ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

Transkriptio

1 ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Liikkumisresepti, koska suullisia ohjeita tulee niin paljon ettei niitä muista Liikkumisreseptin alueellinen toteuttaminen ja vaikutusten arviointi Hanke- ja jatkohankeraportti Liisa Lähdesmäki Lehtori, projektikoordinaattori Seinäjoen ammattikorkeakoulu Sinikka Tala Apulaisylilääkäri Fysiatrian ja kuntoutuksen toimintayksikkö Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Marja Lautamaja Tutkija Seinäjoen ammattikorkeakoulu

2 2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO 6 2. LIIKKUMISRESEPTIHANKE, TARKOITUS JA TOIMINNAN SUUNNITTELU Rahoitus ja organisaatio Tarkoitus, visio ja tavoitteet Hankkeen ja jatkohankkeen toimintasuunnitelmat Arviointisuunnitelma TOIMENPITEITÄ TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI JA TOTEUTUNUTTA TOIMINTAA Toimintaympäristö ja hankkeen yhteistyötahot Paikallinen toiminta Seudullinen ja alueellinen toiminta Valtakunnallinen toiminta Kansainvälinen toiminta Asenteiden ja käytänteiden kartoittaminen hanketoiminnan pohjaksi Hankkeen toteuttamat kyselyt 2004/05 ja 2006 päätuloksineen Lääkäreiden haastattelututkimus: Reseptikö liikuttaa? Liikkumisreseptiaiheisia opinnäytetöitä Liikkumisreseptistä tiedottaminen Tiedotusvälineet Tapahtumat Muu tiedottaminen Liikkumisreseptihankkeen koulutusten toteutuminen Seminaarit ja symposium Toimipaikka- ja seutukoulutukset sekä seutuseminaarit Muu hankkeen toteuttama koulutus 39

3 Hankkeen toteuttama terveysliikunnan neuvontamateriaali Aikuisille Liiku riittävästi / Liike on lääkettä -neuvontakortti ja -juliste Ikääntyville ja vanhuksille Liiku läpi elämän / Toimintakykyä turvallisesti - neuvontakortti ja -juliste Lapsille ja nuorille Iloa liikkeellä / Lii kunta ennaltaehkäisee ja hoitaa -neuvontakortti ja juliste Liikkumisreseptin toteuttamismallit Lääkäriltä liikkumisresepti Liikkumisreseptin ryhmätäyttö Kuntoneuvolasta liikkumisresepti Työterveyshuollosta liikkumisresepti Liikkumisresepti toimintakyvyn kohentamiseksi Neuvolasta ja kouluterveydenhuollosta liikkumisresepti Opiskelijan liikkumisresepti, Tsemppi Fysioterapeutilta tai terveydenhoitajalta liikkumisresepti Terve Etelä-Pohjanmaa -internetpalvelu, Liikkumisresepti osaksi sähköistä potilastietokantaa LIIKKUMISRESEPTIN JA LIIKUNTANEUVONNAN TOTEUTUMINEN ETELÄ-POHJANMAALLA KYSELYTUTKIMUS JA TULOKSET Johdanto Suhtautuminen liikkumisreseptiin ja liikuntaneuvontaan Lääkärit Fysioterapeutit Terveydenhoitajat Liikuntaneuvontakäytänteet ja niiden muutokset hankkeen aikana Lääkärit Fysioterapeutit Terveydenhoitajat 64

4 Liikkumisreseptin soveltuvuus liikuntaneuvonnan työkaluksi Lääkärit Fysioterapeutit Terveydenhoitajat Terve Etelä-Pohjanmaa -internetsivusto Liikuntaneuvonnan toteutuminen alakoulussa HANKKEEN TOIMINNAN JA TULOSTEN ARVIOINTIA Kuntien perusterveydenhuolto muutoksessa hankkeen aikana Saavutettiinko hankkeen tulokset? Hankkeen neuvontamateriaalit yhtenäistivät liikuntaneuvonnan käytänteitä Arvioinnin onnistuminen Hankekokemukset ja pohdinta TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA LIIKKUMISRESEPTIN MAAKUNTAMALLIEHDOTUS 84 LÄHTEET 87 LIITTEET

5 5 TIIVISTELMÄ Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri toteutti vuosina Liikkumisreseptin alueellinen toteuttaminen ja vaikutusten arviointi -hankkeen ja vuosina sen jatkohankkeen. Hankkeen päätavoitteita olivat ennaltaehkäistä kansansairauksia lisäämällä väestön liikunta-aktiivisuutta ja terveysliikkumista, kouluttaa terveydenhuoltohenkilökuntaa liikunnan ja liikkumisreseptin käyttöön lääkkeettömänä hoitona sekä eri toimijoiden yhteistyöllä lisätä väestön tasa-arvoisia mahdollisuuksia terveyttä koskevien valintojen tekemiseen. Tavoitteisiin pyrittiin kouluttamalla kuntien terveydenhuoltohenkilöstöä ja muita liikuntaneuvontatyötä toteuttavia henkilöitä toimipaikkakohtaisissa, kuntakohtaisissa, seutukuntakohtaisissa ja alueellisissa koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa. Liikkumisreseptiä tehtiin tunnetuksi tiedotusvälineiden, messuosallistumisten ja lukuisten seminaariesiintymisten kautta. Hankkeen koulutuksissa ja terveysliikuntaneuvontatilaisuuksissa oli yhteensä lähes henkilöä, joista 1028 oli terveydenhuollon ammattilaisia. Osallistujissa oli 390 lääkäriä, 276 fysioterapeuttia ja 362 terveydenhoitajaa ja sairaanhoitajaa. Hanke suunnitteli, tuotti ja jakoi erityisesti alueen perusterveydenhuoltoon terveysliikuntaneuvonnan materiaalia, oli kehittämässä liikkumisreseptilomaketta valtakunnalliseen sähköiseen potilastietokantaan ja kehitti moniammatillisia liikkumisreseptin toimintamalleja terveydenhuoltoon. Hankkeen päättyessä liikuntaneuvontaan ja liikkumisreseptiin suhtautuminen oli hyvä. Suullinen liikuntaneuvonta lisääntyi ja monipuolistui erityisesti perusterveydenhuollossa. Lääkäreistä 2/3:lla ei ollut aikaa liikkumisreseptille. Lääkäreistä 18 % kirjoitti vähintään viikoittain ja 45 % satunnaisesti liikkumisreseptejä. Lääkärit, hoitajat ja fysioterapeutit kokivat, että liikkumisreseptin toteutus kuuluu terveydenhuollossa fysioterapeuteille. Kuntoneuvolat aktivoituivat liikkumisreseptin toteuttamisessa. Hankkeen terveysliikuntakortit otettiin aktiiviseen käyttöön ja niitä painettiin lähes kappaletta. Hankkeesta saadut neuvontamateriaalit ja toimintamallit yhtenäistivät ja monipuolistivat annettavaa liikuntaneuvontaa. Internet sivusto, teki näkyväksi kunnittain ajantasaisen terveysliikunnan tarjonnan, toimijat ja liikkumisreseptihankkeen materiaalit niin ammattilaisille kuin väestölle.

