SÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA

Transkriptio

1 SÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry 1

2 JULKAISIJA Copyright Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry PL 55, Espoo Harakantie 18, Espoo Puh. (90) KUSTANTAJA Sähköinfo Oy PL 55, Espoo Harakantie 18, Espoo Puh. (90) PÄÄTOIMITTAJA Tekninen asiantuntija Esa Tiainen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry TOIMITUS JA TAITTO Eeva Karppinen KUVAT Esa Tiainen Pertti A. Mäkinen Arto Saastamoinen Asko Hakamäki 3., uusittu painos KIRJAPAINO Painokurki Oy, Helsinki Espoo 2005 ISBN (painettu) ISBN (CD) 2

3 ALKUSANAT Kuva kertoo tunnetusti enemmän kuin monet sanat. Runsaasti teknisiä yksityiskohtia sisältävät sähköturvallisuutta koskevat vaatimukset avautuvat monesti helpommin, mikäli tekstien tukena on yksityiskohtiin liittyvää kuvitusta. Varsinkin koulutuksessa kuvat elävöittävät viestiä ja tekevät esitetyistä asioista konkreettisemmin ymmärrettäviä. Sähköturvallisuusmääräykset kuvina -kirja havainnollistaa kuvien avulla sähköasennusstandardien vaatimuksia. Kirjan mukana toimitettava CD soveltuu hyvin muun muassa sähköasennusvaatimusten opetustyöhön ja myös itseopiskeluun. Kirja sisältää noin 200 sähköasennusstandardien sisältöä tukevaa valokuvaa tai piirrosta. Kuvien yhteydessä olevat kuvatekstit täydentävät kuvien sanomaa. Kirja julkaistaan nyt uusittuna, värillisenä painoksena ja julkaisija toivoo saavansa palautetta käytetyn julkaisumuodon edelleen kehittämiseksi. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry 3

4 SISÄLLYS 1 YLEISIÄ VAATIMUKSIA Eri jakelujärjestelmät Sähkölaitteiden suojausluokat Sähkölaitteiden kotelointiluokat MAADOITUSJÄRJESTELMÄT SUOJAUS Ylivirtasuojaus Kosketusjännitesuojaus Vikavirtasuojakytkimet Ylijännitesuojaus ASENNUKSET ERI TILOISSA Kylpy- ja suihkutilat Uima-allastilat Saunat Rakennustyömaat Palovaaralliset tilat Maatalouden rakennukset Ahtaat johtavat tilat Matkailuvaunut ja matkailuvaunualueet Pienvenesatamat Lääkintätilat Messut Sähkölaitekorjaamot ja -laboratoriot Ulkotilat Kuivat, kosteat ja märät tilat ERI LAITTEISTOJA KOSKEVAT VAATIMUKSET Ulkovalaistusasennukset Lämmityskaapeliasennukset Lämmityskelmuasennukset Halogeenivalaistusasennukset Jakokeskukset Pistokytkimet Varavoimalaitteistot Jakeluverkot

5 6 ASENNUSTAPOJA KOSKEVAT VAATIMUKSET Pinta-asennukset Asennus putkeen Putketon uppoasennus Hyllyasennukset Kaapeleiden läpiviennit Maakaapeliasennukset KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUSTEN MITTAUKSET Jatkuvuusmittaukset Eristysresistanssin mittaukset Oikosulkuvirran mittaukset Vikavirtasuojakytkimen testaaminen MERKINNÄT JA DOKUMENTOINTI Johdinvärit ja virtapiirin tunnistaminen Merkinnät ja kilvet

