KAINUUN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTARAPORTTI 2008

Transkriptio

1 Yrityskannan kehitys Uudet yritykset Kainuu Tavoite, yritysten nettolisäys Toteuma, yritysten nettolisäys Lopettaneet yritykset Kainuu KAINUUN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTARAPORTTI 2008 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö

2 2

3 SISÄLLYS 1. Johdanto s Maakuntaohjelman seurantaraportti s Seurantaraportin laadintaprosessi s Kainuun kehitys eri teemoissa s Väestö ja aluetalous s Työllisyys työttömyys s Päätoimialojen kehitys s Avainklusterit, työssäkäyntitilaston tiedot s Avainklusterit, suhdannetiedot s Yritystoiminta s Koulutus s Kuntatalous s Hyvinvointi s Ympäristö s Lisätietoja s. 33 3

4 4

5 1. Johdanto Aluekehittämislain perusteella maakuntien liitot (Kainuussa Kainuun maakunta kuntayhtymä alkaen) toimivat aluekehittämisviranomaisina. Niiden tehtävänä on yleinen aluepoliittinen suunnittelu, aluekehittämisohjelmien valmistelu, hyväksyminen ja toteutumisen seuranta sekä aluekehitystoimenpiteiden yhteensovittaminen. Maakunnalla on käytettävissään kolme lakisääteistä suunnitteluvälinettä: maakuntasuunnitelma, alueellinen kehittämisohjelma ja maakuntakaava. Nykyinen Kainuun maakuntaohjelma on hyväksytty Kainuun maakuntavaltuustossa Maakuntaohjelman seurantaraportti Kainuun maakuntaohjelmassa todetaan, että Kainuun maakunnallinen ennakointi- ja seurantaryhmä seuraa maakuntaohjelman toteutumista. Kehityksestä raportoidaan sovittujen teemojen mukaisesti kaksi kertaa vuodessa maakuntavaltuustolle. Laaja seurantaraportti valmistellaan tiedoksi vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Tuoreimmat seurantatiedot löytyvät teemoittain myös Kainuun maakuntaportaalista ( > tilastoja). Seurantaraportissa tuodaan esille keskeiset Kainuun maakunnan kehitystä kuvaavat teemat ja niistä kertovat indikaattorit. Maakuntaohjelman toteutumisen seurannan pohjaksi valittuja teemoja ovat väestö, aluetalous, toimialojen kehitys, yritystoiminta, työllisyys, kuntatalous, tutkimus ja koulutus, hyvinvointi ja ympäristö (ks. Taulukko1.). TEEMA VÄESTÖNKEHITYS TOIMIALOJEN KEHITYS YRITYSTOIMINTA TYÖLLISYYS KUNTATALOUS TUTKIMUS & KOULUTUS HYVINVOINTI YMPÄRISTÖ VASTUUTAHO maakunta / Jyrki Haataja ja Sirpa Törhönen maakunta / Jyrki Haataja ja Sirpa Törhönen Kainun TE-keskus, yritysosasto / Tapani Laitinen Kainun TE-keskus, työvoimaosasto / Juha Puranen maakunta / Asta Tolonen maakunta / Esa Toivonen maakunta / Marita Pikkarainen Kainuun ympäristökeskus / Minna Hänninen Taulukko 1. Aluekehityksen seurannan teemat ja vastuutahot Eri teemojen seurantaindikaattorit on valittu siten, että niitä on mahdollisimman vähän, mutta valitut ovat mahdollisimman hyvin toteutunutta kehitystä kuvaavia. Kriteerinä on ollut myös se, että valittuja indikaattoreita on pystyttävä seuraamaan jatkuvasti samalla tavalla, jotta niiden vertailtavuus säilyy koko ohjelman toteuttamisen ajan. Indikaattorit on valittu myös siten, että niistä saadaan mahdollisimman tuoretta tietoa eri teemojen kehityksen seuraamiseksi. Indikaattoreiden selitykset löytyvät Kainuun maakuntaportaalista ( > tilastoja). 3. Seurantaraportin laadintaprosessi Kainuun ennakointi- ja seurantaryhmässä kullekin teemalle on nimetty vastuutaho ja vastuuhenkilö (Taulukko 1.), joiden tehtävänä on kerätä teemansa raportoitava tieto. Kustakin indikaattorista on raporttiin kirjoitettu tiivis kuvaus. Vastuuhenkilöt ovat tehneet tulkinnan menneestä kehityksestä, verranneet sitä maakuntaohjelman tavoitteen toteutumiseen ja myös arvioineet tulevaa kehitystä. Eri teemojen tekstien yhdistämisestä ja tämän raportin yleisen osan toimittamisesta sekä ulkoasusta on vastannut Kainuun maakunta kuntayhtymän suunnittelu- ja kehittämisyksikkö (Jyrki Haataja ja Sirpa Törhönen). Seurantaraportti on toimitettu tiedoksi Kainuun maakuntahallitukselle kokoukseen ja Kainuun maakuntavaltuustolle kokoukseen. Raportti on myös saatavilla yllä mainitusta internetosoitteesta. 5

6 4. Kainuun kehitys eri teemoissa Seuraaville sivuille on kerätty tiedot maakuntaohjelman eri teemojen indikaattoreista. Kustakin indikaattorista on esitetty viimeisintä kehitystä kuvaavat tiedot kuvana. Tiedot on esitetty pääosin v alkavina sarjoina. Kuvissa on esitetty viimeisin saatavilla oleva tilastotieto, maakuntaohjelman tavoite ja, jos mahdollista, vertailuarvona suhde valtakunnalliseen kehitykseen Väestö ja aluetalous Väestönkehitys Väestö Väestö, tavoite Väestö, toteuma Kainuun väestömäärä oli maakuntaohjelmassa ennakoitua alhaisempi v lopussa. Erityisesti tähän vaikutti ennakoitua voimakkaampi nettomuuttotappio, -411 v Nettomuutto kuitenkin kääntyi edellisvuotta paremmalle käyrälle. Koko maakunnan kannalta merkittävintä oli, että Kajaanin seutukunnan väestönkehitys on vakautunut, eikä väestö ole vähentynyt sanottavasti viimeisen vuoden aikana. Suurimmat suhteelliset muuttotappiot olivat edelleen Kehys-Kainuun seutukunnan kunnissa. Ulkomailta Kainuuseen muuttaneiden määrä on ollut noin kolmanneksen keskimääräistä suurempi vuonna Elävänä Kuol- Syntyneiden Tulo- Lähtö- Kotimainen Ulkomailta Ulkomaille Siirto- Väestön Väkiluvun Väkiluku Vuosi syntyneet leet enemmyys muutto muutto muuttotase muuttaneet muuttaneet laisuus lisäys tarkistus e n.a v. keskimäärin viim. vuoden ero viim. vuoden ero %