6 6 1. JOHDANTO Suomessa toteutetut useimmat terveyden edistämisen toimet perustuvat kansanterveysohjelmaan Terveys 2015, jossa korostetaan laajaa näkökulmaa terveyden edistämisessä. Perusterveydenhuollon toimivuus ja ehkäisevä työ ovat ohjelman painoalueita. Suomen kuntalaki edellyttää myös "kunnan pyrkivän edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä". Vuoden 2006 voimaan tullut kansanterveyslain muutos edellyttää kunnilta väestöryhmittäistä terveydentilan seurantaa ja terveyden edistämistyötä hallinnonalojen välisellä yhteistyöllä. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (EPSHP) laati maakunnallisen Etelä-Pohjanmaan terveysstrategian vuonna Strategiassa linjattiin terveyden edistäminen yhdeksi terveydenhuollon toiminnan painopistealueeksi. Strategiassa todettiin terveyden yleisten edellytysten vahvistamisen olevan tehokkain tapa väestön sairastavuuden vähentämisessä. Terveyden ylläpitäminen ja edistäminen toteutuu sairauksien puhkeamisen ehkäisyllä, sairauksien varhaisella toteamisella ja välittömällä hoidolla. Kuntalaisen terveys tulisi olla valintoja ohjaava periaate. Eteläpohjalaisten terveysstrategian toimenpide-ehdotuksissa esitettiin, että terveyden edistämisen edellytyksiä tulisi vahvistaa kaiken ikäiselle väestölle. Liikunta, ravitsemus ja vaikuttaminen kunnalliseen päätöksentekoon olivat strategian toimenpide-ehdotukset. Toiminnassa tulisi tehostaa väestön terveyden edistämistä, liikunnan myönteisten vaikutusten hyödyntämistä sekä sairauksien hoidon että terveyden ja hyvinvoinnin perustan vahvistamista. Toimenpideehdotuksissa tuotiin esille myös kunnissa laadittavat kuntakohtaiset hyvinvointiohjelmat. Kuntien tehtäväksi ehkäisevän terveydenhuollon osalta tuotiin strategiassa esille vastaanottotoiminta, neuvola ja kouluterveydenhuolto. Tässä työssä toivottiin seudullista yhteistyötä mm. ehkäisevän terveydenhuollon kehittämisessä, kouluttautumisessa sekä käytänteiden yhtenäistämisessä. Liikunnalla on todettu olevan huomattava merkitys tärkeimpien kansansairauksiemme ehkäisyssä ja hoidossa. Näyttö on vahvaa ja riittävää myös jo usean sairauden kohdalla annos-vasteenkin suhteen. Lääkäreiden antamalla suunnitelmallisella liikuntaneuvonnalla vähän tai ei ollenkaan liikkuvien potilaiden kohdalla on todettu olevan liikuntaharrastusta lisäävä vaikutus. (Aittasalo 2002 ja 2008) Tämä väestöryhmä on kansansairauksien varhaisen toteamisen kannalta merkittävin kohderyhmä. Jyväskylän yliopisto, Reumaliitto, Sydänliitto, Lääkäriliitto, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma ja UKK-instituutti toteuttivat Liikkumisreseptihankkeen vuosina Hankkeen tuloksena tuotettiin liikkumisreseptimateriaalia: liikkumisreseptilomake, liikunnan seurantakortti ja käyttäjän opas. Tämän valtakunnallisen hankkeen toteutuksesta tehtiin julkaisu Reseptillä liikkeelle, liikkumisreseptin arviointi (Ståhl 2005). Julkaisussa todetaan, että liikkumisreseptiä ja sii-

7 7 hen liittyvää liikuntaneuvontaa voidaan perustellusti suositella liikuntaneuvonnan työkaluksi avoterveydenhuoltoon. Lääkärien toteuttama liikuntaneuvonta lisää liikuntaneuvonnan kattavuutta ja vahvistaa muiden ammattiryhmien viestiä. Raportissa tuotiin esille myös, että liikuntaneuvonnan lisääminen edellyttää muutoksia lääkärien työ- ja toimintakulttuurissa. Tarvitaan pitkäjänteistä työtä, koska muutokset tapahtuvat hitaasti. Liikuntaneuvonta on yhteistyötä, jossa tarvitaan jokaisen ammattiryhmän panosta, niin lääkärin, hoitajan, fysioterapeutin kuin liikunnanohjaajankin. Tämän hankeen, Liikkumisreseptin alueellinen toteuttaminen ja vaikutusten arviointi, toteuttamisajatus on lähtenyt edellä mainittujen terveyden edistämislinjausten pohjalta. Hankkeen alullepano on myös osoitus terveydenhuollon ja liikunta-alan yhteisön, Kuortaneen urheiluopiston, yhteistyöstä. Tämä hankeraportti sisältää liikuntaneuvonnan ja liikkumisreseptin käytön laajentamiseksi tehtyä toimintaa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kaikkien 26 kunnan alueelta neljän vuoden ajalta. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehtiin yhteistyötä erityisesti terveydenhuollon, mutta myös liikunta-, sosiaali- sekä sivistystoimen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Neljän vuoden jaksoon kuuluu ajoittunut liikkumisreseptihanke ja sen jatkoksi vuosina toteutettu liikkumisreseptin jatkohanke. Liikkumisreseptin käytön arviointi, joka toteutettiin kyselytutkimuksina, annettiin hankkeessa ulkopuolisen tahon toteutettavaksi. Hankkeen tiedonkeruun tulokset, kappale 4, on kirjoittanut Seinäjoen ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikön markkinatutkimuspalveluiden tutkija Marja Lautamaja. Hankkeen vastuulääkäri, apulaisylilääkäri, fysiatri Sinikka Tala oli toteuttamassa lääkäreiden tutkimusjulkaisua, Reseptikö liikuttaa? ja hän on kirjoittanut raportin kappaleen Muun tekstiosan on kirjoittanut hankkeen projektikoordinaattorina toiminut lehtori Liisa Lähdesmäki. Hankkeen tiedonkeruun tulosraportit vuosilta 2005, 2006 ja 2008 ovat kokonaisuudessaan luettavissa hankkeen internetsivuilta (

8 8 2. LIIKKUMISRESEPTIHANKE, TARKOITUS JA TOIMINNAN SUUNNITTELU 2.1. Rahoitus ja organisaatio Liikkumisreseptin toteuttaminen ja vaikutusten arviointi -hankkeen toteuttajana toimi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Hankkeen rahoituksen hakijoina olivat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Kuortaneen urheiluopisto. Hankerahoitusta haettiin Sosiaali- ja terveysministeriön Kansallinen hanke terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi -rahasta vuonna Myönteinen päätös hankkeen rahoituksesta tuli keväällä Liikkumisreseptihankkeen rajoittajia vuosina olivat Sosiaali- ja terveysministeriö, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Kuortaneen urheiluopisto. Hankkeen budjetti oli Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri haki rahoitusta Liikkumisreseptin toteuttaminen ja vaikutusten arviointi -jatkohankkeelle Länsi-Suomen lääninhallitukselta vuonna Hankerahoitushakemus hyväksyttiin ja Liikkumisreseptihanke jatkui keskeytyksettä jatkohankkeella, jonka budjetti oli Hankkeen ja jatkohankkeen organisaatiot olivat samat muodostuen ohjausryhmästä, projektiryhmästä ja hanketiimistä. Hanketiimi toimi liikkumisreseptihankkeen toiminnan toteuttajana. Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmän jäsenet edustivat seuraavia tahoja: E-P:n sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, kuntien perusterveydenhuolto, kuntien liikuntatoimi, kansalaisopisto, kansanterveysjärjestö, työterveyshuolto, yksityinen terveydenhuolto, urheiluopisto, sekä terveydenhuollon liikuntaneuvontatyön eri ammattikuntien edustajia. Ohjausryhmän jäsenet: Pihlajamäki Jaakko, pj Johtaja, Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Rauni Haapanen Rehtori, Seinäjoen kansalaisopisto Honkola Ahti Terveyskeskuslääkäri, Soini. Liikkumisreseptikouluttajalääkäri Hyytiä Jorma Rehtori, Kuortaneen Urheiluopisto Iivonen Ritva Fysioterapeutti, Pohjanmaan fysioterapeutit ry Kankaanpää Hannu Liikuntatoimenjohtaja, Lapuan liikuntatoimi Korpi-Hyövalti Eeva Sisätautien erikoislääkäri, EPSHP, Dehko 2 D- hankkeen vastuulääkäri Mustonen Marja Leena Toiminnanjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Sydänpiiri ry Rajamäki Antti Liikuntasihteeri, Karijoen vapaa-aikatoimi

