BUS. Kansainvälinen vertailu. Tielaitos Tiehail itus Kehittämiskeskus. byyyyy/ pppp -j Tiemerki ntäohjeet. Maaliskuu 1990 TIEL H-tH Zj.

Transkriptio

1 pppp -j Tiemerki ntäohjeet Kansainvälinen vertailu Lb - E4 BUS H-tH Zj tti byyyyy/ Tielaitos Tiehail itus Kehittämiskeskus Maaliskuu 990 TEL

2 TEMERKNTÄOHJEET KANSANVÄLNEN VERTALU Tielaitos Tiehallitus Maaliskuu 990 Kehittämiskeskus TEL

3 SBN

4 ALKUSANAT Tässä selvityksessä on tarkasteltu tiemerkmtäohjeita Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa ja Kanadassa sekä vertailtu nykyistä käytäntöä vuoden 974 European Conference of Ministers of Transport ECMT suosituksiin. Selvitys on tehty Tieja vesirakennushallituksen suunnitteluosaston kehittämiskeskuksen toimeksiannosta. Työtä on valvonut dipl.ins. Esko Hyytiäinen. Konsulttina selvitystä tehtäessä on toiminut ins. Tapani Kokko ja tekn.yo Lars Edelmann Viasys Oy:stä.

5 SSÄLLYSLUETTELO Alkusanat Sivu Keskiviiva ja ajokaistaviiva... Reunavuva ja reunaviivan jatke...2 Moottoritien reunaviiva erkanemis- ja liittymiskaistojen kohdalla...3 Bussikaistat ja muut erityiskäyttöön varatut kaistat... 5 Keskiviivan ja reunaviivan käyttö eri levyisilä teila...6 Sulkuviiva...7 Varoitusviiva...8 Sulkualue...9 Väistämisvelvolljsuuden osoittaminen... Pakollisen pysäyttämisen osoittaminen...3 Ajokaistanuolet ja ajokaistan päättymisnuolet...5 Tekstin muotoiset ajoratamerkinnät...7 Keski-, sulku- ja varoitusviivojen yhdistelyvaihtoehdot...9 Viivan pituuden suhde välin pituuteen en viivatyypeissä...20 Viivojenleveydet...2 Värien käyttö tiemerkinnöissa...22 Lähdeluettelo...23

6 . KESKVVA JA AJOKASTA VVA Keskiviivan merkitsemistapa vaihtelee eri maissa siten, että kahta täysin samanlaista merkintätapaa ei ole käytössä. Keskiviiva ja ajokaistaviiva ovat valkoisia paitsi Norjassa ja Kanadassa, joissa ajoradan keskiviiva on keltainen. Yleisin viivan leveys on 0 cm paitsi Saksassa, jossa leveys on 2 cm. Eräissä maissa viivat ovat moottoriteifiä leveämpiä kuin muilla teillä. KESK V lta JA AJOKA. STAV lta leveys viiva väli väri cm viiva:välj m m Suomi vaik. 0 :2 8 2)2 EMT vaik. min 0 :2-:4-6 Ruotsi vaik. 0 :3 3): Norja )kelt. 0 :3 4) Tanska vaik. 0 :2 0 makg 2 lino=5 5)2.5 Saksa vaik. 2 :2 8 mo=5 6)3 6 lmo=6 mo=2 Kanada )kelt. 0-5 :.6 8 :2 6 ) Ajokaistaviiva on valkoinen. 2) Korkeintaan 60 km/h. 3) Korkeintaan 50 km/h, 4) Taajama, korkeintaan 60 km/h. 5) Taajaina, korkeintaan 50 krn/h. 6) Taajama.

