LIIKUNTAA TUKEVA LEIKKIPUISTO

Transkriptio

1 MINNA HUHTALA LIIKUNTAA TUKEVA LEIKKIPUISTO

2 ESTEETÖN YHTEISÖLLINEN LIIKUNNALLINEN PELILLINEN MONIAISTINEN TARINALLINEN

3 OKM:n rahoittama projekti vuosina ( e) Yhteistyönä Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) ja Turun ammattikorkeakoulun (Turku amk) kesken, nk. Coastal-yhteistyönä (omarahoitusosuudet) Työskentely perustui oppilaitosten asiantuntijaparien projektityöskentelyyn, oppilaitosten ja asiantuntijoiden yhteiseen työskentelyyn, työpajoihin ja käyttäjäryhmien omaan/ohjattuun ideointiin Ohjausryhmä 2 x vuodessa

4 HANKKEEN TAVOITTEET KOOTUSTI Päivittää ja soveltaa olemassa olevaa tietoa Design for All periaatteen mukaisen liikuntaa tukevan leikkipuiston rakentamisen oppaan pohjaksi. Koota opas Design for All periaatteen mukaisen liikuntaa tukevan leikkipuiston rakentamiseksi olemassa olevan tiedon, hankkeen ammattilaisten tuottaman tiedon ja hankkeen asiantuntijaryhmien tapaamisten tuotetun tiedon pohjalta Perehtyä asiaan liittyviin RT-kortteihin sekä rakennuslainsäädäntöön. Päivittää tietoa ja huomioida nämä asiat oppaassa. Luoda paikallisiin oloihin (Turku ja Pori) räätälöidyt pohjapiirrokset ja 3D-mallinnukset rakentamisen pohjaksi. yksi pohjapiirros Huomioida uusina näkökulmina moniaistisuus ja aistitoimintojen yhdentymisen tukeminen sekä peliteknologian hyödyntäminen esteettömän leikkipuiston rakentamisessa.

5 Liikuntaa tukeva leikkipuisto kaikille hankkeen tavoitteena oli tuottaa sähköinen opas asiantuntijoille, jotka suunnittelevat ja rakentavat liikuntaa tukevia leikkipuistoja Design for All -periaatteella. Hyvin suunniteltu liikunnallinen leikkipuisto lisää kaikkien liikettä. Tulevaisuuden leikkipuisto on yhteisöllinen: eriikäiset lapset perheineen, isovanhempineen ja ystävineen pystyvät toimimaan siellä turvallisesti ja vaivatta. Leikkipuisto on luonnonmukainen ja antaa tilaa lapsen mielikuvitukselle, leikkijän luovuudelle, liikunnalle sekä vapaalle leikille.

6 Puisto on kaikille soveltuva ja yhteinen. Puistosta löytyy tarinallisuutta ja se huomioi kaikki aistit ja tukee tarvittaessa myös ammattilaisten työtä esim. aisti-integraatioharjoitteiden osalta niille sopivassa ympäristössä. Interaktiivinen puisto on visuaalisesti kiinnostava, monipuolinen ja ympärivuotinen.

7 SÄHKÖINEN JULKAISU kootun materiaalin esittämistapa on sähköinen julkaisu, verkkosivustopohjainen opas osoitteessa esteetonliikuntaleikkipuisto.fi. Tämä julkaisu kokoaa yhteen keskeisimpiä esteettömän leikkipuiston suunnittelussa huomioitavia seikkoja, jotta ne olisivat helposti leikkipuistojen suunnittelusta ja rakentamisesta vastaavien henkilöiden käytettävissä.

8 Uusina näkökulmina opas korostaa luonnon, moniaistisuuden ja tarinallisuuden merkitystä leikkipuistoympäristössä. Lisäksi oppaassa tarkastellaan digitaalisuuden ja pelillisyyden tarjoamia mahdollisuuksia. Opas kuvittaa erityyppisten leikkialueiden, luontoympäristön ja digiteknologian mahdollisuuksia pikapiirrosvideoiden avulla. Lisäksi opas havainnollistaa 2D- ja 3D-mallinnuksilla, miltä erilaiset suunnitteluratkaisut käytännössä näyttäisivät leikkipuistossa.