7 Nettomuutto Nettomuutto Nettomuutto, tavoite Nettomuutto, toteuma Huoltosuhde Huoltosuhde 2,5 2 1,5 1,85 1,91 1,90 1,84 1,81 1,73 1,83 1,69 1,76 1,65 1,62 1,58 1,54 1 1,32 1,32 1,32 1,32 1,31 1,32 1,28 0,5 0 Huoltosuhde Kainuu, tavoite Huoltosuhde koko maa, toteuma Huoltosuhde Kainuu, toteuma Kainuun huoltosuhde on ollut pitkään maan heikoimpia. Kuntien huoltosuhteet olivat heikoimmillaan vuonna 2001, josta alkaen on tapahtunut käännös kohti parempaa. Huoltosuhteen ennakoidaan parantuvan tasaisesti vuosikymmenen loppua kohti. 7

8 Arvonlisäys / asukas Arvonlisäys asukasta kohden Arvonlisäys/asukas Kainuu tavoite Arvonlisäys/asukas Kainuu Arvonlisäys/asukas koko maa Kainuu on ollut jäljessä muuta maata arvonlisäyksen kasvussa. Tavoitteena oleva muuta maata nopeampi arvonlisäyksen kasvu ei ole toteutunut. Kainuu on jäänyt hieman koko maan tahdista tuoreimpien eli vuoden 2006 aluetilinpidon ennakkotietojen mukaan. Kainuun arvonlisäyksen kasvu myös vaihtelee suuresti vuosittain. Vuoden 2007 ennakoidaan ylittävän valtakunnallisen kehityksen mm. Tilastokeskuksen suhdannepalvelun v liikevaihtotietojen perusteella. 8

9 4.2. Työllisyys ja työttömyys Työvoima Työvoima, tavoite Työvoima, toteuma Kainuun maakunnan väestö vähenee, samoin käy myös työikäisen väestön. Työikäisestä väestöstä vajaa 70 % lukeutuu työvoimaan työllisiin ja työttömiin. Työikäisen väestön vähenemiseen vaikuttaa osaltaan negatiivinen muuttotase tulomuutto on selvästi poismuuttoa pienempi. Lisäksi työikäisen väestön vähenemiseen vaikuttaa väestön ikärakenteen muutos. Työmarkkinoilta poistuu vuosittain nyt jo selvästi enemmän eläkkeille vetäytyviä, kuin tilalle tulee uutta nuorta työvoimaa. Samanaikaisesti suuri osa työikäisestä väestöstä siirtyy työmarkkinoiden ulkopuolelle jo ennen vanhuuseläkeikää. Tämä on johtanut työvoiman vähenemiseen. Työvoima on vähentynyt tällä vuosikymmenellä jo yli henkilöä. Väestön vähenemisen ja ikärakennemuutoksen seurauksena työvoiman ennakoidaan vähenevän edelleen lähivuosina. Työlliset Työlliset, tavoite Työlliset, toteuma Kainuussa työllisten määrän ja työllisyysasteen vaihtelut eivät aina välttämättä kulje käsi kädessä, eikä työttömyyden väheneminen näy aina työllisyyden kasvuna. Työllisten määrä väheni vuosina , mutta kääntyi sitten jälleen kasvuun vuonna 2003, josta alkaen työllisten määrä on kasvanut. Työllisyys 9

10 kasvaa edelleen joillakin toimialoilla, mutta vähenee vastaavasti toisaalla. Väestö- ja työvoimakehityksen sekä useilla toimialoilla tapahtuvien rakennemuutosten seurauksena ennakoidaan, ettei työllisten määrä tästä enää juurikaan kohoaisi. Osaavan työvoiman saatavuuden vaikeuksista on muodostumassa uhka maakunnan työllisyydelle. Työllisyysaste ,9 67,7 67,7 67,3 67,2 68,0 68,9 69, ,3 59,3 59,76 59,22 58,1 57,6 56,5 56,1 58,68 55, ,6 54,3 56,9 Työllisyysaste, Kainuu tavoite Työllisyysaste Kainuu, toteuma Työllisyysaste Suomi, toteuma Työllisyysaste laski vuosina , mutta vuodesta 2005 alkaen työllisyysaste on kohonnut vuosi vuodelta. Työllisyyden ennakoidaan kohoavan edelleen lähinnä palvelualoilla, mutta vähenevän samanaikaisesti mm. teollisuudessa ja maa- ja metsätaloudessa. Työllisyysasteen ennakoidaan kohoavan hitaasti vielä vuosikymmenen vaihteen jälkeenkin, vaikka absoluuttinen työllisten määrä hieman vähenisikin, koska väestön vähenemisen myötä vähenee samanaikaisesti myös työikäinen väestö. Nettopendelöinti Kainuussa työllisten määrä on maakunnasta ulos pendelöinnistä johtuen suurempi kuin työpaikkojen määrä. Maakunnasta ulos pendelöinti on selvästi suurempaa kuin sisään pendelöinti. Nettopendelöinti pysyttelee siten miinus -merkkisenä, vaikka lukuarvo pieneneekin vuosi vuodelta. Sen sijaan Kainuun työmarkkinoiden toimintaa vaikeuttaa se, että maakunnan sisällä kunnan rajojen yli pendelöinti on vähäisempää kuin muualla maassa. 10

11 Työpaikat Työpaikat, tavoite Työpaikat, toteuma Työpaikkojen määrä kohosi vuosien aikana noin työpaikkaan, mutta väheni sen jälkeen vuoteen 2002 mennessä vajaaseen työpaikkaan. Vuosien aikana työpaikkojen määrä kääntyi jälleen kasvuun. Kainuun kunnista vain Kajaani on työpaikkaomavarainen työpaikkoja on enemmän kuin työllisiä. Työpaikkojen määrän ennakoidaan kasvavan edelleen lähinnä palvelualoilla, kuten työllisyydenkin tällä vuosikymmenellä, mutta vähenevän samanaikaisesti mm. teollisuudessa ja maa- ja metsätaloudessa. Työpaikkojen kokonaismäärän ennakoidaan maakuntaohjelman mukaan kasvavan vuosikymmenen vaihteeseen mennessä :een, mikäli nyt käynnissä ja suunnitteilla olevat suurhankkeet toteutuvat suunnitelmien mukaisesti. Työttömät ja työttömyysaste Työttömät, tavoite Työttömät, toteuma Maakunnan työttömyys on ollut jo pitkään vuosi vuodelta vähenevä. Viime vuonna työttömyys painui alle henkilön, vaikkakin työnvälitystilaston työttömyysaste pysytteli kuitenkin 14,5 %:ssa. Työttömyys, työllisyys ja elinkeinoelämän kehitys jakaa maakunnan kahtia. Kajaanin seutukunta on selvästi myönteisemmässä kehityksessä, kuin Kehys-Kainuu. Maakunnan sisäiset työttömyyden alueelliset erot ovat 11

