteiden käytöstä poiston yhteydessä. Toiminnan lopettamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin. Vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja aiheutuvat pääosin työmaakoneiden aiheuttamasta melusta ja liikenteestä. Syntyvät purkujätteet pyritään ohjaamaan kierrätykseen ja hyötykäyttöön. 6.3 Hankkeen vaikutusalue Tarkastelualueen laajuus riippuu arvioitavasta ympäristövaikutuksesta. Tarkastelualue on pyritty määrittelemään niin suureksi, ettei merkityksellisiä ympäristövaikutuksia voida olettaa ilmenevän alueen ulkopuolella. Tuulivoimahankkeen vaikutusalue voidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, joka sisältää välittömästi tuulivoima-alueisiin liittyvät maa-alueet. Laajimmalle ulottuva vaikutus lienee maisemavaikutus, jonka vaikutusalue muodostuu muun muassa alueista, joiden kaukomaisemassa tuulivoimapuisto on havaittavissa sekä ilmastovaikutuksesta, jonka voidaan katsoa olevan globaali. Hankkeen vaikutusalueen on esitetty tarkemmin kunkin arvioitavan ympäristövaikutuksen kohdalla. Kuva 6-2. Etäisyysvyöhykkeet suunnittelualueesta. 42

51 6.4 Arviointimenetelmät Vaikutuksen muodostuminen Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on järjestelmällisesti etenevä prosessi. Siinä tunnistetaan ja arvioidaan suunnitellun tuulivoimahankkeen mahdollisia vaikutuksia fyysisiin, biologisiin ja sosiaalisiin kohteisiin. Lisäksi arviointiprosessin aikana kehitetään lievennystoimia, jotka sisällytetään hankkeeseen näiden vaikutusten ehkäisemistä, minimoimista tai vähentämistä varten. Tässä luvussa on kerrottu, miten eri vaikutusten suuruusluokka, vaikutuskohteen luonne/herkkyys ja sitä kautta vaikutusten merkittävyys on arvioitu tässä vaikutusarvioinnissa. Vaikutuksen suuruutta ja vaikutuskohteen herkkyyttä on pyritty kuvaamaan siten, että ne mahdollisimman läpinäkyvästi mahdollistavat vaikutusten merkittävyyden arvioinnin. Vaikutus on suunnitellun toiminnon aiheuttama muutos ympäristön tilassa. Muutos arvioidaan suhteessa ympäristön nykyiseen tilaan. Vaikutukset voivat olla joko välittömiä tai välillisiä. Suorat vaikutukset syntyvät suunnitellun hankkeen toimenpiteiden ja muutoksen kohteena olevan ympäristön suorasta vuorovaikutuksesta. Tästä esimerkkinä on mm. luontotyypin menetys maansiirtotöiden johdosta. Epäsuorat vaikutukset johtuvat hankkeen suorista vaikutuksista. Tästä esimerkkinä ovat mm. pohjaveden pinnan alenemisesta mahdollisesti seuraavat luontotyyppien muutokset suunnittelualuetta ympäröivillä soilla Vaikutuskohteen herkkyys Vaikutuksen tunnistamisen jälkeen arvioidaan vaikutuskohteen herkkyyttä muutokselle. On tärkeää määrittää jokin arvo kuvaamaan niiden kohteiden muutosherkkyyttä, joihin hankkeeseen liittyvät toimenpiteet voivat vaikuttaa. Muutosherkkyyden arvioinnissa käytetään useita kriteereitä, kuten esimerkiksi sitä, sijaitseeko suunnitellun hankkeen vaikutusalueella kansallisen tai kansainvälisen suojelustatuksen omaavia kohteita tai alueita, tai onko hankkeen vaikutuspiirissä runsaasti herkkiä kohteita, kuten asutusta. Lisäksi huomioidaan vaikutusalueen ja sen kohteiden sietokyky muutoksille, niiden sopeutuvuus, alueen monimuotoisuus, arvo muille resursseille/vaikutuskohteille, sekä haavoittuvuus jne. Arvioitaessa hankkeen vaikutusalueen herkkyyttä muutokselle otetaan huomioon myös erilaiset standardien ja rajoitusten asettamat vaatimukset, suhde vallitseviin käytäntöihin ja tehtyihin suunnitelmiin, sekä mahdollisiin muihin määräyksiin ja ympäristöstandardeihin. Vaikutusalueen herkkyydellä itsessään ei ole negatiivista tai positiivista suuntaa, vaan sen määrää vaikutuksen suunta. Herkkyys kuvataan tässä arvioinnissa kullekin vaikutuskohteelle kolmiasteisella asteikolla: 1. Vähäinen herkkyys, 2. Kohtalainen herkkyys 3. Suuri herkkyys Vaikutuskohteen herkkyys kuvataan alla näkyvän periaatteen mukaisesti kunkin vaikutuksen osalta. Taulukko 6-1. Vaikutuskohteen herkkyydessä käytetty esitystapa ja määrittäminen Vähäinen Kohde/alue on vähän tärkeä tai vähäisessä määrin herkkä muutoksille kyseisen vaikutuksen osalta tai alueella vain vähän herkkiä kohteita. Kohtalainen Kohde/alue on kohtalaisen tärkeä tai kohtalaisen herkkä muutoksille kyseisen vaikutuksen osalta tai alueella jonkin verran herkkiä kohteita. Suuri Kohde/alue on erittäin tärkeä tai erittäin herkkä muutoksille kyseisen vaikutuksen osalta tai alueella runsaasti herkkiä kohteita. 43

52 6.4.3 Vaikutuksen suuruusluokka Vaikutuksen ja vaikutuskohteen herkkyyden tunnistamisen jälkeen arvioidaan vaikutuksen suuruutta. Kuinka suurta vaikutus kokonaisuutena on, määrittyy vaikutuksen maantieteellisen laajuuden, ajallisen keston ja voimakkuuden perusteella. Maantieteelliseltä laajuudeltaan vaikutus voi olla paikallinen, alueellinen, kansallinen tai rajat ylittävä. Ajalliselta kestoltaan vaikutus voi olla väliaikainen, lyhytaikainen, pitkäaikainen ja pysyvä. Vaikutusten voimakkuus voi olla pieni, keskisuuri tai suuri. Vaikutuksen suuruuteen vaikuttaa sen maantieteellinen laajuus, ajallinen kesto ja voimakkuus. Arvojen määritys on usein subjektiivista olemassa olevien rajoitusten vuoksi. Silti muuttujan arvon, kuten voimakkuuden arvioiminen edellyttää asiantuntemusta ja kyseisen vaikutuskohteen ja arviointimenetelmien tuntemista. Vaikutuksien suuruusluokan arvioimisessa on myös käytetty useita menetelmiä: Hankkeeseen liittyvien toimenpiteiden ja vaikutuksen kohteen olevan ympäristön vuorovaikutuksen laajuuden määritys mallinnustekniikoilla, esimerkiksi melun ja välkkeen leviämismallinnukset, näkymäaluemallinnukset. Vaikutuskohteiden ja alueiden kartoitus paikkatietojärjestelmän (GIS) avulla. Tilastotieteellinen arviointi, esimerkiksi lintujen törmäysriskien arviointi. Vaikutuskohteiden häiriöherkkyyttä koskevien kirjallisuustietojen ja tutkimusten tulosten hyödyntäminen. Osallistuvien tiedonhankintamenetelmien (ohjausryhmätyöskentely ja paikallisten asukkaiden haastattelu) käyttö. YVA-ryhmän aiempi kokemus. Vaikutuksen suuruus on tässä hankkeessa luokiteltu seitsemään luokkaan, joita on kuvattu värein. Positiivista vaikutusta on kuvattu vihrein värisävyin ja negatiivista vaikutusta kelta-punaisin värisävyin. Huomattavaa on, että vaikutuksen suuruutta joudutaan arvioimaan useasta näkökulmasta. Esimerkiksi vaikutuksen suuresta voimakkuudesta huolimatta vaikutus voi olla keskisuuri, jos vaikutuksen kesto on lyhytaikainen ja palautuva. 4. Suuri negatiivinen, 5. Keskisuuri negatiivinen 6. Pieni negatiivinen 7. Ei vaikutusta 8. Pieni positiivinen 9. Keskisuuri positiivinen 10. Suuri positiivinen VAIKUTUKSEN SUURUUS Hankkeen aiheuttama muutos nykytilanteeseen rakentamisen ja toiminnan aikana sekä sen jälkeen Voimakkuus, suunta Alueellinen laajuus Kesto + Suuri ± Pieni Paikallinen Lyhytaikainen + Keskisuuri ± Keskisuuri ± Suuri Muut mahdolliset tekijät: Alueellinen Kansallinen Kansainvälinen Pysyvä Toistuvuus (Harvinainen, yleinen, säännöllinen, jatkuva) Ajoittuminen (Äkillinen, vaiheittainen, asteittainen) Kumuloituvuus (Ei tai Kasautuvia vaikutuksia) Palautuvuus (Ei tai Palautuva/ palautettavissa) Kuva 6-3. Vaikutuksen suuruuden muodostuminen. Pitkäaikainen Vaikutuksen suuruus + Pieni Ei vaikutusta - Pieni - Keskisuuri - Suuri 44

53 Vaikutuksen suuruuden kriteerit kuvataan kullekin vaikutukselle tapauskohtaisesti erikseen seuraavantyyppisen taulukon avulla. Taulukko 6-2. Vaikutuksen suuruuden määrittelyssä käytettävä esitystapa ja määrittäminen. Vähäinen Keskisuuri Suuri Vaikutus on havaittavissa ja se on myönteinen. Kokonaisuudessaan myös laaja-alaisen tai pitkäaikaisen vaikutuksen suuruus voi olla vähäinen, mikäli sen suuruus on hyvin vähäistä. Vaikutus on havaittavissa, mutta ei juuri aiheuta haittaa ihmisten päivittäisiin toimiin tai ympäröivään luontoon. Kokonaisuudessaan myös laaja-alaisen tai pitkäaikaisen vaikutuksen suuruus voi jäädä vähäiseksi, mikäli sen voimakkuus on hyvin vähäinen. Vaikutus on suuri ja myönteinen ja sen tuottaman hyödyn voi helposti huomata ihmisten päivittäisessä elämässä tai ympäröivässä luonnossa. Vaikutus on kohtalaisen haitallinen ja aiheuttaa selvästi havaittavan muutoksen ihmisten päivittäiseen elämään tai ympäröivään luontoon. Vaikutus on erittäin suuri ja myönteinen ja sen tuottama hyöty on erittäin merkittävä ihmisten päivittäisen elämän tai ympäröivän luonnon kannalta. Myös kohtalaisen voimakas myönteinen vaikutus voi olla kokonaisuudessaan suurta, mikäli se on pitkäaikaista ja/tai vaikuttaa laajalla alueella. Vaikutus on voimakkuudeltaan suuri ja aiheuttaa laaja-alaista ja pitkäaikaista haittaa ihmisten päivittäiseen elämään tai ympäröivään luontoon. Myös kohtalaisen voimakas vaikutus voi olla kokonaisuudessaan suurta, mikäli se on pitkäaikaista ja vaikuttaa laajalla alueella. Vähäinen Keskisuuri Suuri Vaikutuksen merkittävyys Merkittävyydellä kuvataan hankkeen toteuttamiskelpoisuutta ja samanaikaisesti mahdollistetaan mahdollisimman läpinäkyvä vaihtoehtojen vertailu. Merkittävyys riippuu vaikutuksen suuruudesta ja vaikutuskohteen kyvystä sietää tarkasteltavaa vaikutusta. Tässä YVA:ssa pyritään kuvaamaan niin herkkyyttä kuin suuruutta siten, että ne mahdollisimman läpinäkyvästi mahdollistavat vaikutusten merkittävyyden arvioinnin. Jotta vaikutuksen merkittävyys voitaisiin arvioida, tarvitaan tietoa 1) vaikutusalueen nykytilasta, 3) vaikutuskohteen herkkyydestä (häiriöherkkyys) ja 2) vaikutuksen suuruudesta Kuva 6-4. Periaate vaikutusten merkittävyyden arvioimiseksi Vaikutuksen merkittävyys määritetään ristiintaulukoimalla vaikutuksen suuruus ja vaikutuskohteen herkkyys. Tätä arviointia varten vaikutusten merkittävyys on luokiteltu vähäiseksi, kohtalaiseksi tai suureksi. Vaikutus voi olla myös merkityksetön. Vaikutuksen arvioinnissa vaikutuksen merkittävyys kuvataan alla näkyvän taulukon avulla. Taulukkoon merkitään vaihtoehdon sijainti ristiintaulukoimalla vaikutuksen suuruus ja kohteen herkkyys. Esimerkin mukaan Lammin tuulivoimahankkeessa tarkasteltavan vaikutuksen suunta vaihtoehdossa VE 1 on negatiivinen ja suuruus on arvioitu keskisuureksi. Kohteen herkkyys on kohtalainen, jolloin yllä esitetyn muodostumisperiaatteen mukaisesti vaikutus on merkittävyydeltään kohtalainen. Vaihtoehdossa VE 2 tarkasteltavan vaikutuksen suunta on keskisuuri positiivinen ja kohteen herkkyys vähäinen, jolloin vaikutuksen merkitys on vähäinen. Ristiintaulukoimisen jälkeen kunkin tarkasteltavan suunnitteluvaihtoehdon osalta kuvataan vaikutuksen merkittävyyttä sanallisesti. 45

54 Taulukko 6-3. Vaikutuksen merkittävyydessä käytettävä esitystapa Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Kohtalainen Suuri Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Ei vaikutusta Kohtalainen Suuri Suuri 6.5 Arvioinnin eteneminen Tässä arvioinnissa edetään systemaattisesti siten, että 1. Aluksi kullekin tarkasteltavalle vaikutukselle kuvataan vaikutusten alkuperä, arvioinnissa käytetyt menetelmät ja vaikutusalueen herkkyyden sekä vaikutuksen suuruuden määrityskriteerit. 2. Tämän jälkeen kuvataan vaikutuskohteen nykytilaa ja sen perusteella määritellään sen häiriöherkkyys eli kyky vastaanottaa tarkasteltavaa vaikutusta. 3. Tämän jälkeen kuvataan kunkin vaihtoehdon rakentamisen ja käytönaikaiset vaikutukset ja niiden suuruus. 4. Lopuksi määritetään vaikutusten merkittävyys. Vaikutus, joka joko yksin tai yhdessä toisten vaikutusten kanssa, on arvioinnin mukaan merkittävä, on syytä erityisesti huomioida tuulivoimahankkeen päätöksentekoprosessissa. 46

55 7. VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN 7.1 Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Vaikutukset maaperään muodostuvat tuulivoimahankkeen rakentamisvaiheessa. Suoria vaikutuksia maaperään muodostuu tuulivoimaloiden perustusten rakentamisesta, jolloin maaperää joudutaan muokkaamaan ja mahdollisesti kallioperää joudutaan paikallisesti louhimaan. Tuulivoimalan perustusten rakentamisen aikana saatetaan joutua tekemään massan vaihtoja, eli heikosti kantavaa maaperää kuten turvetta tai hienojakoisia maaaineksia korvataan louheella, murskeella tai muulla kantavalla materiaalilla. Jokaiselle tuulivoimalaitokselle rakennetaan huoltotie, jolloin rakentamisvaiheessa suoria maaperävaikutuksia muodostuu alueen teiden rakentamisesta. Huoltoteiden rakentaminen on normaalia sorapintaisen tien rakentamista, jolloin tehdään maaleikkauksia, täyttöjä sekä mahdollisesti paikallisia louhintoja. Tien leveys on noin 6 metriä ja lisäksi molemmin puolin tietä tehdään ojat. Lisäksi jokaisen tuulivoimalan kohdalle rakennetaan noin 50 x 100 metrin kokoinen kenttä ja niiden rakentaminen aiheuttaa vastaavia suoria vaikutuksia maa- ja kallioperään kuin tienrakentaminen. Tuulivoima-alueen toiminnan aikana ei muodostu vaikutuksia maa- ja kallioperään. Toiminnan aikaiset vaikutukset muodostuvat huoltotoimien ja -liikenteen seurauksena, sillä alueella käsitellään pieniä voiteluainemääriä. Myös poikkeustilanteessa voi maaperään päästä öljyä ja tällaisia tilanteita voivat olla tuulivoimalan rikkoontuminen (hydrauli/vaihteistoöljyt) tai ajoneuvon kaatuminen. Tuulivoima-alueen toiminnan loppuessa tuulivoimalat puretaan ja kuljetetaan alueelta pois ja alue maisemoidaan. Mahdollisesti myös tuulivoimaloiden perustukset puretaan. Tuulipuiston käytöstä poiston työvaiheet ja käytettävä asennuskalusto ovat periaatteessa vastaavat kuin rakennusvaiheessa, mutta tie ja kenttäalueet tulevat jäämään alueelle. Tällöin maaperään kohdistuvat toimenpiteet ovat toiminnan lopettamisen aikana pienemmät kuin rakentamisen aikana. Maaperävaikutusten osalta vaikutusten laajuus on hyvin rajattu eli kohdistuu vain maaperää muokattavalle alueelle tai niiden välittömään läheisyyteen. 7.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Suunnittelualueen maa- ja kallioperäolosuhteet selvitettiin kallio- ja maaperäkartan sekä peruskartan perusteella. Arvokkaiden geologisten ja geomorfologisten muodostumien sijainti selvitettiin ympäristöhallinnon tietokannoista ja maakuntakaavan selvityksistä. Alueen yleisiä maaperäolosuhteita tarkasteltiin lisäksi maastokäyntien aikana. Arvio hankkeen vaikutuksista kallio- ja maaperään on laadittu asiantuntija-arviona ja se perustuu hankkeen vaatiman tiestön ja muiden rakenteiden rakentamiskuvauksiin sekä suunnitelmiin. 7.3 Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Maa- ja kallioperän herkkyyttä on arvioitu suunnittelualueen geologisten ominaisuuksien, luonnontilaisuuden ja maisemallisen arvon perusteella. Vaikutusalueen maa- ja kallioperän herkkyyttä kasvattavat alueen mahdolliset erityispiirteet ja geologiset muodostumat (esim. hiidenkirnut tai harjumuodostumat), sekä luonnontilaisuus ja maisemallinen arvo. Maa- ja kallioperään kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan oheisten taulukoiden mukaisella luokittelulla. Arvioinnissa huomioidaan rakentamisen aikaisen maa- ja kallioperämuutosten laajuus sekä louhittavien massojen määrä. 47

56 Taulukko 7-1. Maa- ja kallioperä, vaikutusalueen herkkyystason määrittäminen. Vähäinen Vaikutusalueella ei ole erityisiä kallio- tai maaperämuodostumia tai kalliopaljastumia. Alueen maa- ja/tai kallioperää on muokattu. Kohtalainen Vaikutusalueella on muita kuin suojeluohjelmiin tai kaavoihin sisällytettyjä arvokkaita kallio- tai maaperämuodostumia. Alueella on laajoja ja/tai yhtenäisiä kallioalueita. Suuri Vaikutusalueella on luokiteltuja arvokkaita kallioperä- tai maaperämuodostumia. Alueen maa- ja/tai kallioperä on luonnontilainen ja alueella on laajoja ja/tai yhtenäisiä kallioalueita. Maa- ja kallioperään kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan hankkeesta aiheutuvien maaperämuutosten suuruuden perusteella ja tähän vaikuttaa erityisesti tehtävien maansiirtotöiden laajuus Taulukko 7-2. Maa- ja kallioperävaikutusten suuruuden määrittäminen. Vähäinen Keskisuuri Suuri Maa- ja kallioperävaikutukset ovat pienialaisia, paikallisia ja muutosaika on lyhyt (alle kaksi vuotta). Käsiteltävät massat voidaan hyödyntää perustusten ja teiden rakentamisessa, sekä maisemoinnissa. Louhinnan ja muokkauksen välilliset vaikutukset (pöly, melu) kohdistuvat myös ympäröiville alueille. Muutosaika on verrattain lyhyt (2-5 vuotta). Käsiteltäviä massoja joudutaan sijoittamaan suunnittelualueen ulkopuolelle. Suorat ja epäsuorat vaikutukset kohdistuvat laajalle alueelle. Muutosaika on pitkä (yli 5 vuotta) ja käsiteltävät massamäärät ovat suuria. Valtaosa käsiteltävistä massoista joudutaan sijoittamaan suunnittelualueen ulkopuolelle. Vähäinen Keskisuuri Suuri 48

57 7.4 Nykytila Suunnittelualueen topografia on vaihtelevaa ja maaperän korkeus vaihtelee välillä. Alueen maaperä muodostuu pääasiassa moreenista, jota peittää ohut kangashumuskerros. Maastokäyntien perusteella alueella esiintyy paikoin kalliopaljastumia ja louhikkoa. Maastopainanteissa esiintyy turpeisia suojuotteja ja hienojakoisia maa-aineksia alueella on vähän. Kuva 7-1. Suunnittelualueen maaperäkartta Suunnittelualueen ja sen ympäristön kallioperää hallitsevat vanhemmat kivilajit (svekofenniset granodioriitit ja kiillegneissit). Suunnittelualueen kallioperä on pääosin graniittia muistuttavaa granodioriitistä. Lisäksi suunnittelualueella on pienialaisista tonaliitti- sekä kiileliuske- ja gneissiesiintymiä. Kallioperänsä puolesta alue on rakentamiseen erittäin hyvin soveltuvaa. 49

58 Kuva 7-2. Suunnittelualueen kallioperäkartta. Suunnittelualueella ei sijaitse arvokkaita kallioalueita tai moreenimuodostumia. Lähin arvokas kallioalue sijaitsee noin 6,5 km suunnittelualueesta kaakkoon (Riskosuonkalliot KAO020448) ja lähin arvokas moreenimuodostuma sijaitsee noin 6,5 km suunnittelualueesta luoteeseen (Silmunnevan kumpumoreenialue MOR-Y02-003). Kuva 7-3. Maaston korkeussuhteet. 50

59 Happamat sulfaattimaat Sulfaattimaat ovat muodostuneet Itämeren alueelle Litorinakauden aikana, jolloin bakteerien kasvijäämien hajotusprosessin yhteydessä kerrostui silloisen meren pohjalle sulfidisedimenttejä. Nykyisin nämä kerrokset sijaitsevat maan kohottua merenpinnan yläpuolella. Kun ne pysyvät pohjaveden pinnan alla, kerrokset säilyvät neutraaleina. Jos ne kuitenkin kuivuvat ja altistuvat hapelle, esimerkiksi kaivamisessa rakennustöiden yhteydessä, maakerrokset muuttuvat happamiksi sulfaattimaiksi. Maaperän ja alueen vesien ph laskee merkittävästi ja tällöin raskasmetallit liukenevat helpommin, mistä aiheutuu esimerkiksi viljelykäytölle ongelmia ja kustannuksia sekä kuormitusta alapuolisiin vesistöihin. Myös maaperässä on jo itsessään normaalia runsaammin rikki- ja metalliyhdisteitä. Pahimmillaan aiheutuu erityisesti alapuolisten vesistöjen ekosysteemien epätasapainoa, kalakuolemia, kasvien kasvuhäiriöitä sekä pohjaeläimistön ja kalojen lisääntymisalueiden häviämistä (Maaseutuverkosto 2009). Sulfaattimaat sijaitsevat pääosin Pohjanmaalla, vyöhykkeellä Närpiöstä Ouluun, mutta kapeampi vyöhyke ulottuu myös Etelä-Suomen rannikkoalueelle. Satakunnan alueella on myös sulfaattipitoisia alueita ja osin vesistöjen korkeintaan tyydyttävä ekologinen tila johtuu happamien sulfaattimaiden kuivatuksesta. Suunnittelualueella ei ole tehty happamien sulfaattimaiden kartoitusta, mutta happamat sulfaattimaat ovat savea, hiesua tai hienoa hietaa ja usein myös liejupitoisia. Tällaisia maalajeja suunnittelualueella on vähän. Taulukko 7-3. Vaikutusalueen maa- ja kallioperän herkkyystaso. Vähäinen Alueen maaperä on tavanomaista. Alueella on useita pienialaisia kallioalueita, mutta ne eivät ole luokiteltuja eivätkä kuulu suojeluohjelmiin. 7.5 Vaikutukset maa- ja kallioperään Tuulivoimalaitosten rakentaminen kohdistuu tuulivoimaloiden kenttäalueille ja niille rakennettaville tieyhteyksille. Tuulivoimalat perustetaan kullekin rakennuspaikalle soveltuvalla tavalla, mikä voi joissakin tapauksissa vaatia kallion louhimista. Nämä voimakkaimmat vaikutukset kohdistuvat noin 25 x 25 m alueelle. Näiden lisäksi maaperää muokataan voimaloita ympäröivien kenttäalueiden osalta. Nämä ovat noin 0,5 ha kokoisia. Kuva 7-4 Kuvassa esimerkki tuulivoimalan perustusten rakentamisesta 51

60 Tiet ovat sorapintaisia ja noin 6 metriä leveitä. Lisäksi tiereunoihin tulee ojitus, eli koko tiealueen leveys on noin 12 metriä. Suurimmalta osin tiet noudattelevat olemassa olevia metsäautoteitä, joita kunnostetaan. Laajimmassa vaihtoehdossa VE2 kunnostettavien tieosuuksien yhteispituus on noin 12 km. Uuden rakennettavan tielinjan osuus on noin 4.7 km. Muissa vaihtoehdoissa kunnostettavien ja uusien teiden määrä on hieman pienempi, mutta erot eivät ole suuria. Nykyiset tiet on suunniteltu tukkirekkaliikenteelle, mutta tuulivoimaloiden huoltotienä niiden tulee olla leveämpiä ja osin suorempia. Kuva 7-5. Kuvassa tyypillinen tuulivoimaloille johtava huoltotie Tuulivoimaloiden huoltoteiden ja kenttien rakentaminen ei poikkea normaalista sorapintaisten teiden rakentamisesta ja tiehankkeena sitä voidaan pitää pienenä. Perustamis- ja kenttäalueiden sekä huoltoteiden rakentamiseen tarvitaan maa- ja kiviaineksia. Tarkoituksena on hyödyntää mahdollisuuksien mukaan suunnittelualueelta toisten voimaloiden maanrakennuksen yhteydessä saatavia kiviaineksia. Ne maa-ainekset joita alueelle joudutaan tuomaan, pyritään hankkimaan mahdollisimman läheltä soveltuvalta alueelta. Kaikkiaan kaikkien vaihtoehtojen rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat rajatuille alueille sekä jo olemassa oleville tielinjoille, jolloin maaperä vaikutukset arvioidaan pieniksi. Taulukko 7-4. Rakennettavien alueiden määrä suunnitteluvaihtoehdoittain VE1 VE2 VE3 VE4 Voimaloiden määrä Kunnostettavat tiet 9 km 12 km 12,7 km 11,3 km Uudet tiet 5,5 km 4,9 km 2,9 km 2,3 km Voimalan perustuksen muokattava pinta-ala 1,3 ha 1,1 ha 0,9 ha 0,7 ha Uusien teiden vuoksi muokattava pintaala 6,6 ha 5,9 ha 3,5 ha 2,8 ha Huoltokenttien vuoksi muokattava pintaala 10 ha 9 ha 7 ha 5,5 ha Muokattava pinta-ala yhteensä noin 18 ha 16 ha 11 ha 9 ha Alueella tapahtuvat kaapelikaivannot ovat pienialaisia ja niiden osalta voidaan hyödyntää rakennettavia tielinjoja. Suunnittelualueelta rakennetaan sähkönsiirtolinja etelään tai vaih- 52

61 toehtoisesti pohjoiseen ja sen rakentamiseen liittyvät maansiirtotyöt ovat pieniä ja kohdistuvat vain sähkötolppien perustusten kohdalle. Pylväiden perustus on melko pieni alainen ja ei vaadi suuria maansiirtotöitä. Maaperä vaikutuksia voi muodostua myös työkoneiden rikkoessa maaperää johtolinjaa rakennettaessa. Voimalinjan kohdalla maaperävaikutukset ovat pienet. Toiminnan aikana ei muodostu vaikutuksia maa- ja kallioperään. Alueella tapahtuu huoltotoimia ja -liikennettä, mutta käsiteltävät voiteluainemäärät ja onnettomuusriski ovat niin pieniä, ettei toiminta aiheuta maaperän pilaantumisriskiä. Tuulivoimalassa käytetään hydrauliikka ja voiteluöljyjä ja lähtökohtaisesti laitteistoissa on valuma-altaat, jotta öljy ei pääse koneiston ulkopuolelle. Rikkoontumistilanteessa maahan pääsevän öljyn vaikutus on pieni, koska öljymäärät ovat melko pieniä ja raskaat öljyjakeet eivät pääse syvälle maaperään ja ovat täten helposti puhdistettavissa. 7.6 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0 Mikäli hanketta ei toteuteta, alueen maa- ja kallioperään ei kohdistu muutoksia. 7.7 Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Vaihtoehdossa VE3 ja VE4 on muita vaihtoehtoja vähemmän maaperän muokkaustarvetta, mutta kokonaisuudessaan kaikkien vaihtoehtojen osalta vaikutukset maaperään ovat vähäiset. Kaikissa vaihtoehdoissa muutos maaperään on pysyvä, mutta vaikutusalueeltaan pieni. Rakentamisen aikainen louhinta ja maansiirto arvioidaan kestävän 1 3 kk. Louhittava määrä ja pysyvä vaikutus huomioiden vaikutukset maaperään arvioidaan olevan vähäisiä negatiivisia kaikissa suunnitteluvaihtoehdossa. Kun vaikutusta tarkastellaan kohteen herkkyyden kanssa, jäävät vaikutukset merkittävyydeltään vähäisiksi. Taulukko 7-5. Maa- ja kallioperävaikutusten merkittävyys Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen VE1-4 VE A ja B VE0 Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Kohtalainen Suuri Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Ei vaikutusta Kohtalainen Suuri Suuri 7.8 Vaikutusten lieventäminen Vaikutuksia lieventää se, että tiestön suunnittelussa on huomioitu sekä olemassa oleva tiestö että maaston muodot. Tarpeettomia maansiirtoja pyritään välttämään hyödyntämällä suunnittelualueella syntyvät massat tuulivoimapuiston rakentamisessa. 7.9 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Alueen maaperäolosuhteet ovat selkeät, mistä johtuen maaperäolosuhteisiin ei liity johtopäätöksiin vaikuttavia epävarmuustekijöitä, mutta rakennuspaikkakohtaiset perustamisolosuhteet voivat aiheuttaa tarkennuksia voimaloiden sijoittamiseen. Tuulivoimaloiden perustamisalueille ei ole laadittu pohjatutkimuksia, mutta alueen maa- ja kallioperäolosuhteet huomioiden perustapoihin ei liity merkittäviä epävarmuuksia. Suunnittelun tässä vai- 53

62 heessa ei ole vielä tiedossa mistä rakentamisessa tarvittavat maa-ainekset alueelle tuodaan. 54

63 8. VAIKUTUKSET POHJAVESIIN 8.1 Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Vaikutus pohjavesiin muodostuu muutoksesta joka kohdistuu pohjaveteen. Tällainen vaikutus voi aiheutua fyysisestä tai kemiallisesta muutoksesta pohjavedessä. Fyysisiä muutoksia ovat esimerkiksi pohjaveden virtauksen tai muodostumisen muutokset. Kemiallisia muutoksia ovat esimerkiksi pohjaveteen pääsevien haitta-aineiden aiheuttamat muutokset. Molemmissa tapauksissa vaikutus voi aiheuttaa vaikutuksia pohjaveden käyttöön esimerkiksi talousvetenä tai esimerkiksi alueen rakennettavuuteen (pohjaveden aleneminen). Pohjavesivaikutukset ovat suurimpia sora- ja hiekkamailla, joilla pohjavettä muodostuu paljon. Alueilla, joilla esiintyy runsaasti kalliopaljastumia ja irtomaakerros on ohut, sadevesi ei imeydy maaperään vaan valuu pintavetenä ojiin tai suoalueille ja pohjavettä muodostuu sadannasta vain vähän. Maanrakennus- ja kaivutöiden aiheuttamat muutokset maaperässä voivat aiheuttaa muutoksia vesien virtaus- ja imeytymisolosuhteissa. Pohjavesien kannalta haitallisinta olisi, mikäli kaivutyöt ulottuisivat hyvin vettä johtavalla alueella pohjaveden pinnan alapuolelle. Pohjaveden laatu voi muuttua luonnontilaisesta tai pilaantua, mikäli maaperään pääsee pohjavedelle haitallisia aineita. Muutokset pohjaveden laadussa ja määrässä voivat vaikeuttaa veden saantia yksityiskaivoista tai kaupunkien ja kylien vedenottamoilta. Pohjaveden vaikutusalue on yleensä paikallinen, sillä pohjavesialueet ovat tavallisesti pieniä ja niiden virtausmatkat lyhyitä. Tyypillisesti virtausmatkan pituus vaihtelee 0,1 1 km välillä ja suurimmillaankin se on noin 10 km. Toiminnan lopettamisvaiheessa tuulivoimalat puretaan, mutta tiet ja kentät jäävät paikoilleen. Tiet ja kenttiä voidaan käyttää muuhun tarkoitukseen, mutta todennäköisesti ne tulevat palvelemaan maa- ja metsätalouskäyttöä. Toiminnan lopettamisesta ei arvioida muodostuvan vaikutusta pohjavesiin. 8.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Pohjavesitarkastelun kuvaus tehtiin peruskarttatarkastelun perusteella ja lähimpien pohjavesialueiden sijainnit selvitettiin ympäristöhallinnon ympäristö- ja paikkatietopalvelusta (OIVA). Arvioinnissa hyödynnettiin asiantuntijatietoa ja kirjallisuutta tämän kaltaisen rakentamisen pohjavesivaikutuksista. 8.3 Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Pohjaveden herkkyyttä on arvioitu suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvien luokiteltujen pohjavesialueiden, vedenottamoiden ja yksityiskaivojen sijainnin ja etäisyyden perusteella. Herkimpiä kohteita muutoksille ovat yhteiskunnan kannalta tärkeät pohjavesialueet ja niiden muodostumisalueet. Vastaavasti alueet, joilla ei ole luokiteltuja pohjavesialueita eivät ole pohjavesiin kohdistuville vaikutuksille erityisen herkkiä. Vaikutuksen suuruutta kasvattaa se, kuinka paljon hankkeen toimet vaikuttavat pohjaveden muodostumisalueeseen tai virtausolosuhteisiin sekä sitä kautta pohjaveden laatuun ja/tai määrään. 55

64 Taulukko 8-1. Pohjavesi, vaikutusalueen herkkyystason määrittäminen. Vähäinen Vaikutusalueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Alueella ole merkitystä yhteiskunnan vedenhankinnan kannalta, eikä vaikutusalueella ole yksityisiä kaivoja. Kohtalainen Vaikutusalueella on muita kuin vedenhankinnan kannalta tärkeitä tai soveltuvia pohjavesialueita. Vaikutusalueella on yksityisiä kaivoja. Suuri Vaikutusalueella sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvia pohjavesialueita. Alueella on merkitystä yhteiskunnan vedenhankinnalle tai alueella on yksityisiä kaivoja. Taulukko 8-2. Pohjavesivaikutusten suuruuden määrittäminen. Vähäinen Keskisuuri Suuri Hankkeen rakentaminen ja toiminta eivät vaikuta pohjaveden laatuun, määrään, eikä muodostumisalueeseen. Muodostumisalueen virtausolosuhteissa voi tapahtua pieniä paikallisia muutoksia. Muutos ei vaikuta pohjaveden laatuun ja/tai määrään. Muodostumisalueen virtausolosuhteissa tapahtuu selkeitä muutoksia. Muutos vaikuttaa pohjaveden laatuun ja/tai määrään. Vähäinen Keskisuuri Suuri 8.4 Nykytila Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Suunnittelualueen lounaispuolella sijaitsee Lampin pohjavesialue ( ), joka on IIluokan pohjavesialue, eli vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Lampin pohjavesialue jatkuu luoteeseen Ahlaisten pohjavesialueena, joka on I-luokan pohjavesialue, eli vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Ahlaisten pohjavesialueella sijaitsee myös pohjavesilaitos. Etäisyys pohjavesialueen rajalta suunnittelualueen rajalle on lyhimmillään 1,5 km. Tällä pohjavesialueella sijaitsee alueen talouksien talousvesikaivoja. Muut kartassa näkyvät alueet ovat Matalakoski ja Kaapola II, Matalakoskella sijaitsee myös pohjaveden tarkkailupiste. Suunnittelualue sijaitsee pääosin eri valuma-alueella kuin Lampin pohjavesialue ja näiden välissä on myös Lampinjoki, joten suunnittelualueella ei ole pohjavesiyhteyttä tärkeisiin pohjavesialueisiin. Kuva 8-1. Lammin läheisten pohjavesialueiden sijainti. 56

65 Suunnittelualueella maaperä muodostuu pääosin moreenista, jota mäkien lakialueilla on hyvin ohut kerros tai ei ollenkaan. Ohuissa maakerroksissa pohjaveden virtausmatkat ovat melko lyhyitä ja pohjavesi purkautuu pintavedeksi lähimpien notkelmien ojiin ja pienialaisille suoalueille. Notkelmissa, missä moreenia on paksumpi kerros voi esiintyä paikallisesti pohjavettä, mutta pohjaveden virtausnopeus moreenissa on hidasta. Muualla pohjaveden arvioidaan esiintyvän ohuena kerroksena kallion pinnalla. Suunnittelualueella ei ole selkeää vettä johtavaa maakerrostumaa, joten pohjaveden virtaussuunta on maaperän topografian mukaisesti koillisesta lounaaseen, mutta pohjaveden virtausmatkat arvioidaan lyhyiksi. Suunnittelualueella ei sijaitse talousvesikaivoja. Suunnittelualueen länsipuolella erityisesti Lampinjoen ja Pohjanjoen läheisyydessä on käytössä olevia talousvesikaivoja. Samoin suunnittelualueen itäpuolella valtatien VT8 läheisyydessä on käytössä olevia talousvesikaivoja. Taulukko 8-3. Vaikutusalueen pohjaveden herkkyystaso. Vähäinen Suunnittelualueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Suunnittelualueen lounais- ja eteläpuolella sijaitsee talousvesikaivoja, mutta vaikutukset eivät kohdistu niihin. 8.5 Vaikutukset pohjavesiin Tuulivoimapuiston pohjavesivaikutukset muodostuvat rakentamisen yhteydessä. Maanrakennustyöt voivat aiheuttaa joissakin perustamistavoissa vähäisiä muutoksia veden virtausreitteihin tai vedenpinnan tasoon rakennettavan kohteen kohdalla. Tuulivoimalan perustus on melko pieni-alainen ja suunnittelualueella perustukset ovat kalliossa tai moreenissa, missä pohjaveden muodostuminen on vähäistä tai pohjaveden virtaus hidasta. Tuulivoimaloiden perustamisella ei arvioida olevan vaikutusta pohjaveden muodostumiseen, korkeustasoon tai virtaussuuntiin. Suunnittelualueelle rakennettavat ja kunnostettavat tiet vaativat tienreunaojituksia, jolloin notkelmakohdissa ne voivat kerätä pohjavesiä. Pohjavedet purkautuvat joka tapauksessa vastaavassa kohdin ojiin, joten teiden ojituksilla ei arvioida olevan vaikutusta alueen pohjaveteen. Suunnittelualueen pohjaveden virtaus arvioidaan suuntautuvan pääosin lännen suuntaan. Tuulivoimaloiden pohjaveteen vaikuttava osa on perustukset, joiden koko on noin 600 m 2 eli noin 3-4 omakotitalon verran. Suunnittelualueella voimalat sijaitsevat maastonmuotojen korkeimmilla alueilla, joissa pohjavesi esiintyy lähinnä pienenä kerroksena kallion pinnassa. Voimaloiden etäisyys toisistaan on noin 500 metriä, eli tuulivoimaloiden perustusten ala on laajimmassakin vaihtoehdossa noin 0,16 % koko alueen koosta. Tuulivoimapuiston vaatimat rakennettavat alueet ovat pinta-alalta sekä syvyydeltään niin pieniä, etteivät ne vaikuta alueella muodostuvan pohjaveden laatuun tai määrään siten, että alueen ympäristössä sijaitsevien talousvesikaivojen soveltuvuus vedenhankintaan heikkenisi. Toiminnan aikaiset vaikutukset muodostuvat huoltotoimien ja -liikenteen seurauksena, sillä alueella käsitellään pieniä voiteluainemääriä. Myös poikkeustilanteessa voi maaperään päästä öljyä ja tällaisia tilanteita voivat olla tuulivoimalan rikkoontuminen (hydrauli/vaihteistoöljyt) tai ajoneuvon kaatuminen. Rikkoontumisen tai onnettomuuden todennäköisyys on niin pieni, ettei toiminta aiheuta pohjaveden pilaantumisriskiä. Lisäksi mahdollinen onnettomuus on suppealle alueelle rajautuva ja voiteluöljy tyyppiset öljyyhdisteet eivät kulkeudu helposti syvälle maaperään, joten toiminnan aikana ei arvioida muodostuvan vaikutuksia pohjavesiin. Suunnittelualueelta tehdään 110 kv voimalinja etelään tai vaihtoehtoisesti pohjoiseen. Voimalinjan perustukset ovat pienialaisia ja ne ovat betonisia. Perustukset kaivetaan 1,5 2 metrin syvyyteen ja ne voivat paikoin ulottua pohjaveteen. Betonista ei liukene haitallisia aineita ja pistemäisenä pienialaisena rakenteena pylvään perustukset eivät aiheuta haitallisia vaikutuksia pohjaveteen. Rakennusaikana työkoneen kaatuminen voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskin polttoainevuodon kautta. Tämä tulee huomioida erityisesti eteläisen voimajohtolinjaus vaihtoehdon osalta, missä voimalinja ylittää luokitellun pohjavesialueen. 57

66 Kaikki hanke- ja linjavaihtoehdot muodostavat pohjavesiin vähäisiä negatiivisia vaikutuksia. 8.6 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE0 Jos hanke jätetään toteuttamatta, niin pohjavesiolosuhteet pysyvät ennallaan. 8.7 Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Suunnittelualueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Suunnittelualueen lounais- ja eteläpuolella sijaitsee talousvesikaivoja, mutta vaikutukset eivät kohdistu niihin. Kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa vaikutukset pohjavesiin jäävät pieniksi ja merkittävyydeltään vähäisiksi. Taulukko 8-4. Pohjavesivaikutusten merkittävyys Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen VE 1-4 VE A ja B VE 0 Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Kohtalainen Suuri Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Ei vaikutusta Kohtalainen Suuri Suuri 8.8 Vaikutusten lieventäminen Hankkeen vaikutukset ovat niin vähäisiä tai niitä ei muodostu lainkaan, ettei erityisiä toimia lieventämiseksi tarvita. 8.9 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Tuulivoimarakentamisen pohjavesivaikutukset muodostuvat samalla tavalla kuin minkä tahansa rakentamisen ja siksi vaikutukset tunnetaan hyvin. Pohjaveden kannalta arviointiin ei liity erityisiä epävarmuustekijöitä. 58

67 9. VAIKUTUKSET PINTAVESIIN 9.1 Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Pintavesiin kohdistuvat vaikutukset ovat pääosin rakentamisen aikaisia. Maansiirtotyöt voivat aiheuttaa väliaikaisia tukoksia ja samentumia rakentamisalueiden lähiympäristön alueen luonnonvesiin ja ojiin. Myös paikalliset veden virtausten muutokset ja ojavesien kiintoainepitoisuudet voivat hetkellisesti runsastua. Tuulivoimapuisto ei toimintansa aikana aiheuta vaikutuksia alueen pintavesiin. Purkamisvaiheessa vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakentamisvaiheessa, mutta tiestöjen ja kenttien jäädessä paikoilleen vaikutukset jäävät rakentamisen aikaisia vaikutuksia pienemmiksi. 9.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Hankealueen pintavesitarkastelussa lähtötietoina käytettiin maanmittauslaitoksen ja GTK:n peruskartta-aineistoa ja lisäksi tarkastelua täydennettiin luontoselvitysten yhteydessä tehdyin maastokäynnein kesällä ja syksyllä Suunnittelualueen vesistöaluejako selvitettiin ympäristöhallinnon Oiva- ja Hertta- ympäristö- ja paikkatietopalvelusta. 9.3 Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Pintavesien herkkyyttä on arvioitu niiden luonnontilaisuuden ja arvon perusteella. Arvioon vaikututtaa vesistön sijainti suhteessa suunnittelualueeseen sekä rakentamistoimien sijoittuminen vesistön läheisyyteen. Taulukko 9-1. Pintavesi, vaikutusalueen herkkyystason määrittäminen. Vähäinen Kohtalainen Suuri Vaikutusalueella ei sijaitse luonnontilaisia noroja tai muita arvokkaita pienvesiä. Vastaanottavat vesistöt ovat reheviä ja humuspitoisia ja/tai luonnontilaltaan muuttuneita. Vesieliöstö ja kalasto ovat reheville ja humuspitoisille vesille tyypillistä ja vedenlaadun muutoksia hyvin kestäviä. Vaikutusalueella sijaitsee luonnontilaisia noroja tai muita arvokkaita pienvesiä. Vastaanottavat vesistöt ovat keskiravinteisia ja luonnontilaisia. Vedenlaadun muutokset vaikuttavat vesieliöstön ja kalaston mahdollisuuksien elää ja lisääntyä vastaanottavissa vesistöissä. Vaikutusalueella sijaitsee luonnontilaisia noroja tai muita arvokkaita pienvesiä. Vastaanottavat vesistöt ovat karuja ja luonnontilaisia. Osa vastaanottavista vesistöistä sisältyy johonkin suojeluohjelmaan tai strategiaan. Vesieliöstö ja kalasto ovat herkkiä vedenlaadun muutoksille. Taulukko 9-2. Pintavesivaikutusten suuruuden määrittäminen. Vähäinen Keskisuuri Suuri Hankkeen rakentaminen ja toiminta eivät vaikuta luonnontilaisten norojen tai muiden arvokkaiden pienvesien luonnontilaisuuteen. Vedenlaatuun ja vesieliöstöön kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä tai niitä ei aiheudu. Vaikutus on lyhytaikainen. Hankkeen rakentaminen ja toiminta vaikuttavat luonnontilaisten norojen tai muiden arvokkaiden pienvesien luonnontilaisuuteen, mutta vaikutukset ovat palautuvia lyhyellä aikavälillä. Vedenlaatuun ja vesieliöstöön voi kohdistua vaikutuksia, mutta vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja palautuvia. Hankkeen rakentaminen ja toiminta muuttavat pysyvästi luonnontilaisten norojen tai muiden arvokkaiden pienvesien luonnontilaa. Vedenlaatuun ja vesieliöstöön kohdistuvat vaikutukset ovat pysyviä ja palautumattomia. Vesistön ekologinen luokitus muuttuu. Vähäinen Keskisuuri Suuri 59

68 9.4 Nykytila Suunnitellut tuulivoimalat sijaitsevat Pohjajoen valuma-alueella (36.012) sekä luoteessa pieneltä osin alueella nro (välialue). Lisäksi vaihtoehdot VE2 ja 3 sijaitsevat pieneltä osin Uksjoen valuma-alueella (83.059). Metsäojituksia on tehty jonkin verran, joten alueen purot ovat menettäneet luonnontilaisuutensa. Alueen läheisyyteen on kartalle merkitty yksi lähteikkö, joka on kaivettu ojaksi. Alueella tehtiin luontoselvitys kesällä 2014 ja suunnittelualueella ei esiinny luonnontilaisia pienvesiä, kuten lampia, puroja tai noroja. Alueen pintavedet valuvat ojituksia myöten Pohjajokeen (osin Lampinjokeen, joka on Pohjajoen yläosaa) ja edelleen länteen, jossa ne laskevat Keikveteen. Keikvesi on pitkänomainen suojainen merenlahti, joka erottuu merestä ajan saatossa jääkauden jälkeisen maannouseman seurauksena. Suunnittelualueen luoteisosasta pieneltä alueelta pintavedet valuvat Maijalanojaa myöten Uksjokeen. Pohjajoki on yksi Karvianjoen mereen laskevista haaroista. Vesistöalueella on toteutettu erittäin laajoja vesistöjärjestelyitä, jotka vaikuttavat myös Pohjajoen tilaan. Pohjajoen vesi on lievästi sameaa ja kiintoainepitoista. Joen fosforipitoisuus on selvästi luonnontilaisia jokivesiä korkeampi mikä johtuu jokeen tulevasta hajakuormituksesta. Uoman pituus Isojärvestä merelle on noin 20 km. (Haikonen A., ym. 2013) Pohjajoen sähkökoekalastuksia on tehty varsinaisen Pohjajoen koskilla. Vuosien sähkökalastuksissa saatiin yhteensä 11 eri kalalajia. Yleisin saalis on ollut kivisimppu. Lisäksi saaliissa ovat usein taimen, kivennuoliainen ja ahven. Lohikalojen tiheydet ovat eri vuosina vaihdelleet runsaasti ollen tyypillisesti melko pieniä. Pohjajoki on määritelty kalastuslain 119 mukaiseksi lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi. Kalastus on sallittua erityisluvalla muutamissa paikoissa. Alueen suosituin urheilukalastuspaikka on Onnenkoski. (Haikonen ym. 2013) Kuva 9-1. Lammin alueen pintavesiolosuhteet sekä ja tuulivoimaloiden alustava sijoitussuunnitelma 60

69 Kuva 9-2. Suunnittelualueen pintavesien virtaussuunnat Taulukko 9-3. Vaikutusalueen pintavesien herkkyystaso. Vähäinen Vaikutusalueen vesistöt ovat ihmisen muokkaamia ja humuspitoisia. 9.5 Vaikutukset pintavesiin Hankkeessa pintavesivaikutuksia muodostuu ainoastaan tiestön ja kenttien rakentamisvaiheessa. Voimalinjan osalta vaikutuksia muodostuu ainoastaan sähkötolppien perustusten rakentamisalueelle. Suorat vaikutukset kohdistuvat ainoastaan kaivettuihin ojiin, joiden arvo on vähäinen. Pääosa tierakenteista sijaitsee ojittamattomilla alueilla, mutta tieojitusten kautta voi muodostua lyhytaikaista kiintoaineskuormaa alueen ojiin runsaiden sateiden aikaan. Kiintoaines laskeutuu lähiojien pohjalle ja suunnittelualueen ulkopuolelle ei arvioida muodostuvan runsasta kiintoaineskuormaa. Suunnittelualueen alapuoliset pintavedet ovat nykytilassakin kiintoainespitoisia, joten hankkeen vaikutukset pintavesiin arvioidaan kaikissa vaihtoehdoissa olevan pienet. Tuulivoimalaitoksen onnettomuustilanteessa öljyn pääseminen maaperään on mahdollista. Todennäköisyys tällaiselle onnettomuudelle on pieni ja voiteluöljytyyppisten öljyjen kulkeutuminen maastossa on hidasta, jolloin öljyyntynyt alue on rajattu ja nopeasti kunnostettavissa. Pintavesiin ei arvioida muodostuvan vaikutusta onnettomuustilanteessa. 9.6 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE0 Mikäli hanketta ei toteuteta, pintavesiolosuhteet säilyvät nykyisenkaltaisina. Pintavesiolosuhteisiin kohdistuvia vaikutuksia voi syntyä tulevien maa- ja metsätaloustoimien ja lähinnä nykyisten ojitusten kunnossapidon myötä. 9.7 Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys 61

70 Hanke- ja linjavaihtoehtojen (VE1-4, VE A ja B) muodostavat pintavesiin vähäisiä negatiivisia vaikutuksia, jotka kohdistuvat pääosin ojitettuihin alueisiin. Alueella ei esiinny luonnontilaisia pienvesiä ja alueen pintavedet ovat nykyisellään kiintoainespitoisia. Hankkeen vaikutukset muodostuvat rakentamisen aikaisista kiintoainespäästöistä, joiden laajuus ja kesto on pieni. Pintavesivaikutusten merkittävyys on näin myös vähäinen. Taulukko 9-4. Pintavesivaikutusten merkittävyys. Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen VE 1-4 VE A ja B VE 0 Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Kohtalainen Suuri Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Ei vaikutusta Kohtalainen Suuri Suuri 9.8 Vaikutusten lieventäminen Vaikutuksia pintaveteen voidaan vähentää ajoittamalla rakentamistoimet aikaan, jolloin vedet ovat matalimmillaan. Uusien tieyhteyksien rakentamisessa teihin asennetaan rummut, joilla veden virtaus säilyy entisellään. Rakentamisen jälkeen mahdollisesti tukkeutuneet ojat avataan. 9.9 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Vaikutukset suunnittelualueella esiintyviin pintavesiin tehtiin karttatulkintojen ja luontoselvitysten maastokäyntien havaintojen perusteella. Suunnittelualueella ei esiinny näiden tietojen mukaan luonnontilaisia pintavesiä. Käytetyn aineiston katsotaan olleen riittävä pienvesien nykytilan kuvaukseen ja vaikutusten arviointiin. 62

71 10. VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN 10.1 Kasvillisuus ja luontotyypit Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana vaikutukset luontotyyppeihin ja kasvillisuuteen kohdistuvat alueille, joille tehdään rakentamistoimia. Puusto kaadetaan ja kasvillisuus poistetaan tuulivoimaloiden perustusten, nosto- ja asennusalueen sekä huoltoteiden alueilta. Rakentamistoimien kohdistuessa suoalueisiin tai muihin kantavuudeltaan heikkoihin alueisiin, voidaan rakentamisen yhteydessä joutua tekemään maamassojen vaihtoa kantavimpiin materiaaleihin. Kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvien suorien vaikutusten lisäksi tuulivoimahankkeen rakentaminen voi aiheuttaa elinympäristöjen pirstoutumista erillisiksi saarekkeiksi, millä voi olla negatiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Tuulivoimapuistoalueella elinympäristöjä pirstova vaikutus aiheutuu lähinnä huoltotieverkoston rakentamisesta. Rakentaminen lisää myös reunavaikutteisen alueen määrää suunnittelualueella. Toiminnan aikaiset vaikutukset luonnonympäristöön ovat vähäisiä. Onnettomuustilanteessa, jossa työkoneiden öljyä tai polttoainetta pääsee maaperään, voi olla vaikutuksia kasvillisuuteen. Toiminnan jälkeiset vaikutukset ovat palautuvia siten, että rakentamispaikat kasvavat pikkuhiljaa umpeen, palautuen silloiselle maaperälle tyypilliseksi kasvillisuudeksi. Tämä riippuu käytetyn täyttömaan maalajista ja siitä, ennallistetaanko tai maisemoidaanko alueita. Hankkeen vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvat voimaloiden rakentamisalueille ja huoltoteille sekä näiden välittömään lähiympäristöön. Rakentamisalueiden ulkopuolelle ulottuvat vaikutukset ovat lähinnä metsäalueiden pirstoontumien ja reunavaikutuksen lisääntyminen Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Suunnittelualueen kasvillisuus ja luontotyypit on selvitetty kesällä 2014 (Ahlman & Tuominen 2014). Kasvillisuusselvityksestä on laadittu erillisraportti, joka on tämän selostuksen liitteenä 10. Lisäksi tarkasteltiin ilmakuvia, metsäkeskuksen paikkatietoaineistoa sekä uhanalisten kasvilajien aiempia havaintoja. Maastokäynnit suunniteltiin etukäteen siten, että ne kohdistettiin karttatarkastelun perusteella erityisesti tärkeille alueille sekä suunnitelman mukaisille rakentamisalueille. Tavoitteena oli tunnistaa alueen arvokkaat luontotyypit, mahdolliset uhanalaisten lajien esiintymät sekä monimuotoisuuden kannalta merkittävimmät kohteet sekä kartoittaa kaikki suunnitellut rakentamisalueet. Arviointi hankkeen vaikutuksista kasvillisuuteen pohjautuvat näihin taustatietoihin sekä suunnitelman mukaisiin rakentamisalueisiin Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Kasvillisuuden ja luontotyyppien herkkyyttä on arvioitu hankealueen luonnonarvojen perusteella. Herkimpiä kohteita muutoksille ovat pitkään häiriöttä kehittyneet elinympäristöt tai tuhansien vuosien kuluessa syntyneet luontokohteet. Esimerkiksi vanhat luonnonmetsät, märät avosuot, purot ja lähteet sekä niiden vaatelias eliölajisto ovat erityisen herkkiä muutoksille. Vastaavasti vähemmän herkät, nopeasti palautuvat elinympäristöt ovat esimerkiksi voimakkaasti käsiteltyjä metsiä ja ojitettuja soita, joissa elävä lajisto on sopeutunut muuttuviin olosuhteisiin. Vaikutuksen suuruutta kasvattaa se, kuinka paljon metsä- ja suopinta-alasta jää rakentamisen alle. Suurin merkitys luonnon monimuotoisuuden säilymiselle on kuitenkin uhanalaisten luontotyyppien, luonnontilaisten lähteiden, purojen ja norojen sekä muiden pienvesistöjen, uhanalaisten ja direktiivilajien elinympäristöjen sekä metsälakikohteiden säilymisellä. Tavallisesti nämä kohteet ovat pienialaisia ja erillään toisistaan, mikä vaikeuttaa näistä elinympäristöistä riippuvaisia lajeja siirtymästä uusille alueille. Vaikutuksen suuruutta vastaavasti pienentävät hankealueella esiintyvät talousmetsiköt ja muut käsitellyt elinympäristöt, joiden lajisto on alueelle yleistä. 63

72 Taulukko Kasvillisuuden ja luontotyyppien herkkyys Vähäinen Kohtalainen Suuri Vaikutusalueella ei esiinny luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä, uhanalaisia luontotyyppejä, metsälakikohteita eikä uhanalaisten kasvilajien tai direktiivilajien esiintymiä. Vaikutusalueen metsiköt ovat hakkuin ja ojituksin käsiteltyjä talousmetsiä. Vaikutusalueella on metsälakikohteita ja/tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä tai alueellisesti uhanalaisia lajeja, mutta ei uhanalaisten luontotyyppien tai kasvilajien eikä direktiivilajien esiintymiä. Vaikutusalueen metsät ja suot ovat suurelta osin luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. Vaikutusalueella on luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä, uhanalaisia luontotyyppejä tai kasvilajeja ja/tai direktiivilajien esiintymiä. Vaikutusalueen metsät ja suot ovat luonnontilaisia. Taulukko Kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvien vaikutusten suuruuden määrittäminen Vähäinen Keskisuuri Suuri Pysyvät kasvillisuus- ja luontotyyppivaikutukset ovat pienialaisia ja paikallisia. Vaikutukset kohdistuvat yleiseen lajistoon. Pysyvät kasvillisuus- ja luontotyyppivaikutukset kohdistuvat myös ympäröiville alueille. Vaikutukset kohdistuvat metsälakikohteisiin ja/tai silmälläpidettäviin ja elinvoimaisiin lajeihin ja luontotyyppeihin. Valtaosa muutoksista on palautuvia pitkällä aikavälillä. Hankkeen vaatima kokonaispintaala on suuri ja rakentamisalueet laajoja. Hanke sijoittuu laajoille yhtenäisille metsäalueille. Hanke hävittää uhanalaisten lajien ja/tai luontotyyppien esiintymiä tai direktiivilajien kasvupaikkoja. Hanke vaikuttaa lajin suojelutason säilymiseen suotuisana. Vähäinen Keskisuuri Suuri Nykytila Yleiskuvaus Lammin suunnittelualue on maastonmuodoiltaan loivasti kumpareita ja maaperältään monin paikoin louhikkoista. Puustoa luonnehtii havupuuvaltainen talousmetsä, jossa osa puustosta on varttunutta ja osa eri-ikäistä hakkuuaukeille muodostunutta taimikkoa. Myös ojitettuja rämeitä ja pieniä luonnontilaisia soita esiintyy alueella. Voimalinjojen luontotyypit vastaavat pitkälti suunnittelualueetta. Eteläisen vaihtoehdon A alueella kulkee jokia ja teitä sekä sijaitsee peltoja ja rakentamisalueita linjauksen läheisyydessä, mikä lisää pirstaleisuutta ja reunavaikutusta. Linjaus kulkee kahden joen, Lampinjoen ja Kritiskerinjoen yli. Pohjoisemman vaihtoehdon B laajoilla yhtenäisillä metsäalueilla oli havaittavissa runsaasti tuoreen ja lehtomaisen kankaan kuusikoita. Arvokkaat luontokohteet Alueelta havaittiin yhteensä 46 arvokasta luontokohdetta. Näistä yksi edustaa luonnonsuojelulain 29 mukaista luontotyyppiä tervaleppäkorvet, lisäksi havaittiin 25 metsälain 10 mukaista metsäluonnon erityisen tärkeää elinympäristöä sekä kolme vaarantunutta (VU, Raunio ym. 2008) luontotyyppiä edustavaa kohdetta. Loput 17 kohdetta eivät ole millään tavalla luokiteltuja, mutta edustavat pääasiassa luonnontilaisia pienialaisia avoimia tai puustoisia suotyyppejä. Eteläisen voimalinjavaihtoehdon A alueella havaittiin yksi vesilain 2 luvun 11 mukaista vesiluontotyyppiä edustava kohde, joka on kirkasvetinen, kivipohjainen kluuvi. Linjan pohjoispäässä, suunnittelualueella sijaitsevista vaihtoehtoisista haaroista haaralla b sijaitsee yksi luonnonsuojelulain mukainen kohde. Pohjoisen linjavaihtoehdon B alueella havaittiin viisi pienialaista metsälain mukaista luonnontilaista suota. 64