7 2 2. REUNAVVA JA REUNA VVAN JATKE Reunaviiva on useimmiten ehjä 0 cm:n levyinen valkea viiva. Saksassa leveys on 2 cm. Moottoriteilä reunaviivan leveys on Norjassa ja Tanskassa 5 cm, Suomessa ja Ruotsissa 20 cm ja Saksassa 30 cm. Reunaviivan jatke merkitään kaikissa maissa siten, että viivan ja välin suhde on :. Vuvojen pituudet vaihtelevat maasta toiseen. Kanadan uusien ohjeiden mukaan käytetään kriittisissä kohdissa leveämpää reunavuvaa kuin tien muilla osilla. RETJNAVVA JA REt3NAVVN JAT väri reunavijva reunaviivan jatkel leveys viiva: viiva väli viiva:viiva - väli cm väli m m väli m m - Suomi vaik. iol ehjä :]. 2 2 mo=20 EO4T valk.l min0 ehjä : mo=j.5 Ruotsi vaik. 0) :2 l mo=2oehjäl Norja va].k. iol ehjä : mo=5l3): iol ehjä : 2, ii 2, ii mo=5l3):j. 2, ii 2, ii mo= 6lmo= 6 Saksa vaik. 2 ehjä : mo= Kanada vaik. 0-5 ehjä i:i i. l i. 4)kelt., 5) 55 2)Tanska valk. ) Ehjä jos viivaa ei saa ylittää. 2) Taulukossa esitettyjen päävaihtoehtojen lisäksi on käytössä muita vaihtoehtoja. 3) Käytössä jos reunaviivan ylittäminen sallittu. 4) Moottoritiejiä oikeanpuolinen on valkoinen, vasen keltainen. 5) 2O-3Qcm krijttjsjllä alueilla.

8 3. MOOTTORTEN REUNAVVA ERKANEMS- JA LTTYMSKASTAN KOHDALLA Eurooppalaisten suositusten mukaan tulisi moottoritien reunavuvan olla erkanemis- ja liittymiskaistojen kohdalla vähintään 2 x reunaviivan leveys. Suomessa viivan leveys näissä kohdissa on 20 cm eli sama kuin reunavijva muillakin tienosilla. Muissa maissa on reunaviiva erkanemis- ja liittymiskaistojen kohdalla leveydeltäan cm. Vain Norjassa on Suomen lisäksi katkoviivan leveys 20 cm ja sielläkin ollaan ohjeita tarkistamassa. Kanadassa on tehty laaja kenttätutkimus parhaasta merkitsemistavasta erkanemis. ja liittymiskaistojen kohdalla ja annettu tästä uudet ohjeet. x ix x = = = = = = = t = = = =

9 400TTORTEN RUNAVVA ERKANEMS- JA LTTYMSKST KOE )ALLA. )Norja leveys viiva:väli viiva väli cm m m Suomi 20 : 2 2 EQ4T )min 30 :2 - :4 min Ruotsi : 2 2 Tanska. 50 : 6 6 Saksa 30 : 6 6 3)50 Kanada : i. ) Vähintään kaksi kertaa reunaviivan leveys. 2) Kiihdytyskajstan osalta ohjeita ollaan tarkistamassa. 3) Alueilla, joilla on suxnuvaara.

10 4. BUSSKASTAT JA MUUT ERTYSKÄyTTÖON VARATUT KAESTAT Bussi, raitiovaunu, hälytysajoneuvo yms. erityiskäyttöön varatut kaistat erotetaan muusta ajoradasta yleensä cm leveällä valkoisella katkoviivalla. Tanskassa viivan leveys moottoritiellä on 50 cm. Kohdissa, joissa viivan ylittäminen ei ole sallittua käytetäan saman levyistä sulkuviivaa. Viivan ja välin suhde on lähes kaikissa maissa :. Viivan osien pituus vaihtelee eri maissa ja tieympäristön mukaan. BUSS YM. ERKOSKÄYTTÖON VARATUT KASTAT Suomi ZOT leveys viiva: viiva väli väri cm väli m m 'vaik. 20 Ruotsi 20 i.) i) ehjä ehjä Norja 20 i) ehjä : : ii :]. 2 2 l l l Tanska 30 i) ehjä : 4 mo=50 2)2 2 mo=6 lmo=6 Saksa 25 ) ehjä 2: Kanada mo=30 l l ) Ehjä jos viivan ylittäxninen kielletty. 2) Taajaxna.