6 1 YLEISIÄ VAATIMUKSIA 1.1 Eri jakelujärjestelmät Kuva TN-C-järjestelmää käytetään lähinnä jakeluverkoissa. Uudisasennuksissa TN-C-järjestelmää saa käyttää vain, mikäli PEN-johtimen poikkipinta on vähintään 10 mm 2 Cu tai 16 mm 2 Al eikä rakennukseen tule merkittäviä tietotekniikan asennuksia. Kuva TN-S-järjestelmää tulee käyttää kaikissa uusissa rakennusten sähköasennuksissa liittymiskohdasta lähtien, mikäli rakennukseen tulee huomattava tietotekniikan asennus. 7

7 Kuva TN-C-S-järjestelmä. Sen jälkeen kun on siirrytty TN-S-järjestelmään, ei nolla- ja suojajohtimia voi enää kytkeä yhteen. Kuva Tasasähköjärjestelmä TN-S (d.c). 8

8 Kuva TT-järjestelmää ei juuri käytetä Suomessa. Etelä-Euroopassa se on yleinen. Vikatilanteessa vikavirta kulkee maan kautta ja vian nopeaan poiskytkentään tarvitaan vikavirtasuojakytkintä. Kuva IT-järjestelmää käytetään Suomessa lähinnä teollisuudessa. Ensimmäistä vikaa ei tarvitse kytkeä pois. Järjestelmä voi myös olla maadoitettu suurehkon impedanssin kautta. 9

9 1.2 Sähkölaitteiden suojausluokat Kuva Suojausluokan 0 laiteessa suojaus sähköiskulta on laitteen peruseristyksen varassa. Mahdollisia jännitteelle alttiita osia ei yhdistetä kiinteän verkon suojajohtimeen. Peruseristyksen vioittuessa turvallisuus riippuu käyttöolosuhteista. Kuva Suojausluokan I laitteessa suojaus sähköiskulta ei ole ainoastaan peruserityksen varassa, vaan jännitteelle alttiit osat yhdistetään kiinteän verkon suojajohtimeen. Vikatilanteessa suojalaite katkaisee virtapiirin, ennen kuin jännitteestä ehtii aiheutua vaaraa. 10

10 Kuva Suojausluokan II laitteessa suojaus sähköiskulta ei ole pelkästään peruseristyksen varassa, vaan laitteessa on kaksoiseritys tai vahvistettu eristys. Laitteessa ei ole suojamaadoitusmahdollisuutta, eikä suojaus saa riippua käyttöolosuhteista. 11

11 Kuva Suojausluokassa III suojaus sähköiskulta on toteutettu SELV- tai PELV-järjestelmän avulla. Suuremman jännitteen esiintyminen laitteessa on estetty. Kuva Suojajännitemuuntaja voi olla pistotulppaliitäntäinen tai kiinteästi asennettu. 12

12 1.3 Sähkölaitteiden kotelointiluokat Kuva Kotelointiluokituksessa on käytössä IP-koodi. 13

13 Osat Numerot tai kirjaimet Merkitys laitesuojauksessa Merkitys henkilösuojauksessa Kirjaimet IP Ensimmäinen tunnusnumero Suojaus vieraiden esineiden ja pölyn sisäänpääsyltä Vaaralliset osat kosketussuojattu suojaamaton kun halkaisija 50 mm kun halkaisija 12,5 mm kun halkaisija 2,5 mm kun halkaisija 1,0 mm pölysuojatusti pölytiiviisti suojaamaton nyrkiltä sormelta työkalulta langalta langalta langalta Toinen tunnusnumero Suojattu veden sisäänpääsyn haitallisilta vaikutuksilta suojaamaton pystysuoraan tippuvalta vedeltä tippuvalta vedeltä (laitteen kallistus 15 astetta) satavalta vedeltä roiskuvalta vedeltä vesisuihkulta voimakkaalta vesisuihkulta lyhytaikaisesti upotettuna jatkuvasti upotettuna Lisäkirjain (vapaaehtoi- nen) A B C D Vaaralliset osat kosketussuojattu nyrkiltä sormelta työkalulta langalta Täydentävä kirjain (vapaaehtoinen) H M S W Täydentävän tiedon merkitys Suurjännitelaite Vesisuojaus koestettu laitteen ollessa käynnissä Vesisuojaus koestettu laitteen ollessa pysähdyksissä Laite on koestettu erityisiin sääolosuhteisiin Kuva Kotelointiluokkien eri numeroiden ja kirjainten merkitys. 14

