144. FOLIA FORESTALLS METSÄNTUTKIMUSLAITOS INSTITUTUM HELSINKI JÄNNITYKSEN MAAVEDEN MITTAAMISESTA TENSIOMETRILLÄ MEASURING USE TENSIOMETER

Transkriptio

1 O DC 144. FOLIA FORESTALLS METSÄNTUTKIMUSLAITOS INSTITUTUM FORESTALE ERKKI FENNIAE HELSINKI AHTI MAAVEDEN JÄNNITYKSEN MITTAAMISESTA TENSIOMETRILLÄ USE SOIL OF A TENSIOMETER WATER TENSION IN MEASURING

2 1969 N:ot IlB s. IlB are N:ot 19 s. 19 lueteltu Folia Forestaliasarn julkaisuissa listed publicatis lueteltu Folia listed are Forestaliasarn publicatis 6 Terho Huttunen: julkaisuissa 1996 tabellerna, används som beslut vid beträffe virkesmätng. Paavo Tiihen: Puutavaralajitaulukot 9 Paavo Tiihen: Puutavaralajitaulukot Paavo Tiihen: Puutavaralajitaulukot Matti Aitolahti Classificati Olavi Arno vuna käytvistä muuntoluvuista Uusvaara: 2. Maan Maan 4. eteläpuolisk kuusen Männyn kubergs kuusi mänty, uudet pohjoispuolisk pricg forest mänty kuusi. Vaasan 2, hnoittelu. ditchg with light EteläPohn, koivu. paperipuutaulukot. kekaivun vaikeusluokitus Metsäojien Salovaara: och omvlgskoefficienterna 28,80 excavators. KeskiPohn vuna resources Alli pohnmaa , 63 Huikari: diggg difficulty Kuusela mestävarat Forest laatu Fl western mittauksessa puutavaran 8 Kullervo taulukoista. Skogsforskngsstitutets 62 series Folia Forestalia series. ciferous sawlogs 7 Metsäntutkimuslaitoksen päätös 61 I4l. Folia Forestalia LänsiSuomen havusahatukkien koko The size quality kuutioimis I4l Board Forestry Districts EteläPohnmaa, Vaasa Keski Maan omistus metsän Suomessa 196 v. alussa kehitys sen v L forest 64 Timo Kurkela: Leaf 6 rust ownerships ir development durg , Metsärunkoojien mitoitus. ma Dimensig forest Palo: 196 Fnish Lapl. aspen Hkki Ravela: 66 Matti Fl Haavanruosteen esitymisestä Lapissa. Terho Huttunen: ditches. models Regressi for solid estimatg Suomen puunkäyttö, poistuma Wood csumpti, total dra Lauri Hkhmo, prices pulpwood rway, forest balance Paananen Seppo Hannu Sweden wood vuosa Fl roundwood lots ,0 Vehviläen: Fl ctent metsätase Stumpage fellg seass ctract 198/9 1968/ /70. 2,0 U. Rummukaen E. Tanskanen: Vesapistooli A tool brushkillg new 70 Metsätilastollen vuosikir Yearbook forest its käyttö. sen 1, use statistics , 71 Paavo Tiihen: Rnankorkeusläpimittaan pituuteen 72 Olli Makken Delimbg by 73 Pentti On Koivulehto: Harstela: Kirves saw power Juurakoiden extracti Proporti Eero axe 74 Pertti Mikkola: 7 Pertti Metsähukkapuun osuus wastewood Tutkimuksia total teossa. irroittamisesta. maasta roots. Paavilaen: puutavaralajitaulukot. makg cordwood. 2,0 stumps perustuvat moottorisahakarsta potavaran hakkuupoistumasta EteläSuomessa. cut sourn Fl. vaikutuksesta levitysankohdan nopealiukoisten lannoit tden aiheuttami kasvureaktioih suometsissä. time Influence growg Ukko 2, peat. applicati fastdissolvg fertilizers respse trees Rummukaen: Tukkimiehentä, abietis Hylobius L., ennakkotorjunnasta taimi tarhassa. On Eero preventi Experimental Vkko 79 On Siberian On 80 occurrence larch Pertti Harstela: tämen 81 Sulo Olavi study Huuri, pulse damages rway taimityyppiluokituksen seedlgs used basis for spruce, area at Scots pe, Kivisuo. sekä 2, silver birch tehollisen sahausan frekvenssianalyys frequency effective sawg määrit avulla. time with set tests kantohnat forests Kytökorpi, siperialaisen lehtikuusen valtimlyöntitiheyden repetiti private Kaario Työmenekki metsäojituksessa. frequency analysis. fields. 2, metsänlannoituskeokentällä. forest drag operatis. taimien morfologiset Investigatis swampy forest fertilizati experimental Väänänen: Yksityismetsien muksia tyjen nursery. männyn, rauduskoivun Kivisu frost järjestettyjen kokden, pulssitutkimuksen Stumpage prices 82 various Kasausan Determati work put metsittämisestä. afforestati HuikariPertti Juven: pulse Havato kuusen, pakkaskuivumisvaurioista Olavi results Koskela: halla abietis L. Hylobius Paavilaen: Koetuloksia suopeltojen hakkuuvuna durg cuttg Matti Lkola, laatimista seas , Jyrki Raulo Pentti K. Räsänen: Tutki I varten. Vuna 1967 metsänviljelyyn käytet omaisuudet. for plantg gradg nursery year stock I The morphological characteristics 1.0 Luettelo tkuu 3. kansisivulla