9 Tämän oppaan puitteissa leikkipuistosuunnittelulle on hankittu myös vahvempaa tutkimuksellista näyttöä. Oppaasta löytyy kootusti, mihin teoriataustaan ja asiantuntijayhteistyöhön tehdyt suositukset pohjautuvat. Julkaisua työstäessä onkin hyödynnetty monipuolisesti muita aiheeseen liittyviä julkaisuja ja suosituksia sekä eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä. Lisäksi materiaalia on kerätty tutustumismatkoilla, ja eri käyttäjäryhmiltä on koottu kokemuksellista tietoa mm. työpajojen kautta palvelumuotoiluperiaatteella.

10 Sähköisen oppaan tavoitteena on lisäksi auttaa kehittämään leikkipuistoja vastaamaan entistä monipuolisemmin erilaisten käyttäjien tarpeita. Leikkipuistot ovat hyviä areenoita muun muassa (yhteis)leikin ja liikunnallisten taitojen harjoitteluun sekä uusien kokemusten hankkimiseen. Näin ollen leikkipuiston tulee innostaa yhtä lailla sekä liikunnallisesti lahjakasta lasta tai nuorta että vahvaa tukea tarvitsevaa puiston käyttäjää. Oppaan tuottamiseksi tarvittiin moniammatillinen projektiryhmä molemmista ammattikorkeakouluista. Eriikäiset käyttäjät ja eri tuen tarpeet edellyttävät monialaisuutta.

11 MONIAMMATILLINEN PROJEKTIRYHMÄ/ASIANTUNTIJARYHMÄ Rakennusala Fysioterapia ja esteettömyys Sosiaaliala Peliteknologia Muotoilu ja 3D LaVa-arviointi Yliopettaja

12 PORIN ASIANTUNTIJARYHMÄ Satakunnan ammattikorkeakoulu: Riikka Tupala (3/16 asti), tilalle Reetta-Kaisa Kuusiluoma (8/16 saakka) Mari Uusitorppa nyk. Kujala Antti Koivisto Eila Hirvonen Jere Kuusinen Sinikka Kyngäs Minna Huhtala Hanna Hannukainen (9/16 alkaen) Porin kaupunki: Johanna Kuusisto, liikuntasihteeri, Porin kaupunki (vapaaaikavirasto) Heli Nukki, projektipäällikkö, Porin kaupunki (kaupunkisuunnittelu) Tapani Söderberg tai Katja Pesonen, suunnitteluhortonomit, Porin kaupunki (TPK/OM, Katu- ja puistosuunnittelu), vuorottelevat osallistumisessa

13 TURUN ASIANTUNTIJARYHMÄ Turun ammattikorkeakoulu: Kirsi Karlsson Ville Hyyppä Toni Heinonen / Pekka Qvist Kaisa Voutilainen (YAMK opiskelija) Raija Luona-Helminen Turun kaupunki: Jaana Solasvuo Anna-Kaisa Kaukola Rea Hietanen / Karita Toivonen Kristina Karppi Marianna Ylinampa / Hanna Vainio