14 Kuva Vielä joissakin uusissa laitteissakin käytetään aiempaa tunnusjärjestelmää. Vastaavuus IP-luokitusjärjestelmään on likimäärin oheisen kuvan mukainen. 15

15 16 Kuva Esimerkkejä kotelointiluokan määräytymisestä.

16 Kuva IP 20 -laitteita, käytetään kuivissa tiloissa. 17

17 Kuva IP 34 -laitteita, käytetään märissä tiloissa, joissa laitteet eivät joudu alttiiksi vesisuihkulle. Kuva IP 55- tai IP 65 -laitteita, käytetään palovaarallisissa tiloissa ja tiloissa, joissa laitteet joutuvat alttiiksi vesisuihkulle. 18

18 2 MAADOITUSJÄRJESTELMÄT Kuva Suojajohtimien nimikkeet. 19

19 20 Kuva Esimerkki johdinnimikkeistä.

20 Kuva Suojajohtimien mitoitussäännöt. 21

21 Kuva 2.1.4a. Pääpotentiaalintasaukseen yhdistetään rakennusta syöttävä suojamaadoitusjohdin tai PEN-johdin, maadoitusjohdin, rakennusta syöttävät metalliputkistot, esim. kaasu ja vesi, metalliset rakenneosat kuten keskuslämmitys- ja ilmanvaihtolaitteistot, soveltuvin osin betonirakenteiden teräkset. Kuva 2.1.4b. Esimerkki hyvin merkitystä pääpotentiaalintasauksesta. 22

22 Kuva 2.1.4c. Esimerkki potentiaalintasauksesta. Kuva 2.1.4d. Laajat yhtenäiset putkistot yhdistetään pääpotentiaalintasaukseen. 23

23 Kuva Rakennuksissa, joihin todennäköisesti tulee huomattava tietotekniikan asennus, on käytettävä erillistä suojamaadoitus- ja nollajohdinta syöttöpisteestä alkaen. TN-C-järjestelmässä nollavirta haarautuu eri johtaviin rakenteisiin, TN-S-järjestelmässä nollavirta kulkee ainoastaan nollajohtimen kautta. Kuva Häiriösuojausta voidaan parantaa kattavalla vaaka- ja pystytasoisella potentiaalintasausjärjestelmällä. 24

24 Kuva Paras maadoituselektrodirakenne on rakennuksen ympäri kiertävä rengaselektrodi. 25

25 *) VAIHTOEHTONA SFS 6000 KOHDAN LASKENTAKAAVAN MUKAINEN MITOITUS Kuva Esimerkki TN-C-S järjestelmästä. Pääkeskuksena viisikiskoinen keskus. Muuntajan tähtipiste on maadoitettu, tähtipisteestä tuleva johdin on PEN-johdin ja se kytketään PE-kiskoon. 26

26 Vaihtoehtona SFS 6000:n kohdan laskentakaavan mukainen mitoitus Kuva Esimerkki TN-S-järjestelmästä. Pääkeskuksena on viisikiskoinen keskus. Muuntajan tähtipisteessä ei ole maadoitusta. Tähtipisteestä tuleva johdin on nollajohdin. 27

27 *) VAIHTOEHTONA SFS 6000 KOHDAN LASKENTAKAAVAN MUKAINEN MITOITUS Kuva Esimerkki TN-C-S-järjestelmästä. Pienjänniteliittymä, jonka liittymisjohto on nelijohtiminen ja pääkeskus viisijohtiminen. 28