3 FOLIA FORESTALIA 112 Metsäntutkimuslaitos. Institutum forestale Fenniae. Helski 1971 Erkki Ahti MAAVEDEN JÄNNITYKSEN MITTAAMISESTA TENSIOMETRILLÄ Use a tensiometer measurg soil water tensi /80

4 SISÄLLYSLUETTELO Sivu SUMMARY IN ENGLISH 3 TIIVISTELMÄ 3 1. JOHDANTO 4 2. MAAVEDEN JÄNNITYS 4 3. TENSIOMETRI Rakenne toimta (, 32. Mittaamen 6 4. ALUSTAVA KOE JYRSINTURPEELLA Kokeen tarkoitus Koejärjestely Tulokset 7. MITTAUKSEN VIRHETEKIJÖISTÄ 8 6. KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA 10 KIRJALLISUUSLUETTELO 10 2

5 SUMMARY The aim this paper is to form Fnish was created above water table pots filled ecologists use a mercury manometer with peat; n, tensiometer readgs were taken tensiometer measurg soil water tensi. at various distances between water table The tensiometer questi, was developed tensiometer cup, fally, values used Switzerl by Pr. F. RICHARD, has been described by BRULHART (1969). obtaed compared with values expected to be valid at equilibrium. The present paper gives results obtaed On basis comparis carried out from a prelimary experiment carried out order to fd out how this tensiometer (table 2) no particular difficulties seem to be volved usg tensiometer peat soils, works peat soil. In experiment, a moisture equilibrium but it works just as well as meral soils. TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään Suomessa tois keessa tehtyjen mittaushavatojen perusteella taiseksi vähän vesitalouden käytettyä mit tausmenetelmää, ns. tensiometrimittausta, joka erityisen hyv soveltuu sellaisi tutkimuksi, joissa halutaan seurata vesitalouden vaih telua an suhteen. Tensiometr toimtaperiaatteen ymmärtä misen esitetään laboratoriossa helpottamiseksi selvittämään tensio tehty koe, jossa pyritti metr käyttäytymen turpeessa suorittamalla näyttää ilmseltä, tensiometri reagoi tur samalla tavalla ku peessa kivennäismaassa. Näyttää myös siltä, kokeessa käytetyllä tensiometrimallilla huomattavasti päästään suu tarkkuuksi ku aikaisemm maas rempi samme koklluilla tensiometrimalllla. Lopuksi pohditaan mittausmenetelmän käyt tökelpoisuutta eri tarkoituksi esitetään eräitä sovellutusmahdollisuuksia. mittauksia tunnetuissa kosteusolosuhtssa. Ko 3

