Sähkötyössä on käytössä kolme erilaista työmenetelmää. Ne ovat:
|
|
- Eeva-Liisa Uotila
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sähkötyössä on käytössä kolme erilaista työmenetelmää. Ne ovat: vuoksi. * työskentely jännitteettömänä, jota tämä kalvosarja koskee * työ jännitteisten osien läheisyydessä, jota käsitellään erillisessä kalvosarjassa. * lisäksi ovat jännitetyöt jota ei näissä kalvosarjoissa käsitellä töiden erikoisluonteen 1
2 Sähkötyöturvallisuutta koskevat viranomaismääräykset (säädökset) on annettu sähköturvallisuuslaissa (1135/2016) ja valtioneuvoston asetuksessa sähkötyöstä ja käyttötyöstä (1435/2016). Nämä säädökset eivät anna yksityiskohtaisia ohjeita töiden tekemiselle, vaan niissä viitataan standardeihin. Sovellettavat standardit määritellään Tukes-ohjeessa S10. Ohjeessa mainitaan, että sähkötöiden turvallisuuden alueella sovellettava standardi on SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus. Noudattamalla siis sähkötyöturvallisuutta koskevaa standardia SFS 6002 täytetään säädösten vaatimukset. Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 perustuu eurooppalaisen sähköalan standardisoimisjärjestön CENELECin valmistelemaan EN Operation of electrical installations -standardiin. Suomalainen standardi SFS 6002 huomioi lisäksi suomalaisen työturvallisuutta ja sähköturvallisuutta koskevan lainsäädännön vaatimukset. Nämä periaatteet ovat eri maiden osalta hyväksytty standardin EN osassa 2. Jännitteettömänä työskentelyä koskevat vaatimukset ovat samanlaiset eri puolilla Eurooppaa. Niinpä suomalaisen standardin mukaisten käytäntöjen osaaminen helpottaa työskentelyä myös muualla Euroopassa. 2
3 Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työantaja voi asettaa toisen henkilön edustajanaan (työnantajan sijainen) hoitamaan työturvallisuuslaissa säädettyjä tehtäviä. Työnantajan sijaisena toimii usein työnjohtaja, osastopäällikkö tai vastaava henkilkö Työnantaja on luonnollinen tai oikeushenkilö, jolla on palveluksessaan korvausta vastaan vierasta työvoimaa. Työnantaja on verohallinnon ylläpitämässä työnantajarekisterissä Luonnollinen henkilö harjoittaa yritystoimintaa omalla nimellään tai rekisteröidyllä toiminimellä. Tähän ryhmään kuuluvat ammatinharjoittajat (mm. toiminimet), useimmat maatilatalouden harjoittajat sekä liikkeenharjoittajat. Oikeushenkilö eli juridinen henkilö on sellainen henkilöiden tai pääomien yhteenliittymä, jolla on oikeuksia ja johon voi kohdistua velvollisuuksia. Oikeushenkilöt ovat oikeuskelpoisia eli ne voivat tehdä oikeustoimia ja esiintyä tuomioistuimessa. Oikeushenkilöitä ovat esimerkiksi valtio, kunnat, yhdistykset ja osakeyhtiöt. Sähkötöiden- ja käytön johtajille on sähköturvallisuuslaissa määritelty tiettyjä tehtäviä huolehdittavaksi. Toiminnanharjoittaja (sähköurakoitsija) nimeää sähkötöiden johtajan ja sähkölaitteiston haltija nimeää vaadituissa tapauksissa käytön johtajan. Sähköturvallisuusviranomainen (TUKES) valvoo nimeämistä ja sitä, että ammattitaito- ja pätevyysvaatimukset täyttyvät. Yrityksen työstä ja/tai käytöstä vastaavan henkilön nimeää sähkötöiden- tai käytön johtaja. Hän voi olla työnjohtaja, projekti-insinööri, tms. Isossa yrityksessä voi olla useita työstä tai käytöstä vastaavia henkilöitä. Jokaisen vastuualueet on tällöin tarkasti määriteltävä. Työkohteessa olevan työnaikaisen sähkötyöturvallisuuden valvojan tulee olla sähköalan 3
4 ammattihenkilö. Hänet nimeää työnantaja, sähkötöiden- tai käytön johtaja tai työstä tai käytöstä vastaava henkilö. Työnaikaiselle sähköturvallisuuden valvojalle on määritelty tehtäviä SFS 6002 sähkötyöturvallisuusstandardissa. Työn tekijän tulee olla itsenäiseen työhön kykenevä sähköalan ammattihenkilö. Opastettu henkilö voi tehdä vain hänelle erikseen määriteltyjä töitä. 3
5 Kun työkohde on jännitteetön, on sen jännite nolla tai lähellä nollaa, eli ei ole jännitettä ja/tai varausta Työalue ymmärretään laajaksi tilaksi, esimerkiksi jakokeskushuoneeksi tai sähkötilaksi. Työkohde on paikka, jossa itse työ tehdään, esimerkiksi jakokeskuksen kenno. Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 luettelee toimenpiteet, joilla varmistetaan, että työkohde on ja pysyy jännitteettömänä työn aikana. Nämä toimenpiteet ovat: (2) työkohde määritellään tarkasti täydellinen erottaminen jännitteen kytkemisen estäminen laitteiston jännitteettömyyden toteaminen työmaadoittaminen suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta. Sähköalan säädöksessä on myös toimenpiteet, joiden avulla sähkölaitteisto saadaan jännitteettömäksi. Noudattamalla sähkötyöturvallisuusstandardia on säädösten vaatimukset helpoimmin toteutettavissa. Valtioneuvoston asetuksen sähkötyöstä ja käyttötyöstä liite määrittelee sähkölaitteiston jännitteettömäksi, jos seuraavat toimenpiteet tehdään ennen työn aloittamista 1) työkohde erotetaan luotettavasti käyttöjännitteestä jokaisesta jännitteen syöttösuunnasta; 2) jännitteen kytkeminen työkohteeseen työn aikana estetään luotettavasti; 3) työkohteen jännitteettömyys todetaan luotettavasti; 4
6 4) työkohde työmaadoitetaan asianmukaisilla välineillä, jos sähkölaitteiston nimellisjännite on yli 1000 volttia taikka kyseessä on avojohto tai suurivirtainen sähkökeskus; 5) työkohteen läheisyydessä olevat sähkölaitteiston jännitteiset osat eristetään luotettavasti alueesta, jolla työskennellään tai johon työtä tehtäessä voidaan ulottua ottaen huomioon työvälineet ja tarvikkeet. 4