9 9 Saarela Tinja Siren Aino-Maija Sundman Taru Tuominen Kirsi Uusitalo Leena Välimäki Tarja Liikuntasuunnittelija, Suomen Reumaliitto ry. Aluejohtaja, Liikunnan aluejärjestö, PLU ry Fysioterapeutti, Seinäjoen Työterveyskeskus ry Työterveyslääkäri, Kauhajoki. Liikkumisreseptikouluttajalääkäri Ylilääkäri, Vimpelin terveyskeskus Ylilääkäri Seinäjoen seudun terveysyhtymä, työterveyshuolto Ohjausryhmän kokouksiin osallistuivat lisäksi projektiryhmän jäsenet ja johtajaylilääkäri Hannu Puolijoki, EPSHP. Ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa vuonna 2005, kolme kertaa vuonna 2006, kerran vuonna 2007 ja kaksi kertaa vuonna Projektiryhmä Hankkeen alussa hankkeelle muodostettiin projektiryhmä, jossa oli Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Kuortaneen urheiluopiston ja kaksi muiden terveydenedistämishankkeiden edustajaa sekä projektin vastuulääkäri ja projektikoordinaattori. Projektiryhmän jäsenet Korpi Jussi Ylilääkäri EPSHP, projektiryhmän pj Tala Sinikka Apulaisylilääkäri, Liikkumisreseptihankkeen vastuulääkäri ja projektiryhmän pj , ESHP Murtonen Tiina Toiminta-aluejohtaja, Liikkumisreseptihankkeen Hyytiä Arja projektipäällikkö, EPSHP Fysioterapeutti, Dehkon 2D-hanke, aluekoordinaattori Hämäläinen Timo Liikunnanohjaaja, Kuortaneen Urheiluopisto ( ), Hyvinvointikeskuksen johtaja Jouko Kangasniemi Fysioterapeutti, Kuortaneen Urheiluopisto ( ), Hyvinvointikeskuksen johtaja Kettula Anne Fysioterapeutti, Liihota -hanke ( ), projektikoordinaattori Elina Leikkainen Fysioterapeutti, Dehko 2D-hanke ( ), liikuntavastaava Lähdesmäki Liisa Sirpa Mäenpää Lehtori, hankkeen projektikoordinaattori, EPSHP Sihteeri, EPSHP ( ), projektiryhmän sihteeri Kaija Hauta-aho Tekninen tukihenkilö, EPTEK ry. ( ), projektiryhmän sihteeri

10 10 Projektiryhmä piti viisi kokousta vuonna 2004, neljä vuonna 2005 ja kolme vuonna Jatkohankkeen projektiryhmä piti kaksi kokousta vuonna 2006, neljä vuonna 2007 ja neljä vuonna Hanketyöntekijät Projektiryhmä nimitti hanketiimin hankkeen toimeenpanoelimeksi. Siihen kuuluivat hankkeen vastuulääkäri ja projektikoordinaattori. Tiimi kokoontui säännöllisesti lähes viikoittain. Tiimin tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa hanketoiminta. Hankkeen päätoimisena projektikoordinaattorina toimi LitL, lehtori Liisa Lähdesmäki Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksiköstä. Hankkeen vastuulääkärinä ja liikkumisreseptikouluttajana toimi apulaisylilääkäri Sinikka Tala Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin fysiatrian ja kuntoutuksen toimintayksiköstä tehden 20 % työajastaan hankkeelle. Toiminta hankkeessa aloitettiin elokuussa Hanke päättyi heinäkuussa 2006, mutta jatkui jatkohankkeena lokakuuhun Jatkohankkeessa projektikoordinaattori työskenteli 50 %:n työajalla. Hankkeen projektipäällikkönä toimi toimialajohtaja Tiina Murtonen vastaten Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kaikista terveydenedistämishankkeista. Hanketiimi piti arviointiin liittyviä mentorointipalavereita mm. seuraavien henkilöiden kanssa: professori Asko Suikkanen Lapin yliopistosta, kuntoutusylilääkäri ja projektiryhmän puheenjohtaja Jussi Korpi, rehtori Jorma Hyytiä Kuortaneen urheiluopistosta sekä sairaanhoitopiirin projektipäällikkö Tiina Murtonen Tarkoitus, visio ja tavoitteet Tarkoitus Hankkeen tarkoituksena oli liikuntahoitojen ja liikkumisreseptin käytön lisääminen lääkkeettömänä hoitona erityisesti vähän tai ei ollenkaan liikuntaa harrastavassa väestössä. Tarkoituksena oli myös kehittää liikuntaneuvontaa toteuttavien ammattilaisten yhteistyötä niin terveydenhuollon sisällä kuin sen ulkopuolella monipuolisen terveysliikunnan toteuttamiseksi. Tarkoituksena oli liikuntatoiminnan tiedotuksen lisääminen internetsivuston avulla, jolloin terveysja liikunta-alan ammattilaisilla sekä kunnan asukkailla on nähtävänä ajantasaiset kunnassa olevat terveysliikuntapalvelut. Hankkeen tarkoituksena oli kouluttamalla lisätä tietoa liikunnan ennaltaehkäisevästä, kuntouttavasta ja sairauksia hoitavasta merkityksestä sekä lisätä tasa-arvoa terveysliikuntapalveluiden saatavuudessa kaikissa ikäryhmissä.

11 11 Visio Liikuntaneuvonta on terveydenhuollon toimintaa. Moniammatillisen yhteistyön tuloksena toimii suunnitelmallinen liikunnan neuvontajärjestelmä. E-P:n terveysliikuntapalvelut ja niiden tuottajat yhteystietoineen ovat kaikkien nähtävinä ajantasaisina internetissä, Terve Etelä-Pohjanmaa, sivustolla. Tavoitteet Kouluttaa lääkäreitä ja muuta terveydenhuoltohenkilöstöä liikkumisreseptiasiassa. 2. Ottaa liikkumisresepti käyttöön kaikissa kunnissa E-P:n sairaanhoitopiirin alueella. 3. Käynnistää laaja-alainen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon, yksityisen sektorin, liikuntatoimen, kansalaisopiston ja kolmannen sektorin liikuntapalveluiden tuottajien kanssa. 4. Lisätä väestön liikunta-aktiivisuutta ja terveysliikkumista. 5. Ennaltaehkäistä kansansairauksia kannustamalla vähän liikkuvia harrastamaan liikuntaa. 6. Lisätä tasa-arvoisia mahdollisuuksia terveyttä koskevien valintojen tekemiseen. 7. Arvioinnin tekeminen hankkeesta: seurata liikkumisreseptin käyttöönottoa terveydenhuollossa ja arvioida yksilötasolla sen vaikuttavuutta. Jatkohankkeelle asetetut tavoitteet Lisätä liikunnan käyttöä sairauksien lääkkeettömänä hoitomuotona. Liikkumisreseptikäytännön yleistäminen ikäihmisillä (70+), lapsilla ja nuorilla sekä työikäisillä. Toimivien liikuntaneuvontakäytänteiden löytäminen yhteistyössä alueellisten, kansallisten ja pohjoismaisten toimijoiden kanssa. 2. Terveysliikunnalla ehkäistävissä olevien sairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen.