6 1. JOHDANTO tutkimuksissa, Kasviekologisissa lisesti tarkastellaan eri astden myksiä kasvun taval joissa kasvutekijöiden vaikutus kesksiä suhdetta, kysy Suomessa pnan tarkasteluun kasvutekijöiden otettavien va veden lta mitkä mitattavat valitaan edusta kasviekologisen tutkimuksen lunollista, vesitalous usek vaksi kasvutekijäksi. liene, mitkä valitaan selvää Yhtä kohteena valitaan mittausten tekniikkaa tällö kohteeksi, tutkitta sian sen vesitaloutta kuvaavat suureet mitä mittaus selventämiseksi Määrittelyn Kuiva äyte jollo asetetaan gravitaatio Tällaiseen säiliö, joka yhteydessä tuodaan olevaan olevaan vapaata v seän maa sisältävä välityksellä merkitsee, tietty määrä mutta ku samalla mutta tällö kapil säiliössä ole potentiaalienergiaa, samansuuruen ku laarienergia, kapil vaikutussuunnaltaan vastak kaen. Maaveden 4 sitä epätarkemm, maakerroksesta mitä kysymys. pak Tar mikäli sellaista vesitaloudesta, tai tarkastelemalla energiasuhtta. tarkastellaan Seuraavassa tetta, joka (mm. L.A.RICHARDS), esitetti tensiometriperiaa USA:ssa 1940luvulla jo jolla mitataan ns. JÄNNITYS seen ilmanpaeeseen olevaan tämä jotta maassa huokoisen, (AITCHINSON 196 s. oleva maassa koetilanteen mukaisessa liikkuu samanlaen seän energiatasapaossa 9). Tämä määritelmä pätee myös säi kohdistettava, vläpäisevän keskenään välityksellä pae, joka nähden) vesiliuokseen liuos liuos olisivat oleva sellaisessa vesi ole voimatasapaossa, muiden voimien vaikutuksesta ta e.m. vaan joko kapillaari gravitaatiovoimien Maaveden tetään se negatiiven (ulkoi jännityksen ylsesti lo merktä m vesipatsaan tutumpi tai haihtu (esim. tetty mittayksikkönä käy vesisenttimetriä cmh2o paetta tarkoittaa (analogen elohopeametri, mmhg). jol n cmkorkean yksikkö Ylsesti myös pfyksikkö (SCHOFIELD joh päästään ( losio) jännitys Poh kuvaa misimu). vaikuttaa veteen gravitaatiovoima Tämä valla vedellä kuitenkaan tarvitaan, saadaan määrittämällä äyttstä pauksessa, tasapaossa. korkeudella olevaan maaveteen, vetovoima eli huokoisen suuruen laarivoimaa. tkuu, nousu maaveteen. Säiliössä saman veden keskenään vesipnan Jos näytteestä voimatasapaossa vesisysteemi joka seu ilmestyy kapil v. kapillaarivoima vapaan näytteeseen haihtumista, tapahdu kunnes syvyys vesipitoisuusarvo liössä laarivoiman vaikutuksesta esitetään koetilanne: yhteyteen, jännitystä. käytetään. 2. MAAVEDEN raava kuva pohveden 1971). olevan maakerroksen vesitaloutta tarkasti, kempi suoekosysteemi, (turpeen) kov summasta mittaustekniikka. Kun suureet kasvutekijää tutkimuksissa kuvaana (HEIKURAINEN pnan yläpuolellaan kutak syvyyttä vars missa mennessä koskevissa vesitalouden käytetty tähän vesitaloutta soiden ottamalla käy 193), logaritmi