73 Kuva Suunnittelualueella ja voimalinjoilla havaitut arvokkaat luontokohteet Suunnittelualueen luontokohteista METSO-ohjelman periatteiden mukaisia kohteita ovat metsälain 10 mukaisiksi kohteiksi luokitellut puustoiset elinympäristöt, kuten lahopuustoiset ruohokorvet. Muilta osin suunnittelualueen metsät ovat tasaikäisiä, iältään verrattain nuoria, lajistoltaan tavanomaisia sekä suojelualueista eristyneitä, eikä niillä näin ollen esiinny METSO-ohjelman mukaisia luontoarvoja. Rakentamisalueet Tuulivoimaloiden rakentamisalueet sijaitsevat pääosin nuorehkoissa männiköissä kangasmaalla tai kallioalueiden laidalla. Arvokkaiden luontokohteiden osalta vaikutuksia kohdistuu suunnitelmavaihtoehdoista VE1 ja VE3 osalta luontoselvityksessä esitettyyn luonnontilaiseen korpeen (Liite 10, kuvio nro 34). Muilta rakentamisalueilta ei havaittu sellaisia erityisiä luontoarvoja, joita olisi syytä erityisesti huomioida arvioinnissa, vaan luonnonoloja vallitsee talousmetsävaikutteisuus ja yleisten metsäluontotyyppien lajisto. 65

74 Taulukko Vaikutusalueen kasvillisuuden ja luontotyyppien herkkyystaso. Kohtalainen Vaikutusalueen luontotyypit ovat suurimmalta osin yleisiä. Metsät on metsätaloustoimin käsiteltyjä ja suurimmat suoalueet ojitettuja. Suunnittelualueella sijaitsee yksi luonnonsuojelulain 29 mukainen luontotyyppi sekä kaksi uhanalaiseksi luokiteltua luontotyyppiä edustavaa kohdetta. Suunnittelualueella esiintyy metsälakikohteita sekä muita pienialaisia luonnontilaisia kohteita. Alueella ei esiinny uhanalaisia- ia direktiivilajeja Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Suunnitelluilla tuulivoimaloiden rakentamiseen osoitetuilla alueilla ei lähtöaineiston tai tehtyjen selvitysten perusteella sijaitse luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppejä, metsälain 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä tai vesilain 2 luvun 11 mukaisia kohteita. Enimmäkseen vaikutukset kohdistuvat nuoreen tai keski-ikäiseen tuoreeseen ja kuivahkoon talousmetsänä hoidettuun mäntykankaaseen. Näiden rakentamispaikkojen luontotyypit eivät ole määrällisesti tai laadullisesti uhanalaisiksi luokiteltuja luonnontilaisia metsiä (Raunio ym. 2008). Erot luonnontilaisiin metsiin verrattuna näkyvät muun muassa puuston kerroksellisuudessa, puulajijakaumassa, ikärakenteessa sekä lahopuun määrässä. Tuulivoimapuiston rakentamisen myötä osa hankealueesta muuttuu rakennetuksi ympäristöksi, vaikkakin varsinainen rakennuspinta-ala on vain joitakin prosentteja koko suunnittelualueen pinta-alasta. Metsäautoteiden määrä lisääntyy ja levennetyt tielinjaukset lisäävät elinympäristöjen pirstoutumista ja reunavaikutuksen suuruutta, vaikka uuden rakennettavan tien määrä onkin huomattavan pieni ja alueella sijaitsee jo nyt kattava metsäautotieverkosto. Vaihtoehdossa 1 (VE1) suunnitellut rakentamisalueet sijoittuvat pääasiassa tuoreen kankaan nuorehkoon tai tasaikäiseen männikköön. Arvokkaista luontoalueista vaikutuksia muodostuu voimalan A9 seurauksena pienialaiselle korpikuviolle, joka ei edusta uhanalaista luontotyyppiä, metsälain tai luonnonsuojelulain mukaista elinympäristöä, vaan on suositeltu säilytettäväksi, koska se on luonnontilainen. Lisäksi voimalalle A19 johtava tie kulkee metsälain 10 mukaisen arvokkaan elinympäristön reuna-alueella. Suunniteltu tuulivoimala vähentävää kuvion pinta-alaa sekä vaikuttaa sen luonnontilaan ja vesitalouteen heikentäen luontoarvoja voimakkaasti. Vaihtoehdossa 2 (VE2) suunnitelluilla rakentamisalueilla ei sijaitse arvokkaita luontokohteita. Pääosa rakentamisalueiden vaikutuksista kohdistuu tuoreen kankaan tasaikäiseen männikköön. Muita rakentamisalueilla sijaitsevia luontotyyppejä on kuivahkot ja kuivat kankaan sekä lehtomaiset kankaat. Puusto on pääosin joko taimikkoa tai keski-ikäistä metsää. Vaikutukset kohdistuvat varttuneeseen mäntymetsään ainoastaan voimalan B12 osalta. Vaihtoehdossa 3 (VE3) suunnitelluista rakentamisalueista voimalan C4 rakentamisalue sijaitsee arvokkaan luontokohteen läheisyydessä ja voi näin ollen vähäisesti vaikuttaa luonnontilaisen korven luontotyypin pinta-alaan tai vesitalouteen. Kyseinen korpikuvio ei edusta uhanalaista luontotyyppiä, metsälain tai luonnonsuojelulain mukaista elinympäristöä. Pääasiassa suunnitteluvaihtoehdon vaikutukset kohdistuvat tuoreen kankaan tasaikäiseen männikköön. Varttuneeseen metsään vaikutukset kohdistuvat voimalan C9 ja C11 osalta ja taimikkoon tai uudistusalaan C1, C10 ja C12 osalta. Vaihtoehdossa 4 (VE4) suunnitellut rakentamisalueet sijoittuvat pääasiassa tuoreen kankaan keski-ikäiseen männikköön. Voimaloiden D8 ja D9 osalta vaikutukset kohdistuvat varttuneeseen havumetsään ja voimaloiden D6 ja D7 osalta nuoreen havumetsään. Vaikutuksia ei kohdistu arvokkaille luontoalueille. Merkittäviä kumuloituvia vaikutuksia ei arvioida muodostuvan. Useamman voimalan rakentaminen vaatii suurempaa pinta-alaa. Suunnittelualue on kuitenkin jo valmiiksi voimakkaan ihmistoiminnan vaikutuksen alaisena, ja sen takia sitä voidaankin pitää suotuisana sijoituspaikkana voimaloille verrattuna siihen, että sama määrä voimaloita sijoitettaisiin jonnekin luonnontilaisemmalle tai yhtenäisemmälle laajalle metsäalueelle. 66

75 Tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan toiminnan aikaisia vaikutuksia kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin. Tuulivoimapuisto ei toiminnan aikana normaalitilanteessa aiheuta päästöjä, jotka vaikuttaisivat rakentamisalueita ympäröivään kasvillisuuteen. Toiminnan päättymisen jälkeen vaikutukset kasvillisuuteen ovat osittain palautuvia riippuen alueen ennallistamisesta. Jos voimalat puretaan ja rakentamisalueet maisemoidaan alkuperäisten maaperäolosuhteiden mukaisesti, kasvillisuus voi palautua alkuperäisen kaltaiseksi ympäröivän kasvillisuuden levittäytyessä takaisin rakentamisalueille. Jos alueet jätetään toiminnan päättymisen jälkeen kehittymään ilman ennallistamista, keittyy paikalle pitkän ajan kuluessa kasvillisuutta luontaisestikin. Vaikkei tämä vastaisi alkuperäistä kasvillisuutta, se kuitenkin vähentää pirstaleisuutta sekä reunavaikutteisia alueita, mikä parantaa rakentamattomien alueiden luonnontilaa. Vaihtoehdossa 1 toiminnan aikaiset vaikutukset kohdistuvat rakentamisalueille ja niiden välittömään lähiympäristöön. Rakentaminen voi sijoittua yhden metsälakikohteen reunaalueille ja vähentää kohteen pinta-alaa. Reunavaikutuksen määrä suunnittelualueella lisääntyy huoltoteiden ja voimaloiden rakentamisalueiden seurauksena. Pirstoutumisen lisääntyminen on vähäistä. Tämän seurauksena vaikutuksen suuruus on keskisuuri. Vaihtoehdoissa 2-4 toiminnan aikaiset vaikutukset kohdistuvat rakentamisalueille ja niiden välittömään lähiympäristöön. Rakentamisalueilla ei sijaitse lakien mukaisia luontoarvoja tai uhanalaisia luontotyyppejä tai -lajistoa. Reunavaikutuksen määrä lisääntyy huoltoteiden ja voimaloiden rakentamisalueiden seurauksena. Pirstoutumisen lisääntyminen on vähäistä. Tämän seurauksena vaikutuksen suuruus on vähäinen. Voimalinjan vaihtoehdossa A b vaikutukset kohdistuvat yhteen luonnonsuojelulain mukaiseen tervaleppäkorpeen. Vesilain mukaiseen kluuviin ei kohdistu vaikutuksia, jos tukipylväiden rakentamisesta ei osoiteta sen välittömään lähiympäristöön. Vaihtoehdon muodostamat vaikutukset ovat. Vaihtoehdossa B vaikutukset kohdistuvat viiteen pienialaiseen metsälain mukaiseen kohteeseen. Voimalinjavaihtoehtojen vaikutukset ovat keskisuuria Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE0 Jos tuulivoimaloita ei rakenneta, alueen luonto jatkaa nykyistä sukkessiokehitystä, ellei siihen kohdistu muita ihmistoiminnan vaikutuksia, mikä kuitenkin on todennäköistä. Alueen tiheä tieverkko antaa hyvät edellytykset tehokkaalle metsätaloudelle, mikä todennäköisesti tulisi jatkumaan alueella intensiivisenä Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys VE1 toiminnan aikaiset vaikutukset kohdistuvat rakentamisalueille ja niiden välittömään lähiympäristöön. Rakentaminen voi sijoittua yhden metsälakikohteen reuna-alueille ja vähentää kohteen pinta-alaa. Reunavaikutuksen määrä suunnittelualueella lisääntyy huoltoteiden ja voimaloiden rakentamisalueiden seurauksena. Pirstoutumisen lisääntyminen on vähäistä. VE 1 vaikutukset luonnonympäristöön ovat kohtalaisia. VE2, 3 ja 4 toiminnan aikaiset vaikutukset kohdistuvat rakentamisalueille ja niiden välittömään lähiympäristöön. Rakentamisalueilla ei sijaitse lakien mukaisia luontoarvoja tai uhanalaisia luontotyyppejä tai -lajistoa. Reunavaikutuksen määrä lisääntyy huoltoteiden ja voimaloiden rakentamisalueiden seurauksena. Pirstoutumisen lisääntyminen on vähäistä. Vaikutukset näillä vaihtoehdoilla jäävät merkittävyydeltään vähäisiksi. 67

76 Taulukko Kasvillisuus- ja luontotyyppivaikutusten merkittävyys Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Suuri VE1, VE Ab ja B VE2-4, VE Aa VE0 Vähäinen Kohtalainen Suuri Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Ei vaikutusta Kohtalainen Suuri Suuri Vaikutusten lieventäminen Vaikutuksia voidaan lieventää välttämällä rakentamista kasvillisuuden kannalta huomionarvoisille alueille sekä vesistöjen läheisyyteen. Toiminnan jälkeisiä vaikutuksia voidaan lieventää ennallistamalla tai maisemoimalla rakennetut alueet. Mikäli alueet ennallistetaan vastaamaan luonnontilaisia maaperäolosuhteita, muun muassa käyttämällä alkuperäistä alueelta poistettua maata tai vastaavaa maalajia, tämä mahdollistaa alueelle tyypillisen kasvillisuuden palautumisen Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Arvioinnin lähtötiedot perustuvat olemassa olevaan tietoihin ja tehtyihin selvityksiin, eikä vaikutusten arviointiin tältä osin liity merkittäviä epävarmuustekijöitä. Alueen luontoarvot tunnetaan hyvin, eikä tuulivoimarakentamisella oleteta olevan ennalta tunnistamattomia vaikutuksia alueen kasvillisuuteen Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit ja uhanalaiset lajit Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Luontodirektiivin liitteen IV selkärankaisista alueella on tarkasteltu liito-oravia sekä lepakoita ja viitasammakoita. Nämä lajit on valittu tarkastelukohteeksi, koska tuulivoimarakentamisella voi olla näiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin kohdistuvia vaikutuksia. Luonnonsuojelulain 49 :n mukaisesti luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Lisäksi lepakoille tärkeät ruokailualueet on pyrittävä säästämään maankäytön suunnittelussa (EUROBATS lepakoidensuojelusopimus, ratifioitu 1999). Lepakot Suomessa elävien lepakoiden suurimpina uhkina on pidetty maa- ja metsätalouden tehostumista ja sitä kautta näiden elinympäristöjen monimuotoisuuden heikentymistä. Lepakoiden ravinnonhankinta on heikentynyt hyönteismäärien vähetessä ja sopivien päiväpiilojen sekä lisääntymispaikkojen löytyminen luonnosta on vaikeutunut. Kaikki Suomessa tavattavat 13 lepakkolajia on rauhoitettu luonnonsuojelulain 38 nojalla. Tuulivoimapuistojen lepakoihin kohdistuvista vaikutuksista on tehty Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa kattavia tutkimuksia, mutta Suomessa aihealue on vielä varsin uusi. Tuulivoimaloiden vaikutusten on todettu esiintyvän etenkin aikuisten lisääntyneenä törmäyskuolleisuutena kun taas elinympäristömuutoksista ja häirinnästä aiheutuvat vaikutukset jäävät nykytiedon mukaan varsin pieniksi. Suorien törmäysten lisäksi lepakoilla kuolleisuutta lisäävät pyörivien lapojen aiheuttamat ilmanpaineen muutokset. Erityisesti nopea ilmanpaineen lasku saattaa johtaa lepakon välittömään kuolemiseen, kun niiden keuhkoihin muodostuvat ilmakuplat aiheuttavat verisuonivaurioita ja sisäistä verenvuotoa (nk. barotrauma). Lepakkokuolleisuuden jakautumista suorien törmäysten ja ilmanpaine-eroista johtuviin kuolemiin ei vielä tunneta tarkasti, mutta Kanadassa tehdyssä tutkimuksessa havait- 68

77 tiin, että tuulivoimaloihin kuolleista lepakoista 90 % todettiin kärsivän sisäisestä verenvuodosta ja vain noin puolella todettiin fyysisiä vammoja, jotka olisivat voineet johtua suorasta törmäyksestä. Lepakoiden törmäysriski kasvaa muutto-, saalistus- ja siirtymälentojen aikana, mutta törmäyskuolleisuus vaihtelee tuulivoimaloiden sijainnin ja niiden teknisten ominaisuuksien mukaan. Tämä lisää hankekohtaisen suunnittelun tärkeyttä lepakoihin kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. Tuulivoimaloiden aiheuttama suurin lepakkokuolleisuus ajoittuu loppukesään ja syksyyn, jolloin nuoret lepakot ovat itsenäistyneet ja lepakot alkavat siirtyä talvehtimisalueilleen. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tehdyissä tutkimuksissa onkin havaittu, että juuri muuttavat lepakkolajit ovat alttiimpia törmäysriskille. Syiksi tähän on ehdotettu kaikuluotauksen vähäisempää käyttöä muuttomatkan aikana verrattuna tavalliseen saalistuslentoon sekä tuulivoimarakenteiden houkuttelevuutta mahdollisina lepopaikkoina. Lisäksi lepakot pysähtyvät muuttomatkoillaan saalistamaan, mikä voi aiheuttaa alueen lepakoiden yksilömäärän nousun ja siten lisätä törmäysriskiä tuulivoimaloihin. Suunnittelualueella elävien lepakoiden vaikutuksen laajuus on paikkakohtaista tai hyvin alueellisesti rajautunutta, kun hankealueen rakentamistoimet kohdistuvat esimerkiksi lepakoiden päiväpiiloihin, siirtymäreitteihin, lisääntymispaikkoihin tai ruokailualueisiin. Muuttavien lepakoiden osalta vaikutusalue voi laajentua hankealueen rajoja laajemmaksi, kun pohjoisessa elävät yksilöt lentävät muuttomatkallaan tuulivoimapuiston halki talvehtimisalueilleen. Liito-orava Tuulivoimapuistojen liito-oraviin kohdistuvista vaikutuksista ei ole kattavaa tutkimustietoa, mutta pääsääntöisesti voidaan vaikutusten arvioida olevan samankaltaisia kuin muissakin suunnittelukohteissa, joissa luonnonympäristö muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Tuulivoimaloiden, huoltoteiden, sähköasemien ja voimalinjojen rakentaminen saattaa aiheuttaa liito-oraville soveltuvien metsiköiden häviämisen tai muuttumisen epäsoveliaiksi elinympäristöiksi. Metsiköiden pirstoutuminen voi aiheuttaa elinympäristön hajoamista pienemmiksi alueiksi sekä hävittää turvalliset kulkuyhteydet alueelta toiselle. Elinympäristöjen muuttumisen myötä liito-oravien selviytymismahdollisuudet alueella saattavat heikentyä ja kulku uusille alueille estyä. Vaikutukset ovat pääasiassa paikallisia ja kohdistuvat liito-oraviin silloin kun rakentamistoimet sijoittuvat niiden elinympäristöihin. Laajempia vaikutuksia voi syntyä kun merkittävä siirtymäreitti häviää rakentamistoimien yhteydessä ja estää kulun alueelta pois Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Lepakot Lepakoiden esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin vuonna 2013 kahden yön maastokäyntikerralla (Ramboll Finland Oy 2013) sekä vuonna 2014 (Hagner-Wahlsten & Karlsson 2014) kolmella maastokäyntikerralla, yhteensä yhdeksän yön ajan. Kartoitus suunniteltiin kartta-aineiston ja päiväaikaan toteutettujen maastokäyntien perusteella, kohdistaen käynnit lepakoiden kannalta potentiaalisimmille alueille. Kartoitusreitti seurasi mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia polkuja, mikä helpottaa reitin toistettavuutta eri kartoituskerroilla ja vähentää korkean kasvillisuuden seassa kävelemisestä aiheutuvaa, ultraääni-ilmaisimen toimintaa häiritsevää taustamelua. Lisäksi kartoitusöinä toteutettiin passiiviseurantaa passiivikartoitusdetektorein (AnaBat SD1) mahdollisilla potentiaalisilla lepakoiden ruokailualueilla ja siirtymäreiteillä. Vuonna 2014 lepakoiden muuttoa seurattiin passiivisella kartoituksella (Hagner-Wahlsten & Karlsson 2014), jossa maastoon jätetään seitsemän detektoria (Anabat SD1) äänittämään lepakoiden ääniä. Passiivisessa kartoituksessa maastoon jätettiin lepakoiden muuton kannalta potentiaalisiin paikkoihin sekä vertailupisteisiin lepakkodetektoreita äänittämään lepakoiden tuottamia ultraääniä. Laitteet olivat maastossa

78 Liito-orava Hankkeen liito-oravaselvitykset on laadittu suunnittelualueelle (Ahlman 2014c) ja voimalinjojen alueelle (Ramboll 2014 a ja b). Aikaisemmat liito-oravahavainnot on selvitetty Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit tietojärjestelmästä (rekisteripoiminta ). Suunnittelualueen liito-oravaselvitysraportti on selostuksen liitteenä 5. Eteläisen voimajohtovaihtoehdon (VE A) luontoselvitysraportti on liitteenä 12 ja pohjoisen (VE B) liitteenä 13. Viitasammakko Alueella on tehty viitasammakkoselvitys (Ahlman 2014 b), jossa suunnittelualueella sijaitsevia viitasammakoille soveltuvia lisääntymisalueita inventoitiin aamun ja aamupäivän aikana havainnoiden lajille tyypillisiä soidinääniä. Kartoitus kohdistettiin suunnittelualueella sijaitseviin vesistöihin, ojiin ja suoalueille. Suunnittelualueen viitasammakkoselvitysraportti on selostuksen liitteenä Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Herkimpiä tuulivoimahankkeen toteuttamisen osalta ovat vaikutusalueella sijaitsevat lepakoiden, liito-oravien ja viitasammakoiden asuttamat tai lajeille potentiaaliset elinympäristöt. Herkimpiä kohteita ovat näiden lajien asuttamat elinympäristöt ja herkkyys vähenee mitä epäsoveliaampi elinympäristö on ko. lajille tai jos elinympäristö on tyhjä (erityisesti liito-oravat). Vaikutuksen suuruus määräytyy kuinka laajoja alueita näiden lajienkäyttämistä alueista häviää rakentamistoimien yhteydessä. Taulukko Tarkastelukohteeksi valittujen luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien herkkyyden määrittäminen. Vähäinen Vaikutusalueella ei esiinny lajienlisääntymis- ja levähdyspaikkoja eikä ruokailualueita. Alueella ei myöskään ole siirtymäreittejä tai kulkuyhteyksiä. Kohtalainen Vaikutusalue on lajien elinympäristöä, mutta ei täytä lajien lisääntymis- ja levähdyspaikan kriteerejä. Alueella on potentiaalisia elinympäristöjä. Suuri Vaikutusalueella sijaitsee lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä siirtymäreittejä tai kulkuyhteyksiä. Taulukko Tarkastelukohteiksi valittujen luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin kohdistuvien vaikutusten suuruuden määrittäminen. Vähäinen Kohtalainen Suuri Hanke ei hävitä tai heikennä lisääntymis- tai levähdyspaikkaa, eikä siirtymä- ja kulkumahdollisuuksia elinalueelta toiselle. Hanke heikentää lajin potentiaalisia elinympäristöjä tai pirstoo reviirin osia. Muutokset ovat pitkällä aikavälillä palautuvia. Muutokset eivät ole lajin lisääntymisen ja levähtämisen kannalta olennaisia. Hanke hävittää tai heikentää lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkaa, tai siirtymä- tai kulkuyhteyksiä elinalueelta toiselle. Vähäinen Kohtalainen Suuri Nykytila Lepakot Aktiivisessa kartoituksessa tehtiin yhteensä 29 havaintoa lepakoista, joista suurin osa heinäkuussa. Vaihtuvassa passiiviseurannassa tehtiin 82 havaintoa lepakoista. Suurin osa havainnoista koskee pohjanlepakoita, mutta myös jonkin verran viiksi-/isoviiksisiippoja havaittiin. Alueelta määritettiin kaksi II-luokan lepakkoaluetta ja yksi III-luokan lepakkoalue, jotka kaikki sijaitsevat olemassa olevilla metsäautoteillä. Suunnittelualueen luonnonympäristö on lepakoiden kannalta enimmäkseen vähempiarvoista. 70

79 Pysyvän passiiviseurannan yhteydessä tehtiin runsaasti havaintoja pohjanlepakoista ja siipoista, joiden lisäksi myös pikkulepakkohavaintoja saatiin elo-syyskuulta. Kyseiseen vuodenaikaan kaikkien pikkulepakkohavaintojen on katsottu olevan muuttoon liittyviä. Selvitysalueen läpi ei kulje merkittävää lepakoiden muuttoreittiä. Kuva Lepakkoalueet ja lepakoiden siirtymäreitit suunnittelualueella (kuva: Hagner- Wahlsten & Karlsson 2014) Liito-orava Suunnittelualueelta määritettiin kaksi liito-oravan asuttua reviiriä sekä yksi lajille soveltuva elinympäristö. Pohjoisempi reviiri ja soveltuva elinympäristö ovat kytköksissä toisiinsa mahdollisten määritettyjen kulkuyhteyksien välityksellä. Eteläosassa sijaitseva reviiri on eristynyt, eikä siltä ole määritetty erityistä kulkuyhteyttä. Muilta osin suunnittelualueen metsänuudistusalat, nuoret ja tasa-ikäiset mäntymetsät ovat liito-oravan kannalta soveltumattomia elinympäristöjä. Eteläisen voimalinjavaihtoehdon A alueelta havaittiin linjan pohjoisosan haaravaihtoehdon a alueelta yksi liito-oravalle soveltuva elinympäristö. Haaravaihtoehdolla b sijaitsee yksi suunnittelualueelta määritellyistä liito-oravan elinympäristöistä. Pohjoisen voimalinjavaihtoehdon B alueelta havaittiin ainakin neljä liito-oravan elinympäristöä. Lisäksi linjan suunnittelualueella sijaitseva alkupää kulkee liito-oravareviirin sekä potentiaaliseen reviirin poikki. 71

80 Kuva Suunnittelualueen ja voimalinjavaihtoehtojen liito-orava alueet Viitasammakko Viitasammakkoselvityksessä ei havaittu viitasammakoita tai niiden lisääntymisalueita. Suunnittelualue on pääosin metsäistä aluetta, eikä soveltuvia luonnollisia elinympäristöjä esiinny. Viitasammakko ei kelpuuta lisääntymisympäristöikseen pieniä lammikoita tai muita kausikosteikoita, vaan kutee muun muassa lampien ja järvien luhtaisilla rannoilla. Taulukko Vaikutusalueen luontodirektiivin liitteen IV lajien herkkyystaso. Kohtalainen Suunnitteluvaihtoehdon VE1 vaikutusalueella sijaitsee potentiaalinen liito-oravan elinympäristö. Voimalinjavaihtoehdon VE A alueella sijaitsee toisessa linjavaihtoehdossa (a) potentiaalinen elinympäristö ja toisessa (b) reviiri. VE B sijaitsee viisi liitooravan reviiriä. Suunnittelualueella ei sijaitse lepakoiden lisääntymisyhdyskuntia. Vaikutusalueella sijaitsee lepakoiden ruokailualueita ja siirtymäreittejä. Suunnittelualueella ei sijaitse viitasammakoiden lisääntymisalueita tai lajin havaittuja tai erityisen soveltuvia elinympäristöjä. 72

81 Tuulivoimapuiston vaikutukset luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin Lepakot Suunnittelualueella ei sijaitse lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, eivätkä suunnitellut tuulivoimaloiden rakentamisalueet sijoitu lepakoiden kannalta merkityksellisiin elinympäristöihin. Kaiken kaikkiaan lepakoiden määrä suunnittelualueella oli melko vähäinen. Suunnitellun tuulivoimapuiston vaikutukset kohdistuvat rakentamisalueille elinympäristöjen menetyksen muodossa. Suunniteltujen tuulivoimaloiden rakentamisalueilla ei sijaitse lepakoiden lisääntymis- ja levähdysalueita (I-luokan alue), saalistusalueita (II-luokan alue) tai siirtymäreittejä (III-luokan alue). Suunnittelualueella havaitut lepakoiden ruokailualueet ja siirtymäreitit sijaitsevat olemassa olevien tielinjausten alueilla. Teitä saatetaan leventää ja parantaa hankkeen yhteydessä, mikä ei vaikuta alueiden soveltuvuuteen lepakoille. Tuulivoimaloiden törmäyksille alttiimpia voidaan katsoa olevan pohjanlepakot, jotka saalistustottumuksiensa ja suuremman kokonsa vuoksi lentävät myös avoimilla alueilla ja korkeammalla kuin muut lajit saalistuslennossa. Pohjanlepakoiden saalistuskorkeus voi nousta lähelle voimaloiden toimintakorkeutta, jolloin niillä on korkeampi törmäysriski. Muut suunnittelualueella havaitut lajit saalistavat mieluiten metsänrajassa, niityillä, pihoilla, vesien päällä tai harvapuustoisissa metsiköissä matalalla, ja enimmillään noin 20 metrin korkeudessa puuston latvuskerroksen tasalla. Lepakoiden saalistusaktiivisuus on korkeimmillaan lämpiminä ja tyyninä öinä, jolloin tuulen nopeus on alle 5 m/s. Tällöin lepakoiden saalistamien lentävien hyönteisten määrä ilmassa on yleisesti korkeimmillaan. Lentoaktiivisuuteen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, kuten ilmanpaine, saderintamat, lämpötila, hyönteisten massakuoriutumiset ja vuodenaika, mikä aiheuttaa lentoaktiivisuuteen huomattavaa ajallista ja paikallista vaihtelua. Tuulivoimaloiden energiantuotanto on kuitenkin lepakoiden suosimina lämpiminä ja tyyninä öinä luonnostaan vähäistä, mikä osaltaan pienentää lepakoihin kohdistuvaa törmäysriskiä. Kokonaisuudessaan suunnittelualue ei ole lepakoiden kannalta erityisen huomattava alue eikä keskeinen muuttoreitti, myöskään rannikolla muuttoaikaan tavattavan pikkulepakon osalta. Suunnittelualueelle ei sijoitu suuria vesistöjä, tielinjoja, peltoja, harjuja, jokia tai muita selkeitä maastonmuotoja, jotka voisivat toimia lepakoiden muuttoreitteinä. Lepakoiden muutto alueella voi ennemminkin kulkea esimerkiksi hankealueen eteläpuoleista Pohjajokea pitkin. Erityisesti muuttavia pikkulepakoita tavataan muuttoaikaan kerääntyminä soveltuvilla ruokailualueilla, kuten kulttuuriympäristöissä ja vesistöjen rannoilla. Suunnittelualueella tällaisia kohteita ei sijaitse. Liito-orava Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi liito-oravalle soveltumatonta aluetta. Suunnitellun tuulivoimahankkeen voimaloiden tai tielinjojen rakentamisalueet eivät sijoitu havaituille liito-oravareviireille tai lajille soveltuviin elinympäristöihin muuten, kuin vaihtoehdon 1 osalta, joka vaikuttaa mahdolliseen liito-oravan elinympäristöön voimala A18 osalta sekä pieneltä osin pohjoisimpaan reviiriin (voimala A20). Tästä johtuen VE1 vaikutukset ovat kohtalaisia. Uusien tielinjauksien tarve on vähäinen, eivätkä ne sijaitse liito-oravan elinympäristöjen läheisyydessä tai välissä siten, että ne heikentäisivät kulkuyhteyksiä. Suunnittelualueen liito-oravan potentiaalisia elinalueita pienentävä tai pirstova vaikutus arvioidaan pieneksi. Vaihtoehtojen 2-4 muodostamat vaikutukset liito-oravalle ovat vähäisiä. Suunniteltu voimalinjavaihtoehto A vaikuttaa yhteen liito-oravan reviiriin tai yhteen pienialaiseen soveltuvaan elinympäristöön riippuen siitä, kumpi linjan pohjoisosan haaroista (a/b) toteutetaan. Vaihtoehdon A vaikutukset ovat kohtalaisia. Suunniteltu voimalinjavaihtoehto B vaikuttaa viiteen liito-oravan reviiriin ja pirstoo lajin elinympäristöjä suunnittelualueen pohjoispuolisilla, laajoilla yhtenäisillä metsäalueilla, minkä seurauksena vaikutukset muodostuvat suuriksi. 73

82 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE0 Mikäli hanketta ei toteuteta luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien tai uhanalaisten lajien elinympäristöt säilyvät nykyisellään. Elinympäristöjen säilymiseen vaikuttavat kuitenkin alueella suoritetut metsätaloustoimet, jotka voivat muuttaa elinympäristöjä väliaikaisesti ja hävittää lajeja alueelta Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys Voimalinjavaihtoehto B vaikuttaa useiden liito-oravan elinympäristöjen pinta-alaan ja voi pirstoa niitä. Vaikutukset ovat merkittävyydeltään suuria. Suunnitteluvaihtoehto VE1 vaikuttaa yhteen liito-oravalle potentiaaliseen elinympäristöön ja yhteen reviiriin pieneltä osin. Voimalinjavaihtoehto A vaikuttaa joko yhteen liito-oravan reviiriin (b) tai yhteen potentiaaliseen elinympäristöön (a) riippuen kumpi haaroista toteutuu. Vaihtoehtojen VE2, VE3 VE4 rakentamisalueet eivät vaikuta suoraan liito-oravareviireihin tai lajille soveltuviin elinympäristöihin. Hanke voi vaikuttaa vähäisissä määrin elinympäristöjen yhtenäisyyteen. Rakentamisalueilla ei ole negatiivista vaikutusta lepakoiden kannalta keskeisille alueille. Toiminnan aikaisia törmäysvaikutuksia voi kohdistua pienissä määrin suunnittelualueella yleisimmin tavattuun pohjanlepakkoon. Vaikutuksia viitasammakkoon ei kohdistu. Taulukko Liitteen IV lajeihin kohdistuvan vaikutuksen merkittävyys Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen VEB VE1, VEA VE2- VE4 VE0 Vähäinen Kohtalainen Suuri Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Ei vaikutusta Kohtalainen Suuri Suuri Vaikutusten lieventäminen Vaikutuksia teillä sijaitseville lepakoille tärkeille alueille lieventää rakennustöiden ajoittuminen päiväaikaan, kun taas lepakot ovat aktiivisia yöllä. Vaikutuksia voidaan lieventää rajoittamalla kesäisin yöaikaista valaistusta viiksisiipoille tärkeillä alueilla. Liito-oraviin kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan lähinnä rakentamisen aikana. Rakentamistoimien ajoittaminen liito-oravan lisääntymiskauden ulkopuolelle liito-oravien kannalta potentiaalisilla alueilla ja erityisesti liito-oravareviirin läheisyydessä voimalinjalla vähentää liito-oraviin kohdistuvia vaikutuksia. Vaikutukset voitaisiin välttää täysin, jos voimalinjaa siirrettäisiin siten, että se ei sijoittuisi reviirille Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Tuulivoimaloiden lepakoihin kohdistuvista vaikutuksista on Suomen olosuhteissa saatavilla vielä varsin vähän tietoa ja vasta hiljattain aiheeseen liittyviä tutkimuksia on käynnistetty myös Suomessa. Lepakkotutkimusten erityispiirteenä voidaan myös pitää lepakoiden havainnoimisen vaikeutta sekä saatujen havaintojen tulkitsemista. Lepakoiden yleisekologia on kuitenkin hyvin tunnettu. Suomen harvinaisempien lepakkolajien levinneisyyden sekä lepakoiden muuttokäyttäytymisen tuntemus on kuitenkin maassamme puutteellista. 74

83 Lisäksi selvitykset antavat aina vain yhden vuoden kuvan lajiston esiintymisestä alueella. Vuosien väliset erot etenkin lepakoiden osalta voivat olla merkittävät ja esimerkiksi sää saattaa vaikuttaa ratkaisevasti sekä lepakoiden käyttäytymiseen että kertyvään havaintomäärään. Useamman vuoden tarkkailutulos antaisi paremman kuvan erityisesti muuttavien lepakoiden käyttäytymisestä alueella. Suunnittelualueen liito-oravaselvitys perustuu aiempiin rekisterihavaintoihin sekä maastokäynteihin. Maastokäynnit on toteutettu kasvillisuusselvityksen yhteydessä, jossa kuvioitiin koko suunnittelualue. Selvitystä voidaan näin ollen pitää erittäin kattavana käsityksenä suunnittelualueella sijaitsevista lajin soveltuvista elinympäristöistä. Sama koskee myös voimalinjoja, joiden elinympäristöt on selvitetty koko linjausten alueelta maastokäynnein Muu eläimistö Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Muun eläimistön osalta tarkastelu on ulotettu hirvieläimiin, huomionarvoisiin nisäkkäisiin, sekä suurpetoihin. Nämä ryhmät on valittu tarkastelukohteiksi, koska tuulivoimahankkeella voi olla erityisesti sen rakentamisvaiheen luonteen vuoksi vaikutuksia edellä mainittuihin lajeihin. Karhu, ilves ja susi on mainittu luontodirektiivin liitteissä II ja IV, mutta Suomella on varauma liitteestä II poikkeamisesta lajien osalta. Se tarkoittaa, ettei kyseisille lajeille tarvitse perustaa erityistoimien suojelualueita (Natura alueet). Hirvieläinten kannalta tuulipuistojen merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat pääasiassa hankkeen rakentamisvaiheessa, jolloin ihmistoiminnan määrä on hankealueella suurimmillaan. Rakentamisen aikainen häirinnän seurauksena on todennäköistä, että osa lähimpänä voimakkaimman rakentamisen alueella ruokailevista tai lisääntyvistä hirvieläimistä tulee siirtymään rauhallisemmille alueille (Veiberg & Pedersen 2010). Vaikutukset voidaan kuitenkin arvioida pääosin väliaikaisiksi eläinten palatessa vanhoille ruokailu- ja elinalueilleen rakentamisen aiheuttaman häirinnän vähentyessä (Colman ym. 2008). Hirvieläinten käyttäytymisestä tuulivoimaloiden läheisyydessä tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että voimaloiden suorat, käytönaikaiset vaikutukset, esim. melu ja visuaaliset häiriötekijät, ovat kokonaisuudessaan suhteellisen pieniä. Sama koskee pienriistaa (Menzel & Pohlmeyer 1999). Hirvieläinten on todettu välttävän erityisesti jalan liikkuvia ihmisiä (Andersen ym. 1996), jolloin tuulivoima-alueen tieverkon parantamisella voi olla vaikutuksia virkistyskäytön lisääntyessä. Merkittävimmät tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset hirvieläimiin muodostuvat tärkeimpien ruokailu- ja lisääntymisalueisiin kohdistuvista vaikutuksista. Synnyttämään valmistautuvat naaraat hakeutuvat myöhään keväällä tai alkukesällä tiheämpiin metsiköihin ja soiden reunoihin suuremman ravintomäärän ja kasvillisuuden tarjoaman suojan perässä. Talvella hirvieläimet viihtyvät metsänuudistusaloilla ja nuorissa männiköissä, joissa niille on tarjolla ravintoa. Purkamisvaiheessa vaikutusten hirvieläimiin voidaan arvioida olevan samankaltaisia kuin rakentamisvaiheessakin, kun liikenne ja muu ihmistoiminta alueella lisääntyy voimalakomponenttien purkamisessa ja pois kuljetuksessa. Pienriistaan sekä muihin pieniin nisäkkäisiin kohdistuvat vaikutukset tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa arvioidaan olevan samankaltaisia kuin hirvieläimiinkin kohdistuvat vaikutukset. Suurpetoihin kohdistuvien vaikutusten voidaan arvioida olevan pääasiassa samankaltaisia kuin hirvieläimiinkin kohdistuvien vaikutusten. Muun muassa susien osalta on niiden havaittu palautuvan alueelle rakentamisen jälkeen (Alvares ym. 2011). Toisaalta myös suurpedot voivat käyttää vähän liikennöityjä syrjäisiä metsäautoteitä siirtymäreitteinään, lukuun ottamatta ahmaa, jonka on puolestaan todettu välttävän alueita, joilla on teitä (May ym. 2006). Mikäli hirvieläimet käyttävät suunnittelualuetta, se vaikuttanee positiivisesti myös petojen esiintymiseen alueella, jonne ne saattavat siirtyä saaliiden perässä Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Hankealueen muuta eläimistöä havainnoitiin maastokäyntien yhteydessä, ja tiedot perustuvat jätöshavaintoihin sekä näköhavaintoihin vuonna 2013 tehdyillä maastokäynneillä. Lisäksi jälkiä havainnoitiin keväällä 2014 pesimälinnustoselvityksen yhteydessä (Ahlman 2014b). Tuulivoimapuiston vaikutuksia muuhun eläimistöön, erityisesti riistaeläimiin, arvioitiin olemassa olevan tiedon sekä maastokäynneillä tehtyjen havaintojen perusteella. 75

84 Uhanalaiset lajit Uhanalaisten eliölajien tilanne on tarkastettu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Eliölajit-tietojärjestelmästä (rekisteripoiminta ) Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutusten suuruuden määrittäminen Hankealueella elävien muiden eläinlajien, pääasiassa riistalajien, herkkyyttä on arvioitu lajien esiintymisen ja näille lajeille soveltuvien elinympäristöjen perusteella. Herkimpiä kohteita ovat lisääntymisalueet ja pienimmillään herkkyys on alueilla, jotka eivät tarjoa suojaa tai ravintoa. Vaikutuksen suuruus määräytyy siitä, kuinka laajoja alueita eläinlajien käyttämistä alueista jää rakentamistoimien alle ja kuinka paljon rakentamistoimien seurauksena syntyy uusia soveliaita elinympäristöjä. Taulukko Muun eläimistön herkkyyden määrittäminen. Vähäinen Vaikutusalueella tavattava eläimistö on eliömaantieteelliselle alueelle tyypillistä ja yleistä lajistoa. Kohtalainen Vaikutusalueella tavattava eläimistö on eliömaantieteelliselle alueelle tyypillistä ja yleistä lajistoa. Lajistolle on tyypillistä paikkauskollisuus. Suuri Vaikutusalueen eläimistössä on lajeja, jotka elävät levinneisyysalueensa reunalla tai joilla on tiukat elinympäristövaatimukset. Alueella esiintyy harvinaisia, harvalukuisia tai uhanalaisia lajeja. Taulukko Muuhun eläimistöön kohdistuvien vaikutusten suuruuden määrittäminen. Vähäinen Kohtalainen Suuri Hankkeen vaikutukset kohdistuvat pienille alueille ja yleiseen lajistoon, joka pystyy siirtymään uusille elinalueille. Hankkeen vaikutukset kohdistuvat keskisuurille alueille. Suunnittelualue käsittää huomattavan osan suurikokoisten lajien elinpiiristä. Vaikutukset kohdistuvat lajistoon, jonka mahdollisuudet siirtyä uusille alueille ovat rajalliset tai korvaavia elinympäristöjä on vain vähän tarjolla. Hankkeen vaikutukset kohdistuvat laajoille alueille ja harvalukuisten lajien elinympäristöihin. Suunnittelualue käsittää suuren osan suurikokoisten lajien elinpiiristä. Vähäinen Kohtalainen Suuri Nykytila Suunnittelualueen ja sen ympäristön eläimistö on tyypillistä talousmetsien ja peltomaiden lajistoa. Nisäkkäiden osalta alueella liikkuvat mm. rusakko, metsäjänis, kettu ja ilves. Myös pienempiä nisäkkäitä, kuten orava, metsäpäästäinen ja metsähiiri, havaittiin. Hirviä esiintyy alueella säännöllisesti. Alue on suhteellisen pieni ja linkittyneisyys laajempiin metsäalueisiin heikko, eikä ilveksen lisäksi suurpetojen esiintymisestä alueella ole havaintoja. Suunnittelualueella on runsaasti taimikoita ja nuoria metsiköitä, joita hirvet, jänikset ja rusakot käyttävät ruokailualueinaan. Alueen tien- ja pellon laidat tarjoavat ruokailualueita hirville pääasiassa lisääntymisajan ulkopuolella. Alueen lounaisreunalla on vanhoja havaintoja majavan esiintymisestä. Lajin ei kuitenkaan tällä hetkellä havaittu pesivän alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. 76

85 Taulukko Vaikutusalueen eläimistön herkkyystaso. Kohtalainen Suunnittelualueella esiintyy vaarantuneista lajeista ilves. Silmälläpidettävistä lajeista tavattiin metsäjänis Vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentaminen lisää alueen pirstaleisuutta hieman pääasiassa voimaloiden rakentamispaikkojen osalta, sillä alueella on jo olemassa oleva kattava metsäautotieverkosto. Rakentamisen aikainen melu ja ihmistoiminnan lisääntyminen voi vaikuttaa karkottaen suuret, laajempia alueita käyttävät eläinlajit suunnittelualueelta. Vaikutus on osittain palautuva lajien levittäytyessä takaisin alueelle toiminnan aikana. Toiminnan aikaisen melun vaikutus eläimiin on vähäinen. Merkittävämpi toiminnan aikainen vaikutus on eläimistön kannalta ihmistoiminnan lisääntymisellä alueella huoltoliikenteen seurauksena. Alueella on jo nykyisin olemassa oleva kattava tieverkosto, joten virkistystoiminta alueella on nykyisellään aktiivista ja sen on todettu häiritsevän eläimistöä enemmän kuin autolla tapahtuvan liikenteen. Ilveksen osalta vaikutukset ovat pieniä, sillä lajin reviirit voivat olla sadoista neliökilometreistä tuhansiin (ks. yhteenveto MMM 2007), jolloin suunnittelualueen osuus reviiristä on huomattavan pieni, vain joitakin prosentteja. Suunnittelu- ja voimalinjavaihtoehtojen vaikutukset ovat vähäisiä Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE0 Mikäli hanketta ei toteuteta alueen luonnonolot säilyvät entisellään ja lajiston esiintyminen alueella ei muutu. Alueen maankäyttömuodot voivat aiheuttaa muutoksia vallitseviin ympäristöoloihin ja siten muuhun eläimistöön. Metsänuudistuksen vaikutukset ovat melko lailla rinnastettavissa tuulivoimapuiston vaikutuksiin alueen eläimistölle Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Suunnittelualue käsittää vain pienen osan suurikokoisten lajien elinympäristöistä. Vaikutukset kohdistuvat huomattavan pieniin alueisiin ja pääosin yleiseen lajistoon. Huomionarvoisista lajeista ilveksen elinpiiri on suuri suhteessa suunnittelualueeseen huomattavan suuri. Vaikutukset ovat merkittävyydeltään kohtalasia tai pieniä. Taulukko Muuhun eläimistöön kohdistuvien vaikutusten merkittävyys Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen VE1-4 VE A ja B VE0 Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Kohtalainen Suuri Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Ei vaikutusta Kohtalainen Suuri Suuri Vaikutusten lieventäminen Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan rakentamisen ja purkamisen aikana. Haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää rajaamalla rakentamistoimet mahdollisimman pienelle alueelle. Rakentamistoimien ajoittaminen muuhun kuin kevääseen tai alkukesään vähentää eläimiin kohdistuvaa häiriötä, sillä kevät ja alkukesä ovat useimpien eläinten lisääntymisaikaa. 77

86 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Tiedot eläimistöstä perustuvat selvityksissä tehtyihin havaintoihin. Pääasiassa havainnot olivat hajanaisia ja paikoin sijaintitiedoiltaan epätarkkoja lajiston laajasta liikkuvuudesta johtuen. Toisaalta epävarmuustekijöiden vaikutuksia johtopäätöksiin pienentää se, että tässä tarkemmin käsitellyt eläimet liikkuvat pääsääntöisesti laajoilla alueilla ja häirityksi tullessaan siirtyvät toisille reviirinsä tai elinalueensa osille. 78

87 11. VAIKUTUKSET LINNUSTOON 11.1 Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Tuulivoiman linnustovaikutukset riippuvat muun muassa tarkasteltavalla alueella esiintyvästä lintulajistosta, linnuston tiheydestä, voimaloiden määrästä, laadusta ja sijoittelusta ja sääoloista. Linnustoon kohdistuvat vaikutukset ovat luonteeltaan sekä suoria että välillisiä. Linnustovaikutukset voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin: 1. Häiriö- ja estevaikutuksiin 2. Rakentamisesta johtuviin elinympäristömuutoksiin sekä 3. Voimaloiden aiheuttamaan törmäyskuolleisuuteen Häiriövaikutus muodostuu tuulivoimapuiston alueella toteutettavista rakennustöistä, jotka aiheuttavat muutoksia luonnonympäristöön ja lisäävät ihmistoiminnan aiheuttamaa suoraa, visuaalista häirintää ja melua. Häiriövaikutus kohdistuu etenkin voimaloiden läheisyydessä pesivään ja ruokailevaan linnustoon, joiden pesimäalueet saattavat siirtyä kauemmaksi, mikä voi rajoittaa edelleen niille soveltuvien ruokailu- ja lisääntymisalueiden määrää ja näin vaikeuttaa pesäpaikkojen löytämistä ja ravinnonsaantia. Vaikutusten suuruus vaihtelee suuresti laji- ja jopa yksilökohtaisesti. Visuaalisen häirinnän aiheuttaman pakoreaktion etäisyys on valtaosalla linnuista korkeintaan muutamia satoja metrejä, mutta etenkin petolinnuilla pakoetäisyys voi olla yksilöstä riippuen huomattavasti korkeampikin (Ruddock & Whitfield 2007). Suoran häirinnän vaikutusalueeksi on tässä esitetty 500 metriä. Käytön aikana ihmistoiminta on vähäistä ja häiriöt linnustolle muodostaa lähinnä voimaloiden melu (Delaney ym. 1999, Habib ym. 2007). Toiminnan päättymisen jälkeen vaikutukset vähenevät lähtötilanteen tasolle, mikä mahdollistaa lintulajien palautumisen alueelle. Estevaikutuksella tarkoitetaan voimalarakenteiden muodostamaa fyysistä estettä, jonka seurauksena linnut saattavat joutua muuttamaan muuttomatkallaan tai pesimä- ja ruokailualueidensa välillä käyttämiä lentoreittejään. Linnun energiatalouden kannalta vuodenaikaan sidonnaiset päivittäiset ruokailu- ja yöpymislentoihin liittyvät reittimuutokset vaikuttavat linnun energiatalouteen suhteellisesti enemmän kuin läpimuuttavien lintujen reittimuutokset. Vesilintujen on todettu tuulivoimapuistoja lähestyessään muuttavan lentoreittiään vuorokaudenajasta riippuen pääsääntöisesti 0,5 3 km etäisyydellä ja puiston ohitusetäisyyden vaihtelevan huomattavasti lajista riippuen (Larsen & Madsen 2000, Petersen, ym. 2006, Pettersson 2006), haahkoilla jopa kilometrejä ja hanhilla pääasiassa muutamia satoja metrejä. Toisaalta esimerkiksi monien petolintujen, kuten tuuli- ja hiirihaukkojen, ei ole todettu juurikaan väistävän tuulivoimapuistoja (Hötker ym. 2006). Tuulivoimapuistojen rakentaminen aiheuttaa elinympäristöjen muutoksen elinympäristöjen hävitessä ja pirstoutuessa. Lajille soveltuvan elinympäristön häviäminen tai pieneneminen voi johtaa ravinnonhankinnan vaikeutumiseen tai siirtymiseen laadultaan heikommalle alueelle sekä laajoille yhtenäisille alueille tyypillisten lajien häviämiseen alueelta. Näissä tapauksissa pesimämenestys tai pesivien parien määrä todennäköisesti alenee. Elinympäristöjen pirstoutuminen ja häviäminen vaikuttaa eniten paikkauskollisiin ja elinympäristöiltään pitkälle erikoistuneisiin lajeihin, joilla on vain vähän sopivia elinympäristöjä tarjolla. Samoin ihmistä karttavat arat lajit ovat häiriövaikutukselle alttiimpia kuin rakennetun maan ja kulttuuriympäristöjen lajit. Rakentamisen aikaiset vaikutukset voivat joidenkin lajien kohdalla olla positiivisia, nostaen lajin esiintymistiheyttä rakennuspaikkojen läheisyydessä (Pearce-Higgins, ym. 2009). Tällöin kyseeseen tulee kuitenkin lähinnä ihmisen muokkaamissa ympäristöissä esiintyvät lajit. Tuulivoimapuiston toiminnan aikaisia vaikutuksia koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että toiminnan aikaiset tuulivoimaloiden itsensä aiheuttamat vaikutukset ovat pieniä. Tuulivoimapuiston vaikutukset muodostuvat lähinnä rakentamisalueiden aiheuttaman metsäluonnon pirstoutumisen seurauksena metsien reuna-alueita suosivien lajien yleistyessä ja laajojen yhtenäisten metsien lajien harvinaistuessa (Kerlinger 2002). Näitä vaikutuksia voidaan yleisesti verrata normaalien metsätaloustoimien aiheuttamiin ympäristön aukkojen lisääntymiseen ja siitä seuraaviin linnustomuutoksiin. 79

88 Lintujen törmäyskuolleisuus aiheutuu siitä, että linnut eivät ehdi tai osaa varoa tuulivoimalan pyöriviä lapoja ja menehtyvät törmätessään niihin. Törmäysriskiin vaikuttaa tarkasteltavan alueen sijainti, tuulivoimapuiston koko sekä tuulivoimaloiden sijoittaminen ja ominaisuudet. Lisäksi törmäysriski vaihtelee huomattavasti lintulajeittain. Törmäysriski on korkea etenkin alueilla, jotka sijaitsevat merkittävien muuttoreittien varrella, muutonaikaisilla kerääntymisalueilla tai tiheiden pesimäyhdyskuntien läheisyydessä (Everaert & Kuijiken 2007). Törmäysriski kasvaa tuulivoimaloiden lukumäärän kasvaessa, mutta myös voimaloiden sijoittamisella toisiinsa nähden on vaikutusta törmäysriskiin. Teoriassa esimerkiksi muuttavan linnun törmäysriski kasvaa, mikäli tuulivoimaloiden lapojen pyörimisala on kohtisuorassa linnun lentosuuntaan nähden. Törmäysriski kasvaa edelleen, mikäli yksittäiset voimalat on sijoitettu riviin linnun lentosuuntaan nähden. Puolestaan jonomaisessa voimaloiden sijoittelussa törmäyspinta-ala linnun kulkusuuntaan nähden pienenee ja samalla törmäysriski alenee. Törmäysriskiä tarkastelevissa tutkimuksissa voimaloiden sijoittelulla ei ole kuitenkaan aina havaittu vaikutuksia törmäysriskin suuruuteen (Krijgsveld, ym. 2009). Myös yksittäisen tuulivoimalan ominaisuuksilla on vaikutusta törmäysriskiin. Törmäysriskiä kasvattavat voimalan rakenteet, jotka mahdollistavat lintujen levähtämisen voimalan lapojen läheisyydessä ja yöaikaiset kirkkaat valot. Vilkkuvan valon on todettu vähentävän törmäysriskiä jatkuvaan kirkkaaseen valoon nähden (Richardson 2000). Törmäysriski vaihtelee lajeittain ja lajiryhmittäin. Erityisen alttiita törmäyksille ovat muun muassa monet petolinnut. Törmäysriskiin vaikuttaa lisäksi vuorokaudenaika ja vallitsevat sääolosuhteet. Lintujen on todettu väistävän tuulivoimaloita päivällä satoja metrejä aiemmin kuin yöaikaan. Sääolosuhteet vaikuttavat voimakkaasti lintujen lentoreitteihin ja lentokorkeuteen. Muutonaikaiset voimakkaat ilmavirtaukset voivat saada aikaan lintujen voimakkaankin poikkeamisen tavanomaiselta muuttoreitiltään. Kovalla tuulella ja etenkin voimakkaammissa vastatuulissa linnut lentävät pääsääntöisesti matalammalla kuin vähätuulisella säällä. Törmäysriskin vaikutusalue vaihtelee vuodenajasta riippuen. Pesimäaikana törmäykset vaikuttavat lähinnä tuulivoimapuiston alueella ja läheisyydessä pesiviin lajeihin ja tuulivoimapuiston alueella ruokaileviin lajeihin. Valtaosalla linnustosta pääasiallinen vaikutusalue on alle kilometri hankealueesta. Osalla lokkilinnuista, kuikkalinnuilla ja suurilla päiväpetolinnuilla vaikutusalue voi kuitenkin olla huomattavasti laajempi, mikäli tuulivoimapuisto sijaitsee lajin ruokailualueella tai ruoanhakureitin varrella. Muutonaikainen vaikutusalue riippuu pitkälti läpimuuttavasta lajistosta. Suomen läpi muuttavasta linnustosta huomattava osa (etenkin vesilinnut, hanhet) sisältää runsaasti myös Siperiassa ja vähäisemmin myös muiden Pohjoismaiden Lapissa pesiviä lintuja. Useimmilla lajeilla vaikutusta voidaan tarkastella Suomen populaation tasolla, mutta etenkin uhanalaisilla tai muutoin pienillä ja pohjoisilla populaatioilla vaikutusalue ulottuu myös rajojemme ulkopuolelle Pesimälinnusto Rakentamisvaiheen pesimälinnustoon kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat rakennustoiminnan aikainen häirintä sekä muutokset elinympäristöissä. Rakentamisen aikainen suora häirintä ja meluvaikutus lintujen lisääntymiskauden aikana voivat vaikuttaa alueella pesivään linnustoon haitallisesti. Rakentamisen johdosta pesimälinnuston elinympäristöjä tuhoutuu ja pirstoutuu. Rakentamisvaiheessa pystytetyt voimalat ja sähkönsiirtoverkot aiheuttavat alueella pesiville ja alueen kautta lentäville linnuille estevaikutusta ja törmäysriskin. Käytönaikaisiin vaikutuksiin kuuluvat estevaikutus ja törmäysriski. Vaikutukset kohdistuvat paitsi hankealueen ja sen lähiympäristön pesimälajistoon, myös pesimäaikana alueen läpi lentäviin lintuihin Muuttolinnusto 80

89 Rakentamisvaiheen vaiheen vaikutuksia alueen läpimuuttavaan linnustoon ovat voimaloiden tuottama törmäysriski, rakennustöiden aiheuttama häirintä alueella levähtäville linnuille sekä voimaloiden tuottama estevaikutus. Käytön aikaisia vaikutuksia ovat muuttolintujen häirintä, törmäysriski ja estevaikutus. Toiminnan päättyminen sisältää purkutöistä johtuvan häirintävaikutuksen Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Lähtöaineisto Suunnittelualuetta ja sen lähiseutua koskevat linnustollisesti merkittävien alueiden tiedot on koottu ympäristöhallinnon paikkatietoaineistosta. Näitä ovat kansainvälisesti merkittävät IBA-alueet (Important Bird Area) ja niitä vastaavat kansalliset FINIBA-alueet. Petolintujen pesäpaikkatiedot selvitettiin rengastustoimistosta (LUOMUS) ja merikotkien pesimätiedot WWF:n merikotkatyöryhmältä Pesimälinnusto Suunnittelualueen pesimälinnustoa kartoitettiin kesällä Selvitystä täydennettiin kesällä 2014 pesimälinnustoselvityksellä, voimalinjojen pesimälinnustoselvityksellä sekä kaakkuri- ja petolintuseurannalla. Pesimälinnustoselvitysten tavoitteena oli kartoittaa huomionarvoisten lajien esiintymistä suunnittelualueella. Näitä ovat luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi määritellyt lait, Suomen lajien uhanalaisuustarkastelussa valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisiksi määritellyt lajit (Rassi ym. 2010, BirdLife Suomi 2013) sekä EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I mukaiset lajit, joiden elinympäristöjä jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin. Pesimälintulaskennat suoritettiin aamuisin auringon nousun ja kello kymmenen välisenä aikana jolloin useiden lintulajienlauluaktiivisuus on korkeimmillaan ja valtaosa lajeista parhaiten havaittavissa. Sääolojen suhteen laskennat ajoitettiin selkeille, vähätuulisille aamuille ja sadesään sattuessa laskennoista luovuttiin. Lisäksi alueella on tehty metsojen soidinpaikkaselvitys ja yöaikaista pöllökuuntelua maalis-huhtikuussa sekä yölaulajalaskentaa yhtenä yönä kesäkuussa. Kaakkuri- ja petolintuseurantaa toteutettiin alueella , 19 päivänä yhteensä 94,5 tunnin ajan. Seurantaa tehtiin eri pisteistä ja eri vuorokaudenaikoina, siten että alueella lentävästä linnustosta saatiin kattava kuva. Selvityksessä myös etsittiin suunnittelualueella sijaitsevat pesät. Tehdyistä linnustoselvityksistä on laadittu erillisraportit, joissa on kuvattu yksityiskohtaisemmin alueen linnustoa (Liitteet 2, 3, 4 ja 6) Muuttolinnusto Hankkeeseen liittyen maastoselvitysten lisäksi lähdemateriaalina ovat olleet Luontotietoa tuulivoimatuotannon suunnitteluun Satakunnassa -hanketta (LTSS) varten laaditut raportit: Isojen lintujen muuttoreitit satakunnassa (Ahlman & Luoma 2013) sekä Suurien lintulajien kerääntymäalueet Satakunnassa (Porin Lintutieteellinen Yhdistys PLY ry ja Rauman Seudun Lintuharrastajat ry 2012) sekä läheisen Peittoon tuulivoimapuiston selvitykset (FCG 2011). Vertailumateriaalina on käytetty myös Pohjanmaan maakuntaliitojen laatimia linnustoselvityksiä. Maastossa muuttolintuja on seurattu keväällä 2012 ja syksyinä 2012 ja Vuonna 2012 havainnointia oli viitenä päivänä yhteensä 32 tuntia aikavälillä Havainnointipaikka oli hankealueen itälaidalla sijaitseva hakkuuaukea. Työn toteutti Matti Häkkilä Ramboll Finland Oy:sta. Vuoden 2014 muuttoseurannat toteuttivat Ahlman Group Oy:ltä Tapani Lilja ja Sami Luoma. Keväällä havainnointia tehtiin kahdessa pisteessä samanaikaisesti yhdeksänä päivänä, aikavälillä , yhteensä 2 x 54 tuntia. Yksi havainnointipiste oli hankealueen sisällä Mikonkorven lounaispuoleisella kumpareella, josta oli hyvä näkyvyys eteläisiin ilmansuuntiin. Toinen kontrollina käytetty havaintopiste oli Kokemäen- 81