7 Työalueella tarkoitetaan työkohdetta tai työaluetta, jossa työskennellään, suunnitellaan työskenneltävän tai on työskennelty Työalueen määrittelijän on oltava sähköalan ammattihenkilö jolla on myös riittävä järjestelmän paikallistuntemus, tai ammattihenkilöllä on käytössään asennusta vastaavat dokumentit, joiden avulla sähkölaitteiston rakenne voidaan luotettavasti selvittää. Ennen työskentelyä on varmistuttava siitä, että: Työalue ja kohde on oikea, eli sähkötyön tekijä on varmasti oikeassa paikassa. Erityisesti laajoissa ja samankaltaisina toistuvissa järjestelmissä on aina erehtymisen mahdollisuus. Työskentelyn turvallisuudessa on otettava huomioon sähkölaitteistosta aiheutuvat ja ympäristöstä johtuvat riskit. Näitä ovat esimerkiksi: sähköjärjestelmään ja laitteistoon sisältyvät erilaiset jännitetasot ja suojaustavat työalueen läheisyydessä olevat mekaaniset riskit, kuten liikkuvat kone-elimet työalueen sijainnista aiheutuva henkilön putoamisvaara työalueella vaikuttavat kemialliset vaarat, kuten syövyttävät aineet ja kaasut muut vaaratekijät, kuten niukka valaistus, ympäristön lämpötila, herkästi syttyvät materiaalit, höyryt ja paineilmalaitteet. Sähkötyö ei saa aiheuttaa vaaraa työalueen lähellä liikkuville henkilöille. Eivätkä muut henkilöt saa aiheuttaa vaaraa sähkötyön tekijälle. Työalue rajataan tarvittaessa puomein, lippusiimoin ja varoituskyltein. 5
8 Työkohteen määrittelyssä tehdään samalla riskinarviointia tulevasta työstä ja sen luonteesta: mitkä ovat sähkölaitteistossa vaikuttavat jännitteet, niiden lajit ja jännitteiden syöttösuunnat jännitteet: pienoisjännitteen arvo ei ylitä 50 V AC (vaihtosähkö, tehollisarvo) tai 120 V DC (tasasähkö), tietyissä tiloissa näitä arvoja pienempiä pienjännitteen arvo on yli 50 V AC tai 120 V DC mutta ei ylitä 1000 V AC tai 1500 V DC suurjännitteen arvo ylittää 1000 V AC tai 1500 V DC Virtalajit: vaihtovirta (AC) tasavirta (DC) syöttösuunnat: yksi syöttösuunta useita syöttösuuntia työkohteen sijainti ja riittävä tila työn tekemiseen työkohteen valaistus ja sen riittävyys korkealla sijaitsevien kohteiden vaatimat telineet ja mahdolliset nostolaitteet, putoamisen tai kaatumisen estäminen (3) tavallisten ja erikoistyövälineiden tarve ja niiden sopivuus työhön työhön soveltuvien mittalaitteiden käyttö jännitetyökalujen käyttö työssä tarvittavat henkilökohtaiset suojavälineet sekä muut suojavälineet. palosuojatut työvaatteet kypärä ja kasvojen suojain jännitetyökäsineet eristävät työkengät 6
9 Riskillä tarkoitetaan yhdistelmää vahingon todennäköisyydestä ja mahdollisista henkilöön kohdistuvien vammojen vakavuudesta. (7) Eli sähkötyön tekijä esittää itselleen kysymyksen ennen töiden aloittamista: Kuinka suurella todennäköisyydellä saan työkohteesta sähköiskun tai sytytän valokaaren jos työskentelen aikomallani tavalla. Ja jos vahinko todella tapahtuu, kuinka huonosti minulle silloin käy. 6
10 Määrittelyssä käytetään apuna erilaisia dokumentteja, kuten sähköpiirustuksia, laiteohjeita sekä laite- eli positiomerkintöjä. On kuitenkin muistettava, että piirustukset ovat usein puutteellisia tai ne puuttuvat kokonaan. Myös laitteiden merkinnät ovat usein puutteellisia tai ne ovat vääriin kohtiin asetettuja. Tämän vuoksi piirustuksiin ja merkintöihin ei tulisi luottaa kritiikittömästi! Sähkölaitteistossa mahdollisesti olevat rinnakkais- tai takasyötöt ja niiden erotuslaitteet selvitetään. Varavoimalaitteet voivat käynnistyä viipeellä verkkojännitteiden erottamisen jälkeen. Katkottomat virransyöttölaitteet (UPS) voivat syöttää verkkojännitteen suuruista jännitettä vain osaan laitteistoa Muista järjestelmistä voi tulla jännitettä työn kohteena olevaan laitteistoon. Tällaisia voivat olla esimerkiksi sähkökeskusten ohjausjännitteet ja automaatiojärjestelmistä tulevat jännitteet Rakenteilla olevaan laitteistoon on voitu kytkeä tilapäisiä sähkösyöttöjä jotka eivät katkea laitteiston pääkytkimistä Laitteistossa voi olla kondensaattoreita, joihin jää varaus jännitteen erottamisen jälkeen. 7
11 Esimerkki usean syöttösuunnan, jännitealueen ja jännitelajin järjestelmästä. Teollisuuden jakokeskuksissa esiintyy tyypillisesti useita syöttösuuntia, erilaisia jännitealueita sekä jännitelajeja. Kun työkohde erotetaan jännitteettömäksi, on nämä seikat tiedettävä tai ainakin niiden olemassaoloa tulee epäillä. Kuvassa esimerkkitapauksina: 1. jakokeskukseen tulee syöttöjännite jakelumuuntajalta (jännite esim. 230/400 V). Jännite voidaan erottaa pääkytkimellä 2. keskukseen tulee toinen syöttöjännite toiselta jakelumuuntajalta rinnakkaissyöttönä (230/400 V). Sen jännite erotetaan omalla pääkytkimellään. 3. keskukseen syötetään ohjausjännite ulkopuolisesta ohjausjännitemuuntajasta (230 V a.c.). 4. keskukseen syötetään lisäksi ohjausjännite joka tulee automaatiojärjestelmästä (24 V d.c.) 5. Varavoimalaite (aggregaatti) syöttää sähköä vain osaan keskusta (230/400 V). Se erotetaan omalla pääkytkimellä 6. katkoton virransyöttölaite (UPS) syöttää jännitettä vain osaan keskusta (230 V). Se erotetaan omalla pääkytkimellään tai johdonsuojakatkaisijalla 7. Keskukseen voi olla kytkettynä loistehon kompensointikondensaattori tai estokelaparisto, johon jää sähkövaraus pääkytkimien erottamisen jälkeen. Nykyaikaiset kompensointikondensaattorit purkautuvat tietyn suoja-ajan kuluessa. 8