12 varsin suuret. Sotkamossa työttömyys painui viime vuonna alemmaksi kuin Kajaanin seutukunnan muissa kunnissa. Sen sijaan kaikissa Kehys-Kainuun kunnissa oli edelleen korkea työttömyys. Maakunnan työttömyyteen liittyy lisäksi vaikea rakenteellinen ongelma. Rakennetyöttömyys on seuraus vuosikausia jatkuneesta massatyöttömyydestä. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan ominaisuudet eivät vastaa toisiaan, eikä työvoima liiku riittävästi tai siirry riittävän ponnekkaasti ammatista tai työtehtävästä toiseen ,8 20,5 19,8 18,6 18,3 12,6 11,7 11,3 11,1 11,1 18,2 18,0 10,6 17,3 16,5 9,5 16,4 14,5 8,2 15,5 14,6 13,7 5 0 Työttömyysaste Kainuu, tavoite Työttömyysaste Kainuu Työttömyysaste Suomi Myönteisen kysyntäkehityksen ohella työpaikoilta eläköitymisen ennakoidaan pitävän uuden työvoiman kysynnän korkealla tasolla myös lähivuosina. Työttömyyden ennakoidaan vähenevän edelleen. 12

13 4.3. Päätoimialojen kehitys Päätoimialojen kehitystavoitteet on ilmaistu maakuntaohjelmassa tavoitteellisena työpaikkakehityksenä. Tavoitteiden määrittämisessä on käytetty työssäkäyntitilaston tietoja, joista uusimmat ovat ohjelma hyväksymisen jälkeen tulleet vuotta 2005 koskevat lopulliset tiedot. Uudempaa tietoa ei ole käytettävissä työssäkäyntitilaston osalta. A-B Alkutuotanto (TAVOITE) Alkutuotanto Kainuu C-E Teollisuus (TAVOITE) Teollisuus Kainuu F Rakennustoiminta (TAVOITE) Rakennustoiminta Kainuu G Kauppa (TAVOITE) Kauppa Kainuu H Maj.- ja ravitsemistoim.(tavoite) Maj.- ja ravitsemistoiminta Kainuu I Liikenne (TAVOITE) Liikenne Kainuu J-K Muut yksit. palvelut (TAVOITE) Yksityiset palvelut Kainuu L-Q Yht.kunnall.palv. ja järj. (TAVOITE) Yhtteiskunnall.palv, ja järj. Kainuu Yhteensä (TAVOITE) Yhteensä Kainuu Vuoden 2005 lopussa päätoimialoista alkutuotanto, majoitus- ja ravitsemistoiminta ja yksityiset palvelut ylittivät tavoitellun kehityksen. Kaikki muut jäivät tavoitteestaan. 13

14 Kainuun päätoimialojen suhdannekehitys Tuoreimmat tiedot päätoimialojen kehityksestä saadaan Työ- ja elinkeinoministeriön Tilastokeskukselta tilaamista maakunnittaisista päätoimialojen suhdannetiedoista. Niiden tiedot perustuvat samaan liikevaihtoverojen tilitysaineistoon Kainuun avainklustereiden suhdannetietojen kanssa. Suhdannetietojen käyttämisen etuna muihin seurantamenetelmiin on tietojen tuoreus: nyt saatavilla on jo vuoden 2007 lopun tilanne. Päätoimialojen liikevaihdot ovat kasvaneet teollisuutta ja kauppaa lukuun ottamatta nopeammin, kuin vuonna Rakentamisen liikevaihto on kasvanut v eniten eli 21,9 % (15,8 % v. 2006). Palveluiden liikevaihto kasvoi 14 % (11,3 % v. 2006) ja kaupan 7,7 % (10,9 % v. 2006). Teollisuuden liikevaihto kasvoi 2,8 % (8,0 % v. 2006). Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 9,0 %, kun kasvu oli vuonna ,3 %. Kasvu on ollut hieman koko maan kasvua hitaampaa palveluja lukuun ottamatta. Kaikki toimialat Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut ,8 110,75 158,91 119,79 149, ,26 110,71 162,01 120,54 150, ,99 110,96 164,47 121,32 151, ,89 111,38 167,16 122,1 152, ,86 111,96 170,04 122,83 153, ,74 112,4 171,69 123,52 155, ,42 112,56 172,1 124,16 156, ,98 112,51 173,12 124,77 157, ,54 112,47 174,99 125,36 158, ,19 112,52 176,74 125,91 159, ,95 112,7 178,49 126,44 160, ,82 113,08 179,92 126,98 162, ,77 113,6 180,85 127,53 163,36 Kainuu, 12 kk kasvu% 9,0 2,8 21,9 7,7 14,0 Suomi, 12 kk kasvu% 12,24 10, ,62 13,5 14