28 Kuva Esimerkkejä johtimien kytkennöistä vanhojen asennusten muutos- ja laajennustöissä. Kuva a. Esimerkkejä PEN-johtimen käytöstä asennusten korjaustöissä. 29

29 Kuva b. Esimerkkejä PEN-johtimen käytöstä asennusten korjaustöissä. Kuva c. Esimerkkejä PEN-johtimen käytöstä asennusten korjaustöissä. 30

30 Kuva Esimerkkejä suojamaadoitettavien laitteiden liittämisestä PENjohtimeen vanhojen asennusten muutostöissä. Kuva Esimerkkejä keskusten syöttöjohtojen vaihtamisesta vanhoissa asetuksissa. 31

31 Kuva Esimerkki tapauksesta, jossa jakokeskus ja osa keskuksesta lähtevistä johdoista uusitaan, keskuksen suojakiskon johtokyky vastaa nollakiskoa. Kuva Esimerkki tapauksesta, jossa jakokeskus ja osa keskuksesta lähtevistä johdoista uusitaan, keskuksen suojakiskon johtokyky on nollakiskoa pienempi. 32

32 * Nolla- ja suojapiirin yhdistys kiskoissa ** Nolla- ja suojapiirin vaihtoehtoinen yhdistys lähtevän johdon liittimissä Kuva a. Esimerkkejä nolla- ja suojapiirin yhdistämisestä keskuksessa, jonka suojakiskon johtokyky on nollakiskoa pienempi. Keskuksen syötössä ja lähdössä 9 käytetään PEN-johtimella varustettua johtoa. Kuva b. Suoja- ja nollapiirin yhdistyskohdat suositellaan merkittäviksi keskuksen kanteen kiinnitetyllä merkillä. 33

33 3 SUOJAUS 3.1 Ylivirtasuojaus Kuva Ylikuormitussuojauksessa noudatetaan yllä olevia ehtoja. Kuva Sulakkeiden ja johdonsuojakatkaisijoiden toiminta-alueet poikkeavat toisistaan. Kun käytetään B-, C- ja D-tyyppisiä johdonsuojakatkaisijoita, voi johdonsuojakatkaisijan nimellisvirran valita suoraan johdon kuormitettavuuden mukaan. 34

34 Kuva Kytkettäessä kolme tai useampi johdin rinnan, tulee oikosulkusuojaus toteuttaa käyttämällä jokaisen osajohtimen molemmissa päissä sulakkeita. Vaihtoehtoisesti suojaukseen voidaan käyttää alkupäähän sijoitettavaa katkaisijaa. 35

35 3.2 Kosketusjännitesuojaus Kuva Yleisimmin kosketusjännitesuojaus toteutetaan syötön nopean poiskytkennän avulla. Nopea poiskytkentä voidaan toteuttaa ylivirtasuojilla tai vikavirtasuojakytkimellä. Kuva Nopean poiskytkennän vaatimukset ovat yleensä pistorasiaryhmille 0,4 s, muille ryhmille 5 s. 36

36 Kuva Suurimmat sallitut johtopituudet, joilla nopean poiskytkennän ehdot toteutuvat. 37

37 38 Kuva Suojaeristyksen käyttäminen on vaihtoehtoinen kosketusjännitesuojausmenetelmä. Suojaus perustuu vahvistettuun tai kaksoiseristykseen.

38 Kuva Suojaerotusta käytetään kosketusjännitesuojaukseen esimerkiksi sähkölaboratorioissa. Mikäli suojaerotettuun virtapiiriin liitetään useampia laitteita, jännitteelle alttiit osat on kytkettävä toisiinsa maadoittamattomalla potentiaalintasausjohtimella.erityistiloissa, kuten ahtaissa johtavissa tiloissa, suojaerotusmuuntajalla voidaan syöttää ainoastaan yhtä laitetta. Kuva Kosketusjännitesuojaus toteutuu myös käyttämällä SELV- tai PELV-järjestelmää. 39