12 Erottaminen tarkoittaa toimintaa, jonka tarkoituksena on katkaista syöttö koko asennuksesta tai sen erillisestä osasta erottaen asennuksen tai sen osan kaikista sähköenergialähteistä turvallisuusmielessä (1). Erotin on mekaaninen kytkinlaite, joka aukiasennossa täyttää erottamiselle asetettavat vaatimukset. Avausväli on aukiasennossa olevan mekaanisen kytkinlaitteen navan koskettimien tai minkä tahansa niihin kytketyn johtavan osan välinen kokonaisilmaväli. Näkyvä avausväli voidaan todeta ihmisaistein. Asennonosoitus on mekaanisen kytkinlaitteen osa, joka osoittaa onko kytkin auki-, kiinni- tai eräissä tapauksissa maadoitusasennossa. Muuna luotettavana tapana voidaan soveltaa sellaista katkaisijaa joka on testattu niin, että sitä voidaan käyttää erottamiseen. Tällaiset katkaisijat merkitään katkaisijan tunnusmerkillä 9
13 On huomattava, että mm. vanhat katkaisijat, aikaisempien standardien mukaiset johdonsuojakatkaisijat (SFS-EN 60898) ja vikavirtasuojat eivät välttämättä ole testattu erottamista varten 10
14 Erotin on mekaaninen kytkinlaite, joka auki-asennossa täyttää erottamiselle asetettavat vaatimukset. kuormanerotin on kytkin, joka auki-asennossa täyttää erottimelle esitetyt vaatimukset. Erilaisia erottimia ovat esimerkiksi varokekuormanerotin sekä pylväserotin. varokekytkinyhdistelmä on mekaanisen kytkinlaitteen ja yhden tai useamman varokkeen koottu yhdistelmä, joka on asennettu yhteen valmistajan toimesta tai valmistajan ohjeiden mukaisesti. Varoke on laite, jossa yhden tai useamman tähän tarkoitukseen valmistetun ja mitoitetun osan sulaminen avaa piirin, johon se on kytketty, katkaisemalla virran tämän ylittäessä tietyn arvon tietyssä ajassa. Varoke koostuu niistä kaikista osista, jotka muodostavat kokonaisen laitteen. Varokkeella voidaan tehdä erottaminen poistamalla sulake tai sulakkeet. Sulake on sulakelangan sisältävä varokkeen osa, joka on tarkoitettu vaihdettavaksi uuteen sen jälkeen, kun varoke on toiminut. 11
15 Kuvaan merkityt pääjännitteet U 1-2 = U 2-3 = U 1-3 = 400 kv Perinteinen suurjänniterotin sisältää näkyvän avausvälin. Suljetuissa erityisesti kaasueristeisissä kojeistoissa ei ole näkyvää avausväliä, mutta niiden asennonosoitus on testattu. 12
16 Varokkeilla sulakkeen poistaminen saa aikaan näkyvän avausvälin. Kun erottaminen tehdään irrottamalla kuvan mukaisista piireistä sulakkeet, on huomattava: paras tapa on irrottaa sulakkeet piiristä jännitteettöminä! Jos tämä ei ole mahdollista, on joka tapauksessa varmistuttava siitä, että piiri on virraton. Tämä tarkoittaa tilannetta jossa kaikki piirin kuormitukset ovat varmuudella kytketty pois päältä. HUOMAA! jos virtapiirissä ovat kuormitukset kytkettyinä, aiheuttaa sulakkeen irrottaminen mahdollisen vaaratilanteen. varokekytkimessä eli uuninluukkukytkimessä kahvasulakkeet ovat asetettu uuninluukkua muistuttavaan pitimeen. Kun luukku avataan, virtapiiri katkeaa. Tietyn tyyppiset vanhat varokekytkimet (kuten kuvassa) ovat kokemuksen mukaan erityisen valokaaririskin omaavia laitteita joita saa operoida vain sähköalan ammattihenkilöt. Ne avataan noudattaen erillistä työohjetta ja työssä on käytettävä valokaarelta suojaavaa vaatetusta, kasvosuojainta sekä riittävän hyvin valokaarta kestävää käsinettä. (1) 13
17 Kuormankytkimiä (EN ) käytetään käsikäyttöisinä keskusten pääkytkiminä, kiskostojen ja kaapeleiden erotuskytkiminä sekä turvakytkiminä. Kytkinvarokkeita (EN ) käytetään suuritehoisten moottoreiden, alakeskusten ja muiden kuormitusten erottamiseksi syöttävästä verkosta. Kytkinvaroke on kytkimen, varokealustan, kahvasulakkeiden ja mahdollisten apukoskettimien muodostama kokonaisuus. Kun kytkinvaroke on 0-asennossa ovat sulakkeet jännitteettömiä, mutta kytkinvarokkeen syötön puoleisissa liitimissä on jännite. Kuvan kytkinvarokkeessa on selventävä kilpi, jossa kerrotaan mikä napa on jännitteinen kun kytkin avataan. 14
18 Katkaisijat edustavat virtapiireissä sulakkeetonta suojausjärjestelmää. Niitä käytetään sähkönjakelussa ja teollisuudessa suurjännitemuuntajien ja -kojeistojen, pää- ja alakeskuksien ja yksittäisten laitteiden suojaamiseen sekä virtapiirien avaamiseen ja sulkemiseen. Kiinteistöjen sähköasennuksissa johdonsuojakatkaisijoita (joita nimitetään virheellisesti automaattisulakkeiksi) sovelletaan ryhmäjohtojen ylikuormitus- ja oikosulkusuojina. Katkaisijassa on tyypillisesti kaksi erillistä suojalaitetta: Magneettilaukaisin oikosulkusuojausta varten sekä bi-metallilaukaisin ylikuormitustilanteita vastaan. 15
19 Moottorinsuojakatkaisijoita (EN ) käytetään käsikäyttöisinä moottoripiirien suojalaitteina. Niissä on terminen laukaisija ylikuormitusta vastaan ja magneettinen pikalaukaisija oikosulkua vastaan. Johdonsuojakatkaisijoita (SFS-EN ) asennetaan moottorilähtöjen ohjauspiireihin (kuten kuvassa) sekä valaistus ja pistorasiaryhmiin oikosulku- ja ylikuormitussuojiksi. Johdonsuojakatkaisijoista käytetään arkikielessä virheellisiä nimityksiä stotsi, johdonsuojakytkin, johdonsuoja-automaati, sulakeautomaatti sekä automaattisulake joka se ei ole! Katkaisijalla tarkoitetaan laitetta, joka kykenee kytkemään ja katkaisemaan kuormitusvirran lisäksi oikosulkuvirran. Siinä ei ole mitään sulavaa osaa, kuten sulakkeissa. Kaikki suojalaitteet toimivat automaattisesti, käsikäyttöistä suojalaitetta ei voi olla olemassa. 16