15 4.4. Avainklusterit, työssäkäyntitilaston tiedot Avainklustereiden kehitystavoitteet on ilmaistu maakuntaohjelmassa tavoitteellisena työpaikkakehityksenä ja liikevaihdon kasvuna. Tavoitteiden määrittämisessä on käytetty työssäkäyntitilaston tietoja, joista nyt on saatavilla v lopulliset tiedot. Uudempaa tietoa ei ole käytettävissä työssäkäyntitilaston osalta. Siksi avainklustereiden kehityksestä kertovatkin parhaiten kohdassa 4.5. esitettävät avainklustereiden suhdannetiedot. Parhaiten on menestynyt näiden tietojen mukaan v loppuun mennessä ICT ja elektroniikka. ICT,elektroniikka ja metalli, TAVOITE ICT+Elektroniikka Kainuu Elämystuotanto yhteensä, TAVOITE Elämystuotanto Kainuu Metsä ja Puu yhteensä, TAVOITE Metsä ja Puu Kainuu Elintarviketuotanto yhteensä, TAVOITE Elintarviketuotanto Kainuu Hyvinvointiala, TAVOITE Hyvinvointiala Kainuu Kivi, TAVOITE Kivi Kainuu Avainklusterit, suhdannetiedot Yleistä Kainuun maakuntaohjelman avaintoimialojen liikevaihdon osalta vuonna 2007 eniten kasvoivat elintarvikesekä metalliala, kumpikin toimiala reilulla kymmenellä prosentilla. Negatiivista kehitys oli puolestaan vuoden 2006 aikana eniten kasvaneella ICT- ja elektroniikka-alalla, jossa laskua oli hieman yli kaksi prosenttia. Elämystuotannon, metsä- ja puualan sekä kaivannaistoiminnan liikevaihdon kasvu oli melko maltillista. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihdon kasvu Kainuussa oli 9 prosenttia. Suurinta kasvu oli rakennustoimialalla ja palveluissa. Henkilöstömäärissä suurinta kasvu oli metallialalla, jossa henkilöstö kasvoi edellisvuodesta 8,5 prosentilla. Metsä- ja puualalla henkilöstömäärä vähentyi edellisvuodesta vajaalla prosentilla. Muilla laskennan toimialoilla kasvu jäi melko pieneksi, noin 1-2 prosentin tasolle. Suhdannekehitys Kainuun maakunnassa Kaivannaistoiminta Metalli Elintarviketuotanto Metsä ja puu Elämystuotanto ICT ja elektroniikka -0,81 % -2,09 % 3,80 % 2,29 2,09 % 0,23 % 3,85 % 1,8 % 8,50 % 10,26 % 10,78 % -23 % -18 % -13 % -8 % -3 % 2 % 7 % 12 % 17 % Muutosprosentti, vuosi 2007 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan Liikevaihto Henkilöstömäärä Lähde: Tilastokeskus / Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 15

16 ICT, Elektroniikka 180 ICT- ja elektroniikkaryhmän henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa vuodesta 1997 lähtien 160 Indeksi 2000= / / / / / / / / / / /2007 Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Henkilöstömäärä Kainuun maakunnan ICT- ja elektroniikka-alan liikevaihdon kehitys kääntyi negatiiviseksi vuonna 2007 edellisvuoden huiman 18,2 prosentin kasvun jälkeen, ollen täten -2,1 prosenttia vuotta 2006 vähemmän. Vuoden 2006 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä kasvu vaihteli 13,3-17,9 prosentin välillä ja kahdella viimeisellä neljänneksellä kasvu oli jopa yli 20 prosenttia. Vuonna 2007 ensimmäisellä neljänneksellä kasvu jäi reiluun kolmeen prosenttiin ja toisella neljänneksellä vajaaseen prosenttiin. Kahdella viimeisellä neljänneksellä kehitys kääntyi negatiiviseksi: kolmannella neljänneksellä laskua kertyi edellisvuodesta jopa 8,1 prosenttia ja viimeiselläkin neljänneksellä yli neljä prosenttia vuodentakaisesta ajankohdasta. Myös henkilöstömäärä ICT- ja elektroniikka-alalla laski melkoisesti vuodesta 2006, jolloin kasvuprosentti oli jopa 15,7 prosenttia. Vuonna 2007 henkilöstömäärän kasvu jäi 1,8 prosenttiin. Vuonna 2006 suurinta henkilöstömäärän kasvu oli kolmannella neljänneksellä, hieman yli 18 prosenttia ja muillakin neljänneksillä päästiin yli kymmenen prosentin. Pienintä kasvu oli viimeisellä neljänneksellä, noin 11 prosenttia. Vuonna 2007 kasvu oli pääasiallisesti positiivista, joskin kolmannella neljänneksellä kehitys kääntyi negatiiviseksi, ollen tuolloin -2,9 prosenttia. Muilla neljänneksillä päästiin reilun kolmen prosentin kasvuun. Maakuntaohjelman tavoitteena on työpaikkojen 2 % kasvu ICT:ssä ja 5 % elektroniikassa. 16

17 Metalli 160 Metallialan henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa vuodesta 1997 lähtien 140 Indeksi 2000= / / / / / / / / / / /2007 Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Henkilöstömäärä Metallialan liikevaihto jatkoi kasvuaan vuosina 2006 ja 2007, ollen 12,8 prosenttia vuonna 2006 ja 10,3 prosenttia vuonna Suurin kasvu vuonna 2006 tapahtui ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin liikevaihto kasvoi räjähdysmäisesti edellisvuodesta, aina 48,1 prosenttiin. Toisella neljänneksellä kasvu oli 25,8 prosenttia ja kolmannellakin neljänneksellä 31,7 prosenttia. Huimaa vuositason kasvua laski hieman viimeisen neljänneksen negatiivinen kehitys (-25,7 %). Vuonna 2007 edellisvuoden suuri kasvu näkyi laskuna ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä. Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto laski 26,7 prosenttia ja toisella neljänneksellä 10,2 prosenttia edellisvuodesta. Kolmannella neljänneksellä kasvu nousi jälleen 21,8 prosenttiin ja viimeisellä neljänneksellä kasvua kertyi huikeat 66,1 prosenttia. Metallialan henkilöstömäärä väheni 3,9 prosenttia edellisvuodesta vuonna 2006, mutta kohosi vuonna 2007 kuitenkin 8,5 prosenttiin. Vuoden 2006 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä koettiin laskua 0,4-10,7 prosentin välillä. Viimeisellä neljänneksellä tapahtui hienoista kasvua 0,5 prosentin verran. Vuonna 2007 kasvu jatkui nousujohteisesti ensimmäisen neljänneksen 1,9 prosentista viimeisen neljänneksen 14,3 prosenttiin. Maakuntaohjelman tavoitteena on työpaikkojen 5 % kasvu alalla. 17

18 Elämystuotanto 130 Elämystuotannon henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa vuodesta 1997 lähtien 120 Indeksi 2000= / / / / / / / / / / /2007 Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Henkilöstömäärä Elämystuotannon liikevaihto kasvoi vuoden 2006 hieman yli viiden prosentin kasvusta 3,9 prosenttiin vuonna Vuonna 2006 kasvu oli suurinta toisella neljänneksellä ollen 9,6 prosenttia ja pienimmäksi kasvu jäi viimeisellä neljänneksellä; tuolloin kasvu oli 2,8 prosenttia. Vuoden 2007 suurin kasvu saavutettiin ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin kasvua kertyi 6,4 prosenttia edellisvuodesta. Vähiten kasvua puolestaan tapahtui kolmannella neljänneksellä; tällöin kasvu jäi vajaaseen puoleen prosenttiin. Elämystuotannon henkilöstömäärän kasvuprosentissa ei tapahtunut suuria muutoksia edellisvuosista; vuoden 2006 kasvu jäi 0,7 prosenttiin ja vuoden 2007 kasvu 0,2 prosenttiin. Suurin kasvu (3,5 %) vuonna 2006 tapahtui viimeisellä neljänneksellä. Pientä negatiivista kehitystä koettiin sekä toisella että kolmannella neljänneksellä. Vuonna 2007 kasvu oli suurinta jälleen viimeisellä neljänneksellä (3,3 %). Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu jäi alle yhden prosentin ja toisella sekä kolmannella neljänneksellä kehitys oli negatiivista vaihdellen -0,8 prosentista -1,5 prosenttiin. Maakuntaohjelman tavoitteena on työpaikkojen 3 % kasvu elämystuotannossa. 18