7 Kuva 1. Tensiometr rakenne. Figure 1. Cstructi tensiometer.

8 TENSIOMETRI Rakenne toimta Tensiometrimalle siläistä pr. jka lia, kehitetty eri tarkoituksi. Tässä nia 32. F. kuvaillut BRULHART myös muodostaa Tensiometr huokoisen, ohut, vaihtelua. sesta päästään kessa olevaan astiaan telut saan astkolta kinitetyltä (4) kapillaariputkeen elohopea toisesta nähdään (3), tensiometriput yhteydessä veteen (6), joka toi vaih jännityksen nousevan elohopeapat Astk piste (mittauskohta) ylä 0kohta korkeus elohopeapatsaan kun tensiometr sillo, runkoputkeen elohopeapatsaan korkeuslukema. pnan kärkikappaleen 0 keski pohveden pnan = koh dalla. Lukemat jännityk rakenteeseen liitetään Kun kautta olevan veden putkessa kapillaariputki läpäkyvä ve 2), joka n:o Maaveden maaveteen. vaihtelut aiheuttavat paeen viite kärjen (1) läpäisevän v yhteydessä sen umpaen, putki (kuva 1, dellä täytetty työnnetyn tensiometr vyyteen valittu siten, (1969). lukemalla tutkittavaan sy tapahtuu Mittaus mo svt kehittämää mal RICHARDIN vars käsitellään Mittaamen kärki metr vastaavat Pohveden pnan positiivisia voidaan negatiivisia sillo, vapaan hydrostaattista paetta. (mmhg) elohopeamillimetrstä senttimetrksi jännitystä; ne laskutoimituksella ykskertaisella muuntaa lukemat yläpuolella vastaavat kun tensio vedenpnan alapuolella, vesi (cmh2o). () pituusvaihtelusta. Rakenne siis ykskertaen torest elohopeaa) (tässä suuruusluokkaa vaihdellen ilman materiaalikustannukset halpa: myös dikaat 10 mk:n putken pituuden mu kaan. 4. ALUSTAVA KOE Kokeen tarkoitus 41. Kun tään, odotettavissa, tasapaotilaan, voimat laisen veden vallitessa eli 1963), veden pnan Kokeen tensiometri jänni cm (esim. jännitys RIC voidaan pystysuora turpeessa selvittää, samalla tavalla Periaatteena oli vastaavat toimiiko ku järjestää ki kosteusolosuh metrimitalla, verrata nä saatu arvo korkuiseen, cm:n (läpimitta syltermuo 20 cm) pakatti jka kosteus oli li n. kenttäkapasiteettia Haihtumisen estämiseksi vastaava. turpeen pta p tetti muovikalvolla. Pohveden tellä ptaa puhutaan sitä (läpim. vedenptaa, seuraa tarkoite joka syntyy r'itettyyn muoviputkeen, cm). turveastiaan tutkimuslaitoksen mistettu, Kun pohveden pnasta, vapaata Kuhunk upotetti Metsän sututkimusosastolla val edellä kuvatun mukaen tensiometri. Maaveden sa säännös voiti kuvaamalla menetelmällä. turveastiassa olevaan ten astioissa JUUSELAKAUNISTOMUSTOSEN (1969) vassa edellä jännitys voidaan määrittää siometrillä saatuih. kimäär taan etäisyys. 40 astiaan Fnhumusjyrsturvetta, Täl tarkastelupisteen poh tasapaotilaa teet, joissa toiseen pystysuora etäi n tarkoituksena oli vennäismassa. kuvattua mää tasapaossa. määrittää mittaamalla poh Koejärjestely Neljään este hakeutuu vesi liikkumisesta keskenään pohvesipnasta HARD 6 turpeessa oleva cmh2o pisteessä, jka n syys jossa tasapa haihtumen yläpuolella pnan räävät 42. tapahtuva turpeesta veden tys JYRSINTURPEELLA jännitys pohveden pnan mitatti jokaisessa astias ollessa 20, 1, 10 cm