90 joen suistossa sijaitseva, laajan näkymäalueen tarjoava Toukarin lintutorni, joka sijaitsee 19 kilometriä suunnittelualueen eteläpuolella. Syksyllä havainnointia oli myös kahdessa pisteessä samanaikaisesti, 11 päivänä, aikavälillä , yhteensä 2 x 66 tuntia. Tällöin havainnointipiste suunnittelualueella oli Killerikallion kaakkoispuolen hakkuuaukealla, jossa tarkkailu tehtiin saksinosturin lavalta. Nosturin lavalta oli hyvä näkyvyys koko suunnittelualueelle. Toinen havainnointipiste kevätseurannan tavoin oli Toukarin lintutorni. Muuttoseurannat toteutettiin vakiintunein menetelmin. Havainnointipaikoilla kiikareilla ja kaukoputkella etsittiin kokoaikaisesti ohilentäviä lintuja ja havainnot merkittiin ylös. Huomioita kiinnitettiin lintujen ohituspuoliin, lentosuuntiin ja -korkeuksiin ja miten ne tapahtuivat suhteessa suunniteltuun tuulivoimapuistoon. Tarkkailuajankohdat oli kohdistettu erityisesti suurikokoisten lintujen (hanhet, joutsen, kurki ja petolinnut) muuttoaikoihin. Muuttoseurantojen menetelmät ja ajankohdat on kuvattu tarkemmin liiteraporteissa 7, 8 ja Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Linnuston herkkyystasoa määriteltäessä oleellista tietoa on lajin kannan koko, kannan muutokset sekä lajin elinkierron ominaisuudet. Esimerkiksi elinkierroltaan herkimpiä ovat lajit, jotka ovat pitkäikäisiä ja lisääntyvät hitaasti. Myös lajin sietokyky ympäristönmuutoksiin vaikuttaa lajin herkkyyteen. Koska edellä mainitut tekijät on pyritty ottamaan huomioon kansallisessa uhanalaisuusluokituksessa, toimii uhanalaisuusluokitus epäsuorana mittarina eri lintulajien herkkyydelle. Taulukko 11-1 on esitetty lintuihin kohdistuvien vaikutusten herkkyyden arvioinnissa käytetyt kriteerit. Pesimälinnuston herkkyyteen vaikuttaa suunnittelualueella ja sen läheisyydessä pesivien uhanalaisten lajien määrä. Uhanalaiset ja harvinaiset lajit ovat yleisiä ja runsaita lajeja herkempiä hankkeen vaikutuksille. Lintukantojen vaihdellessa lajista riippuen voimakkaastikin, myös vaikutusalueen potentiaalisuus suojelullisesti merkittävien lajien pesimäalueina nostaa alueen herkkyyttä. Muuttolintujen kohdalla herkkyyden määrittäminen on vaikeammin luokiteltavaa, koska uhanalaisia lajeja esiintyy muuttoaikoina kaikkialla Taulukko Linnuston herkkyystason määrittäminen. Vähäinen Kohtalainen Suuri Vaikutusalueen pesimälinnustossa ei esiinny uhanalaisia tai lintudirektiivin liitteen I lajeja. Vaikutusalueen elinympäristöjen potentiaalisuus uhanalaisten tai lintudirektiivin liitteen I lajien pesimäalueina on alhainen. Vaikutusalueella esiintyy alueellisesti uhanalaisia, silmälläpidettäviä ja/tai lintudirektiivin liitteen I lajeja. Vaikutusalueen elinympäristöillä on potentiaalia uhanalaisten tai lintudirektiivin liitteen I lajien pesimä- tai levähdysalueina. Vaikutusalueella pesii uhanalaisia (VU; CR, EN), luonnonsuojelulain erityisesti suojeltuja- ja/tai lintudirektiivin liitteen I lajeja. Vaikutusalueen elinympäristöillä on huomattava potentiaali kyseisten lajien pesimä- tai levähdysalueina. Vaikutuksen suuruusluokka määritellään tuhoutuvien/vaikutuksen alaisina olevien lajien yksittäisten edustajien ja/tai populaatioiden osuutena suhteessa vastaavien elinympäristöjen yleisyyteen tai lajien esiintymistiheyteen ympäröivällä alueella. Tietyt lajit, esimerkiksi asutusta vieroksuvat erämaalajit ovat alttiimpia tuulivoimarakentamisen vaikutuksille kuin metsien yleiset varpuslintulajit. Muuttolinnuille suurimmat vaikutukset arvioidaan syntyvän ns. muuton pullonkaula-alueilla tai tärkeiden levähdysalueiden läheisyydessä. Arvioinnissa käytetyt suuruusluokkien kriteerit on esitetty Taulukko

91 Taulukko Linnustoa koskevien vaikutusten suuruuden määrittäminen. Vähäinen Keskisuuri Suuri Vaikutusalue on pieni ja/tai vaikutusaika lyhyt. Alueella pesivän linnuston pari- ja/tai lajimäärä on alhainen ja linnuston törmäysriski on alhainen. Lajien elinvoimaisuus säilyy tavanomaisena vaikutusalueella. Menetetyn elinympäristön koko on lajin elinympäristöön nähden kohtalainen ja/tai vaikutusaika pitkä. Elinympäristöjen menetys on osin palautumatonta. Lajin esiintyminen muuttuu selvästi ja/tai hanke heikentää laajalti lajin elinympäristöä suhteessa koko elinpiiriin. Laji todennäköisesti häviää tai lisääntyminen estyy hankkeen seurauksena vaikutusalueella. Vaikutuksen kesto on pitkäaikainen tai pysyvä. Alueella pesivän linnuston parija/tai lajimäärä on korkea. Vähäinen Keskisuuri Suuri Hankkeen vaikutukset linnustoon arvioitiin tukeutuen Suomessa ja maailmalla tehtyihin havaintoihin ja tutkimuksiin tuulivoimaloiden vaikutuksista. Arvioinnin ensivaiheessa tunnistettiin tuulivoimaloiden mahdolliset vaikutusmekanismit linnustoon. Toisessa vaiheessa arvioitiin, miten laajasti ja minkälaisella todennäköisyydellä erilaiset vaikutusmekanismit voisivat vaikuttaa alueella esiintyviin lajeihin. Merkittävyyteen vaikuttaa lajin suojelullinen asema ja populaation tila mm. kannan suuruus. Vaikutuksille alttiimpina etukäteen pidetään lisääntymisaikanaan ihmistoimintaa karttavia lajeja (mm. petolinnut, metso, joutsen, metsähanhi ja kurki). Muuttolintujen törmäyskuolleisuuden arvioinnissa käytettiin matemaattisia mallinnuksia Nykytila Luokitellut linnustoalueet Hankealueen läheisyydessä, lähimmillään noin kahdeksan kilometrin päässä, sijaitsee kaksi kansainvälisesti merkittäväksi luokiteltua linnustoaluetta (IBA=Important Bird Areas) 83

92 Porin lintuvedet ja rannikko sekä Ouran-Enskerin saaristo ( Kuva 11-1). Porin lintuvedet ja rannikko (FI083) alueella tavataan yksi Suomen suurimmista muutonaikaisista lintujen laji- ja yksilömääristä. Alueella on maailmanlaajuisesti arvoa muuttaville laulujoutsenen, telkän, isokoskelon ja mustaviklon läntiselle palearktiselle populaatiolle. Euroopan laajuisesti alueella on linnustollista arvoa laulujoutsenen, metsähanhen, merihanhen, lapasorsan, jouhisorsan, tavin, telkän, isokoskelon, kurjen, mustaviklon, pikkulokin ja räyskän kyseisen muuttoreittien populaatioille. Ouran-Enskerin saaristo (FI088) on merisaaristosta ja luodoista muodostuva alue, jolla on merkitystä pesimäalueena selkälokin Euroopan- ja räyskän EU:n alueen populaatioille. Suomen tärkeä lintualue (FINIBA-alue) Porin lintuvedet (120070) sisältää osan Porin lintuvesien ja rannikon IBA-aluetta. Sitä luonnehtii monipuolinen ja poikkeuksellisen laaja kosteikkoalue, jolla on merkitystä lukuisille muuttolinnuille sekä joillekin huomionarvoisille pesimälinnuille. Alue on suojeltu suurelta osin luonnonsuojelualueena, lintuvesien suojeluohjelmassa tai Natura-alueena. 84

93 Kuva Arvokkaat linnustoalueet suunnittelualueen läheisyydessä Pesimälinnusto Suunnittelualueen pesimälinnuston keskitiheys on selvityksen perusteella 159 paria neliökilometriä kohden. Tiheys on kangasmetsille ja nuoren ikäluokan puustolle hieman keskimääräistä korkeampi. Pesimälinnusto on lajistoltaan pääosin tavanomaista, runsaimpina lajeinaan peippo, pajulintu ja punarinta, jotka muodostivat lähes puolet kokonaisparimäärästä. Muita säännöllisesti esiintyviä lajeja olivat pyy, vihervarpunen, hippiäinen, tiltaltti, töyhtötiainen ja metsäkirvinen. Alueelta löydettiin yhteensä 61 lajin reviirit, joista yhteensä 18 lajia on huomionarvoisia. Näitä EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeista (DIR) pyy, teeri, metso, kaulushaikara, kurki, kehrääjä, varpuspöllö, helmipöllö, harmaapäätikka, palokärki, kangaskiuru ja pikkulepinkäinen; Suomessa silmälläpidettävistä (NT) lajeista teeri, metso, helmipöllö, käenpiika, niittykirvinen, sirittäjä ja punavarpunen ja alueellisesti uhanalaisista (RT, vyöhykkeellä 2a) metso; sekä Suomen erityisvastuulajeista (EVA) tavi, teeri, metso, varpuspöllö, helmipöllö ja leppälintu. Alueelta havaittiin yksi reviirikeskittymä Holampin seudulta, mikä määritettiinkin linnustollisesti arvokkaaksi alueeksi. Metsojen soidinpaikkaa alueelta ei löydetty, mutta sen oletetaan sijaitsevan suunnitellun tuulivoimapuiston ulkopuolella, luultavasti hyvin lähellä alueen pohjoisosaa. 85

94 Kuva Linnustollisesti arvokas alue Voimalinjan A alueelta havaittiin huomionarvoisten lajien reviirejä yhteensä kymmenen kappaletta, lajeinaan tavi, pyy, kuovi, palokärki, pikkulepinkäinen ja punavarpunen. Voimalinjan B alueelta havaittiin kymmenen huomionarvoisen lajin reviiriä. Nämä lajit olivat metso, kurki, huuhkaja, varpuspöllö, käenpiika, palokärki, pikkulepinkäinen ja punavarpunen. Lisäksi selvityksen yhteydessä havaittiin mehiläishaukka, jonka pesäpaikan sijainnista ei ole tietoa. Alueella on tarkasteltu myös suunnittelualueen ulkopuolella pesivää linnustoa niiden lajien osalta, joille suunniteltu tuulivoimapuisto voi erityisen vaikutuksille herkkyyden tai laajan liikkumisalueen takia aiheuttaa vaikutuksia. Pesimäajan selvityksessä kirjattiin näille lajeille yhteensä 122 lentoa. Alueella havaitut lajit olivat kaakkuri (DIR, NT), kuikka (DIR), mehiläishaukka (DIR, VU), merikotka (DIR, VU), ruskosuohaukka (DIR), kanahaukka, varpushaukka, hiirihaukka (VU), sääksi (DIR, NT), tuulihaukka, nuolihaukka ja ampuhaukka (DIR). Yleisimmin havaitut lajit olivat mehiläishaukka (22 lentoa), hiirihaukka (27 lentoa) ja nuolihaukka (25 lentoa), kun taas puolestaan ruskosuohaukka, kanahaukka, tuulihaukka ja ampuhaukka ovat täysin satunnaisia vieraita alueella. Mehiläishaukalla on 1-2 reviiriä suunnittelualueen luoteis- ja pohjoispuolella ja hiirihaukalla yksi reviiri alueen itäpuolella. Kuikkalintujen osalta kaakkurista kirjattiin vain satunnaisia lentoja ja kuikasta puolestaan 13 lentoa. Merikotka Merikotkaa pidetään yhtenä herkimmistä lajeista törmäämään tuulivoimaloihin. Tunnetuin esimerkki on Norjan Smølan tuulivoimapuistosta, josta löydettiin vuosina yhteensä 39 kuollutta merikotkaa (0,11 kotkaa/turbiini/vuosi) (Bevanger ym. 2010). Merikotkatiheys kyseisellä alueella on kuitenkin poikkeuksellisen suuri, eikä verrattavissa Lammin olosuhteisiin. Törmäysten mahdollisuus on kuitenkin Lammin hankkeen kohdalla 86

95 olemassa, sillä hyvin todennäköisesti roottoriin törmännyt aikuinen merikotka löytyi Porin Peittoon tuulivoimapuistosta syksyllä 2014 (Satakunnan kansa, uutinen ). On huomioitava, että merikotkan kanta on tällä hetkellä voimakkaassa kasvussa, eivätkä vielä yksittäiset törmäykset riitä aiheuttamaan muutoksia suotuisaan valtakunnalliseen kannankehitykseen. Tulevaisuudessa tuulivoiman moninkertaistuessa vaikutusten heijastumista populaatiotasolla on kuitenkin pidettävä mahdollisena. Lähimmät merikotkan pesät sijaitsevat suunnittelualueen itä- ja kaakkoispuolella, noin viiden ja kuuden kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Itäpuolisesta pesästä on tiedossa yksi pesintäyritys kymmenen vuotta sitten, minkä jälkeen pesä on tuhoutunut, eikä pesintään viittaavia havaintoja reviiriltä ole. Kaakkoispuolinen pesä on puolestaan ollut säännöllisesti pesitty ja tuottanut poikasia. Muita läheisiä pesiä ovat eteläpuolella yli viiden kilometrin etäisyydellä sijaitseva pesä, jolla pesintäyritys on todettu yhden kerran sekä luoteispuolella yli neljän kilometrin etäisyydellä sijaitseva pesä, joka ei ole pesitty viime vuosina. Lounaispuolella, lähes kymmenen kilometrin etäisyydellä, sijaitseva reviiri on tuottanut poikasia säännöllisesti. Ahlaisten Lammin petolintuseurannassa havaittiin 94,5 tunnin aikana 12 merikotkalentoa, joista hankealueella törmäyskorkeudella ylittäneiden lukumäärä oli 9 lentoa. Ahlaisten Lammin läheisyydessä sijaitsevan Peittoon tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä vuonna 2010 toteutetussa havainnoinnissa nähtiin 67 havainnointitunnin aikana yhteensä 31 merikotkalentoa, joista hankealueella törmäyskorkeudella ylittäneiden lukumäärä oli 21 lentoa. Tämän arvioitiin olevan Porin rannikolla tyypillisesti havaittava merikotkamäärä. Tästä laskettiin yleistämällä havaittujen lentojen, valoisan ajan ja havainnointiajan perusteella koko vuoden lentomääräksi hankealueelle läpilentoa. Epävarmuustekijöinä pidettiin talvitarkkailun puuttumista ja suhteellisen vähäistä havaintomäärää. Bandin törmäyskuolleisuusmallinnuksella kuolleisuusennusteeksi saatiin 1,13 yksilöä vuodessa. Tätä pidettiin pahimpana mahdollisena tilanteena. Havaittujen lintujen ikäjakauman perusteella karkeasti ottaen noin 40 % törmäyksistä arvioitiin koskevan alle vuoden ikäisiä lintuja. Aikuisten lintujen kohdalla arvioidaan, että yksi törmäys voisi tapahtua noin joka kolmas vuosi. (FCG 2011). Lammin tuulivoimapuiston törmäyskuolleisuuden arviointi merikotkalle tehtiin vastaavia menetelmiä käyttäen sekä vuoden lentomäärä-arvioon että törmäyskuolleisuuden arviointiin. Merikotka nähtiin lentävän läpi suunnittelualueen 52 kertaa 214 havainnointitunnin aikana (Taulukko 11-3). Lintujen lentomäärä eri ajankohtina yleistettiin tehtyjen havaintojen ja valoisan ajan pituuden perusteella. Kaikki hankealueen läpi lentävät linnut oletettiin havaitun. Tällöin saadaan yleistämällä koko vuoden lentomääräksi 920 kappaletta. Törmäysriskin arviointiin käytettiin Bandin (2007,2013) menetelmää, ks. vaikutukset muuttolintuihin. Merikotkalla suositeltu väistökerroin törmäysmallinnuksiin on 95 % (mm. Scottish Natural Heritage 2010). Maastohavainnoissa riskikorkeudella havaituista merikotkista arvioitiin lentävän 68 %. Taulukko Merikotkien vuoden lentomäärän arviointi Ajankohta Havaitut lennot Hankealueella Tarkkailua (tuntia) Arvioitu lentomäärä hanke- alueella marraskuu-joulukuu maalis-huhtikuu touko-elokuu syys-lokakuu Yhteensä Mallinnuksella saatiin kuolleisuusennusteeksi (Taulukko 11-4), 0,9 yksilöä/vuosi, joka on samaa luokkaa kuin Peittoon tuulivoimapuiston kohdalla. Tulokset viittaavat siihen, että merikotkia lentää jonkin verran taajemmin Peittoon hankealueella kuin Alhaisten hankealueella. Tämän johdosta laskennallisesti yhtä voimalaa kohden riski olisi Lammin tuulivoimapuiston kohdalla noin puolet pienempi kuin Peittoon tuulivoimapuiston kohdalla. Selkeästi merkittäviä eroja ei ole kuitenkaan havaittavissa. Merikotkan kohdallakin tuloksiin 87

96 liittyy epävarmuustekijöitä kaikissa vaiheissa maastotarkkailuissa, lentomäärän ja edelleen törmäyskuolleisuuden arviointiin, joten tuloksia on pidettävä vain suuntaa-antavia. Taulukko Bandin mallilla saatu kuolleisuusennuste merikotkalle, kun voimaloita rakennettaisiin alueelle 20 kpl. Laji Linnun pituus Siipien kärkiväli Lentonopeus (m/s) Läpilentoja hankealueen kautta riskikorkeudella vuodessa Väistävien osuus Törmäyksiä/ vuodessa Merikotka 0,85 2, % 0,9 Taulukko Vaikutusalueen pesimälinnuston herkkyystaso. Kohtalainen Alueella ei esiinny uhanalaisia lajeja, eivätkä sen elinympäristöt ole Holampin aluetta lukuun ottamatta erityisen potentiaalisia vaateliaalle lajistolle. Alueella esiintyy silmälläpidettäviä- ja EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja. Alueellisesti uhanalaisista lajeista esiintyy metso, joka havaittiin myös voimlinjavaihtoehdon B alueelta. Alueen läheisyydessä pesivistä huomionarvoisista lajeista suunnittelualueella säännöllisesti liikkuvia lajeja ovat kuikka, mehiläishaukka, hiirihaukka ja merikotka Muuttolinnusto Läpimuutto Muutontarkkailun tulokset on esitetty yksityiskohtaisesti liitteenä 7, 8 ja 9 olevissa raporteissa. Tässä esitetään tulokset tiivistettyinä. Lähtöaineistona olleen muuttolintureitti-havaintokatsauksen (Ahlman & Luoma 2013) mukaan lintujen kevätmuutto myötäilee Porin ja Merikarvian välisellä alueella pitkälti rannikkolinjaa (Kuva 11-3). Porissa rannikkovyöhyke on kuitenkin varsin rikkonainen, minkä vuoksi muuttoa hajoaa melko leveälle, meren ja Kaasmarkun, Noormarkun sekä Pomarkun Isojärven välisellä vyöhykkeellä. Tuhansille linnuille tärkeät Kokemäenjoen suisto ja Preiviikinlahti vaikuttavat muuttoreittien sijainteihin. Merkittävää muuttoa havaitaan koko suiston leveydellä, ja runsaina muuttavia lajeja ovat muun muassa laulujoutsen, hanhet, päiväpetolinnut, kurki, kahlaajista esimerkiksi töyhtöhyyppä ja suokukko, sepelkyyhky ja joukko varpuslintuja. Osa linnuista seuraa myös Kokemäenjokea ja sen suuntaisia läheisiä peltoalueita jokisuistoon ja sieltä edelleen rannikkolinjaa pohjoiseen. Meren yli Ruotsista saapuvilla mm. laulujoutsenilla, hanhilla ja kuovilla vallitseva muuttosuunta on Satakunnassa koillinen. Osa mereltä saapuvista ja lintuvesien levähdysalueilta lähtevistä linnuista muuttaa hankealueen kautta. Sen sijaan meren yllä tai rannikkolinjalla muuttavien esimerkiksi monien vesilintujen ja kahlaajien vilkkain muuttoreitti ei osu hankealueelle. Myös syksyllä Porin alueella painottuu rantaviivaan (Kuva 11-3). Rannikon muodoista johtuen muutto suuntautuu paikoin kaakkoon, mutta se hajaantuu viuhkamaiseksi Porissa Kokemäenjoen suiston kohdalla. Merellä linnut muuttavat etäällä rantaviivasta suoraan etelään. Laulujoutsenet ja hanhet sekä osa kahlaajista muuttaa kuitenkin sisämaasta merelle lounaaseen kohti Ruotsia. Kurjen kohdalla Suomen kahdesta päämuuttoreitistä läntisempi suuntautuu Vaasasta rannikkolinjaa etelään. Päämuuttoreitti kulkee Merikarvialle saakka kohtalaisen kapeaa reittiä pitkin, muutto hajoaa leveämmäksi juuri ennen Poria. Varpuslintumuutto hajoaa Kokemäenjoen suiston pohjoispuolella Ahlaisten saaristossa, jolloin osa linnuista lentää saariston yli Reposaareen ja edelleen kalasataman yli kaakkoon kohti Preiviikinlahtea. Kevään tavoin voimakkain rantaa seuraavaa muuttoreitti sijoittuu hankealueen länsipuolelle. 88

97 Kuva "Muuttoreitit Satakunnassa" -katsauksen (Ahlman & Luoma 2013) mukaan seudun tärkeimmät muuttoreitit keväällä (vasen) ja syksyllä (oikea) sekä hankealueen likimääräinen sijainti punaisella ympyrällä Maastotarkkailuissa keväällä 2014 Lammin ja Toukarin havaintopaikkoilta yhteensä merkittiin järjestyksessä eniten metsähanhia (6 293 yksilöä), naurulokkeja (5 362), naakkoja (4 296), töyhtöhyyppiä (2 374), sepelkyyhkyjä (2 311) ja peippoja (2 070). Nämä kuusi lajia muodostivat 65 prosenttia kokonaislentomäärästä. Toukarissa havaittiin selvästi enemmän muuttavia lintuyksilöitä kuin Lammilla, mikä johtuu Kokemäenjoen jokisuiston muuttoa ohjaavasta vaikutuksesta sekä laajemmasta näkyvyysalueesta. Kurkia ja päiväpetolintuja nähtiin yllättävän vähän. Varhaisen kevään vuoksi laulujoutsenten päämuutto ehti mennä ohi ennen havainnoinnin aloittamista. Metsähanhien muuttajamäärä (854 yksilöä) Lammilla oli korkea, ja aluetta voidaan pitää havaintoaineiston perusteella merkittävänä muuttoreittinä. Lammin havaintoaineiston mukaan peräti 97 % kaikista havaituista linnuista lensi hankealueen kautta. Ilmeisesti hankealueen ulkopuolella kulkevaa muuttoa ei havaintopaikalta voinut juuri havaita. Maastotarkkailuissa syksyllä 2014 molemmilta paikoilta merkittiin yhteensä eniten peippoja ( yksilöä), räkättirastaita (11 161), peippoja/järripeippoja (9 473.), sepelkyyhkyjä (6 640), niittykirvisiä (4 165), valkoposkihanhia (4 102) ja naakkoja (3 948). Nämä seitsemän lajia muodostivat 64 prosenttia kokonaislentomäärästä. Isoista linnuista lähes kaikkia lajeja havaittiin selvästi enemmän Toukarissa kuin Lammilla, mikä johtuu osittain Lammin pienemmästä havaittavuusalueesta. Suurin vaikutus lienee kuitenkin Toukarin sijainnilla suhteessa Kokemäenjokeen ja suistoon. Kookkaista lajeista harmaahanhia havaittiin hyvin vähän, kurkia kohtalaisesti ja päiväpetolintuja melko runsaasti. Vastaavasti syksyllä 2012 kirjattiin runsaslukuisimmin kurkia, peippoja, järripeippoja sekä räkätti- ja punakylkirastaita. Kaikkia lajeja kirjattiin yhteensä noin muuttavaa yksilöä. Tuolloin oli selvästi havaittavissa, että esimerkiksi kurkien ja sepelkyyhkyjen muutto oli hankealueen länsipuolella selvästi vilkkaampaa kuin tarkkailupaikalla. Lammin havaintopisteellä vuonna 2014 kirjattiin seurannan yhteydessä keväällä vajaat ja syksyllä muuttajaa. Keskeisten lajien summat on esitetty Taulukko Lähes kaikki havaitut linnut arvioitiin lentäneen hankealueen kautta, jopa suurikokoisista kauas erottuvista lajeista. Tämä selittyy todennäköisesti sillä, että havaintopisteeltä ei ole kyetty juuri näkemään kauempana kulkevaa muuttoa. Ilman näkymäesteitä esimerkiksi kurkien, hanhien ja joutsenten muuttoparvia voidaan havaita yli 10 km etäisyydeltä eli monin verroin hankealuetta laajemmin. 89

98 Taulukko Lammin havaintopisteellä vuonna 2014 kirjatut keskeisimmät muuttolajit vuonna 2014, ja niistä hankealueiden kautta lentäneiden osuus. Yhteissumma sisältää kaikki eli muutkin kuin taulukossa mainitut lajit. Kevät Syksy Laji kpl Osuus kpl Osuus Ampuhaukka % Harmaalokki % % Hiirihaukka % % Isokoskelo % % Järripeippo % % Kanahaukka % % Kuikka % % Kuovi % - - Kurki % % Laulujoutsen % % Maakotka % Mehiläishaukka % Merihanhi % - - Merikotka % % Metsähanhi % % Naakka % % Naurulokki % - - Närhi % % Palokärki % % Peippo (+sp.) % % Piekana % 4 75 % Punakylkirastas (+sp.) % % Punatulkku % % Räkättirastas % % Sepelkyyhky % % Sinisuohaukka % 6 83 % Sääksi 3 67 % 5 60 % Tuulihaukka % 6 83 % Töyhtöhyyppä % - - Urpiainen % % Varis % % Varpushaukka % % Vihervarpunen % % Yhteensä % % Yhteenvetona tehtyjen maastoselvitysten perusteella tuulivoiman kannalta huomionarvoisimpia muuttoilmiöitä ovat metsähanhien kevätmuutto ja kurkien syysmuutto. Edelleen laulujoutsenten, petolintujen, sepelkyyhkyjen ja varpuslintujen muutto on kohtalaisen runsasta. Sen sijaan kahlaajien, pienempien vesilintujen ja lokkilintujen muutto vaikuttaa vähäiseltä. Merikotkien liikehdintä muuttoaikoina oli melko runsasta, joskin pääasiassa yksilöiden kohdalla kyse on todennäköisesti kiertelevistä, ei niinkään varsinaisista muuttomatkalla olevista lintuyksilöistä. Kokonaisuutena hankealueen kohdalla lintuvirta ei vaikuta olevan valtakunnallisesti huipputasoa minkään lajin kohdalla, eikä hankealue sijoitu keskeisimmälle rannikkolinjan muuttoväylälle. Kuitenkin rannikon vaikutus näkyy jonkin verran hankealueelle saakka ja muutto on runsaampaa kuin on etäämpänä sisämaassa. On vielä syytä huomioitava, että päätelmät koskevat lähinnä vain valoisan ajan muuttoa. Vaikeasti tutkittava yömuutto tunnetaan heikosti, kuten käytännössä kaikkialla Suomessa. Levähtäjät Suunnittelualueen sisällä tai välittömässä läheisyydessä ei sijaitse muuttolinnuille sopivia kerääntymä-, lepäily-, tai ruokailualueita, kuten laajoja peltoaukeita tai kosteikoita. Lähimmillään noin viiden kilometrin päässä sijaitsee valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti merkittäväksi määritelty linnustoalue (IBA) Porin lintuvedet ja rannikko. Tämä kohde muodostaa yhden Suomen tärkeimmistä lintujen muutonaikaisista ruokailu- ja levähdysalueita (ks. tarkemmin kohta ). Lisäksi Porin lintutieteellisen yhdistyksen laatiman 90

99 Suurien lintulajien kerääntymäalueet Satakunnassa havaintokatsauksen mukaan hankealueen läheisyyteen on rajattu kaksi kohdetta, jotka sijoittuvat hankealueen länsi- ja eteläpuolelle. Näistä lähimmillään noin kolmen kilometrin päässä sijaitsevalla Kellahti- Viikinniitty kohteelle kerääntyvinä lajeina on mainittu laulujoutsen, metsähanhi, naurulokki ja harmaalokki ja reilun kahden kilometrin päässä sijaitsevalle Keikvedelle kerääntyvänä lajina on mainittu merimetso. Taulukko Herkkyys muuttolinnuston kannalta Kohtalainen Muuttoaikoina uhanalaisia, lintudirektiivin liitteen I lajeja ym. esiintyy Satakunnan rannikkoseudulla tyypillisesti. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse muutonaikaisia levähdys- tai ruokailualueita Vaikutukset linnustoon Vaikutukset pesimälinnustoon Tuulivoimapuiston rakentaminen vaikuttaa hankealueen linnustoon yleensä voimakkaimmin rakentamistoimien aiheuttamien elinympäristömuutosten kautta, joita aiheuttavat voimaloiden rakennusalueet sekä huoltotiet ja tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirtoverkko. Suunnittelualue pääsääntöisesti pienipuustoista tai keski-ikäistä mäntyvaltaista talousmetsää, eikä näin ollen ole linnustollisesti merkittävää aluetta Lammin alueella sijaitsevaa Holampin alueetta lukuun ottamatta. Suurin osa voimaloista sijoittuu voimakkaasti hoidettuun mäntymetsään tai hakkuulle, joiden pesimälinnustoon ihmistoiminta on jo vaikuttanut merkittävästi. Tästä syystä tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuvien elinympäristömuutosten voidaan arvioida jäävän merkitykseltään pieniksi, kohdistuen pääasiassa metsäympäristölle tyypillisiin pesimälintuihin. Huoltotieverkosto noudattelee suurelta osin olemassa olevaa metsäautotieverkostoa, joten tieverkoston ympäristöä pirstova vaikutus jää pieneksi samoin kuin metsäalan väheneminen. Suunnittelualueen herkimpiä alueita ovat lähes luonnontilaiset vähäpuustoiset suoalueet, Holampin kosteikko sekä kosteammat, puustoltaan sulkeutuneet kuusivaltaiset metsäkuviot, jotka tuovat selkeästi oman lisänsä alueen mäntymetsiin erikoistuneiden lajien joukkoon. Kuusivaltaisille alueille on osoitettu rakentamista ainoastaan vaihtoehdossa 1 (voimalat A18 ja A20) ja Holampin linnustoalueen läheisyyteen (voimala A15). Tuulivoimapuiston rakentamisenaikaiset melu- ja häiriövaikutukset ovat voimakkaampia, mikä voi häiritä lintujen lisääntymistä ja heikentää poikastuottoa. Häirintä kohdistuu voimakkaimmin tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen ympäristöön, joskin junttaus- ja räjäytystöiden meluvaikutukset voivat yltää laajallekin alueelle. Eri lajien herkkyys rakentamistoimien aiheuttamalle häiriölle vaihtelee. Yleisesti tavallisimpien metsälajien on havaittu sietävän varsin hyvin rakennustöistä aiheutuvaa häirintää, mikäli niiden pesimäympäristöön ei suoraan kohdistu muutoksia. Herkimmäksi lajiksi häiriövaikutuksille arvioidaan metso, joka maassa pesivänä lintuna vaatii suhteellisen rauhallisen ympäristön menestyäkseen. Lammin alueella häiriöitä tosin esiintyy nykyisinkin ainakin jossain määrin virkistyskäytön sekä itäosissa valtatien 8 (VT8) aiheuttaman melun seurauksena. Luonteeltaan tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset häiriövaikutukset voidaan luokitella lyhytkestoisiksi ja palautuviksi nopeasti hankkeen rakentamisen jälkeen ihmistoiminnan vähetessä alueella. Suunnitelman mukaiset voimalat on tarkoitus sijoittaa pääasiassa jo käsitellylle ja linnustoltaan tavanomaiselle alueella hoidetuille keski-ikäisille mäntykankaille ja hakkuuaukoille. Suunnitellun tuulipuiston vaikutukset kohdistuvat näin olleen vanhoja, yhtenäisiä metsäalueita suosivista lajeista erityisesti metsoon. Vaikutukset arvioidaan vähäisiksi koska alue on jo nykyisin niin pirstoutunut ja ihmistoiminnan vaikutuksen alainen. Suunnittelualueen pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaimmillaan rakentamisen aikana ja lievenevät toiminnan aikana. Toiminnan päättymisen jälkeen vaikutukset ovat palautuvia. Toiminnan päätyttyä vaikutusten palautuvuus ja sen nopeus riippuu jälkitoimista ja maisemoinnista. Jos maisemointi toteutetaan alkuperäisillä maalajeilla, ei se juurikaan eroa muun muassa metsätaloustoimista palautumisesta. Toiminnan aikaisista vaikutuksista merkittävin on törmäysriski, jonka vaikutukset paikalliselle pesimälajistolle lajisto ja sen käyttäytyminen huomioiden arvioidaan vähäisiksi. Kokonaisuudessaan vaikutukset suunnittelualueella ja voimalinjojen alueella pesivään linnustoon arvioidaan vähäisiksi. 91

100 Merkitykselliseksi vaikutukset voivat muodostua rannikkoseudulla yleistyneelle ja jopa sisämaahan viime vuosina levittäytyneelle merikotkalle sekä muille päiväpetolinnuille. Vesilintujen osalta törmäysalttiutta voi lisätä mahdollinen liikehdintä järviltä suunnittelualueen yli merelle. Suunnittelualueen läheisyydessä pesivistä lajeista pientä paikallista vaikutusta on arvioitu muodostuvan kuikalle ja sääkselle sekä paikallista vaikutusta mehiläishaukalle, hiirihaukalle ja merikotkalle. Vaikutusten suuruus on näin ollen keskisuuri Vaikutukset muuttolinnustoon Tuulivoimaloiden vaikutusmekanismeista muuttolintuihin arvioitiin keskeisimmäksi törmäyskuolleisuus, jota arvioidaan numeerisesti. Maastohavaintojen perusteella laskettiin arviot kevään ja syksyn aikana rannikonsuunnassa noin neljän kilometrin levyisen hankealueen ylimuuttavista yksilömääristä lajeittain. Läpilentomäärien arviointi Törmäysmallinnuksia varten tarvitaan arviot lajien läpilentomääristä. Tässä yhteydessä lintujen lentomäärien numeerisessa arvioinnissa käytetään sekä tehtyjä maastoselvityksiä, että vastaavia Peittoon tuulivoimapuiston läpilentoarvioita ja muita kirjallisuustietoja. Ensimmäisessä tarkastelussa hyödynnettiin vuoden 2014 Lammin havaintoaineistoa. Havaintoaineiston avulla luotiin yksinkertaistetut puhtaasti matemaattiset arviot muuttokauden aikana hankealueen läpi muuttavista lintumääristä (taulukko 11-5, sarake "laskelmat"). Numeerista lukua haettiin interpoloimalla lineaarisesti havainnoimattomat päivät edellisen ja seuraavan laskentakerran perusteella, esimerkkinä sepelkyyhky (kuva 11-4). Tämän lisäksi laskelmassa lajien lentomäärän oletettiin olevan keväällä 12 tuntia päivää kohden havaitun taajuuden (yksilömäärä/havaintoaikaan) mukainen. Syksyllä laskelma tehtiin vastaavasti, mutta päivä pituutena käytettiin 10 tuntia. Näin saadaan karkeat numeeriset arviot, kuinka paljon kyseistä lajia olisi havaittu muuttokauden aikana, jos havainnointia olisi ollut joka päivä valoisa aika tarkkailujakson ajan. Kuva Esimerkkinä sepelkyyhkyn kevään läpimuuttoarvion kuvaaja, joka syntyy Lammin havaintoaineistolla käytetyllä interpolointimenetelmällä. Punaiset neliöt havaittujen muuttavien yksilöiden määrää havainnointipäivinä. Viiva arvioitua todellista muuttajien määrää eri päivinä, kun oletetaan että taajuus on sama 12 tuntia päivässä ja välipäivinä muuton voimakkuus on suhteessa havainnointipäiviin. Toisessa tarkastelutavassa hyödynnetään Peittoon tuulivoimapuiston läpimuuttoarvioita (FCG 2011). Peittoon tuulivoimapuiston leveydeksi määriteltiin 1,9 km, jonka läpi kulkevat lintumäärät arvioitiin. Vastaava Lammin tuulivoimapuiston leveys (rannikon suuntaisesti) noin pohjois-etelä-suunnassa on noin 4 km. Näin ollen sama lintutiheys Peittoon ja Lammin tuulivoimapuistojen kohdalla tarkoittaa Lammin kohdalla hiukan reilut kaksi kertaa suurempia lukuja (4/1,9). 92

101 Lopullisen läpimuuttoarvioon vaikuttavat vielä muut taustatiedot, esimerkiksi kuinka hyvin tarkkailu on kohdistunut lajin muuttokauteen. Esimerkiksi metsähanhen ja sepelkyyhkyjen kevään muuttohuiput todennäköisesti havaittiin, jolloin todellinen läpimuuttajamäärä on todennäköisesti pienempi kuin mihin laskelma viittaa. Taulukko Läpimuuttoarviot (lentoja Lammin tuulivoimapuiston hankealueen läpi), Selitykset tarkemmin tekstissä. Merikotka(*) vuoden lentomäärä on arvioitu erikseen. Laji Kevät Syksy Laskelma vrt Peittoo Lopullinen arvio Laskelma vrt Peittoo Lopullinen arvio Kanahaukka Varpushaukka Merihanhi Metsähanhi Hiirihaukka Piekana Sinisuohaukka Sepelkyyhky Laulujoutsen Kurki Merikotka* Sääksi Törmäyskuolleisuuden arviointi Lajikohtaista tuulivoimapuistosta syntyvää törmäysriskiä arvioitiin numeerisesti ns. Bandin (2007,2013) tasomallilla. Bandin tasomallia käyttäen esitetään arviot törmäysmääristä lajeittain, mikäli alueelle sijoitettaisiin laajin vaihtoehto (20 voimalaa) (Taulukko 11-9). Arvio on tehty petolinnuille tai suurille lintulajeille, joita yleensä pidetään törmäysalttiimpina, ja joilla kulkee Selkämeren rannikkoa pitkin tärkeä muuttoreitti. Edelleen Lammin aineistosta lajeittain havaitun lentokorkeusjakauman perusteella laskettiin roottoreiden törmäysriskikorkeudella lentävien yksilöiden määrä vuodessa (taulukko 11-6). Muista poiketen kurjen kohdalla käytettiin kuitenkin arviota 70 %, sillä havaittu 97 % on selvästi liikaa kurjen normaalin muuttolentokorkeuteen huomioituna. Koska lintujen tiedetään yleensä ottaen väistävän lentoreitilleen osuvat voimalat, käytettiin törmäysmallinnuksissa väistökertoimia. Vastaavissa laskelmissa on yleisesti käytetty 95 % väistökerrointa, mikä on varovainen arvio. Joissakin tutkimuksissa on todettu, että todellisuudessa jopa % linnuista väistää roottoreita (mm. Desholm & Kahlert 2006, Scottish Natural Heritage 2010). Väistävien osuus vaihtelee myös paikallisten maasto- ja sääolosuhteiden mukaan ja muodostaneekin suurimman epävarmuustekijän törmäyskuolleisuuden arvioinnissa. Tässä yhteydessä törmäyskuolleisuus arvioitiin jokaiselle tarkasteltavalle lajille kahdella väistökertoimella. Vastaavia väistökertoimia on käytetty myös Merenkurkun ja Perämeren rannikolla laadituissa mallinnuksissa (mm. Tikkanen ym. 2013). Muista parametreista tuulivoimaloiden oletettiin pyörivän nopeudella 6 sekuntia/kierros ja roottorin säteenä käytettiin 65 metriä. Voimaloiden oletettiin pyörivän 75 % ajasta. Törmäyslaskelmassa tarvittavien lajien fyysisten ominaisuuksien tiedot perustuvat kirjallisuuteen (mm. Solonen 1979, Jonsson 1995). Muista lajeista poiketen merikotkan kohdalla törmäysriski arvioitiin koko vuoden lentojen osalta, eikä muuttoaikoja käsitelty erikseen. 93

102 Taulukko Bandin mallilla saatu kuolleisuusennuste, kun tuulivoimaloita rakennettaisiin 20 kpl. Laji Linnun pituus Siipien kärkiväli Lentonopeus (m/s) Riskilentojen määrä vuodessa Väistävien osuus Törmäyksiä/ vuodessa Laulujoutsen 1,6 2, % 1,5-3,9 Metsähanhi 0,75 1, % 0,6-1,7 Merihanhi 0,8 1, % 0,3-0,8 Kurki 1,2 2, % 1,9-4,9 Sinisuohaukka 0,5 1, % 0-0,1 Varpushaukka 0,35 0, % 0,3-1,1 Kanahaukka 0,6 1, % 0-0,4 Hiirihaukka 0,55 1, % 0-0,4 Piekana 0,6 1, % 0-0,4 Sääksi 0,6 1, % 0-0,1 Sepelkyyhky 0,4 0, % 2,8-7,1 Metsähanhia, kurkia ja joutsenia törmäisi kutakin lajia mallinnusten mukaan keskimäärin 1-5 yksilöä vuodessa. Petolintulajeja törmäisi enimmillään yksi yksilö vuodessa. Mallinnuksien mukaan yhteensä 20 voimalaa aiheuttaisi kaikille tarkastelluille lajeille valituilla parametreilla 8 23 törmäystä vuodessa kevään ja syksyn aikana yhteydessä. Todennäköisesti todellinen törmäyskuolleisuus olisi lähempänä alarajaa. Kokonaisuutena hankkeen vaikutukset läpimuuttaviin lintupopulaatioihin olisivat tämän yhden puiston osalta vähäisiä. Koska tarkastellut lajit ovat kaikista hankealueiden läpimuuttavista lajeista todennäköisesti vaikutuksille herkimmästä päästä, voidaan arvioida myös muihin lajeihin kohdistuvan vaikutuksen olevan korkeintaan samaa suuruusluokkaa. Huomattava on, että lähtöoletukset vaikuttavat merkittävästi arvion suuruuteen. Niistä keskeisin muuttuja on arvio väistävien osuudesta, mutta epävarmuutta riippuu moniin muihinkin lukuihin. Epävarmuustekijöistä johtuen mallinnusta on pidettävä ainoastaan suuntaa antavana. On myös mahdollista, että lintujen käyttäytyminen alueella muuttuu voimaloiden pystyttämisen jälkeen, jolla voi olla vaikutusta esimerkiksi lajien vallitseviin lentokorkeuksiin. Tässä käytetyt alemmat väistökertoimet ovat kuitenkin yleensä ottaen jo varovainen aliarvio muuttolintujen väistökyvystä verrattuna maailmalla tehtyihin tutkimuksiin. Esimerkiksi seurantatutkimuksessa (Graner ym. 2011) Ruotsissa Uumajan eteläpuolelle olevalla Hörneforsin maatuulipuistossa rakentamista ennen ja sen jälkeen tehdyissä linnustotarkkailuissa ilmeni, että käytännössä kaikki aiemmin tuulivoima-alueen kohdalta muuttaneet kurjet väistivät rakennetun Hörneforsin tuulivoimapuiston ilman ongelmia. Muista vaikutusmekanismeista mahdollisesti lintujen muuttokäyttäytyminen voi jonkin verran muuttua tuulivoimalapuiston estevaikutuksen seurauksena. Ahlaisten Lammin tuulivoima-alue ei sijoitu aivan keskeisimmälle muuttoreitille tai muuton aikaisten levähdysalueiden tuntumaan. Lähimmät merkittävät levähdysalueet sijoittuvat kaikki suunnittelualueen länsipuolelle. Hankealue ei sijoitu levähdysalueiden ja merialueen väliin. Tästä syystä hankealueen kautta ei todennäköisesti kulje muuttoaikoina erityistä ruokailu- ja yöpymispaikkojen välistä liikehdintää. Näistä syistä estevaikutus kohdistuisi pääasiassa vain muuttomatkalla oleviin yksilöihin, jolloin sen vaikutus jää hyvin lyhytaikaiseksi Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE0 Jos hanketta ei toteuteta, ei vaikutuksia muodostu. Alueen nykytilaa tulee kuitenkin muuttamaan metsätalous, jonka vaikutukset ovat pesimälinnustovaikutusten elinympäristöjen menetyksen ja pirstoutumisen osalta samankaltaisia kuin tuulivoimantuotannon. 94

103 11.7 Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Pesimälinnuston osalta kaikissa vaihtoehdossa vaikutukset jäävät merkittävyydeltään vähäisiksi. Toteutusvaihtoehdoilla voi olla jonkin verran eroa muuttolintuvaikutusten suhteen. Todennäköisesti muuttolintuvirta jonkin verran voimistuu luoteeseen päin lähestyttäessä rannikkoa. Tämän vuoksi voimalamäärän suhteen suurin VE1, jossa luoteisosa jätettäisiin rakentamatta ja voimalat olisivat tiiviimmin sijoitettuja, mahdollistaisi muita vaihtoehtoja paremmin muuttolinnuille tuulivoima-alueen kiertämisen. Muita toteutusvaihtoehtoja (VE2,VE3,VE4) verrattaessa vaikutusten suuruus riippuu oletettavasti vain voimaloiden määrästä. Kokonaisuutena huomattavia eroja toteutusvaihtojen välillä muuttolintuvaikutusten suhteen ei ole odotettavissa. Voimalinjan toteutusvaihtoehdot (VE A ja VE B) eivät sijoitu lintujen kannalta potentiaalisesti tärkeille levähdys- tai ruokailualueille, kuten kosteikoille tai laajoille pelloille. Tämän vuoksi voimalinjan vaikutukset muuttolinnustoon olisivat vähäisiä. Yhteenvetona muuttolintujen osalta arvioidaan Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston vaikutusten herkkyysluokka kohtalaiseksi. Suunnittelualueella esiintyy muuttoaikaan uhanalaisia lajeja, mutta minkään lajin kohdalla suunnittelualue tai sen lähiympäristö ei ole erityisen keskeistä aluetta, minkä vuoksi herkkyyttä ei pidetä minkään lajin kohdalla suurena. Lammin alueella esiintyy muuttoaikoina uhanalaisia tai muita suojelullisesti huomionarvoisia lajeja sen laajuuteen nähden siinä suhteessa kuin yleensäkin Satakunnan rannikkoseudulla. Vaikutusten suuruusluokka arvioidaan keskisuureksi. Tämä perustuu siihen, että hankkeen aiheuttamat vaikutukset tarkasteltujen lajien populaatioihin jäisivät varovaisuusperiaatteilla tehtyjen mallinnusten mukaan melko vähäisiksi. Näin ollen Ahlaisten Lammin tuulivoimapuistolla arvioidaan olevan toteutuessaan kohtalaisiksi katsottavia vaikutuksia muuttolinnustoon kaikissa vaihtoehdoissa (Taulukko 11-12). Taulukko Merkittävyys pesimälinnusto. Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Suuri Vähäinen VE 1-4, A ja B VE0 Vähäinen Kohtalainen Suuri Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Ei vaikutusta Kohtalainen Suuri Suuri Taulukko Merkittävyys peto- ja kuikkalinnut. Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Suuri VE1-4 VE A ja B VE0 Vähäinen Kohtalainen Suuri Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Ei vaikutusta Kohtalainen Suuri Suuri 95

104 Taulukko Merkittävyys muuttolinnusto. Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Suuri VE1-4 VE A ja B VE0 Vähäinen Kohtalainen Suuri Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Ei vaikutusta Kohtalainen Suuri Suuri 11.8 Vaikutusten lieventäminen Vaikutuksia voidaan lieventää siten, että voimalaryhmää ei sijoiteta lintujen lentolinjaa vasten vaan sen suuntaisesti. Rakentamistoimien suunnittelussa voidaan ottaa huomioon linnusto siten, että töiden aloitus kullakin alueella ajoitetaan lintujen pesimäkauden toukokesäkuun ulkopuolelle, jolloin ei ole vaaraa pesinnän keskeyttämisestä. Muuttolinnuille aiheutuvaa törmäysriskiä voidaan vähentää pysäyttämällä voimalat voimakkaiden muuttopäivien ajaksi Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Pesimälinnuston suhteen alue on suhteellisen pieni ja helppokulkuinen ja siellä tehdyt selvitykset kattavia. Aina on kuitenkin mahdollista, että joku laji jää huomioitta ja silloin arvio ei ole luotettava tämän lajin osalta. Selvityksiä on kuitenkin tehty useana ajankohtana ja useana vuonna, mikä vähentää tällaista todennäköisyyttä ja siksi arviointia voidaan pitää melko luotettavana. Muuttolintuselvityksen kohdalla tarkkailu ei koskaan ole täysin kattavaa, eikä kaikkia alueen kautta muuttavia lintuja havaita. Myös sääolosuhteet vaikuttavat muuttoreitteihin ja lentokorkeuteen ja edelleen alueen kautta kulkevan lintumuuton voimakkuuteen. Arvioinnissa ei ole tarkasteltu yöllä tapahtuvaa muuttoa, jota ei ole mahdollista selvittää tavanomaisin muutontarkkailumenetelmin. Tuulivoimalle herkimpinä pidettävät lajit ovat kuitenkin suurikokoisia, suurelta osin päivällä muuttavia ja siten etenkin roottorikorkeudella lentäessään suhteellisen helposti havaittavia lajeja. Näistä syistä katsotaan, että vuosien 2012 ja 2014 tarkkailut antoivat tuulivoima-alueen vaikutusten arvioinnin kannalta luotettavan kuvan lintumuutosta hankealueilla. Epävarmuuksia riippuu runsaasti myös läpilentomäärien ja törmäysmäärien arvioihin, joita on pidettävä luonteeltaan suuntaa-antavina. Näissä arvioissa on kuitenkin käytetty varovaisuusperiaatteita. Kokonaisuutena epävarmuustekijät eivät ole niin suuria, että ne vaikuttaisivat tehtyihin johtopäätöksiin muuttolintujen kohdalla. 96

105 12. VAIKUTUKSET LUONNONSUOJELUUN 12.1 Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Tuulivoimahankkeen rakentamisen aikana voi kohdistua häiriö- ja meluvaikutuksia läheisiin luonnonsuojelualueisiin. Lisäksi rakentamistoimet saattavat muuttaa pohja- ja pintavesien virtaamia määrällisesti tai laadullisesti siten, että se aiheuttaa muutoksia suojelualueen luonnonoloissa. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana suojelualueella lepäilemään pysähtyvään linnustoon voi kohdistua suoria törmäysriskejä voimaloihin sekä estevaikutuksia. Tuulivoimapuiston purkamisvaiheessa vaikutukset suojelualueisiin ovat vastaavanlaisia kuin rakentamisvaiheessa Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Suunnittelualueen lähiympäristöön sijoittuvien suojelualueiden osalta tietolähteenä on käytetty ympäristöhallinnon OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelua, sekä maakuntakaavan aineistoa. Suojelualueiden luontoarvoja koskevia tietoja on kerätty Natura tietolomakkeilta sekä Ympäristöhallinnon Internet-sivuilta. Vaikutusten muodostumista Natura 2000 verkoston alueisiin on tarkasteltu liitteenä 14 olevan Natura-tarveharkinnan pohjalta Nykytila Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Suunnittelualueen kaakkoispuolella noin kahden kilometrin päässä sijaitsee Lampinjärven ja Kivijärven välinen Kivijärvenkosken lehdon luonnonsuojelualue, joka on toteutettu yksityisenä suojelualueena (YSA023647). Alue kuuluu suurelta osin myös lehtojensuojeluohjelmaan (LHO020055). Lisäksi suunnittelualueen eteläpuolella hieman yli kahden kilometrin päässä sijaitsee pienialainen, yksityisellä maalla sijaitseva Salonkankaan luonnonsuojelualue (YSA206139). Lähimmillään neljän kilometrin päässä suunnittelualueesta sijaitsee Selkämeren kansallispuiston (KPU020037) Mustalahden alueet sekä sen läheisyydessä lukuisia Poosekrin saariston ja Ahlaisten jokisuun yksityisiä suojelualueita siten, että ne toteuttavat kansallispuiston alueiden kanssa lähes kokonaan Ahaistenjokisuun lintuvesien suojeluohjelman alueen (LVO020070) suojelun. Lisäksi suunnittelualueen eteläpuolella hieman yli kahden kilometrin päässä sijaitsee pienialainen, yksityisellä maalla sijaitseva Salonkankaan luonnonsuojelualue (YSA206139). 97

106 Kuva Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuohelualueet. Lähimmillään neljä kilometriä suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee Pooskerin saariston Natura alueen (FI , SCI ja SPA) Mustalahden osa ja 5,5 kilometriä kaakkoon Poosjärven alue (FI , SPA). Pooskerin saariston alueeseen kuuluu ulkosaaristo ja Saanteen harju, jotka ovat lähes kauttaaltaan moreeni- ja hiekkakerrosten peittämiä. Alueella on runsas vesikasvillisuus ja linnusto. Pooskerinlahti on flada, johon liittyy kasvistollisesti lajirikas tervaleppälehto. Poosjärvi puolestaan on säännöstelemätön, luhta- ja lehtorantainen järvi, jossa on saaria ja lintuluotoja. Suurin osa alueesta kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelu-alueeseen. Lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluvasta osasta on perustettu luonnonsuojelualue. Lähimmillään kymmenen kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen lounaispuolella sijaitsee Kokemäenjoen suiston Natura-alue (FI , SCI ja SPA), joka edustaa laajaa suistoa ja sen monipuolisia elinympäristöjä. 98

107 Kuva Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat Natura-alueet, muut luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvat alueet Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin ja -ohjelmiin Suunnittelualuetta lähimpänä sijaitsevat runsaan kahden kilometrin etäisyydellä Kivijärvenkosken lehdon luonnonsuojelualue ja Salonkankaan luonnonsuojelualue sekä neljän kilometrin etäisyydellä Selkämeren kansallispuistoon kuuluvat Ahlaistenjokisuun ja Mustalahden alueet. Kivijärvenkosken lehdon alue sijoittuu VT 8 toiselle puolelle ja Salonkankaan ja kansallispuiston alue Pohjajoen toiselle puolen, joten suunnittelualueen ja suojelualueiden ja suunnittelualueen välillä ei ole selkeää virtausyhteyttä, jolla voisi olla vaikutuksia kohteiden luonnontilaan. Hankkeen rakentamisen aikaiset melu- ja pölyvaikutukset ovat lieviä eivätkä ulotu metsäisillä alueilla lähimmillään yli kahden kilometrin etäisyydellä sijaitseville luonnonsuojelualueille. Tuulivoimapuiston rakentamisella ei arvioida olevan vaikutuksia suunnittelualueen läheisyydessä sijaitseviin muihin luonnonsuojelualueisiin. Natura alueista Kokemäenjoen suisto ja Poosekrin saaristo ovat SCI-alueita, eli niiden suojeluperusteina ovat alueen Natura-luontotyypit. Lähimpänä suunnittelualuetta sijaitsee Pooskerin saariston Mustalahden osa. Tänne etäisyyttä suunnittelualueelta on lähimmillään noin neljä kilometriä. Vaikutuksia Natura-luontotyyppeihin ei Natura-tarveharkinnan mukaan ole arvioitu muodostuvan. Pooskerin saariston ja Kokemäenjoen suiston lisäksi Poosjärvi on sisällytetty Naturaverkostoon SPA-alueina, eli lintudirektiivin lajiston ja määrättyjen alueella säännöllisesti esiintyvien muuttolintujen perusteella. Vaikutuksia Natura-alueiden pesimälinnustolle ei ole arvioitu muodostuvan, pitkien etäisyyksien ja suunnittelualueen saalistusalueiksi heikosti sopivien luonnonympäristöjen johdosta. Kokemäenjoen Natura-alueen muuttolinnustosta vaikutuksille alttiita lajeja on todettu olevan räyskä, naurulokki, selkälokki, tuulihaukka ja sinisuohaukka sekä jossain määrin suu- 99

108 ret vesilinnut kuten kuikka ja laulujoutsen. Muuttokäyttäytyminen ja suunnittelualueella tehdyt havainnot huomioiden, näistä lajeista vaikutuksia voi muodostua lähinnä tuulihaukalle ja laulujoutsenelle. Näiden lajien Suomen kannat ovat kuitenkin elinvoimaisia, joten todennäköisiä merkittäviä vaikutuksia ei arvioitu muodostuvan. Pooskerin saariston suojeluperusteena on kolme muuttolintulajia, joista törmäysvaikutuksille alttiita lajeja ovat laulujoutsen ja harmaahaikara. Alueen osalta vaikutuksia voi muodostua laulujoutsenelle niiden muuttosuunta huomioon ottaen. Lajin kanta on maassamme elinvoimainen ja se on ollut voimakkaassa kasvussa viime vuosikymmeninä. Poosjärven muuttolinnuston osalta mahdollisia törmäysvaikutuksille alttiita lajeja ovat mehiläishaukka, kaakkuri ja ruskosuohaukka. Huomioiden Natura-alueen sijainti suhteessa suunnittelualueeseen sen kaakkoispuolella, ei mahdollisia merkittäviä vaikutuksia arvioida muodostuvan Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE0 Tuulivoimaloiden rakentamatta jättämisellä ei ole vaikutuksia läheisiin luonnonsuojelualueisiin. Nollavaihtoehdossa läheisten Natura-alueiden nykytila säilyy entisellään Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Eri suunnitteluvaihtoehtojen välillä ei arvioida olevan eroavaisuuksia luonnonsuojelualueisiin kohdistuvien vaikutuksien osalta Vaikutusten lieventäminen Hankkeen toteuttamisella ei arvioida olevan vaikutuksia niihin luontoarvoihin, joiden perusteella tuulivoimapuiston läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuojelualueet on perustettu. Luonnonsuojelualueisiin ei etäisyydestä johtuen ole hankkeella vaikutusta, minkä vuoksi niiden osalta ei ole tarpeen esittää ehdotuksia haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Muuttolinnuston osalta on suunniteltu seurantaohjelma. Jos seurannan aikana ilmenee haitallisia vaikutuksia Natura-alueiden muuttolinnustolle, voidaan voimalat pysäyttää lintujen muuton kannalta kriittisinä ajankohtina Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Arviointiin ei katsota liittyvän merkittäviä epävarmuuksia johtuen huomattavista etäisyyksistä sekä vaikutusten vähäisyydestä. 100