20 Ilmakatkaisijoita (EN ) asennetaan pienjännitteisten pääkeskuksien pääkatkaisijoiksi tai suurten moottoreiden käynnistimiksi. Ne sisältävät aseteltavan suojareleen ylikuormitus- ja oikosulkutilanteita varten. Nimitys ilmakatkaisija tulee siitä, että laitteen katkaisukärjet ovat normaalipaineisessa ilmassa. Kompaktikatkaisijat (EN ) ovat ilmakatkaisijoita pienempiä muovirunkoisia katkaisijoita. Ne sopivat pienjännitteisten jakeluverkkojen ylivirtasuojaukseen, moottoreiden käynnistimien suojaukseen ja kuorman erottimiksi. Kompaktikatkaisijoita ohjataan useimmiten käsin ja niihin saa erillisen suojareleen halutuilla ominaisuuksilla. 17
21 Johdonsuojakatkaisija toimii virtapiirissä yleensä oikosulku- ja ylikuormitussuojana. Niitä valmistetaan ja käytetään: * 1-4 napaisina malleina yksi-, kaksi- ja kolmivaihevaiheisiin ryhmiin. Erillisistä yksinapaisista laitteista voi muodostaa myös kaksi- tai kolmivaiheisen ryhmän suojalaitteen. Tällöin on sähkötyöturvallisuusmielessä huomattava, että jokaisen katkaisijan vipu liittyy vain asianomaiseen yksittäiseen suojalaitteeseen. Vikavirtasuojaa käytetään sähköasennuksissa lisäsuojana (henkilösuojana), palosuojauksessa sekä syötön automaattisessa poiskytkennässä. Vikavirtasuojina käytetään yleensä: * 2-napaisena mallina yksivaiheryhmissä, jolloin laite kytkee vaiheen ja nollan. * 4-napaisena mallina, jolloin laite suojaa yhtä tai useampaa yksi-, tai kolmivaiheista ryhmää ja kytkee myös nollan. Johdonsuojakatkaisijan ja vikavirtasuojan toiminnot voidaan myös yhdistää samaan laitteeseen. Johdonsuojakatkaisijoiden ja vikavirtasuojien uusimmat rakenteet (standardit EN ja EN sekä EN ) ovat tarkoitettu erottamiseen. Käytössä on kuitenkin paljon laitteita, jotka eivät täytä tätä vaatimusta. 18
22 Sähkötila on huone (jakokeskushuone) tai luotettavasti aidattu alue, jossa on vain sähkölaitteita ja näiden apulaitteita ja johon normaalisti pääsevät vain sähköalan ammattihenkilöt tai sähköalan ammattilaisten opastamat henkilöt (1,2). Jakokeskuksen kennon ovi voi olla lukittavissa riippulukolla tai oven avaamiseen tarvitaan erikoisavain. Jos kennon ovi on kenen tahansa avattavissa ilman työkaluja, on tällöin myös sisällä oleva erotuslaite lukittava (2). Asentajan henkilökohtaisella riippulukolla lukitaan esimerkiksi kuormankytkimet, kytkinvarokkeet ja vastaavat. Johdonsuojakatkaisijat ja vikavirtasuojat lukitaan siten, että niiden avaaminen ei onnistu ilman avainta tai työkalua. Lukituksessa voidaan käyttää tehdasvalmisteisia lukituspaloja. Eräät johdonsuojakatkaisijat voidaan lukita myös perinteisesti metallilangalla jos lukituksen voi poistaa vain työkalulla. Normaalien tulppa- ja kahvavarokkeiden lukitseminen on hankalaa. Sen takia niitä ei tarvitse lukita. Erotuskohtaan asetetaan kieltokilpi, jolla varoitetaan käynnissä olevasta työstä. 19
23 Kun työkohteen erottamiseen käytetään johdonsuojakatkaisijaa tai vikavirtasuojaa, eikä sijaintitilaa ole lukittu, kytkentälaitteen ohjausvipu pitää lukita siten, ettei sitä voida avata ilman avainta tai työkalua. 20
24 Sähkötyöturvallisuuteen liittyvät kilvet perustuvat periaatteille, jotka on annettu valtioneuvoston päätöksessä työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä (976/1994). (1) * Kilven asettaja kirjoittaa vähintään nimensä ja asettamispäivämäärän kilpeen * Kilvessä voi olla vapaaehtoisina merkintöinä myös yrityksen nimi ja asettajan puhelinnumero. 21
25 Kytkinvarokkeen kahva on lukittu 0-asentoon riippulukolla. Riippulukon avain on vain yhden sähköalan ammattihenkilön käytössä. Erotuskohdassa on lisäksi varoituskilpi. Johdonsuojakatkaisijan lukitsemisessa voidaan käyttää työkalulla paikalleen kiristettävää lukituspalaa. 22
26 Lukituksen ja kieltokilven asettaa paikalleen yleensä kyseisen sähkötyön tekijä tai tarvittaessa muu sähköalan ammattihenkilö kuten työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja, sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja. * Lukituksen ja kieltokilven saa poistaa niitten paikoilleen asettaja. Erityistapauksissa (asentaja sairaana, siirtynyt toiseen työkohteeseen) poistamisesta voi vastata myös asettajan esimies tai vastaava henkilö, joka selvittää luotettavasti jännitteen kytkemisen edellytykset työkohteessa. * Koneeseen, työvälineeseen tai muuhun laitteeseen taikka rakennukseen asennettua turvallisuus- tai suojalaitetta ei saa ilman erityistä syytä poistaa tai kytkeä pois päältä. Jos työntekijä työn johdosta joutuu tilapäisesti poistamaan turvallisuus- tai suojalaitteen käytöstä, hänen on palautettava se käyttöön tai kytkettävä laite päälle niin pian kuin mahdollista * Kilvet on mahdollisuuksien mukaan asennettava sopivalle korkeudelle ja katseen linjan mukaiseen paikkaan esteet huomioon ottaen joko yleisen vaara-alueen sisäänkäynnin kohdalle tai erityisen vaaran tai kohteen välittömään läheisyyteen, hyvin valaistuun ja helposti saavutettavaan ja näkyvään paikkaan. 23