14 OHJAUSRYHMÄ º Anne Kärki, ohjausryhmän puheenjohtaja, yliopettaja, SAMK Hannele Lampo, tutkimusryhmävastaava, ohjausryhmän varapuheenjohtaja, lehtori, Turun AMK Erja Metsäranta, rakentamisen ylitarkastaja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Opetus- ja kulttuuriministeriö Kristina Karppi, liikuntasuunnittelija, Turun kaupunki Hanna Vainio, liikuntapalveluvastaava, Turun kaupunki Marianna Ylinampa, liikuntapalveluvastaava, Turun kaupunki Katja Pesonen, suunnitteluhortonomi, Porin kaupunki Anna-Kaisa Kaukola, vastaava rakennuttaja, Turun kiinteistöliikelaitos Jaana Solasvuo, Turun seudun esteettömyysasiamies, Turun kaupunki Jukka Parviainen, apuvälineneuvoja, Suomen vammaisurheilu ja liikunta ry (VAU) Anu Patrikka, suunnittelija, Suomen CP-liitto ry Anni Kettunen, suunnittelija, Suomen CP-liitto ry Heli Hyyryläinen, suunnittelija, Suomen CP-liitto ry Rea Hietanen, kehityspäällikkö, Valo ry / Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Karita Toivonen, kehityspäällikkö, Valo ry / Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Johanna Kuusisto, liikuntayksikön esimies, liikuntasihteeri, Porin kaupungin vapaaaikavirasto Heli Nukki, projektipäällikkö, Porin kaupunkisuunnittelu Raija Luona-Helminen, ohjausryhmän esittelijä, projektipäällikkö, Turun AMK Minna Huhtala, ohjausryhmän sihteeri, projektikoordinaattori, SAMK

15 HANKKEESSA TEHTIIN TUTUSTUMISMATKAT SEKÄ KOTIMAAN ERILAISIIN LEIKKIPUISTOKOHTEISIIN ETTÄ ULKOMAILLE: KÖÖPENHAMINAN KOHTEET ( ) KÖÖPENHAMINAN LEIKKI- JA LIIKUNTAYMPÄRISTÖIHIN

16 Leikkipuiston keskiosaa hallitsee valtava miehen nenä, joka muodostaa pienen luolan. Nenää ympäröivään turva-alustaan on maalattu itse mies, Den Sovende Mand. Turva-alusta sopii hyvin myös rullaluisteluun ja vaikeampien temppujen harjoitteluun pölkupyörällä (kuva). Tämäkin hahmo on peräisin animaatioelokuvasta. Nenä on sekä sateensuoja että jännittävä luola. Se soveltuu myös jossain määrin kiipeilemiseen. Cykkelmyggenin leikkipuisto, Tanska. Kuva ja teksti: Jere Kuusinen, Samk

17 Leikkipuistossa on myös soittimia sisältävä musiikkilehto, Minibillens musiklund. Musiikkilehdossa on englantilaisen, ulkokäyttöön suunniteltujen soittimien valmistajan, Percussion Playn, bongot ja tuulikellot. Musiikilehdon takana on liikennesääntöjen opetteluun tarkoitettu oppimisympäristö. Cykkelmyggenin leikkipuisto, Tanska. Kuva ja teksti: Jere Kuusinen, Samk

18 Ekologinen monimuotoisuus ja mielikuvituksen rikkaus Tanskasta Suomeen kannattaa leikkipuistosuunnitteluun ehdottomasti tuoda luonnonläheinen ympäristösuunnittelu ja moniaistisuuden näkökulma. Tänä päivänä kaupunkiympäristössä elävät lapset pääsevät luontokosketukseen yhä harvemmin, vaikka luonnon terveysvaikutukset tunnetaan hyvin. Luontoa korostaviin puitteisiin rakennetut liikuntaa tukevat sopivat ja esteettömyyden huomioivat leikkivälineet mahdollistavat hyvän leikkipuistoympäristön kaikille. (Jere Kuusisen ja Kirsi Karlssonin matkaraporttia ja hankeraporttiamme mukaellen)

19 KOTIMAAN TUTUSTUMISKOHTEET Syksy 2015 Paltanpuiston palvelukeskus (Paimio ) Hovirinnan rantapuisto (Kaarina ) Ratsaspuisto, Kilon päiväkoti ja Jalavapuiston koulun piha (pääkaupunkiseutu ) Seikkailupuisto ja Susiniityn päiväkodin piha (Turku )