11 5. KESKVVAN JA REUNAVVAN KÄYTTÖ KAPELLA TELLÄ Useimmat maat ovat päätyneet ratkaisuun, jossa keski-, sulku- ja varoitusviiva merkitään, jos tien leveys on vähintään 5,5 m. Sama sääntö koskee reunaviivan merkintää. Ruotsalaisten ohjeiden mukaan merkitään reunaviiva kaikille teille, joissa ei käytetä keskiviivaa. Suomalaisten ohjeiden mukaan reunaviivaa ei voida maalata alle 5,5 m:n levyisile teille. Saksassa merkitään reunaviiva teille, joiden minimileveys on 5 m. USA:ssa tehdyn laajan tutkimuksen perusteella keskiviiva on liikenneturvallisuuden kannalta edullinen, jos tien minimileveys on 4,9-5,5 m ja KVL yli 000 tai tien leveys on vähintään 6, m ja KVL yli 500. KESKVVAN JA REUNAVVM KÄYTTÖ KAPELLA TELLÄ keskiviiva merkitään + mand. sulku- tai reunavjjva merkjtään varoitusvjjva) yleensä aina min.leveys 'yleensä aina min.leveys m m m m Suomi EOT Ruotsi Norja Tanska Saksa Kanada USA ) ) ) Reunaviiva alle 6.0 m ajoracloilla jos ei merkitä keskivjjvaa. 2) Suositeljaan jos kvl yli 000 ja jos ajorata min 4.9-5,5m t " " " " " " 6 3. itt

12 6. SULKU VVA Sulkuvuva merkitään yleisesti valkoisena 0 cm:n levyisenä viivana. Keltaista sulkuviivaa käytetään Suomessa, Norjassa ja Kanadassa vastakkaisen liikenteen kaistojen välissä. Jos moottoritien ajokaistaviivat ovat leveämpiä kuin 0 cm, käytetään sulkuviivoissa samaa leveyttä. SULKTJV VA väri leveys cm Suomi )ke].t. 0 valk. EcMT valk. 0 Ruotsi vaik. 0 Norja )kelt. vaik. 0 Tanska valk. 0 mo=5 Saksa vaik. 2 Kanada mo=5 )kelt. 0-5 ) Sulkuviiva on keltainen vastakkaisen liikenteen välissä ja valkoinen samansuuntaisen liikenteen välissä.

13 7. VAROTUS VVA Varoitusvjjva edeltää sulkuviivaa tai sitä käytetään sellaisissa tien kohdissa, joissa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Varoitusviiva on valkoinen katkoviiva, jossa viiva on 2-3 kertaa pitempi kuin viivojen väli. Norjassa varoitusviiva on keltainen vastakkaisen liikenteen kaistojen välissä. Varoitusviivojen mitoissa ei ole Euroopan maissa yhtenäistä käytäntöä. Kaksoisvaroitusviivaa käytetään osoittamaan vaihtuvasuuntajset kaistat. Varoitusvijva on käytössä kaikissa tarkastelun kohteena olevissa Euroopan maissa ja sen käyttöä suositellaan ECMT:n ohjeissa. Suomessa varoitusviiva ei ole käytössä. VAROTTjSV VA Suonii E04T - viiva: viiva väli väri väli m m x vaik. 2:-4: Ruotsi x vaik. 3: Norja x )kelt. 3: vaik. 3)3 Tanska x valic. 2: 0 4)5 2.5 Saksa x vaik. 2: 2 zno=6 5)3.5 Kanada - x = varoitusviiva käytössä ) Keltainen vastakkajsen liikenteen välissä. 2) Korkeintaan 50 km/h. 3) Korkeintaan 60 km/h. 4) Taajaina, korkeintaan 60 km/h. 5) Taajaxna, 2)3 ii