19 Metsä ja puu 120 Metsä- ja puualan henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa vuodesta 1997 lähtien 110 Indeksi 2000= / / / / / / / / / / /2007 Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Henkilöstömäärä Metsä- ja puutoimialalla liikevaihdon kasvu kohosi vuonna 2006 edellisvuoden laskevasta kehityksestä 10,8 prosenttiin. Vuoden 2007 aikana kehitys kuitenkin hidastui jälleen selvästi ja liikevaihdon lisäystä kertyi noin 2 prosenttia. Huiminta kasvu oli vuoden 2006 toisella neljänneksellä, jolloin kasvua edellisvuoteen oli lähes 35,0 prosenttia. Kasvu selittynee edellisvuoden selvästi alavireisemmän -24,0 prosentin kehityksellä. Muutoin vuonna 2006 kasvu oli maltillista, pysytellen noin kolmen-viiden prosentin tuntumassa. Vuoden 2007 alkupuolella kasvu oli melko maltillista: kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana kasvu pysytteli kolmenviiden prosentin tuntumassa, kunnes viimeisellä neljänneksellä kehitys kääntyi negatiiviseksi ollen täten 4,5 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Maakuntaohjelman tavoitteena on liikevaihdon kasvu 2 %:lla vuodessa koko jakson ajan metsäsektorilla. Metsä- ja puualan henkilöstömäärän osalta vuonna 2006 kasvua edellisvuoteen oli 3,0 prosenttia ja vuonna 2007 henkilöstömäärä laski 0,8 prosenttia. Vuonna 2006 kasvu oli suurinta toisella neljänneksellä, kohoten jopa 14,0 prosenttiin. Kolmannella neljänneksellä kasvu oli parin prosentin tuntumassa. Ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä henkilöstömäärässä tapahtui laskua 0,5-2,6 prosentin välillä. Vuonna 2007 kasvua tapahtui vain ensimmäisellä neljänneksellä yhden prosentin verran; muina kuukausina koettiin jälleen laskua. Suurin lasku tapahtui viimeisellä neljänneksellä, jolloin kehitys jäi 2,3 prosenttia edellisvuodesta. Maakuntaohjelma ennakoi työpaikkojen vähenevän 2 %:lla koko jakson aikana metsäsektorilla. 19

20 Elintarviketeollisuus 130 Elintarviketuotannon henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa vuodesta 1997 lähtien Indeksi 2000= / / / / / / / / / / /2007 Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Henkilöstömäärä Elintarvikealaa koskevat suhdannetiedot on saatavilla vain elintarviketeollisuuden osalta. Alkutuotannon kehityksestä ei tietoja ole saatavilla, koska tuottajat kuuluvat arvonlisäjärjestelmässä vuosi-ilmoittajien piiriin. Elintarviketuotannon liikevaihto vuonna 2006 kasvoi 9,2 prosenttia edellisvuodesta ja vuonna 2007 kasvu kohosi 10,8 prosenttiin. Vuonna 2006 kasvu oli suurinta ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin liikevaihto kipusi jopa 39,1 prosenttiin, kun taas toisella neljänneksellä liikevaihto laski 13,8 prosenttia. Kahdella viimeisellä neljänneksellä kasvu pysytteli reilun kymmenen prosentin tuntumassa. Vuonna 2007 liikevaihdon kasvu oli hieman tasaisempaa; kahdella ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli 8,4 ja 7,8 prosenttia ja kahdella jälkimmäisellä neljänneksellä 13,7 sekä 12,1 prosenttia. Maakuntaohjelmassa tavoitteena on liikevaihdon kääntäminen nousuun. Elintarviketuotannon henkilöstömäärän kehitys jatkui negatiivisena vielä vuonna 2006, jolloin laskua edellisvuodesta kertyi 1,5 prosenttia, ollen kuitenkin kahden edellisvuoden lukuja selvästi pienempi. Vuonna 2007 henkilöstömäärä kääntyikin jo hienoiseen kasvuun, nousten näin 2,3 prosenttiin. Vuonna 2006 kasvu oli melko vähäistä; ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli 2,1 prosenttia. Viimeisellä neljänneksellä kasvu pysytteli lähes nollassa ja toisella sekä kolmannella neljänneksellä henkilöstömäärä laski vaihdellen 3,7-4,1 prosentin välillä. Vuonna 2007 kaikilla neljänneksillä tapahtui kasvua ja suurinta se oli toisella neljänneksellä (3,8 %). Pienintä kasvu oli ensimmäisellä neljänneksellä (0,2 %). 20

21 Kivi Kaivannaistoiminta, liikevaihdon tiedot, Kainuu (tol 14,267) Indeksi 2000= / / / / / / / / / / / / /2007 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Kaivannaistoiminnan liikevaihto kasvoi vuonna ,7 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2007 aikana kasvua kertyi puolestaan 3,8 prosenttia. Vuoden 2006 suurin kasvu tapahtui toisella neljänneksellä, kivuten 24,6 prosenttiin. Kahdella jälkimmäisellä neljänneksellä kasvu vaihteli vajaasta viidestä prosentista hieman yli yhdeksään prosenttiin, kun taas ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto puolestaan laski 1,4 prosenttia. Vuoden 2007 kolmen ensimmäisen neljänneksen kasvu vaihteli 0,5 prosentista 14,6 prosenttiin. Viimeisellä neljänneksellä kasvu jäi -6,5 prosenttiin edellisvuodesta. Kaivannaistoiminnan liikevaihto on maakuntaohjelman mukaisella jatkuvalla kasvu-uralla. (Lisätieto: Yllä olevassa kuvassa näkyy myös kaikkien aiemmin esitettyjen suhdannekuvien taustalla olevassa alkuperäisessä aineistossa olevaa vaihtelua, jota trendikäyrä tasaa. Tietojen esittämisessä käytetään trendikuviota, koska se näyttää selvimmin kehityksen suunnan. Trendikuvioiden tarkastelussa on kuitenkin muistettava, että erityisesti trendikuvaajan loppuosa saattaa revisoitua eli tarkistua tulevaisuudessa tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Viimeisimmän kuukauden korkea tai vastaavasti alhainen havainto ohjaa trendikuvaajan loppupään suuntaa voimakkaasti. Aikasarjan pidentyessä trendikuvaaja pyrkii jatkuvasti tasoittumaan.) 21