39 Kuva 3.2.7a. SELV- ja PELV-järjestelmän syötössä on käytettävä suojajännitemuuntajaa. Kuva 3.2.7b. Erikoismuuntajien merkintöjä. 40

40 Kuva 3.2.8a ja b. SELV- ja PELVjärjestelmän johtimet eivät saa olla kosketuksissa suurempijännitteisten järjestelmien johtimien kanssa. a. b. 3.3 Vikavirtasuojakytkimet Kuva 3.3.1a ja b. Vikavirtasuojakytkimiä voidaan käyttää kosketussuojauksen lisäsuojana, syötön nopeaan poiskytkentään kosketusjännitesuojauksessa sekä palosuojaukseen. 41

41 42 Kuva Vikavirtasuojakytkin lisäsuojana erilaisissa tilanteissa.

42 Kuva Vikavirtasuojakytkimien merkinnät. Kuva Vikavirtasuojakytkimien sijoituspaikkaan on kiinnitettävä ohjeet vikavirtasuojakytkimen säännöllisestä koestamisesta. Ohjeet on myös oltava siitä, kuinka vikavirtasuojakytkin viritetään sen toimittua. 43

43 Kuva Suomessa suositellaan A- tai B-tyyppisten vikavirtasuojakytkimien käyttöä. 3.4 Ylijännitesuojaus Kuva Sähköverkon kolmiportainen ylijännitesuojaus. Karkeasuojalla puretaan suuri purkausenergia, ennen kuin se etenee sähköverkkoon. Keskija kojesuojilla leikataan edelleen ylijännite hyväksyttävälle tasolle. Portaittainen suojaus voidaan toteuttaa myös ns. yhdistelmäsuojalla. 44

44 Kuva Ylijännitesuojan asentaminen liittymiskohtaan. Jos syöttö on viisijohtiminen eikä N- ja PE-kiskoja yhdistetä, asennetaan myös nollajohtimelle ylijännitesuoja. Ylijännitesuojan asentamiseen käytettävät yhdistysjohtimet tulee olla mahdollisimman lyhyitä. 45

45 4 ASENNUKSET ERI TILOISSA 4.1 Kylpy- ja suihkutilat Kuva 4.1.1a. Suihkutilojen aluejako. Kuva 4.1.1b. Kylpytilojen aluejako. Ammeen alapuoleinen tila on aluetta 1, jos sinne pääsee ilman avainta tai työkalua. Muuten se on luokittelematonta tilaa. 46

46 Kuva 4.1.1c. Suihkuseinällä voidaan vaikuttaa aluejakoon. Suihkuseinän on ulotuttava vähintään 2,25 m korkeudelle lattiasta, eikä lattian ja seinä välissä saa olla 0,3 m enemmän avonaista tilaa. 47

47 Esimerkkikuvassa lisäpotentiaalintasausjohdin on kytketty sähkölaitteen jännitteelle alttiiseen osaan tai pistorasian suojakoskettimeen. Lisäpotentiaalintasaus voidaan toteuttaa myös kytkemällä sähkölaitetta syöttävän ryhmäjohdon suojamaadoitusjohdin lisäpotentiaalintasaukseen esimerkiksi tilan välittömässä läheisyydessä olevassa jakorasiassa. Tällöin itse laitteelle ei tarvitse tuoda erillistä lisäpotentiaalintasausjohdinta. Kuva 4.1.2a. Lisäpotentiaalintasaus peseytymistiloissa on tarpeen silloin, kun käytetään metallielementtikylpyhuoneita. 48

48 Kuva 4.1.2b. Lisäpotentiaalintasaus tehdään esimerkiksi elementin kattorakenteessa. Kuva Kotelointiluokat eri alueilla suihkutilassa. 49

49 50 Kuva Suojausvaatimukset kylpyhuoneessa eri alueilla, esimerkki.