12 12 3. Paikallisten / seudullisten toimintamallien edelleen kehittäminen moniammatillisena yhteistyönä liikkumisneuvonnassa, toteutuksessa ja seurannassa E-P:n sairaanhoitopiirin 26 kunnassa. 4. Yhteistyön kehittäminen erityissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, kuntasektorin ja kolmannen sektorin kesken liikuntaneuvonnan ja liikuntahoidon toteuttamisessa terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien kohdalla. Kuntapäättäjiin vaikuttaminen liikuntahoitojen toteutumiseksi terveydenhuollossa. 5. Kuntoneuvola / Liikuntaneuvola / fysioteekki -toiminta kuntiin. 6. Työkalujen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon terveysliikuntaneuvontaan; Sähköinen Terve Etelä-Pohjanmaa -portaalin kehittäminen pysyväksi terveysliikuntaporttaaliksi, kaksikieliset liikuntaneuvontamateriaalit ja hankkeen www-sivut pysyväksi materiaalipankiksi. 7. Terveysliikuntaneuvonnassa toteutetaan motivoivan haastattelun periaatteita. 8. Palautteen hyödyntäminen liikuntaneuvontatavoista ja -työkaluista Hankkeen ja jatkohankkeen toimintasuunnitelmat Hankkeen alussa kartoitettiin sekä Etelä-Pohjanmaalla että koko maassa toteutettavia liikkumisreseptin käytänteitä. Tutustumiskäyntejä tehtiin niihin kuntien terveystoimiin, joissa liikkumisreseptiä toteutettiin. Palavereissa selvitettiin liikkumisreseptin käyttötapoja sekä liikkumisreseptityössä käytettävää liikuntaneuvontamateriaalia. Hankkeen toimintaa kohdistettiin alueen lääkäreille sekä muille terveysliikuntaneuvontatyötä tekeville ammattiryhmille kuten fysioterapeuteille ja terveydenhoitajille. Myöhemmin koulutustilaisuuksiin kutsuttiin kaikki kunnassa toimivat matalan kynnyksen liikuntaneuvontaa toteuttavat tahot kuten kuntien liikuntatoimet, kansalaisopistot ja kolmannen sektorin toimijat. Terveydenhuollon toimintaympäristötahoina ovat olleet erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto sekä yksityinen terveydenhuolto. Erityisenä painopisteenä oli työterveyshuolto sekä terveyskeskuksissa että yksityisesti järjestettynä. Tiedonkeruun tuloksien ja kuntakierroksen sekä ensimmäisten koulutus- ja seminaaripalautteiden perusteella hankkeessa konkretisoitiin toiminnan tavoitteet vuoteen Jatkohankkeen kohdalla toimintasuunnitelmassa huomioitiin ensimmäisen hankkeessa vuonna 2006 tehdyn kyselyn ja toimijoiden kanssa

13 13 käytyjen keskustelujen tulokset sekä muut saadut palautteet. Alla ovat lueteltuina toiminnan painopistealueet sekä hankkeen että jatkohankkeen osalta. Tiedotetaan liikkumisresepti-aiheesta laajasti, jolloin saadaan sekä terveydenhoitohenkilökunta että potilaat/asiakkaat tietoiseksi liikkumisreseptin käyttömahdollisuudesta. Tarjotaan alueen lääkäreille mahdollisimman kattavasti liikkumisreseptikoulutusta. Aktivoidaan toimivien liikuntapalvelujen rakentumista alueen kunnissa. Aikaisempien tutkimusten ja hankkeessa tehtyjen kartoitusten pohjalta täsmennetään ja suunnataan toimintaa vastaamaan hankkeen tavoitteita. Kokeillaan ja luodaan erilaisia malleja helpottamaan liikkumisreseptin käyttöönottoa ja seurantaa (mm. liikkumisreseptin ryhmätäyttö). Terveysliikunnan selkeän neuvontamateriaalin tuottaminen ja jakaminen maksutta terveydenhuollon ammattihenkilöstölle liikuntaneuvonnan lisäämiseksi potilastyössä. Kehitetään terveysliikunnan Terve Etelä-Pohjanmaa -internetpalvelua, johon kaikilla terveysliikuntapalvelujen tuottajilla on mahdollisuus kirjautua ja informoida toiminnastaan. Tehdään yhteistyötä kaikkien liikkumisreseptihankkeeseen läheisesti liittyvien tahojen kanssa. Laaditaan arviointisuunnitelma hankkeen tavoitteiden, toimenpiteiden ja vaikutusten selvittämiseksi. Toteutetaan sekä sisäistä että ulkoista arviointia Arviointisuunnitelma Hankkeen toiminnan suuntaamiseksi ja olemassa olevien käytänteiden sekä tarpeiden selvittämiseksi toteutetaan kysely- ja haastattelututkimukset. Kyselyt toteutetaan alueen lääkäreille, fysioterapeuteille ja terveydenhoitajille. Kyselyn tulosten kirjaamisen ja tulososan kirjoittamisen toteuttaminen annetaan hankkeen ulkopuoliselle toimijalle. Lääkäreiden haastattelututkimus toteutetaan yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa. Havainnoista ja käytyjen palaverien muistiinpanoista saadaan pohjatietoa toiminnalle. Kuntakäynneillä kartoitaan käytössä olevia liikuntaneuvontamateriaaleja. Liikkumisreseptiaihetta esitellään myös korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille mahdollisiksi opinnäytetyöaiheiksi.

14 14 Hankkeen tiedonkeruu toteutetaan hankkeen alussa ja päättyessä. Tiedonkeruun tulosten perusteella suunnataan hankkeen toimintaa. Kyselytutkimuksen tiedonkeruulla kartoitettavat pääteemat: Liikkumisreseptin tunnettavuus. Mitä ajatuksia liikkumisresepti herättää ja onko sen käytölle perusteita. Liikuntatottumuksien kysyminen potilailta ja liikuntaneuvonnan antaminen. Kirjoitettujen liikkumisreseptien määrä, kirjoittamisen käytännön mahdollisuudet ja liikkumisreseptin soveltuminen terveydenhuollon työkaluksi. Terveydenhuollon henkilökunnan yhteistyö liikuntaneuvonnassa potilaille. Liikkumisreseptipotilaan seuranta. Tietoisuus terveydenhuollon ulkopuolisista matalan kynnyksen liikuntapalveluista ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa kunnassa. Koulutuksen tarve liikkumisreseptiasiassa. Haastattelututkimuksen tiedonkeruulla kartoitettavat pääteemat: Lääkäreiden liikkumisreseptin käytön, kirjoittamisen ja kirjoittamattomuuden perusteiden selvittäminen. Valmiudet ja yhteistyö terveydenhuollon ulkopuolisten terveysliikunnan toimijoiden kanssa. Terveystoimissa ja kuntien liikuntatoimissa toteutetuissa palavereissa kartoitetaan olemassa olevaa terveysliikuntaneuvonnan materiaalia, liikuntakalentereita ja toteutettavia terveysliikuntaryhmiä. Tiedonkeruun tuloksia esitellään hankkeen loppuseminaarissa ja julkaistaan hankeraportissa. Liikkumisreseptihankkeen toiminnan pääkohderyhminä ovat lääkärit, terveyskeskusten hoitohenkilökunnasta erityisesti fysioterapeutit ja terveydenhoitajat, yksityiset terveyspalvelujen tuottajat, kunnan toimijoista liikuntatoimi ja kansalaisopisto sekä 3. sektorin toimijat. Jatkohankkeen lopussa toteutetaan vastaavanlaiset tiedonkeruut ja tulokset esitetään hankkeen loppuraportissa.

15 15 3. TOIMENPITEITÄ TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI JA TOTEUTUNUTTA TOIMINTAA 3.1. Toimintaympäristö ja hankkeen yhteistyötahot Paikallinen toiminta Liikkumisreseptihankkeen paikallisina pääyhteistyötahoina ovat olleet terveydenhuollon toimipisteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Terveyskeskusten lääkärikunnan ja fysioterapiayksiköiden kanssa kanssakäyminen on ollut aktiivisinta. Liikkumisreseptihankkeen yhdyshenkilöinä terveyskeskuksissa olivat ylilääkäri ja ylihoitaja. Liikkumisreseptivastaavina kunnissa toimivat terveyskeskuksen tehtävään nimetty fysioterapeutti ja terveystoimen ulkopuolella kuntien liikuntasihteeri. Jälkimmäinen toimi myös oman kuntansa terveysliikunnan asiantuntijoiden ja toteuttajien kokoonkutsujana hankkeen toteuttamiin koulutuksiin sekä seminaareihin. Toimipaikkakohtaiset koulutukset terveyskeskuksissa olivat hankkeen alussa tärkeässä asemassa ja niitä pidettiin jokaisessa kunnassa. Kuusiokuntien alueella ei toimipaikkakoulutuksia järjestetty hankkeen toimesta systemaattisesti, sillä Soinin terveyskeskuslääkäri ja liikkumisreseptin kouluttajalääkäri Ahti Honkola oli toteuttanut aikaisemmin ja toteutti hankkeen aikana liikkumisreseptikoulutusta aktiivisesti Kuusiokuntien terveydenhuollon toimijoille. Kuortaneen urheiluopiston hallinnoima Liihota -hanke oli myös toteuttanut kahden vuoden ajan liikkumisreseptistä koulutuksia Kuusiokuntien ja Järviseudun kuntien terveystoimissa. Hanke osallistui myös kunnissa toteutettaviin yleisiin terveysliikuntatapahtumiin omalla osastollaan (Kuva 1). Osastoilla esiteltiin hankkeen toimintaa, materiaaleja ja toteutettiin henkilökohtaista terveysliikuntaneuvontaa. Hanke myös jakoi liikuntamateriaalia tapahtumissa. Liikkumisreseptiasian tietoisuuden lisäämiseksi toteutettiin hankkeelle värikäs banderolli, jossa oli teksti "Kysy liikkumisreseptiä terveydenhuollosta". Näissä massaliikuntatapahtumissa hanke tavoitti tuhansia ihmisiä alueen eri kunnista.