109 13. VAIKUTUKSET ILMASTOON JA LUONNONVARO- JEN HYÖDYNTÄMISEEN 13.1 Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Kasvihuonekaasut vaikuttavat yläilmakehässä, jossa ne imevät ja heijastavat auringosta tulevaa ja planeetan pinnalta heijastuvaa lämpösäteilyä aiheuttaen ilmakehän lämpenemistä. Ihmistoiminnan on havaittu lisäävän osaltaan kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin (CO 2 ), mutta myös metaanin (CH 4 ) ja typpioksiduulin (N 2 O) määriä ilmakehässä. Energiantuotannossa näitä yhdisteitä vapautuu eniten fossiilisten polttoaineiden (hiili, öljy, maakaasu) polton yhteydessä. Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2013 olivat 61 milj. CO 2 -t. Vuoden 2013 kokonaispäästöistä noin 78 % oli peräisin energiasektorilta (Tilastokeskus 2013). Tämän vuoksi energiantuotannosta aiheutuvien päästöjen vähentäminen nähdään nykyisin keskeiseksi tekijäksi ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta. Yleisesti energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää tehokkaimmin joko 1) pienentämällä energiankulutusta, tai 2) lisäämällä vähäpäästöisten tai päästöttömien energialähteiden osuutta tuotannossa. Sähkön tuottaminen tuulivoimalla ei toimintavaiheessaan synnytä ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasupäästöjä, minkä vuoksi tuulivoimalla voidaan osaltaan alentaa Suomen oman energiantuotannon vuosittaisia kasvihuonekaasupäästöjä. Tuulivoimaloilla saavutettavat kasvihuonekaasujen sekä muiden ilmapäästöjen alenemat ovat keskeisesti riippuvaisia tuulipuiston suunnittelualueella käytössä olevista energiantuotantotavoista sekä siitä, mitä tuotantomuotoja niiden avulla pystytään korvaamaan. Suomessa fossiilisten polttoaineiden osuus maan omasta sähköntuotannosta on noin puolet. Loppuosa tuotetaan vastaavasti joko ydin- tai vesivoimalla tai uusiutuvilla energianlähteillä. Suomalaisen sähköntuotantojärjestelmän keskimääräisiksi hiilidioksidipäästöiksi on arvioitu noin 240 g CO 2 tuotettua kilowattituntia kohti, joka sisältää jo hiilineutraaleja tuotantomuotoja. Hiilijalanjälkeä (carbon footprint) käytetään yleensä mittaamaan tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastovaikutusta, ts. kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan voidaan arvioida synnyttävän elinkaarensa aikana. Hiilijalanjälki on alun perin kehitetty mittariksi, jonka avulla voidaan läpinäkyvällä tavalla vertailla erilaisten toimintojen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen ja ilmastonmuutokseen. Energiatuotantomuotojen ja voimalaitosten osalta hiilijalanjälki suhteutetaan yleensä tuotetun energian määrään ja se esitetään yleensä hiilidioksidiekvivalentteina (CO 2 eq) tuotettua kilo- tai megawattituntia kohti. Ekvivalenttiyksiköiden avulla hiilijalanjäljen laskemisessa pystytään ottamaan huomioon hiilidioksidin ohella myös muut kasvihuonekaasut (mm. metaani ja typpioksiduuli), joiden ilmastoa lämmittävä vaikutus on selkeästi hiilidioksidia suurempi. Tuulivoiman synnyttämän hiilijalanjäljen suuruutta suhteessa muihin energiamuotoihin on tarkasteltu Isossa-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa (POST 2006), jossa tuulivoiman synnyttämän hiilijalanjäljen suuruutta verrattiin suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin, ydinvoimaan sekä useisiin uusiutuviin energianlähteisiin. Vertailussa tuulivoiman hiilijalanjälki arvioitiin pienimpien joukkoon sen vaihdellessa maa- ja merialueille sijoitettavien laitosten osalta 4,64 5,25 gco 2 eq per tuotettu kilowattitunti. Muista energiantuotantomuodoista esimerkiksi aurinkopaneelien hiilijalanjäljen suuruudeksi arvioitiin vastaavasti gco 2 eq/kwh ja erilaisten biomassavaihtoehtojen osalta vastaavasti gco 2 eq/kwh. Suurin hiilijalanjälki on fossiilisilla polttoaineilla, joiden ilmastoa lämmittävän vaikutuksen suuruudeksi on arvioitu yli 500 gco 2 eq tuotettua energiayksikköä kohti. Luonteenomaista sekä uusiutuvien energiamuotojen, mutta myös ydinvoiman elinkaarelle on niiden ympäristövaikutusten painottuminen erityisesti sen rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin, jotka synnyttävät yleensä valtaosan koko energiantuotantoprosessin synnyttämistä kasvihuonekaasupäästöistä. Tuulivoiman osalta rakentamisen aikaisten päästöjen on arvioitu synnyttävän jopa 98 % koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöistä. Sen sijaan fossiilisten polttoaineiden osalta ilmastovaikutukset painottuvat selkeämmin varsinaiseen 101

110 energiantuotantovaiheeseen esimerkiksi polttoaineen tuottamisen ja laitoksen rakentamisen ollessa pienemmässä osassa tuotantoprosessin ilmastovaikutusten kannalta. Luonnonvarat Ympäristövaikutustensa suhteen tuulivoimapuiston elinkaari voidaan jakaa viiteen päävaiheeseen, jotka on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva Kaaviokuva tuulivoimapuiston elinkaaresta. Tuulivoimapuiston rakentamisenaikaisista ympäristövaikutuksista osa kohdistuu tuulivoimalaitosten ja sen oheisrakenteiden valmistukseen. Tuulivoimalaitosten tuotanto edellyttää raaka-aineita ja energiaa. Tuulivoimalaitosten rakenteet on tehty pääasiassa teräksestä, jonka lisäksi niiden konehuoneessa käytetään myös mm. alumiini- ja kuparikomponentteja. Voimalan lavat ovat yleensä lasikuitua, jonka raaka-aineita ovat lasi ja polyesterikuitu. Tarvittava metallien louhiminen ja käsittely kuluttaa energiaa ja raaka-aineita. Tuotantovaiheen ympäristövaikutuksia ovat mm. ilma- ja vesipäästöt. Ympäristövaikutusten suuruuteen vaikuttavat voimalaitoskomponenttien tuottamisen osalta erityisesti käytetyt tuotantotavat sekä käytettävän energian tuotantotapa. Uusiutuvien energianlähteiden käyttö vähentää osaltaan tuulivoimapuiston elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia. Tuulivoimapuiston toiminnallinen jakso on nykyaikaisissa tuulivoimaloissa suhteellisen pitkä (torni n. 50 vuotta ja turbiini n. 20 vuotta), mikä vähentää osaltaan tuulivoimalla tuotetun sähkön elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia sekä parantaa sen tuotantotehokkuutta. Tuulivoimaloiden käyttöikää voidaan kuitenkin merkittävästi pidentää riittävän huollon sekä osien vaihdon avulla. Tuulivoimapuiston elinkaaren viimeinen vaihe on sen käytöstä poisto sekä tuulivoimapuistosta syntyvien laitteiden kierrättäminen ja jätteiden käsittely. Materiaalien tehokkaan kierrättämisen ja uusiokäytön avulla vähennetään tarvetta uusien raaka-aineiden tuotannolle, mikä vähentää osaltaan loppusijoituksen tarvetta niiden osalta. Nykyisin lähes 80 % 3 MW:n suuruisessa tuulivoimalaitoksessa käytetyistä raaka-aineista pystytään kierrättämään. Voimaloiden metallikomponenttien (teräs, kupari, alumiini, lyijy) osalta kierrätysaste on yleensä jo nykyisin hyvin korkea, jopa lähes 100 %. Pitkäikäisimpiä rakenteita tuulivoimapuistoalueella ovat voimaloiden perustukset sekä huoltotiet. Tyypillisesti perustukset sovitaan purettavaksi käytön päätyttyä, mutta huoltotiet jäävät alueen muussa käytössä hyödynnettäväksi Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Suunnitellun hankkeen vaikutuksia ilmastoon on arvioitu sen perusteella, kuinka paljon hanke toteutuessaan korvaa kasvihuonekaasupäästöiltään haitallisempia sähköntuotantomuotoja ja tällä tavalla hillitsee ihmistoiminnan aiheuttamaa ilmastonmuutosta. Arviointi on tehty tukeutumalla kirjallisuudesta saatuihin tietoihin Suomessa käytettyjen sähköntuotantomuotojen keskimääräisistä kasvihuonekaasupäästöistä sekä arvioimalla näiden tietojen avulla edelleen suunnitellun hankkeen avulla saavutettavia kasvihuonekaasupäästöjä. Lammin tuulivoimapuiston hiilidioksidipäästövähenemät on laskettu eri suunnitteluvaihtoehtojen voimaloiden lukumäärillä, 3MW yksikkötehon, 10,000 MWh yksikkövuosituotannon ja eri sähköntuotantomenetelmien CO 2 -kertoimien perusteella. 102

111 Suunnitellun hankkeen ilmastovaikutuksia on arvioitu sen mukaan, kuinka paljon tuulivoimaloiden avulla pystytään osaltaan vähentämään Suomen oman sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä. Tuulivoimaloilla saavutettavat kasvihuonekaasujen sekä muiden ilmapäästöjen alenemat ovat keskeisesti riippuvaisia tuulipuiston suunnittelualueella käytössä olevista energiantuotantotavoista sekä siitä, mitä tuotantomuotoja niiden avulla pystytään korvaamaan. Suomessa fossiilisten polttoaineiden osuus maan omasta sähköntuotannosta on noin puolet. Loppuosa tuotetaan vastaavasti joko ydin- tai vesivoimalla tai uusiutuvilla energianlähteillä. Suomalaisen sähköntuotantojärjestelmän keskimääräisiksi hiilidioksidipäästöiksi on arvioitu noin 240 gco 2 tuotettua kilowattituntia kohti (taulukko 13-1), joka sisältää jo hiilineutraaleja tuotantomuotoja. Yleisesti tuulivoiman voidaan kuitenkin arvioida korvaavan ensisijaisesti tuotantokustannuksiltaan kalliita energiamuotoja, mm. hiililauhde- tai maakaasupohjaista sähköntuotantoa. Esimerkiksi Holttinen (2004) on tutkimuksessaan arvioinut tuulivoimatuotannon korvaavan pohjoismaisessa energiantuotantojärjestelmässä ensisijaisesti juuri lauhdevoimalla tuotettua sähköä, jonka keskimääräiseksi hiilidioksidipäästöksi on arvioitu jopa gco 2 /kwh (taulukko 13-2). Vastaavasti, mikäli tuulivoimaloilla korvataan jo nykyisin käytössä olevia hiilineutraaleja energiantuotantomuotoja (mm. ydin- tai vesivoima), voivat hankkeen ilmastovaikutukset jäädä tällä tavalla tarkasteltuna pieniksi. Taulukko Suomen sähköntuotannon keskimääräiset ominaispäästöt viimeisten 10 vuoden keskiarvona (VTT 2012). Yhdiste CO 2 N 2 O Typen oksidit SO 2 CH 4 Ominaispäästö (g/kwh) 240 0,007 0,375 0,273 0,008 Taulukko Lauhdevoimalaitoksen avulla tuotetun sähkön keskimääräiset ominaispäästöt (Holttinen 2004). Yhdiste CO 2 Typen oksidit SO 2 Ominaispäästö (g/kwh) 660 1,06 0,7 Luonnonvarojen hyödyntäminen Seuraavassa taulukossa (taulukko 13-3) on esitelty tuulivoimapuiston elinkaarensa aikana kuluttamia materiaalivarantoja suhteessa tuotetun sähköenergian määrään. Eniten tuulivoimatuotanto kuluttaa elinkaarensa aikana vettä, jota käytetään sekä voimalaitoskomponenttien valmistusprosesseissa sekä niiden edellyttämässä energiatuotannossa. Seuraavaksi eniten tuulivoimatuotanto kuluttaa eri tuotantoprosesseissa käytettyjä energianlähteitä, kuten kivihiiltä, maakaasua ja öljyä sekä tuulivoimalan rungon päämateriaalina käytettävää terästä. Tuulivoimapuistojen tehokkuutta energiantuotantomuotona on selvitetty useissa tutkimuksissa käyttämällä elinkaarianalyysiin pohjautuvia menetelmiä. Erityisesti tutkimuksilla on haluttu selvittää tuulivoimaloiden rakentamisen aikaisia energiankulutuksen ja voimalan toiminta-aikanaan tuottaman energiamäärän välistä suhdetta. Yleisesti tuulivoimapuiston on arvioitu tuottavan sen rakentamisessa ja käytöstä poistosta kuluvan energiamäärän keskimäärin 4 6 kuukauden aikana, kun otetaan huomioon varsinaisen tuulivoimapuiston ohella myös niissä käytettävät voimajohdot, sähköasemat ym. oheisrakenteet (Schleisner 2000, Vestas 2006). 103

112 Taulukko Arvio 3 MW merituulivoimalan (malli Vestas V90) elinkaaren aikaisesta materiaalikulutuksesta suhteessa tuotetun energian määrään. Luvuissa on huomioitu varsinaisten voimalaitosten ohella myös niiden edellyttämät voimalinjat ym. oheisrakenteet (Vestas 2006). Materiaali Kulutus (g/kwh) Vesi 49,346 Kivihiili 0,740 Raakaöljy 0,630 Rauta 0,419 Maakaasu 0,375 Kvartsihiekka 0,335 Ligniitti 0,324 Kalkkikivi 0,126 Natriumkloridi (vuorisuola) 0,051 Kivi 0,055 Savi 0,031 Sinkki, alumiini, mangaani, kupari, 0,03 0,41 lyijy Tuulivoimahankkeen rakentamisvaiheessa tarvitaan kiviainesvaroja tuulivoimaloiden kenttäalueiden ja tiestön rakentamiseen, sekä nykyisen tiestön perusparantamiseen. Osa tarvittavista kiviainesvaroista on saatavissa maanrakennustöiden yhteydessä suunnittelualueelta ja osa hankitaan lähimmältä tarkoitukseen soveltuvalta maa-ainesten ottoalueelta. Tarvittavien kiviainesvarojen määrää on arvioitu tämänhetkisten suunnittelutietojen perusteella maa- ja kallioperään kohdistuvien vaikutusten yhteydessä luvussa 7Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.. Tarvittavien kiviainesvarojen määrä tarkentuu hankkeen suunnittelun edetessä Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Vaikutus ilmastoon on maailmanlaajuinen, jolloin vaikutusalue on koko maapallo. Tämän vuoksi ilmastovaikutuksen tarkastelussa ei voida käyttää vaikutusalueen herkkyystason määritystä vaan ilmastovaikutus määräytyy suoraan vaikutuksen voimakkuuden ja keston perusteella. Hankkeen ilmastovaikutuksen suuruus määräytyy hiilidioksidivähenemän perusteella. Tätä verrataan lähinnä alueellisessa mittakaavassa ja Suomea koskien. Tässä arviossa käytetyt suuruusluokan arvioinnin kriteerit on esitetty seuraavassa taulukossa (13-4). Taulukko Ilmastovaikutusten suuruuden määrittäminen. Vähäinen Keskisuuri Suuri Tuulivoimapuiston hiilidioksiditase on negatiivinen tai positiivinen. Tuulivoimapuiston hiilidioksiditase on seudullisessa mittakaavassa selvästi positiivinen tai negatiivinen. Tuulivoimapuiston hiilidioksiditase on Suomen mittakaavassa selvästi positiivinen tai negatiivinen. Vähäinen Keskisuuri Suuri Hankkeen rakenteissa käytettävät luonnonvarat tulevat melkein yksinomaan hankealueen ulkopuolelta, joten materiaalikulutuksen vaikutukset kohdistuvat moneen paikkaan, jopa maapallon toisella puolella. Tämän takia kohteen herkkyyttä ei määritellä luonnonvarojen hyödyntämisen osalta. Vain jotkut rakennusmateriaalit, kuten huoltoteiden rakenteissa käytettävät massat, voisi olla mahdollista saada hankealueelta. Luonnonvarojen hyödyntämisen suuruus on riippuvainen hankkeen koosta ja käytettävistä menetelmistä ja laitteista. Hankkeen luonnonvarjojen hyödyntämisen suuruus on melkein 104

113 suoraan riippuvainen rakennettavien tuulivoimaloiden määrästä. Yksittäisten laitteiden ja ratkaisujen välillä saattaa esiintyä eroja materiaalien kulutuksessa Nykytila Sähkön tuotanto Satakunnassa vuonna 2013 oli yhteensä 15,257 GWh lukuun ottamatta sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Samaan aikaan sähkön käyttö Satakunnassa oli 5,805 GWh. Alueellinen ylituotanto selittyy Olkiluodon ydinvoimalan sähköntuotannolla, minkä määrä tarkasteluvuonna oli 14,633 GWh. Satakunnan sähkönkulutuksen aiheuttama hiilidioksidipäästö Suomen keskimääräisellä hiilidioksidin sähköntuotantokertoimella on 1,393,200 tonnia. (lähde: Energiateollisuus) Vaikutukset ilmastoon ja luonnonvarojen hyödyntämiseen Aiemmin mainituilla perusteilla lasketut eri energiantuotantomuotojen hiilidioksidipäästöt on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 13-5). Mikäli Suomessa tuotetun energiamäärän ja energiatuotantomuotojen arvioidaan pysyvän vakiona ja suunniteltujen tuulivoimaloiden tuottaman sähkön arvioidaan korvaavan eri sähköntuotantomuotoja niiden keskimääräisen käytön mukaan, voidaan hankkeella arvioida saavutettavan noin 26,400 48,000 tonnin säästöt Suomen sähköntuotannon vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä. Vastaavasti, jos tuulivoiman arvioidaan korvaavan lauhdevoimalla tuotettua sähköä, voivat päästövähenemät nousta jopa 72, ,000 tonniin vuosittain. Hankkeella saavutettava hiilidioksidivähenemä on suunnitteluvaihtoehdosta riippuen 9,5 5,2 % Satakunnan energiantuotannon aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä, mikäli vertailukohtana käytetään hiililauhdevoimaa. Mikäli käytetään Suomen keskimääräisen sähköntuotannon (kaikki sähköntuotantomuodot) hiilidioksidipäästöiä, hankkeen aiheuttama vähenemä on 3,4 1,9 % Satakunnan energiantuotannon aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Seuraavassa taulukossa (13-5) on tarkemmin esitetty laskelmat eri tuotantomuodoittain ja suunnitteluvaihtoehdoittain. Taulukko Lammin tuulivoimapuiston avulla saavutettavat, laskennalliset päästövähenemät hiilidioksidin, rikkidioksidin sekä typen oksidien osalta. Laskennassa oletetaan, että hanke toteutetaan joko VE1, VE2, VE3 tai VE4 (20, 18, 14 tai 11 tuulivoimalaa) mukaan 3 MW kokoisilla tuulivoimaloilla. Yhdiste Hiilidioksidi (CO2) Rikkidioksidi (SO2) Typen oksidit (NOx) Päästövähenemät Suomen sähköntuotannon päästökertoimien mukaan (tonnia vuodessa) Päästövähenemät hiililauhdevoimalan päästökertoimien mukaan (tonnia vuodessa) VE1 VE2 VE3 VE4 VE1 VE2 VE3 VE ,6 49,14 38,22 30, ,5 52,5 41, ,8 148,4 116,6 Tuulivoimapuiston tuotantovaiheessa saavutettavat päästövähennykset eivät kuitenkaan suoraan kerro tuotantomuodon kannattavuudesta ja ilmastohyödyistä, vaan niiden arvioimiseksi tulisi laskelmissa ottaa huomioon myös tuulivoimaloiden rakentamisen ja ylläpidon edellyttämä materiaali- ja energiankulutus. Luonteenomaista erityisesti uusiutuvien energiamuotojen sekä muun muassa ydinvoiman elinkaaren aikaisille ilmastovaikutuksille on niiden painottuminen energiantuotantoketjun alkuvaiheisiin ja rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin, jotka kattavat usein valtaosan koko energiantuotantoprosessin synnyttämistä kasvihuonekaasupäästöistä. Varsinaisen tuotantovaiheen aikana kasvihuonekaasupäästöjä ei sen sijaan merkittävissä määrin synny. Nykyaikaisten tuulivoimaloiden rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuvan energiankulutuksen on kuitenkin havaittu olevan pieniä verrattuna niillä tuotettuun energiamäärään. Elinkaarianalyysien perusteella esimerkiksi 3 MW tuulivoimalan valmistamisen ja pystyttämisen kuluttaman energian on arvioitu vastaavan 105

114 enimmillään 5 % tuulivoimalan toiminta-aikanaan tuottamasta energiamäärästä ja tuulivoimalan on arvioitu tuottavan tämän energiamäärän 4 12 toimintakuukauden aikana laskentatavasta ja käytetyistä oletuksista riippuen (Schleisner 2000, Crawford 2009). Kasvihuonekaasupäästöjen ohella tuulivoimatuotannon avulla voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä myös muiden ilmapäästöjen osalta, koska ilmanlaatuun vaikuttavien ilmapäästöjen (mm. rikkidioksidi, typen oksidit) määrät ovat tuulivoimatuotannossa vähäisiä esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Edellä esitetyn perusteella Lammin tuulivoimahankkeella on toteutuvasta suunnitteluvaihtoehdosta ja vertailutavasta riippuen vähäinen tai keskisuuri positiivinen vaikutus ilmastoon kasvihuonekaasujen osalta Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE0 Hankkeella tuotettu sähkömäärä joudutaan 0-vaihtoehdon toteutuessa tuottamaan muita energiatuotantomuotoja käyttäen. Vastaava määrä sähköä eri energiantuotantomuodoilla tuotettuna aiheuttaa edellä esitetyn (Taulukko 13-5) määrän hiilidioksidipäästöjä. Jos Lammin hankkeen vaihtoehtona tarkastellaan puolestaan muualla sijaitsevaa tuulivoimapuistoa, ei ilmastovaikutuksissa ole merkittävää eroa. Merkittävä osa (10 20 %) Suomen käyttämästä sähköstä tuodaan sähkökaapeleiden avulla ulkomailta, pääosin Venäjältä, jossa energia on pääosin tuotettu joko ydinvoimaa tai fossiilisia polttoainetta käyttäen. Suunnitellun hankkeen avulla pystytään erityisesti lisäämään Suomen energiaomavaraisuutta, vähentämään sähköntuontia ulkomailta sekä vähentämään myös ympäristövaikutuksiltaan haitallisimpien sähköntuotantomuotojen käyttöä ja lisärakentamisen tarvetta. Nollavaihtoehto hidastaa osaltaan Suomen tavoitetta kasvattaa uusiutuvan energian osuutta maan energiantuotannossa sekä myös vuodelle 2020 asetettuja tavoitteita tuulivoimatuotannon kasvattamisen osalta. Pitkällä aikavälillä vaihtoehdolla voi olla vaikutuksia myös sähköntuotannon kustannuksiin, mikäli fossiilisten polttoaineiden sekä ydinvoiman hinta kasvaa odotetulla tavalla energiavarojen hupenemisen ja raaka-aineiden tuotantokustannusten kasvun myötä Vaikutusten lieventäminen Ilmastoon liittyvät vaikutukset ovat positiivisia ja siksi haitallisten vaikutusten vähentämiseen tuotannon aikana ei ole tarvetta. Luonnonvarojen hyödyntämistä voidaan vähentää kiinnittämällä siihen huomiota tuulivoimalaitosten tuotantovaiheessa ja rakentamisvaiheessa ja sen suunnittelussa. Rakentamisvaiheessa ilmastovaikutuksia voidaan lieventää käyttämällä lyhyempiä kuljetusmatkoja ja suosimalla paikallisesti tuotettuja materiaaleja Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Luonnonvarojen hyödyntämisen ja ilmastovaikutusten arvioinnissa on käytetty tieteelliseen tutkimukseen perustuvia arvioita materiaalikulutuksesta ja päästöistä. Käytännössä eri valmistajien tuulivoimalat tuotetaan hieman eri tavalla ja paikalliset olosuhteet voivat poiketa jonkun verran tutkimusten keskiarvoluvuista. Loppupäätelmät arvioidaan kuitenkin olevan tarpeeksi täsmällisiä tarkastellulla tarkkuustasolla. 106

115 14. VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA YHDYSKUN- TARAKENTEESEEN 14.1 Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Rakentamisvaiheen aikana maankäytön muutokset ovat selkeimmät. Tuulivoimaloiden ja huoltotieverkoston rakentamisalueet raivataan pintamaasta ja kasvillisuudesta, jolloin metsä- ja maatalouskäytössä olleet alueet poistuvat. Lisääntyvä rakennusaikainen liikenne saattaa rajoittaa alueen muuta liikennettä, virkistyskäyttöä ja pääsyä suunnittelualueelle. Lisääntynyt rakennusaikainen melu voi häiritä alueen virkistyskäyttöä. Toimintavaiheessa alueen muu maankäyttö voi jatkua ennallaan yhdessä tuulivoiman kanssa. Huoltotieverkosto helpottaa ympärivuotista alueelle pääsyä. Tuulipuiston toiminnan päättyessä tuulivoimalat ja muut rakenteet puretaan ja kuljetetaan alueelta pois. Toiminnan lopettamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin. Tuulipuistoalue maisemoidaan muistuttamaan mahdollisimman luonnontilaista. Toiminnan jälkeen alue vapautuu tuulivoiman käytöstä muulle maankäytölle. Huoltotiet kuitenkin jäävät suunnittelualueelle muun muassa palvelemaan alueen metsätalouskäyttöä. Maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten vaikutusalueena voidaan pitää varsinaista suunnittelualuetta ja sen välitöntä lähiympäristöä viiden kilometrin säteellä Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vaikutusten arvioinnissa hankesuunnitelmaa on verrattu alueiden nykyiseen maankäyttöön. Hankkeen vaikutuksia arvioitaessa näkökulmana on ollut arvioida kuinka paljon hanke muuttaa alueen nykyistä luonnetta ja rajoittaisi tai mahdollistaisi eri toimintoja. Erityistä huomiota on kiinnitetty hankealueen läheisyydessä sijaitseviin häiriintymiselle alttiisiin kohteisiin (asutus, loma-asutus, virkistys) Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Vaikutuskohteen herkkyys maankäyttöön kohdistuville vaikutuksille määräytyy ympäröivien alueiden maankäytöstä. Herkkiä muutokselle ovat alueet, joilla tai joiden lähiympäristössä sijaitsee arvokkaita luonto- ja maisemakohteita, asumista, virkistyskäyttöä tai muuta sellaista maankäyttöä, joka saattaa muutoksesta häiriintyä. Arvioitaessa hankkeen myötä aiheutuvia maankäyttövaikutusten suuruutta on hankesuunnitelmia verrattu maankäytön nykytilaan. Maankäytön muutoksissa vaikutusten suuruus määritellään muutoksen laadun, laajuuden ja palautuvuuden perusteella. Arvioinnissa käytetyt vaikutuksen herkkyyden ja suuruuden kriteerit on esitetty seuraavissa taulukoissa. Myös muita näkökohtia ja asiantuntijatietoa on käytetty hyväksi laadittaessa kriteerejä. Taulukko Maankäyttö- ja yhdyskuntarakennevaikutusten herkkyystason määrittäminen. Vähäinen Kohtalainen Suuri Alue, jossa mahdollisesti teollisuutta tms. voimakkaasti rakennettua ympäristöä. Alueella vähäisesti asutusta, virkistyskäyttöä tai muita häiriöille herkkiä toimintoja. Alue, joka on jonkin verran rakennettua. Alueella kohtalaisesti asutusta, jonkin verran virkistyskohteita ja mahdollisesti alueellisesti/paikallisesti merkittäviä maisema/kulttuuri/luontokohteita. Alue, johon ei ole merkittävästi kohdistunut rakennustoimenpiteitä. Jonkin verran asutusta, runsaasti virkistys/matkailukohteita. Alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä maisema/kulttuuri/luontokohteita. 107

116 Taulukko Taulukko 11. Maankäyttö- ja yhdyskuntarakennevaikutusten suuruuden määrittäminen. Vähäinen Keskisuuri Suuri Hankkeesta aiheutuu pieniä muutoksia alueen maankäytölle tai maankäytön laatu muuttuu vähän. Vaikutus on lyhytaikainen. Hankkeesta aiheutuu kohtalaista muutosta alueen maankäytölle tai maankäytön laatu muuttuu jonkun verran. Vaikutus on pitkäaikainen, mutta ei pysyvä. Hankkeesta aiheutuu suurta muutosta alueen maankäytölle tai maankäytön laatu muuttuu paljon. Vaikutus on pysyvä. Vähäinen Keskisuuri Suuri 14.4 Nykytila Lammin suunnittelualue on asumatonta maa- ja metsätalousaluetta. Lähivaikutusalueella on kohtalaisesti asutusta ja loma-asutusta sekä Ahlaisten valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu maisema-alue ja rakennettu kulttuuriympäristö. Asutus ja palvelut Lammin suunnittelualue on asumatonta aluetta ja kaava-alueen lähiympäristö on harvaan asuttua maaseutua. Lähimmillään kylämäistä asutusta on hankealueen eteläpuolella ja valtatie 8:n varrella. Loma-asutus on keskittynyt kaava-alueen koillispuolella sijaitsevan Uksjärven ja itäpuolella sijaitsevan Lampinjärven rannoille. Jonkin verran loma-asutusta on myös Lampinjoen varrella kaava-alueen länsipuolella. Seudun asutuksesta enin osa on keskittynyt taajamaksi luokiteltavaan Ahlaisten kylään suunnittelualueen länsipuolella. Lähiseudun tiivis asutus on keskittynyt Poriin, joka on alueen suurin taajama, jonne on matkaa teitä pitkin noin 25 km. Muita, pienempiä taajamia ovat kaakkoispuolella sijaitseva Noormarkku (15 km) sekä länsipuolinen Pomarkku (28 km). Taulukko Vakituisten ja vapaa-ajan rakennusten lukumäärä 1-3 kilometrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta (Maanmittauslaitoksen maastotietokanta). suunnittelualu- Etäisyys eesta km asuinraken- Vakituiset nukset kpl Vapaa-ajan rakennukset kpl 108

117 Kuva Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitseva asutus (Maanmittauslaitoksen maastotietokanta) ja tuulivoimaloiden alustava sijoitussuunnitelma VE2. Virkistys Suunnittelualueella ja sen ympäristössä voi jokamiehenoikeudella marjastaa, sienestää ja oleilla luonnossa. Lisäksi alueella metsästetään. Kaavoitettavan alueen keskivaiheilla sijaitsee retkeilyreitin levähdyskota. Kaava-alueella ei ole muita rakennuksia Liikenne ja säätutkaverkko Liikenneverkon pääreitin lähialueella muodostaa valtatie 8 (Vaasantie), joka kulkee suunnittelualueen itäpuolella, noin 800 metrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta voimalasta. Länsipuolella kulkee Merikarvian rantatie (2680). Valtatiellä 8 keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2012 on 3597ajoneuvoa/vuorokausi, Ahlaistentiellä 1079 ja Merikarvian rantatiellä 498. (Liikennevirasto 2012) Suunnittelualueen halki kulkeva hiekkatie nimeltään Pahamäentie ja siitä risteävä, Uksjärven rantaan johtava Luodemäentie ovat metsäautotieverkoston ohella hankealueen pääreitit. Verkostoon liittyy myös muutamia metsänuudistusaloille vieviä hiekkateitä. Lähin lentokenttä sijaitsee Porin kaupungin eteläpuolella. Suunnittelualue on kyseisen lentokentänkentän AGA M3-6 esterajoituspinnan ulkopuolella ja erisuuntaisesti lentoesterajoituspintaan nähden. Suunnittelualue sijoittuu kuitenkin tätä laajemmalle käyttöalueelle, jossa rajoituskorkeus on 279 m merenpinnasta (Kuva 19-4). 109

118 Suunnittelualue sijaitsee noin 10 km päässä rannikolta. Lähin laivaväylä sijaitsee Porin edustalla, jonne on matkaa 25 km. Suomessa ei ole annettu ohje-etäisyyksiä tuulivoimapuistoille ja laivareiteille, mutta muun muassa Ruotsissa hankkeilla jotka sijoittuvat yli 20 km etäisyydelle rannikosta, ei ole katsottu olevan vaikutusta merenkulkuun. Ilmatieteen laitos on Suomen virallinen turvallisuussääpalvelun tuottaja, joten laitoksen säätutkaverkon sade- ja tuulimittaukset ovat välttämättömiä. Tutkahavainnot ovat merkittävä osa myös muuta sääpalvelua ja niiden käyttökohteita ovat mm. laitoksen julkinen palvelu, teiden kunnossapito, lentoliikenne, tuulivoiman tuotanto, maatalouden palvelut, puolustusvoimien sekä muiden turvallisuusviranomaisten palvelut. Voimakkaiden sääilmiöiden (ukkosen, rakeiden, puuskarintamien ja rankkasateiden) varoituksissa tutkamittaukset ovat erityisen tärkeitä. Suunnittelualueen lähin säätutka sijaitsee Ikaalisissa, jonne etäisyyttä on noin 60 kilometriä. Hankkeen suunnittelussa ei näin ollen tarvitse kiinnittää erityishuomiota säätutkavaikutuksiin. Sähköverkko Tuulipuiston läheisyydessä ei ole tällä hetkellä alueverkkoon kuuluvaa 110 kv voimajohtoa. Tuulipuiston sähkönsiirtoreitin suunnittelussa on ollut useita vaihtoehtoja. Ympäröivät sähkönsiirtomahdollisuudet ovat: Suunnittelualueesta luoteeseen, Merikarvian Köörtilän tuulipuistoon suunnitellaan Fortum Sähkönsiirto Oy:n sähköasemaa, joka tulisi sijaitsemaan ainakin 12 km päässä suunnittelualueesta Peittoon tuulivoimapuiston sähköasemaan, jonne matkaa tulee 5-7 km Näistä vaihtoehdoista etäisyys Peittoon sähköasemaan on selkeästi lyhin. Rakennettavan sähkölinjan pituus vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisia vaikutuksia hankkeesta syntyy. Ahlaisten Lammin tuulipuiston sähkönsiirto toteutetaankin 110 kv sähkölinja avulla toista kuvassa Kuva 4-5 esitettyä alustavaa linjaa pitkin. Tuulipuistoalueella voimaloiden välinen sähkönsiirto tehdään maakaapeleilla, jotka noudattelevat pääosiin alueen tielinjauksia. Kaapelit sijoitetaan suojaputkessa kaapeliojaan. Näiden syöttöjohtojen jännitetaso on 20 kv ja ne liitetään alueelle rakennettavaan sähköasemaan. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön herkkyyttä maankäyttövaikutuksille voidaan pitää suurena, sillä alueen lähellä on kohtalaisesti asutusta ja lähivaikutusalueella on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Toisaalta alueen päämaankäyttötarkoitus säilyy nykyisellään ja maankäytön muutos on vähäinen Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Suunnittelualueen päämaankäyttötarkoitus säilyy nykyisenä, eikä hanke aiheuta yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia merkittäviä muutoksia. Osa maa- ja metsätalousalueesta muuttuu tuulivoimaloiden rakennuspaikoiksi, mutta metsämaata häviää tuulivoimaloiden ja huoltotieverkoston tieltä suhteessa vähäisesti koko suunnittelualueen pinta-alaan nähden. Huoltoteitä voidaan käyttää metsätaloustoimenpiteisiin ympäri vuoden. Rakentaminen on rajoitettua tuulivoimapuistoalueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Muutos on pitkäaikainen, mutta ei välttämättä pysyvä. Hanke ei vaikuta ympäristössä olevan asutuksen mahdolliseen täydentämiseen. Virkistysalueita yhdistävät reitistöt ovat sovitettavissa tuulivoimaloiden kanssa samalle metsäalueelle. Hanke ei vaikuta valtateiden liikenteeseen tai sen sujuvuuteen. Rakentamisen aikaiset liittymien parantamiset ovat tarvittaessa palautettavissa. Lammin tuulivoimapuiston suunnittelualue säilyy käyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousalueena. Kuitenkin tuulipuiston myötä suunnittelualueen toiminnallinen luonne muuttuu maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta tuulivoima-alueeksi, energiantuotantoalueeksi. Lisäksi hanke saattaa rajoittaa tai vastavuoroisesti mahdollistaa muita alueen toimintoja. Muodostuvat vaikutukset ovat suuruudeltaan vähäisiä. 110

119 Vaikutukset metsätalouteen ja maatalouteen Hankkeen rakentamisvaiheessa jokaisen tuulivoimalan ympäriltä raivataan puusto noin 0,5 hehtaarin alueelta. Alla olevassa taulukossa on esitetty voimaloiden ja teiden edellyttämiä maa-alojen pinta-alatietoja tuulivoimapuiston alueella. Tuulivoimapuiston maankäyttöä rakentamisaikana rajoittaa alueelle rakennettava huoltotieverkosto. Uusia teitä rakennetaan suunnittelualueella noin 3-6 km ja olemassa olevia teitä kunnostetaan noin 9-13 km vaihtoehdosta riippuen. Tämä vastaa noin 9-18 hehtaarin metsäalan häviämistä. Uusien huoltoteiden rakentaminen ja nykyisten metsäteiden kunnostaminen parantavat suunnittelualueen hyödyntämistä mm. metsätalous- ja virkistyskäytössä, ja vaikutukset voidaan siten nähdä myös myönteisenä. Esimerkiksi puunkuljetukset alueella helpottuvat, kun kuljetukset eivät enää ole niin paljon sidoksissa talviaikaan maan ollessa jäässä. Lisäksi huoltotieverkoston ylläpidosta huolehtii hankevastaava, jolloin tienhoidon kustannukset eivät koidu maanomistajille tai tieosuuskunnille. Tuulipuiston rakentaminen voi jonkin verran rajoittaa alueella tehtäviä metsätaloudellisia toimenpiteitä, mutta toimintavaiheessa rajoituksia ei pitäisi olla. Vaikutukset metsätalouteen arvioidaan näillä perustein pieneksi ja vaikutuksen merkittävyys vähäiseksi. Vaihtoehdossa VE1 ja VE2 vaikutukset ovat vaihtoehtoja VE3 ja VE4 hieman suurempia. Taulukko Voimaloiden ja teiden edellyttämät maa-alat tuulivoimapuiston alueella. Koko hankealueen koko on 800 ha. Vaihtoehto Voimala Uusi tieyhteys Kunnostettava tieyhteys Kenttäalueiden pinta-ala Uusien tieyhteyksien pintaala Muokattava pinta-ala yhteensä VE1 20 kpl 5,5 km 9 km 10 ha 6,6 ha 18 ha VE2 18 kpl 4,9 km 12 km 9 ha 5,9 ha 16 ha VE3 14 kpl 2,9 km 12,7 km 7 ha 3,5 ha 11 ha VE4 11 kpl 2,3 km 11,3 km 5,5 ha 2,8 ha 9 ha Vaikutukset asutukseen ja loma-asutukseen Tuulivoimapuisto rajoittaa asuin- ja lomarakentamista tuulivoimapuiston alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Asuin- ja lomarakennuksia ei voida osoittaa alueille, joilla niitä koskevat melun ohjearvot ylittyvät. Asuin- ja lomarakennukset on huomioitu voimaloiden sijoittelussa. Asuin- ja lomarakentamista rajoittava vaikutus maankäytön näkökulmasta on siten vähäinen kaikissa suunnitteluvaihtoehdoissa. Vaikutukset virkistykseen Rakentamisen aikana liikkuminen alueella saattaa olla hetkellisesti rajoitettua. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset kuljetukset, perustusten ja tieyhteyksien maarakennustyöt ja työkoneet voivat häiritä alueen virkistyskäyttäjiä. Rakentamisen aikaiset liikkumisrajoitukset koskevat vain rakennettavien alueiden lähiympäristöä ja ovat tilapäiset. Rakentamisen aikana ihmistoiminnan lisääntyminen alueella voi vaikuttaa eläinten esiintymiseen voimakkaimman rakentamisen alueilla sekä vaikuttaa varsinaisten rakennustöiden aikana myös väliaikaisesti alueen käyttöön metsästyksessä. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana tuulipuistoalueella liikkumista ei ole rajoitettu ja alueella voidaan ulkoilla, sienestää ja marjastaa. Toiminnan aikainen melu, varjostus ja maiseman muutos voivat kuitenkin häiritä joitakin alueen virkistyskäyttäjiä. Talvella alueen käyttö saattaa hetkellisesti rajoittua tuulivoimalan välittömässä läheisyydessä (n. 250 m) irtoavan jään takia. Alueelle rakennettavat huoltotiet helpottavat alueella kulkemista ja siten sillä on myönteisiä vaikutuksia mm. metsästykseen ja marjastukseen. Toisaalta erityisesti hirvenmetsästykselle saattaa rakentamisvaiheessa aiheutua jonkinlaisia vaikutuksia, jos hirvet alkavat karttaa aluetta. Maankäytön näkökulmasta hankkeella on sen kaikissa vaihtoehdoissa vähäinen vaikutus virkistyskäytölle. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 111

120 Yhdyskuntarakenteellisesti Lammin tuulivoimapuisto sijoittuu taajamarakenteen ulkopuolelle. Tuulivoimapuiston alueelle pääsy liikenteellisesti on hyvä tuulivoimapuiston viereiseltä valtatieltä. Hankkeen myötä alueen olemassa olevaa tiestöä kunnostetaan, millä voidaan katsoa olevan positiivinen vaikutus alueen yhdyskuntarakenteeseen. Vaikutukset maankäyttöön toiminnan päätyttyä Mikäli tuulivoimapuiston toiminnan päätyttyä kaikki rakenteet poistetaan kokonaan, ei hankkeella ole käytöstä poiston jälkeen vaikutuksia maankäyttöön. Mikäli voimaloiden perustukset jätetään paikoilleen, pystytään vaikutuksia vähentämään maisemoinnilla. Tuulivoimaloiden purkamisen jälkeen alue vapautuu tuulivoiman käytöstä muuhun maankäyttöön. Tuulivoimapuistoa varten rakennettu huoltotieverkosto ja mahdolliset muut tienparannustoimenpiteet alueella palvelevat muita toimintoja, kuten esimerkiksi metsätaloutta ja virkistyskäyttöä alueella tuulivoimapuiston toiminnan päätyttyä. Voimalinjan vaikutukset Arviointiselostuksen luvussa 4,2 on esitetty sähkönsiirron vaihtoehdot. Vaihtoehto A :ssa rakennettaisiin 110 kv voimajohto etelään Peittoon sähköasemalle. Voimajohto sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Sillä ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun maankäyttöön. Maiseman kannalta haastavimmat paikat tulevat olemaan Lampijoen ja Eteläjoen ylitykset. Vaihtoehto B:ssä 110 kv voimajohto suuntautuisi pohjoiseen suunnitellun Köörtilän tuulivoimapuiston uudelle sähköasemalle. Voimajohto voidaan sijoittaa metsätalousalueelle. Alue on hyvin harvaan asuttua. Voimajohdolla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun maankäyttöön Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE0 Hankealueen maankäyttö säilynee ennallaan, mikäli hanketta ei toteuteta Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Kasvullisen maa- ja metsätalousalueen pinta-ala pienenee, kun osa rakentamattomasta maa- ja metsätalousalueesta muuttuu tuulivoimaloiden rakennuspaikoiksi ja tiealueeksi. Virkistysreitti kulkee metsässä, mutta tuulivoimapuiston alueen läpi. Tuulivoimaloiden määrän vähentyessä vaikutus maa- ja metsätalousalueeseen pienenee. Taulukko Merkittävyys maankäyttö ja yhdyskuntarakenne. Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Kohtalainen Suuri Suuri Suuri Suuri VE1- VE4 VE0 Kohtalainen Suuri Suuri 14.8 Vaikutusten lieventäminen Vaikutuksia maankäyttöön voidaan lieventää suunnittelemalla tieverkosto ja kytkeytymismatka valtakunnan verkkoon mahdollisimman lyhyeksi ja sijoittamalla maakaapelit mahdollisimman kattavasti teiden yhteyteen. Vaikutusalueen herkkyyteen voidaan vaikuttaa suuremmalla etäisyydellä asutukseen ja maisema-alueeseen. 112

121 15. VAIKUTUKSET KAAVOITUKSEEN 15.1 Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Lammin tuulivoimapuistohanke synnyttää kaavoitustarpeita, kun maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle rakennetaan tuulivoimapuisto. Seuraavassa on esitelty, mitä muutoksia tuulipuistohanke aiheuttaa eri kaavatasoilla Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Arvioinnin lähtökohtana on käytetty hankealueella ja vaikutusalueella voimassa olevia maakunta-, yleis- ja asemakaavoja sekä mahdollisuuksien mukaan myös muita hankkeen vaikutusalueella hyväksyttyjä tai vireillä olevia maankäytön suunnitelmia. Hankkeen kaavoitusta koskevat tiedot on koottu Satakunnan liiton ja Porin kaupungin julkaisemista kaava-asiakirjoista. Hankkeen vaikutuksia alueen kaavoitukseen on tarkasteltu seuraavien tekijöiden osalta: onko hankkeen mukaista rakentamista ja vaikutuksia käsitelty alueella voimassa olevissa kaavoissa, onko voimassa olevissa kaavoissa osoitettu hankkeen toteuttamiskelpoisuuteen olennaisesti vaikuttavaa maankäyttöä, edellyttääkö hankkeen toteuttaminen voimassa olevien kaavojen muuttamista tai uusien kaavojen laatimista, ja miten hanke on otettu tai voidaan ottaa huomioon aluetta koskevissa maankäytön suunnitelmissa sekä miten hanke vaikuttaa vahvistettujen tai laadittavana olevien kaavojen toteuttamiseen Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Kaavoituksen herkkyyttä muutoksille on arvioitu alueen kaavatilanteen perusteella, eli miten olemassa oleva kaavoitus tukee suunniteltua toimintaa tai onko vaikutusalue herkkää suunnitellun toiminnan kaavoittamiselle. Taulukko Kaavoitusvaikutusten herkkyystason määrittäminen. Vähäinen Aluetta ei ole kaavoitettu kuntakaavalla. Maakuntakaavassa alueelle ei ole esitetty erityistoimintoja, tai maakuntakaavamerkintä koskee kyseistä hanketta. Kohtalainen Alue on kaavoitettu yleispiirteisesti kuntakaavalla. Alueelle osoitettu maankäyttö on suunniteltu vain yleispiirteisesti, esim. maa- ja metsätalousalueena. Suuri Vaikutusalue on kaavoitettu vaativaan maankäyttöön kuten asumiseen tai virkistyskäyttöön. Kaavoitukseen kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan oheisen taulukon mukaisella luokittelulla. Arvioinnissa huomioidaan rakentamisen ja toiminnan mukaiset vaikutukset kaavoitukseen, johon vaikuttaa kaavamuutoksen suuruus ja kuinka laajalle kaavamuutosta joudutaan tekemään. Taulukko Kaavoitusvaikutusten suuruuden määrittäminen. Vähäinen Keskisuuri Suuri Hanke on nykyisen kaavoituksen mukainen. Hanke voi hieman heikentää tai parantaa alueen maankäyttöä. Suunniteltu toiminta edellyttää alueen kaavoitusta tai kaavamuutosta. Kaavamuutos parantaa tai heikentää kohtalaisesti alueen maankäyttöä. Alueen kaavoitus edellyttää suuria muutoksia nykyiseen kaavaan maakunta- tai yleiskaavatasolla tai uusien kaavojen laadintaa. Hanke voi parantaa tai huonontaa huomattavasti alueen kaavoitusedellytyksiä. Vähäinen Keskisuuri Suuri 113

122 15.4 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Satakunnan kokonaismaakuntakaavan. Maakuntakaavassa ei ole esitetty päämaankäyttötarkoitusta hankealueelle. Alueen länsiosa sisältyy laajaan matkailun kehittämisvyöhykkeeseen (mv 3): Merkinnällä osoitetaan merkittävät luontomatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet, joihin kohdistuu luontomatkailun, luonnon virkistyskäytön, ulkoilu- ym. reitistöjen sekä luonnonsuojelun kehittämisja yhteensovittamistarpeita. Hankealueelle on merkitty maakuntakaavassa myös ohjeellinen ulkoilureitti ja kolme muinaisjäännöskohdetta (sm). Hankealueen pohjoispuolelle Uksjärven läheisyyteen maakuntakaavassa on merkitty virkistysalue (V). Kaava-alueen länsipuolella virtaavan Pohjajoen/Lampinjoen ympäristö on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Osa Pohjajoen ympäristöä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Ahlaisten kulttuurimaisemaan (vma), joka kokonaisuutena sijaitsee tuulivoimayleiskaavan länsipuolella. Maisemaalueelle sijoittuva valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, Ahlaisten kirkonkylä (kh-1) sijaitsee suunnittelualueelta noin kolme kilometriä lounaaseen. Hankealueen kaakkoispuolella valtatien itäpuolella on kohdemerkintä matkailupalveluiden alueelle (rm). Kuva Ote maakuntakaavasta. Hankealue on merkitty kaavaotteeseen punaisella. 114

123 Kuva Maakuntakaavan merkintöjen selitteet Vaihemaakuntakaava Satakunnan maakuntahallitus päätti kesäkuussa 2011 käynnistää 1. vaihemaakuntakaavan laadinnan siten, että kaavassa käsitellään mantereella sijaitsevat maakunnallisesti merkittävät tuulivoimantuotannolle soveltuvat alueet. Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Siinä osoitetaan 17 maakunnallisesti merkittävää tuulivoiman tuotannolle soveltuvaa aluetta, joista yksi on hankealue (kaavassa nimellä Pahamäki). Ympäristöministeriö on määrännyt, että kaava tulee voimaan heti. Vaihemaakuntakaavassa ei määritellä voimaloiden lukumäärää tai korkeutta. Kaavaselostuksen erillisliitteen A, vaikutusten arviointi, perusteella Pahamäen tuulivoima-alueen pinta-ala on noin 4,0 km 2. Vaikutusten arviointi on perustunut 11 voimalaan, joiden napakorkeus on 120 metriä ja siiven pituus 55 metriä. Tuulivoima-alueen teho olisi 33 MW. Rakennettavan alueen pinta-ala olisi noin (1,5*voimaloiden lukumäärä)ha=16,5 ha. 115

124 Kuva Ote Satakunnan I vaihemaakuntakaavasta. Suunnittelualue on merkitty kaavaotteeseen punaisella. Kuva Vaihemaakuntakaavan selite Yleisiä suunnittelumääräyksiä Tuulivoimatuotannon alueita tai yksittäisiä tuulivoimaloita suunnitellessa tulee huolehtia riittävästä etäisyydestä ensisijaisesti maakuntakaavassa osoitettuihin, kulttuuriympäristön 116

125 tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeisiin alueisiin, kansainvälisesti ja valtakunnallisesti arvokkaisiin lintualueisiin, luonnonsuojelualueisiin ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeisiin alueisiin sekä virkistysalueisiin. Tuulivoimatuotannon alueiden tai yksittäisten tuulivoimaloiden suunnittelussa tulee varmistaa riittävät melu-, valo- ja välkevaikutusten suojaetäisyydet vakituiseen ja lomaasutukseen. Tuulivoimatuotannon alueita tai yksittäisiä tuulivoimaloita suunniteltaessa on otettava huomioon eri hankkeiden yhteisvaikutukset erityisesti maisemaan ja linnustoon sekä ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten syntyminen. Suunnittelussa erityistä huomiota tulee kiinnittää tuulivoimatuotannon linnustoon kohdistuviin yhteisvaikutuksiin Selkämeren rannikkovyöhykkeellä, lähinnä valtatien 8 länsipuolella Yleiskaava Suunnitellulla tuulipuistoalueella on voimassa Pohjois-Porin oikeusvaikutukseton osayleiskaava (k. valt. hyv ). Kaavassa suunnittelualue on maa- ja metsätalousaluetta (M). Hankealueen pohjoisosaan on merkitty maa- ja metsätalousalue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Alueen koillisosaan on merkitty luonnonsuojelualue (SL). Suunnittelualueella on myös kaksi muinaisjäännösmerkintää: kohdemerkintä (sm) ja aluemerkintä (SM). Suunnittelualueelle on merkitty lounais-koillissuuntainen ja länsi-eteläsuuntainen ulkoilureitti ja virkistys/matkailukohde (kolmiomerkintä). Kuva Ote Pohjois-Porin osayleiskaavasta. Hankealue on merkitty punaisella. Pohjoisosassa Uksjärven ranta-asemakaava-alue ja alareunassa oikeaalla Lampinjärven ranta-asemakaavaalueen pohjoisosa. Ahlaisten kylässä hankealueen ulkopuolella on voimassa oleva osayleiskaava, johon on tehty viimeisin muutos vuonna

126 Kuva 15-6 Ote Porin kaupungin yleiskaavayhdistelmäkartasta, Ahlaisten kyläalue Asemakaava Alueella ei ole voimassa tai vireillä olevaa asemakaavaa. Hankealueen läheisyyteen sijoittuvilla Uksjärven ja Lampinjärven alueilla on voimassa olevat ranta-asemakaavat. 118

127 Kuva Ote Porin kaupungin ajatasa-asemakaavasta, Lampinjärven ranta-asemakaavaaluetta hankealueen kaakkoispuolella. Vaaleanruskeat alueet ovat lomarakennustontteja. Kuva Ote Porin kaupungin ajatasa-asemakaavasta, Uksjärven ranta-asemakaava-aluetta hankealueen koillispuolella. Vaaleanruskeat alueet ovat loma-asuntotontteja. 119

128 15.5 Vaikutukset kaavoitukseen Maakuntakaava Maakuntakaavan mukaisen maankäytön toteutuminen on positiivinen vaikutus. Tuulivoimalat sijoittuvat pääosin vaihekaavan 1 tv alueelle. Arvioinnin ja suunnittelun kuluessa on havaittu, että vaihtoehdon 1 voimalat aiheuttavat liikaa melua etelä osan asutukselle. Tämän korvaamiseksi on vaihtoehdoissa 2,3 ja 4 sijoitettu kaksi tai kolme voimalaa maakuntakaavan pohjoispuolelle. Tälle alueelle tehtyjen tutkimusten perusteella nämä voimalat eivät aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristölle. Voimaloiden lisääminen pohjoisosaan tukee maakuntakaavan tavoitetta päästöttömän sähköntuotannon mahdollistamiseksi. Hanke voi näin täyttää maakunnallisesti merkittävän tuulivoimahankkeen mittasuhteet. Vaihekaavan 1 laadinnan yhteydessä on tutkittu tuulivoimarakentamisen vaikutuksia maakuntakaavan matkailun kehittämisvyöhykkeeseen. Maakuntakaavan tv alueen pohjoispuolella olevat voimalat sijoittuvat metsätalousalueelle, jossa matkailun ja virkistyksen kehittäminen ei ole mahdollista. Voimaloiden vaikutukset on tutkittu tässä YVAssa. Yleiskaava Tuulivoimarakentamista ei ole tutkittu Porin oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa. Tuulivoimalat sijoittuvat maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Tuulivoimalahankkeen toteuttaminen ei estä alueiden käyttöä tähän tarkoitukseen. Alueen tiestön parantaminen ja tuulivoimaloiden perustuskenttien rakentaminen parantavat metsätalouden edellytyksiä. Ennen tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämistä, alueelle laaditaan osayleiskaava MRL 77 :n mukaisesti. Osayleiskaavan laatiminen on vireillä. Asemakaavat Melumallinnusten ja välketutkimusten perusteella voidaan arvioida, että hankeella ei ole merkittäviä vaikutuksia lähistön asemakaavojen toteuttamiseen ja käyttöön. Vaikutuksen suuruus on keskisuuri Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE0 Hankkeen toteuttamatta jättäminen ei edistä maakuntakaavassa asetettua tavoiteta alueen tuulivoimarakentamisen edistämisestä. Alue säilyy maa- ja metsätalousalueena, eikä sille voida suunnitella muuta maankäyttöä, joka olisi ristiriidassa maakuntakaavan mukaisen tuulivoimarakentamisen kanssa Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Vaihtoehto 1 toteuttaa maakuntakaavan tavoitetta ja sijaitsee pääosin vaihemaakuntakaavan mukaisella alueella. Se edellyttää maakuntakaavaa tarkempia selvityksiä ja vaikutusten arviointia ja yleiskaavoitusta. Vaihtoehdot 2-4 (VE2,VE3,VE4) toteuttavat myös maakuntakaavan tavoitetta. Ne edellyttävät yleiskaavoitusta ja selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin perustuvaa hyväksyttävää poikkeamista maakuntakaavan tuulivoima-alueen rajauksesta. VE0 ei vastaa MRL:n tavoitetta maakuntakaavan toteuttamisen edistämisestä. 120

129 Taulukko Merkittävyys kaavoitus. Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen VE0 Ei vaikutusta Vähäinen VE1-4 Kohtalainen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Kohtalainen Suuri Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Ei vaikutusta Kohtalainen Suuri Suuri 15.8 Vaikutusten lieventäminen Yleiskaavan valmistuttua ja saatua lainvoiman vaikutus on positiivinen Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin VE1, 20 voimalan hanke on sijoitettavissa maakuntakaavan mukaiselle alueelle. Tarkentuvat selvitykset ja vaikutusten arviointi saattavat vaikuttaa voimaloiden sijoittumiseen tai aluerajauksen tarkentamiseen yleiskaavassa. VE 2-4, voimalan hankkeet toteuttavat maakuntakaavan tavoitetta, mutta sijoittuvat maakuntakaavan aluerajaukseen nähden laajemmalle alueelle pohjoiseen, mutta suppeammalle alueelle lounaisreunastaan. Maakuntakaavan aluerajauksesta poikkeava yleiskaavoitus edellyttää että selvitysten ja vaikutusten arviointien tuloksena voidaan perustella alueen rajautumisen muuttaminen yleiskaavassa. 121