50 4.2 Uima-allastilat Kuva Uima-allastilojen aluejako. Alueella 1: X4 sellaisissa rakennuksissa olevissa tiloissa, joita ei puhdisteta vesisuihkulla Alueella 2: X2, sisätiloissa, X4 ulkotiloissa, X5, kun tilojen puhdistamiseen käytetään vesisuihkua Kuva Kotelointiluokat eri alueilla. 51

51 4.3 Saunat Kuva Aluejako saunassa. Alueella 1 saa asentaa ainoastaan kiukaan sekä sen käyttöön kuuluvia sähkölaitteita. Alueella 2 sähkölaitteiden lämmönkestävyydelle ei aseteta erityisvaatimuksia. Alueella 3 sähkölaitteiden on kestettävä vähintään 125 C ympäristön lämpötila. Alueella 4 sähkölaitteiden on kestettävä yhtä hyvin lämpöä. Kuin alueella 3. Alueella saa olla ainoastaan valaisimia, jotka on asennettu siten, etteivät itse kuumene tai kuumenna ympäristöä liikaa. Lisäksi alueella 4 saa olla kiukaan ohjaukseen ja säätöön tarvittavia laitteita ja niihin kuuluvia kaapeleita. 52

52 Kuva Laitteet eri alueilla. Sähkölaitteiden kotelointiluokan tulee olla vähintään IP 24. Saunaan ei saa asentaa pistorasioita. Muita kuin kiukaaseen tai saunaan asennettuihin lämmityslaitteisiin tai muihin saunan käytön kannalta välttämättömiin laitteisiin kuuluvia kytkimiä ei saa asentaa löylyhuoneeseen. Kuva Kiukaan asentamisessa on noudatettava valmistajan määrittelemiä mittoja. 53

53 54 Kuva Jos samaan löylyhuoneeseen asennetaan kaksi kiuasta, tulee niiden välillä olla seuraavat minimietäisyydet.

54 Kuva Esimerkki kiukaan asentamisesta lattiasyvennykseen. Asennuksessa noudatetaan kiukaan valmistajan ilmoittamia asennusmittoja. 55

55 4.4 Rakennustyömaat Kuva Työmaakeskuksissa kaikki enintään 32 A pistorasiat, jotka on tarkoitettu kädessä pidettävien tai käytön aikana siirrettävien sähkölaitteiden syöttämiseen, on suojattava enintään 30 ma vikavirtasuojakytkimellä. 56

56 Kuva Jos nimellisvirraltaan 32 A pistorasiaa käytetään muiden kuin kädessä pidettävien tai käytön aikana siirrettävien sähkölaitteiden syöttämiseen, sitä ei tarvitse suojata vikavirtasuojakytkimellä. Tällaisen pistorasian vieressä on oltava varoitus, jossa varoitetaan liittämästä kädessä pidettävää sähkölaitetta pistorasiaan, koska sitä ei ole suojattu vikavirtasuojakytkimellä. Kuva Kulkuteiden poikki vietävät kaapelit on suojattava mekaaniselta vaurioitumiselta. 57

57 Kuva Taipuisien kaapeleiden on oltava tyyppiä H07RN-F tai H07BB-F tai vastaavaa rakennetta. 4.5 Palovaaralliset tilat Kuva Tyypillisiä palovaarallisia tiloja ovat kuivan puutavaran työstötilat, kuten puusepän verstaat. 58

58 Kuva Viljankuivaamot ovat myös palovaarallisia tiloja. 59

59 Kuva Palovaarallisissa tiloissa olevien sähkölaitteiden kotelointiluokan täytyy olla vähintään IP 5X silloin, kun laitteelle kerääntyy pölyä. Jos pölyn kerääntymistä ei ole odotettavissa, voidaan käyttää kotelointiluokkaa IP 4X. Kuva Uloskäytäviin voidaan ilman erityistä suojausta asentaa vain sellaisia johtojärjestelmiä, jotka syöttävät uloskäytävissä olevia laitteita, esimerkiksi valaisimia ja pistorasioita. 60

