Urheilutoiminnan toimintamalli

Transkriptio

1 Urheilutoiminnan toimintamalli

2 SB-Pro:n urheilutoiminnan tavoitteet Tyttö- ja naissalibandy - Seuraa tuottaa maajoukkueiden käyttöön olympia- ja MM-tason pelaajia. - SB-pro on Suomen ykkösseura aikuisissa ja junioreissa. Poika- ja miessalibandy - Miesten edustus pelaa 2-divisioonassa - Juniori-kilpajoukkueet kamppailevat Suomen kärkitasolla. - Seura tekee kasvatusyhteistyötä alueen huippuseurojen kanssa. Ykkös-seura Kasvattaja-seura Huippu-urheiluseura

3 Huippu-urheilun edellytykset I ) Lahjakkuus => Seuralla on oltava vetovoimaa lahjakkuuksien saamiseksi seuraan sekä kyky löytää lahjakkuudet oman alueen lapsista ja nuorista. 2) Laadukas ja riittävä harjoittelu => Seuralla on oltava riittävästi osaavia ja jaksavia valmentajia ja muita toimihenkilöitä sekä huippu-urheilua tukevat harjoitusolosuhteet. 3) Huippu-urheilua tukeva elämäntapa => Seuralla on oltava kattava yhteistyöverkosto alueen oppilaitosten ja yritysten kanssa sekä toimiva yhteistyö pelaajien lähipiirin kanssa.

4 SB-Pro: n urheilutoiminnan toimintamalli Yhteinen linja - urheilu-, kilpailu-, kasvatus- ja harjoittelutoiminnan tavoitteet - pelaajien testaus, seuranta ja raportointi Joukkueiden välinen yhteistyö - Ikäluokka-lohkojen tapaamiset, yhteisharjoittelu, harjoituspelit, valmentajakierto ja pelaajakierto Valmennuksen tuki - valmentajien rekrytointi, koulutus ja tuki Erikoisvalmennus - maalivahti-, fyysinen-,ravinto- ja psyykkinen valmennus Pelaajan polku: - koti, opiskelu, työ, ihmissuhteet ja muut harrastukset Roolit ja vastuuhenkilöt - Valmennuspäällikkö tms.

5 Kilpailulliset tavoitteet SB-Pro:n tavoitteena on peluuttaa jokaisen ikäluokan joukkuetta alueen tai liiton ylimmällä mahdollisella sarjatasolla, jossa toiminta on kulloinkin tarkoituksenmukaisinta joukkueen kilpailulliseen tasoon nähden. SB-Pro ei aseta varsinaisia kilpailullisia tavoitteita F-D -ikäluokan joukkueille. Tavoitteena on ensisijaisesti monipuolinen sekä tavoitteellinen pelaajien yksilöllisten pelitaitojen kehittäminen. C-A- junioreiden kilpailullisena tavoitteena pelata Salibandyliiton pääsarjoissa. Naisten edustusjoukkueen tavoitteena on olla Naisten Salibandyliigan ykkösjoukkue ja miesten edustusjoukkueen pelata 2-divisioonassa.

6 Kasvatukselliset tavoitteet SB-Pro tukee lasten- ja nuorten kasvatustyötä pyrkien osaltaan kasvattamaan pelaajiansa: Omatoimisuuteen, myönteisyyteen ja itseensä luottamiseen Muiden huomioon ottamiseen ja ryhmässä toimimiseen Erilaisten ihmisten kanssa ja vaihtelevissa olosuhteissa toimimiseen Omista tehtävistä, varusteista, ympäristöstä ja hygieniasta huolehtimiseen Sääntöjen ja yhteisten sopimusten noudattamiseen Ajankäytön ja oman elämän hallintaan Urheilulliseen elämäntapaan Seura pyrkii tarjoamaan pelaajilleen pelaamisen ohessa ja sen jälkeisenä aikana myös mahdollisuuden kehittää itseään seuratoiminnan eri muodoissa toimimiseen.

7 Harjoitukselliset tavoitteet (kts. Liite)

8

9 Harjoitukselliset tavoitteet -Yhteisten tavoitteiden pohjalta on määriteltynä kunkin joukkueen kauden harjoittelusuunnitelma. - Tätä suunnitelmaa joukkueen valmentajat toteuttavat valmennuspäällikön tms. tuella. Pelaajien kehittymistä tavoitteita kohti seurataan: - säännöllisellä testipatterilla. - valmentajan arvioinnilla. - pelaajan omalla arvioinnilla. Tulokset arkistoidaan yhteiseen tietokantaan, josta käsin se on helposti käytettävissä analysoinnin työkaluna.