130 16. VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYM- PÄRISTÖÖN 16.1 Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Yleistä tuulivoiman maisemavaikutuksista Tuulivoimaloiden vaikutuksia maisemaan on käsitelty Ympäristöministeriön julkaisussa Tuulivoimalat ja maisema (Weckman 2006), joka on ollut tämän arvioinnin taustamateriaalina. Tuulivoimaloiden merkittävin vaikutus on uuden elementin ilmaantuminen maisemaan ja tuulivoimalan näkyminen. Tuulivoimalan suuri koko ei ole yleensä samassa mittakaavassa luonnonmaiseman elementtien kanssa, vaan tuulivoimalat ikään kuin kutistavat ympärillä olevaa maisemaa. Luonteeltaan pienipiirteisen maiseman, esimerkiksi kylämaisemaan, voidaan katsoa soveltuvan huonommin tuulivoimalarakentamiseen kuin suuripiirteisen maiseman. Suurimittakaavainen ympäristö on esimerkiksi avoin vesiympäristö, jossa on vähän näkymiä katkaisevia elementtejä ja myös maiseman muut elementit ovat usein suurikokoisia ja selkeitä antaen mittakaavallista tukea tuulivoimalalle. Toisaalta pienipiirteisessä maisemassa esiintyvät korkeusvaihtelut ja muut maiseman elementit aikaansaavat katvevaikutuksen, jota voi hyödyntää tuulivoimaloiden sijoittamisessa. Tuulivoimaloiden rakentamisaloiksi tarvitaan nykyisellä tekniikalla noin 40 x 80 metrin alueet. Tältä alueelta puusto on raivattava kokonaan ja pinta on tasoitettava. Rakennuspaikan raivaaminen metsään muuttaa rakennuspaikan välitöntä lähiympäristöä, mutta ei metsäisellä alueella näy kauas. Yleistäen voidaan todeta, että tuulivoimala voi merkittävästi hallita maisemaa alle viiden kilometrin etäisyydellä, mikäli näkemäesteitä ei ole. Selkeällä säällä tuulivoimaloista erottaa 5 10 kilometrin säteellä roottorin lavat, joiden näkyvyyttä pyörimisliike korostaa kilometrin säteellä lapoja ei voi enää havaita paljaalla silmällä. Torni erottuu ihanteellisissa oloissa noin kilometrin päähän. Alueille, joille tuulivoimalat näkyvät selkeästi, tulee uusi ajallinen kerrostuma, kun nykyaikaiset tuulivoimalat tulevat osaksi alueen maisemakuvaa. Vaikutukset ovat todennäköisesti voimakkaimmillaan heti rakentamisen jälkeen. Ajan kuluessa tuulivoimaloiden voidaan olettaa istuvan maisemakuvaan paremmin, kun ne mielletään osaksi uudenlaista kulttuurimaisemaa. Sitä ennen niillä voi olla alueen nykyisiä ajallisia kerroksia latistava vaikutus. Tämä voi johtua siitä, että maisemakuvassa näyttää yhdistyvän vanha ja uusi toiminta, vaikka vanhassa toiminnassa olisikin jo useampia ajallisia kerrostumia Vaikutukset elinkaaren aikana Rakentamisen aikana maisema muuttuu paikallisesti rakennettavien tuulivoimaloiden ja huoltoteiden ympäristössä, kun kasvillisuutta ja pintamaata poistetaan voimaloiden perustuksien ja huoltoteiden ympäristöstä. Tuulivoimaloiden perustamisessa ja rakentamisessa käytettävä laitteisto ja kuljetuskalusto ovat kooltaan erittäin suuria. Rakentamisen edetessä pidemmälle käytettävä nostolaitteisto ja keskeneräiset tuulivoimalat näkyvät puolestaan laajalle. Toimintavaiheessa tuulipuisto muodostaa laajalle näkyvän maisemaelementin ja aiheuttaa muutoksia lähi- ja kaukomaisemassa. Voimaloiden pyörimisliike korostaa niiden näkyvyyttä. Lisäksi maisemavaikutuksia aiheutuu lentoestevaloista ja välkevaikutuksesta. Tuulipuiston toiminnan päättyessä tuulivoimalat ja muut rakenteet puretaan ja kuljetetaan alueelta pois. Toiminnan lopettamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin. Tuulipuistoalue maisemoidaan muistuttamaan mahdollisimman luonnontilaista, jolloin maisemavaikutuksia voidaan pitää palautuvina Vaikutusalue Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia on tarkasteltu noin 15 kilometrin säteellä suunnitelluista voimalapaikoista. Vaikutusarvioinnit on ryhmitelty lähimaisema-alueelle ja kaukomaisema-alueelle. Tässä arvioinnissa lähimaisema-alue ulottuu kuuden kilometrin päähän. 122

131 Tällöin voimalat, näkyessään, voivat hallita maisemaa ja muodostaa selvän uuden elementin maisemakuvassa. Kaukomaisema-alue on yli 6 km päähän ulottuva alue, jolloin voimalat ovat selkeällä säällä näkyvissä, mutta ne eivät yleensä enää hallitse maisemaan. Tällöin voimalat muodostavat näkyessään uuden elementin maisemakuvaan ja voivat hallita maisemaa. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttaa erityisesti tuulivoima-alueen ja sen ympäristön puustoisuus. Metsä sulkee näkymiä tehokkaasti, millä on suuri vaikutus maisemavaikutuksia rajoittavana tekijänä. Kaukomaisema-alue määritellään tuulivoimaloista yli 6 kilometrin etäisyydellä sijaitsevaksi alueeksi, jossa tuulivoimalat voivat selkeällä säällä näkyä, mutta ne eivät enää hallitse maisemaa. Kaukomaisemavaikutusalue voi ulottua kauaskin; voimalat saattavat aukeilla alueilla, kuten järvillä ja peltoaukeilla näkyä vielä kilometrin päästä Lentoestevalot Tuulivoimaloihin tulee asentaa lentoestevalot lentoturvallisuuden takaamiseksi. Asennettavan lentoestevalon valaistusteho ja valon tyyppi määräytyy lentoesteen korkeuden ja lentoesteen sijainnin mukaan. Kokonaiskorkeudeltaan yli 150-metrinen voimalaitos tulee Trafin lentoestemerkintöjä koskevien ohjeiden ( ) mukaan varustaa päivällä ja yöllä käytössä olevilla lentoestevaloilla. Päivävalo on suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo ja yövalo suuritehoinen vilkkuva valkoinen tai keskitehoinen vilkkuva/kiinteä punainen valo. Ohjeistuksessa esitetyistä valovaihtoehdoista kiinteä punainen valo aiheuttaa vähiten huomiota ympäristöön. Kyseiset lentoestevalot asennetaan tuulivoimalan konehuoneen päälle eli ne sijaitsevat voimaloiden napakorkeudella. Koska hankkeen suunniteltujen tuulivoimaloiden maston korkeus on yli 105 metriä maanpinnasta, tulee maston välikorkeuksiin sijoittaa pienitehoiset lentoestevalot tasaisin, alle 52 metrin välein. Tornivaloista vähintään kahden valon tulee näkyä kaikista ilma-alusten lähestymissuunnista. Ympäristöön välittyvän valomäärän vähentämiseksi yhtenäisen tuulivoimapuiston lentoestevalot voidaan ryhmitellä siten, että puiston reunaa kiertää voimaloiden korkeuden mukaan määritettävien tehokkaampien valaisinten kehä (suuritehoisella vilkkuvalla, valkoisella valolla varustettujen voimaloiden etäisyys toisistaan on oltava alle 2 km) ja kehän sisäpuolelle jäävien voimaloiden lentoestevalot voivat olla pienitehoisia, jatkuvaa punaista valoa näyttäviä valoja. Puiston sisällä merkittävästi muita korkeampi voimala tulee merkitä tehokkaammin estevaloin. Tuulivoimapuiston lentoestevalojen tulee välähtää samanaikaisesti. Hyvissä näkyvyysolosuhteissa lentoestevalon nimellistä valovoimaa voidaan pudottaa 30 prosenttiin näkyvyyden ollessa yli 5000 metriä ja 10 prosenttiin näkyvyyden ollessa yli metriä, mikä vähentää ympäristöön välittyvää valomäärää. Ilmailumääräys AGA M3-6 määrittää maksimiarvot lentoestevalon pystysuuntaiselle valokeilalle. B-tyypin suuritehoisissa lentoestevaloissa pystysuuntaisen valokeilan tulee olla 3-7 astetta. Näin minimoidaan valomäärän suuntautuminen kohti maanpintaa sekä taivasta. Tietyissä sääolosuhteissa lentoestevalon valo voi heijastua voimalaa ympäröivistä pilvistä tai sumusta Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Maiseman rakenteeseen, luonteeseen ja laatuun kohdistuvien vaikutuksien arvioinnin lähtötietoina on käytetty mm. hankkeen suunnitelmia, ilmakuvia, karttoja ja alueista aiemmin tehtyjä selvityksiä. Karttatarkastelun perusteella hankealueelle ja sen ympäristöön on tehty maastokäyntejä. Maisemavaikutusten arviointia varten suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä on laadittu maisemaselvitys (maisemarakenne, maisemakuva, kulttuuriympäristö). Vaikutukset maisemaan ja maisemakuvaan on arvioitu asiantuntija-arviona. Numeeristen arvioiden tekeminen esteettisistä ja maisemallisista ominaisuuksista on vaikeaa. Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia ja merkittävyyttä on tarkasteltu näkökulmista miten ja kuinka paljon ne muuttavat alueiden nykyistä luonnetta ja missä vaikutukset kohdistuvat maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta erityisen herkille alueille. 123

132 Tuulivoimaloiden vaikutuksia maisemaan on käsitelty Ympäristöministeriön julkaisuissa Tuulivoimalat ja maisema (Weckman 2006) sekä Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (YM 2012), jotka ovat olleet tämän arvioinnin taustamateriaalina. Valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet on lueteltu Ympäristöministeriön ja Museoviraston verkkosivuiltakin löydettävissä olevissa kohdeluetteloissa ( Maakunnallisesti arvokkaat maiseman ja kulttuuriympäristön alueet ilmenevät Satakunnan maakuntakaavasta. Tuulivoimaloiden teoreettisen vaikutusalueen määrittämiseksi on laadittu tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelmiin perustuvat näkymäalueanalyysit. Näkemäalueanalyysissä teoreettinen näkemäalue muodostuu paikkoihin, joihin on mahdollisuus näkyä tuulivoimaloiden osia. Mallinnus on tehty paikkatietopohjaisella laserkeilausaineistolla, joka ottaa huomioon maaston muodon sekä kasvillisuuden ja rakennusten peittävän vaikutuksen. Näkemäalueen muodostumiseen riittää, että kohdepaikkaan näkyy esimerkiksi vain pieni osa tuulivoimaloiden lapojen kärjistä. Maisemakuvassa tapahtuvia muutoksia on havainnollistettu valokuviin sovitettujen havainnekuvien avulla, jotka on esitetty selostuksen liitteessä 18 sekä hankkeen verkkosivuilla: Havainnekuvista voidaan tulkita suunniteltujen tuulivoimaloiden näkyvyyttä kyseiseen kuvauspaikkaan sekä maisemavaikutuksen merkittävyyttä. Havainnekuvia varten tuulivoima-alueesta ympäristöineen on laadittu korkeusaineistoon perustuva maastomalli, johon on sijoitettu eri vaihtoehtojen mukaiset tuulivoimalat. Mallinnettu suunnitelma on sovitettu maastossa kuvattuun valokuvaan Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Vaikutuskohteen herkkyystaso maisemavaikutuksille määräytyy alueen maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteiden, käyttötarkoituksen ja historian mukaan. Herkkyystasoon vaikuttavat myös ympäröivän rakennetun ympäristön laatu sekä historiallisiin piirteisiin aiemmin kohdistuneiden muutosvaikutusten määrä. Herkkiä muutokselle ovat korkealla sijaitsevat ja erityisen tunnusomaiset näkymäalueet (esim. harjumaisemat sekä laajat maisemapelto- tai järvinäkymät mahdollisine maamerkkeineen) sekä alkuperäisinä säilyneet maisemat, rakennus- ja ympäristökohteet tai tielinjaukset sekä ilmeeltään yhtenäisinä säilyneet maisema- tai kulttuurihistorialliset kokonaisuudet. Taulukko Maisema ja kulttuuriympäristö, vaikutusalueen herkkyystason määrittäminen. Ajallisesti tai tyylillisesti epäyhtenäisinä rakentuneet aluekokonaisuudet sekä kohteet, joissa on ennestään maisemavaurioita tai häiriöitä, esim. teollisuustoimintaa tai suuret liikennemäärät. Vähäinen Maisematyypin luonne suuripiirteinen ja yhtenäinen, maisematiloiltaan sulkeutuva tai hyvin avoin. Ei mainittavia maisemakohteita, näkymiä tai historiallisia arvoja tai kohteet sijaitsevat yli 15 km:n päässä suunnittelualueelta. Aiemmin muutoksille altistuneet maisema- tai kulttuurihistorialliset kohteet tai pirstaloituneet virkistysalueet sekä arvokohteet, joissa on teollisuustoimintaa tai suuret liikennemäärät. Kohtalainen Maisematyypin luonne on kumpuileva, maisematilat ja näkymät ovat rajautuvia, jolloin syntyy katvealueita. Alueellisiksi tai paikallisiksi luokiteltavia arvokkaita maisema-alueita, kulttuuriympäristöjä, arkkitehtonisia tai historiallisia arvoja 6-15 km:n säteellä suunnittelualueelta. Maisemaltaan ja/tai käyttötarkoituksiltaan alkuperäisinä tai lähes alkuperäisinä säilyneet maisema- tai kulttuuri-historialliset kohteet tai aluekokonaisuudet sekä yhtenäiset viher- ja virkistysalueet sekä luontoalueet. Suuri Maisematyypin luonne pienipiirteinen, maisematiloiltaan vaihteleva, mutta mahdollistaa pitkiä näkymiä. Alueellisesti, valtakunnallisesti tai globaalisti arvokkaiksi luokiteltavia maisemaalueita, kulttuuriympäristöjä arkkitehtonisia tai historiallisia arvoja 0-6 km:n säteellä hankealueesta. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten laajuutta on tässä vaikutusarviossa arvioitu muun muassa näkyvyysanalyysin avulla. Vaikutuksen ajallista kestoa on arvioitu tuulivoimaloiden käyttöiän perusteella. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön 124

133 kohdistuvien vaikutusten voimakkuutta on arvioitu vertaamalla muutosta nykytilaan ja arvioimalla muutoksen vaikutusta avautuviin tai sulkeutuviin näkymiin, maisemakuvaan, ympäristön tilalliseen hahmottumiseen, mittakaavaan sekä maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin. Taulukko Maisema- ja kulttuuriympäristövaikutusten suuruuden määrittäminen. Vähäinen Keskisuuri Suuri Muutos on lyhytaikainen. Muutos näkyy vain välittömään lähiympäristöön ja voi vähäisesti vaikuttaa maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden vahvistamiseen tai muuten ympäristön maisemaarvojen kohenemiseen. Muutoksen myötä maiseman luonteeseen ei kohdistu mainittavia muutoksia. Alueen käyttö tai kokemus alueesta ei muutu. Muutos on lyhytaikainen. Muutos näkyy vain välittömään lähiympäristöön eikä vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Muutoksen myötä maiseman luonteeseen ei kohdistu mainittavia muutoksia. Alueen käyttö tai kokemus alueesta ei muutu. Muutos on pitkäaikainen. Muutos näkyy välitöntä lähiympäristöä laajemmin ja vaikuttaa maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden vahvistamiseen tai muuten ympäristön maisema-arvojen kohenemiseen. Muutoksen myötä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain. Alueen käyttö ja kokemus alueesta muuttuu myönteisesti. Muutos on pitkäaikainen. Muutos näkyy välitöntä lähiympäristöä laajemmin ja vaikuttaa maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Muutoksen myötä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain. Alueen käyttö ja kokemus alueesta muuttuu kielteisesti. Muutos on pysyvä. Muutos näkyy maisemassa laajalle alueelle tai vaikuttaa muutoin oleellisella tavalla maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden vahvistamiseen tai muuten ympäristön maisemaarvojen kohenemiseen. Muutoksen myötä maiseman luonne ja käyttö muuttuu myönteisesti. Muutos on pysyvä. Muutos näkyy maisemassa laajalle alueelle ja / tai vaikuttaa muutoin oleellisella tavalla maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Muutoksen myötä maiseman luonne muuttuu niin, että paikan / alueen nykyinen, myönteiseksi koettu käyttö estyy. Vähäinen Keskisuuri Suuri 16.4 Nykytila Maiseman yleiskuvaus Hankealue sijoittuu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa Lounaismaan maisemamaakunnan Pohjois-Satakunnan järviseutuun. Hankealueen länsipuolella maisemaseutu vaihettuu Satakunnan rannikkoseuduksi. Lounaismaa on korkokuvaltaan pääosin alavaa, varsinkin alueen pohjoisosien jokilaaksoissa. Pohjois-Satakunnan järviseudulla maaperä ja pinnanmuodot ovat melko vaihtelevia. Seudulle on tyypillistä metsäinen yleisilme, jota elävöittävät monet järvet. Peltomaata on muuta Lounaismaata niukemmin, mutta maisemassa on kuitenkin pienempiä, kumpuilevia peltokuvioita usein järvien ja jokien rantamailla. Hankealueen länsipuolelle sijoittuvan Satakunnan rannikkoseudun tyypillisiin piirteisiin kuuluvat pitkät ja ruovikkoiset merenlahdet sekä maaperän monipuolisuus. Hankealue sijaitsee kumpuilevalla, metsätalousvaltaisella alueella, josta merenrantaan on lyhimmillään noin 3 kilometriä. Alue kohoaa pääosiltaan metriä merenpinnan yläpuolelle (Kuva 7-3). Hankealueella kasvaa eri-ikäisiä metsiä ja taimikoita. Kumpujen välisissä painanteissa on puustoisia soita. Hankealueella ei ole pientä niittyä lukuun ottamatta avoimia maisematiloja, kuten peltoja tai järviä. Lähin suurempi taajama, Pori, sijaitsee noin 25 km etäisyydellä alueen eteläpuolella. Hankealueen ympäristössä on maaseutumaista kyläasutusta ja läheisen Uksjärven ja Lampinjärven rannoilla loma-asutusta Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet Hankealueen maisemallisella lähivaikutusalueella (etäisyys tuulivoimaloista alle 6 km), lähimmillään runsaan 300 metrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista (VE 3) lännen ja lounaan suunnassa, sijaitsee Ahlaisten valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu maisema-alue. Ahlaisten kulttuurimaisema edustaa Satakunnan rannikkoseudulle tyypillistä pienipiirteistä ja vaihtelevaa viljely- sekä kylämaisemaa. Maisemaan vaihtelevuutta tuovat pienet mäet sekä harjanteet ja näiden väliset peltotilkut. Merellä maisema-alueeseen kuuluu lukuisten kivikkoisten karien ja pienten saarten pirstaleinen saaristo. 125

134 Kulttuurimaiseman kohokohta, Ahlaisten kirkonkylä on myös valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (RKY 2009). Se on maan yksi parhaiten vanhan rakenteensa säilyttäneitä ja hoidettuja kirkonkyliä. Kylä muodostuu jokivarren harjanteella ja lähellä meren rantaa sijaitsevasta Ala- ja Ylikylästä, jonka asutus on keskittynyt raitin varrelle sekä oman alueen muodostavasta jokirannassa sijaitsevasta Vaaksholman alueesta. Ahlaisten kirkonkylä sijoittuu harjun lakea seurailevan tien varteen, jolta paikoin avautuu näkymiä yli viljelysten, erityisesti eteläpuolen jokilaaksoon. Harjun korkeimmalle kohdalle rakennettu kirkko näkyy paikoin kauas eri suuntiin. Maisemaa elävöittävät maaston muotoja myötäilevät tiet, yksittäiset kauniit pihapiirit ja rakennukset sekä komeat puut. Ahlaisten kirkonkylältä on vähimmillään noin kolmen kilometrin etäisyys suunnitelluille tuulivoimaloille (VE1). Lähimmillään noin 8,5 kilometrin etäisyydellä hankealueen eteläpuolella on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Kellahden kartanomaisema. Hankealueen luoteispuolella, lähimmillään noin 8 kilometrin etäisyydellä on Köörtilän kylän valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Hankealueen maisemalliselle lähivaikutusalueelle (noin 0-6 km etäisyys hankealueesta) sijoittuu kolme maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (maakuntakaavan kh2). Hankealueen kaakkoispuolella on Lampinkosken kulttuurimaisema, koillispuolella Pirttijärven kulttuurimaisema ja luoteessa Pohjansaha. Hankealueen länsipuolella kulkee maakunnallisesti arvokas historiallinen tie, varsin alkuperäisenä säilynyt Ulvilan-Korsholman postitie 1500-luvulta. Noin 6-10 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt: idässä Kiilholma, luoteessa Köörtilän kylä ja kulttuurimaisema (osa kuuluu RKY 2009-alueeseen) sekä pohjoisessa Filppulan kylä. Maakuntakaavan maakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristökohteista (kh, kohde alle 10 ha) lähimmäs hankealuetta sijoittuu Juhrströmin Torppa vanhan Lampin tien varrella (Isoahteentie), Pohjajoen rukoushuone hankealueen luoteispuolella sekä Vanhatalo ja Kangasniemi hankealueen pohjoispuolella. Muita maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristökohteita hankealueen läheisyydessä ovat Ahlaisten kulttuurimaiseman alueella sijaitsevat Pohjajoen kansakoulu sekä Ahlaisten kirkko ja tapuli (ei merkitty maakuntakaavakartalle erillisinä kohteita). Hankealueelle ei sijoitu inventoituja ja luokiteltuja perinnemaisemia. Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet on esitetty kartalla (Kuva 16-2) Muinaisjäännökset Hankealueella on tehty muinaisjäännösinventointi vuonna 2013 ja 2014 (liite 15). Muinaisjäännösinventoinnissa on tarkastettu alueella sijaitsevat ennestään kiinteät muinaisjäännökset sekä etsitty ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä. Inventoinnin pääpaino vuoden 2013 inventoinneissa oli suunnitelluilla tuulivoimalapaikoilla sekä uusilla tielinjauksilla. Lisäksi on tehty muinaisjäännösinventointi suunnitellulle 110 kv sähkönsiirtoreitille hankealueelta etelän suuntaan. Pohjoinen voimajohtolinja, eteläisen linjan muutos sekä suunnittelualueen aiemmin inventoimattomat osat tarkistettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Tutkimusalueelta tunnettiin ennestään kolme kiinteää muinaisjäännöstä, varhaismetallikautiset röykkiökohteet: Råfors (mj.tunnus: ) Hollampi (mj.tunnus: ) ja Kekosuo (mj.tunnus: ). Lisäksi hankealueen rajan ulkopuolella hankkeen vuoksi kunnostettavien teiden varsilla oli yksi kiinteä muinaisjäännös röykkiökohde Lamppi (mj.tunnus: ) ja yksi mahdollinen muinaisjäännös röykkiökohde Lampi 2 (mj.tunnus: ). Inventoinnissa ennestään tunnettu kohde Kekosuo (mj.tunnus: ) todettiin syntyneen koordinaatin kirjausvirheen seurauksena, eikä paikalla ole muinaisjäännöstä. Muiden ennestään tunnettujen kiinteiden muinaisjäännösten sijaintitietoja ja rajauksia täsmennettiin. Inventoinnissa löytyi yksi ennestään tuntematon kiinteä muinaisjäännös; varhaismetallikautinen hautaröykkiö Isosuo. Vuoden 2014 inventoinnissa hankealueen tarkastetuissa osissa ja voimalinjojen reiteillä ei havaittu aiemmin tuntemattomia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Maastossa havaittiin kuiten- 126

135 kin yksi asumuksen jäännös, Konttikallio (muu kulttuuriperintökohde), todennäköisesti 1800-luvun torpan paikka, joka on syytä ottaa huomioon suunnittelussa. Kuva Suunnittelualueen ja lähiympäristön inventoidut muinaisjäännökset. 127

136 Kuva Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt sekä kiinteät muinaisjäännökset. Kartalla on esitetty tuulivoimaloiden näkyvyysanalyysi vaihtoehdossa VE 2 sekä paikat, joista havainnekuvat on tuotettu. Satakunnassa on tehty arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi: Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet, Ehdotus Satakunnan ja Varsinais-Suomen arvokkaiksi maisema-alueiksi 2014 (Alatalo ja Nyman 2014). Inventoinnissa ehdotetaan Ahlaisten valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaukseen pieniä muutoksia (Kuva 16-3). Hankealueen eteläpuolelle Kokemäenjokilaakson luoteisosaan ehdotetaan uutta valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, joka olisi lähimmillään runsaan 10 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta. Uudessa rajauksessa Museoviraston vuoden 1993 inventoinnin valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) ja vanha valtakunnallisesti arvokas maisema-alue muodostavat yhdessä Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen (Kuva 16-4). Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden rajaukset tulevat voimaan valtioneuvoston päätöksellä kaikkien maakuntien osalta vuonna Hankealueen maisemavaikutusalueelle ei ehdoteta uusia maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. 128

137 Kuva Ehdotus Ahlaisten kulttuurimaiseman uudesta aluerajauksesta. Kuvalähde: Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet, Ehdotus Satakunnan ja Varsinais-Suomen arvokkaiksi maisema-alueiksi 2014 (Alatalo ja Nyman 2014). 129

138 Kuva Ehdotus Kokemäenjokilaakson kulttuurimaiseman uudesta aluerajauksesta. Kuvalähde: Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet, Ehdotus Satakunnan ja Varsinais- Suomen arvokkaiksi maisema-alueiksi 2014 (Alatalo ja Nyman 2014). Taulukko Vaikutusalueen maiseman ja kulttuuriympäristön herkkyystaso. Suuri Suunnittelualue lähiympäristöineen on melko tyypillistä satakuntalaista maastoa alavine, kumpuilevine pinnanmuotoineen. Maisematilat ja näkymät ovat rajautuvia, jolloin syntyy katvealueita. Suunnittelualueen eteläpuolella, lähimaisemavaikutusalueella, sijaitsee valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jotka nostavat vaikutusalueen herkkyystason kohtalaisesta suureksi Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Suunnitteluvaihtoehdot vaihtelevat voimalasijoittelussa vaihtoehdon VE1 20:sta voimalasta vaihtoehdon VE4 11 voimalaan. Vaihtoehdossa VE1 voimaloiden sijoittelu painottuu ryhmänä suunnittelualueen eteläosaan, kun taas vaihtoehdoissa VE2-VE4 sijoittelu on ketjumaisempaa luode-kaakko suunnassa suunnittelualueen läpi. Voimaloiden näkyvyysalueet kohdistuvat jokaisessa vaihtoehdossa pääasiassa samoille alueille, vaikutukset voimakkuus voi kuitenkin vaihdella voimalasijoittelusta riippuen. Kaukomaiseman näkyvyysanalyysi on esitetty kuvassa (Kuva 16-2). 130

139 Vaikutukset kaukomaisemaan, etäisyys voimaloista yli 6 km Kaukomaisemassa suunnitellut voimalat näkyvät pääasiassa meren lahdille ja selille sekä sisämaassa suurimmille järville. Merellä saaret aiheuttavat katvealueita paikka paikoin, maalla näkyvyyttä puolestaan vähentää rakennetussa ympäristössä olevat näkemäesteet ja maaston peitteisyys. Merellä näkyvyysalueita muodostuu vaihtoehdosta riippumatta alle 10 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista etenkin Pohjaselälle (liite 18, sivu 21, kuva 12) aina Lanskatanlahdelle (pallopanoraamakuvasovite A9: ulottuvalle alueelle. Maaston suhteellisen vähäisten korkeuserojen vuoksi tuulivoimalat eivät merinäkymissä nouse juurikaan maisemaa rajaavan metsänreunan yläpuolelle. Paikoin tuulivoimaloista voi näkyä koko roottori, mutta usein metsänreunan yläpuolelle nousee vain lavan mitta tai osia lavasta. Mantereen edustalla oleva tiheä saaristovyöhyke katkoo näkymiä, jolloin tuulivoimaloista usein suurin osa jää niiden katveeseen. Maalla suurimmat kaukomaiseman vaikutukset tulevat kohdistumaan etenkin koillisen suunnassa Isojärvelle ja kaakon puolella Poosjärven itäosiin (liite 18, sivu 22, kuva 13). Poosjärven näkymässä tuulivoimalat jäävät lähes kokonaan metsänreunan taakse, muutamista tuulivoimaloista näkynee vain lavan mitta metsän reunan yläpuolella. Näkyvyysalueet tuulivoimaloille ovat paikka paikoin laajoja ja niitä voi muodostua kaukomaisemassa kuudesta kilometristä jopa yli 20 kilometrin etäisyydelle saakka. Etäisyydestä, sekä tuulivoimaloiden vähäisestä näkyvyydestä metsänreunan yläpuolella, johtuen tuulivoimaloiden aiheuttamat maisemavaikutukset tulevat jäämään kaukomaisemassa vähäisiksi Vaikutukset lähimaisemaan, etäisyys voimaloista alle 6 km Näkyvyysalueet lähimaisemassa (0-6 km suunnitelluista tuulivoimaloista) kohdistuvat pääasiassa vesistö ja peltoalueille. Hankealuetta ympäröivällä metsäalueella tuulivoimalat voivat näkyä lähinnä hakkuuaukeilla. Seuraavassa on arvioitu tuulivoimaloiden vaikutuksia maisemaan osa-alueittain paikoista, joihin näkyvyysanalyysin perusteella tuulivoimalat voivat näkyä. Näkyvyysanalyysit lähivaikutusalueesta (etäisyys tuulivoimaloihin enintään 4 km) on esitetty kartoilla: Kuva Kuva Uksjärvi ja sen ympäristö Havainnekuvat Uksjärveltä on esitetty liitteen 18 sivuilla 2 ja 3, kuva 1. Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset Uksjärvellä kohdistuvat pääasiassa koillisen puoleisille rannoille ja siellä olevalle vapaa-ajan asutukselle. Vaihtoehdon 1 ja 2 mukaisissa voimalasijoittelussa näkyy järvimaiseman taustalla, metsänreunan yläpuolelle, useampia tuulivoimaloita kuin vaihtoehdoissa 3 ja 4 (vaihtoehdossa 1 selkeästi eniten). Kaikissa vaihtoehdoissa kuvasovitteessa näkyvät tuulivoimalat levittyvät yhtä laajalle alueelle, vaihtoehdoissa 3 ja 4 harvempana ryhmänä kuin vaihtoehdoissa 1 ja 2. Järvinäkymässä tuulivoimalat muuttavat taustamaiseman luonnetta ja nousevat jonkun verran muiden maiseman elementtien yläpuolelle, mikä voimistaa niiden hallitsevuutta maisemassa. Laajoissa järvinäkymissä avoimen maiseman suurpiirteinen maisemakuvan luonne kestää tuulivoimaloiden aiheuttaman muutoksen kuitenkin melko hyvin. Pimeään aikaan metsänreunan yläpuolella näkyvät lentoestevalot sekä veteen heijastuvat valojuovat muuttavat muuten melko valottoman maiseman tunnelmaa (liite 18, sivu 24, kuva 1). Maisemavaikutuksen suuruus Uksjärvelle arvioidaan keskisuureksi ja kielteiseksi. Muutoksen myötä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain. Kokemus alueesta voi muuttua kielteisesti. Uksjärven eteläpuolelle Hallakorventielle (liite 18, sivut 4 ja 5, kuva 2) voimalat voivat näkyä paikoin, vähäisesti peltoaukeiden yli, suurimmaksi osaksi metsä kuitenkin sulkee näkymiä. Toteutusvaihtoehdoilla ei ole suurta eroavaisuutta. Paikallisesti lähimmät yksittäiset voimalat voivat muodostaa maisemaan uuden maamerkin. Vaikutukset ovat vastaavia tai vähäisempiä myös Uksjärven länsipuolella kulkevalle Uksjärventielle (liite 18, sivut 6 ja 7, kuva 3). Vaikutukset voimakkuus alueille katsotaan pieneksi. 131

140 Lampinjärvi ja sen ympäristö Sovitekuvat Lampinjärveltä on esitetty liitteen 18 sivuilla 8-13, kuvat 4-6. Tuulivoimalat näkyvät Lampinjärven selälle sekä paikoin itärannoille, joille sijoittuu muutamia vapaaajanasuntoja. Järven eteläosassa tuulivoimalanäkymiä vapaa-ajan asutukselta rajoittavat paikoin saaret ja niemet. Voimalasijoittelulla ei ole juurikaan vaikutusta näkymän voimakkuuteen. Voimalat voivat näkyä selkeästi järvimaiseman taustalla ja metsänreunan yläpuolella etenkin selkävesille liikuttaessa. Nykyinen luonnonmaiseman luonne muuttuu osittain uusien elementtien myötä. Vaikutuksen suuruus Lampinjärvelle arvioidaan keskisuureksi. Lampinjärven lounaispuolelle Myllyllamin peltoaukeille tuulivoimalat voivat paikoin näkyä, mutta pääosin ne jäävät maisemaa rajaavan metsänreunan ja metsäsaarekkeiden taakse (liite 18, sivut 14 ja 15, kuva 7). Selkeimmät näkymät kohti tuulivoimaloita avautuvat etenkin peltojen etelälaidoilta, missä ei sijaitse tiestöä tai asutusta. Asutuilta, puustoisilta saarekkeilta peltojen keskeltä voi paikoin auteta selkeitä näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan, mutta usein pihapiirien puusto estää suoria näkymiä. Yksittäisille asunnoille vaikutuksen voimakkuus voi olla suuri, mutta maisemakokonaisuuden kannalta merkittäviä vaikutuksia alueelle ei synny. Ahlaisten kirkonkylän RKY-alue Maisemavaikutukset Ahlaisten kirkonkylän rakennettuun ympäristöön jäävät vähäisiksi rakennusten ja pihapiirien puuston sulkiessa näkymiä hankealueen suuntaan (liite 18, sivu 16, kuva 8). Vain yksittäiset tuulivoimaloiden osat voivat paikoin näkyä puuston katveesta. Tiiviisti tien varressa sijaitsevat asuin- ja talousrakennukset lauta- ja pensasaitoineen luovat rajattuja ja yhtenäisiä raittinäkymiä, jotka eivät suuntaudu tuulivoimaloiden suuntaan. Näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan saattaa avautua paikoin kirkonkylän etelän puoleisilta peltoaukeiden reunoilta. Näkymät tulevat olemaan kuitenkin vähäisiä ja kirkonkylän poikki kulkevan harjun puusto sekä rakennukset peittävä tuulivoimalat lähes kokonaan. Ahlaisten kirkonkylän pohjoispuolelta näkymiä tuulivoimaloille avautuu paikoin harjun ja pellon laidasta. Selkeimpiä näkymiä avautuu Ahlaisten kirkon lähettyviltä (Norrgård) melko laajan peltoaukean yli. Peltomaisemaa rytmittävät metsäsaarekkeet peittävät usein näkymiä tuulivoimaloille, mutta paikoin taustamaiseman tuulivoimalat näkyvät osittain metsän reunan yläpuolella (liite 18, sivu 18-19, kuva 10). Pimeään aikaan metsänreunan yläpuolella näkyvät lentoestevalot muuttavat muuten melko valottoman maiseman tunnelmaa (liite 18, sivu 24, kuva 10). Kirkon välittömästä läheisyydestä ei avaudu näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Näkymässä Merikarvian rantatieltä tuulivoimalat jäävät lähes kokonaan peltomaisemaa rajaavan metsänreunan taakse (liite 18, sivu 17, kuva 9). Tuulivoimaloiden vähäisen näkyvyyden vuoksi maisemavaikutuksen suuruus Ahlaisten kirkonkylälle on kokonaisuudessaan pieni. Vaikutuksen voimakkuus Ahlaisten keskustan pohjoisen puoleisille peltoaukeille arvioidaan keskisuureksi. Muutos ei vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kokonaisuuden kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Muutoksen myötä maiseman luonteeseen ei myöskään kohdistu mainittavia muutoksia. Alueen käyttö tai kokemus alueesta ei muutu. Ahlaisten kirkonkylän suunnalta katsottuna kaikissa vaihtoehdoissa tuulivoimalat levittyvät lähes yhtä laajalle sektorille. Vaihtoehdoissa 3 ja 4 tuulivoimalat näkyvät melko harvana muodostelman verrattuna vaihtoehtoihin 1 ja 2. Paikoin Ahlaisten kirkonkylälle näkyvät myös suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevan Peittoon tuulivoimapuiston voimalat. Hankkeen yhteisvaikutukset jäävät kuitenkin pieniksi. Kokonaisuudessaan maisemavaikutuksen suuruus Ahlaisten kirkonkylälle on pieni vaihtoehdoista riippumatta. Ahlaisten valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Ahlaisten kirkonkylää laajempi kulttuurimaisemakokonaisuus on arvotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja sen on ehdotettu säilyttävän arvostatuksensa uuden maisema-alueiden päivitysinventoinnin perusteella. Laajimmat tuulivoimaloiden näkyvyysalueet kohdistuvat maisema-alueella Ahlaisten kirkonkylän pohjoispuolella oleville peltoaukeille sekä merelle yli kuuden kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista. Ahlaisten pelto- 132

141 aukeille voi tuulivoimaloita näkyä paikoin metsänreunan yläpuolella. Näkymiä ei kuitenkaan avaudu juurikaan pellon laidassa paikoin kulkevalta tieltä. Esimerkiksi peltojen keskelle sijoittuvan Pohjanjoen sillan ympäristössä tuulivoimalat jäävät maisemaa rajaavan puuston taakse (liite 18, sivu 20, kuva 11 ja pallopanoraamakuvasovite A6: Tuulivoimaloiden lähivaikutusalueella maisemavaikutus valtakunnallisesti arvokkaaseen Ahlaisten kulttuurimaisemaan jää vähäisen näkyvyyden vuoksi pieneksi. Paikoin Ahlaisten kulttuurimaiseman alueelle näkyvät myös suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevan Peittoon tuulivoimapuiston voimalat. Esimerkiksi maisema-alueen eteläosassa Isokorventielle näkyy lähimaisemassa muutamia Peittoon tuulivoimaloita (pallopanoraamakuvasovite A4: Peittoon ja Lammin tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset Ahlaisten kulttuurimaisemaan jäävät kuitenkin pieniksi. Kuva Näkyvyysanalyysi hankealueen lähivaikutusalueesta vaihtoehdossa VE1. 133

142 Kuva Näkyvyysanalyysi hankealueen lähivaikutusalueesta vaihtoehdossa VE2. 134

143 Kuva Näkyvyysanalyysi hankealueen lähivaikutusalueesta vaihtoehdossa VE3. 135

144 Kuva Näkyvyysanalyysi hankealueen lähivaikutusalueesta vaihtoehdossa VE4. Vaikutuksen suuruus vaihtoehdoissa 1-4 arvioidaan enintään keskisuureksi ja negatiiviseksi eri voimalasijoittelujen aiheuttaessa haittoja samoille alueille. Maiseman muutos on pitkäaikainen. Muutos näkyy välitöntä lähiympäristöä laajemmin, mutta ei juurikaan vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Muutoksen myötä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain. Paikoin vaikutusalueen käyttö ja kokemus alueesta voi muuttua kielteisesti. Eniten tuulivoimaloita sisältävällä vaihtoehdolla 1 on hieman voimakkaampi vaikutus maisemassa kuin muilla sijoitteluvaihtoehdoilla. Toisaalta herkimpien vaikutusalueiden sijoittuessa tuulivoima-alueen koillis- ja lounaispuolille, näkyvät tuulivoimalat lähes yhtä laajana sektorina maisemassa kaikissa vaihtoehdoissa. 136

145 Tuulivoimaloiden aiheuttamat maisemavaikutukset tulevat jäämään kaukomaisemassa vähäisiksi. Lähimaisemassa vaikutuksen suuruus on pääosin pieni, mutta esimerkiksi Uksjärven ja Lampinjärven luonnonmaisemiin vaikutuksen suuruus on arvioitu keskisuureksi. Ahlaisten kulttuurimaisemakokonaisuuteen maisemavaikutukset tulevat olemaan vähäisiä kaikissa vaihtoehdoissa. Metsäsarakkeet peittävät pääasiassa näkymiä. Vähäisiä yhteisvaikutuksia Peittoon tuulivoimapuiston kanssa voi paikoin syntyä. Muille maisemavaikutusalueen arvokkaille maisema-alueille tai kulttuuriympäristöihin ei arvioida kohdistuvan maisemavaikutuksia Voimalinja Voimalinjavaihtoehto A sijoittuu osin Ahlaisten valtakunnalliselle maisema-alueelle. Ahlaistentieltä (liite 18, sivu 23, kuva 14) on tuotettu havainnekuva Peittoon voimalinjayhteydestä. Kuvasta voi huomata että puusto sulkee näkymän lähes kokonaan voimalinjan suuntaan, paikoin voimalinja voi näkyä peltoaukean yli metsäsaarekkeiden välistä. Maisema-alueella voimalinja on linjattu Isokorventien peltoaukean ylitse, missä voimalinja voi sen välittömässä lähiympäristössä hallita maisemaa ja tuoda maisemakuvaan uuden teollisen elementin (pallopanoraamakuvasovite A4: Maisema-alueella voimalinja ylittää myös Eteläjoen sekä sen molemmin puolin olevat pienet pellot. Voimalinjavaihtoehto A ylittää Lampinjoen peltoaukean keskellä ja muuttaa paikallisesti asutus- ja viljelymaisemaa. Muualla voimalinja sijoittuu kumpuilevaan metsämaisemaan. Metsämaisemassa voimalinja aiheuttaa maisemavaurion, kun sen tieltä kaadetaan puustoa. Nämä voimalinja-aukot voidaan havaita lähinnä paikallisesti tiemaisemassa, kuten Porin saaristotiellä ja Ahlaistentiellä. Voimalinjavaihtoehto B ei sijoitu arvokkaalle maisema-alueelle tai merkittävään kulttuuriympäristöön. Pääosin voimalinja sijoittuu kumpuilevaan metsämaisemaan. Metsämaisemassa voimalinja aiheuttaa maisemavaurion, kun sen tieltä kaadetaan puustoa. Nämä voimalinja-aukot voidaan havaita lähinnä paikallisesti tiemaisemassa, kuten Maijalantieltä, Korkeakoskentieltä ja Lammelantieltä. Korkeakoskentien ympärillä on peltoaukeita, joiden ylitse voimalinja on linjattu. Pohjoisin osuus voimalinjavaihtoehtoa B sijoittuu peltoaukealle, jossa se muuttaa paikallisesti asutus- ja viljelymaisemaa. Voimalinjavaihtoehtojen aiheuttamat maisemavaikutukset ovat pääasiassa paikallisia ja kohdistuvat hyvin pienille alueille voimalinjayhteyden lähimaastoon. Peittoon voimalinjayhteys aiheuttaa hieman suuremmat maisemavaikutukset sijoittuessaan Ahlaisten arvokkaalle maisema-alueelle. Kokonaisuudessaan voimalinjojen aiheuttamat maisemavaikutukset arvioidaan suuruudeltaan pieniksi Vaikutukset muinaisjäännöksiin Hankealueella on tehty muinaisjäännösinventoinnit, joiden raportti on selostuksen liitteenä 15 ja 16 (Mikroliitti Oy 2013, 2014). Inventoinnin lisäksi erillisraportissa on arvioitu hankkeen vaikutuksia muinaisjäännöksiin. Tuulivoimapuiston suunnitelmien mukaiseen rakentamisella on vaikutusta kahteen alueella sijaitsevaan kiinteään muinaisjäännökseen. Vaihtoehdon 1 mukainen tuulivoimala nro A4 (huom. inventointiraportissa sama voimalapaikka numerolla 13) on sijoitettu Råforsin muinaisjäännösalueen keskelle). Råfors (mj.tunnus ) on varhaismetallikautinen röykkiökohde. Muinaisjäännösrekisterissä kohteen sijaintia kuvaava piste on melko kaukana suunnitellusta voimalasta, mutta tosiasiassa mäellä on röykkiöitä koko sen korkeimman harjanteen pituudelta, ja muinaisjäännöskohteen voimassa oleva varsin laaja rajaus on perusteltu. Inventointiraportissa on esitetty tarkka kartta muinaisjäännösalueen rajauksesta (liite 15). Tuulivoimalaa tuskin on mahdollista rakentaa suunnitellulle paikalle tai yleensäkään mäen korkeimmalle harjanteelle muinaisjäännöksiin kajoamatta. Vaihtoehdon 1 mukainen tuulivoimala nro A13 (huom. vuoden 2013 inventointiraportissa ko. voimalapaikka numerolla 9) sijaitsee suhteellisen lähellä inventoinnissa löydettyä mui- 137

146 naisjäännöstä Isosuo, joka on varhaismetallikautinen röykkiö. Tässä tapauksessa tuulivoimalan rakentaminen on todennäköisesti mahdollista suunnitelman mukaisesti, kunhan muinaisjäännös otetaan asianmukaisesti huomioon ja varmistetaan sen ehjänä säilyminen töiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Inventointiraportissa on esitetty tarkka kartta muinaisjäännösalueen rajauksesta (liite 15). Vuoden 2014 täydennysinventointiraportissa on todettu, että ko. raportin kohteista vain Konttikalliolla on vaikutusta tuulivoimapuiston suunnitelman mukaiseen rakentamiseen. Vaikka kohde ei ole kiinteä muinaisjäännös, on sen säilyttäminen toivottavaa. Konttikallion kulttuuriperintökohde ei kuitenkaan sijoitu minkään tämän YVA:n suunnitteluvaihtoehdon mukaisten tuulivoimalapaikkojen, tielinjausten tai voimajohtojen kohdalle tai niiden läheisyyteen, joten hankkeella ei ole vaikutusta kohteen säilymisen mahdollisuuksiin Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Maisema- ja kulttuuriympäristövaikutusten merkittävyys arvioidaan tuulivoimaloiden osalta kohtalaisiksi (vaikutukset muinaisjäännöksiin vaihtoehdossa VE1 suureksi) ja voimalinjojen osalta pieniksi kohtalaisiksi. Tuulivoimaloiden sijoitteluvaihtoehdoilla ei ole oleellista eroa maisema- ja kulttuuriympäristövaikutusten kannalta, paitsi vaikutukset muinaisjäännöksiin ovat suuria vaihtoehdon VE1 tuulivoimalan A4 osalta. Muilla tuulivoimaloiden sijoitteluvaihtoehdoilla tai voimalinjavaihtoehdoilla ei ole vaikutusta muinaisjäännöksiin. Voimalinjoista vaihtoehto B:n maisema- ja kulttuuriympäristövaikutuksilla on vähäinen merkittävyys, vaihtoehto A:n merkittävyys on kohtalainen sen sijoittuessa valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Taulukko Maisema- ja kulttuuriympäristövaikutusten merkittävyys Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Suuri Muu vaikutus-alue: VE1 VE4 VE B ja muu vaikutusalue VE A VE 0 Vähäinen Kohtalainen Suuri Suuri Suuri Suuri Ahlaisten kulttuurimaisema: VE1 VE4, VE A VE 0 Kohtalainen Suuri Suuri Taulukko Muinaisjäännösvaikutusten merkittävyys Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Kohtalainen Suuri Suuri VE1 (voimala paikka A4) Suuri Kohtalainen VE 0, VE2 VE4, VE A ja B Kohtalainen Suuri Suuri 138

147 16.7 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE0 Mikäli hanketta ei toteuteta, alueen maisemakuvan kehitys jatkuu nykyisenlaisena. Muutoksia alueen maisemaan tulee, jos alueella toteutetaan avohakkuita tai alueen maankäyttö muuttuu Vaikutusten lieventäminen Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten voimakkuuteen vaikuttaa merkittävästi voimalan koko, koska suuremmat voimalat näkyvät kauemmas. Toinen keskeinen tekijä on erityisesti tornin ja lapojen väritys. Maiseman kannalta suotuisin väritys on yksivälinen harmaanvalkoinen, jolloin lavat sulautuvat parhaiten maisemaan. Maisemavaikutuksia voidaan lieventää sijoittamalla tuulivoimalat eheisiin ryhmiin laajalle alueelle levittäytyvän harvahkon sijoittelun sijaan. Vaihtoehdot VE2-VE4 sijoittuvat laajalle alueelle, luode-kaakkosuuntaiseen harvahkoon muodostelmaan. Näitä muodostelmia voisi eheyttää tiivistämällä sijoittelua yhtenäisiksi ryhmiksi, joiden välille jää selkeitä lounaskoillinen-suuntaisia tuulivoimaloista vapaita alueita. Maisemavaikutuksia esimerkiksi asuinrakennusten välittömään lähiympäristöön voidaan lieventää istuttamalla esimerkiksi puustoa näkemäesteeksi. Näkemäesteenä toimivan metsäalueen säilyttämiseen voidaan soveltaa niin sanottua maisema-arvokauppaa. Kyseessä on metsänomistajan ja jonkin muun tahon (mikä tahansa) sopimus siitä, että metsän käyttöä rajoitetaan virkistyksellisistä tai maisemallisista syistä. Tuulivoiman osalta kyseeseen tulisi maanomistajan ja tuulivoimayhtiön välinen sopimus siitä, että uudistushakkuita viivästytetään, jotta tuulivoimalaitokset eivät näy tietyille alueille. Vaikutuksia muinaisjäännöksiin voidaan lieventää vaihtoehdossa 1 jättämällä tuulivoimalan paikka A4 rakentamatta tai siirtämällä sen sijaintia paikkaan, jossa sillä ei ole vaikutusta muinaisjäännösten säilymisen mahdollisuuksiin Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Tuulivoimapuiston maisemavaikutusten arviointia vaikeuttaa maiseman ja sitä kautta näkymien muuttuminen ajan kuluessa ja eri vuodenaikoina. Puuston ja muun kasvillisuuden kasvaminen sekä esimerkiksi avohakkuut ja uudet turvetuotantoalueet voivat muuttaa maiseman luonnetta ja näkymiä lyhyessäkin ajassa. Maisemavaikutukset eivät ole mitattavissa olevia tai yksiselitteisiä. Tuulivoimaloiden aiheuttamien visuaalisten vaikutusten kokeminen on subjektiivista ja sen vuoksi mm. vaikutusten merkittävyyden ja vaikutustavan arvioiminen on haastavaa. Vaikutusten kokemiseen vaikuttavat mm. henkilön suhde kyseiseen alueeseen, aiheeseen liittyvä tietämys ja mielenkiinto sekä henkilökohtaiset perusteet kyseisen alueen arvostamiseen. Havainnekuvien käyttö arvioinnin apuna sisältää myös epävarmuustekijöitä, sillä havainnekuvien lopulliseen ulkoasuun vaikuttaa monta eri tekijää. Lisäksi kuvat kertovat vain arvion siitä, miltä maisemanmuutos voisi juuri kyseisestä paikasta näyttää. Lisäksi mm. kuvakulmalla ja säätilalla on suuri merkitys havainnekuvan luomaan vaikutelmaan. 139

148 17. MELUVAIKUTUKSET Tuulivoimaloiden käyntiääni koostuu pääosin laajakaistaisesta (noin Hz) lapojen aerodynaamisesta melusta sekä hieman kapeakaistaisemmista sähköntuotantokoneiston yksittäisten osien meluista (mm. vaihteisto, generaattori sekä jäähdytysjärjestelmät). Näistä aerodynaaminen melu on hallitsevin lapojen suuren vaikutuspinta-alan ja jaksollisen ns. amplitudimoduloituneen (sykkivää, äänen voimakkuus vaihtelee jaksollisesti), minkä on useassa tutkimuksessa havaittu muuten vähämeluisessa tilanteessa vaikuttavan melun häiritsevyyteen. Koska äänilähde sijaitsee korkealla, leviää melu laajemmalle kuin matalalla sijaitsevan äänilähteen melu. (Di Napoli 2007) Ihmisen kuuloalue ulottuu tyypillisesti noin 20 Hz Hz taajuusalueelle ja herkin kuuloalue on taajuusalueella Hz. Pienitaajuiseksi ääneksi luokitellaan yleensä alle 200 Hz taajuusalueen äänet ja infraääneksi alle 20 Hz äänet. Kuulon herkkyys vähenee kuuloalueen ylä- ja alapäässä, mistä johtuu, että matalat äänet lähellä kuuloalueen alarajaa havaitaan vasta varsin kovalla äänenvoimakkuudella. Pienitaajuista ääntä (mukaan lukien infraääni) on lähes kaikissa kuunteluympäristöissä ja sen lähteitä ovat mm. koneet ja laitteet (moottorit, pumput ym.), liikenne sekä tuuli, ukkonen, aallot ym. luonnon äänilähteet. Tuulivoimalaitoksen melu painottuu pienille taajuuksille, mutta tuulivoimalaitoksen tuottaman infraäänen on todettu ns. downwind-laitoksia lukuun ottamatta olevan samaa luokkaa taustalähteiden kanssa muutoin kuin aivan voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä. Tuulivoimaloiden melun on todettu olevan häiritsevää alhaisemmilla äänitasoilla kuin esim. liikennemelun. Tuulivoimalaitoksen melun häiritsevyyteen vaikuttaa tuulivoimalaitoksen aiheuttaman äänitason lisäksi esim. tuulen ja alueen muun toiminnan aiheuttaman taustaäänten peittovaikutus, tuulivoimalaitosten näkyvyys maisemassa ja kuulijan yleinen asenne tuulivoimaa kohtaan. Mm. ruotsalaisten tutkimusten mukaan häiritsevyys nousee voimakkaammin, kun tuulivoimalaitoksen aiheuttama äänitaso ylittää L Aeq db. Ympäristöministeriön raportti "Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" julkaistiin heinäkuussa Melun osalta ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle. Raportissa on sanottu suunnitteluohjearvoista seuraavaa: Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Seuraavassa taulukossa on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Taulukko Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* L Aeq Päiväajalle (07 22) L Aeq Yöajalle (22 07) 45 db 40 db 40 db 35 db Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla) ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) On huomattava, että taulukon suunnitteluohjearvoja sovelletaan vain asumiseen, lomaasumiseen ja virkistykseen käytettävillä alueilla sekä leirintä- ja luonnonsuojelualueilla. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot määritetään A- taajuuspainotettuna keskiäänitasona L Aeq erikseen päiväajan (klo 7-22) ja yöajan (klo

149 7) osalta. Kyse ei ole hetkellisistä enimmäisäänitasoista. Valtioneuvoston asetus tuulivoimalaitosten melusta oli selostuksen laatimisen aikaan valmisteilla, mutta asetuksen julkaisun tai voimaantulon ajankohdista ei ollut tietoa. Ulkomelun suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään pienitaajuiselle melulle Asumisterveysohjeessa määriteltyjä ohjearvoja, jotka perustuvat Terveydensuojelulain (736/94) sisältövaatimuksiin. Ohjearvot on annettu taajuuspainottamattomina yhden tunnin keskiäänitasoina. Taulukko Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain (Asumisterveysohje, STM:n oppaita 2003:1) Kaista / Hz L eq, 1h / db , Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ympäristöministeriön julkaisemassa oppaassa 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen on kappaleessa sanottu häiritsevyyskorjausten soveltamisesta seuraavaa: Äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä selvitetään. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Kapeakaistaisuus/tonaalisuus arvioidaan ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melupäästön mittausohjeen mukaan. Muussa tapauksessa sanktiota ei sovelleta melun mallinnuksessa Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Rakentamisen aikana melua syntyy lähinnä tuulivoimaloiden vaatimien perustusten ja tieyhteyksien maarakennustöistä ja rakentamiseen liittyvästä liikenteestä. Varsinainen voimalan pystytys ei ole erityisen meluavaa toimintaa ja vastaa normaalia rakentamis- tai asennustöistä aiheutuvaa melua. Rakentamisen aikana meluavimpia työvaiheita ovat mahdolliset louhinta- tai paalutustyöt. Sähkönsiirrolla on käytännössä meluvaikutuksia ainoastaan rakentamisvaiheessa ja ne vastaavat tuulivoimaloiden rakentamisaikaisia meluvaikutuksia ympäristössään. Tuulipuiston toiminnan aikana melua aiheutuu lähes yksinomaan tuulivoimaloiden toiminnasta. Tuulivoimaloiden aiheuttama meluvaikutus koostuu lapojen pyörimisestä johtuvasta aerodynaamisesta melusta sekä tuulivoimalan vaihteiston, generaattorin ja muiden sähköntuotantoon osallistuvien osien aiheuttamasta melusta. Toiminnan päättymisen aikainen meluvaikutus on verrattavissa rakentamisen aikaisiin meluvaikutuksiin, kun voimalat ja muu tuulipuiston infrastruktuuri puretaan ja kuljetetaan alueelta pois. Lisäksi alue maisemoidaan. Lammin tuulivoimahankkeen meluvaikutusalueen määrittämiseksi on tehty melumallinnus (Ramboll) (liite 16). Mallinnusten perusteella meluvaikutus rajoittuu pääosin varsinaiselle hankealueelle ja sen lähiympäristöön. Mallinnuksen perusteella L Aeq 40 db meluvyöhyke ulottuu eri suunnitteluvaihtoehdoissa noin m etäisyydelle tuulivoimaloista ja L Aeq 35 db meluvyöhyke noin m etäisyydelle tuulivoimalaitoksista. 141

150 Tässä yhteydessä on kuitenkin huomioitava, että hankkeen melun vaikutussäde riippuu lopullisesti valittavasta voimalaitosyksikön tyypistä, voimalaitosyksikköjen koosta ja lukumäärästä sekä sääolosuhteista Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Hankkeen meluvaikutusten arviointi perustuu melumallinnuksiin, joista on laadittu erillisraportti, joka on selostuksen liitteenä (Liite 16). Meluvyöhykkeiden laskennassa käytettiin SoundPlan 7.1 melumallinnusohjelmaa. Melumallinnus tehtiin Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen mukaisilla laskentaparametreilla. Koska kyseessä on hankkeen YVA- ja osayleiskaavavaihe, selvityksen laskentamallina käytettiin ISO Esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia. Pienitaajuisen melun laskenta YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti tehtiin vain suunnitteluvaihtoehdolle 3, koska muissa suunnitteluvaihtoehdoissa käytetyistä tuulivoimalamalleista ei ollut käytettävissä melupäästötietoja terssikaistoittain. Tässä vaiheessa hanketta lopullista päätöstä tuulivoimalaitoksen mallista tai valmistajasta ei ole vielä tehty. Suunnitteluvaihtoehdoissa 1 ja 2 mallinnuksessa käytettiin Nordex N131/3000 (L WA 104,5 db) tuulivoimalaitoksia, suunnitteluvaihtoehdossa 3 Vestas V MW (L WA 106,0 db) tuulivoimalaitoksia ja suunnitteluvaihtoehdossa 4 Enercon N MW (L WA 107,5 db) - tuulivoimalaitoksia. Tuulivoimalaitosten tarkemmat melupäästötiedot on esitetty erillisselvityksessä Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Vaikutuskohteen herkkyystaso meluvaikutuksille määräytyy paljolti kohteen nykyisen melutilanteen ja äänimaiseman mukaan. Melutilanteeseen ja äänimaisemaan vaikuttavat mm. maa- ja metsätalousalueiden sijoittuminen sekä liikenteen ja asutuksen määrä kyseisellä alueella. Myös alueen ja asutuksen luonne vaikuttavat herkkyystasoon. Tähän vaikuttavia tekijöistä voivat olla esimerkiksi loma-asutus, turismiin liittyvät toiminnat tai koulujen läheisyys jne. Oheisessa taulukossa (Taulukko 17-3) on esitetty meluvaikutusten herkkyyden arvioinnissa käytetyt kriteerit. Myös muita näkökohtia ja asiantuntijatietoa on käytetty hyväksi määriteltäessä herkkyystason kriteerejä. Taulukko Melu, vaikutusalueen herkkyystason määrittäminen. Alue, jossa mahdollisesti teollisuutta, tai muuta melua aiheuttavaa toimintaa, suuret liikennemäärät tai korkea taustamelutaso. Vähäinen Kohtalainen Suuri Vaikutusalueella ei sijaitse herkkiä häiriintyviä kohteita, kuten vakituisia asuntoja, loma-asuntoja, kouluja jne. Vaikutusalueelle ei ole suunnitteilla uusia melulle herkkiä kohteita. Vaikutusalueella ei sijaitse luonnonsuojelu- tai virkistysalueita, tai hiljaisiksi luokiteltuja alueita. Alue, jossa jonkin verran teollista toimintaa tai muuta melua aiheuttavaa toimintaa, kohtalaiset liikennemäärät ja kohtalainen taustamelutaso. Vaikutusalueella sijaitsee jonkin verran häiriintyviä kohteita, kuten yksittäisiä vakituisia tai loma-asuntoja. Vaikutusalueella sijaitsee suojelu- tai virkistysalueita, mutta niihin kohdistuu jo nykyisin meluvaikutuksia. Suojelualueen suojelu- tai virkistysarvot eivät ole melulle herkkiä. Alue, jolla ei ole teollista tai muuta melua aiheuttavaa toimintaa, vähän liikennettä, alhainen taustamelutaso. Vaikutusalueella sijaitsee runsaasti herkkiä häiriintyviä kohteita, kuten vakituisia tai loma-asuntoja, kouluja ja virkistyskohteita jne. Vaikutusalueella sijaitsee suojelu- tai virkistysalueita. Suojelualueen suojelu- tai virkistysarvot ovat melulle herkkiä. Meluvaikutusten suuruusluokka on määritelty vertaamalla melumallinnusten tuloksia tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoihin (Ympäristöministeriö 2012). Arvioinnissa käytetyt meluvaikutusten suuruusluokan kriteerit on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 17-4). Suunnitteluohjearvojen lisäksi suuruusluokan kriteerejä laadittaessa on käytetty hyväksi myös muita näkökohtia ja asiantuntijatietoa. Vaikutuksen suuruuteen vaikuttaa myös se, ovatko meluvaikutukset lyhyt- vai pitkäaikaisia. 142