60 Kuva Jos kaapeleita sijoitetaan uloskäytäviin, johtojärjestelmät suojataan palonkestoisuusluokan EI30 rakenteella tai käytetään kaapeleita, jotka täyttävät testausstandardien SFS-EN 50266, SFS-EN ja SFS-EN vaatimukset. Tällaisia ovat standardin SFS 5546 mukaiset kaapelit. 4.6 Maatalouden rakennukset Kuva Sähkölaitteiden kotelointiluokan on oltava maatalousrakennuksissa vähintään IP

61 62 Kuva Kasvihuoneiden valaisimien kotelointiluokaksi riittää IP 23, jos valaisimet eivät ole alttiina roiskuvalle kasteluvedelle.

62 Kuva Eläimille tarkoitetuissa tiloissa on tehtävä lisäpotentiaalintasaus, johon on yhdistettävä kaikki asennuksen suojajohtimet, jännitteelle alttiit osat ja muut johtavat osat, joita eläimet voivat koskettaa. 63

63 4.7 Ahtaat johtavat tilat Kuva Ahdas johtava tila muodostuu pääasiassa ympäröivistä metallisista tai muista johtavista rakenteista. Tilassa on todennäköistä, että ihminen joutuu työskennelleessään suurella osalla kehoaan koskettamaan ympäröiviä johtavia osia ja mahdollisuudet irrottautua tällaisesta kosketuksesta ovat rajoitetut. Tähän rinnastetaan myös mastot. 64

64 4.8 Matkailuvaunut ja matkailuvaunualueet Kuva Matkailuvaunun liittämiseen käytettävä pistokytkinrakenne. 65

65 66 Kuva Matkailuvaunualueen pistorasiat on sijoitettava 0,8 1,5 m etäisyydelle maanpinnasta. Jokaisella pistorasialla on oltava oma ylivirtasuoja. Pistorasiat on suojattava enintään 30 ma vikavirtasuojakytkimellä.

66 4.9 Pienvenesatamat Kuva Jokaista venepaikka kohti on oltava vähintään yksi pistorasia. Pistorasioiden on oltava standardin SFS-EN mukaisia teollisuuskäyttöön tarkoitettuja pistorasiat. Samassa kotelossa saa olla enintään 6 pistorasiaa. Jokainen pistorasia on suojattava yksittäin tai korkeintaan kolmen ryhmissä enintään 30 ma vikavirtasuojakytkimellä. 67

67 68 Kuva Ulosasennettavien jakokeskusten ja pistorasiakoteloiden kotelointiluokan on oltava vähintään IP 44. Jos esiintyy suihkuavaa vettä tai aaltoja, kotelointiluokan pitää olla vähintään IP X5 tai IP X6.

68 4.10 Lääkintätilat Kuva Ryhmän 1 lääkintätilojen korkeintaan 32 A ryhmäjohdoissa on käytettävä vikavirtasuojaa, jonka mitoitustoimintavirta on enintään 30 ma. 69

69 70 Kuva Esimerkki ryhmän 2 lääkintätilan (leikkaussalin) suoja- ja lisäpotentiaalintasausjohtimien periaatekytkennöistä.