22 4.6. Yritystoiminta Yrityskannan kehitys Uudet yritykset Kainuu Tavoite, yritysten nettolisäys Toteuma, yritysten nettolisäys Lopettaneet yritykset Kainuu Vuonna 2007 Kainuussa sai alkunsa 338 uutta yritystä, kun taas lopettaneita yrityksiä oli 157 kpl, nettolisäyksen ollessa näin 181 kappaletta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana koskaan ei ole päästy lähellekään 300 perustettua yritystä. Uusperustanta on vuosikymmenen suurin ja nettolisäys myös suurin. Viimeisen neljän vuoden aikana nettolisäys on kasvanut jatkuvasti ja lopettaneiden määrä laskenut. Suurin osa uusista yrityksistä syntyi Kajaanin (160 kpl. ja Sotkamon (70 kpl) kunnan alueelle. Ennätys vuoteen vaikuttivat mm. starttirahan muutos, omistajan vaihdosten vauhdittuminen, voimakkaat panostukset koulutus ja tukitoimintaan ja tätä kautta myös yleisen yrittäjyysilmapiirin paraneminen. Kainuulaisista PK - yrityksistä 53% ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan tämä on selvästi paremmin kuin maassa keskimäärin. Kaiken kaikkiaan vuosi 2007 oli Kainuulle myönteisen talouskehityksen vuosi monella mittarilla mitattuna (työttömyys-%, yritysten nettolisäys, työllisyysaste). Tämän päivän ja tulevaisuuden kasvava haaste on Kainuussa; osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, sillä rekrytointiongelmat ovat monelle yritykselle arkipäivää ja samalla uuden työvoiman tarjonta laskee työvoiman ikääntyessä ja eläköityessä. Kasvavat toimialat Kainuussa työllisyydellä ja yritysten lkm:llä mitattuna olivat v. 2007, palvelusektorin lisäksi rakentaminen (asuinrakentamisen määrän vähetessä, mutta uudisrakentamisen kasvaessa), kuljetus ja kaivostoiminta. Supistuvat toimialat olivat; maatalous, julkinen hallinto, koulutus ja tietoliikenne. Talvivaaran kaivoshanke vaikuttaa jatkossa vielä enemmän jo 2007 samoille kasvaville toimialoille Kainuussa. Kainuun bruttokansan tuote tulee nousemaan samoin kuin liikevaihto/henkilö/kainuu pelkästään tämän hankkeen seurauksena. 22

23 4.7. Koulutus Viimeisimmät saatavilla olevat tiedot ovat vuodelta Maakuntaohjelmassa viimeisimmät tiedot ovat vuodelta Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneet Tutkinnon suorittaneiden %-osuus 15-v. täyttäneistä 66,0 64,0 62,0 60,0 58,0 56,0 54,0 52,0 50,0 64,1 63,8 63,4 62,8 62,7 61,9 61,2 59,7 60,8 60,9 61,0 58,9 60,2 60,0 59,4 58,9 59,0 57,8 57,0 56,4 55,7 Tavoite Kainuu Koko maa Koko maassa vuonna 2006 oli perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneita 64,1 % ja Kainuussa 60,8 %. Tarkastelun kohteena on 15 vuotta täyttänyt väestö. Kainuussa eniten tutkinnon suorittaneita oli Kajaanissa 66,2 % ja vähiten Hyrynsalmella 49,6 %. Edellytykset maa-kuntaohjelman vuoden 2010 tavoitteeseen 63,8 % ovat hyvät. Tarkasteluvuosien 2006 ja 2004 vertailu osoittaa, että tutkinnon suorittaneiden osuus oli Kainuussa noussut 1,9 prosenttiyksikköä ja koko maassa 1,4 prosenttiyksikköä. Ero valtakunnan keskiarvoon on kaventunut 0,5 prosenttiyksikköä. Vuonna 2006 ero oli vielä 3,3 prosenttiyksikköä. Määrällisesti Kainuussa voidaan kouluttaa koko peruskoulun päättävä ikäluokka ja tehokas aikuiskoulutus järjestää tutkintoihin tähtäävää koulutusta joustavasti kysynnän mukaan. 23

24 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 30,0 25,0 20,0 15,0 17,4 23,3 23,7 17,7 18,1 24,2 24,6 18,3 25,0 18,8 25,4 19,2 25,8 20,4 19,6 21,5 22,7 23,8 25,0 10,0 5,0 0,0 Tavoite Kainuu Koko maa Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vuonna 2006 koko maassa oli 25,8 % ja Kainuussa 19,6 %. Asian tarkastelussa on otettava huomioon keskiasteen tutkinnon suorittaneiden voimakas osuus Kainuussa 41,2 % kun se koko maassa oli 38,3 %. Asian taustalla on Kainuun lähihistorian voimakas opistoasteen koulutus, joka sittemmin jalostui osaksi nykyisen ammattikorkeakoulun koulutusohjelmatarjontaa. Tarkasteluvuosien 2006 ja 2004 vertailu osoittaa, että tutkinnon suorittaneiden osuus oli Kainuussa noussut 0,8 prosenttiyksikköä ja koko maassa myös 0,8 prosenttiyksikköä. Ero valtakunnan keskiarvoon on pysynyt ennallaan 6,2 prosenttiyksikössä. Edellytykset koko maan keskiarvoon ja Kainuun maakuntaohjelman tavoitteeseen 25,0 % pääsemiseksi ovat haasteelliset. Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kajaanin yliopistokeskuksen peruskoulutus ja aikuiskoulutus toimivat tehokkaasti. Tutkijakoulutus Kajaanin yliopistokeskuksessa on jatko-opiskelijoita noin 60. Maakuntaohjelman tavoitteeseen pääsemiseksi on hyvät edellytykset. 24