16 16 Kuva 1. Liikkumisreseptihankkeen työntekijät projektikoordinaattori Liisa Lähdesmäki ja vastuulääkäri Sinikka Tala toteuttivat liikuntaneuvontaa ja liikkumisreseptejä lukuisissa tilaisuuksissa tehden asiaa tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla. Tapahtumissa kokeiltiin myös liikkumisreseptin ryhmätäytön toimivuutta noin 10 henkilön ryhmissä Seudullinen ja alueellinen toiminta Liikkumisreseptihanke pyrki viemään terveysliikunta-, liikkumisresepti- ja terveydenhuollon liikuntaneuvontatietoutta alueellaan laajasti eri toimijatahoille. Hanke toimi yhteistyössä erityisesti alueen terveydenedistämishankkeiden kanssa. Hankkeen projektikoordinaattoria pyydettiin useiden terveydenedistämishankkeiden ohjausryhmien jäseneksi. Hän toimi myös osassa hankkeita asiantuntijajäsenenä. Hanke oli mukana seuraavissa alueen terveydenedistämishankkeissa: Dehkon D2D -hankkeen (Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) ohjausryhmän jäsen, Esteetön Jouppilanvuori -hankkeen (Etelä-Pohjanmaan telelääketieteen palvelukeskus) ohjausryhmän jäsen sekä asiantuntijajäsen, Verka-hankkeen (Vaasan yliopisto) asiantuntijajäsen, Liihota -hankkeen (Kuortaneen Urheiluopisto) ohjausryhmän jäsen, Esteetön peliympäristö, EPELI suunnitteluhankkeen (Etelä-Pohjanmaan telelääketieteen palvelukeskus) ohjausryhmän jäsen ja asiantuntijajäsen. Työniloa liikunnalla -hanke (Nurmon Urheilijat -99 ry.) ohjausryhmän jäsen. Hanke on osallistunut myös 1-2 kertaa vuodessa kokoontuvaan E-P:n alueen hankefoorumiin, jossa hanketyöntekijät ovat saaneet vaihtaa kokemuksiaan. Yhteistyötä toteutettiin alueen urheiluopiston ja kuntoutuslaitosten kanssa. Yhteistyö oli koulutusten järjestämistä ja materiaalien vaihtoa. Yhteisöt omissa koulutuksissaan ja asiakastyössään käyttivät hankkeen materiaalia aktiivisesti.

17 17 Yhteistyötahoja Etelä-Pohjanmaalla ovat olleet Kuortaneen Urheiluopisto, Kylpylä Kivitippu, Lappajärveltä ja Härmän Kuntokeskus Ylihärmästä. Alueellisten kolmannen sektorin toimijoiden kanssa toteutettiin hyvin paljon erilaista toimintaa. Kansanterveysjärjestöt olivat aktiivisesti yhteydessä ja pyysivät hankkeelta alustuksia ja koulutuksia omiin tilaisuuksiinsa. He käyttivät myös omien kouluttajiensa välityksellä hankkeen materiaalia omassa terveysliikuntaneuvontatyössään. Heidän toimintansa ja kanssakäyminen hankkeen kanssa oli aktiivista koko hankkeen ajan Valtakunnallinen toiminta Liikkumisreseptihanke teki yhteistyötä myös valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Kansanterveysjärjestöjä ja terveydenedistämisyhteisöjä oli mukana hankkeen suunnittelemien ja julkaisemien koulutusmateriaalien sisällön suunnittelussa. Hankkeen neuvontamateriaalia liitot ottivat koulutusmateriaalikseen. Yhteistyötä tehtiin seuraavien järjestöjen ja yhteisöjen kanssa: UKKinstituutti Tampereelta, Kuntokallio-säätiön Ikäinstituutti Helsingistä, Nuori Suomi ry, Suomen Reumaliitto ry, Suomen Sydänliitto ry, Suomen Osteoporoosiliitto ry ja Suomen Diabetesliitto ry. Yhteisöjen asiantuntijoita on toiminut myös kutsuttuina luennoitsijoina hankkeemme seminaareissa. Ruotsinkielisen materiaalin toteuttamiseksi yhteistyötä tehtiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun kielikeskuksen ja Helsingin Folkhälsanin henkilöstön kanssa. Yhteistyötahona oli myös Kuntaliitto. Liikkumisreseptin saamiseksi mukaan valtakunnalliseen sähköiseen potilastietokantaan otettiin yhteyttä Kuntaliiton potilaskertomusta suunnittelevan asiantuntijaryhmän jäseniin. Yhteistyön tuloksena liikkumisresepti liitettiin järjestelmään. Kts kpl 3.8. Yhteistyötä toteutettiin asiantuntijatasolla Lapin yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Kuopion yliopiston, Seinäjoen ammattikorkeakoulun ky:n koulutusyksiköiden ja Sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutuskeskuksen kanssa. Yhteistyötä tehtiin mm. arvioinnin, opinnäytetöiden ja materiaalin sisältösuunnittelun osalta. Liikkumisreseptihanke oli mukana valmistelemassa yhdessä Stakes:n ja Suomen Reumaliitto ry:n edustajien kanssa lisäkysymyksiä valtakunnalliseen lääkärikyselyyn liikkumisreseptin käytöstä. Ehdotukset tehtiin Suomen Lääkäriliitto ry:lle, joka hyväksyi liikkumisreseptin lisäkysymyksen keväällä 2007 toteutettavaan kyselyyn. Projektikoordinaattori oli Nuori Suomi ry:n koolle kutsumassa lasten ja nuorten asiantuntijaryhmässä, joka vuonna 2008 toteutti julkaisun "Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille vuotiaille". Julkaisu luovutettiin Ope-

18 18 tusministeri Sari Sarkomaalle tammikuussa Julkaisua käytettiin hankkeen lasten terveysliikunnan koulutuksien materiaalipankkina ja julkaisu jaettiin alueen terveystoimiin ja liikuntatoimiin. Aiheesta järjestettiin hankkeessa myös erittäin hyvää palautetta saanut seminaari. Julkaisua on saatavana myös sähköisenä Nuori Suomi ry:n nettisivustolla ( Kansainvälinen toiminta Hanke osallistui pohjoismaiseen liikkumisreseptikonferenssiin sekä Tanskassa v että Norjassa v Hankkeella on ollut oma osasto konferensseissa. Hankkeen materiaalia oli osastolta saatavana ruotsin- ja osaksi englanninkielisenä. Norjan Hamarissa hankkeen toimesta pidettiin myös alustus hankkeen toiminnasta ja tuloksista kongressin jälkeisessä liikkumisreseptitoimijoiden seminaarissa. Hankkeen projektikoordinaattori nimettiin Tanskan konferenssissa toiseksi Suomen edustajaksi Liikkumisreseptin pohjoismaiseen työryhmään. Työryhmässä oli kaksi jäsentä myös Norjasta, Tanskasta ja Ruotsista. Tämä työryhmä suunnitteli ja toteutti yhteistyössä Norjan viranomaisten kanssa Norjan Hamarissa toteutuneen kongressin ja liikkumisreseptitoimijoiden seminaarin. Työryhmä teki myös hankeanomuksen Pohjoismaiden neuvostolle sihteeriavun saamiseksi vuonna Rahoitusta saatiin työryhmän sihteerin palkkakuluihin. Myöhemmin STM:n terveyden edistämistyöstä vastaavalle virkamiehelle lähetettiin hankkeemme toivomuksesta myös kutsut työryhmän kokouksiin. Toiminta pohjoismaisessa liikkumisreseptin työryhmässä antoi paljon näköalaa hankkeemme toimintatapoihin. Pohjoismaisen toimintamme tunnetuksi tulemisen kautta Ruotsin Tjörnin kunnan liikkumisreseptihankkeen toimijat ottivat yhteyttä hankkeeseemme talvella 2007 toivoen EPSHP:n liikkumisreseptihankkeesta heille pohjoismaista yhteistyökumppania. Sairaanhoitopiirimme teki asiasta virallisen yhteistyösopimuksen Tjörnin kunnan kanssa. Sen mukaisesti heidän hanketoimijat voivat tulla Suomeen tutustumaan liikkumisreseptihankkeemme toimintaan. Viisi liikkumisreseptityötä toteuttavaa ammattihenkilöä saapui viikoksi hankkeemme vieraaksi. He tutustuivat toimintaamme ja liikkumisreseptin käyttösovellutuksiin perusterveydenhuollossa. He esittelivät hankkeensa toteuttamisesta ja liikkumisreseptin toimivuutta myös hankkeemme päättöseminaarissa. Alustus toi esille päätoimisen liikkumisreseptihenkilön tärkeän merkityksen liikkumisreseptin käytön yleistämiseksi.