10 Joukkueiden muodostaminen ja sarjatoiminta - G-junioreissa muodostetaan turnauskohtaiset peliryhmät kerhojen osallistujista. - F2 D2 - junioreissa muodostetaan joukkueet kullekin ikäluokalle. Ikäluokittain on mahdollisuus taitotason mukaisesti osallistua kilpa-, haastaja- tai kerhoryhmän toimintaan. - D1-C1 junioreissa muodostetaan joukkueet kullekin ikäluokalle. Ikäluokittain on mahdollisuus taitotason mukaisesti osallistua kilpa- tai haastajaryhmän toimintaan. - A B junioreissa pelaajavalinnat tehdään erikseen vuosittain kulloisenkin vuoden kilpailullisten tavoitteiden mukaisesti. - Edustusjoukkueiden pelaajavalinnat tehdään erikseen vuosittain kulloisenkin vuoden kilpailullisten tavoitteiden mukaisesti.

11 SB-Pro:n joukkuetoiminta Synt. Ikä Kilparyhmä Haastajaryhmä Kerhoryhmä Kilparyhmä Haastajaryhmä Kerhoryhmä Aik Liiganaiset N2 N3 Aik Miehet I M2 M3 B B-tytöt A A-pojat? B Pilots Flyers C C-tytöt C Penguins Salihait D D-tytöt Lions & Tigers D Flames E E-tytöt Gebardit & Puumat E All Stars F F-tytöt Kotkat & Haukat F Uusi Uusi G 06 7 G-tyttöjen miniturnaukset 06 G-poikien miniturnaukset G

12 Joukkueiden välinen yhteistyö Ikäluokat kerhoista aikuisten joukkueisiin jaetaan kahteen ikäluokkalohkoon, siten että D-ikäluokat kuuluvat kumpaankin lohkoon. - vanhemmat ikäluokat: Aik-D2, - nuoremmat ikäluokat: D1-kerhot Ikäluokkalohkon valmentajat ja jojot (tarvittaessa) kokoontuvat säännöllisesti palaveriin, jossa käsitellään kyseisen lohkon urheilutoiminnan asioita. Kokoontumisen järjestämisestä vastaa valmennuspäällikkö tai muu nimetty henkilö.

13 Joukkueiden välinen yhteistyö Ikäluokka-lohkon palaverissa käsitellään tulevan jakson: - joukkueiden kilpailullinen ja harjoituksellinen tilanne - joukkueiden tulevat ottelut - pelaajien tilanne (kuumat pelaajat, loukkaantumiset yms.) - mahdolliset yhteisharjoitukset - mahdolliset harjoituspelit - mahdollinen valmentajakierto - erikoisvalmennus (maalivahti-, fysiikka- jne.) - päätetään kunkin pelaajan harjoittelu- ja pelijoukkue tulevalle jaksolle. Ikäluokista D1-G pelaajat pelaavat ja harjoittelevat pääsääntöisesti oman ikäluokkansa joukkueessa. C2 ikäisten ja sitä vanhempien osalta neuvotellaan lohkopalavereissa kunkin pelaajan harjoittelu- ja pelijoukkue tulevalle jaksolle.

14 Valmennuksen tuki - Jokaiseen joukkueeseen pyritään rekrytoimaan vähintään kaksi valmentajaa. -Valmentajilla on mahdollisuus käydä yksi liiton koulutus ilmaiseksi per kausi. Lisäksi valmentajille järjestetään seuran omaa koulutusta. -Valmentajat tapaavat säännöllisesti ikäluokka-lohkojen tapaamisissa. -Valmennuspäällikkö on mukana ikäluokka-lohkojen tapaamisissa sekä kiertää tasaisesti eri joukkueiden harjoituksissa.