27 Sähköalan ammattihenkilö kykenee tekemään itsenäisesti oman alansa sähkö- ja käyttötöitä ja valvomaan niitä Sähkölaitteiston rakenteesta ja erityispiirteistä on huomattava ainakin seuraavat seikat: * laitteistossa olevat jännitelajit (AC- ja DC-piirit) * laitteistossa olevat jännitealueet (suur-, pien- ja pienoisjännitteet) * maahan yhteydessä olevat ja maasta erotetut ( kelluvat ) virtapiirit * mahdollisten vikatilanteiden aiheuttamat erityispiirteet Mittalaitteen tulee soveltua mitattavaa kohteeseen ja asennusympäristöön. Mittalaite tulee testata ennen jännitteettömyyden toteamista (2). Henkilökohtaisina suojavälineinä tulevat tapauskohtaisesti käytettäviksi esimerkiksi (3): * tulenkestävät työvaatteet (haalarit tai takki ja housut) * kasvosuojus eli visiiri * jännitetyöhanskat 24
28 Jännitteellä tarkoitetaan pienois-, pien- ja suurjännitteitä Jännitelajilla tarkoitetaan tasa- (DC) ja vaihtosähköä (AC) Pienjännitteisen mittalaitteen ylijänniteluokan tulisi olla vähintään luokka III (CAT III) (1) Siirrettävien mittalaitteiden, kuten yleismittareiden varusteita ovat: * mittajohtimet ja erilaiset mittapäät, joiden tulee vastata mittalaitteen ominaisuuksia jännitekestoltaan, eristysominaisuuksiltaan ja ylijänniteluokaltaan. 25
29 Kaksinapaisen jännitteenkoettimen käyttöä jännitteettömyyden toteamisessa puolustaa mm. seuraavat seikat: 1. Jännitteenkoettimeen ei tarvitse liittää mitään erillisiä mittajohtoja (vrt. yleismittari virhekytkentöjen vaara on aina mahdollinen) 2. Jännitteenkoettimeen ei tarvitse valita mitään mitta-alueita tai jännitelajeja (vrt. yleismittari virheasettelun vaara on aina mahdollinen) Yksinapaista ns. poolikynää tai ilman kosketusta toimivaa jännitteenilmaisinta ei missään tapauksessa pidetä luotettavana jännitteettömyyden osoittajana! 26
30 Yksivaiheisen järjestelmän (230 VAC) mittaus tehdään kaikista navoista seuraavalla tavalla: * mittaus väliltä L - N ilmaisee vaihejännitteen (tai jännitteettömyyden) * mittaus välillä L PE ilmaisee vaihejännitteen suuruisen jännitteen (tai jännitteettömyyden) * mittaus välillä N PE ilmaisee jännitteettömyyden tai vikatilanteessa jännitteellisyyden (kytkentävirhe asennuksessa) Ilman nollaa olevan kolmivaihejärjestelmän (400 VAC) mittaus tehdään kaikista navoista seuraavalla tavalla: * mittaus L1 PE, L2 PE, L3 PE ilmaisee vaihejännitteen suuruisen jännitteen (tai jännitteettömyyden) * mittaus L1-L2, L2-L3, L1-L3 ilmaisee pääjännitteen (tai jännitteettömyyden) HUOMAA! Vioittuneen kolmivaiheisen pääkytkimen, katkaisijan tai kontaktorin yhden koskettimen kiinniolo ei ilmene vaiheiden välisessä mittauksessa. Jännite näkyy tällöin vaiheiden ja nollan tai vaiheiden ja suojamaadoituksen välisessä mittauksessa! Kolmivaihejärjestelmän jossa on nolla (230/400 VAC) mittaus tehdään kaikista navoista: * mittaus L1-PE, L2-PE, L3-PE ilmaisee vaihejännitteen suuruisen jännitteen (tai jännitteettömyyden) * mittaus L1-N, L2-N, L3-N ilmaisee vaihejännitteen (tai jännitteettömyyden) * mittaus L1-L2, L2-L3, L1-L3 ilmaisee pääjännitteen (tai jännitteettömyyden) 27
31 28
32 Vähintään 110 kv jännitteillä kosketuksella toimivissa jännitteenkoettimissa pitää käyttää pitkää eristyssauvaa, joka on hankala käyttää. Niissä voidaan käyttää ilmajohdoilla ja ulkokytkinlaitoksilla sähkötöiden johtajan tai käytön johtajan hyväksymiä luotettavaksi todettuja ilman kosketusta toimivia jännitteenkoettimia, joiden käyttöön on annettu opastus. Sisäkytkinlaitoksilla näitä ei voi käyttää, koska jännitteisten osien etäisyydet ovat lyhempiä ja väärän osoituksen mahdollisuus on suuri. 29
33 On sattunut vakaviakin onnettomuuksia, joissa sähkölaitteiston tila on muutettu sinä aikana, kun työryhmä ei ole ollut paikalla. Kun ryhmä on aloittanut uudelleen työnsä esim. yön jälkeen, laitteisto on voitu taas ottaa jännitteiseksi. Tämän tilanteen estämiseksi vaaditaan jännitteettömyys todettavaksi myös sellaisen tauon jälkeen, jolloin laitteistoa ei ole valvottu 30
34 * Erotuslaitteen vikana voi olla esimerkiksi yhden vaihekoskettimen hitsautuminen kiinni. * Työkohteeseen voi syntyä jännitettä lähellä olevista kaapeleista tai johtimista (induktiivinen kytkentä) * Työkohteeseen voi syntyä jännite lähellä olevien sähköisten osien synnyttämästä kapasitiivisesta kytkennästä (influusio) * Risteävä johto voi pudota jännitteettömäksi tehdyn johdon päälle * Varavoimakone (moottorigeneraattori, katkoton virransyöttö UPS) käynnistyy viipeellä ja tekee kohteen jännitteiseksi * Työkohteeseen tulee ulkoisia ohjausjännitteitä. 31
35 Vaatimus pienjännitejakeluverkkojen työmaadoittamisesta on SFS kohdassa Vaatimus työmaadoitusmahdollisuudesta on myös jakeluverkkokeskuksia koskevassa standardissa SFS-EN
36 Siirrettävää työmaadoitusta rakennettaessa on: 1. Työmaadoitettavan laitteiston osan jännitteettömyys varmistettava ensin jännitteenkoettimella tai muulla yhtä luotettavalla tavalla, kuten esimerkiksi suurjännitekojeistojen jännitteenilmaisimilla. 2. Työmaadoitusvälineen maaliitin kytketään ensin maan potentiaaliin. Tämä voi olla esimerkiksi jakokeskuksen runko tai maahan upotettava työmaadoituselektrodi 3. Työmaadoitusvälineen muut liittimet kytketään vuoron perään työmaadoitettaviin osiin. Ne voivat olla vaiheliittimiä tai avojohtojen johtimia (tai erikoistapauksessa maadoittaa myös jännitteettömiä osia kuten avojohtojen metalliorsia.) Työmaadoitusta purettaessa on: 1. Työmaadoitetut osat irrotettava vuoron perään 2. Työmaadoituksen maaliitin irrotetaan viimeisenä maan potentiaalista. Kun työmaadoitus on purettu, on kohdetta pidettävä jännitteisenä vaikka erotuslaitteet ovat vielä auki ja lukittuina! Lähde: * Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002;