19 Asenteiden ja käytänteiden kartoittaminen toiminnan pohjaksi Liikkumisreseptihankkeessa haluttiin kartoittaa monipuolisesti lääkäreiden, fysioterapeuttien ja terveydenhoitajien kokemuksia liikkumisreseptistä ja liikuntaneuvonnan toteuttamistavoista hanketoiminnan kohdistumiseksi oikeisiin asioihin. Hankkeessa päätettiin toteuttaa tiedonkeruita kyselyillä sekä toimia yhteistyössä muiden mahdollisesti liikkumisreseptin käyttöselvitystä tekevien toimijoiden kanssa. Selvitystöiden toteuttajiksi toivottiin mm. korkeakouluopiskelijoita. Saatujen selvitysten tulokset ohjasivat hankkeen toimintaa Hankkeen toteuttamat kyselyt 2004/05 ja 2006 päätuloksineen Tiedonkeruun tarkoituksena oli saada tietoa ja palautetta, miten terveydenhuollon ammattilaiset lääkärit, fysioterapeutit ja terveydenhoitajat kokivat liikkumisreseptin, miten he toteuttivat liikuntaneuvontaa ja mitä toimenpiteitä he odottivat liikkumisreseptihankkeelta. Kyselyt toteutettiin liikkumisreseptihankkeen alussa vuodenvaihteen molemmin puolin 2004 / 2005 ja keväällä Jatkohankkeen lopussa toteutettiin kyselyt keväällä Tällöin saatiin tietoa käytänteistä myös hankkeen päättyessä. Jatkohankkeen tuloksia ja kaikkien kyselyjen yhteenvetotuloksia on koottuina kappaleessa 4. Kaikki tulosraportit kokonaisuudessaan ovat luettavissa hankkeen nettisivuilta. Kyselykaavakkeet jaettiin manuaaleina kaikkiin sairaanhoitopiirin 26 kunnan perusterveydenhuollon toimipisteisiin ja sähköpostilla erikoissairaanhoidon lääkäreille. Kyselyjä toimitettiin myös muutamiin suurimpiin yksityisiin lääkärikeskuksiin. Kyselyt toimitettiin joko projektikoordinaattorin vieminä tai sairaanhoitopiirin sisäisen reittipostituksen kautta yhdyshenkilön jaettavaksi vastauskuorineen toimipisteiden työntekijöiden henkilökohtaisiin lokerikkoihin. Vastausaikaa oli kaksi viikkoa ja yksi vastaamismuistutus toteutettiin lukuun ottamatta viimeistä kyselyä. Kevään 2008 vastaamismuistuttaminen toteutettiin perusterveydenhuollon ylilääkäreille ja ylihoitajille kirjeellä, jossa toivottiin heidän kannustavan henkilökuntaansa kyselyn vastaamisessa. Kyselyt laadittiin liikkumisreseptihankkeen toimesta, mutta kyselyjen tietojen siirto tilastoohjelmaan ja analysointi toteutettiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun markkinatutkimuspalveluissa. Tietojenkeruu talvella 2005 Ensimmäinen hankkeen tiedonkeruu terveydenhuollon henkilöstölle suoritettiin kyselynä noin puoli vuotta liikkumisreseptihankkeen alkamisen jälkeen. Tuolloin oli koulutettu hankkeen toimesta jo 160 lääkäriä ja 80 fysioterapeuttia. Kysely suoritettiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen liikkumisreseptikoulutuksen käyneille lääkäreille loppuvuodesta Lääkärikyselyä

20 20 muokattiin tämän jälkeen niin, että kysely voitiin toteuttaa vuoden 2005 alussa myös muille lääkäreille. Fysioterapeuteille ja terveydenhoitajille toteutettiin vastaavat kyselyt talvella Kyselyyn vastasivat alueen 103 lääkäriä, 72 fysioterapeuttia ja 101 terveydenhoitajaa. Päätuloksia vuoden 2005 kyselyistä Perusterveydenhuollon lääkäreistä noin 85 % ilmoitti kysyvänsä potilailta heidän liikuntatottumuksistaan. 45 % heistä kertoi myös keskustelevansa liikuntatottumuksista potilaiden kanssa enemmän kuin ennen liikkumisreseptikoulutuksia. 65 % lääkäreistä koki, ettei heillä ollut aikaa liikkumisreseptin toteuttamiseen. Alle puolet lääkäreistä ilmoitti kirjoittavansa vähintään satunnaisesti liikkumisreseptejä. Viikoittain liikkumisreseptejä kirjoitti vain muutama lääkäri. Noin puolet lääkäreistä ja lähes kaikki fysioterapeutit ja terveydenhoitajat kokivat liikkumisreseptin soveltuvan terveydenhuoltoon. Noin kolmasosa lääkäreistä koki, että liikkumisreseptin yleistämiselle oli perusteita ja kolmasosa ilmoitti jatkossa käyttävänsä liikkumisreseptiä liikuntaneuvonnan tukena. 26 % fysioterapeuteista ja 54 % terveydenhoitajista oli sitä mieltä, että liikkumisreseptin voi kirjoittaa joku muu kuin lääkäri. Koulutusta ja hyvää neuvontamateriaalia kaivattiin. Kyselyn tulokset ovat kokonaisuudessaan luettavissa liikkumisreseptihankeen kotisivuilta, Tietojenkeruu keväällä 2006 Lääkärien, terveydenhoitajien ja fysioterapeuttien kyselykaavakkeiden kysymyksiä muokattiin jonkin verran toteutettuihin kyselyihin. Osa kyselyn kysymyksistä oli samoja, jolloin vastausten vertailua oli mahdollista tehdä. Ennen toisen kyselyn toteuttamista liikkumisreseptihankkeen toimesta oli koulutettu 241 lääkäriä, 242 fysioterapeuttia / kuntohoitajaa ja 224 terveydenhoitajaa / hoitajaa. Vuoden 2006 tutkimuksen kyselylomakkeen palautti täytettynä yhteensä 80 lääkäriä, 98 fysioterapeuttia ja 79 terveydenhoitajaa. Kyselyyn vastanneista lääkäreistä 60 %, fysioterapeuteista 67 % ja terveydenhoitajista 47 % oli osallistunut liikkumisreseptikoulutuksiin. Vastanneista lääkäreistä 2/3 oli erikoistuneita lääkäreitä, joista noin puolet työskenteli perusterveydenhuollossa. Heistä 46 % toimi perusterveydenhuollossa, 18 % työterveyshuollossa, 29 % erikoissairaanhoidossa ja 8 % yksityisellä sektorilla. Vastaajista puolet oli naislääkäreitä ja kolmannes oli yli 45-vuotiaita.