9 tensiometr cm käijen alapuolella, kärjen yläpuolella sen Tasapaotilaan sessä. cm), tässä katsotti jälkeen päästyn nostamisen pnan ( tensiometrilukemat olivat kahden pysyneet tasalla paikko järjestyk ti pohveden koska sillo, kun päästävän päivän an ennen arvelti laskemalla riittävään pohveden muuttumattoma. koetta määritetty kokeellises (jäljempänä käytetään nimitystä kalibroti), lukemia (BRULHART tarkkuuteen, taulukossa syvyyksillä (muunnettu tomalla suhdeluvulla 1969) osoittavat eri 1 esitettyjä ker mmhg:stä 13.0). 43. Tulokset Tensiometrit, joiden astkkojen 0pistden Taulukko 1. Tensiometrilukemateri Table 1. Tensiometer readgs Tensiometri Pohveden pnan syvyys, pohveden syvyyksillä. various distances between at Keskiarvo cm jännitys Soil water tensii m cmh Havaitaan, temaattisesti syvyysarvot. Tensiometi r cup. Mean Maai 'eden tensiometer cm Depth water table, [o. table water tensiometrilukemat sys suurempia ku pohveden pnan Edelleen esim. säännöllisesti tensiometri muita näyttänyt n:o 3 korkeampia arvo. Koska virheellisestä poikkeamat johtua saattavat paikan kalibroiti malla kärkien mukaiset lukemat paeessa.2 keskipisteet veteen. Saati määrityksestä, jälkikäteen hydrostaattisessa cmh2o:n vapaaseen tällaiset 0pisteen tensiometrit cm:n seuraavan korusarvot.2 upotta syvyyteen asetelman (cml^o): Tensiometr n:o 1 'ensiometrilukema )ikea arvo oriausarvo Havaittu siis systemaatten aak ositta ronista. Kun 1.3 poikkeama näyttää johtuvan epätarkasta tauluk arvot kalib kortaan kalibrotimittauksessa rusteella, saadaan saatujen tauluk 2 lukemien mukaen pe ha vatosar. 7