151 Taulukko Meluvaikutusten suuruuden määrittäminen. Vähäinen Keskisuuri Suuri Toiminnan aiheuttamat melutasot ovat alhaisia (eivät ylitä suunnitteluohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa). Meluvaikutukset ovat lyhytaikaisia (joitakin viikkoja). Toiminnan aiheuttama muutos melutasossa on pieni tai olematon. Toiminnan aiheuttamat melutasot ovat kohtalaisia (voivat ylittää suunnitteluohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa). Vaikutusten kesto on melko pitkä (kuukausia). Toiminnan aiheuttama muutos melutasossa on pieni tai keskisuuri. Toiminnan aiheuttamat melutasot ovat korkeita (ylittävät suunnitteluohjearvot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa). Vaikutusten kesto on pitkä (vuosia). Toiminnan aiheuttama muutos melutasossa on keskisuuri tai suuri Nykytila Hankealue on metsätalouskäytössä, eikä sen alueella sijaitse merkittävää ympäristömelua aiheuttavia toimintoja. Hankealueen itäpuolella kulkee valtatie 8, jonka melu voi olla päiväaikaan tasaisempaa, mutta yöaikaan liikennemäärä on vain noin 40 autoa tunnissa. Yöaikainen liikenne on niin vähäistä, että liikenne ei kulje tiellä tasaisena virtana, vaan hetkellisinä ohiajoina. Ahlaisten kirkonkylän alueelle on hankealueen lähimmistä voimalaitoksista matkaa yli 2 km, mutta hankealueen ympäristössä on hajanaista vakituista sekä loma-astutusta lähempänä, mm. Lampinjoen varressa ja VT 8 läheisyydessä. Hankealueen pohjoispuolella olevan Uksjärven rannoilla on yhtenäisempää loma-asutusta. Vaikutusalueen herkkyystaso meluvaikutuksille. Kohtalainen Hankkeen melun vaikutusalueella sijaitsee jonkin verran vakituista ja loma-asutusta. Vaikutusalueella kulkee valtatie, mutta toisaalta hankealueen länsipuoli on taustamelultaan varsin hiljaista aluetta. Melun vaikutusalueella ei ole kouluja, vanhainkoteja, päiväkoteja tai muita melulle erityisen herkkiä kohteita Meluvaikutukset Vaihtoehto 1 (20 voimalaitosta) Mallinnuksen mukaan melutaso ympäristön lähimpien yksittäisten vakituisten asuintalojen kohdalla on alle sekä päivä- että yöajan suunnitteluohjearvojen (päivällä L Aeq 45 db ja yöllä L Aeq 40 db). Kaikkien loma-asuntojen kohdalla melutaso on alle päiväajan suunnitteluohjearvon L Aeq 40 db. Yöajan suunnitteluohjearvon L Aeq 35 db ylittävälle meluvyöhykkeelle jää yksittäisiä loma-asuntoja sekä muutama loma-asunto Uksjärven rannassa olevalta loma-asuntoalueelta. Melutasot ylittävät yöajan suunnitteluohjearvon myös Lampinjoen varren ja valtatien 8 varrella olevien yksittäisten loma-asuntojen kohdalla. Vaikka melutasot eivät ylitäkään suunnitteluohjearvoja hankealueen eteläpuolella Pohjajoen varressa olevien vakituisten asuintalojen ja yksittäisten loma-asuntojen kohdalla, muuttaa hanke silti taustamelutasoltaan hiljaisen alueen äänimaisemaa. Meluvaikutuksen suuruus on keskisuuri. 143

152 Kuva Melumallinnus vaihtoehdossa 1 Vaihtoehto 2 (18 voimalaitosta) Mallinnuksen mukaan melutaso ympäristön lähimpien yksittäisten vakituisten asuintalojen kohdalla alittaa sekä päivä- että yöajan suunnitteluohjearvot (päivällä L Aeq 45 db ja yöllä L Aeq 40 db). Muutaman yksittäisen loma-asunnon kohdalla melutaso on yöajan suunnitteluohjearvon 35 db luokkaa, mutta Uksjärven ja Lampinjärven rannalla olevan tiiviimmän loma-asutuksen kohdalla melutaso on alle yöajan suunnitteluohjearvon 35 db. Kaikkien loma-asuntojen kohdalla alitetaan päiväajan suunnitteluohjearvo 40 db. 144

153 Melutasot ovat päivä- ja yöajan suunnitteluohjearvojen tasalla tai alapuolella sekä vakituisilla asuinalueilla että yksittäisten asuintalojen ja loma-asuntojen kohdalla. Melu saattaa ajoittain olla kuultavissa etenkin taustamelultaan hiljaisemmissa kohteissa. Vaikka melutasot eivät ylitäkään suunnitteluohjearvoja hankealueen eteläpuolella Pohjajoen varressa olevien vakituisten asuintalojen ja yksittäisten loma-asuntojen kohdalla, hanke muuttaa taustamelutasoltaan hiljaisen alueen äänimaisemaa ajoittain. Meluvaikutuksen suuruus on pieni. Kuva Melumallinnus vaihtoehdossa

154 Vaihtoehto 3 (14 voimalaitosta) Mallinnuksen mukaan melutaso ympäristön vakituisten asuintalojen kohdalla alittaa sekä päivä- että yöajan suunnitteluohjearvot (päivällä L Aeq 45 db ja yöllä L Aeq 40 db). Lomaasuntojen kohdalla melutaso jää päiväajan suunnitteluohjearvon L Aeq 40 db alle. Uksjärven loma-asuntoalueen ja muutamien muiden yksittäisten loma-asuntojen kohdalla melutaso ylittää yöajan suunnitteluohjearvon L Aeq 35 db. Pienitaajuisen melun laskenta tehtiin itäpuolen lähimpien asuintalojen kohdalla, jossa mallinnuksen mukana on voimakkain melutaso. Kun huomioidaan ulkoseinän ääneneristävyys DSO 1284 menetelmän arvojen mukaisesti, alittavat laskennalliset sisämelutasot yöajan ohjearvot. Verrattaessa ulkomelutasoja rakennuksen sisälle annettuihin yöajan ohjearvoihin on ulkovaipan vaaditut äänitasoerot kohtuullisella tasolla ja pienimmillä taajuuskaistoilla ulkomelutasot ovat jo valmiiksi alle sisätilojen ohjearvojen. Melutasot ovat päivä- ja yöajan suunnitteluohjearvojen tasalla tai alapuolella sekä vakituisilla asuinalueilla että yksittäisten asuintalojen kohdalla. Melutasot ylittävät yöajan suunnitteluohjearvon Lampinjoen varren ja Uksjärven rannan loma-asuntojen kohdalla. Vaikka melutasot eivät ylitäkään suunnitteluohjearvoja hankealueen eteläpuolella Pohjajoen varressa olevien vakituisten asuintalojen ja yksittäisten loma-asuntojen kohdalla, hanke silti muuttaa taustamelutasoltaan hiljaisen alueen äänimaisemaa. Meluvaikutuksen suuruus on keskisuuri. 146

155 Kuva Melumallinnus vaihtoehdossa 3. Vaihtoehto 4 (11 voimalaitosta) Mallinnuksen mukaan melutaso ympäristön vakituisten asuintalojen kohdalla alittaa sekä päivä- että yöajan suunnitteluohjearvot (päivällä L Aeq 45 db ja yöllä L Aeq 40 db). Lomaasuntojen kohdalla melutaso jää päiväajan suunnitteluohjearvon L Aeq 40 db alle. Uksjärven loma-asuntoalueen ja useiden muiden yksittäisten loma-asuntojen kohdalla melutaso ylittää yöajan suunnitteluohjearvon L Aeq 35 db. Melutasot ovat päivä- ja yöajan suunnitteluohjearvojen tasalla tai alapuolella sekä vakituisilla asuinalueilla että yksittäisten asuintalojen kohdalla. Melutasot ylittävät yöajan suun- 147

156 nitteluohjearvon Lampinjoen varren ja Uksjärven rannan loma-asuntojen kohdalla. Vaikka melutasot eivät ylitäkään suunnitteluohjearvoja hankealueen eteläpuolella Pohjajoen varressa olevien vakituisten asuintalojen ja yksittäisten loma-asuntojen kohdalla, hanke silti muuttaa taustamelutasoltaan hiljaisen alueen äänimaisemaa. Meluvaikutuksen suuruus on keskisuuri. Kuva Melumallinnus vaihtoehdossa

157 17.6 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE0 Mikäli hanketta ei toteuteta, melutilanne pysynee pitkälti nykyisen kaltaisena Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Mallinnuksen mukaan Vaihtoehdossa 1 (VE1, 20 voimalaitosta) melutaso ympäristön lähimpien yksittäisten vakituisten asuintalojen kohdalla alle sekä päivä- että yöajan suunnitteluohjearvojen (päivällä L Aeq 45 db ja yöllä L Aeq 40 db). Kaikkien loma-asuntojen kohdalla melutaso on alle päiväajan suunnitteluohjearvon. Yöajan suunnitteluohjearvon ylittävälle meluvyöhykkeelle jää yksittäisiä loma-asuntoja sekä muutama loma-asunto Uksjärven rannassa olevalta loma-asuntoalueelta ja myös Lampinjoen varren ja valtatien 8 varrella olevien yksittäisten loma-asuntojen kohdalla. Vaihtoehdossa 2 (VE2 18 voimalaitosta) mallinnuksen mukaan melutaso ympäristön lähimpien yksittäisten vakituisten asuintalojen kohdalla alittaa sekä päivä- että yöajan suunnitteluohjearvot. Muutaman yksittäisen loma-asunnon kohdalla melutaso on yöajan suunnitteluohjearvon 35 db luokkaa, mutta Uksjärven ja Lampinjärven rannalla olevan tiiviimmän loma-asutuksen kohdalla melutaso on alle yöajan suunnitteluohjearvon 35 db. Kaikkien loma-asuntojen kohdalla alitetaan päiväajan suunnitteluohjearvo 40 db. Vaihtoehdossa 3 (VE3, 14 voimalaitosta) mallinnuksen mukaan melutaso ympäristön vakituisten asuintalojen kohdalla alittaa sekä päivä- että yöajan suunnitteluohjearvot. Lomaasuntojen kohdalla melutaso jää päiväajan suunnitteluohjearvon. Uksjärven lomaasuntoalueen ja muutamien muiden yksittäisten loma-asuntojen kohdalla melutaso ylittää yöajan suunnitteluohjearvon. Vaihtoehdossa 4 (VE4, 11 voimalaitosta) mallinnuksen mukaan melutaso ympäristön vakituisten asuintalojen kohdalla alittaa sekä päivä- että yöajan suunnitteluohjearvot. Loma-asuntojen kohdalla melutaso jää päiväajan suunnitteluohjearvon alle. Uksjärven lomaasuntoalueen ja useiden muiden yksittäisten loma-asuntojen kohdalla melutaso ylittää yöajan suunnitteluohjearvon. Kaikissa suunnittelluvaihtoehdoissa lasketut melutasot ovat asuinalueilla sitä luokkaa, ettei tuulivoimalan aiheuttamaa melua pysty erottamaan kaikissa sääoloissa, sillä tuulen aiheuttama ääni peittää tuulivoimalan äänen alleen suuren osan ajasta. Tietyissä olosuhteissa taustamelun ollessa hiljaista tuulivoimaloiden ääni on kuitenkin kuultavissa. Suunnittelualueen läheisyydessä olevien yksittäisten asuin- ja loma-asuntojen kohdalla melutasot ovat korkeampia ja niiden kohdalla tuulivoimalan ääni on kuultavissa suuremman osan ajasta kuin asuinalueilla. Suurin muutos vaikutus tapahtuu asuin- ja lomarakennusten kohdalla, jotka sijaitsevat kaukana valtatiestä. Yöaikana muutos on suurempi kuin päivällä, koska tällöin alueen taustamelutaso on todennäköisesti vaimeampi, kun tieliikenne ei ole jatkuvaa. Taulukko Meluvaikutusten merkittävyys eri suunnitteluvaihtoehdoissa. Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Suuri VE1 VE3 VE4 VE 2 VE 0 Vähäinen Kohtalainen Suuri Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Ei vaikutusta Kohtalainen Suuri Suuri 149

158 17.8 Vaikutusten lieventäminen Meluvaikutuksia voidaan lieventää valitsemalla hankkeeseen teknisesti ja taloudellisesti mahdollisimman hyvä laitosmalli. Myös esim. voimalaitosten paikkoja siirtämällä voidaan vaikuttaa melun leviämiseen, mutta suurempi vaikutus on joka tapauksessa laitevalinnalla. Mikäli joku suunta tai kohde on kriittinen melun kannalta, voidaan harkita joidenkin voimaloiden jättämistä pois hankkeen toteutuksesta tai käyttämällä kriittisissä voimaloissa melunrajoitusmoodeja Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Hankkeeseen liittyy vielä monia epävarmuustekijöitä, jotka pääosin liittyvät arvioinnin lähtötietoihin. Mm. lopullinen valittava laitosmalli, myös voimaloiden paikat tarkentuvat todennäköisesti hankkeen suunnittelun myötä. Melumallinnuksen tuloksiin liittyvät epävarmuudet ovat tiedossa ja ne liittyvät pääosin sääolosuhteiden vaikutukseen tuulivoimalaitosten melun tuottoon ja leviämiseen. Mitattujen melutasojen on todettu useissa vertailuissa jäävän useimmiten mallinnettuja melutasoja pienemmiksi. Joissain sääolosuhteissa todellinen melutaso saattaa kuitenkin ylittää edellä esitetyt mallinnustulokset, samoin sääolosuhteilla on ratkaiseva merkitys tuulivoimalaitosten melun häiritsevyyteen (mm. impulssimaisuuden ja amplitudimodulaation esiintymiseen). Näiden olosuhteiden esiintymistä ja todellista vaikutusta melun esiintymiseen ja häiritsevyyteen ei käytännössä ole varmuudella mahdollista selvittää ennen hankkeen toteutusta. Joka tapauksessa tuulivoimalaitoksista aiheutuva melu on suuren osan ajasta kuitenkin hiljaisempaa kuin mitä mallinnustulokset esittävät. 150

159 18. VÄLKEVAIKUTUKSET 18.1 Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue Auringon paistaessa tuulivoimalan takaa aiheutuu tuulivoimalan lavoista liikkuvia varjoja tuulivoimalan ympäristöön. Roottorin lapojen pyöriminen aiheuttaa liikkuvan varjon, ja välkehtimistaajuus riippuu roottorin pyörimisnopeudesta. Välkevaikutus syntyy sääolojen mukaan, joten välkettä on havaittavissa tietyssä katselupisteessä vain tiettyjen valaistusolosuhteiden täyttyessä ja tiettyinä aikoina vuorokaudesta. Välkevaikutusta ei esiinny, kun aurinko on pilvessä tai kun tuulivoimala ei ole käynnissä. Laajimmalle alueelle varjo ulottuu, kun aurinko on matalalla (aamulla, illalla). Suomessa välkevaikutukset ulottuvat kauimmas tuulivoimalan kaakkois- ja lounaispuolelle. Kun aurinko laskee riittävän matalalle, yhtenäistä varjoa ei enää muodostu. Tämä johtuu siitä, että valonsäteet joutuvat kulkemaan pitemmän matkan ilmakehän läpi, jolloin säteily hajaantuu. Useissa maissa on annettu raja-arvoja tai suosituksia hyväksyttävän välkevaikutuksen määrästä. Saksalaisen ohjeistuksessa (WEA-Schattenwurf-Hinweise) annetut raja-arvot astronomiselle maksimivarjostukselle (Worst Case) ovat 30 tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä ja todellisessa tilanteessa (Real Case) välkemäärä on rajoitettava kahdeksaan tuntiin vuodessa. Ruotsalaisessa suunnitteluohjeistuksessa (Vindkraftshandboken - Planering och prövning av vindkraftverk på land och i kustnära vattenområden) viitataan saksalaiseen ohjeistukseen ja suositus välkemäärälle todellisessa tilanteessa (Real Case) on enintään kahdeksan tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. Tanskassa on ohjeistuksena (Danish Wind Industry Association) annettu, että vuotuinen todellinen välkemäärä (Real Case) tulee rajoittaa kymmeneen tuntiin vuodessa. Ympäristöministeriön julkistamassa Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeessa on todettu, että vaikutusten arvioinnissa on suositeltavaa käyttää apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta. Välkevaikutuksia esiintyy ainoastaan toimintavaiheessa, kun tuulivoimalat ovat käynnissä. Välkevaikutusalueen määrittämiseksi on tehty erillinen välkemallinnus. Eri suunnitteluvaihtoehtojen mallinnusten perusteella välkevaikutus rajoittuu varsinaiselle hankealueelle ja sen lähiympäristöön. Yleinen karkea arvio on, että tuulivoimalan välkevaikutukset ulottuvat noin 10 kertaa roottorin halkaisijan etäisyydelle Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Hankkeen välkevaikutusten arviointi perustuu EMD WindPRO 2.9 ohjelman SHADOWmoduulilla tehtyihin välkemallinnuksiin. Mallinnusten laskentamenetelmä ja tarkemmat lähtötiedot on kuvattu liitteen erillisselvityksessä. Välkevyöhykekartat tehtiin ns. todellisessa laskentatilanteessa (Real Case). Laskentatilanteessa huomioidaan tuulivoimalan vuotuinen eri suuntasektoreiden toiminnallinen aika ja kuukausittainen auringonpaisteisuuden todennäköisyys. Auringonpaisteisuustietona käytettiin Ilmatieteen laitoksen Jokioisten observatorion mittaustietoja ilmastolliselta vertailukaudelta Suuntasektoreiden toiminta-ajat laskettiin Suomen Tuuliatlaksen tiedoista 12 suuntasektorille olettaen, että tuulivoimalat toimivat tuulennopeuden ollessa napakorkeudella yli 3 m/s (yhteensä 94 % vuoden tunneista). Vaihtoehdossa 1 laitosmallina on käytetty tuulivoimaloita, joiden roottorin halkaisija on 131 metriä ja napakorkeus 114 metriä. Vaihtoehdon 2 mallinnuksessa laitosten napakorkeus on 114 metriä ja roottorin halkaisija 131 m. Vaihtoehdon 3 laitosmallin napakorkeus on 117 metriä ja roottorin halkaisija 126 m. Vaihtoehdossa 4 käytettiin tuulivoimaloita joiden napakorkeus on 124,5 metriä ja roottorin halkaisija 115 m Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen 151

160 Vaikutuskohteen herkkyystaso välkevaikutuksille määräytyy alueen käyttötarkoituksen luonteen mukaan. Tähän vaikuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi loma-asutus, koulujen läheisyys, virkistysaktiviteettien määrä ja luonne jne. Oheisessa taulukossa on esitetty välkevaikutusten herkkyyden arvioinnissa käytetyt kriteerit. Myös muita näkökohtia ja asiantuntijatietoa on käytetty hyväksi määriteltäessä herkkyystason kriteerejä. Välkevaikutusten suuruusluokka on määritelty vertaamalla välkemallinnusten tuloksia välkevaikutuksesta annettuihin muiden Euroopan maiden raja-arvoihin ja suosituksiin. Arvioinnissa käytetyt suuruusluokkien kriteerit on esitetty oheisessa taulukossa. Myös muita näkökohtia ja asiantuntijatietoa on käytetty hyväksi laadittaessa suuruusluokan kriteerejä. Taulukko Välke, vaikutusalueen herkkyystason määrittäminen. Vähäinen Kohtalainen Suuri Alue, jossa sijaitsee olemassa olevia tuulivoimaloita. Vaikutusalueella ei sijaitse herkkiä häiriintyviä kohteita, kuten vakituisia asuntoja, loma-asuntoja, kouluja jne. Vaikutusalueelle ei ole suunnitteilla uusia välkkeelle herkkiä kohteita. Vaikutusalueella ei sijaitse luonnonsuojelu- tai virkistysalueita. Alue, jossa sijaitsee olemassa olevia tuulivoimaloita. Vaikutusalueella sijaitsee jonkin verran häiriintyviä kohteita, kuten yksittäisiä vakituisia tai loma-asuntoja. Vaikutusalueella sijaitsee suojelu- tai virkistysalueita, mutta niihin kohdistuu jo nykyisin välkevaikutuksia. Suojelualueen suojelu- tai virkistysarvot eivät ole herkkiä välkkeelle. Vaikutusalueella sijaitsee runsaasti herkkiä häiriintyviä kohteita, kuten vakituisia tai loma-asuntoja, kouluja ja virkistyskohteita jne. Vaikutusalueella sijaitsee suojelu- tai virkistysalueita. Suojelualueen suojelu- tai virkistysarvot ovat herkkiä välkkeelle. Taulukko Välkevaikutusten suuruuden määrittäminen. Vähäinen Keskisuuri Suuri Toiminnan aiheuttamat välkemäärät ovat vähäisiä. Välkettä ei esiinny lainkaan tai välkettä esiintyy häiriintyvissä kohteissa alle 8 tuntia vuodessa (Real Case). Toiminnan aiheuttamat välkemäärät ovat kohtalaisia. Välkettä esiintyy häiriintyvissä kohteissa noin 8 10 tuntia vuodessa (Real Case). Toiminnan aiheuttamat välkemäärät ovat suuria. Välkettä esiintyy häiriintyvissä kohteissa yli 10 tuntia vuodessa (Real Case) Nykytila Suunnittelualueen lähiympäristössä ei ole olemassa olevia tuulivoimalaitoksia, joista aiheutuisi nykytilanteessa välkevaikutuksia hankealueella tai sen ympäristössä. Suunnittelualueen itäpuolella kulkee valtatie 8. Maakunta- sekä yleiskaavoissa on suunnittelualueella tai sen läheisyyteen merkitty virkistysalueita sekä ohjeellisia ulkoilureittejä. Yleiskaavassa on alueen koillisosaan merkitty luonnonsuojelualue. Suunnittelualue on haja-asutusalueella, ja lähin tiheämpi asutus sijaitsee Ahlaisten kirkonkylässä sekä Uksjärven loma-asutusalueella. Harvempaa asutusta on Lampin- ja Pohjajoen rannan läheisyydessä, valtatien 8 varrella sekä Lampinjärven rannalla. Uksjärven ja Lampinjärven alueilla on voimassa olevat ranta-asemakaavat. Vaikutusalueen herkkyystaso välkevaikutuksille. Kohtalainen Ei olemassa olevia tuulivoimalaitoksia. Kaavoissa muutamia merkintöjä virkistysalueista ja ohjeellisista ulkoilureiteistä. Vaikutusalueella sijaitsee jonkin verran vakituista asutusta ja loma-asuntoja Välkevaikutukset Vaihtoehdossa 1 jää 8 tuntia ylittävälle välkealueelle yhteensä 30 asuin- tai lomarakennusta. Vaihtoehdossa 2 vastaava määrä on 14 kpl ja vaihtoehdossa 3 jää vain yksi raken- 152

161 nus. Vaihtoehdossa 4 ei ole yhtään asuin- tai lomarakennusta alueella, jossa välkemäärä ylittää kahdeksan tuntia vuodessa. Tuulivoimaloiden koillis- ja itäpuolella välkettä voi esiintyä auringon laskiessa, koillispuolella pääsääntöisesti talviaikaan ja itä- ja kaakkoispuolella esiintyvyys siirtyy kesää kohden. Tuulivoimaloiden lounais- ja luoteispuolella välkkeen mahdollinen esiintyminen ajoittuu aamuun. Taulukko Asuin- ja lomarakennusten määrät Real Case -välkealueilla Välkealue VE1 VE2 VE3 VE h 9 kpl 8 kpl 1 kpl 0 kpl >10 h 21 kpl 6 kpl 0 kpl 0 kpl Yhteensä 30 kpl 14 kpl 1 kpl 0 kpl Valtatiellä 8 esiintyy mallinnuksen mukaan jonkin verran välkettä kaikissa suunnitteluvaihtoehdoissa. Vain vaihtoehdossa 1 välkemäärä ylittää muutaman kilometrin matkalla 8 tuntia vuodessa, ja muissa suunnitteluvaihtoehdoissa valtatielle ei kohdistu kahdeksan tuntia vuodessa ylittävää välkemäärää. Suunnittelualueella voimassa olevien kaavojen mukaisille ulkoilureiteillä esiintyy välkettä useita tunteja vuodessa kaikissa suunnitteluvaihtoehdoissa. 153

162 Kuva Välkemallinnus vaihtoehdossa

163 Kuva Välkemallinnus vaihtoehdossa

164 Kuva Välkemallinnus vaihtoehdossa

165 Kuva Välkemallinnus vaihtoehdossa 4. Vaihtoehdossa 1 30 asuin- tai lomarakennusta sijaitsee alueella, jossa välkemäärä ylittää mallinnuksen mukaan 8 tuntia vuodessa. Rakennuksista 21 kpl sijaitsee alueella, jossa vuotuinen välkemäärä on mallinnuksen mukaan yli 10 tuntia. Vaihtoehdon muodostama välkevaikutus on suuri. Vaihtoehdossa 2 14 asuin- tai lomarakennusta sijaitsee alueella, jossa välkemäärä ylittää mallinnuksen mukaan 8 tuntia vuodessa. Rakennuksista 6 kpl sijaitsee alueella, jossa vuotuinen välkemäärä on mallinnuksen mukaan yli 10 tuntia. Vaihtoehdon muodostama välkevaikutus on keskisuuri. 157

166 Vaihtoehdossa 3 muutama asuin- tai lomarakennus on 8 tuntia vuodessa välkemäärän rajalla, joista toinen välkealueen sisällä. Molempien rakennusten ja tuulivoimaloiden välillä on puustoa. Vaihtoehdon muodostama välkevaikutus on pieni. Vaihtoehdossa 4 asuin- ja lomarakennusten kohdalla vuotuinen välkemäärä alle 8 tuntia. Vaihtoehdon muodostama välkevaikutus on pieni Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE0 Mikäli hanketta ei toteuteta, ympäristöön ei aiheudu tuulivoimaloista johtuvia välkevaikutuksia Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Taulukko Välkevaikutusten merkittävyys eri suunnitteluvaihtoehdoissa. Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen VE1 VE2 VE3 ja VE4 VE0 Vähäinen Kohtalainen Suuri Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Ei vaikutusta Kohtalainen Suuri Suuri Välkevaikutuksiltaan merkittävin on vaihtoehto 1, joista vuotuisen välkemäärän 8 tai 10 tuntia ylittävillä alueilla olevat asuin- tai lomarakennuksista useat sijaitsevat suhteellisen avoimilla paikoilla jokien tai peltojen ympärillä. Vaihtoehdossa 2 merkittävyys on kohtalaista, koska suurin osa alitustuvista kohteista jää alueille, joissa metsä todennäköisesti rajoittaa välkevaikutuksia. Vaihtoehdoissa 3 ja 4 vaikutukset ovat vähäisiä, johtuen asuinja lomarakennusten vähäisestä välkealtistuksesta Vaikutusten lieventäminen Tuulivoimaloiden välkevaikutuksia on mahdollista lieventää voimaloiden sijaintipaikkoja tai määrää muuttamalla, tuulivoimalamallien valinnalla sekä teknisin voimaloihin asennettavin ratkaisuin. Välkkeen kannalta merkityksellisimpien tuulivoimaloiden tai osan näistä tuulivoimaloista välkkeen rajoittamistoimilla voidaan kaikissa suunnitteluvaihtoehdoissa päästä vähäisiin välkevaikutuksiin. Tämä kuitenkin edellyttää useiden tuulivoimaloiden toiminnan rajoittamista tiettyinä päivinä ja kellonaikoina Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Hankkeen lopullinen tuulivoimalatyyppi saattaa olla eri kuin välkemallinnuksessa käytetty voimalatyyppi. Voimalatyyppien eroista roottorin halkaisijalla ja napakorkeudella on suurin vaikutus välkevaikutusten laajuuteen. Mallinnustuloksiin vaikuttavat tuulivoimaloiden toiminnallinen aika sekä vuotuiset auringonpaistetunnit. Laskennassa ei ole huomioitu metsän, muun kasvillisuuden tai rakennelmien aiheuttamaa peitevaikutusta. Jos tuulivoimaloiden ja katselupisteen välillä on esimerkiksi tiheää metsää tai korkeita rakennelmia, eivät todelliset välkevaikutukset ole niin suuret kuin mallinnustulokset. Mikäli tuulivoimalat eivät näy katselupisteeseen, ei myöskään välkettä aiheudu kyseiseen katselupisteeseen. 158

167 19. VAIKUTUKSET LIIKENNE- JA VIESTINTÄYHTE- YKSIIN 19.1 Maantieliikenteen nykytila Suunnittelualueen itäpuolella kulkee valtatie 8 (Pori-Vaasa) ja etelä- ja länsipuolella yhdystie Suunnittelualueen tieverkosto koostuu metsäteistä, joista alueen poikki kulkevalta Pahamäentiestä haarautuu metsäteiden verkosto. Valtaosa suunnittelualueelle suuntautuvasta liikenteestä tulee valtatieltä 8. Suunnittelualueen viereisten suurempien teiden yhden vuorokauden aikaiset liikennemäärät on esitetty kkuva Raskaan liikenteen määrä alueella on esitetty kuvassa Kuva Suunnittelualueen viereisten teiden liikennemäärät: Valtatie 8 o 3636 ajoneuvoa/vrk o 545 raskaan liikenteen kuljetusta/vrk Ahlaistentie 2680 o 1007 ajoneuvoa/vrk Merikarvian rantatie 2680 o 475 ajoneuvoa/vrk Kuva Suunnittelualueen lähialueen tiestön vuorokausiliikenne (KVL). Kuvalähde: Liikennevirasto Liikennemääräkartat Varsinaissuomi

168 Kuva Suunnittelualueen lähialueen tiestön raskaan liikenteen vuorokausiliikenne (KVL). Kuvalähde: Liikennevirasto Liikennemääräkartat Koko maa Vaikutukset maantieliikenteeseen Rakentamisvaiheessa voimalan komponentit sekä mahdollisesti myös muita tuulipuiston rakentamisessa käytettäviä rakennusmateriaaleja tuotaisiin läheisestä satamasta kuten esimerkiksi Porin, Kaskisten tai Rauman satamasta. Seuraavassa kuvassa on havainnollistettu mahdollisia kuljetusreittejä vaihtoehtoisista satamista. Tuulivoimapuiston kuljetusreitistö tullaan suunnittelemaan tarkemmin hankkeen jatkosuunnitteluvaiheessa. 160

169 Kuva Vaihtoehtoiset reitit ja tiestö lähialueen tuontisatamista Porista, Kaskisista ja Raumalta. Tuulivoimapuiston käyttövaiheessa suunnittelualueen päivittäisliikenne ei käytännössä muutu. Tuulivoimaloiden ennakoivaan kunnossapitoon liittyviä huoltoja tehdään kullekin voimalalle 2-4 kertaa vuodessa. Tämän lisäksi jokaista voimalaa kohden vuodessa on noin 1-5 ennakoimatonta huoltokäyntiä. Nämä käynnit tehdään pääasiassa paketti- ja henkilöautoilla. Liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan tuulipuiston rakentamisen aikana. Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa rakentamisesta aiheutuvat liikennemäärät on arvioitu puiston rakentamiseen tarvittavien massojen ja komponenttien kuljetustarpeista (mm. voimalan komponentit, perustukset, nostoalueet ja tiet). Seuraavaan taulukkoon on arvioitu karkeasti rakentamisen aikaiset raskaan liikenteen määrät VE1:n osalta. Näiden kuljetusten lisäksi rakentamisen aikana alueella on jonkin verran myös rakentamisesta aiheutuvaa henkilöautoliikennettä. Henkilöliikenteen osalta liikennemäärien muutosten voidaan olettaa olevan niin pieniä, ettei niillä ole kokonaisuuden kannalta merkitystä. 161

170 Taulukko Rakentamisvaiheen raskaan liikenteen määrät (VE1) Liikennemäärät Kuljetus Voimala (kpl) Tuulivoimapuisto (kpl) Voimalan komponentit Nosturi Perustus - Betoni Perustus - Teräs 2 40 Nostoalue Kunnostettava tie 720 Uusi tie 1540 Yhteensä n. 200 n Liikennemääräarviot on tehty normaali gravitaatioperustusten komponenttien perusteella. Mikäli käytetään betonista hybriditornia betonin tarve ja betonikuljetusten määrä kasvaa (n kuljetusta/voimala). Lisäksi on oletettu, että rakentamisvaiheessa kaikki voimaloiden, nostoalueiden ja huoltoteiden pohjien kaivumassat vietäisiin suunnittelualueelta pois, vaikka todellisuudessa osa kaivumassoista voidaan hyödyntää suunnittelualueella huoltoteiden ja luiskien rakentamisessa ja muotoilussa. Liikenteeseen ja tiestöön liittyvät kielteiset vaikutukset ovat vähäisiä. Tiestö käsittää alueen uuden huoltotiestön sekä alueella olevan nykyisen tiestön. Olemassa oleva tiestö parannetaan vastaamaan kuljetusten vaatimuksia. Kuljetusten tiestölle aiheuttamat vauriot korjataan rakentamisvaiheen aikana ja rakentamisvaiheen jälkeen tiet kunnostetaan vähintään alkuperäiseen kuntoon. Rakentamisen aikana suurimmat vaikutukset ja rasitukset liikenteeseen aiheuttaa betonikuljetukset sekä maa-aineksen kuljetukset nostoalueille ja teille. Toiminnan päättymisen aikaiset liikennevaikutukset ovat rinnastettavissa rakentamisvaiheeseen, joskin ne ovat huomattavasti pienempiä. Myönteisinä vaikutuksina on nähtävä suunnittelualueen metsäautoteiden parannustoimet sekä uudet voimaloille johtavat tiet, joita hanke tuo mukanaan. Kokonaisuudessaan Lammin tuulivoimapuiston rakentamisvaihe kestää noin 12 kuukautta. Ensimmäisessä vaiheessa kunnostetaan olemassa olevat tiet sekä rakennetaan voimalapaikoille uudet tiet ja nostoalueet. Teiden ja nostoalueen vaatima maa-aines sekä nostoalueelta pois vietävä maa-aines kuljetetaan alueelle kuorma-autoilla. Teiden ja nostoalueiden rakentamisvaihe kestää noin 4-8 kuukautta. Seuraavaksi rakennetaan voimalan perustukset. Voimalan perustusten betoni kuljetetaan alueelle betoniautoilla ja teräs kuorma-autoilla tai rekoilla. Perustusten valmistuminen kestää noin 4-8 kuukautta. Yhden voimalan perustus valetaan kerralla. Suurimmat yksittäiset liikennemäärät ajoittuvat perustusten valupäivään, jolloin betoniautoja voi parhaimmillaan ajaa alueelle noin 10 minuutin välein. Perustusten valmistuttua aloitetaan voimaloiden pystytys. Tyypillisesti voimaloiden komponentit kuljetetaan ja varastoidaan alueelle ennen pystytyksiä. Osa komponenteista voidaan kuljettaa alueelle myös pystytyksien aikana. Voimaloiden pystytysvaihe kestää noin 4-8 kuukautta. Pystytysvaiheessa voimalan nostoalueelle kasataan nosturi. Nosturi tuodaan alueelle rekkakuljetuksin. Voimaloiden käyttöönottovaiheessa liikenne rajoittuu vähäiseen henkilöautoliikenteeseen. Tuulivoimalakomponenttien kuljetus on ohjattava sille tieosuudelle, joka soveltuu sekä pitkille että raskaille kuljetusajoneuvoille. Erikoiskuljetuksista tiedotetaan etukäteen ja ne pyritään suorittamaan ajankohtana, jolloin vaikutukset alueen liikenteeseen ovat mahdollisimman vähäiset. Sisäänajo suunnittelualueelle tapahtuu pääasiassa valtatieltä 8. Kuljetusten reitti suunnittelualueelle määräytyy käytettävän tuontisataman sekä maa-ainesten hankintapaikan mukaan. Vaihtoehtoinen reitti osalle kuljetuksista on yhdystie Osa tuulivoimalakomponenteista joudutaan tuomaan suunnittelualueelle erikoiskuljetuksina, sillä tuulivoimalaitoksen suurimmat osat ovat m pitkiä ja painavimmat osat voivat olla yli 100 tn. Erikoispitkät ja raskaat kuljetukset vaativat erikoiskuljetusluvan ELYkeskukselta. Erikoiskuljetukset aiheuttavat kulkiessaan koko kuljetusreitillään merkittävän, mutta lyhytkestoisen haitan liikenteelle. Pitkien kuljetusten takia voidaan joutua esimerkiksi liittymien liikennettä rajoittamaan kuljetuksen kääntyessä liittymässä tai liikennemerkkejä, liikennevaloja tai portaaleja poistamaan väliaikaisesti. Yleisesti ottaen voi- 162

171 daan sanoa, että erikoiskuljetukset eivät kuitenkaan ole liikenneturvallisuuden kannalta suuri riski, sillä ne ovat hyvin säädeltyjä ja valvottuja. Merkittävämmät liikennevaikutukset hankkeesta aiheutuvat lähellä suunnittelualuetta, jossa tapahtuu esimerkiksi murskeen ja betonin ajoa ja lisäksi erikoiskuljetukset kuormittavat liikenteen sujuvuutta alemman tieluokan teillä. Lammin tuulivoimahankkeessa suurin osa raskaan liikenteen kuljetuksista tulee kuitenkin suunnittelualueelle valtatieltä 8. Valtatielle 8 hankkeesta kohdistuvaa liikennevaikutusta pidetään vähäisenä, sillä hankkeen aiheuttama raskaan liikenteen lisäys on suhteessa pientä ja tie ei ole erityisen herkkä lisääntyvän liikenteen vaikutuksille. Yhdystielle 2680 kohdistuva liikenteen lisäys on todennäköisesti lähinnä erikoiskuljetuksia ja vähäisesti muita raskaita kuljetuksia, jolloin raskaan liikenteen suhteellinen lisäys tiellä ei ole kovin merkittävää. Lisäksi tie 2680 on ominaisuuksiltaan kuljetuksille soveltuvaa, minkä perusteella vaikutuksen merkittävyys tälle tieosuudelle arvioidaan vähäiseksi. Käytettävät tiet soveltuvat pääosin raskaaseen liikenteeseen ja erikoiskuljetuksiin. Tarvittaessa tiet kunnostetaan vastaamaan kuljetuksille asetettuja vaatimuksia. Tuulipuistosta johtuvan liikenteen aiheuttamat haittoja voidaan vähentää ajoittamalla liikenne sopiviin ajankohtiin. Raskaan liikenteen kuljetukset pyritään suorittamaan klo Erikoiskuljetukset pyritään hoitamaan aikoina, jolloin muun liikenteen eteneminen ei häiriinny merkittävästä. Tienpitäjä voi tarvittaessa alentaa suunnittelualueen läheisten pienempien teiden nopeusrajoitusta rakentamisen ajaksi asutuksen kohdalla. Tällä pienennetään etenkin kevyeen liikenteeseen kohdistuvia riskejä. Voidaan arvioida, että raskaan liikenteen lisäys lähialueen teille rakentamisvaiheessa (kesto noin kk) ei tulisi kuitenkaan merkittävästi heikentämään liikenneturvallisuutta tai lisäämään liikenneonnettomuusriskiä Vaikutukset lentoliikenteeseen Suomessa ilmailulaki (1194/2009) 165 velvoittaa, että kaikille yli 60 metriä korkeille rakennelmille on haettava lentoestelupa Liikenteen turvallisuusvirastolta (Trafi). Hakemukseen on liitettävä Finavia Oy:n lausunto asiasta, jossa määritellään esteen vaikutus lentoturvallisuuteen sekä lentoliikenteen sujuvuuteen. Lupa voidaan myöntää, jos lentoturvallisuus ei vaarannu. Luvassa tavallisesti velvoitetaan myös korkeiden rakennelmien merkitsemiseen lentoestevaloin. Tuulivoimalan merkitsemiseen käytettävät lentoestevalot ja valojen sijoittelu määritellään Trafin lentoesteluvassa. Suunnittelualueelle suunnitellut yli 150 metriä korkeat tuulivoimalat pitää Trafin ohjeistuksen mukaan merkitä päivällä kahdella B-tyypin suuritehoisella cd vilkkuvalla valkoisella valolla ja yöllä B-tyypin suuritehoisilla 2000 cd vilkkuvilla valkoisilla valoilla, B-tyypin keskitehoisilla 2000 cd vilkkuvilla punaisilla valoilla tai C-tyypin keskitehoisilla 2000 cd kiinteillä punaisilla valoilla. Mikäli tornin korkeus on yli 105 metriä tai enemmän maanpinnasta, tulee torni merkitä A-tyypin pienitehoisilla lentoestevaloilla. Ympäristöön välittyvän valomäärän vähentämiseksi voidaan yhtenäisen tuulivoimapuiston lentoestevalot ryhmitellä siten, että puiston reunaa kiertävät voimalat merkitään tehokkaammilla vilkkuvilla valkoisilla lentoestevaloilla ja tuulivoimapuiston sisälle jäävien voimaloiden merkintään käytetään pienitehoisempia jatkuvasti palavia punaisia lentoestevaloja (Trafi 2013). Lentoesterajoituksista ja lentoesteiden merkitsemisestä siviili-ilmailussa säädetään ilmailulain nojalla annetuin ilmailumääräyksin AGA M3-6 (lentoasemat), AGA M1-1 (lentokoneille tarkoitetut maalentopaikat) ja AGA M2-1 (helikoptereille tarkoitetut lentopaikat) sekä MIL AGA M3-6 (lentoesterajoitukset Puolustusvoimien lentotoiminnan osalta). Lentokenttien esterajoitusalueiden ulottuvuus riippuu lentokentän luokituksesta (1 4) ja lentokentällä on erilaisia esterajoituspintoja sen mukaan, mistä suunnasta kentälle laskeudutaan ja kentältä noustaan (Ympäristöministeriö 2012). Finavia on julkaissut hankkeiden suunnittelun tueksi paikkatietoaineiston, jossa esitetään lentoliikenteen aiheuttamat korkeusrajoitusalueet. Aineistossa on kuvattu erilaisia korkeusrajoitusalueita, joihin on liitetty ominaisuutena esteen suurin sallittu huipun korkeus merenpinnan tasosta metreinä. Päällekkäisten alueiden osalta matalin korkeus on määräävä (Finavia 2014). 163

172 Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Finavia sopivat kesäkuussa 2011, että ilmaliikenteen tuulivoimarakentamiselle aiheuttamia korkeusrajoituksia lievennetään siten, että lentoturvallisuus ei vaarannu, eikä lentoliikenteelle aiheudu suuria haittoja ja kustannuksia. Lammin suunnittelualueelle ulottuvan Porin lentoaseman korkeusrajoitusalueen rajoittavana korkeutena on 279 metriä. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 230 metriä merenpinnasta. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on vähemmän kuin korkeusrajoitusalueen maksimikorkeus, joten Finavian paikkatietoaineistoon pohjautuvan selvityksen perusteella lentoturvallisuus ei vaarannu suunnittelualueella. Lähin suunnittelualuetta sijaitseva lentopaikka on Kokemäen Piikajärven lentopaikka, joka sijaitsee noin 60 km suunnittelualueesta koilliseen. Suunnittelualue ei sijaitse pienlentokenttien lähestymisalueilla, joten lentopaikkojen turvallisuus ei vaarannu. 164

173 Kuva Suunnittelualueen korkeusrajoitusalueet Vaikutukset puolustusvoimien toimintaan ja tutkajärjestelmiin Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon myös maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Alueidenkäytössä on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimarakentamisella voi olla puolustusvoimien kannalta merkittäviä ja laaja-alaisia vaikutuksia, jotka tulee selvittää ja ottaa huomioon mahdollisimman varhaisessa vaihees- 165

174 sa. Tyypillisimmät vaikutukset kohdistuvat puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn (ilma- ja merivalvontatutkiin), sotilasilmailuun sekä joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön varuskunta-, varikko-, harjoitus- ja ampuma-alueilla. Ahlaisten Lammin tuulipuistohankkeen vaikutukset puolustusvoimien toimintaan on selvitetty pyytämällä lausunto Pääesikunnalta. Saadun lausunnon ( ) mukaan tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien ilmavalvontatutkiin, valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn, joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön eikä sotilasilmailuun. Siten tässä tapauksessa ei ole tarpeen tehdä tarkempaa tutkavaikutusselvitystä VTT:n laskentamenetelmiä käyttäen Vaikutukset säätutkiin Euroopan meteorologisten laitosten yhteisjärjestön EUMETNET:in säätutkaohjelma OPERA on antanut suosituksen, jonka mukaan tuulivoimaloita ei tulisi sijoittaa alle viiden kilometrin etäisyydelle sellaisista säätutkista, joita muun muassa Ilmatieteen laitos Suomessa käyttää. Lisäksi alle 20 kilometrin etäisyydellä säätutkista tulisi arvioida tuulivoimaloiden vaikutukset (Ympäristöministeriö 2012). Suunnitellun suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse säätutkia. Lähin Ilmatieteen laitoksen säätutka sijaitsee Ikaalisissa, jonne on matkaa noin 60 kilometriä. Lammin tuulipuistohankkeen vaikutuksia säätutkiin ei täten ole tarpeen arvioida tarkemmin, eivätkä tutkahäiriöt muodosta estettä tuulivoimaloiden rakentamiselle Vaikutukset radio- ja viestintäyhteyksiin Teleoperaattorit käyttävät radiolinkkiyhteyksiä matkapuhelin- ja tiedonsiirtoyhteyksien välittämisessä. Linkkijänne muodostuu lähettimen ja vastaanottimen välille. Tuulivoimala voi aiheuttaa häiriötä tietoliikenteeseen, mikäli se sijaitsee lähettimen ja vastaanottimen välissä. Suomessa radiolinkkiluvat myöntää viestintävirasto Ficora, jolla on tarkat tiedot Suomen linkkijänteistä. Mikäli häiriövaikutuksia on odotettavissa, voidaan suunnittelussa tehtävillä ratkaisuilla välttää ongelmat. Mahdollisia keinoja ovat esimerkiksi voimaloiden sijoittelun pienimuotoiset muutokset tai muutosinvestoinnit linkkiyhteyksien rakenteissa. Tuulivoimapuiston mahdollisista vaikutuksista linkkijännitteiden toimintaan viranomainen pyytää lausunnon Ficoralta Vaikutukset antenni-tv -signaaliin Tuulivoimapuiston on todettu joissain tapauksissa aiheuttavan häiriötä antenni-tv - signaaliin tuulivoimaloiden lähialueilla. Häiriöiden esiintymiseen vaikuttaa tuulivoimaloiden sijainti suhteessa lähetinasemaan ja TV-vastaanottimiin, lähettimen signaalin voimakkuus ja suuntaus sekä maaston muodot ja muut mahdolliset esteet. suunnittelualuetta lähimmät TV-lähetysasemat sijaitsevat Eurajoella, Lavialla, Kankaanpäässä, Honkajoella ja Pyhävuoressa. Tuulipuisto sijaitsee Eurajoen lähetinaseman kantoalueella. Lähetinasemien näkyvyysalueet on esitetty kuvassa Kuva 19-5, jossa tummempi alue kattaa päällekkäisten lähetinasemien näkyvyysalueet. Valtakunnallisista lähetys- ja siirtoverkoista sekä radio- ja televisioasemista vastaava Digita on lausunut Ahlaisten Lammin tuulipuistohankkeen YVA-ohjelmasta seuraavaa: Ahlaisten Lammin tuulivoimapuisto ei häiritse Digitan nykyisiä siirtoyhteyksiä, mutta on erittäin mahdollista että tuulivoimalat aiheuttavat häiriöitä antenni-tv -vastaanottoon suunniteltavan tuulivoimapuiston ympäristössä. Jos hankkeella todetaan olevan vaikutuksia alueen antenni-tv -vastaanottoon, voidaan alueen talouksiin asentaa antennivahvistimia tai alueelle asentaa täytelähetin. Alueen talouksille ei aiheudu kustannuksia mahdollisista korjaavista toimenpiteistä. 166

175 Kuva Eurajoen, Lavian, Kankaanpään, Honkajoen ja Pyhävuoren TV-lähetysasemien näkyvyysalueet (Digita 2014). 167

176 Kuva Ahlaisten Lammin tuulipuiston mahdollisesti aiheuttama katvealue katkoviivalla merkittynä 19.8 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE0 Mikäli hanketta ei toteuteta suunnittelualueen riskit liittyvät sen nykykäyttöön ja säilyvät samalla tasolla, ellei suunnittelualueen käyttöä muuteta tai esimerkiksi työkoneisiin liittyvät riskit vähene tai kasva uuden tekniikan myötä Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Suunnitteluvaihtoehtojen vertailua riskien kannalta ei pidetä mielekkäänä. On selvää, että pienemmän voimalamäärän rakentaminen pienentää riskien todennäköisyyttä Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Turvallisuuteen liittyvien vaikutusten arvioinnissa on käytetty kirjallisuustietoa, toteutettuja arviointeja ja selvityksiä, sekä arvioitu aikaisempien kokemuksien ja muiden hankkeiden suunnittelusta ja seurannasta saatua tietoa. Eri voimaloiden tekniset ominaisuudet, rakentamismenetelmät, turvallisuuskulttuuri ja paikalliset olosuhteet voivat poiketa jonkun verran aiemmin tutkitusta. Uudemmat voimalat ovat lähtökohtaisesti turvallisemmat kuin edeltäjänsä. 168

177 20. HÄIRIÖTILANTEET JA RISKIT 20.1 Käytetyt arviointimenetelmät ja aineistot Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa on arvioitu myös suunnitellun tuulipuiston riskejä ja niiden vaikutuksia ympäristöön ja turvallisuuteen. Rakentamisen ja toiminnan aikaisia riskejä on käsitelty erikseen. Lisäksi on tarkasteltu riskien todennäköisyyttä ja keinoja riskien vähentämiseksi. Lähtöaineistona on käytetty kirjallisuustietoja rakentamisesta, toteutettuja ympäristövaikutusten arviointeja ja niiden yhteydessä tehtyjä riskeihin ja turvallisuuteen liittyviä selvityksiä. Lisäksi vaikutuksia on arvioitu aikaisempien kokemuksien ja muiden hankkeiden suunnittelusta ja seurannasta saatujen tietojen perusteella Nykytila Suunnittelualue on maa- ja metsätalouskäytössä. Suunnittelualuetta käytetään jonkin verran virkistykseen, kuten ulkoiluun, marjastukseen ja metsästykseen. Alueen toimintoja on kuvattu tarkemmin luvussa 21. Suunnittelualueen nykyiset riskitilanteet liittyvät maa- ja metsätaloudessa käytettäviin koneisiin, kuten työnteossa tapahtuviin onnettomuuksiin ja haitallisten aineiden päästöihin luontoon, sekä alueen työpaikoilla esiintyviin riskitilanteisiin. suunnittelualueen läpi kulkee suurjännitelinjoja, joiden säännöllisen kunnossapidon ansiosta niihin ei liity erityisiä turvallisuusriskejä. Alueen tiet ovat suhteellisen vähäliikenteiset, mutta niillä voi silti tapahtua liikenneonnettomuuksia. Onnettomuustapauksessa haitallisia aineita voi päästä luontoon Rakentamiseen liittyvät häiriötilanteet ja riskit sekä niiden lieventäminen Rakentamisen aikaiset riskit liittyvät lähinnä työturvallisuuteen. Rakentamisen aikana liikenne lisääntyy suunnittelualueen ja sen lähiympäristön teillä ja liikenneturvallisuuteen ja teiden kuntoon tulee kiinnittää huomiota. Hankkeen vaikutuksista tieverkostoon ja liikenneturvallisuuteen on kerrottu tarkemmin luvussa Turvallisuussyistä liikkuminen on kiellettyä rakentamisaikana suunnittelualueella koneiden työalueella, eikä pystytysnosturin läheisyyteen ole pääsyä. Pystytysnosturin varoalue on kaksi kertaa nosturin korkeus. Maakaapelien ja voimajohtojen rakentamisen aikana työalueella liikkuminen ei ole turvallisuussyistä sallittua. Tuulivoimapuiston rakennusalue, jolla liikkuminen on rajoitettua, merkitään maastoon. Rakentamisessa käytettävistä laitteista ja kuljetuskalustosta voi onnettomuus- ja häiriötilanteessa vuotaa öljyä maaperään tai vesistöihin. Öljymäärät ovat kuitenkin suhteellisen vähäisiä ja öljyvuoto on melko epätodennäköinen. Maaperään tai vesistöön päässyt öljyvuoto pystytään rajaamaan ja puhdistamaan. Öljyvuodon riski on käytännössä samanlainen, joka aiheutuu normaaleissa metsätöissä käytetyistä koneista ja kuljetusajoneuvoista. Poltto- ja voiteluaineisiin liittyviä riskejä ja vaikutuksia on arvioitu luvuissa 7.1, 7.5 ja 8.5. Rakentamisen aikaisia riskejä ehkäistään noudattamalla rakentamis- ja työsuojelumääräyksiä. Turvallisuusnäkökohdat huomioidaan panostamalla ohjeistukseen, valvontaan sekä voimalalla työskentelevien henkilöiden asianmukaiseen turvallisuuskoulutukseen Toiminnan aikaiset häiriötilanteet ja riskit sekä niiden lieventäminen Tuulivoimaloiden automaattiset turvatoiminnot Tuulivoimalat on varustettu erilaisilla turvatoiminnoilla, jotka pysäyttävät voimalan häiriötilanteessa. Lisäksi voimalan ohjausjärjestelmään on aseteltu erilaisia turvallisuuteen liittyviä raja-arvoja, jotka pysäyttävät voimalan, jos raja-arvo ylittyy. Turvallisuuteen liittyviä raja-arvoja ovat esimerkiksi liian kova tuuli, roottorin ylinopeus, siipien jäätyminen ja tärinä. 169

178 Irtoavat kappaleet Tuulivoimapuiston toimiessa on olemassa riski, että voimala rikkoutuu, jolloin siitä voi irrota osia. Kokemusten mukaan rikkoutumisen vaara on kuitenkin hyvin epätodennäköinen. VTT:n tilastojen mukaan tuulivoimaloihin liittyviä turvallisuuspoikkeamia on Suomessa ollut vuosina kuusi kappaletta. Potentiaalisesti vaarallisiksi tapauksiksi on määritelty kaksi tuulivoimalan siiven kärjessä olevan jarrun vaurioitumista ja putoamista. Nykyaikaisissa tuulivoimaloissa ei käytetä tällaista ns. kärkijarrua, joten tämä onnettomuustyyppi ei ole mahdollinen nyt rakennettavissa tuulivoimaloissa. Kokonaisuudessaan tuulivoimalaitoksen rikkoontumisesta aiheutuvaa turvallisuusriskiä voidaan pitää erittäin pienenä, eikä Ahlaisten Lammin tuulipuistohanke estä alueen käyttöä esimerkiksi virkistyskäyttötarkoituksiin kuten marjastukseen. Suunnittelualueen lähiasutukselle tuulivoimalat eivät aiheuta turvallisuusriskiä. Säännöllisellä huollolla ja ylläpidolla varmistetaan voimaloiden turvallinen toiminta kaikissa olosuhteissa Jäätyminen ja jään irtoaminen Tuulivoimapuiston sijainti sisämaassa kaukana ns. tykkylumialueista rajoittaa olosuhteiden, joissa tuulivoimalan siipiin muodostuu jäätä, esiintymistä 2-7 vuorokauteen vuodessa. Jäätyminen Suomen rannikolla on samaa tasoa kuin Iso-Britanniassa, jossa liikenteelle aiheutuva riski on määritelty tasolle 10-6 tapausta/m 2 /vuosi. Tämä vastaa salamaniskun riskitasoa (Liikenne- ja viestintäministeriö, 2012). Lammin suunnittelualueella jäätyminen on hieman tätä tavallisempaa. Pohjanlahden rannikolla jää voi sopivissa olosuhteissa muodostaa siipeen ohuen pinnan, joka siiven aerodynaamisia ominaisuuksia heikentäessään aiheuttaa vähäisiä tuotannonmenetyksiä. Tykkylumialueella mahdollisia paksuja jääkerroksia ei ole rannikolla käytännössä havaittu. Mikäli paksuja jääkerroksia pääsee siipiin muodostumaan se hidastaa roottorin pyörimisnopeutta siinä määrin, ettei jää sinkoudu kauas voimalasta. Suurin riski on suoraan voimalan alapuolella voimalaa käynnistettäessä, jolloin siivistä ja rakenteista voi irrota niihin pysähdyksen aikana muodostunutta jäätä. Käytännön kokemusten perusteella jään muodostuminen voi aiheuttaa käytännössä vaaraa sisämaan tykkylumialueilla. Riski vahinkojen aiheutumiseen on tällöinkin äärimmäisen pieni. Nykyaikaiset voimalat voidaan varustaa jääntunnistusjärjestelmillä, jotka tunnistavat jäätävät olosuhteet tai siipiin muodostuneen jään. Voimala voidaan tällöin tarvittaessa pysäyttää, kunnes sääolosuhteet muuttuvat tai jää on sulanut. Lisäksi jään muodostuminen on estettävissä teknisin keinoin kuten siipilämmityksellä. Kokonaisuudessaan tuulivoimalaitoksista irtoavan jään aiheuttama turvallisuusriski on erittäin pieni, eikä se esimerkiksi estä suunnittelualueen virkistyskäyttöä. Tuulivoimalan välitön lähialue voidaan kuitenkin varustaa putoavasta jäästä varoittavilla kylteillä. Suunnittelualueen lähiasutukselle irtoavasta jäästä ei koidu riskiä. Mahdollinen irtoava jää putoaa pääasiassa tuulivoimalan alle Tuulipuiston sähköturvallisuus Tuulipuiston sähköasema liitetään uuteen rakennettavaan 110 kv voimajohtoon, joka liitetään puolestaan etelän suunnassa sijaitsevaan Peittoon tuulipuiston sähköasemaan tai vaihtoehtoisesti Merikarvialle suunnitteilla olevaan Köörtilän tuulipuiston sähköasemaan. Voimaloilta tuulipuiston sähköasemalle liitytään maakaapeleilla. Sähköaseman kojeistokenttä aidataan riittävällä turvaetäisyydellä. Sähköaseman aita varustetaan asianmukaisilla varoituskylteillä. Voimajohtoihin liittyvät turvallisuusriskit liittyvät jännitteellisen johdon synnyttämään sähkökenttään ja johdossa kulkevan virran luomaan magneettikenttään, sekä esimerkiksi kaatuvan puun aiheuttamaan rakenteiden rikkoutumiseen. 170