70 4.11 Messut Kuva Jokaiselle yhdelle määrätylle käyttäjälle tarkoitettu tilapäisrakenne, kuten messuosasto, on varustettava selvästi tunnistettavalla ja helposti käyttäjän ulottuvilla olevalla erotuslaitteella. Kuva Valaisimet tulee asentaa siten, etteivät ne lämmitä liikaa messurakenteita. 71

71 4.12 Sähkölaitekorjaamot ja -laboratoriot Kuva Kaikki sähkölaitekorjaamossa tai sähkölaboratoriossa sijaitsevat enintään 32 A nimellisvirtaiset pistorasiat tulee suojata enintään 30 ma vikavirtasuojakytkimellä, ellei niitä ole liitetty SELV- tai PELV-järjestelmään, ITjärjestelmään tai suojaerotukseen. Kuva Tilapäisiin kytkentöihin käytettävinä kytkentäjohtoina ja mittajohtoina suositellaan varsinkin oppilaitosten sähkölaboratorioissa käytettävän rakenteita, jotka on suojattu vahingossa tapahtuvalta koskettamiselta. 72

72 Kuva Oppilaitosten sähköteknilliseen opetukseen käytetyissä laboratorioissa erotuskytkimen pitää olla lukittavissa, jolloin oppilaat eivät pääse työskentelemään ilman valvontaa. Kuva Oppilaitosten sähköteknilliseen opetukseen käytetyissä laboratorioissa pitää olla hätäkytkentää varten laitteet, joilla nopeasti voidaan kytkeä jännitteet pois työskentelyalueelta. Tämän kytkimen on oltava helposti luoksepäästävässä paikassa ja tunnistettavissa niin, että punainen kytkin on keltaisella taustalla. 73

73 Kuva Sähkölaitekorjaamot ja sähkölaboratoriot on järjestettävä siten, että sinne pääsevät vain ammattitaitoiset tai opastetut henkilöt. Sähkölaitekorjaamoiden ja sähkölaboratorioiden ovat tai vastaavat kulkutiet on varustettava kilvillä, jotka kieltävät asiattomien pääsyn näihin tiloihin. Kuva Korjattaessa sähkölaitteita niiden käyttöpaikalla voidaan niiden suojaukseen käyttää siirrettävää suojaerotusmuuntajaa tai nimellistoimintavirraltaan enintään 30 ma vikavirtasuojakytkintä. 74

74 Kuva Sähkölaitekorjaamoihin ja sähkölaboratorioihin on sijoitettava sopiviin paikkoihin sähkötapaturmien ensiavusta kertovat ensiapuohjeet sekä yleinen hälytysnumero. 75

75 4.13 Ulkotilat Kuva Kotelointiluokat ulkotiloissa. Ulkotiloissa pistorasian asennuskorkeuden tulee olla sellainen, ettei se joudu lumen alle. Kuva Ulosasennettavat nimellisvirraltaan enintään 20 A pistorasiat on suojattava nimellistoimintavirraltaan enintään 30 ma vikavirtasuojakytkimellä. 76

76 Kuva Jos ulosasennettua pistorasiaa käytetään ainoastaan syöttämään kiinteitä sähkölaitteita, esimerkiksi siirrettäviä rakennuksia, pistorasiaa ei tarvitse suojata vikavirtasuojakytkimellä, mikäli pistorasia sijoitetaan siten, ettei siihen vahingossa kytketä kädessä pidettäviä ja siirrettäviä laitteita ja lisäksi pistorasia varustetaan kilvellä, jolla sen käyttö rajoitetaan vain määrättyyn käyttöön. 77

77 Kuva Myös parvekkeella olevat pistorasiat pitää suojata enintään 30 ma vikavirtasuojakykimellä Kuivat, kosteat ja märät tilat Kuva Keittiö on yleensä kuivaa tilaa. Kuitenkin roiskuva tai tippuva vesi rajoittaa sähkölaitteen asentamista pesualtaan ympäristöön. Tilaan, joka on sivusuunnassa enintään 0,2 m ja korkeussuunnassa enintään 0,5 m pesualtaasta ei saa asentaa pistorasioita, ja tässä tilassa ja lisäksi kuivauskaapin alapuolisessa tilassa sähkölaitteiden kotelointiluokan on oltava vähintään IP

78 Kuva WC ilman kokovartalosuihkua on kuivaa tilaa. Kuva Talopesulat ovat kosteita tiloja. 79