10 Taulukko 2. Table meter tensiometrilukemat eri Kortut Calibrated tensiometer 2. at readgs Tensiometri jota täys metr kärjen koko voida Kokeen vai havai ± 1.3 (vastaa jännitys siitä, tensio ole ollut riittävän pta aiheutuvatko ratkaista, mittausvirhstä 1.8 tasapaotilaa poikkeamat todellisista vesitalouseroista. perusteella näyttää vars ilmseltä, tensiometri toimii turpeessa samalla tavalla ku kivennäismaassa. kokeen Kun aikaisemm tuloksia verrataan maassamme kok si, voidaan mittaustarkkuutta pitää, kun myksessä näk pienet. Tekijöitä, jotka saattavat lukemien vesitaloudesta lua, Lämpötilan tilavuuden syviä, 8 MITTAUKSEN aiheuttaa mittaus riippumatta vaihte vaihtelu ilma. jotka puolestaan olevan veden vät palautuvat, saavat paeenvaihtelua. kuitenkaan liene py kun tensio olevan veden välen paeero tasaan eromaisena. PAAVILAINEN hänen mittaustarkkuus metr käyttämänsä oli vähäen, metrimallia 1.3, mikä 20 n. kokltua Tässä laitteen totesi Oden, vastaa sama siis sekä Tämä ra vaessa pf 3:ssa vallitsevaan huokosissa laitteen jollo keaa se pfylära eli vaat pf 3.0. tensiometr kär kohdistuvan veteen (1 atm) kärjen rystyä, mittaamiseen, joten malllla, aiheutuu siitä, olevaan voidaan ala ku hydrostaattisen paeen ole. Tensiometr ku muillak PÄI pfalaraksi tensiometrimallia jännityksen pfalaraa tensio cmt^o. käyttää yhtä hyv pohveden pnan yläpuolellak, (1963) ruotsalaista tensio (1968), joka käytti VÄNEN "imun" kas yhteen ilmakehään oleva vesi alkaa yhteys maaveteen höy kat toimimasta. lakkaa VIRHETEKIJÖISTÄ tuu kautta. kärkikappaleen Koska lämpötilan pääsemiseksi ritta vaihtelu aiheuttaa tensiometrissä muutokset vaan nitykset, si päässyt muutoksia, putkessa metrissä jän pullisesti selvitetty, lämpötilan Paeen mm.: tensiometri aikaan kysy maitsee va, jessä tehtyih vertailukelpoisi ku poikkeavat suuremmat luku, arvot cmh20.4 turpeeseen. Tässä kuiten yhteydessä tiiviissä.8 tai saavutettu, 11.0 lukemisvirheenä johtua siitä, saattavat ole kaan 4 later tensi 6.4 enemmän mmhg:ä). Syvyysarvojen Soil 0.7 tauluk 2 pidetään tässä 14.2 suhteellisen harvat pohveden syvyysarvoista tarkastellaan Kun jännitys arvot Keskiarvo Tensiometer cm Maaveden 1 Mean Depth water table, o. cm syvyys, cm, table tensio water cup. Pohveden pnan taan, pohveden syvyyksillä. various distances between massa sekä ole vielä lo tarkkoih mittaustulok toistaiseksi kalibroti syytä pyrkiä suo mittaukset sa lämpötilassa. Jos tensiometr paeen patsaan ilman vaikutusta putkeen taas pääsee ilmaa, muutokset vät ilmene va reaktioa, tilavuuden lukemat vät enää vaan elohopea myös laitteessa olevan muutoksa, vastaa jollo saadut jännitystä.

11 Kuva 2. Maaveden jännityksen riippuvuus eri kosteusoloissa. pohvesipnan etäisyydestä Figure 2. The dependence moisture cditis. between soil water tensi distance to water table under various 9