20 JATKUU Kevät 2016 Angry Birds-puisto Espoossa osoitteessa Veräjäpellonkatu 17 Sona interaktiivinen pelijärjestelmä, joka on aivoja aktivoiva musiikki- ja liikuntapeli Pikku-Huopalahdessa Taavetinpuistossa asuinalueen keskellä. Lappsetin toimipisteessä osoitteessa Torpparinmäentie 4 yrityksen kehittämä interaktiivista oppimista ja liikuntaa edistävä leikki- ja liikuntapeli Memo sekä betoninen, ulkokäyttöön tarkoitettu Fono Djpöytä. Kompanin laitteista koostettu Kenraalinpuisto Vantaalla Kivistön alueella osoitteessa Huovintie 21. Kvartsijuonenpuisto osoitteessa Kvartsijuonenkuja 4. Tämä puisto syntyi vuonna 2015 asuntomessujen yhteydessä ja sijoittuu entiseen hiekkakuoppaan.

21 Vuoden 2016 kesän opintoretkellä pääkaupunkiseudun leikkipuistoihin kartoitettiin leikkipuistojen leikkivälineiden digiratkaisuita. Kartoituksen yhteydessä todettiin, että leikkivälineisiin integroidut digitaaliset pelit ovat hyvin usein loogisanalyyttisiä pulmanratkaisupelejä höystettynä leikkivälineen mukana tuomalla liikunnallisuudella. Pohjoismaisen sään kestävät, ulkokäyttöön suunnatut ratkaisut ovat teknisen toteutuksensa osalta kunnioitettavia. Niiden pelillinen sisältö on kuitenkin alkeellista verrattuna nykyajan lapsille ja nuorille tarjottavaan digiviihteeseen (esim. mobiili- tai konsolipelit).

22 Kenraalinpuisto, Kivistössä Vantaalla Kvartsijuonenpuisto, Vantaa Sona, Taavetinpuisto, Helsinki Kuvat: Minna Huhtala

23 IDEOINNISTA SE LÄHTEE Eri käyttäjäryhmät Kuvat: Minna Huhtala

24 Porin työpajan tuotoksia Kuvat: Minna Huhtala

25 SUUNNITTELUN LUONNOSTELUA

26 TULE TUUNAAMAAN TULEVAISUUDEN LIIKUNTALEIKKIPUISTO SPORTEC- MESSUOSASTOMME Kuva: Minna Huhtala

27 Kuva: Minna Huhtala

28 Kuvat: Minna Huhtala

29 HANKKEEN STRATEGINEN RELEVANSSI Kaikille sopiva leikkipuisto on tärkeä osa yhdenvertaisuuden ja tasavertaisuuden tukemista. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla oikeus liikunnan iloon, uusien taitojen harjoitteluun, elämyksiin ja yhteisiin leikkeihin ja peleihin oli heillä tuen tarpeita tai ei Edistäessään tätä näkökulmaa, hankkeemme edistää samalla myös tärkeitä yhteiskunnallisia arvoja ja osoittaa, ettei kaikille sopivan liikunnallisen leikkipuiston suunnittelu ole välttämättä sen kalliimpaa kuin perinteisen puiston suunnittelu. Olennaista on, että puistosuunnittelussa ja kaavoituksessa huomioidaan tiettyjä näkökulmia riittävän aikaisessa vaiheessa suunnitteluprosessia.

30 Saimme valmiiksi sen, mitä rahoittajalle luvattiin ja enemmänkin. Tästä näkökulmasta katsottuna teimme oikeita asioita ja saavutimme hankkeelle asetetut tavoitteet. Hanketyömme nosti myös esiin teemoja, joiden parissa olisi tärkeää jatkaa. Nyt saimme valmiiksi luvatun sähköisen oppaan, ja seuraavaksi olisikin mielenkiintoista päästä toteuttamaan käytännössä kaikille sopiva liikunnallinen leikkipuisto.

31 LEIKKIPUISTO Alueen yhteinen tavoite ja tuotos parhaalla mahdollisella tavalla Jo suunnitteluvaiheessa hyvää yhteistyötä Eri hallintokuntien kesken, ks. mm. Hyvinvointikoordinaattorit linkkinä Asiakas- ja kohderyhmät mukana Esteettömyys huomioiden Tavoitteena hyvinvointi Tavoitteena puiston monipuolinen käyttö

32 http: //