179 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asettanut suositusarvot altistumisesta pienitaajuisille (mm. voimajohdot) sähkö- ja magneettikentille, jotka huomioidaan tuulipuiston sähköistyksen suunnittelun yhteydessä Riskit tieliikenteelle Yhtenä tuulivoimaloiden aiheuttamana liikenneriskinä pidetään aiheutuneita keskittymishäiriöitä kuten kuljettajan huomion kiinnittymistä lapojen liikkeeseen. Suunnittelualueen ohittavat vilkasliikenteisimmät tiet ovat melko kaukana tuulivoimapuistosta. Hankkeen voimalat näkyvät valtatielle 8, Porin saaristotielle 272, yhdystielle 2680 sekä Pahamäentielle. Näkemäanalyysin mukaan maaston muodot sekä tienvarsien puusto estävät tuulivoimaloiden näkyvyyden melko tehokkaasti ja voimalat ovat lähinnä näkyvissä peltoaukeiden kohdalla. Voimalat sijaitsevat valtatie 8:sta lähimmillään noin 800 metrin päässä, joten voimalat havaitaan ajoissa ja ne eivät tule yllätyksenä näkökenttään aiheuttaen merkittävää liikenneturvallisuusriskiä. Vaikutukset ovat suurimmillaan tiellä 2680, jossa voimalat ovat näkyvillä lähimmillään noin 1,5 kilometrin etäisyydellä peltoaukeiden kohdalla. Liikennevirasto on antanut ohjeistuksen koskien tuulivoimaloiden rakentamista liikenneväylien läheisyyteen (Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen, Liikenneviraston ohjeita 8/2012). Ohjeessa lausutaan tuulivoimaloiden etäisyydestä maantiehen seuraavasti: Pääteillä, joilla nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän, tuulivoimalan suositeltava etäisyys maantiestä (keskiviivasta) on 300 m. Riskiarvion perusteella tuulivoimalan pienin sallittu etäisyys maantiestä voi olla vähemmän, kuitenkin vähintään tuulivoimalan kokonaiskorkeus (torni+ lapa) lisättynä maantien suoja-alueen leveydellä. Hankkeen tieliikenteelle aiheuttamat riskit ovat niiden todennäköisyydet ja seuraukset huomioiden erittäin matalat. Liikenneviraston ohjeistuksen mukaan tuulivoimaloiden pienimmäksi sallituksi etäisyydeksi muodostuu tuulivoimalan kokonaiskorkeus lisättynä maantien suoja-alueella. Lähimmillään voimalat ovat suunnittelualueella Pahamäentietä ja lähimpien suunniteltujen voimaloiden etäisyys tiestä on noin 250 metriä, mikä on yli pienimmän sallitun etäisyyden Tulipalo- ja onnettomuustilanteet Tuulivoimaloiden tulipaloja ennaltaehkäistään sekä passiivisin että aktiivisin keinoin. Passiivisina keinoina mahdollisimman suuri osa rakenteista on valmistettu palamattomasta materiaalista kuten teräksestä, eikä tuulivoimalassa säilytetä ylimääräistä syttyvää materiaalia. Lisäksi tuulivoimalan siivet ja muut rakenteet on varustettu ukkosenjohdattimin, jotka johtavat virran turvallisesti eristettynä maahan siten, että se ei aiheuta vahinkoa ihmisille tai tuulivoimalalle. Tulipalon sattuessa aktiivisia keinoja ovat tuulivoimalan ohjausjärjestelmään mahdollisesti kytketyt palohälyttimet ja esimerkiksi lämpötilan nousuun reagoivat anturit. Oleellista on myös tuulivoimalan säännöllinen kunnossapito sen valmistajan määrittelemän huoltoohjelman mukaisesti. Mahdollisia onnettomuustilanteita varten suunnittelualueelle varmistetaan pelastustoimelle ympärivuotinen kulkukelpoisuus. Paikallinen pelastusviranomainen määrittelee rakennuslupavaiheen lausunnossaan pelastussuunnitelman tarpeen ja muut vaadittavat toimenpiteet. Hankkeen tuulivoimaloiden turvallisuusratkaisuista tehdään tarvittaessa erillinen palotekninen suunnitelma rakennuslupavaiheessa. 171

180 21. IHMISIIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET 21.1 Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue YVA-laissa (267/ kohta) yhdeksi ympäristövaikutukseksi määritellään hankkeen tai toiminnan aiheuttamat välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvista vaikutuksista käytetään termiä sosiaaliset vaikutukset. Sosiaalisten vaikutusten arviointi tarkoittaa näiden vaikutusten tunnistamista ja arviointia. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tarkasteluun otetaan sosiaalisten vaikutusten lisäksi mukaan myös terveysvaikutukset. Sosiaaliset vaikutukset ovat luonteeltaan pääasiassa laadullisia eivätkä ne siksi ole mitattavissa. Ne ovat yksilö-, yhteisö-, aika- ja paikkasidonnaisia. Vaikutusarvioinnissa kootaan yksilöiden ja yhteisön tiedot, näkemykset ja kokemukset ja pyritään niiden perusteella tunnistamaan olennaiset ihmisiin kohdistuvat vaikutukset. Vaikutusten merkittävyyttä tarkastellaan tuomalla keskustelu yleisemmälle tasolle ja laajempaan viitekehykseen. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon STM:n opas 1999:1 Ihmisiin kohdistuvat terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset sekä THL:n IVA ohjeet: Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA. Sosiaaliset vaikutukset voivat olla välillisiä tai välittömiä, myönteisiä tai kielteisiä ja kestoltaan vaihtelevia. IVA-ohjeissa välittömiksi ihmisiin kohdistuviksi vaikutuksiksi määritellään suoraan terveyteen, elinoloihin, väestöön, palveluihin tai viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset. Välillisiksi vaikutuksiksi määritellään luonnon tai rakennetun ympäristön vaikutukset ihmisiin, jolloin ihmisiin kohdistuviksi vaikutuksiksi voidaan lukea myös sellaiset yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön kohdistuvat vaikutukset, jotka vaikuttavat esimerkiksi asuin- ja elinympäristön viihtyisyyteen. Osa vaikutuksista korostuu rakentamisen aikana, osa toiminnan aikana. Tuulivoimahankkeissa rakentamisen aikainen vaikutus asuinviihtyvyyteen voi syntyä lähinnä liikenteestä sekä rakennustöistä ja niiden aiheuttamista häiriöistä. Käytön aikaisia sosiaalisia vaikutuksia ovat maisemakuvamuutos, tuulivoiman melu ja välke sekä taloudelliset vaikutukset. Tuulivoimahankkeissa lähivaikutusalueena on usein pidetty alle kahden kilometrin etäisyyttä lähimmistä tuulivoimaloista. Suurimmat vaikutukset elinoloihin ja asuinviihtyvyyteen kohdistuvat lähivaikutusalueelle. Esimerkiksi melun vaikutuksia tarkastellaan noin kilometrin säteellä ja maisemavaikutuksia noin kilometrin säteellä tuulivoimaloiden sijoituspaikoista. Sosiaaliset vaikutukset kuten pelon tai huolen kokeminen eivät ole sidottuja esim. hankkeesta aiheutuvien fyysisten muutosten ulottuvuuteen. Toisaalta kauempana korostuvat useimmiten erityisesti positiiviset vaikutukset kuten vaikutukset alueen elinkeinoelämään tai työllisyyteen Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Sosiaaliset vaikutukset on arvioitu asiantuntija-arviona, jossa korostuu vaikutusten ja niiden kohdentumisen tunnistaminen, asioiden suhteuttaminen (merkittävyyden arviointi) ja vertailu. Vaikutusten merkittävyyttä on tarkasteltu sekä niiden voimakkuuden, laajuuden, keston, palautuvuuden ja todennäköisyyden kannalta että kohdealueen herkkyyden (osallisten ja asiantuntijoiden arvioiman tärkeyden) kannalta. Koska sosiaalisille vaikutuksille ei ole normitettuja raja-arvoja, on oleellista tehdä arviointiprosessista, perusteluista ja koko menettelystä mahdollisimman läpinäkyvä. Tähän on pyritty kattavalla arviointi- ja tiedonhankintamenetelmien dokumentoinnilla ja vuorovaikutteisella toiminnalla. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa nykytilan kuvauksen yhteydessä on selvitetty ne väestöryhmät tai alueet, joihin vaikutukset erityisesti kohdistuvat. Samalla on arvioitu mahdollisuuksia lieventää ja ehkäistä haittavaikutuksia. Arviointi perustuu erilaisten lähtöaineistojen käyttöön ja vertailuun. Suunnitellun hankkeen lähialueiden asukkaiden ja muiden osallisten kokemusperäistä ja paikallistuntemukseen perustuvaa tietoa sekä muiden vaikutusten arvioinnissa hankittua tutkimustietoa on peilattu toisiinsa ja tarkasteltu aineistojen vastaavuuksia. 172

181 Vaikutusten arviointimenetelmänä on käytetty seuraavien lähtöaineistojen asiantuntijaanalyysia: kartta- ja tilastoaineistot (väestötiedot, virkistysalueet ja -reitit, julkiset palvelut ym.), hankkeen muut vaikutusarvioinnit, osallisten näkemykset: Työpajat o työpajojen tulokset o karttapalautepalvelussa annettu palaute o YVA-ohjelmasta jätetyt mielipiteet ja lausunnot o arvioinnin aikana saatu muu palaute. Hankkeessa järjestettiin kaksi sidosryhmätyöpajaa. Työpajoihin pyrittiin tavoittamaan kattavasti eri näkökulmien edustajia yhdistysten ja järjestöjen kautta. Lisäksi kutsu postitettiin YVA-ohjelmasta mielipiteensä jättäneille. Ensimmäiseen työpajaan osallistui 17 osallista, toiseen työpajaan 40 osallista. Työpajamuistiot ja tehtävistä tehdyt koosteet toimitettiin osallistujille tarkistettavaksi vaikutusarviointi- ja tiedonhankintaprosessien läpinäkyvyyden vahvistamiseksi. Ensimmäinen työpaja pidettiin Ahlaisten Ahjolassa. Työpajassa keskusteltiin suunnittelualueen ja sen lähialueiden nykytilasta, käytöstä sekä alueiden merkityksestä asukkaille ja muille alueella toimiville. Lisäksi keskusteltiin tuulivoima-alueen vaikutuksesta alueelle, haitallisten vaikutusten lieventämistä sekä toiveista hankkeen tiedotukselle jatkossa. Tilaisuuden kutsu ja muistio ovat selostuksen liitteenä 19. Toinen työpaja pidettiin myös Ahlaisten Ahjolassa. Tilaisuuden kutsu ja muistio ovat selostuksen liitteenä. Tilaisuuteen osallistui noin 40 osallista. Työpajassa keskusteltiin erityisesti meluun liittyvistä asioista, joihin oli vastaamassa konsultin meluasiantuntija. Lisäksi täydennettiin nykytilatyöpajan tietoja ja pohdittiin eri vaihtoehtoja ja haittojen lieventämistä. Tilaisuuden kutsu ja muistio ovat selostuksen liitteenä 20. Karttapalautepalvelu Hankkeelle perustettiin karttapalautepalvelu, joka oli avoinna välisen ajan. Karttapalautepalvelusta tiedotettiin työpajakutsun yhteydessä sekä hankevastaavien internet-sivuilla ja itse työpajassa. Palautetta saatiin koskien 38 kohdetta. Karttapalautepalvelu ei tavoittanut osallisia toivotulla tavalla, mutta aineistoa arviointia varten saatiin hyvin muilla menetelmillä. Karttapalautepalvelussa oli mahdollista paitsi antaa palautetta, tutustua suunnitteluvaihtoehtokarttoihin (Kuva 21-1). Kuva Kuvakaappaus karttapalautteesta 173

182 Mielipiteet Mielipiteet YVA-ohjelmasta käytiin läpi ja niitä hyödynnettiin mm. vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa (mitä asioita osalliset ovat nostaneet esiin tärkeinä). Mielipiteissä korostuivat huoli melusta ja välkkeestä aiheutuvista haitoista ympäristön käyttäjille ja asukkaille, vaikutukset maisemaan ja erityisesti kulttuuriympäristöihin. Lisäksi esiin nostettiin esim. vaikutukset muuhun maankäyttöön, virkistyskäyttöön, linnustoon ja muihin eläimiin sekä hevoselinkeinoon Vastaanottavan kohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittäminen Vaikutuskohteen herkkyystaso vaikutuksille määräytyy asuin- ja elinympäristön ominaisuuksien, kuten alueen asutuksen, palveluiden, väestörakenteen ja ympäristön palautuvuuden tai sopeutumiskyvyn mukaan. Herkkyystasoon vaikuttavat esimerkiksi herkkien kohteiden (kuten koulu, päiväkoti, vanhainkoti, sairaala) sijainti kyseisellä alueella, asukkaiden määrä, harrastus- ja virkistysmahdollisuudet, asumiseen nykyisellään kohdistuvat haitat sekä hankkeen herättämä yleinen kiinnostus, mahdolliset ristiriidat tai huolet. Myös vaikeammin osoitettavilla asioilla, kuten yhteisöllisyys, alueidentiteetti ja yhteisön kyky sopeutua muutoksiin, voi olla merkitystä esim. ihmisten mahdollisesti kokemien huolien tai odotusten kokemisessa ja kielteisistä vaikutuksista palautumisessa tai myönteisten vaikutusten vahvistamisessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty sosiaalisen ympäristön herkkyystason kriteerit, joihin arvio vaikutuskohteen herkkyydestä perustuu. Kriteerien perustelut pohjautuvat Asukasbarometri julkaisuun (Strandell, 2011), vaikutusten arvioijien kokemuksiin aiemmista YVA-menettelyistä sekä asukkaiden työpajoissa esittämiin näkemyksiin. Taulukko Sosiaalisten vaikutusten kohdealueen herkkyyden määrittäminen. Vähäinen Kohtalainen Suuri Ei potentiaalisia haitankärsijöitä (ei asutusta) Ei herkkiä häiriintyviä kohteita, kuten kouluja, päiväkoteja ja asutusta Ei harrastus- tai virkistyskäyttöarvoa, ei olennainen osa viherverkkoa Paljon ympäristöhäiriöitä (melu, pöly, haju, liikenne) aiheuttavia toimintoja alueella Hanke ei herätä ristiriitoja, huolta tai toiveita Paljon kaupunkimaisia toimintoja, ympäristön muutostila on jatkuva Yhteisön sopeutumiskyky on suuri. Alueella ei ole erityisiä kulttuurisia, maisemallisia tai elinkeinoelämälle välttämättömiä ominaisuuksia Alueen käyttöön suhteessa hankkeeseen ei kohdistu ristiriitoja Potentiaalisia haitankärsijöitä jonkin verran Jonkin verran häiriintyviä kohteita, kuten kouluja, päiväkoteja ja asutusta Jonkin verran harrastus- ja virkistyskäyttöarvoa, liittyy tiiviisti viherverkkoon Vähän ympäristöhäiriöitä (melu, pöly, haju, liikenne) aiheuttavia toimintoja alueella Hanke herättää jonkin verran ristiriitoja, huolta tai toiveita Jonkin verran kaupunkimaisia toimintoja, muutoksia ympäristössä ajoittain Yhteisön sopeutumiskyky on kohtuullinen. Alueella on joitakin kulttuurisia, maisemallisia tai elinkeinoelämälle hyödyllisiä ominaisuuksia. Alueen käyttöön suhteessa hankkeeseen ei kohdistu merkittäviä ristiriitoja Paljon potentiaalisia haitankärsijöitä Runsaasti herkkiä häiriintyviä kohteita, kuten kouluja, päiväkoteja ja asutusta Merkittävä harrastus- tai virkistyskäyttöarvo, olennainen osa viherverkkoa Ei lainkaan ympäristöhäiriöitä (kuten melu, pöly, haju, liikenne) aiheuttavia toimintoja Hanke herättää paljon ristiriitoja, yleistä huolta tai toiveita Rauhallinen, pitkään muuttumattomana säilynyt ympäristö Yhteisön sopeutumiskyky on heikko. Alueella on ainutkertaisia kulttuurisia, maisemallisia tai elinkeinoelämälle välttämättömiä ominaisuuksia. Alueen käyttöön suhteessa hankkeeseen kohdistuu merkittäviä ristiriitoja 174

183 Sosiaalisille vaikutuksille ei ole raja-arvoja, vaan hankkeen sosiaalisten vaikutusten suuruusluokka määräytyy vaikutuksen laajuuden, keston ja osallisten arvioiman tärkeyden pohjalta. Sosiaalisten vaikutusten suuruuden arvioinnin kriteerit on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko Sosiaalisten vaikutusten suuruuden määrittäminen. Vähäinen Keskisuuri Suuri Vaikutukset asuin- ja elinympäristössä ovat vähäisiä, suppealla alueella ja lyhytaikaisia. Tilanne palautuu ennalleen, kun vaikutus lakkaa. Muutokset eivät vaikuta totuttuihin tapoihin tai toimintoihin tai vaikuta alueen nykyiseen käyttöön. Muutokset eivät vähennä tai paranna yhteisöllisyyttä tai aiheuta eriarvoistumista. Vaikutukset asuin- ja elinympäristössä ovat keskisuuria ja kohtalaisella alueella. Ne saattavat aiheuttaa pitkäkestoisiakin muutoksia, mutteivät uhkaa/tuota yleistä vakautta. Laajalle alueelle ulottuvat keskisuuret vaikutukset luokitellaan suuriksi. Vaikutus on osin palautuva tai ajoittainen. Totutut tavat tai reitit voivat muuttua, mutta muutokset eivät estä tai edistä toimintoja. Muutokset voivat vähentää tai lisätä yhteisöllisyyttä jonkin verran tai aiheuttaa vähän eriarvoistumista. Vaikutukset asuin- ja elinympäristössä ovat suuria, laajaalaisia ja pitkäaikaisia tai pysyviä. Vaikutukset ovat palautumattomia, säännöllisiä tai jatkuvia. Muutokset voivat estää totuttuja toimintoja, aiheuttaa estevaikutusta tai tuoda alueelle esim. kokonaan uutta palvelutoimintaa. Muutokset vähentävät tai lisäävät yhteisöllisyyttä tai aiheuttavat eriarvoistumista. Vähäinen Keskisuuri Suuri 21.4 Nykytila Elinolot ja viihtyvyys Suunnittelualue sijoittuu haja-asutusalueelle. Itse suunnittelualueella ei maastotietokannan mukaan sijaitse asutusta. Työpajoissa osallistujat toivat kuitenkin useaan otteeseen esiin, että heti suunnittelualueen lähialue on asutettua, mikä näkyy myös esim. asutuskartasta (Kuva 14-1.) Lähin asutus sijoittuu Ahlaisten kylälle ja sen läheisyyteen sekä Uksjärven loma-asutusalueelle. Haapijärven rannalla, Lampinjärven eteläpuolella, sijaitsee lisäksi kahvio Onnenkosken vuokramökkejä. Asutusta on lisäksi pienempien järvien ja jokien rannoilla. Lähiseudun tiiviimpi asutus on keskittynyt Poriin, joka on alueen suurin taajama. Poriin on matkaa teitä pitkin noin 25 km ja asukkaat toivat työpajassa esiin, että moni Ahlaisista kulkee töihin Poriin. Muita, pienempiä taajamia ovat suunnittelualueen kaakkoispuolella sijaitseva Noormarkku (15 km) sekä länsipuolinen Pomarkku (28 km). Sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta sekä Porin keskustaajama, Noormarkku että Pomarkku jäävät vaikutusalueen ulkopuolelle. Niin sanotuista erityisen herkistä kohteista Ahlaisten koululle suunnittelualueelta on etäisyyttä yli 3 km, Ahlaisten päiväkodille 3,5 km ja Ahlaisten terveyskeskukselle matkaa on yli 2,5 km. Ensimmäisessä työpajassa asukkaat ja muut osallistujat kuvasivat kotiseutuaan rauhalliseksi, hiljaiseksi ja luonnonläheiseksi. Kylää pidettiin kehittyvänä ja etenkin kesäaikaan aktiivisena. Kulttuurimaisemien merkitys mainittiin eri yhteyksissä ja ne vaikuttavat olevan paitsi itseisarvona myös asukkaiden alueidentiteetille tärkeitä. Sekä asumisen että virkistyskäytön näkökulmasta rauhallisuutta ja luonnonläheisyyttä pidettiin tärkeinä. Hiljaisuus korostuu etenkin suunnittelualueen länsipuolisilla alueilla. Suunnittelualueen itäpuolella Vaasantie (VT 8) aiheuttaa liikennemelua. Vapaa-ajan asumisen ja vieton osalta mainittiin erikseen esteetön näköala ilta-auringon suuntaan Lampinjärven ja Uksjärven yli. Alueen virkistyskäytön kuten retkeilyn, sienestyksen, marjastuksen ja metsästyksen kannalta yhtenäisiä luontoalueita pidettiin tärkeinä. Suunnittelualueen poikki kulkee EUavustuksella luontopoluksi rakennettu polku, joka ulottuu mereltä aina Pirkanmaalle asti ja on osa valtakunnallista virkistysreittiä. Alueella on mahdollisuus kulkea omatoimisesti esim. Kolmen sillan lenkki sekä luontoretkeillä vanhaa postitietä pitkin Kitukosken laavulle. Alueella on mahdollista harrastaa esim. veneilyä ja melomista. Suunnittelualueelta 3,5 km päässä sijaitsee ratsastuskoulu Kyläkorpi. Toinen hevostalli sijaitsee kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Kyseisen hevostilan harjoitusravirata sijaitsee tilan ja suunnittelualueen välissä. 175

184 Marraskuussa 2013 ainoana suunnittelualueen arvoja heikentävänä tekijänä työpajaosallistujat mainitsivat laajat hakkuualueet. Toiseen työpajaan mennessä alueen nykytilassa tapahtui merkittävä muutos Peittoon tuulivoimaloiden käyttöönoton myötä syksyllä Voimalat olivat olleet toiminnassa noin puoli vuotta toiseen työpajaan mennessä. Peittoon tuulivoimaloiden kerrottiin aiheuttavan asutukselle melu-, maisema- sekä välkehaittoja, mutta haittoja ei keskustelussa kohdennettu sen täsmällisemmin. Vaikutusarvioinnin ja todellisuuden ei koettu kohdanneen Peittoon osalta, mikä herätti osallisissa epäluuloa vaikutusarviointia ja sen luotettavuutta kohtaan. Nykytilatyöpajassa osallistujat merkitsivät kartalle itselleen tärkeitä kohteita ja alueita suunnittelualueelta ja sen läheisyydestä. Nämä koostettiin ryhmien kartoilta yhdeksi nykytilakartaksi, jota täsmennettiin vielä vaikutustyöpajassa (Kuva 21-2). Kuva 21-2 Työpajatehtävien pohjalta koottu nykytilakartta. Kohtalainen Vaikutusalueen herkkyys sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta on kohtalainen. Potentiaalisia haitankärsijöitä on jonkin verran. Ahlaisten koulu on lähimmästä voimalaitoksesta n. 3,5 km etäisyydellä ja jää vaikutusalueen ulkopuolelle. Suunnittelualueen läpi kulkee valtakunnallinen virkistysreitti ja alueella sijaitsee kota. Alue on pääosin rauhallista ja taustamelultaan VT 8 läheisyyttä lukuun ottamatta melko hiljainen. Hanke herättää huolta ja asukkaiden sopeutumiskyky voi olla alentunut lähiaikoina tapahtuneen asuinympäristön koetun heikkenemisen myötä, jolloin suhtautuminen lisärasitukseen on erityisen kielteistä. Ahlaisten kirkonkylä on osa kulttuurimaisemaa Elinkeinot Suunnittelualueen pääelinkeinoina on metsätalous ja lähialueella myös maatalous. Alueella on matkailuyrittäjyyttä sekä hevoselinkeinon harjoittajia. Porin matkailun, Ahlaisten kylän ja nuorisoseuran internet-sivuilla ( , ja on listattu Ahlaisten ja lähiseudun matkailupalveluita. Esimerkiksi Ahlaisten kievari sijaitsee noin 3,5 km päässä suunnittelualueesta ja Vanha Putaja ja Kyläsauna noin 4 km pässä. Lähimpänä suunnittelualuetta toimii kahvio ja kestitupa Onnenkoski, joka tarjoaa kahvio- ja juhlatilatoiminnan lisäksi majoituspalveluita mökeissä Haapijärven rannalla. Etäisyyttä suunnittelualueelle on noin 1,5 km. 176

185 Ahlainen tarjoaa matkailijalle vaellus-, melonta- ja uintimahdollisuuksia. Kalastus ja talvisin pilkkiminen ovat mahdollisia. Kylälle on mahdollisuus varata opastettuja kierroksia. Kesäisin kylällä on toripäivä lauantaisin, markkinat ja kesäteatteri. Lisäksi urheilukentän maastossa noin 3 km päässä suunnittelualueesta on 9-väyläinen frisbeegolfrata. Matkailijoita houkutellaan alueelle luonnonläheisyydellä ja luonnon sekä vesielementtien läheisyyteen tukeutuvilla toiminnoilla. Vähäinen Kohteen herkkyys elinkeinovaikutusten näkökulmasta on vähäinen. Alueella on luonnosta ja matkailijoista riippuvaista elinkeinotoimintaa ja vaatimuksia toimintaympäristön rauhallisuudesta Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Elinolot ja viihtyvyys Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston merkittävimmät sosiaaliset vaikutukset liittyvät meluvaikutuksiin ja asukkaiden huoleen melusta ja melun, välkkeen ja maisemamuutoksen merkityksestä asuin- ja elinympäristön viihtyisyyteen. Näiden lisäksi vaikutus alueen virkistyskäyttöön nousi esiin osassa keskusteluja ja palautteita. Asukkaiden arvioon ja huoleen hankkeen vaikutuksista vaikuttavat tuoreet kokemukset Peittoon voimaloista. Useissa hankkeissa asukkaiden näkemykset perustuvat lähinnä ns. toisenkäden tietoon, mutta tässä tapauksessa hankkeen lähialueen asukkailla on jo omakohtaista kokemusta tuulivoimaloista. Lammin tuulivoimahankkeen eri toteutusvaihtoehdoissa arvioitavat tuulivoimalat ovat erilaisia ja esimerkiksi äänitasoiltaan hiljaisempia kuin Peittoon voimalat. Kokemukset Peittoon tuulivoimapuistosta eivät ole siksi suoraan verrannollisia Lammin Ahlaisten mahdollisesti tuleviin tuulivoimaloihin, mutta tuovat asukkaille kuitenkin vertailukohtaa ja käytännön tietoa voimaloiden mahdollisista vaikutuksista. Meluvaikutus aiheuttaa asukkaissa huolta, koska melu koetaan häiritseväksi, jolloin se vaikuttaa suoraan mahdollisuuksiin tai halukkuuteen viettää aikaa ulkoalueilla, rentoutumiseen ja asuinviihtyvyyteen. Lisäksi asukkaat ovat huolissaan melun terveysvaikutuksista. Kuten meluvaikutusten arvioinnissakin todetaan, tuulivoimaloiden ääni aiheuttaa muutosta etenkin taustamelultaan hiljaisemmalla suunnittelualueen länsipuolella. Itäpuolella suunnittelualuetta tieliikennemelun vaikutusalueella olevat asukkaat toisaalta pohtivat, miten paljon jo valmiiksi meluvaikutusalueella olevalle asutukselle voidaan tuoda lisäkuormitusta melusta ja olivat huolissaan eri melunlähteiden yhteisvaikutuksista. Tuulivoimaloiden aiheuttama muutos asuinviihtyvyyteen ei kuitenkaan ole melun näkökulmasta niin suuri suunnittelualueen itäpuolella. Meluvaikutusten arvioinnin mukaan toteutusvaihtoehdoista vaihtoehto 2 on meluvaikutuksiltaan pienin, muista aiheutuu keskisuuri vaikutus. Vaihtoehdossa 2 melun ohjearvot eivät ylity asuin- eivätkä lomakiinteistöjen osalta, mutta muuttuva äänimaailma voidaan silti tässäkin tapauksessa kokea asuinviihtyvyyttä heikentävänä. Suhtautuminen tuulivoimaan ja nyt arvioitavaan hankkeeseen vaikuttavat osaltaan siihen, miten häiritsevänä erilaiset muutokset tai vaikutukset koetaan. Tutkimus osoittaa, että äänitasoa enemmän melun häiritsevyyttä selittävät muut muuttujat, kuten tuulivoimalan näkyminen asuntoon tai pihalle, asenteet tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia kohtaan, odotukset asuinalueen rauhallisuuden suhteen ja taloudellinen hyötyminen tuulivoimaloista (Hongisto V, Tuulivoimalamelun terveysvaikutukset, Työterveyslaitos, 2014.). Kun vastustus hanketta kohtaan on voimakasta, kuten se monella asukkaalla Ahlaisten Lammin tuulivoimalan kohdalla on, vaikutusten kokeminen häiritsevänä vahvistuu. Toisaalta myös yksilöiden erilaiset herkkyydet ja sopeutuminen esim. melulle, välkkeelle tai ylipäätään muutoksille asuinympäristössä ovat erilaisia. Yksinomaan vaikutusten voimakkuus ei siis suoraan selitä sitä, miten häiritsevänä ne koetaan, vaan yksilön subjektiiviset ominaisuudet vaikuttavat taustalla. Maisemamuutos on näkyvin asuinympäristön viihtyisyyteen vaikuttava tekijä. Etenkin näkymä Uksjärven yli puhutti asukkaita työpajassa. Tuulivoimalat näkyvät useille vapaaajankiinteistöille Uksjärven itälaidalla ja voivat häiritä vapaa-aikaansa viettäviä mökkiläisiä. Maisemamuutos on suuri. Muutoksen kokemisen suuruuteen vaikuttavat kokijoiden 177

186 henkilökohtainen suhde maisemaan, siihen liittyvät mielikuvat, arvostukset ja muistot. Jos pitkään muuttumattomana pysyneeseen tai vain hitaasti muuttuvaan maisemaan tulee suuri ja epämiellyttäväksi koettu muutos, se ymmärrettävästi koetaan häiritsevänä ja voimakkaasti kielteisenä. On oletettavissa, että usea esteetöntä ilta-aurinkoista maisemaa arvostava vapaa-ajan asukas tulee kokemaan maisemamuutoksen hyvin häiritsevänä. Haitan kohtuullisuuden määrittely riippuu mm. mittakaavasta, jolla asiaa tarkastellaan mitä laajemmaksi tarkastelukulma otetaan, sitä pienemmältä haitta luonnollisesti vaikuttaa, vaikka yksilötasolla haitta saatetaan kokea kohtuuttomaksi. Sosiaalisena vaikutuksena maiseman muuttuminen voi olla eri asia kuin tosiasiallinen muutos. Muutos voidaan kokea häiritsevänä myös alueilla, joihin voimaloiden näkyminen on vähäisempää. Omien henkilökohtaisten maisemiensa ja niiden muuttumisen lisäksi työpajaosallistujat nostivat esiin tuulivoimala-alueiden vaikutuksen kulttuurimaisemaan sekä Ahlaisten kylän jäämisen mahdollisesti kahden tuulivoima-alueen välille. Sekä Peittoon että Lammin voimaloiden valojen näkyminen kylälle huolestutti asukkaita. Maisemavaikutusten arvioinnin perusteella (kpl 16.) molempien alueiden voimalat näkyisivät Ahlaisten kirkonkylälle vain paikoin, eivätkä silloinkaan kaikki voimalat. Kaiken kaikkiaan asukkaiden huoli vaikutuksista kulttuurimaisemaan vaikuttaa olevan suurempi kuin tosiasiallinen vaikutus. Välke ei noussut keskusteluissa asuinviihtyvyyttä heikentävänä tekijänä esiin niin voimakkaasti kuin melu. Hankkeesta eri kautta saadun palautteen perusteella välkkeen pelätään aiheuttavan viihtyvyyshaittaa. Välkkeen kannalta asukkaita huolestutti mm. sen vaikutus uneen (kuutamonvalossa), terveyteen (esim. migreeni) sekä yleiseen oleskeluun ja viihtyvyyteen ulkoalueilla aurinkoiseen aikaan. Suunnittelualueen läpi kulkeva valtakunnallinen virkistysreitti sekä alueella sijaitseva kota ovat houkutelleet kävijöitä myös kauempaa. Työpajoissa pohdittiin, heikentäisivätkö voimalat toteutuessaan matkailijoiden ja vaeltajien kiinnostusta tulla alueelle. Myös alueella liikkumisen turvallisuus sekä rakentamisen aikana että voimaloiden toiminnan aikana mietitytti. Vaikutuksia turvallisuuteen on tarkasteltu kappaleessa 19. Rakentamisen aikana käytössä ovat normaalit varotoimenpiteet rakentamisen aikaisen turvallisuuden takaamiseksi ja liikkuminen alueella voi olla tilapäisesti rajoitettua. Rakentamisen aikana kuljetukset ja rakennustyöt voivat lisäksi aiheuttaa häiriötä alueen virkistyskäyttäjille mm. melusta johtuen. Voimaloiden toiminnan aikana alueella liikkumiseen ei ole erityisiä rajoituksia, paitsi mahdollisesti hetkellisesti talvella, jäätävien olosuhteiden ilmetessä, tuulivoimalan välittömässä läheisyydessä (n. 250 m) irtoavan jään takia. Irtoava jää on ongelma vain tietyissä sääolosuhteissa, jolloin alueella ulkoilu oletettavasti on muutenkin vähäisempää. Hevosilla liikkumiseen alueella ei ole myöskään erityisiä esteitä, mutta välke ja tuulivoimalan ääni voivat häiritä joitakin hevosia. Vaikutuksia hevoselinkeinoon tarkastellaan kappaleessa Elinkeinot Toiminnan aikana alueen virkistyskäyttö ei esty, mutta toki alueen luonne muuttuu voimaloiden rakentuessa ja äänimaiseman muuttuessa. Voimalat eivät välttämättä erotu luontopolulle ainakaan puustoisilla alueilla, mutta jo tietoisuus niiden läsnäolosta voi häiritä osan luontokokemusta. Osalle kävijöistä voimalat voivat puolestaan toimia mielenkiintoisena elementtinä, joka houkuttelee käymään alueella. Vaikutuksia metsästykseen voi syntyä, jos melu ja lisääntyvä liikenne rakentamisaikana ajavat ne uusille alueille. Alueelle rakennettavat huoltotiet helpottavat alueella kulkemista ja voivat helpottaa metsälle, marjastamaan ja sienestämään pääsyä. Asukkaat olivat huolissaan myös tuulivoimahankkeen vaikutuksista esim. antennilähetysten näkymiseen ja matkapuhelinten kuuluvuuteen. Häiriöiden on todettu olevan mahdollisia, mutta korjattavissa hankevastaavan kustannuksella, jolloin niistä ei aiheudu vaikutusta asuinviihtyvyyteen kuin korkeintaan hetkellisesti, ennen parantamis- tai korjaustoimenpiteitä. Jos lähivaikutusalueena tarkastellaan 2 km vyöhykettä voimaloista, Peittoon ja Lammin lähivaikutusalueet eivät osu päällekkäin. Työpajakeskusteluissa, etenkin ensimmäisessä työpajassa, asukkaat olivat kiinnostuneita myös voimalinjan sijainnista. He toivoivat maisemallisten vaikutusten lieventämiseksi voi- 178

187 malinjan toteuttamista maakaapelilla. Asukkaita mietitytti lähinnä voimajohdon vaatima metsänhakkuu ja hakkuuaukean erottuminen metsäisessä maisemassa peltojen takana. Myös maakaapeli edellyttää metsän raivaamista voimalinjan tieltä. Voimalinjavaihtoehto A sijoittuu osin asukkaiden arvostamalle valtakunnalliselle maisemaalueelle, jonka muuttumisesta ja jäämisestä kahden tuulivoima-alueen väliin asukkaat ovat pahoillaan. Voimalinjavaihtoehto B ei sijoitu arvokkaalle maisema-alueelle. Molemmissa tapauksissa puiden kaataminen voimalinjan tieltä kuitenkin muuttaa asukkaille tuttuja näkymiä paikoin. Voimalinjan sosiaaliset vaikutukset ovat kuitenkin pienet Elinkeinot Alueella harjoitetaan hevoselinkeinoa. Lähin hevostila sijaitsee suunnittelualueen ja VT 8 välisellä alueella. Tilalla on harjoitusravirata tilan ja suunnittelualueen välisellä metsäalueella. Koko suunnittelualueen metsätieverkostoa saatetaan käyttää maastoratsastusreitteinä. Tuulivoiman vaikutuksista ei-luonnonvaraisiin eläimiin on vähän tutkimustietoa suomesta. Ulkomaisissa tutkimuksissa on muun muassa todettu, että osa hevosista saattaa pelätä tuulivoimaloiden ääntä tai liikkuvaa varjoa. Reaktio ilmeni 11 yksilön kohdalla 424 hevosesta. Ne osoittivat merkkejä huolesta tai välttelivät voimalasta aiheutuvia varjoja. Huolen eleet olivat kuitenkin pieniä ja nämäkin 11 yksilöä tottuivat häiriöön nopeasti. (Seddig 2004) Monien nisäkkäiden kuulo on hyvin samankaltainen kuin ihmisillä. Ihmiset kuulevat taajuuksilla Hz. Naudat kuulevat Hz, ja erityisen herkkä niiden kuulo on taajuudella Hz (Heffner & Heffner 1983). Hevosten kuulo on vähän rajoittuneempi Hz, josta pääasia kuulemisesta tapahtuu taajuusvälillä Hz (Heffner & Heffner 1983). Siat kuulevat jo paljon korkeampia ääniä Hz, ollen erityisen herkkiä taajuuksille Hz (Heffner & Heffner 1990). Vuohet kuulevat taajuusvälillä Hz, ollen herkimpiä taajuudelle 2000 Hz (Heffner & Heffner 1990). Porojen kuulo ulottuu Hz (Flydal et al. 2001). Taulukko Eläinten kuulotaajuudet (Heffner & Heffner 1983, Heffner & Heffner 1990). Laji Taajuus (Hz) Ihminen Nauta Hevonen Sika Vuohi Poro Yleisin melutaajuus, joka tuulivoimalasta tulee, on Hz (Naturvårdsverket 2010). Tällä perusteella eläimet kyllä kuulevat voimalasta tulevan äänen, ja voidaan ajatella, että ne kokevat sen aika samankaltaisena kuin ihmiset. Tutkimukset osoittavat, että kovat, jatkuvat äänet aiheuttavat kotieläimissä stressiä. Korkeammat äänet kuin dba saattavat esim. lampailla ja hevosilla lisätä hengityksen ja sydämenlyöntien määrää, saada eläimet valppaammiksi ja vähentää laiduntamiseen käytettävää aikaa (Ames & Arehart 1972, Christensen ym. 2005). Suomessa eläin ei saa pitopaikassaan olla jatkuvasti alttiina ympäristön melulle, joka ylittää 65 dba (Valtioneuvoston asetus koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta). Heldin ym. (2012) laskivat (pohjautuen Naturvardsverket 2010), että melutaso suoraan turbiinin alla (1.5 MW, lapakorkeus 60 m) on 50 ja 60 dba välillä, eikä siis ylitä sallittua rajaa tai sitä, mihin kotieläinten on todettu reagoivan. Tämä viittaisi siihen, että eläimet todennäköisesti tottuvat tuulivoimaloista tulevaan ääneen. Tuulivoimaloista tuleva ääni voi myös peittyä esim. liikenteen tai tuulen itsensä kasvillisuudessa aiheuttaman äänen alle (Naturvardsverket 2010). Tämän perusteella turbiineista tulevan meluhaitan eläinten hyvinvointiin ja sitä myöten elinkeinon harjoittamiseen alueella voidaan olettaa olevan kohtuullisen pieni. 179

188 Kuva Tuulivoimapuisto ei estä hevosilla liikkumista alueella EWEA (European Wind Energy Association, 2008) on laskenut, että Euroopassa tuulivoimapuiston rakentaminen synnyttää keskimäärin 15 henkilötyövuoden verran työpaikkoja rakennettua megawattia kohti. Tästä voimaloiden ja niiden komponenttien valmistus työllistää noin 12,5 henkilötyövuoden ja rakentaminen 1,2 henkilötyövuoden verran megawattia kohti. Tuulivoimarakentamisen kotimaisuusaste on ollut varsin korkea. EWEA on laskenut, että eurooppalainen tuulivoimapuisto synnyttää keskimäärin 0,33 käyttöön ja huoltoon liittyvää työpaikkaa asennettua megawattia kohden. Kunnossapito- ja huoltoalalla työllistävä vaikutus jatkuu läpi tuulivoimalan käyttöiän, joka on yleensä vuotta. Hankkeen suunniteltu yhteenlaskettu nimellisteho on noin 33-60MW valittavasta voimalatyypistä ja suunnitteluvaihtoehdosta riippuen. Matkailun kannalta tuulivoimaloiden rakentuminen ja muutos maisemassa voi vaikuttaa kahdensuuntaisesti alueen kiinnostavuuteen. Satakuntaliiton vuonna 2011 julkaistun selvityksen mukaan hieman yli puolet suomalaisista pitää maiseman muuttumista suurimpana tuulivoiman haitoista, ja tämä korostuu vanhemmissa ikäryhmissä. Alle 30-vuotiaiden suhtautuminen oli myönteisempää. (Mannertuulialueet Suomessa, Asukaskyselyn tulokset luontomatkailuun ovat sekä myönteisiä että kielteisiä (esim. The Economic Impacts of Wind Farms on Scottish Tourism, 2009; Tourist Attitudes Toward Wind Farms, MORI Summary Report, 2002; The impact of wind farms on the tourist industry in the UK, BWEA, 2006). Esimerkiksi osaa retkeilijöistä tuulivoimalat voivat häiritä, mutta osalle ne voivat toimia vetovoimatekijänä ja syynä vierailla alueella. 180

189 21.6 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE0 Hankkeen toteuttamatta jättäminen on saadun palautteen ja työpajojen perusteella asukkaille mieluisin vaihtoehto. Peittoon voimaloista aiheutuneet haitalliset vaikutukset ovat vahvistaneet mielipiteensä ilmaisseiden kielteisiä kantoja eikä asuinympäristöön haluta enää enempää haittatekijöitä. Hankkeen toteuttamatta jättäminen tarkoittaisi, että hankevastaavan kanssa maankäyttösopimuksen tehneet eivät saa vuokratuloja ja heidän osaltaan vaikutus on kielteinen. Sekä kielteiset että myönteiset vaikutukset kohdistuisivat jonnekin toiselle suunnittelualueelle ja tarvittava energiamäärä tulisi tuottaa muualla joko tuulivoimalla tai muilla energiamuodoilla Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys Sosiaalisten vaikutusten merkittävyys seurailee melun, välkkeen ja maisemamuutoksen vaikutusarviointeja, koska em. tekijät on arvotettu asukkaiden sekä asiantuntija-arvion perusteella asuinviihtyvyyden kannalta merkittävimmiksi hankkeen vaikutuksiksi asuinympäristön viihtyisyyden ja virkistyskäytön näkökulmasta. Kun suhtautuminen hankkeeseen on pääosalla asukkaista kielteistä, ja kannatusta sai YVA-prosessin aikana lähinnä vaihtoehto 0, haittojen kokeminen voimistuu suhteessa tosiasiallisiin arvioituihin vaikutuksiin. Vastustus on otettu eri toteutusvaihtoehtojen kohdalla huomioon yhtä suurena tekijänä. Vaihtoehto 1 aiheuttaa suurimmat kielteiset sosiaaliset vaikutukset, koska asuinviihtyvyyteen vaikuttavat melu- ja välkevaikutukset ovat suurimmat. Maisema muuttuu merkittävästi etenkin osalla vapaa-ajan asukkaita sekä Uksjärven että Lampinjärven suunnalla. Asuinviihtyvyyteen vaikuttavat muutokset ovat pitkäkestoisia. Huoli ja pelko vaikutuksista ovat suuret. Vaihtoehdon 1 sosiaaliset vaikutukset ovat kokonaisuudessaan suuret kielteiset. Vaihtoehto 2 aiheuttaa vähiten meluhaittaa asutukselle, mutta välkevaikutukset ovat keskisuuret. Voimaloita on kaksi vähemmän kuin vaihtoehdossa 2, millä ei koetun maisemavaikutuksen kannalta ole olennaista merkitystä. Maisema muuttuu merkittävästi etenkin osalla vapaa-ajan asukkaita sekä Uksjärven että Lampinjärven suunnalla. Asuinviihtyvyyteen vaikuttavat muutokset ovat pitkäkestoisia. Huoli ja pelko vaikutuksista ovat suuret. Vaihtoehdon sosiaaliset vaikutukset ovat kokonaisuudessaan keskisuuret kielteiset. Vaihtoehto 3 aiheuttaa keskisuurta meluhaittaa ja pientä välkehaittaa asuinviihtyvyydelle. Voimaloita on 14 kappaletta. Maisema kuitenkin muuttuu edelleen merkittävästi etenkin osalla vapaa-ajan asukkaita sekä Uksjärven että Lampinjärven suunnalla. Asuinviihtyvyyteen vaikuttavat muutokset ovat pitkäkestoisia. Huoli ja pelko vaikutuksista ovat suuret. Vaihtoehdon sosiaaliset vaikutukset ovat keskisuuret kielteiset. Vaihtoehto 4 sisältää vähiten voimaloita, mutta ne sijaitsevat lähinnä itäpuolen asutusta, mikä huoletti suunnittelualueen ja VT 8 väliin jääviä asukkaita. Meluvaikutukset näihin kiinteistöihin eivät kuitenkaan ole merkittävästi suuremmat kuin muissa toteutusvaihtoehdoissa. Välkevaikutukset on arvioitu pieniksi. Voimaloita on 11 kappaletta, mutta tässäkin vaihtoehdossa maisema kuitenkin muuttuu edelleen merkittävästi etenkin osalla vapaaajan asukkaita sekä Uksjärven että Lampinjärven suunnalla. Asuinviihtyvyyteen vaikuttavat muutokset ovat pitkäkestoisia. Huoli ja pelko vaikutuksista ovat suuret. Vaihtoehdon sosiaaliset vaikutukset ovat keskisuuret kielteiset. 181

190 Taulukko Merkittävyys Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen VE1 VE2-4 Vähäinen VE0 Vähäinen Kohtalainen Suuri Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Ei vaikutusta Kohtalainen Suuri Suuri 21.8 Vaikutusten lieventäminen Sosiaalisia vaikutuksia voidaan pyrkiä lieventämään vaikuttamalla melun ja välkkeen ilmenemiseen, joista on kerrottu näiden vaikutusarviointien yhteydessä. Maisemavaikutusten arvioinnin perusteella myös maisemavaikutuksia voidaan pyrkiä lieventämään esim. valitsemalla voimaloiden väritys ympäristöön parhaiten sulautuvaksi, mutta lieventämisen merkitys koettuun maisemavaikutukseen voi silti jäädä pieneksi, kun muutos on joka tapauksessa paikoin suuri ja epätoivottu. Tutkimusten perusteella taloudellinen hyöty hankkeesta vaikuttaa hankkeeseen suhtautumiseen, millä perusteella kompensaatiot voivat auttaa hankkeeseen sopeutumisessa. Tästä tulisi kuitenkin keskustella asukkaiden ja muiden osallisten kanssa erikseen. Mahdollisista väliaikaisista alueiden (virkistys)käyttöön ja alueella liikkumiseen liittyvistä rajoituksista tulee toimittaa asukkaille tietoa ajoissa. Ylipäätään avoin tiedottaminen ja jatkuva keskusteluyhteys osallisten ja hankevastaavan kanssa ei varsinaisesti vähennä mahdollisista voimaloista asuinviihtyvyydelle aiheutuvia haittoja, mutta voi auttaa hankkeeseen varautumisessa ja sopeutumisessa ainakin joiltakin osin ja sitä kautta toimia huolta vähentäen. Vaikutusten seuranta, seurannan tuloksista tiedottaminen ja tarvittaessa nopeisiin korjaustoimenpiteisiin ryhtyminen vähentävät haitallista vaikutusta asumiseen ja elämiseen, mikäli yllättäviä haittoja ilmenisi voimaloiden toiminnan aikana. Asukkaat esittivät lieventämistoimiksi voimaloiden rakentamatta jättämistä tai niiden sijoittamista kauemmaksi asutuksesta Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Sosiaalisten vaikutusten arviointiin liittyy epävarmuuksia, jotka on tunnistettu ja niiden merkitys vaikutusarvioinnille ja sen luotettavuudelle on pyritty minimoimaan. Arvioitavien asioiden subjektiivinen kokeminen on pyritty tuomaan vaikutusarvioinnissa esiin. Kokemuksellinen lähtötietoaineisto on aikaan, paikkaan ja kokijaan sidonnaista, mistä johtuen sosiaalisten vaikutusten arvioinnin eri osa-alueissa ei välttämättä pystytä toteamaan yhtä, eksaktia vaikutusta. Sosiaalisten vaikutusten laadullisen luonteen vuoksi tulkintaa on pyritty selostustekstissä avaamaan siten, että lukija voi myös itse arvioida sen tasapuolisuutta ja oikeellisuutta. Arvioinnin lähtötietona käytettyjen työpajojen muistiot on liitetty arviointiselostuksen liitteeksi. 182

191 22. YHTEENVETO VAIHTOEHTOJEN VERTAILUSTA JA VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDESTÄ Taulukko Vaikutusten merkittävyyden asteikko Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Kohtalainen Suuri Taulukko 22-2 Suunnitteluvaihtoehtojen vertailu Maa- ja kallioperä Vaihtoehto 0 Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Vaihtoehto 4 Pohjavesi Pintavesi Kasvillisuus ja luontotyypit Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Muu eläimistö Pesimälinnusto Peto- ja kuikkalinnut Muuttolinnusto Luonnonsuojelu Ilmasto Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Kaavoitus Maisema (Muu vaikutusalue) Maisema (Ahlaisten kulttuurimaisema) Muinaisjäännökset Melu Välke Liikenne- ja viestintäyhteydet Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Taulukko 22-3 Voimalinjavaihtoehtojen vaikutusten merkittävyyden arviointi VE A VE B Maa- ja kallioperä Pohjavesi Pintavesi Kasvillisuus ja luontotyypit a b Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Muu eläimistö Pesimälinnusto Peto- ja kuikkalinnut Muuttolinnusto Luonnonsuojelu Ilmasto Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Kaavoitus Maisema (Muu vaikutusalue) Maisema (Ahlaisten kulttuurimaisema) Muinaisjäännökset Liikenne- ja viestintäyhteydet Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset 183

192 A. Ahlström Kiinteistöt Oy ja Satawind Oy ovat tehneet suunnitelmat tuulivoimatuotannon aloittamisesta Ahlaisten Lammin alueella. Hankkeeseen kuuluu enintään 20 tuulivoimalaitosta, huoltotiet, niiden viereen sijoitettavat maakaapelit, sähköasema ja 110 kv sähkönsiirtoreitti. YVA -lain edellyttämän 0 vaihtoehdon (hanketta ei toteuteta) lisäksi tässä tarkasteltiin neljää tuulivoimalaitosten lukumäärältään ja sijoittelultaan erilaista vaihtoehtoa. Näiden vaihtoehtojen ympäristövaikutukset on tässä YVA-selostuksessa arvioitu päätöksenteon tueksi. Kukin vaikutus arvioitiin järjestelmällisesti alkaen vaikutuksen alkuperän ja kohteen nykytilanteen kuvauksesta. Tämän jälkeen arvioitiin vaikutuksen suuruus eli miten nykytilanne muuttuu. Samalla kuvattiin vaikutuskohteen häiriöherkkyyttä eli kykyä vastaanottaa tarkasteltavaa vaikutusta. Vaikutuksen suuruuden ja herkkyyden avulla määriteltiin vaikutuksen merkittävyys (ks. luku 6.4). Vaikutusten merkittävyys eri vaihtoehdoissa on koottu aiemmin tässä luvussa esitettyyn taulukkoon Taulukko Merkittävyyden asteikko vaihtelee suuresta myönteisestä suureen kielteiseen vaikutukseen. Tulossa olevan päätöksenteon kannalta on tärkeää tunnistaa syntyykö suunnitelluista toiminnoista merkittävyydeltään suuria kielteisiä vaikutuksia. Taulukosta Taulukko 22-2 nähdään, miten merkittävyydeltään suuria kielteisiä vaikutuksia on arvioitu syntyvän vaihtoehdosta 1 (VE1), melusta, välkkeestä, ja näiden kautta myös ihmisiin kohdistuvista sosiaalisista vaikutuksista. Ilmaston kannalta hankkeen vaikutukset ovat positiivisia, sillä tuulivoimalla saavutetaan hiilidioksidipäästövähennyksiä toiminnan aikana. Luonteenomaista erityisesti uusiutuvien energiamuotojen elinkaaren aikaisille ilmastovaikutuksille on niiden painottuminen energiantuotantoketjun alkuvaiheisiin ja rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin, jotka kattavat usein valtaosan koko energiantuotantoprosessin synnyttämistä kasvihuonekaasupäästöistä. Jos hanketta ei toteuteta (VE0), joudutaan sama energiamäärä tuottamaan muita energiantuotantomuotoja käyttäen. Merkittävyydeltään myönteinen ilmastovaikutus saavutetaan näin, koska tuulivoimatuotannolla korvataan kasvihuonekaasuja aiheuttavaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Maa- ja kallioperään kohdistuvat vaikutukset kohdistuvat tuulivoimaloiden kenttäalueille ja niille rakennettaville tieyhteyksille sekä näiden viereen sijoittuvien maakaapelien rakentamisalueelle. Tuulivoimaloiden huoltoteiden ja kenttien rakentaminen ei poikkea normaalista sorapintaisten teiden rakentamisesta ja näin ollen sitä voidaan pitää vaikutuksiltaan vähäisenä. Vaihtoehdoissa VE1 ja 2 rakennettava voimalamäärä on suurempi, ja näin ollen vaikutukset kohdistuvat laajempaan maa-alaan kuin vaihtoehdoissa VE3 ja 4. Vaikutukset jäävät kuitenkin kaikissa vaihtoehdoissa merkittävyydeltään vähäisiksi. Sähkönsiirtolinjavaihtoehdoissa A ja B maa- ja kallioperävaikutukset jäävät myös vähäisiksi. Pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan kaikissa vaihtoehdoissa pieniksi. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu luokiteltuja pohjavesialueita eikä hankkeen toteuttamisella ole siten vaikutuksia pohjaveden muodostumiseen, laatuun tai määrään. Kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa mukaan lukien sähkönsiirtolinjavaihtoehdoissa vaikutukset pohjavesiin jäävät pieniksi ja merkittävyydeltään vähäisiksi Pintavesiin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan kaikissa vaihtoehdoissa pieniksi. Voimakkaimpia pintavesivaikutukset ovat rakentamisen aikana, jolloin tiestön ja nostoalueiden rakentaminen vaikuttaa kaivettuihin ojiin, joiden arvo on vähäinen. Pääosa tierakenteista sijaitsee ojittamattomilla alueilla, mutta tieojitusten kautta voi muodostua lyhytaikaista kiintoaineskuormaa alueen ojiin runsaiden sateiden aikaan. Kiintoaines laskeutuu lähiojien pohjalle ja suunnittelualueen ulkopuolelle ei arvioida muodostuvan runsasta kiintoaineskuormaa. Hanke- ja linjavaihtoehtojen (VE1-4, VE A ja B) vaikutukset pintavesiin ovat näin vähäisiä ja kohdistuvat pääosin ojitettuihin alueisiin. Alueella ei esiinny luonnontilaisia pienvesiä ja alueen pintavedet ovat nykyisellään kiintoainespitoisia. Hankkeen vaikutukset muodostuvat rakentamisen aikaisista kiintoainespäästöistä, joiden laajuus ja kesto on pieni. Pintavesivaikutusten merkittävyys on näin myös vähäinen kaikissa vaihtoehdoissa. Voimalinjavaihtoehtojen toteutumisella ei ole vaikutusta vesistöihin. Kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvat vaikutukset sijoittuvat rakentamisalueille ja niiden välittömään läheisyyteen. Rakentamisalueet sijoittuvat talousmetsään eikä 184

193 niillä sijaitse lakien mukaisia luontoarvoja tai uhanalaisia luontotyyppejä tai lajistoa lukuun ottamatta vaihtoehtoa 1, jossa rakentamista on osoitettu yhden metsälakikohteen reunalle ja se voi näin ollen vaikuttaa metsälakikohteen pinta-alaan ja luonnontilaan. Tuulivoimapuiston rakentaminen lisää metsäalueen pirstoutumista ja lisää reunavaikutteisen alueen määrää. Vaikutukset luonnonympäristöön jäävät kuitenkin merkittävyydeltään vähäisiksi. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista (liito-orava, viitasammakko, lepakot) vaikutuksia kohdistuu ainoastaan liito-oravaan vaihtoehdossa 1. Siinä yhden voimalan rakennuspaikka sijaitsee potentiaalisessa liito-oravan elinympäristössä ja toinen todetun elinympäristön reuna-alueella. Viitasammakkoon hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia, sillä lajia tai sille erityisesti soveltuvia elinympäristöjä ei havaittu suunnittelualueelta. Suunnittelualueen keskeisimmät lepakoiden elinympäristöt sijaitsevat metsätiealueilla, jotka säilyvät lepakoille soveltuvina ympäristöinä tuulivoimahankkeesta riippumatta. Muu eläimistöön liittyvässä arvioinnissa keskityttiin erityisesti riistaeläimiin ja suurpetoihin. Tuulivoimapuiston rakentaminen lisää alueen pirstaleisuutta hieman pääasiassa voimaloiden rakentamispaikkojen osalta, sillä alueella on jo olemassa oleva kattava metsäautotieverkosto. Rakentamisen aikainen melu ja ihmistoiminnan lisääntyminen voi vaikuttaa karkottaen suuret, laajempia alueita käyttävät eläinlajit suunnittelualueelta. Vaikutus on osittain palautuva lajien levittäytyessä takaisin alueelle toiminnan aikana. Vaikutukset ovat hieman suuremmat vaihtoehdoissa 1 ja 2 kuin vaihtoehdoissa 3 ja 4, joissa voimalamäärä on pienempi. Vaikutukset jäävät kuitenkin merkittävyydeltään vähäisiksi. Linnuston osalta vaikutukset arvioitiin kolmessa eri osa-alueessa, koska niiden herkkyys ja niihin kohdistuvan vaikutuksen suuruus eroavat huomattavasti toisistaan. Suunnittelualueen pesimälinnusto on pääasiassa tavanomaista. Suunnittelualueen reuna-alueelta määritettiin yksi linnustollisesti tärkeä alue. Pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset ovat osin palautuvia eivätkä kohdistu tärkeille linnustoalueille missään suunnitteluvaihtoehdossa. Suunnittelualueen läheisyydessä pesivien ja suunnittelualueella liikkuviin huomionarvoisiin peto- ja kuikkalintuihin voi kohdistua paikallisia vaikutuksia kuikka, hiirihaukka, mehiläishaukka ja merikotka. Merikotkan osalta vaikutusten muodostumiseen vaikuttaa myös lajin talviaikainen muutto- ja vaelluskäyttäytyminen, mikä on huomioitu vaikutusten arvioinnissa.. Kokonaisuudessaan vaikutukset suunnittelualueella ja voimalinjojen alueella pesivään linnustoon arvioidaan vähäisiksi. Muuttolinnuston osalta huomionarvoisia lajeja esiintyy alueella muuttavana, mutta alue ei ole erityisen keskeinen muuttoreitti näiden lajien kannalta. Toteutusvaihtoehdoilla on jonkin verran eroa muuttolintuvaikutusten suhteen. Todennäköisesti muuttolintuvirta jonkin verran voimistuu luoteeseen päin lähestyttäessä rannikkoa. Tämän vuoksi voimalamäärän suhteen suurin VE1, jossa luoteisosa jätettäisiin rakentamatta ja voimalat olisivat tiiviimmin sijoitettuja, mahdollistaisi muita vaihtoehtoja paremmin muuttolinnuille tuulivoima-alueen kiertämisen. Muita toteutusvaihtoehtoja (VE2,VE3,VE4) verrattaessa vaikutusten suuruus riippuu oletettavasti vain voimaloiden määrästä. Kokonaisuutena huomattavia eroja toteutusvaihtojen välillä muuttolintuvaikutusten suhteen ei ole odotettavissa. Suunnittelualueella esiintyy muuttoaikaan uhanalaisia lajeja, mutta minkään lajin kohdalla suunnittelualue tai sen lähiympäristö ei ole erityisen keskeistä aluetta, minkä vuoksi herkkyyttä ei pidetä minkään lajin kohdalla suurena. hankkeen aiheuttamat vaikutukset tarkasteltujen lajien populaatioihin jäisivät varovaisuusperiaatteillakin tehtyjen mallinnusten mukaan merkittävyydeltään kohtalaisiksi Luonnonsuojelualueisiin tai luonnonsuojeluohjelmien alueisiin ei kohdistu vaikutuksia. Natura-alueiden osalta pieniä vaikutuksia voi kohdistua alueen muuttolintuihin. Vaikutukset kohdistuvat Suomessa runsaisiin lajeihin, ja näin ollen vaikutukset ovat vähäisiä. Maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuu vaikutuksia metsätalouteen, asuin- ja lomarakentamiseen sekä liikenteeseen. Metsätalouteen muodostuu vähäisiä vaikutuksia osan alueesta muuttuessa tuulivoimaloiden rakentamisalueeksi. Asuin- ja lomarakentamiseen kohdistuu vaikutuksia, sillä asuin- ja lomarakennuksia ei voida osoittaa alueille, joilla niitä koskevat melun ohjearvot ylittyvät. Yhdyskuntarakenteellisesti tuulivoimapuisto sijoittuu taajamarakenteen ulkopuolelle. Liikenteen kannalta negatiivisia vaikutuksia aiheutuu rakentamisen aikaisista liikenteen- ja erikoiskuljetusten lisääntymisestä. 185