25 4.8. Kuntatalous Vuosikate Vuosikate/ asukas Vuosikate /as. (TAVOITE) Vuosikate /as. koko maa (TOT.) Vuosikate /as.kainuu (TOT.) * E Kainuun vuosikate, eli investointeja varten jäävä omarahoitusosuus, on ollut 2000 vuodesta lähtien koko maan keskiarvoa pienempi. Poikkeuksen muodosti vuosi 2002, joka oli Kainuussa keskimääräisellä tasolla johtuen verotilitysten rytmihäiriöstä. Kainuun yhteenlaskettu vuosikate (sisältää maakunnan toiminnan) on parantunut vuoden :stä eurosta asukasta kohti vuoteen 2007 mennessä 149 eurolla eli oli 240 euroa asukasta kohti. Tavoitteesta 265 euroa ollaan näin hieman jäljessä. Kainuun kehittämistarpeen mukaisen vuosikatteen tulisi olla vähintään euroa asukasta kohti. Vuosikate % poistoista Vuosikate % -poistoista Vuosikate %-poistoista (TAVOITE) Vuosikate %-poistoista koko maa (TOT.) Vuosikate %-poistoista Kainuu (TOT.) * E Vuosikatteen prosentuaalinen osuus poistoista kuvaa kuntatalouden tasapainoa. Mikäli vuosikate on alle 100 prosenttia poistoista, talous on epätasapainossa ja syntyy alijäämää, joka vähentää kunnan varallisuutta ja käytettävissä olevia rahoitusmahdollisuuksia kehittämiseen. Kainuun vuosikate ei ole vuotta 2002 lukuun ottamatta riittänyt kattamaan investoinneista aiheutuneita vuosittaisia poistoja. Vuoden 2004 tilanteesta vuosikateprosentti on kasvanut 35 prosentista vuoden 2007 loppuun mennessä 87 prosenttiin. 25

26 Nettokäyttökustannukset Nettokäyttökust. / asukas Nettokäyttökust. /asukas(tavoite) Nettokäyttökust. /as. koko maa (TOT.) Nettokäyttökust. /as. Kainuu (TOT.) * E Kainuun kuntien palvelutuotannon nettokustannukset (sis. maakunta) olivat vuosina vuosittain euroa asukasta kohti koko maan keskiarvoa suuremmat. Kainuussa kustannusten kasvu oli vuosina keskimäärin 4,5 % vuosittain eli yli valtakunnan keskimääräisen kasvun, joka oli ko. vuosina 4,2 %. Vuonna 2005 nettokustannukset laskivat edellisvuoteen verrattuna 0,5 prosenttia ja kääntyivät jälleen kasvuun vuonna Koko Kainuun palvelutuotannon nettokustannusten tulisi olla maan keskimääräisellä tasolla, jotta aiempina vuosina syntyneet alijäämät saataisiin katettua. 26

27 Verorahoitus Verorahoitus / asukas Verorahoitus / as. (TAVOITE) Verorahoitus / as. koko maa (TOT.) Verorahoitus / as. Kainuu (TOT.) * E Kainuun verorahoitus eli valtionosuudet ja verotulot yhteensä ovat olleet vuosina keskimäärin euroa asukasta kohti suuremmat kuin koko maassa keskimäärin. Vuoden 2002 verotulot sisälsivät normaalia enemmän edellisten vuosien maksamattomia tilityksiä. Tästä johtuen verorahoitus supistui 0,6 prosenttia vuonna Tilitysten mukainen verorahoitus kasvoi vuonna 2006 yhteensä 6,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tuloveroprosentti Tuloveroprosentti 20,00 19,00 18,82 18,82 18,82 18,83 19,04 19,05 19,20 19,05 19,05 19,05 18,00 17,00 17,78 18,04 18,12 18,29 18,40 18,46 18,55 16,00 15,00 14,00 Tuloveroprosentti Kainuu (TOT + TAV) Tuloveroprosentti koko maa (TOT.) Tuloveroprosentti Kainuu (TOT.) * E Kainuun keskimääräinen tuloveroprosentti on kasvanut vuosina maltillisemmin kuin maassa keskimäärin. Tuloveroprosentti kasvoi vuoden ,82 prosentista 19,20 prosenttiin vuonna Vuonna 2002 Kainuun ero koko maan keskimääräiseen tuloveroprosenttiin oli 1,04 prosenttiyksikköä, kun vastaavasti ero vuonna 2008 on 0,65 prosenttia. Korkein veroprosentti 20,25 on Puolangalla ja alhaisimmat ovat Kajaanissa, Sotkamossa ja Suomussalmella 19,0 prosenttia. 27

28 Konsernilainat Konsernilainat / asukas Konsernilainat /as. (TAVOITE) Konsernilainat /as. koko maa (TOT.) Konsernilainat /as. Kainuu (TOT.) * E Kainuun kuntien konsernilainakanta oli vuonna euroa asukasta kohti alle koko maan keskiarvon. Tavoite on pysyä alle maan keskimääräisen lainakannan, koska palvelutuotantoon liittyvien investointien tarve on Kainuussa tällä hetkellä erittäin alhainen. Kertyneet ali- / ylijäämät Kertyneet ali/ ylijäämät * E Vuosikate /as. (TAVOITE) Kertyneet ali/ylijäämät koko maa (TOT.) Kertyneet ali/ylijäämät Kainuu (TOT.) Kainuun kuntatalouden ongelma on kertyneet alijäämät. Toisin sanoen toimintatuotot ja verorahoitus eivät ole riittäneet kumulatiivisesti laskettuna kattamaan syntyneitä kuluja ja investoinneista aiheutuneita poistoja. Alijäämiä on ennakkotietojen mukaan 415 euroa asukasta kohti eli nettona n. 34 milj. euroa. Alijäämät lisääntyivät edelleen vuonna eurolla asukasta kohti. Alijäämän lisäys johtui maakunnan alijäämästä. Kunnat pystyivät vähentämään alijäämiään noin 50 eurolla asukasta kohti ensimmäisen kerran vuoden 2002 jälkeen. 28

29 4.9. Hyvinvointi Lastensuojelun avohuolto Lastensuojelun avohoito 6,5 6 5,9 5,5 5,4 5,6 5 4,5 4 3,5 3 4,7 5 4,9 5 4,4 4, ,1 3,4 Kainuu Koko maa Lastensuojelun avohuollon piirissä olevien 0-17-vuotiaiden lasten lukumäärä on noussut koko 2000-luvun. Kainuun kuntayhtymän alueella avohuollon piirissä oli yhteensä 946 lasta vuoden 2007 aikana. Osuus vastaavan ikäisistä lapsista on pysynyt viime vuodet muuta maata hieman korkeampana, ollen ennakkotietojen mukaan 5,9% vuonna Suhteellisesti vähiten avohuollon asiakkaita on Sotkamossa. Eniten lapsia avohuollon tuen piirissä on Ylä-Kainuun alueella. Sairauspäivärahan saajat Sairauspäivärahan saajat Sairauspäivärahan saajia Kainuun maakunnassa on ikä- ja sukupuolivakioidun indeksin mukaan koko maata vähemmän. Sairauspäivärahan saajien indeksi vaihtelee suuresti Kainuun eri kunnissa. Vuonna 2006 vain Puolangalla indeksiluku oli yli maan keski-arvon, 104,8. 29