15 Erikoisvalmennus Maalivahti-valmennus - Jokaisella joukkueella on harjoitussuunnitelma myös maalivahdeille, jota toteutetaan jokaisessa joukkueen harjoituksessa. Seuran maalivahti-valmennuksen vastaava tukee joukkueita sen toteuttamisessa. - Lisäksi järjestetään säännöllisesti maalivahtien yhteisiä harjoituksia. Fyysinen valmennus - Jokaisella joukkueelle on oma fysiikkaohjelmansa. Seuran fysiikkavastaava tukee joukkueita sen toteuttamisessa. Ravinto-valmennus - Jokaisella joukkueella on ohjeistus pelaajille, vanhemmille ja toimihenkilöille oikeanlaisesta pelaajan ravitsemuksesta. Seuran ravintovastaava tukee joukkueita sen toteuttamisessa. Psyykkinen valmennus - Jokaisen joukkueen harjoitussuunnitelmassa on otettu huomioon myös psyykkisen valmennuksen asioita. Seuraan psyykkisen valmennuksen vastaava tukee joukkueita sen toteuttamisessa.

16 Pelaajan polku EXCELLENCE - pyrkimys erinomaisuuteen LAPSI NUORI AIKUINEN Yhdessä tekeminen Ei riskikokeilu, vaan satsaus elämään Omaehtoinen liikkuminen ja urheilu Lapsuus: laatua koulussa ja seurassa, kielloista kokeiluihin ja oppimiseen Valintavaihe: tuki nuorelle opiskelussa ja valmennuksessa Huippuvaihe: Intohimona menestys Koti liikuttajana Ilo Innostus Intohimo Valmentaja ja muut tukihenkilöt osaavat tehtävänsä EXCELLENCE - pyrkimys erinomaisuuteen Lähde: Antti Paananen, Huippu-urheilun muutostyöryhmä

17 Huippu-urheilun urajana Urheilusta innostuminen -monipuolinen liikunta ja leikki -useita tunteja päivässä Systemaattiseen harjoitteluun totuttelu -fyysistä aktiivisuutta yli 20h / vk lajivalinta Huippu-urheiluuran perustan rakennusvaihe -huippu-urheilijan harjoitteluun ja elämäntapaan kasvaminen h/vk Aikuisiän huippuurheiluvaihe -urheilumenestyksen optimointi ja oman elämän tasapaino h/vk 6v 12v 15v 22v 35v

18 Pelaajan polku Huipulle pyrkivän pelaajan kohdalla pyritään varmistamaan huippu-urheilua tukeva elämäntapa: - Kiireetön päivärytmi - Riittävä ja palauttava uni - Riittävä, laadukas ja säännöllinen ravinto - Tasapaino ihmissuhteissa, taloudessa, opiskelussa ja työssä. Tämä tarkoittaa yhteistyötä pelaajan perheen, alueen oppilaitosten ja yritysten kanssa toimivien yhteistyömallien löytämiseksi: Esim. koulu mahdollistaa kouluaikana harjoittelun ja työpaikka joustaa työajoissa harjoittelun ja pelimatkojen helpottamiseksi.

19 Valmennuspäällikkö Seuran valmennuspäällikkö tms. vastaa seuran urheilutoiminnan kehittämisestä ja toteuttamisesta. Hänen tehtäviään ovat mm.: - seuran kasvatuksellisten-, harjoituksellisten- ja pelillisten linjausten kehittäminen ja johtaminen. - uusien juniorien hankinta ja nuorimman ikäluokan käynnistäminen. - valmentajien rekrytointi ja valmentajasopimusten kehittäminen yhdessä toiminnanjohtajan ja kunkin joukkueenjohtajan kanssa. - kausittaisten toimintasuunnitelmien ja kertomusten läpikäynti ikäluokkien kanssa, vierailut ikäluokkien harjoitustapahtumissa, otteluissa, vanhempainilloissa ja leiritoiminnassa kannustajana ja asiantuntijana. - juniorijoukkueiden harjoittelusta, valmennuksesta ja kilpailutoiminnasta vastaaminen yhdessä joukkueiden vastuuvalmentajien kanssa. - palautteenantajana ohjaajille ja valmentajille palavereissa, harjoituksissa ja peleissä - valmentajien joukkueenjohtajien ja muiden toimihenkilöiden tarkoituksenmukaisen kokoontumisen ja koulutuksen järjestäminen. - pelaajien kehityksen seuraaminen. - maalivahti-, kunto- ja ravintovalmennuksen kehittäminen sekä junioreiden testauksen organisointi ja toteutus.