14 8. SULKUALUE Kaikkien maiden ohjeissa on annettu mallit sulkualueiden merkitsemistä varten. Kuviot ja niiden yksityiskohdat vaihtelevat maasta toiseen. Sulkualuemerkjnnät ovat valkoisia paitsi Suomessa, Norjassa ja Kanadassa, joissa vastakkaisen liikenteen erottavat sulkualueet ovat keltaisia. /0.! 2 cc,. l D x - 0-0j ino Tc*f,.kr.tntnq

15 0 SULKUALUE väri Suomi )kelt. kuviot yksiva].k. löfljsjä EMT vaik. Ruotsi vaik. Norja )kelt. vaik. Tanska va].k. Saksa vaik. Kanada )ke].t. vaik. ) Sulkualue on keltainen vastakkaisten ajosuuntien välissä.

16 9. VÄSTÄMSVELVOLLSUUDEN OSOTTAMNEN Eurooppalaisten suositusten mukaan velvollisuus osoitetaan liittymissä liikennemerkin lisäksi pienistä kärkikolmioista muodostuvalla poikittaisviivalla tai poikittaisella katkoviivalla. Merkintää voidaan tarvittaessa täydentää ajorataan maalatulla kärkikolmiolla. Kärkikolmiomerkmtä on käytössä kaikissa Euroopan maissa. Poikittaista kolmioviivaa käytetään Norjassa ja Tanskassa ja poikittaista katkoviiva Ruotsissa ja Saksassa. y

17 2 VÄSTÄMSVELVOLLSTJUDEN OSOTTAMNEN poikittaisvjjva yvyvy Suomi 2)x - - E4T )x x x Ruotsi i)x - x Norja )x x - Tanska x z - Saksa x - x Kanada L x = merkintä käytössä ) Kärkikolmiota ajoratamerkintänä käytetään vain ennen poikittaisviivaa, mutta sen käyttö ei ole pakollista. 2) Voidaan käyttää korostamaan liikennemerkkjä.

18 3 0. PAKOLLSEN PYSÄYTTÄMSEN OSOTTAMNEN Pakollinen pys en osoitetaan liikennemerkjn lisäksi kaikissa maissa cm:n levyisellä poikittaisella viivalla. Pysähtymisviivaa voidaan tehostaa käyttämällä ajorataan maalattua STOPtekstiä. STOP-tekstin käyttö ei ole suositusten ja eräiden maiden ohjeiden mukaan välttämätöntä pysähtymisviivan yhteydessä,

19 4 PAKOLLSEN PYSÄYTTÄMSEN OSOTTAMNEN PySäytysviiva leveys cml STOP-teksti väri Suomi. E0'r Ruotsi Norja Tanska x 30 3) x x x z x Saksa x Kanada x 2) ) x ) STOPP ) STOPP vaik. vaik. vaik. val]c. x val]c. mo=50 l 50 x vanc x va].k. x = merkintä käytössä ) STOP-tekstjä ajoratamerkjntän käytetään vain ennen psähtymisvjjvaa, mutta sen käyttö ei ole pakollista. 2) Suositus on 30 cm. 3) Voidaan käyttää liikennemerkjn yhteydessä. -

20 5. AJOKASTANUOLET JA AJOKASTAN PÄÄTTYMSNUOLET Eurooppalaisten suositusten mukaan ajokaistat merkitään kulmikkaila nuolimerkeilä. Ajokaistan päättyminen merkitään kaarevalla nuolella tai leveällä poikittaisella nuolella. Suomi, Ruotsi ja Norja käyttävät suositusten mukaisia ajokaistanuolia. Ruotsi käyttäi kaarevaa ajokaistan päättymisnuolta ja Norja leveää poikittaista nuolta. Tanska ja Saksa ovat kehittäneet omia kaarevia ajokaistanuolia suuren valikoiman. llhj = f4

21 AJOKA. STANUOT JA AJOKA STAN PÄATTyM SNUOLET huömvt- bq4 Suomi x x x SuOsjtuksen 'mukaiset EQ4T x xl xj Ruotsi x x - suosituksen mujcaiset Norja x - x SuOsituksen mukaiset Tanska omat mallit - x Saksa omat mallit - - Kanada omat mallit - - x=rnerkintä käytössä