194 Toiminnan aikaiset vaikutukset ovat positiivisia suunnittelualueen tieverkon kunnon parantumisen ja laajentumisen muodossa. Kaavoituksen osalta vaihemaakuntakaavan mukaisen maankäytön toteutuminen on positiivinen vaikutus. Kaikki vaihtoehdot edellyttävät yleiskaavan laatimista ja osa vaihtoehdoista perusteltua poikkeavuutta maakuntakaavan rajauksesta. Tuulivoimalat sijoittuvat pääosin vaihekaavan 1 tv alueelle. Arvioinnin ja suunnittelun kuluessa on havaittu, että vaihtoehdon 1 voimalat aiheuttavat liikaa melua etelä osan asutukselle. Tämän korvaamiseksi on vaihtoehdoissa 2,3 ja 4 sijoitettu kaksi tai kolme voimalaa maakuntakaavan pohjoispuolelle. Tälle alueelle tehtyjen tutkimusten perusteella nämä voimalat eivät aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristölle. Voimaloiden lisääminen pohjoisosaan tukee maakuntakaavan tavoitetta päästöttömän sähköntuotannon mahdollistamiseksi. Hanke voi näin täyttää maakunnallisesti merkittävän tuulivoimahankkeen mittasuhteet. Hankevaihtoehdoilla ei ole vaikutusta lähiympäristön oikeusvaikutteisiin yleis- tai asemakaavoihin. Hankkeen toteuttamatta jättäminen (VE0) ei edistä maakuntakaavassa asetettua tavoiteta alueen tuulivoimarakentamisen edistämisestä. Alue säilyy maa- ja metsätalousalueena, eikä sille voida suunnitella muuta maankäyttöä, joka olisi ristiriidassa maakuntakaavan mukaisen tuulivoimarakentamisen kanssa. Maiseman osalta vaikutukset vaihtelevat vaihtoehdoittain. Hankevaihtoehdot vaihtelevat voimalasijoittelussa vaihtoehdon VE1 20 voimalasta vaihtoehdon VE4 11 voimalaan. Vaihtoehdossa VE1 voimaloiden sijoittelu painottuu ryhmänä suunnittelualueen eteläosaan, kun taas vaihtoehdoissa VE2-VE4 sijoittelu on ketjumaisempaa luode-kaakko suunnassa suunnittelualueen läpi. Voimaloiden näkyvyysalueet kohdistuvat jokaisessa vaihtoehdossa pääasiassa samoille alueille, vaikutukset voimakkuus voi kuitenkin vaihdella voimalasijoittelusta riippuen. Merellä näkyvyysalueita muodostuu vaihtoehdosta riippumatta alle 10 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista etenkin Pohjaselälle aina Lanskatanlahdelle ulottuvalle alueelle. Maaston suhteellisen vähäisten korkeuserojen vuoksi tuulivoimalat eivät merinäkymissä nouse juurikaan maisemaa rajaavan metsänreunan yläpuolelle. Näkyvyysalueet lähimaisemassa (0-6 km suunnitelluista tuulivoimaloista) kohdistuvat pääasiassa vesistö ja peltoalueille. Hankealuetta ympäröivällä metsäalueella tuulivoimalat voivat näkyä lähinnä hakkuuaukeilla. Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset Uksjärvellä kohdistuvat pääasiassa koillisen puoleisille rannoille ja siellä olevalle vapaa-ajan asutukselle. Vaihtoehdon 1 ja 2 mukaisissa voimalasijoittelussa näkyy järvimaiseman taustalla, metsänreunan yläpuolelle, useampia tuulivoimaloita kuin vaihtoehdoissa 3 ja 4 (vaihtoehdossa 1 selkeästi eniten). Järvinäkymässä tuulivoimalat muuttavat taustamaiseman luonnetta ja nousevat jonkun verran muiden maiseman elementtien yläpuolelle, mikä voimistaa niiden hallitsevuutta maisemassa. Laajoissa järvinäkymissä avoimen maiseman suurpiirteinen maisemakuvan luonne kestää tuulivoimaloiden aiheuttaman muutoksen kuitenkin melko hyvin. Pimeään aikaan metsänreunan yläpuolella näkyvät lentoestevalot sekä veteen heijastuvat valojuovat muuttavat muuten melko valottoman maiseman tunnelmaa. Uksjärven eteläpuolelle Hallakorventielle voimalat voivat näkyä paikoin, vähäisesti peltoaukeiden yli, suurimmaksi osaksi metsä kuitenkin sulkee näkymiä. Toteutusvaihtoehdoilla ei ole suurta eroavaisuutta. Muinaisjäännöksiin kohdistuu vaikutuksia ainoastaan vaihtoehdossa 1, jossa yksi suunniteltu voimalapaikka (A4) sijaitsee muinaisjäännösalueella. Muissa vaihtoehdoissa vaikutuksia ei muodostu. Melutasot vaihtelevat myös vaihtoehdoittain. Mallinnuksen mukaan Vaihtoehdossa 1 (VE1, 20 voimalaitosta) melutaso ympäristön lähimpien yksittäisten vakituisten asuintalojen kohdalla on alle sekä päivä- että yöajan suunnitteluohjearvojen (päivällä L Aeq 45 db ja yöllä L Aeq 40 db). Kaikkien loma-asuntojen kohdalla melutaso on alle päiväajan suunnitteluohjearvon. Yöajan suunnitteluohjearvon ylittävälle meluvyöhykkeelle jää yksittäisiä loma-asuntoja sekä muutama loma-asunto Uksjärven rannassa olevalta lomaasuntoalueelta ja myös Lampinjoen varren ja valtatien 8 varrella olevien yksittäisten lomaasuntojen kohdalla. 186

195 Vaihtoehdossa 2 (VE2 18 voimalaitosta) mallinnuksen mukaan melutaso ympäristön lähimpien yksittäisten vakituisten asuintalojen kohdalla alittaa sekä päivä- että yöajan suunnitteluohjearvot. Muutaman yksittäisen loma-asunnon kohdalla melutaso on yöajan suunnitteluohjearvon 35 db luokkaa, mutta Uksjärven ja Lampinjärven rannalla olevan tiiviimmän loma-asutuksen kohdalla melutaso on alle yöajan suunnitteluohjearvon 35 db. Kaikkien loma-asuntojen kohdalla alitetaan päiväajan suunnitteluohjearvo 40 db. Vaihtoehdossa 3 (VE3, 14 voimalaitosta) mallinnuksen mukaan melutaso ympäristön vakituisten asuintalojen kohdalla alittaa sekä päivä- että yöajan suunnitteluohjearvot. Lomaasuntojen kohdalla melutaso jää päiväajan suunnitteluohjearvon. Uksjärven lomaasuntoalueen ja muutamien muiden yksittäisten loma-asuntojen kohdalla melutaso ylittää yöajan suunnitteluohjearvon. Vaihtoehdossa 4 (VE4, 11 voimalaitosta) mallinnuksen mukaan melutaso ympäristön vakituisten asuintalojen kohdalla alittaa sekä päivä- että yöajan suunnitteluohjearvot. Lomaasuntojen kohdalla melutaso jää päiväajan suunnitteluohjearvon alle. Uksjärven lomaasuntoalueen ja useiden muiden yksittäisten loma-asuntojen kohdalla melutaso ylittää yöajan suunnitteluohjearvon. Kaikissa hankevaihtoehdoissa lasketut melutasot ovat asuinalueilla sitä luokkaa, ettei tuulivoimalan aiheuttamaa melua pysty erottamaan kaikissa sääoloissa, sillä tuulen aiheuttama ääni peittää tuulivoimalan äänen alleen suuren osan ajasta. Tietyissä olosuhteissa taustamelun ollessa hiljaista tuulivoimaloiden ääni on kuitenkin kuultavissa. Suunnittelualueen läheisyydessä olevien yksittäisten asuin- ja loma-asuntojen kohdalla melutasot ovat korkeampia ja niiden kohdalla tuulivoimalan ääni on kuultavissa suuremman osan ajasta kuin asuinalueilla Välkevaikutusta arvioidaan vuotuisina tuntimäärinä, jolloin vaikutusta ilmenee. Välkevaikutuksiltaan merkittävin on hankevaihtoehto 1, joista vuotuisen välkemäärän 8 tai 10 tuntia ylittävillä alueilla olevat asuin- tai lomarakennuksista useat sijaitsevat suhteellisen avoimilla paikoilla jokien tai peltojen ympärillä. Hankevaihtoehdossa 2 merkittävyys on kohtalaista, koska suurin osa alitustuvista kohteista jää alueille, joissa metsä todennäköisesti rajoittaa välkevaikutuksia. Hankevaihtoehdoissa 3 ja 4 vaikutukset ovat vähäisiä, johtuen asuin- ja lomarakennusten vähäisestä välkealtistuksesta. Ihmisiin kohdistuvat vaikutuksista Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston merkittävimmät sosiaaliset vaikutukset liittyvät meluvaikutuksiin ja asukkaiden huoleen melusta ja melun, välkkeen ja maisemamuutoksen merkityksestä asuin- ja elinympäristön viihtyisyyteen. Näiden lisäksi vaikutus alueen virkistyskäyttöön nousi esiin osassa keskusteluja ja palautteita. Sosiaalisten vaikutusten merkittävyys seurailee melun, välkkeen ja maisemamuutoksen vaikutusarviointeja, koska em. tekijät on arvotettu asukkaiden sekä asiantuntija-arvion perusteella asuinviihtyvyyden kannalta merkittävimmiksi hankkeen vaikutuksiksi asuinympäristön viihtyisyyden ja virkistyskäytön näkökulmasta. Kun suhtautuminen hankkeeseen on pääosalla asukkaista kielteistä, ja kannatusta sai YVA-prosessin aikana lähinnä vaihtoehto 0, haittojen kokeminen voimistuu suhteessa tosiasiallisiin arvioituihin vaikutuksiin. Vastustus on otettu eri toteutusvaihtoehtojen kohdalla huomioon yhtä suurena tekijänä 187

196 23. HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitettiin Ahlaisten Lammin tuulipuistohankkeen neljän eri toteutusvaihtoehdon ja YVA lain mukaisen 0 vaihtoehdon ympäristövaikutukset YVA-lain ja asetuksen edellyttämällä tavalla. Arvioiduista ympäristövaikutuksista yksi merkittävimmistä oli vaihtoehdon hankevaihtoehtojen VE1 VE4 myönteinen ilmastovaikutus. Myös kaavoituksen kannalta hankevaihtoehdot ovat positiivisia toteuttaessaan vaihemaakuntakaavan1 tavoitteita. Kaikki vaihtoehdot edellyttävät yleiskaavan laatimista ja osa vaihtoehdoista perusteltua poikkeavuutta maakuntakaavan rajauksesta. Tuulivoimalat sijoittuvat pääosin vaihekaavan 1 tv alueelle. Arvioinnin ja suunnittelun kuluessa on havaittu, että vaihtoehdon 1 voimalat aiheuttavat liikaa melua etelä osan asutukselle. Tämän korvaamiseksi on vaihtoehdoissa 2,3 ja 4 sijoitettu kaksi tai kolme voimalaa maakuntakaavan pohjoispuolelle. Tälle alueelle tehtyjen tutkimusten perusteella nämä voimalat eivät aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristölle. Merkittäviä kielteisiä luontoon kohdistuvia vaikutuksia tunnistettiin hankealueelta pohjoiseen johtavalla sähkönsiirtoreitillä. Arvioidussa muodossaan sähkönsiirtolinja B (pohjoinen linja) ei ole toteuttamiskelpoinen. Jos sähkönsiirto halutaan toteuttaa pohjoiseen Köörtilän suunnitellulle sähköasemalle edellyttää se uutta ympäristön kannalta parempaa linjavaihtoehtoa. Vaihtoehdon VE1 yksi tuulivoimalaitos sijoittuu muinaismuistojen kannalta epäedulliselle paikalle. Myös välkevaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten kannalta vaihtoehdossa 1 syntyy haitallisia merkittävyydeltään suuria haitallisia vaikutuksia. Vaihtoehdossa 1 (VE1) vuotuisen välkemäärän 8 tai 10 tuntia ylittävillä alueilla olevat asuin- tai lomarakennuksista useat sijaitsevat suhteellisen avoimilla paikoilla jokien tai peltojen ympärillä. Paremmalla sijoittelulla välkevaikutuksia voidaan vähentää ja tehdä vaihtoehto toteuttamiskelpoiseksi. Arvioinnin perusteella kaikki muut tutkitut hankevaihtoehdot ovat ympäristöllisesti toteuttamiskelpoisia. Kaikilla hankevaihtoehdoilla on ympäristövaikutuksia ja vaihtoehdot eroavat usean vaikutuksen suhteen toisistaan. Hankkeen toteuttamiskelpoisuus riippuu myös paitsi valittavasta vaihtoehdosta, myös melua koskevien säädösten muotoutumisesta. Valtioneuvoston asetus tuulivoimalaitosten melua koskien on valmisteilla ja siinä on tarkoitus antaa tuulivoimalaitosten melulle joko ohjearvot tai sitovammat raja-arvot. Erityisesti loma-asutukselle annettujen ohjarvojen määrittely on tämän hankkeen kannalta ratkaisevaa, sillä suunnittelualueen ympäristössä on sekä yksittäisiä loma-asuntoja että yhtenäisempiä loma-asutusalueita. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 melutaso on suunnitteluohjearvon L Aeq db rajoilla Uksjärven loma-asuntoalueella, vaihtoehdoissa VE3 ja VE4 melua on Uksjärven suunnalla enemmän. Mikäli tulevan asetuksen yöajan raja- tai ohjearvoksi loma-asuntoalueilla määritellään L Aeq db, antaa se enemmän liikkumavaraa ja vaihtoehtoja hankkeen jatkosuunnittelussa kuin jos yöajan ohjearvoksi määritetään L Aeq db. Oli tulevan tuulivoimalaitosten meluasetuksen ohje- tai raja-arvo kumpi tahansa (35 db tai 40 db), on hanke mahdollista toteuttaa niin, etteivät ohjearvot ylity. 188

197 24. SEURANTATARVE 24.1 Luonnonolot Lepakot Hankkeen lepakkoselvityksessä (Hagner-Wahlsten & Karlsson 2014) seurannaksi lepakoiden osalta on suositeltu seuraavaa: Suositellaan, että lepakoita seurataan alueella tuulivoimapuiston valmistumisen jälkeen EUROBATSin antamien suosituksien mukaisesti vähintään kahtena vuotena. Seurantaa tehdään välisenä aikana. Jos todetaan, että muuttavien lepakoiden määrä lisääntyy tuulivoimaloiden lähellä, seurantaa täydennetään kuolleiden lepakoiden etsinnällä. Tällöin etsitään voimaloiden alta kuolleita lepakoita sekä kevät- (viikot 22-25) että syysmuuton (viikot 34-39) aikana. Laskentaa tulisi tehdä kerran viikossa, vähintään kahtena peräkkäisenä aamuna. Jos muuttavia lepakoita havaitaan säännöllisesti, tai jos kuolleita lepakoita löytyy, on aihetta ottaa lepakot huomioon. Tutkimusten perusteella (tuloksia mm. sivuilla on todettu, että lepakot lentävät ja muuttavat vain, jos tuulen nopeus on korkeintaan kohtalainen. Jos tuulen nopeus ylittää 7 m/s, lepakoiden aktiivisuus vähenee huomattavasti. Hyviä tuloksia lepakoiden suhteen on saatu, kun tuulivoimaloita on pysäytetty lepakoiden muuton aikana muutamaksi tunniksi yöllä, tuulen ollessa alle 7 m/s. Linnusto Hankkeen mahdollisten linnustoon kohdistuvien vaikutusten todentamiseksi suositellaan linnuston seurantaa. Seurannan tulee sisältää myös läheiset Natura-alueet. Linnuille yleisen paikkauskollisuuden vuoksi vaikutukset eivät aina ole havaittavissa nopeasti. Todelliset vaikutukset voivat tulla esille vasta vuosien kuluessa, lintusukupolvien vaihduttua. Alkuvaiheessa seurantaa suositellaan vuosittaiseksi. Vuosittainen seurannan tarve käsittää rakennus- ja toiminta-ajan, ensimmäiset 2-3 vuotta. Tämän jälkeen seurantaa voidaan harventaa 3-5 vuoden välein toteutettavaksi. Tarve ensimmäisten toimintavuosien jälkeen harkitaan riippuen voimaloiden todetuista vaikutuksista alueen linnustoon. Seurannassa tulisi käyttää luonnontieteellisen keskusmuseon linnustonseurannan havainnointiohjeiden mukaisia menetelmiä siltä osin kuin se on mahdollista. Luotettavin tapa selvittää jonkin alueen linnusto on kartoituslaskentamenetelmä. Kartoituslaskentamenetelmän ongelmana kuitenkin on sen hitaus ja työläys. Riittävän luotettavasti maalinnuston muutokset voidaan selvittää esimerkiksi ns. kesäatlasmenetelmää mukaillen. Kesäatlasmenetelmässä valitaan neliökilometrin laajuinen ruutu, jonka linnusto lasketaan kolme kertaa kesässä. Kolme kartoituskertaa kertoo varsin luotettavasti lasketun kohteen pesimälinnuston. Kartoituslaskennan hitauden vuoksi tutkimus voidaan toteuttaa otantoina, jossa alueelle rajataan tutkimusruutuja tai muita tutkimusalueita. Näitä tutkimuskohteita tulee sijoittaa eri puolille suunnittelualueita. Osalle tutkimuskohteista tulee sijoittua voimaloita, ja osalle taas ei. Tarvittaessa kartoituslaskentojen rinnalla voidaan käyttää nopeampia menetelmiä, kuten piste- tai linjalaskentaa, jotta koko alue olisi laskentojen piirissä. Harvalukuisempia linturyhmiä voidaan seurata erilaisin menetelmin. Tärkeää on kiinnittää huomiota tulosten vuosien väliseen vertailukelpoisuuteen eli menetelmien tulee olla vakioituja. Lisäksi tulee seurata, kuinka lentävät linnut käyttäytyvät voimaloiden läheisyydessä. Pesimälintujen ohella on suositeltavaa tarkkailla kevään ja syksyn vilkkaina muuttopäivinä. Lisäksi tarvittaessa ohjelmaan voidaan lisätä mahdollisten törmäysten uhrien etsintä. Yksityiskohtaisempi suunnitelma tuulivoimaloiden vaikutusten havainnoimiseksi laaditaan hankkeen jatkovaiheessa, jolloin myös hankkeen toteuttamistapa ja sen laajuus on tarkasti tiedossa. 189

198 24.2 Melu ja varjostus Mikäli suunnitelmat muuttuvat olennaisesti hankkeen jatkosuunnittelussa, tulee melumallinnus päivittää vastaavasti, jotta voidaan varmistua melutasojen pysymisestä hallinnassa. Tuulivoimapuiston valmistumisen jälkeen tuulivoimalaitosten aiheuttamaa melua voidaan seurata esimerkiksi melupaneelein sekä melutasot voidaan tarkastaa mittauksin eniten melulle altistuvissa kohteissa. Mittausten toteuttamisessa tulee huomioida voimassa oleva mittausohjeistus. Mikäli suunnitelmat muuttuvat hankkeen jatkosuunnittelussa olennaisesti, tulee välkeilmiön mallinnus päivittää. Välkkeen esiintymisen mahdollisuutta voidaan tarkentaa altistuvien kohteiden kohdalla esimerkiksi näkyvyysanalyysin avulla. 190

199 25. YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA 25.1 Melu ja välke Porin Peittoon tuulivoimapuisto sijaitsee noin 4,5 kilometriä suunnittelualueelta lounaaseen. Melun ja välkkeen yhteisvaikutuksia arvioitiin Peittoon YVA-selostuksessa (FCG 2011) ja kaavaselostuksessa (2012) esitettyjen Peittoon tuulivoimalaitosten melu- ja välkemallinnuskuvien perusteella. Hankkeiden välillä on sen verran etäisyyttä, ettei välkkeen yhteisvaikutuksia mallinnusten mukaan esiinny. Melun yhteisvaikutukset painottuvat enemminkin hankkeiden välisellä alueella melun esiintyvyyden kestoon kuin summavaikutuksiin. Hankkeet sijoittuvat siten, että Ylikylän ja Lampin välisellä alueella Lammin tuulivoimapuiston melun leviämisen kannalta otolliset tuulensuunnat ovat koillisesta ja pohjoisesta. Vastaavasti hankkeiden välissä olevien altistuvien kohden suuntaan Peittoon tuulivoimapuistosta melu leviää etelä- ja lounaistuulilla. Tällöin siis melun esiintymisen kokonaisaika kasvaa, koska hankkeiden sijoittuessa altistuvan kohteen eri puolille, on todennäköistä että jommankumman hankkeen tuulivoimalaitosten ääni on kuultavissa usein altistuvissa kohteissa Yhteisvaikutukset muuttolinnustoon Yhteisvaikutukset muuttolinnustoon voivat kohdistua sekä lintuyksilöihin että populaatioihin. Yksilötasolla yhteisvaikutuksia voi aiheutua etenkin estevaikutuksista. Samat lintuyksilöt voivat joutua väistämään muuttomatkallaan useita eri tuulivoimala-alueita, mikä jossain määrin lisää muuttomatkasta aiheutuvaa rasitusta. Yksilötason yhteisvaikutukset muodostuvat ensisijaisesti samalla muuttoväylällä sijaitsevista muista tuulivoimahankkeista. Populaatiotasolla yhteisvaikutuksia aiheuttavat kaikki saman maantieteellisen populaation lintuyksilöiden muuttoreiteille sijoittuvat voimalat. Ennakkoon näin laajamittainen arviointi luotettavasti on vaikeaa ja osin mahdotonta. Vaikeutta tuo myös se, että lajien populaatioiden kehitys on monien tekijöiden summa, jossa tuulivoimarakentaminen on vain yksi osa. Yhteisvaikutuksia voivat aiheuttaa etenkin törmäykselle herkkien lajien päämuuttoreiteille sijoittuvat voimala-alueet. Vaikutusten suuruuteen ja merkittävyyteen vaikuttavat lajien törmäävien yksilöiden määrät sekä kantojen elinvoimaisuus. Populaatiotason yhteisvaikutuksia on selvitetty maakuntaliittojen linnustoselvityksissä Pohjanmaalla, Keski- Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla (Nousiainen & Tikkanen 2013, Ramboll Finland 2013, Tikkanen & Tuohimaa 2014). Pohjanlahden rannikolle sijoittuu usean lintulajin kansallisesti merkittävät muuttoväylät. Meri pakkaa monien maalintulajien muuton rannikon läheisyyteen ja manner vastaavasti vesilintujen muuton rantaviivan läheisyyteen. Lintuvirtojen tiheys on suurimmillaan avoimilla rannikko-osuuksilla. Esimerkiksi saaristot hajauttavat muuton laajemmalle alueelle. Siten Porin pohjoispuoleisen rannikkoseudun muuttolintutiheydet eivät ole aivan niin suuria kuin esimerkiksi Kristiinankaupungin eteläosissa saarettomalla rannikko-osuudella. Satakunnassa muuttolinnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia voivat aiheuttaa etenkin rannikon läheiset tuulivoima-alueet. Satakunnan maakuntakaavassa on osoitettu yhteensä 16 tuulivoima-aluetta. Satakunnan tuulivoima-alueiden sijoittuminen Birdlife Suomen määrittelemille lintujen päämuuttoreiteille on esitetty kuvissa Kuva 25-1 Kuva Aineiston osalta on syytä huomioida sen tarkkuus, joka on suuntaa-antava. Tuulivoimaalueista seitsemän sijoittuu merikotkan arvioidulle päämuuttoreitille ja lähes kaikki kurjen päämuuttoreiteille. Lammin suunnittelualue sijoittuu vain kurjen päämuuttoreiteille. Esimerkiksi hanhien ja joutsenten muuttajatiheydet ovat suurempia Pohjanmaan maakuntien rannikkoseudulla kuin Porin pohjoisrannikolla, mistä johtuen Lammin hankkeen osuus yh- 191

200 teisvaikutuksista voimalaa kohden on pienempi. Aiemmin mainittujen kolmen maakuntaliiton selvityksissä laskennalliseksi törmäysmääriksi muuttolennon yhteydessä on mallinnuksilla saatu maakuntakaavasuunnitelmien tuulivoima-alueille (yksilöä/vuosi) yhteensä kurjelle , metsähanhelle , joutsenelle ja merikotkalle Satakunnan maakunnan tuulivoima-alueille vastaavia törmäysmallinnuksiin perustuvia yhteisvaikutusarvioita ei ole tehty. Satakunnan vaihemaakuntakaava I:n erillisliitteen A (Satakuntaliitto 2014 c) aineistona olevassa selvityksessä (Linnustoa koskevien yhteisvaikutusten arviointi, Savola 2013) on yhteisvaikutuksia linnustoon tarkasteltu. Tarkastelun loppupäätelmissä todetaan, että rannikolla useiden tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset nousevat keskeisiksi joillekin lajeille, erityisesti Ruotsista selkämeren yli muuttaville lajeille, kuten metsähanhelle. Keskeiseksi nousevat erityisesti Satakunnan ja Pohjanmaan rajalla sijaitsevat hankkeet niiden suuren määrän ja alueen luontoarvojen takia. Tuulivoimaaleuiden keskittymä muodostuu Korpi-Matin, Korvennevan ja Halssin hankkeista ja Pohjanmaan maakunnassa Kristiinankaupungin eteläosan hankkeista jotka ovat Metsälä- Norrviken, Västervik, Arstu ja Lakiakangas (Pohjanmaan liitto 2014). Kaikkia Satakunnan ja Pohjanmaan alueelle maakuntakaavoissa esitettyjä hankkeita ei selvityksen mukaan välttämättä pystytä toteuttamaan suunnitellussa laajuudessa ilman muuttolinnustolle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia (Satakuntaliitto 2014 c). Lammin suunnittelualueen läheisissä hankkeissa on myös tehty lintumuuton seurantaa. Tässä tarkastellaan neljää alueen läheisyydessä sijaitsevaa hanketta, jonka aineisto on kerätty yhteneväisin menetelmin. Linnustomuuttoaineistoon liittyy aina vuosittaista vaihtelua, mutta tulokset antavat hyvän yleiskuvan seudun linnustomuutosta. Luvian Oosinselän hankealueella havaittiin muuttavan joutsenia, hanhia, petolintuja, töyhtöhyyppiä, kuoveja ja naurulokkeja. Alueella saattaa esiintyä mahdollisesti kurkia syysmuutolla. Hankkeella arvioitiin olevan paikallista vaikutusta lintujen muuttoreitteihin. Hankkeen yhteisvaikutusarvioinnissa todettiin, että yhteisvaikutuksia voidaan vähentää sijoittamalla tuulivoimapuistot linjaan, jolloin linnut voivat joutua muuttamaan lentosuuntaansa vain kerran kohdatessaan ensimmäisen tuulivoima-alueen. (FCG 2011) Porin eteläpuolella sijaitsevan Jakkuvärkin hankkeen linnustonseurannan tuloksia ei ole käsitelty hankkeen osayleiskaavaluonnoksessa, eikä niistä ole saatavissa vaikutustenarviointia. Linnustoselvityksistä voidaan kuitenkin todeta, että alueen yleisimmät muuttavat lajit olivat keväällä harmaalokki, sepelkyyhky, kurki, metsähanhi, naakka ja naurulokki sekä syksyllä sepelkyyhky, rastaat, peipot, naakka, närhi ja keltasirkku. Myös päiväpetolintuja havaittiin alueella suhteellisen paljon ja alue voi myös sijaita kurkimuuton kannalta tärkeällä alueella. (Ahlman & Luoma 2013 b, c) Lammin suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevan Köörtilän tuulivoimapuiston selvitysten yhteydessä vaikutusten arvioitiin kohdistuvan erityisesti merikotkaan, piekanaan, merihanheen, naurulokkiin, isokoskeloon, kuoviin, töyhtöhyyppään sekä syksyisin mahdollisesti metsähanheen ja kurkeen. Populaatiotason muutoksia näille lajeille ei kuitenkaan arvioitu muodostuvan. Yhteisvaikutuksia ei hankkeen suunnittelun yhteydessä ole tarkasteltu, mutta pohja-aineiston perusteella on todettu, ettei alue sijaitse merkittävällä muuton pullonkaula-alueilla. (Ramboll Finland Oy 2014 c) Jäneskeitaan hankkeen muutonseurannassa havaittiin erityisesti mustalintuja, haahkoja, naurulokkeja, merimetsoja, peippoja, pilkkasiipiä, ja harmaalokkeja. Havainnointi oli vähäistä petolintu- ja hanhimuuton aikaan, sekä kurkien osalta. Kurjille ei korkealla lentävänä lajina arvioitu muodostuvan vaikutuksia. Alueen arvioidaan olevan lintumäärältään tavanomaisella muuttoreitillä lukuun ottamatta metsähanhia, joiden muuttajamäärät voivat joinakin vuosina olla suuria. Törmäyksillä ei arvioitu olevan vaikutuksia lajien populaatioihin. (FCG 2013) Lammin hankkeelle saatiin mallinnuksilla arvioksi yksilöä/vuodessa 1,9-4,9 kurkea, 0,6-1,7 metsähanhea, 1,5-3,9 joutsenta ja 0,9 merikotkaa. Metsähanhen, kurjen ja joutsenen laskennallista Pohjanmaan maakuntien törmäysmäärää Lammin hanke nostaisi FCG:n mallinnusten mukaan noin 1-2 %. Siten Lammin hankeen osuus yhteisvaikutuksiin arvioidaan jäävän melko vähäisiksi näillä lajeilla. Läheisen Peittoon tuulivoimahankkeen selvityksissä arvioitiin joutsenille ja metsähanhille vielä huomattavasti vähäisemmät törmäysennusteet kyseiselle hankkeelle (alle 0,25 yksilöä/vuosi), jossa on kuitenkin huomioi- 192

201 tava, että läpimuuttajamääräarviot ja mallinnusmenetelmän parametrit (esim. väistökertoimet) eivät olleet yhdenmukaisia. Näin saatu laskennallinen ero hankealueiden välillä on selvästi suurempi kuin todellinen ero. Kurkien ja joutsenien kohdalla populaatiotason vaikutusten todennäköisyyttä vähentää huomattavasti lajien voimakas runsastuminen viime vuosikymmeninä. Tästä johtuen kohtuullisen suurikin aikuiskuolleisuuden kasvu ei johda kannan taantumiseen vaan kasvun hidastumineen. Lisäksi kurkien väistökyvyn tuulivoimaloita kohtaan on todettu olevan hyvä ja laji tyypillisesti lentää muuttolennossa tuulivoimaloiden lapoja ylempänä. Tästä syystä törmäyskuolleisuusarviot ovat sen osalta todennäköisesti yliarvioita. Satakunnassa merkittävimmät yhteisvaikutukset muodostuvat todennäköisesti merikotkaan. Lammin hanke lisää Pohjanmaan maakunnissa tehtyä arvioitua laskennallista törmäysmäärää noin 5 %. Tuulivoima-alueita suunnitellaan lajin vahvoille esiintymisalueille myös muualla Satakunnassa sekä Varsinais-Suomessa, joten laskentamenetelmää käyttäen yhteisvaikutukseksi saataisiin selvästi vielä Pohjanmaan arviota suurempi kuolleisuus. Yksin Pohjanmaan maakuntaliitolle tehdyssä selvityksessä arvioitiin merikotkaan kohdistuvien merkittävien yhteisvaikutusten olevan mahdollisia, mikäli kaikki maakunnan tuulivoimahankkeet toteutuisivat. Yleisesti ottaen voidaan arvioida, että vastaava riski on olemassa myös valtakunnallisesti, mikäli kaikki Suomeen suunnitellut tuulivoimahankkeet toteutuisivat. Lammin hankkeen osuus yhteisvaikutuksista arvioidaan jäävän kuitenkin pieneksi. Merikotkia liikkuu alueella Satakunnan rannikkoseudulla todennäköisesti tyypillisesti. Alue ei sijoitu lajin päämuuttoreitille, eikä läheisyydessä tiedetä pesivän merikotkia. Esimerkiksi Peittoon tuulivoima-alueella merikotkatiheys oli maastoselvityksissä suurempi verrattuna Lammin alueeseen. Merikotkaan kohdistuvia populaatiotason vaikutuksia vähentää myös se, että lajin Suomen kanta on ollut voimakkaassa kasvussa viime vuosikymmeninä. Pesivien merikotkien määrä on yli kuusinkertaistunut kolmessa vuosikymmenessä. Törmäyskuolleisuuden lisäksi tuulivoimapuistot saattavat vaikuttaa lintujen muuttoreitteihin estevaikutusten kautta. Tehdyissä muuttotarkkailuissa saatiin viitteitä siitä, että Selkämereltä Peittoon jo rakennetun tuulipuistoalueen kohdalle saapuvat metsähanhet nousevat mantereelle aiempaa pohjoisempaa kiertäen tuulivoimalat. Erään merituulipuiston seurannoissa keskimäärin muuttomatkan on havaittu kasvavan siellä tarkastelluilla lajeilla 0,2 0,5 % kokonaismuuttomatkasta, jolla on arvioitu olevan vain vähäinen vaikutus muuttomatkan aikaiseen energiatalouteen (mm. Pettersson 2006, Pöyry 2011). Suomessa pesivien satelliittiseurattujen metsähanhien muuttomatkan kokonaispituus (kevät-, syysja sulkasatomuutto) oli joitakin tuhansia kilometrejä vuodessa, pisimmillään noin 6000 km (Paasivirta 2012). Lammin hankkeen yhdessä muiden lähiseudun hankkeiden kevät- ja syysmuuton yhteydessä aiheuttama muuttomatkan pituuden kasvu (joka on enimmillään kymmeniä kilometrejä vuodessa) jää siten lähes varmasti alle yhden prosentin vuoden kokonaismuuttomatkasta. Kokonaisuutena Peittoon ja muiden lähialueille suunniteltujen tuulipuistoalueiden jää laajoja avoimia väyliä, joita muuttolinnut todennäköisesti hyödyntävät. 193

202 Kuva Lammin suunnittelualueen sijainti joutsenen ja metsähanhien päämuuttoreittiin (Birdlife Suomi) nähden. Kuva Lammin suunnittelualueen sijainti kurkien päämuuttoreittiin nähden (kevät ja syksy yhdistetty). 194

203 Kuva Lammin hankealueen (pun.) sekä Satakunnan maakuntakaavan tuulivoima-alueiden (sin. kolmio) sijainti merikotkan päämuuttoreitteihin nähden (kevät ja syksy yhdistetty) Maisema ja kulttuuriympäristö Porin Peittoon tuulivoimapuiston 12 tuulivoimalaa sijaitsevat Ahlaisten Lammin tuulivoimapuistohankkeen maisemallisella lähivaikutusalueella. Ahlaisten valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä Ahlaisten kirkonkylän kulttuuriympäristö jäävät osittain tuulivoima-alueiden väliin. Peittoon tuulivoimalat näkyvät kuitenkin vain paikoin Ahlaisten maisema-alueelle eivätkä juuri ollenkaan kirkonkylän RKY-alueelle. Ahlaisten maisema-alueella Lammin tuulivoimaloiden laajimmille näkyvyysalueille ei näy Peittoon tuulivoimapuiston tuulivoimaloita. Merialueita lukuun ottamatta Lammin ja Peittoon tuulivoima-alueet sijoittuvat eri katselusuuntiin. Suurelta osin Ahlaisten maisema-alueen ilme ja luonne säilyvät entisen kaltaisena, eivätkä tuulivoimapuistot aiheuta sille merkittäviä haitallisia yhteisvaikutuksia. Lammin ja Peittoon tuulivoima-alueet näkynevät mahdollisesti samoin paikoin kaukomaisemassa rannikon lähellä olevien saarten edustoilta koillisen-kaakon suunnissa. Merimaisemassa tuulivoima-alueet erottuvat selkeinä omina ryhminään. Tuulivoimalat eivät kuitenkaan nouse juurikaan maisemaa rajaavan metsänreunan yläpuolelle, jolloin vaikutus maiseman ominaispiirteisiin jää vähäiseksi. Köörtilän tuulivoimapuiston hankealue sijaitsee lähimmillään noin viiden kilometrin etäisyydellä Lammin tuulivoimapuiston suunnittelualueen luoteispuolella. Molempien tuulivoima-alueiden lähimaisema-alueelle sijoittuu Pohjansahan maakunnallisesti kulttuuriympäristö. Pohjansahaa lähempänä sijaitsevan Köörtilän tuulivoimapuiston maisemavaikutukset vaihtelevat välillä lievä tai ei vaikutusta (Pöyry 2013). Lammin tuulivoimapuiston näkyvyysalueet Pohjansahan kulttuuriympäristössä kohdistuvat vähäisesti merialueille eikä tuulivoimapuistolla katsota olevan merkittäviä yhteisvaikutuksia kulttuuriympäristöön. Köörtilän tuulivoimaloilla ei ole vaikutusta Ahlaisten maisemallisiin tai rakennetun kulttuuriympäristön arvoihin (Pöyry 2013). Köörtilän tuulivoimapuiston laaja-alaisimmin tuulivoimaloiden aiheuttamat maisemakuvan muutokset ovat havaittavissa saaristosta sekä mereltä käsin. Tuulivoimalat näkyvät laajal- 195

204 ti Merikarvian edustan saaristoon ja merialueille. Merialueille, saaristoon ja rannikkovyöhykkeelle kohdistuu Köörtilän ja Lammin tuulipuistojen myötä lieviä yhteisvaikutuksia. (Pöyry 2013). Kyseiset visuaaliset vaikutukset jäävät merialueelta ja rannikolta käsin kuitenkin verraten lieviksi. Muut Lammin tuulivoimahankkeen ympäristössä olevat tuulivoimahankealueet sijaitsevat yli 10 kilometrin etäisyydellä Lammin suunnittelualueesta, jolloin yhteisvaikutuksen maisemaan ja kulttuuriympäristöön jäävät vähäisiksi tai niitä ei ole. 196

205 26. HANKETTA KOSKEVA SUUNNITTELU JA PÄÄ- TÖKSENTEKO 26.1 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu Satakunnassa on valmisteltu tuulivoimamaakuntakaavaa I, jonka taustaselvityksissä alueen tuulivoiman tuotantoedellytyksiä on tarkasteltu. Liiton tuulivoimavaihekaavaluonnos asetettiin nähtäville ja tuulivoimavaihemaakuntakaavaehdotus vahvistettiin maakuntakaavassa joulukuussa Selvitys ja kaavaluonnos osoittivat, että Satakunnan alueilla on tuulivoimaloiden sijoittamiselle erinomaisesti soveltuvia alueita. Yksi soveltuvista alueista sijoittuu nyt suunnittelun kohteena olevan Lammin tuulipuiston alueelle. Tuulivoimayhtiö Satawind Oy ja A. Ahlström Oy ovat käynnistäneet hankkeen valmistelun tuulivoimatuotannolle sopivan Lammin alueen selvityksillä sekä neuvotteluilla maanomistajien, Porin kaupungin ja muiden sidosryhmien kanssa vuonna Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa laaditaan samanaikaisesti erikseen suunnittelualuetta koskevaa osayleiskaavaa. Hankkeen luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arvioinnin tarveharkinta laadittiin osana tätä ympäristövaikutusten arviointia. Tiivistelmä arvion keskeisimmistä osuuksista on esitetty luvussa 12. Yleiskaavaluonnokset asetetaan nähtäville samanaikaisesti YVA-selostuksen kanssa helmikuussa Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta kesäkuussa minkä jälkeen osayleiskaavaehdotukset viimeistellään ja asetetaan nähtäville syksyllä Kaavaehdotuksissa otetaan huomioon YVA-menettelyssä esiin tulleita ympäristövaikutuksia. Porin kaupunki päättää tuulivoimayleiskaavojen hyväksymisestä, missä yhteydessä se ottaa huomioon myös tehtyjen vaikutusarviointien ja siitä saatujen lausuntojen tulokset. Rakentamistoimien edellyttämien rakennuslupien hakeminen tapahtuu osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Yleiskaavat laaditaan siten, että ne mahdollistavat rakennuslupien hakemisen suoraan yleiskaavan perusteella. Hankkeesta vastaavan tavoitteena on hakea tuulivoimahankkeen rakennusluvat ja käynnistää laitoshankinnat siten, että alueen rakentaminen voi alkaa vuonna 2016, jolloin tapahtuu myös ensimmäisten tuulivoimaloiden pystytys. Tavoiteaikataulun mukaan koko alueen toteutus tapahtuu vuosien aikana Tuulivoimahankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset YVA-menettely Tuulivoimapuiston toteuttaminen on lähtien edellyttänyt YVA-lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista aina kun hanke käsittää vähintään 10 tuulivoimalaa tai tuulivoimaloiden kokonaisteho on vähintään 30 MW. Ahlaisten Lammin tuulivoimahankkeen koko ylittää YVA-asetuksen (713/2006, muutos 359/2011) hankeluettelossa esitetyt kynnysarvot Hankkeen yleissuunnittelu Hankkeen yleissuunnittelu (voimaloiden sijoittelu) sisältyy hankkeesta vastaavan hankekehitystyöhön, eikä siihen liity viranomaisten päätös- tai lupamenettelyjä. Yleissuunnittelua on tehty rinnakkain ympäristövaikutusten arviointimenettelyn laatimisen kanssa. Suunnittelu jatkuu ja tarkentuu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn jälkeen. Osana ympäristövaikutusten arviointimenettelyä suunnittelualueelta saadaan lisätietoa alueen ympäristöarvoista ja tuulivoimaloiden mahdollisista vaikutuksista niihin, mikä vaikuttaa 197

206 hankesuunnitelman kehittämiseen. Hankekehityksen yhteydessä turbiinit sijoitellaan siten, että haitalliset vaikutukset pyritään minimoimaan Sähkönsiirtolinjan suunnittelu Uuden 110 kv liityntävoimajohdon suunnittelu on aloitettu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn rinnalla. Uusi voimajohto edellyttää Energiamarkkinaviraston hyväksymää rakentamislupaa. Energiamarkkinaviraston tehtävänä on muun muassa tarkkailla, ettei päällekkäisiä linjasuunnitelmia esiinny tai linjoja muuten rakenneta tarpeettomasti. Tarkempaa suunnittelua varten tarvitaan tutkimuslupa, jolla saadaan luvat puiden karsimiselle ja kaatamiselle alustavasti suunnitellulle reitille. Tuulivoimahankkeen kytkentä kantaverkkoon edellyttää sähköverkon omistajan kanssa solmittavaa liittymissopimusta Kaavoitus Tuulivoimarakentamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan Muutoksen tavoitteena on, että yleiskaavaa olisi mahdollista käyttää aikaisempaa useammin suunnitteluvälineenä tuulivoimarakentamisessa. Lakimuutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimaloille suoraan yleiskaavan perusteella. Edellytyksenä yleiskaavan käyttämiselle tällä tavoin on, että lakimuutoksen mukaisella yleiskaavalla voidaan riittävästi ohjata alueen rakentamista. Yleiskaava voidaan hyväksyä kun YVAmenettely on päättynyt Rakennusluvat Tuulivoimarakentamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan Muutoksen tavoitteena on, että yleiskaavaa olisi mahdollista käyttää aikaisempaa useammin suunnitteluvälineenä tuulivoimarakentamisessa. Lakimuutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimaloille suoraan yleiskaavan perusteella. Edellytyksenä yleiskaavan käyttämiselle tällä tavoin on, että lakimuutoksen mukaisella yleiskaavalla voidaan riittävästi ohjata alueen rakentamista. Yleiskaava voidaan hyväksyä kun YVAmenettely on päättynyt Ympäristölupa Tuulivoimarakentaminen vaatii ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan, jos sen toiminnasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- tai välkevaikutuksista johtuen. Hankkeen voimaloiden sijoituspaikkojen suunnittelussa yhtenä lähtökohtana on asutukseen kohdistuvien vaikutusten välttäminen Muinaismuistolain mukainen poikkeamislupa Muinaismuistolain 1 :n mukaisesti kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Niiden kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu niihin kajoaminen on kielletty. Suunnittelualueelta on tehty arkeologinen muinaisjäännösinventointi, jonka mukaiset kohteet otetaan huomioon suunnittelussa pyrkien välttämään niihin kajoamista Lentoestelupa Ilmailulain (1194/2009) 165 mukaan yli 30 metriä korkeiden rakennelmien, rakennusten ja merkkien rakentamiseen tulee olla Liikenteen turvallisuusviraston (TraFi) myöntämä lentoestelupa. Lupaa hakee esteen pystyttäjä tai omistaja. Hakemukseen tulee liittää ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto asiasta. Finavian lausunnon mukaan ( ) hankkeella ei ole vaikutuksia lentoasemien ilmailumääräys AGA M3-6 mukaisiin korkeusrajapintoihin. Tuulivoimalat vaikuttavat lentoliikenteen sujuvuuteen ja on sen takia varustettava lentoestevaloin. Tuulivoimaloista aiheutuu myös muutoksia Ilmailutiedotusjärjestelmässä julkaistaviin tietoihin ja ilmoitusmenettely ennen rakentamistöitä vaaditaan. 198

207 Erikoiskuljetukset Tuulivoimaloiden komponenttien kuljetus rakentamisen aikana vaatii erikoiskuljetuksia. Näitä varten haetaan lupa Pirkanmaan ELY-keskukselta Sopimukset maanomistajien kanssa Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää sopimuksia maanomistajien kanssa. Hankkeesta vastaava on tehnyt tuulivoimalan toteuttamisen mahdollistamat sopimukset maanomistajien kanssa 199

208 27. LÄHTEET Ahlman, S a: Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston sähkönsiirtolinjojen pesimälinnustoselvitys ja liito-oravatäydennys Ahlman Group Oy. 22 s. Ahlman, S b: Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys Ahlman Group Oy. 42 s. Ahlman, S c: Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys Ahlman Group Oy. 10 s. Ahlman, S d: Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kaakkuri- ja petolintuseuranta Ahlman Group Oy. 38 s. Ahlman, S. & Luoma, S a:isojen lintujen muuttoreitit Satakunnassa havaintokatsaus.turun Yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. 117 s Ahlman, S. & Luoma, S b: Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys Ahlman Group Oy 25 s. Ahlman & Luoma 2013 c: Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys Ahlman Group Oy 25 s. Ahlman, S. & Luoma, S a: Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. 30 s. Ahlman, S. & Luoma, S b: Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. 29 s. Ahlman, S. & Tuominen, H. 2014: Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys Ahlman Group Oy. 94 s. Alatalo J. & Nyman M. 2014: Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet. Ehdotus Satakunnan ja Varsinais-Suomen arvokkaiksi maisema-alueiksi Raportteja 75/2014. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Alvares F., Rio-Maior H., Roque S., Nakamura M., Cadete D., Pinto S. & Petrucci-Fonseca F. 2011: Assessing ecological responses of wolves to wind power plants in Portugal: methodological constrains and conservation implications. Proceedings, Conference on Wind Energy and Wildlife Impacts, Trondheim, Norway, 2 5 May Andersen R., Linell J.D.C. & Langvatn R. 1996: Short term behavioural and physiological response of moose (Alces alces) to military disturbance in Norway. Biological Conservation 77: Band, W, Madders, M. & Whitefield, D. 2007: Developing field and analythical methods to assess avian collision risk at wind farms. Teoksessa: Lucas, M., Janss, G. & Ferrer, M (ed.): Birds and wind farms. Risk Assesment and mitigation: Band, W., Madders, M. & Whitefield, D. 2013: Assessing collision risks. [Verkkodokumentti]. [Viitattu ]. Saatavissa: < Bevanger K., Berntsen F., Clausen S., Dahl E.L., Flagstad Ø, Follestad A., Halley D., Hanssen F., Johnsen L., Kvaløy P., Lund-Hoel P., May R., Nygård T., Pedersen H.C., Reitan O., Røskaft E., Steinheim Y., Stokke B. & Vang R. 2010: Pre- and post-construction studies of conflicts between birds and wind turbines in coastal Norway (BirdWind). Report on findings NINA Report s. Birdlife Suomi ry 2013 a: Suomen alueellisesti uhanalaiset lintulajit. [Verkkodokumentti]. [Viitattu ]. Saatavissa 200

209 Birdlife Suomi ry 2013 b: MAALI - Maakunnallisesti tärkeä lintualue. [Verkkodokumentti]. [Viitattu ]. Saatavissa: < Colman J.E., Eftestol S., Lilleeng N.S. & Ronning H. 2008: Zoologiske studier [Zoological studies]. Pp in: VindRein Annual Report 2008, Oslo University, Norway. Crawford R.H., 2009: Life cycle energy and greenhouse emissions analysis of wind turbines and the effect of size on energy yield. Renewable and Sustainable Energy Reviews 13: Delaney, D. K., Grubb, T. G., Beier, P., Pater, L. L., & Reiser, M. H. 1999: Effects of helicopter noise on Mexican spotted owls. The Journal of wildlife management, EU:n lintudirektiivi (79/409/ETY) Everaert, J. & Kuijken E. 2007: Impact of wind turbines on birds in Zeebrugge (Belgium). < Luettu FCG Oy 2011: Porin Peittoon tuulivoimapuisto. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Tuuliwatti FCG Oy 2012: Peittoo Osayleiskaavaluonnos, Porin kaupunki, kaupunkisuunnittelu FCG Oy 2013: Siikaisten kunta Jäneskeitaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Selostus. 65 s. GTK 2010: Geotietoa Satakunnasta, GeoPori-, GeoSatakunta- ja InnoGeo-projektien loppuraportti, Tutkimusraportti 183, Geologian tutkimuskeskus, 2010 Granér A., Lindberg N. & Bernhold A. 2011: Migrating birdsand the effect of an onshore wind farm. Posteriesityskonferenssissa "Conference on wind energy and wildlifeimpacts, 2-5 May 2011". Norwegian Institute for Nature Research (NINA). Habib, L., Bayne, E. M., & Boutin, S. 2007: Chronic industrial noise affects pairing success and age structure of ovenbirds Seiurus aurocapilla. Journal of Applied Ecology, 44(1), Hagner-Wahlsten N. & Karlsson R. 2014: Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimahankkeen lepakkokartoitus 2014, BatHouse 19 s. Haikonen A., Helminen J., Pohjajoen inventointi vuonna 2013: Kala- ja vesimonisteita nro 115, Kala- ja vesitutkimus Oy, 2013 Hötker, H., Thomsen, K.-M. & Jeromin H. 2006: Impacts on biodiversity of exploitation of renewable energy sources: the example of birds and bats - Facts, gaps in knowledge, demands for further research, and ornithological guidelines for the development of renewable energy exploitation. Michael-Otto-Institut im NABU, Bergenhusen. 65 s. Jonsson, L. 1995: Euroopan linnut: Eurooppa, Pohjois-Afrikka ja Lähi-Itä. 559 s. Tammi. Kerlinger, P. 2002: An assessment of the impacts of Green Mountain Power Corporation s wind power facility on breeding and migrating birds in Searsburg, Vermont. National Renewable Energy Laboratory Report. Golden, CO, USA. Korhonen R. (toim.) 2010: Geotietoa Satakunnasta, GeoPori, GeoSatakunta- ja InnoGeoprojektien loppuraportti, Geologian tutkimuskeskus, 194 s. 201

210 Krijgsveld, K. L., Akershoek, K., Schenk, F., Dijk, F., & Dirksen, S. 2009: Collision risk of birds with modern large wind turbines. Ardea, 97(3), Larsen, J.K. & Madsen, J. 2000: Effects of wind turbines and other physical elements on field utilization by pink-footed geese (Anser brachyrhymchus): A landscape perspective. Landscape Ecology 15. s Liikennevirasto 2012: Liikennemääräkartta Liikennevirasto. Viitattu Maaseutuverkosto 2009: Happamat sulfaattimaat. Maaseutuverkoston julkaisu, Seinäjoki. 11 s. May R., Landa A., van Dijk J., Linnell J.D.C. & Andersen R. 2006: Impact of infrastructure on habitat selection of wolverines (Gulo gulo). Wildlife Biology 12: Menzel C. & Pohlmeyer K. 1999: Proof of habitat utilization of small game species by means of feces control with dropping markers in areas with wind-driven power generators. Zeitschrift fur Jagdwissenschaft 45: Mikroliitti Oy: Antti Bilund 2013: Pori, Ahlaisten tuulivoimapuiston sekä voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi Ramboll Finland Oy. Mikroliitti Oy: Antti Bilund 2014: Pori, Ahlaisten tuulivoimapuiston hankealueen laajennuksen ja uuden voimajohtolinjan käytävän muinaisjäännösten täydennysinventointi Ramboll Finland Oy. MMM 2007: Suomen ilveskannan hoitosuunnitelma. Maa- ja metsätalousministeriö. 64 s. MMM 2009: Kohti happamien sulfaattimaiden hallintaa Ehdotus happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen suuntaviivoiksi. Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki, 82 s. Nousiainen, A. ja Tikkanen H. 2013: Selkämeren merkitys lintujen muuttoväylänä. Ramboll Finland Oy. 19 s. Paasivirta, A. 2012: Taigametsähanhen (Anser fabalis fabalis) mukana muutolla ja tutkimusta teke-mässä. Aureola 33:6-10. Pearce-Higgins J.W., Stephen L., Langston R.H.W., Bainbridge I.P. & Bullman R. 2009: The distribution of breeding birds around upland wind farms. Journal of applied ecology 46: Petersen, I.B., Christensen, T.J., Kahlert, J., Desholm, M. & Fox. A.D. 2006: Final results of bird studies at the offshore wind farms at Nysted and Horns Rev, Denmark. NERI Report Commissioned by DONG energy and Vattenfall A/S. National Environmental Research Institute, Denmark. Pettersson, J. 2005: Havsbaserade vindkraftsverks inverkan på fågellivet I södra Kalmarsund. En slutsrapport baserad på studier Ekologiska insitutionen, Lunds Universitet. 128 s Pohjanmaan liitto 2014: Pohjanmaan maakuntakaava, vaihe 2: Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla (tuulivoimakaava) Selostus 56 s. Porin kaupunki 2012: Toimenpideohjelma ilmastokuormituksen vähentämiseksi s. Prizztech Oy Satakunnan energiatoimisto 2008: Porin seutukunnan ilmasto-ohjelma 65s. Pöyry 2011:Tuulivoima ja linnusto Kokemukset ja käytännöt Suomesta ja lähialueilta. [Verkkodokumentti]. Pöyry 2013: Maisemaselvitys, ehdotusvaihe. Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava. Merikarvian kunta

211 Ramboll Finland 2013: Tuulivoimaselvitys Pohjois-Pohjanmaan liitto. < ntakaava/1_vaihemaakuntakaava> Ramboll Finland Oy 2014 a: Lammin tuulivoimapuisto Eteläisen voimajohtovaihtoehdon luontoselvitys 8 s. Ramboll Finland Oy 2014 b: Lammin tuulivoimapuisto Pohjoisen voimajohtovaihtoehdon luontoselvitys 10 s. Ramboll Finland Oy 2014 c: Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava, Kaavaselostus, Merikarviankunta, 2014 Rassi P., Hyvärinen E., Juslén A. & Mannerkoski I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. Richardson, W. J., 2000: Bird migration and wind turbines: Migration timing, flight behaviour, and collision risk. Proceedings of National Avian-Wind Power Planning Ruddock, M. & Whitfield, D.P. 2007: A review of disturbance distances in selected bird species. A report from Natural Research (Projects) Ltd to Scottish natural Heritage. < >, Luettu Satakuntaliitto 2011: Mannertuulialueet Satakunnassa Sarja A:300 76s. Satakuntaliitto 2012: Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia Sarja A:301 81s. Satakuntaliitto 2014 a: Satakuntaliiton kaavoituskatsaus s. Satakuntaliitto 2014 b: Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Selostus 160 s. Satakuntaliitto 2014 c: Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Vaikutusten arviointi SELOSTUKSEN ERILLISLIITE A 30 s. Schleisner, L. 2000: Life cycle assessment of a wind farm and related externalities. Renewable Energy 20: Scottish Natural Heritage 2010: Use of Avoidance Rates in the SNH Wind Farm Collision Risk Model. SNH Avoidance Rate Information & Guidance Note. 10 s. Seddig A. 2004: Gutachten: Windenergieanlage und Pferde [Report: Wind energy plants and horses]. Biology faculty, Bielefeld University, Germany. Solonen, T. 1979: Muuttolintujen nopeudet. Teoksessa: Hilden O., Tiainen J., Valjakka R. Muuttolinnut. 284 s. Kirjayhtymä. Strandell, A. 2011: Asukasbarometri Asukaskysely Suomalaisesta asuinympäristöstä. Suomen ympäristö 31/2011. TEM 2013: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 8/ s. 203

212 Tikkanen, H., Tuohimaa, H. ja Hölttä, H. 2013: 2. vaihemaakuntakaavan tuulivoimaalueiden vaikutukset NATURA 2000 alueisiin. Pohjanmaan liitto, Ramboll Finland Oy. 119 s. Tikkanen, H. & Tuohimaa H. 2014: Keski-pohjanmaan maakunnan 4. vaihekaava- Tuulivoima-alueiden vaikutukset linnustoon. Ramboll Finland Oy. Keski-Pohjanmaan liitto. Uusi-Seppä Niina (toim.) 2012: Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna. Satakunnan Museo. Veiberg, V. & H.C. Pedersen 2010: Expansion of Hitra wind-power plant consequences related to wildlife except birds. NINA Report 533. (In Norwegisch) Vilén r., Luoma S. & Ijäs A. 2012: Suurien lintulajien kerääntymäalueet Satakunnassa vuosina Havaintokatsaus. Porin Lintutieteellinen Yhdistys PLY ry ja Rauman Seudun lintuharrastajat ry. 53 s. + liitteet. Weckman E. 2006: Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ympäristö 5/2006. Ympäristöministeriö. 42 s. WWF Suomi 2010: Ohje merikotkien huomioon ottamiseksi tuulivoimaloita suunniteltaessa. YM 2012: Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Ympäristöministeriö, Helsinki s. YM 2014: Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014. Ympäristöministeriö, Helsinki. 53 s. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto 1993a: Maiseman hoito: maisemaaluetyöryhmän mietintö I. Työryhmän mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto 1993b: Arvokkaat maisema-alueet: maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Työryhmän mietintö 66/1992. Internet-lähteet (Museovirasto) 204

213 205

214 Hankkeesta vastaava A. Ahlström Kiinteistöt Oy Satawind Oy Yhteysviranomainen Varsinais-suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus YVA konsultti Ramboll Finland Oy