30 Työkyvyttömyyseläkkeiden saajat Työkyvyttömyyseläkkeiden saajat , Työkyvyttömyyseläkkeen saajia on vuosina ollut kaikissa Kainuun kunnissa enemmän kuin maassa keskimäärin. Vuosina 2004 ja 2006 eniten työkyvyttömyyseläkkeen saajia suhteessa väestöön on ollut Hyrynsalmella. Kansantautien summaindeksi ja sairastavuusindeksi Kansantautien summaindeksi ja sairastavuusindeksi ,3 140,0 141,2 141, , ,9 118,3 119,7 121,1 121,7 118,7 119,7 Kansantaudit Sairastavuus 110 Kansantauteja ( verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta ja psykoosit) sairastetaan enemmän kuin maassa keskimäärin. V lopussa esiintyi erityisen paljon astmaa, sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa. Myös muiden sairauksien esiintyvyysluvut ylittivät maan keskiarvon. Astma on tyypillinen sairaus. Koko maan väestöstä 4,0 %:lla oli erityiskorvausoikeus astmalääkitykseen. Heidän osuutensa Kainuussa oli 6,6 %, mikä oli selvästi maan suurin luku. Vuolijoella luku oli alueen suurin, 8,9 %. Myös sepelvaltimotaudin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja oli 6,1 %, kun heidän osuutensa maassa keskimäärin oli 3,7 %. Myös diabetesta on enemmän kuin väestöllä keskimäärin. Pitkä-aikaissairastavuutta kuvaavien seitsemän kansantaudin esiintyvyyslukujen keskiarvo oli 30

31 Kainuussa suurempi kuin Suomessa keskimäärin (= 100), vuonna 2006 Puolangalla 154,5, Suomussalmella alin 121,1. Sairastavuusindeksi luku perustuu kolmeen muuttujaan, kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Lopullinen indeksi on osaindeksin keskiarvo. Vuosina Kainuun kaikissa kunnissa sairastavuusindeksi ylitti maan keskiarvon. Vuonna 2006 Hyrynsalmella ikävakioitu indeksi oli Kainuun korkein 147,5, Kajaanissa alhaisin 111,7. Toimeentulotuen saajat Toimeentulotuen saajat 10,0 9,0 8,0 7,0 8,9 8,8 8,6 8,5 8,3 8,3 8,1 8,1 7,6 7,7 7,4 7,2 6,0 5,0 4,0 3,0 Kainuu Koko maa Toimeentulotuen saajien osuus asukkaista on laskenut viime vuosina. Vuonna 2006 Kainuun alueella toimeentulotukea sai 7,2 % kaikista asukkaista. Tukea saaneiden henkilöiden määrä yhteensä oli 6030 vuonna Suhteellisesti vähiten toimeentulotuen saajia on Sotkamossa; eniten vastaavasti Puolangalla ja Vaalassa. 31

32 4.10. Ympäristö Ilmapäästöt Kainuussa Ilmanpäästöt ,55 479,54 246,82 879,79 705,7 275,39 850,61 708,59 207,6 781,84 751,57 252, ,41 646,49 203,45 781,73 573,39 169,38 864,39 565,99 147,39 Hiukkaset (t) Kainuu Rikkioksidi (t) Kainuu Typen oksidit NO2:na (t) Kainuu Kainuun ilmapäästöissä vuosittaiset muutokset ovat melko vähäisiä. Kainuun ilmaan tulevat päästöt ovat peräisin pääasiassa energiantuotannosta, teollisuudesta ja tieliikenteestä. Teollisuudesta ja energiantuotannosta pääsee ilmaan erityisesti rikkidioksidia, typen oksideja ja hiukkasia, kun taas tieliikenteen tuottamat merkittävimmät epäpuhtaudet ovat häkä, hiilivedyt, typen oksidit ja hiukkaset. Tulevaisuudessa ilmaan kohdistuvien päästöjen määrään on odotettavissa lisäystä, koska Kainuun alueen kaivannaisteollisuus kasvaa merkittävästi. Kainuun kunnissa Kajaanissa on suurimmat ilmalaadun vaihtelut. Kajaanin ilmanlaadun seurantaa toteuttavat Kajaanin kaupunki, energian tuottajat ja teollisuus yhdessä. Kainuun ympäristökeskus on hyväksynyt alkuvuodesta 2008 Kajaanin ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman vuosille Kajaanin ilmanlaatua on seurattu ns. ilmanlaatuindeksin avulla vuodesta 2002 alkaen. Kajaanin ilmanlaatu on hyvää tai tyydyttävää suurimman osan ajasta. Uuden tarkkailusuunnitelman mukaan ilmalaatua mitataan edelleen jatkuvatoimisesti Kajaanin keskustassa. Vuonna 2008 toteutetaan koko Kainuun alueella leviämismalliselvitys. Tarkkailusuunnitelmakautena toteutetaan myös koko Kainuuta koskeva bioindikaattoriselvitys. 32

33 Levähaittanäytteet Levähaittanäytteet Vuonna 2007 sinileväkukintojen määrä oli hieman edellisvuotta korkeampi ja samoin keskimääräistä hieman korkeampi pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna. Ympäristökeskukseen tuli 93 ilmoitusta levähaitoista. Näiden aiheuttajat jakaantuivat seuraavasti: sinilevät 69, viherlevät 4, keltalevät 6, piilevät 9 ja panssarilevät 1. Levähaittojen kaksi huippua ajoittuivat heinä- ja elokuun ensimmäisille viikoille eli hieman aikaisemmin kuin edellisvuotena. Leväkukintojen määrä vaihtelee vuosittain ja on useimmiten vaikeasti ennustettavissa (riippuvuus kesän säätilasta). Kainuun vesistöissä pistekuormitukset ovat selvästi vähentyneet, mutta vaikeammin hallittavissa oleva hajakuormitus rasittaa edelleen vesistöjä. 5. Lisätietoja Lisätietoja, jatkuvasti päivittyvät tuoreimmat seurantatiedot, indikaattoreiden selitykset ja mm. kuntakohtaista tietoa väestönkehityksestä ja yleistietoa Kainuusta löytyy Kainuun maakuntaportaalista Tilastoja osiosta ( > tilastoja). Tarkemmat teemakohtaiset tiedot tai kuntakohtaisia tietoja saatavissa sivulla 5 Taulukossa 1. mainituilta teemojen vastuuhenkilöiltä. 33