22 7 2. TEKSTN MUOTOSET AJORATAMERKNNÄT Suomessa ja Ruotsissa ei ole varauduttu merkintöjen tekemiseen ajorataan. Näissä maissa ei ole esitetty tähän tarkoitukseen malliaakkosia ja mallinumeroita. Ainoat Suomessa ja Ruotsissa käytössä olevat tekstit ovat BUS ja STOP. Muut maat ovat esittäneet ajoratamerkintäohjeissaan malliaakkoset ja mailikirjaimet, lyhyitä ajorataan tehtäviä tekstejä tai tienumeroita varten. A8CDU6H '- 0, ' JKMNOPaR ' , ' "' $TuvwxY: '-4 0, ' , S Q - ' '-40,574-'

23 TEKSTNMUOTO SET AJORATANERKNNÄT esitetty aakkoset käytetään ajoja numeromallit ratatekstiä BtJS-teksti Suomi EcNT Ruotsi Norja Tanska Saksa Kanada - - x x - - x x x x x x BUSS )x BUSS x x x x - x x = merkintä käytössä ) Kaupungin nimi tai tienumero.

24 9 3. KESK-, SULKU- JA VAROTUSVVOJEN YHDSTELYVAHTOEHDOT Eri ajoratamerkintöjä voidaan yhdistellä. Tällöin tulevat kysymykseen keskiviivan, sulkuviivan tai varoitusviivan käyttö yksinäan tai kaksoisviivana tai kanden eri viivalajin yhdistelmänä. Liitteessä olevassa taulukossa on esitetty eri maiden ohjeiden tuntemat viivayhdistelmät. KESK -,STJLKU JA VAROTTJSV VOJEN YHD STELYVAHTOEHDOT.r a i e 0) 0) kaski- sulku- varoitus- $4 0 ( viiva viiva viiva Z Ei O Ø 0 E' 4.) 0 ri ) + + x x x x x 2) ++ + x x x x x ++ x x x 3) x x x + + x x x ) keskiviiva käytössä yksinään 2) kaksoissulkuviiva käytössä 3) keskiviiva ja sulkuviiva käytössä vierekkäin

25 20 4. VVAN PTUUDEN SUHDE VÄLN PTUUTEEN ER VVATYYPESSÄ Tarkasteltaessa eri maiden ajoratamaalausohjejta ja eurooppalaisia suosituksia todetaan selvä systematiikka viivan osien ja välin pituuksien suhteessa. Ajoradan keskiviiva ja kaistaviiva merkitään aina katkoviivalla, jossa viiva on lyhyempi kuin väli. Viivan ja välin suhde on yleensä :3 tai :2. Viivojen pituudet vaihtelevat eri maissa ja riippuvat lisäksi tieluokasta. Reunaviiva, reunaviivan jatkeet ja erityiskaistojen erottaminen muusta ajoradasta tehdään kaikissa maissa katkoviivalla, jossa viivan ja välin suhde on :. Viivojen pituuden vaihtelevat eri maissa ja viivatyypistä toiseen. Varoitusvijva merkitään aina käänteisestj verrattuna vastaavaan keskiviivaan tai kaistaviivaan. Varoitusvijvassa viivan suhde väliin on 2: tai 3:. Sullcuviiva ja reunaviiva silloin, kun sitä ei saa ylittää, merkitään ehjällä maaliviivaila. VVAN PTUUDEN SUHDE VÄLN PTUUTEEN ER VVATYYpESSÄ :2 kaistavi iva reunavi iva urir%rar) : varoitus viiva ehjä sulkuviiva, reunavijva