12 6. KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA Maaveden jännitys vaa fysikaalen ka välittömämm ku jo suure, vesipitoisuus ku vesitaloutta kasvien vedenot kan vaa (kuva 2). suora vielä Käyttämällä (LUTHIN hyväksi RICHARD & lakia Darcy'n 196) nalta. pfmittausalue Tensiometr ulotu niih katsottu vasti, lukemi, joissa alkavan eli alueella NONEN kuitenkaan (mm. HEI vedenotto vaikuttavat myös maa pf 194). Kasvien jossa Q lkkauspnan = veden osmoottiset omaisuudet. Mitä suurempi A suolaksentraatio sitä, osmootten kasv irroittaa jännitystä esitetään voidaan selvittää kaalikautuma. nestyksellisesti nityksen verti käytetty me jän vaihtelua 1969). voidaan mikä jännityksen liikesuunta. sen jännityksen maavesi Edellä liiku, ku vertikaalikautuman G. equilibrium beneath D. covered (cd.) 196. changes moisture A areas. Moisture soils symposium A. BRULHART, der änderungen erischen Jahresztliche Wasserbdung Wasserbewegung Versuchsw. 4, L. mittaamen Ver und der Waldboden des schwz Mittelles. Mitt. HEIKURAINEN, sen 2, Schwz. Anst. HEINONEN, R. Pohvesipta ojitetuilla soilla. Acta Fo maalajssa. Agrogeol. julk. 62. JUUSELA, NEN, S. 10 energiagardientti määrittämään & KAUNISTO, Fenn S. & MUSTO Turpeesta tapahtuvaan Erip. vedenläpäise olevasta (k) pohveden pnan yläpuolella voidaan laskea veden liikkumis nopeus sitä kautta kauspnan Tämä aikayksikössä kautta virtaavan veden sovellutusmahdollisuus taiseksi vars teoreetten, Ylsesti soveltuu voidaan sillä tauksi etenk sillo, maastomittaukset, kun kun jännityksen lk määrä veden tensiometri selvittelevi kysymyksessä (Q). vaikeaa. sanoa, vesitaloutta tietyn kuitenk tois tarkoitus vaihtelua an mit seurata suhteen. LUETTELO LUTHIN, & J. F. RICHARD, der Untersuchung 196. Wasserbewegung böden mit unvollkommener Zur Hang Durchlässigkt. forstl. Versuchsw. 41, 6, 196. PAAVILAINEN, suudesta s. E Turpeen vesipitoi Suo pohvesipnasta. N:o 1, 89. J tilavuuspaosta, Tutkimuksia turpeen vedenläpäisevyydestä denpidätyskyvystä. ve li Suometsätieteen RICHARD, F. wässerung Wasserhaushalt und v Mitt, Wdeboden. Anst. forstl. Versuchsw. 39,, T. duntaan vaikuttavista For, ) sensiaattityö, 194. Multakerroksen kosteus suhtsta Suomen (cm vedenläpäisevyyskerro (cm/sek), PÄIVÄNEN, restalia Fennica, Voi 113. N:o /sek) 2 ala Mitt, schwz. Anst. prt. forstl. = maakerroksesta, KIRJALLISUUS vir virtausnopeus (cm/sek) jos kyetään verti liikkuuko selvittää, esitetyssä tasapaotilassa, jossa AITCHINSON, aikayksikössä (cm läpäisevyyskertoimen määritys tunnetaan kaalikautuma, jännityksen mukaista vuodenaikojen maavesi syvyyksi tutkittaessa mm. (BRULHART Jos Menetelmää vyys eri tensiometrejä veden = mittaa. eräitä tensiometrimit tauksen sovellutusmahdollisuuksia. Sijoittamalla i k kyetä = vaikeampaa Osmoottista v. maasta tensiometrillä Seuraavassa sitä jännitys, kautta määrä lkkauspnan = suurempi v ns. A 3 veden taavan i hidasta k = = v A vaikuttaa kasvua pf vesitalouden tekijöistä. Comm. haih Inst. SCHOFIELD, soil. Trans. 2:3748. R. K. Third 193. The Interntl. Ent schwz pf Cg. water Soil S.