37 Pienjännitelaitteistossa tehdään työmaadoitus seuraavalla tavalla * TN-C -järjestelmässä äärijohtimet yhdistetään PEN-johtimeen (L1+L2+L3+PEN) Äärijohtimella tarkoitetaan johdinta, joka on normaalitilanteessa jännitteinen ja kykenee osallistumaan sähköenergian siirtoon, mutta ei ole nolla- tai keskipistejohdin. IT-järjestelmässä ei yleensä ole nolla- tai keskipistejohdinta. 34
38 Pienjännitelaitteistossa tehdään työmaadoitus seuraavalla tavalla (1): * IT -järjestelmässä äärijohtimet yhdistetään suojajohtimeen (L1+L2+L3+PE) (tai esimerkiksi muuntamon päämaadoituskiskoon, kuten kuvan tapauksessa). Äärijohtimella tarkoitetaan johdinta, joka on normaalitilanteessa jännitteinen ja kykenee osallistumaan sähköenergian siirtoon, mutta ei ole nolla- tai keskipistejohdin (2) 35
39 Pienjännitelaitteistossa tehdään työmaadoitus seuraavalla tavalla (1): * TN-S -järjestelmässä äärijohtimet yhdistetään suojajohtimeen (L1+L2+L3+PE) (Kuvassa oleva tilanne kolmivaiheisella pääkytkimellä ja kolminapaisella maadoituskytkimellä) * TN-S -järjestelmässä jossa keskus erotetaan neljänapaisella pääkytkimellä (vaiheet + nolla), on myös nollapiiri yhdistettävä työmaadoitukseen. Jos nollajohdin on erotettu maasta kytkinlaitteen avulla, se pitää yhdistää maahan työmaadoittamalla. Muutoin nollajohtimen potentiaali jää kellumaan. Jos nollapiiriin tulee esimerkiksi ohjausjännite keskuksen ulkopuolelta, jännite voi johtua kuormitusten kautta sähkölaitteiden runkoihin. Äärijohtimella tarkoitetaan johdinta, joka on normaalitilanteessa jännitteinen ja kykenee osallistumaan sähköenergian siirtoon, mutta ei ole nolla- tai keskipistejohdin (2) 36
40 TN S järjestelmässä katsotaan nollajohtimen olevan maan potentiaalissa eikä sitä yleensä tarvitse erottaa. Jos kuitenkin nollajohdin erotetaan nelinapaisella kytkimellä, nollajohdin ei enää ole luotettavasti maan potentiaalissa, ja sen pitää myös työmaadoittaa. Nollajohtimeen voi tulla jännite ohjauspiirien kautta. Työmaadoittamiseen pitää käyttää nelinapaista maadoituskytkintä, koska nelinapaisia siirrettäviä välineitä ei ole markkinoilla. 37
41 Työmaadoitusvälineet ovat tehdasvalmisteisia laitteita, jotka mitoitetaan työmaadoitettavia kohteita vastaaviksi. 38
42 39
43 Ilmajohtoon kohdistuvassa työssä erotuskohdissa olevien päätyömaadoitusten on kestettävä esim. virhekytkennästä johtuva oikosulku. Lähellä oleva toinen ilmajohto voi indusoida jännitettä erotettuun johtoon ja työn kohteena oleva ilmajohto on työmaadoitettava lähellä työaluetta. Tämän maadoituksen ei tarvitse kestää oikosulkua. 40
44 Nimellisjännitteet ovat (1): pienoisjännitteen arvo ei ylitä 50 V a.c. tai 120 V d.c. pienjännitteen arvo on yli 50 V a.c. tai 120 V d.c. mutta ei ylitä 1000 V a.c. tai 1500 V d.c. suurjännitteen arvo ylittää 1000 V a.c. tai 1500 V d.c. Lähde: (1) Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002;
45 42
46 Kosketussuojaamaton rakenne tarkoittaa kotelointiluokkia IP00 ja IP10. Vaaralliset osat ovat tällöin kosketussuojaamattomia tai suojattu nyrkin kokoiselta kehon osalta. 43
47 Käyttöturvallisuutta on parannettu suojaamalla katkaisijan yläpuolella olevat jännitteiset liittimet läpinäkyvällä suojalevyllä. 44
48 Kosketussuojattu rakenne tarkoittaa vähintään kotelointiluokkia IPXXB tai IP2X. Kotelointiluokka IPXXB voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että vaaralliset jännitteiset osat on suojattu sormen kokoisella koettimella koskettamiselta. Tämä suojaus voidaan toteuttaa sijoittamalla jännitteiset osat syvennykseen komponentissa. 45
49 Sähkölaitteiston käytöstä vastaava henkilö valtuuttaa sähkötyön kohteessa. Aloitusluvan työn tekijöille voi antaa: * vain koko työaluetta valvova käytöstä vastaava henkilö, jos jännitteettömäksi saatetulla työalueella on töissä useita työryhmiä. * työstä vastaava henkilö, kun kaikki jännitteettömäksi saattamisen toimenpiteet on tehty * työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja, jos kyseessä on yksittäinen työkohde. 46
50 Luvan laitteiston kytkemiseksi uudelleen jännitteiseksi voi antaa : * työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja, jos kyseessä on yksittäinen työkohde ja hän on varmistunut työn valmistumisesta ja siitä, että työkohteeseen voidaan kytkeä jännite * vain koko työaluetta valvova käytöstä vastaava henkilö, jos jännitteettömäksi saatetulla työalueella on töissä useita työryhmiä ja tarvitaan lupa työmaadoitusten purkamiseen * työstä vastaava henkilö, kun hän on varmistunut työn valmistumisesta ja siitä, että työkohteeseen voidaan kytkeä jännite. 47
51 48
Työskentely jännitteettömänä
Työskentely jännitteettömänä 1/44 Työskentely jännitteettömänä Tässä kalvosarjassa esitetään havainnollistettuna sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 kohdan 6.2 mukainen työskentely jännitteettömänä.