26 2 5. VVOJEN LEVEYDET Käytössä olevat viivojen leveydet vaihtelevat 0 cm:sta yli 50 cm:iin. Kaistaviiva ajoradan keskiviiva, sulkuviiva ja varoitusviiva ovat leveydeltään yleensä 0 cm. Saksassa leveys on 2 cm. Moottoriteillä näiden viivojen leveys on 0 tai 5 cm. Ajoradan reunaviiva on yleensä leveydeltäan 0 cm paitsi Saksassa, jossa se on 2 cm. Reunaviiva moottoriteilä vaihtelee 5:sta 30 cm:iin. Ajoradan reunaviiva erityiskaistojen kohdalla vaihtelee 20:sta 50 cm:iin. Bussikaista erotetaan ajoradasta cm leveällä viivalla. Moottoriteijiä bussikaistaa osoittava viiva merkitään cm leveällä viivalla. Pysähtymisviiva on yleensä cm leveä. VVOJEN LEVEYDT cm > kaistaviiva mo ) reunaviiva >t reunaviiva mo reunaviiva erikoiskaistojen kohdalla bussikaista bussikaista mo ) sulkuviiva, varoitusviiva pysähtyrnisviiva

27 22 6, VÄREN KÄYTTÖ TEMERKNNÖSSÄ Suomi Ruotsi Norja Tanska Saksa Kanada ECMT Tieliikenteen ajoratamerkinnät ovat eurooppalaisen suosituksen ja useimpien maiden käytännön mukaan valkoisia. Keltaista väriä käytetään Norjassa ja Kanadassa erottamaan vastakkainen liikenne. Suomessa keltaista väriä käytetään vastakkaisen liikenteen sulkuviivoissa ja sulkualueissa. Keltaista väriä käytetään sulkuviivojen ja sulkualueiden merkitsemiseen erottamaan vastakkainen liikenne. Keltaista väriä käytetään ainoastaan osoittamaan pysäköintikieltoa ja pysähtymiskieltoa. Ajoradan keskiviiva sekä vastakkaisen liikenteen kaistojen välissä olevat sulkuviivat ja varoitusviivat merkitään keltaisella. Samoin käytetäan keltaista variavastakkaisen liikenteen välissä olevan sulkualueen merkitsemiseen. Keltaista väriä käytetään ainoastaan pysäköimis- ja pysähtymisrajoitusten merkitsemiseen sekä tilapäisiin merkintöihin kuten rakennustyömailla. Kaikki pysyvät ajoratamerkinnät ovat valkoisia Keltaista van. käytetään kaikissa tiemerkinnöissä, jotka erottavat vastakkaisen liikenteen toisistaan. Eurooppalaisen suosituksen mukaan tiemerkintöjen tulee olla vaikoisia seuraavin poikkeuksin: - Alueet, joissa pysäköinti on kielletty tai rajoitettu, merkitään sinisellä. - Siksak-linjat, jotka osoittavat paikkoja, joissa pysäköinti on kielletty merkitään keltaisella. - Tiemerkinnät, jotka osoittavat, että ajoradan reunassa on pysäköiminen tai pysähtyminen kielletty merkitään keltaisella.

28 23 LÄHDELUETTELO:. Tiemerkinnät, Tie- ja vesirakennushallitus, TVH 74906, European rules concerning road traffic, sings and signals, European Conference of Ministers of Transport ECMT, February Regier om Vägmärken RV 2, Trafiksäkerhetsverket, 982, Ruotsi 4. Skiltnormaler, Händbok-050, Statens Vegvesen, Oslo 987, Norja Udstyr, Afmrkning, Vejregler for afmrkning p kørebanen, Vejdirektoratet - Vejregeludvalget, Maj 984, Tanska 6. Hmweise fiir das Anbringen von Verkehrszeichen und Verkehrseinrichtungen, Kirschbaum Verlag, Bonn, 7. Aufiage, Januar 987, Saksa 7. Manual of uniform traffic control devices, Ministry of Transportation and Communications, 985, Kanada 8. Recent Modifications to the Canadian Pavement Marking Standards, te journal/may 987, Kanada 9. Accident Effects of Centerline Markings on Low-Volume Rural Roads, Transportation Research Record 027, USA 0. Sulkuviiva ja varoitusviiva, SkkKU, 989

29 SBN