21 21 Päätuloksia kevään 2006 kyselyistä Kaikki kyselyyn vastanneet terveydenhuollon ammattilaiset tunsivat liikkumisreseptin ja juuri kukaan ei suhtautunut siihen negatiivisesti. 80 % suhtautui liikuntaneuvontaan terveydenhuollossa positiivisesti ja noin puolet piti "liikkumisresepti" -sanaa hyvänä tai melko hyvänä. Fysioterapeuteista ja terveydenhoitajista yli 80 % oli sitä mieltä, että lääkäreiden kirjoittamalle liikkumisreseptin yleistämiselle on perusteita. Lääkäri oli lähettänyt liikkumisreseptipotilaan saamaan lisäohjeita tai seurantaan 55 % :lle kyselyyn vastanneista perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon fysioterapeuteista ja 10 %:lle terveydenhoitajista, mutta yksityissektorilla näin ei juuri ollut tapahtunut. Lääkäreiden liikkumisreseptiä varten tehdyt lähetteiden määrät olivat lisääntyneet hieman vuodesta Fysioterapeutit (50 %) suhtautuivat liikkumisreseptin käyttökelpoisuuteen hoitajia (25 %) myönteisemmin. Fysioterapeutit toteuttivat liikkumisreseptejä ja kirjallisia liikuntaohjeita huomattavasti enemmän kuin lääkärit ja hoitajat. Lääkäreistä 28 %, fysioterapeuteista 6 % ja terveydenhoitajista 20 % ei ollut toteuttanut koskaan liikuntaneuvontaa kirjallisesti. Satunnaisesti kirjallista liikuntaneuvontaa toteuttivat puolet lääkäreistä, kolmannes fysioterapeuteista ja noin 40 % hoitajista. Lääkäreiden antama kirjallinen liikuntaneuvonta potilaille oli lisääntynyt noin 20 %. Aktiivisesti viikoittain potilaille liikkumisreseptin antavien lääkäreiden osuus lisääntyi 9 %:sta 15 %:iin edellisestä tutkimuksesta. Moniammatillista liikuntaneuvontaa kannattivat lähes kaikki ammattiryhmät ja sen toteutuminen oli lisääntynyt hankkeen aikana. Potilaan lähettäminen liikuntaneuvontaan muiden terveydenhuollon ammattilaisten luo tapahtui useimmin perinteisellä lähetteellä tai suullisella kehotuksella. Työyhteisön sisällä liikuntaneuvonnan toteutustavoista olivat sopineet 63 % lääkäreistä, 41 % fysioterapeuteista ja 47 % terveydenhoitajista. Käytänteistä sopiminen oli lisääntynyt vuoteen 2005 verrattuna eniten lääkäreiden kohdalla. Kysyttäessä, aiottiinko liikkumisreseptiä käyttää jatkossa liikuntaneuvonnan tukena, oli tulos liikkumisreseptikoulutetuilla kaikissa ammattiryhmissä hieman suurempi kuin ei-koulutetuilla. Kuitenkin lähes kaikki olivat valmiita ainakin satunnaisesti käyttämään liikkumisreseptiä. Vastanneista lääkäreistä yli puolet ja 70 % fysioterapeuteista ja hoitajista oli tutustunut liikkumisreseptihankkeen neuvontamateriaaleihin. Noin kolmasosalla lääkäreistä ja fysioterapeuteista sekä lähes puolella hoitajista liikuntaneuvonnan toteutus oli muuttunut vuoden sisällä. Neuvonnan määrä oli lisääntynyt kaikilla. Terveydenhuollon ammattilaisista lääkäri ja fysioterapeutti olivat kyselyn tulosten mukaan sopivimpia henkilöitä liikkumisreseptin allekirjoittajiksi. Noin puolet lääkäreistä koki, että sähköinen liikkumisresepti (resepti) ja toimenpide-

22 22 palkkio lisäisivät liikkumisreseptin käyttöä. Fysioterapeuteista noin 70 % ja terveydenhoitajista noin 45 % käyttivät Terve Etelä-Pohjanmaa -nettisivustoa liikuntaneuvontatyössään. Kyselyn tulokset ovat kokonaisuudessaan luettavissa liikkumisreseptihankeen kotisivuilta, Tietojenkeruu keväällä 2008 Liikkumisreseptihankkeen jatkohankkeen lopussa toteutettiin vastaavanlainen kysely alueen lääkäreille (Liite 1), fysioterapeuteille ja terveydenhoitajille. Kyselyt toteutettiin samalla tavalla kuin edelliset vuosien 2005 ja 2006 kyselyt. Kyselyyn vastaamista ei muistutettu tässä viimeisessä kyselyssä, jolloin kyselyyn vastaajia oli hieman aikaisempaa vähemmän. Kyselyn päätulokset ovat tässä raportissa kappaleessa 4. Kappaleessa on myös tehty yhteenvetoa eri vuosien vastauksista. Kyselyn tulokset ovat kokonaisuudessaan luettavissa liikkumisreseptihankeen kotisivuilta, Lääkäreiden haastattelututkimus: Reseptikö liikuttaa? Heti liikkumisresepti-hankkeen alkuvaiheessa kävi ilmi, että koulutuksesta huolimatta lääkäreiden valmius liikkumisreseptien kirjoittamiseen on rajallinen. Tämän vuoksi päätettiin tehdä arviointitutkimus liikkumisreseptin käyttöönoton ja toimeenpanon solmukohtien määrittämiseksi. Haastattelun kohteena oli kahdeksan lääkäriä ja kaksi fysioterapeuttia. Kaikki haastatellut lääkärit olivat osallistuneet valtakunnallisen liikkumisreseptihankkeen ohjeiston mukaiseen tunnin kestävään koulutukseen, jonka tarkoitus oli antaa lääkäreille valmius liikkumisreseptien kirjoittamiseen. Haastattelun toteuttivat professori Asko Suikkanen ja liikkumisreseptihankkeen vastuulääkäri Sinikka Tala keväällä Haastattelujen perusteella tehdyn arvioinnin toteutti Lapin yliopiston yhteiskuntatieteen laitos. Arviointitutkimuksesta on tehty julkaisu: Reseptikö liikuttaa?. (Suikkanen jne. 2006) Haastatteluraportti on kokonaisuudessaan luettavissa liikkumisreseptihankeen kotisivuilta, Tutkimuksen keskeisenä tuloksena olivat jo aikaisemmin tehdyt havainnot. Liikkumisreseptin yleistymisen rajoitteiksi ilmeni lääkäreiden innostuksen puute uusien tehtävien vastaanottamiseen, näkemyserot liikuntaneuvonnan vastuutahoista ja vastuuhenkilöistä sekä lääkäreiden aikapula. Ongelmaksi koettiin se, että liikkumisresepti on paperilomake. Ongelmana koettiin myös tiedon puute paikkakunnan liikkumismahdollisuuksista. Toisaalta hyvänä asiana pidettiin lääkäreiden mukanaoloa liikuntaneuvonnassa. Liikkumisreseptin kirjoittaminen eri ammattihenkilöiden yhteistyönä nähtiin yhtenä hyvänä käytäntönä. Haastatteluissa tuli esiin myös toive selkeän neuvontamateriaalin saamisesta liikuntaneuvonnan tueksi.