13

14

15 83 Ole Oskarss: Pluspuiden Selecti degrees 84 Kari used Otto Kpi valnassa fenotyyppisessä phenotypic Kekken: sovellettu valnan astta. selecti plus Calculatis ccerng trees. pritability forest ferti lizati. Laskelmia 8 S.E. lannoituksen edullisuudesta. 2, metsän Appelroth kenttälapio, kuusta Pertti Harstela: sekä taimilaukku taimivakka, Tutkimuksia I. metsänviljelytyöstä istutuskeet Kourukuokka, LMD1 Heger istutettaessa pelto. Studies afforestati work basket, plant bag I. The use semicircular hoe, Heger LMD1 planters tree field plantg spade, plant spruce fields. 3, 86 Pertti Veckman: Metsäalan toimihenkilöiden koulutustarve Educatial requirements pressial Michael 87 Jes 88 forest 89 Risto 90 Terho Lauri 91 Sarvas: Pertti Establishment Harstela 92 Spruce Ruoste: as Kokaisten Forest Research Neue Papierholztafeln. puiden Forestry vuosa Fl , kaksirumpuvtturilla esijuto menetelmien sekä kehittelyä tuotoskokta. 2,0 thng. row raakaaeena. puumassan neulaspunk torjunta. ununguis Oligychus Mäken: Havupunk kuusen mites metsätase O , by twodrum wch strip material pulp. raw balance forest Tiihen: Puutavaralajitaulukot. Sortentafeln 9 Fnish Vkko Fl, Pentti Rikken: Kuusitukit logs saw Ctrol dra fulltree skiddg Löyttyniemi: 94 Paavo total Teemu Pentti Hakkila 93 Kari , registrati seed orchards. 2, riviharvennuksessa. Laittden Prelimary Kuusela Huttunen: Suomen puunkäyttö, poistuma käytävä Research Kullervo Hkhmo, dustry producti alternatives Wood csumpti, Ecomics Cope: Seppo Ervasti, David 1970luvulla , Institute, staff forestry Nalepella haarlovi piceaeabietis. var. 2,0 Koivun uudet paperipuutaulukot. fur Birke. 2,0 Jorma Rala: Nykymetsiköiden kasvuprosentti Suomen eteläpuoliskossa vuosa ,0 96 Metsätilastollen vuosikir , forecastg Juhani Nummen: Shortterm Suomen statistics Yearbook forest total dra from Fl's forests. kokaispoistuman lyhytksoen ennustamen. metsien Juhani usiaen, Jukka Sorsa Paavo Tiihen: Mänty kuusitukkipuiden kuutioi mismenetelmä. Ee Methode Yrjö Vuokila: Massenermittlung zur Gallrgsmallar för icke 101 density samplg lufro, Secti 31, männiköille kuusikoille. granbeständ i Fl. spruce sts Fl. 2, Pullen: Tilavuuspaootanta kuitupuun mittauksessa. Esko Leen Kalevi Green planterade tali och Thng models for natural pe 100 Kiefern und Fichtenblochholz. 4, v Harvennusmallit lutaisesti syntynlle pulpwood scalg. Workg Group 2, Forecastg 4: forestry timber ecomy Sulo Väänänen: Yksityismetsien Stumpage prices 103 Matti Ahen: sesta 104 harvestg with trees Ole 10 durg cuttg 1969/70. 1, seas juuripuun korjuusta Oskarss: Pertti stumps ir rootstock. 2, I. Koklu puiden kaatami roots Fl I. Experiment estimati genetic ga vaikutus Työjärjestyksen Harstela: with fellg Plusmetsiköiden valtaero lostusvoit Selecti differential forests private Tutkimuksia kanto 1969/70. juurakkoeen. Studies kantohnat hakkuuvuna tynkäkarsitun ennuste. plus sts. likipituisen kuusikuitupuun teossa. The effect limbed Olli 108 Pentti On Kullervo Lap Forest Suomi approximatly 3m, rough committee Kuusela Alli toimikunnan 2,0 korjuutyössä käytessä. loggg work. 2, miettö. forest costs Salovaara: blade waste. lkkuuterää plantg seedg. Kauun, PohjoisPohn, KoillisSuomen vuosa metsävarat resources valmistetun hakkeen omaisuuksista. vaurioitumisesta caused by shear damage , chips prepared from plywood plant Metsänviljelykustannusten Report preparati moottorisahakustannukset Metsätyömiesten Puutavaran Hakkila: wood Vaneritehtaan jätepuusta On properties work forest workers costs Uusvaara: sequence pulpwood. 2,0 Vehviläen: Hannu Powersaw spruce Lappi Forestry Board Districts Kauu, PohjoisPohnmaa, Koillis

16 111 Kauko On 112 Erkki Use Myynti Aho Ahti: Klaus Rantapuu: Metsätraktorien Maaveden jännityksen tensiometer Available Merktä O D C /0 ffsp.,9b slopeelevati performance for forest for sale tarkoittaa at: mittaamisesta measurg soil Valti water veto tractors. 2, nousukyvystä rteessä. tensiometrillä. tensi. 1, paatuskeskus, Annankatu 44, Helski 10, p metsäkirllisuuden kansavälistä Oxfordluokitusjärjestelmää Valti paatuskeskui