23 23 Arviointitutkimuksessa ja aikaisemmissa kyselyissä esiin nousseiden solmukohtien perusteella hankkeen toimintaa suunnattiin neuvontamateriaalin tuottamiseen ja sen jakamiseen liikuntaneuvontaa toteuttaville ammattihenkilöille ja heidän kauttaan myös väestölle. Painopistettä siirrettiin lääkäreiden kouluttamisesta muun liikuntaneuvontaa toteuttavan ammattihenkilöstön kouluttamiseen ja moniammatillisen sektorirajat ylittävän verkoston kehittämiseen Liikkumisreseptiaiheisia opinnäytetöitä Liikkumisreseptihanke kannusti erityisesti terveydenhoitoalan- ja liikuntalääketieteen alan opiskelijoita tekemään selvityksiä liikkumisreseptistä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun terveysalan yksikön sairaanhoitaja-, fysioterapeutti- ja geronomiopiskelijoille esiteltiin liikkumisreseptihanketta ja sen toimintaa oppilaitoksen opinnäytetyöaiheita esittelevässä tilaisuudessa keväällä Myös useat yliopiston opinnäytetyöaihetta suunnittelevat opiskelijat olivat kiinnostuneita liikkumisreseptiaiheesta ottaen itse yhteyttä hankkeen toimijoihin. Hanke myös kannusti sairaanhoitopiirissä erikoistuvaa lääkäriä toteuttamaan liikkumisreseptiin liittyvää selvitystä. Hankkeen toimesta toteutettiin keväällä 2006 seminaari, jossa esiteltiin yleisölle ja hankkeen ohjausryhmälle viisi erillistä opinnäytetyötä. Alla lyhennelmiä muutamien liikkumisresepti - aiheisten opinnäytetöiden tuloksista, joiden toteutumisessa on hankkeen toimijoiden kanssa tehty yhteistyötä. Liikkumisresepti terveyden edistämisen työkaluna fysioterapeutin työssä, pro gradu tutkielma Fysioterapeutti Katriina Salo toteutti liikkumisreseptiaiheisen pro gradututkielmansa liikuntalääketieteestä Kuopion yliopistossa vuonna Opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään liikkumisreseptin käyttökelpoisuutta fysioterapeuttien työssä. Tutkimus oli laadullinen ja toteutettiin Etelä- Pohjanmaalla talvella 2005, jolloin alueen liikkumisreseptihanke oli toiminut 5 kuukautta. Haastateltavina oli perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon tehtävissä toimivia fysioterapeutteja. Tuloksissa todettiin, että vain muutama lääkäri oli lähettänyt liikkumisreseptin saaneita potilaita fysioterapeuteille. Kaikki fysioterapeutit kokivat liikkumisreseptin yleistymiselle olevan perusteita ja sen soveltuvan kaikille terveydenhuollon sektoreille. Useat fysioterapeutit epäilivät perusterveydenhuollon resurssien riittävyyttä liikkumisreseptin toteutumisessa. He kokivat tarvitsevansa liikkumisreseptistä lisäkoulutusta. Fysioterapeuttien peruskoulutuksessa ei liikkumisreseptin tekemiseen oltu paneuduttu riittävästi (Salo 2006).

24 24 Liikunta terveysneuvonnassa Itä-Suomessa. Työterveyshoitajien kokemuksia liikuntaneuvonnasta ja koulutustarpeesta, pro gradu tutkielma Auli Kempas toteutti työterveyshoitajien liikuntaneuvonnasta ja valmiuksista pro gradu opinnäytetyönsä liikuntalääketieteestä Kuopion Yliopistossa vuonna Opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään työterveyshoitajien liikuntaneuvonnan laatua, määrää sekä heidän asenteitaan ja valmiuksiaan liikuntaneuvontaan. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Itä-Suomen lääninhallituksen kanssa ja tiedonkeruu tehtiin kyselyllä Itä-Suomen läänin työterveyshoitajille. Tuloksissa työterveyshoitajat kokivat liikuntaneuvonnan erittäin tärkeäksi elämäntapamuuttujaksi. He kokivat omaavansa melko hyvät tiedot ja taidot liikuntaneuvontaan, mutta neuvonta jäi kehotuksen tasolle. Oheismateriaalia neuvonnassa käytettiin vähän. Valtaosa koki tarvitsevansa lisäkoulutusta ja yhteistyötä liikunta-alan ammattilaisten kanssa tehtiin vähän. Tutkielman johtopäätöksissä todettiin, että työterveyshoitajien koulutuksen sisältöä tulisi ajanmukaistaa liikuntaneuvonnassa (Kempas 2006). Liikkumisreseptin vaikuttavuus potilasnäkökulmasta. Hankkeemme kannusti työterveyslääkäri ja liikkumisreseptin kouluttajalääkäri Kirsi Tuomista toteuttamaan erikoistumisopintojen opinnäytetyönään Seinäjoen sairaalan fysiatrian ja kuntoutuksen osastolta liikkumisreseptin saaneille potilaille kyselyn liikkumisreseptin vaikuttavuudesta. Hän päättikin toteuttaa selvityksen, joka toteutettiin kyselynä ja sitä tarkentavilla puhelinhaastatteluilla kesällä Tutkimukseen osallistuneet kaikki potilaat olivat pitkään sairastaneita läpikäyden monia hoitoja, tutkimuksia ja kuntoutuksia. Päätuloksina todettiin, että lähes 70 % fysiatrian poliklinikalla liikkumisreseptin saaneista potilaista noudatti edelleen 1-3 vuotta liikkumisreseptin saannin jälkeen annettuja liikkumisohjeita. Lähes kaikki kokivat liikkumisreseptin olleen myönteinen asia. Liikkumisresepti monipuolisti potilaiden liikkumistapoja ja ohjasi liikkumisen suunnitelmallisuuteen. Liikkumisreseptin seurannan toteutuminen perusterveydenhuollossa koettiin erittäin tärkeäksi osaksi kokonaisuutta. Tutkimustulosten todettiin vahvistavan liikkumisreseptin käyttöä työkaluna terveysneuvontatyössä. Työn valmistuttua tutkimuksesta kirjoitettiin artikkeli Työterveyslääkäri-lehteen (Tuominen, Tala, Korpi, 2007). Liikuntaresepti diabeteshoitajan työvälineenä Minna Koskinen ja Seija-Riitta Kukkola toteuttivat opinnäytetyönsä Liikuntaresepti diabeteshoitajan työvälineenä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Sosiaalija terveysalan yksikön hoitotyön koulutusohjelmassa vuonna Opinnäytetyönsä he toteuttivat liikkumisreseptin ryhmätäyttöä toteuttavassa perusterveydenhuollon toimipisteessä. Tuloksissa todettiin liikkumisreseptin lisäävän asiakaskeskeisyyttä diabeteshoitajan liikuntaneuvontatyössä. Liikku-

25 25 misreseptiin vaadittavien ongelmien kartoittamisen, liikkumisen suunnittelun, liikkumistavoitteiden asettamisen ja liikkumisen toteutuksen seurannan todettiin lisäävän potilaiden kiinnostusta liikkumiseen ja niiden vaikutuksiin heidän terveyteensä. Opinnäytetyössä todettiin myös potilaan omahoitoisuuden lisääntyneen liikkumisreseptikäytännön ansiosta (Koskinen & Kukkola 2006) Liikkumisreseptistä tiedottaminen Tiedotusvälineet Liikkumisreseptihanke on pyrkinyt tiedottamaan mahdollisimman paljon toiminnastaan ja liikkumisreseptin käytöstä. Tiedottamista on toteutettu kirjoituksin, haastatteluin, järjestämällä tiedotustilaisuuksia ja olemalla mukana toteuttamassa terveysliikuntatapahtumia. Tiedotusvälineissä on liikkumisreseptihankkeen toiminnasta, liikuntaneuvonnasta sekä liikkumisreseptistä ollut yhteensä yli 70 lehtiartikkelia sekä muutamia haastatteluja radiossa ja aluetelevisiossa. Lehtikirjoituksia on ollut sekä maakunta- että paikallislehdissä. Alueen maakuntalehti on mm. julkaissut säännöllisin väliajoin liikkumisreseptistä kolumnikirjoituksia vuosina 2005 ja Myös hankkeen tiedotustilaisuuksista ja seminaareista on kirjoitettu useasti. Useissa ammattilehdissä, kuten Työterveyslääkärilehdessä ja Lääkärisanomissa, on ollut kirjoituksia hankkeen tai toimittajien toimesta toteutettuina. Hanke on ollut mukana lukuisissa alueen messu- ja terveystapahtumissa, joista on ollut kuvia ja kirjoituksia lehdissä. Hankkeen toiminnasta, liikkumisreseptistä ja hankkeen toteuttamista neuvontamateriaaleista on ollut tietoa internetissä kaikkien saatavilla koko hankkeen ajan. Hanke kiinnosti myös valtakunnallisia tiedotusvälineitä. Esimerkiksi eri ammattikunnille suunnatuissa julkaisuissa on hankkeesta ja sen toiminnasta ollut kirjoituksia toimittajien tai hankkeen toimijoiden toteuttamina.