LisätiedotVastuu sähköalan töissä
1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus sähkötyöstä ja käyttötyöstä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään sähköturvallisuuslain (1135/2016) nojalla: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään sähköturvallisuuslain
LisätiedotSFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti
SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus: on kaikille Suomessa sähkötöitä tekeville pakollinen.
LisätiedotSFS 6002 käytännössä. Hinta. Lisätietoja. Sisältö. Tuotenumero: ,00 (+ alv 10%) normaalihinta 24,00 (+ alv 10%) jäsenhinta
SFS 6002 käytännössä Tuotenumero: 411219 32,00 (+ alv 10%) normaalihinta 24,00 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 uudistettu 3. painos julkaistiin huhtikuussa 2015. Aikaisempi
LisätiedotBL10A3000 Sähköturvallisuus
BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 11: Sähkötyöturvallisuus 19.2.2013 Tero Kaipia 1 Sähkötyöturvallisuus Standardin SFS 6002 mukaisesti Standardi sisältää kansainvälisen EN-standardin EN 50110-1:2004,
LisätiedotSFS 6002 käytännössä. Hinta. Lisätietoja. Sisältö. Tuotenumero: ,00 (+ alv 10%) normaalihinta 24,00 (+ alv 10%) jäsenhinta
SFS 6002 käytännössä Tuotenumero: 411219 32,00 (+ alv 10%) normaalihinta 24,00 (+ alv 10%) jäsenhinta Kirja uudistettiin vuonna 2015 uuden standardin mukaiseksi. Samalla kirjan sisältö käytiin kokonaisuudessaan
LisätiedotSähkölaitteistojen tarkastukset
Sähkölaitteistojen tarkastukset Tapio Kallasjoki 2017 Säädökset ja standardit Säädökset Sähköturvallisuuslaki (1135/2016) Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden turvallisuudesta (1437/2016) Valtioneuvoston
LisätiedotJÄNNITETYÖOHJE PEM279FIN
JÄNNITETYÖOHJE ENSTON E-KSE KAAPELIJAKOKAAPEILLE YLEISTÄ - Tarkista, että olet valinnut oikean tuotteen ja että se sopii kyseiseen käyttöön. - Lue asennusohje huolellisesti ennen työn aloittamista. - Tee
LisätiedotSähkötyöturvallisuusmääräykset
Sähköturvallisuus 2000 /2011 määräykset Alkuperäiset sähkötyöturvallisuusmääräykset on esitetty Sähkötarkastuskeskuksen julkaisussa A5 vuodelta 1993. Uusimmat määräykset on julkaistu toukokuussa 1999 standardina
LisätiedotTurvatekniikan keskus 3.2/ (9)
Turvatekniikan keskus 3.2/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 3 25.11.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.
LisätiedotSähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 uudistuu mikä muuttuu? 2015 SÄHKÖINFO OY
Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 uudistuu mikä muuttuu? 2015 SÄHKÖINFO OY SFS 6002, 3. painoksen valmistelu 1. painos vuonna 1999 (EN 50110-1:1996) 2. p. vuonna 2005 (EN 50110-1:2004) 3. p. valmistelu
LisätiedotMuuttunut sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002
Muuttunut sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 Tapani Nurmi 4.12.2018 2 SFS 6002 lähtökohta CENELEC on julkaissut standardit EN 50110-1 Operation of electrical installations - Part 1: General requirements
LisätiedotSähkötöiden johtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan
Sähkötöiden johtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Lainsäädännössä määritellyt vastuuhenkilöt Sähkötöiden johtaja on säädöksissä määritelty toiminnanharjoittajan sähkötöitä varten
LisätiedotSähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite
Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus
LisätiedotSähköasennusten suojaus osa1
Sähköasennusten suojaus osa1 Perussuojaus ja syötön automaattinen poiskytkentä Tapio Kallasjoki 9/2013 SUOJAUKSEN TARKOITUS SUOJAUS SÄHKÖ- ISKULTA SUOJAUS LÄMMÖN VAIKUTUKSILTA YLIVIRTA- SUOJAUS YLIJÄNNITE
LisätiedotTurvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9)
Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 2 22.4.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.
LisätiedotKäytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan
Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet
LisätiedotSÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA
SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA Sähköturvallisuuden parantaminen rakennustyömaat 28.1.2014 Pentti Kaarakainen Sähkötyöturvallisuus korjausrakentamisessa Korjausrakentaminen voi olla luonteeltaan
LisätiedotSähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan
Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan 1/14 Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan Tavoite: Minä ja työkaverit terveinä kotiin työpäivän jälkeen! 2 Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan Sähkötapaturmien
LisätiedotTuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon
Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen
LisätiedotJÄNNITETYÖN MUISTILISTA
Martti Hallamäki Sivu 1/12 Päivitetty 1.9.2010 JÄNNITETYÖN MUISTILISTA 1. Onko jännitetyön teko tarpeen ja onko se luvallista. (Riskinarviointi) 2. Varmistu ettei laitteiston rakenne aiheuta rajoituksia
LisätiedotSFS 6002 Sähkötyöturvallisuus kolmas painos. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi
SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus kolmas painos Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus EN-standardin sisältö pitää ottaa sellaisenaan SFS 6002:ssa kansalliset vaatimukset on sisällytetty
LisätiedotJÄNNITETYÖOHJE PEM1764FIN 2015-09
JÄNNITETYÖOHJE ENSTO RAPID KAAPELIJAKOKAAPEILLE YLEISTÄ - Tarkista, että olet valinnut oikean tuotteen ja että se sopii kyseiseen käyttöön. - Lue asennusohje huolellisesti ennen työn aloittamista. - Tee
LisätiedotSähkötyöturvallisuuskoulutus
Sähkötyöturvallisuuskoulutus Kaikille sähköalan töitä tekeville, mukaan luettuna työnjohto-, käyttö- ja asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, on annettava yleinen sähkötyöturvallisuutta koskeva koulutus
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2013
Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Sähköturvallisuus 19.11.2013 Teemu, OH2FXN 1 / 14 Perusteet 230 V riittää tappamaan: järki mukaan kun säädetään verkkosähkön kanssa. Ylisuunnittelemalla
LisätiedotMika Rantanen. Kuka ja milloin - tarvitsee sähkötyöturvallisuuskorttia
Mika Rantanen Kuka ja milloin - tarvitsee sähkötyöturvallisuuskorttia Sähkötyöturvallisuusstandardi sfs6002:ta tulee Suomessa soveltaa kun työskennellään sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä. Työ
LisätiedotSÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ
OHJE 1 (5) SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten
LisätiedotKESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET
Ohje SUM7 1 (8) KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 2 (8) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...
LisätiedotYlivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä
Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon
Lisätiedot3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake
30 YLIVIRTASUOJAT 85 mm Al,5 mm PK RK Kiinteistömuuntaja 0 / 0, kv I k = 00 A I k = 0 000 A I k = 00 A Suojaerotusmuuntaja 30 / 30 V I k = 50 A Oppilaitoksen sähköverkon oikosulkuvirtoja Oikosulkusuojana
LisätiedotSähköturvallisuuden oma-arviointi
Sähköturvallisuuden oma-arviointi Turvallisuudesta huolehtiminen on oleellinen osa kaikkien sähköalan ammattilaisten toimintaa ja osaamista. Sillä tähdätään yrityksen tehokkuuden, tuottavuuden ja laadun
LisätiedotSuojaus sähköiskulta Pekka Rantala
Suojaus sähköiskulta 15.9.2016 Pekka Rantala Lähtökohtana jännitteellinen johto Miten tilanne tehdään turvalliseksi, kun 1. Sähkölaite (asennus) on täysin ehjä tarvitaan perussuojaus 2. Kun sähkölaitteeseen
LisätiedotSähköpätevyydet. Tapio Kallasjoki 1/2016. Tapio Kallasjoki 1/2016
Sähköpätevyydet Tapio Kallasjoki 1/2016 Tapio Kallasjoki 1/2016 Sähköturvallisuuden säädösperusta Sähköturvallisuuslaki 410/96 Sähköturvallisuusasetus 498/96 Ministeriön päätökset (Ktm/TEM) Valvova viranomainen
LisätiedotSähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011
Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Tästä säätely alkoi Antennityöoikeudet 1960 luvulla Sähköurakoitsijan rekisteröinti Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille
LisätiedotSähkötekniikan perusteita. Pekka Rantala Syksy 2016
Sähkötekniikan perusteita Pekka Rantala Syksy 2016 Sisältö 1. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 2. Sähkötekniikan perusteita 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 1. Sähköasennuksia sääteleviä
LisätiedotPienjännitejakeluverkko
Sähkönjakelutekniikka, osa 3 Pienjännitejakeluverkko Pekka Rantala 20.9.2015 Johto ja johdin Johto Koostuu yksittäisistä johtimista, sisältää yleensä 3 vaihetta + muuta Johdin = yksittäinen piuha päällystetty
LisätiedotOHJE 1 24.1.2013 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ. Yleistä
OHJE 1 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten toteutusvaatimukset.
LisätiedotSÄHKÖTURVALLISUUDEN ARVIOINTI
OPAS SÄHKÖTURVALLISUUDEN ARVIOINTI Tarkistuslista sähköalan ammattilaisille Sähköturvallisuuden arviointi Turvallisuudesta huolehtiminen on oleellinen osa sähköalan ammattilaisten toimintaa ja osaamista.
LisätiedotYlivirtasuojaus ja johdon mitoitus
Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä
LisätiedotTurvatekniikan keskus 1.2/2010 1 (9)
Turvatekniikan keskus 1.2/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 1 25.11.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.
LisätiedotLÄMMITYSLAITTEISTON SÄHKÖASENNUSTEN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS KÄYTÄNNÖSSÄ
LÄMMITYSLAITTEISTON SÄHKÖASENNUSTEN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS KÄYTÄNNÖSSÄ ALKUSANAT Tämä esitys on laadittu lämmityslaitteistojen sähköasennuksia tekevien ammattilaisten tarpeisiin. Lämmityslaitteistoilla
LisätiedotKESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET
Ohje MIT3 1 (8) KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje MIT3 2 (8) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 VES vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet... 4 3.1
LisätiedotRakennusten sähköasennukset
Rakennusten sähköasennukset Yleiset vaatimukset Ktmp 1193/99 Tapio Kallasjoki 2014 Ihmiset ja kotieläimet on suojattava vaaroilta, joita voi syntyä kosketettaessa sähkölaitteiston jännitteisiä osia tai
LisätiedotKiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Syksy 2016
Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Syksy 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Sähkön tuotanto
LisätiedotSÄHKÖTYÖTURVALLISUUS. Turvallisia sähkötöitä! Martti Hallamäki Sivu 1 Päivitetty 1.9.2010. Martin teesit:
Martti Hallamäki Sivu 1 Päivitetty 1.9.2010 SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS Tämä kirjoitus pohjautuu SFS 6002 2.painos standardiin. Olen pyrkinyt kirjoittamaan sen mahdollisimman selkeäksi ja luettavaksi. Olen yhdistänyt
LisätiedotSuojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä)
Suojaus sähköiskulta Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Perusperiaate (asennuksissa ja laitteissa): Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa Perussuojaus Yhden vian
LisätiedotMaadoittaminen ja suojajohtimet
Maadoittaminen ja suojajohtimet Tapio Kallasjoki 2/2016 Standardisarjan SFS 6000 ohjeita Kun sähköliittymää syötetään verkosta, joka sisältää PEN-johtimen on liittymään tehtävä maadoitus, jossa on maadoituselektrodi
LisätiedotMitä sähkösuunnittelijan tulee tietää? NSS Asiantuntijapäivät Helsinki
SFS 6002 3. painos Mitä sähkösuunnittelijan tulee tietää? NSS Asiantuntijapäivät 12.11.2015 Helsinki Aiheet Muutama sana uudistuksen taustasta ja merkityksestä Tärkeimmät muutokset Suunnittelijan mahdollisuudet
LisätiedotSähköturvallisuuden oma-arviointi
opas Sähköturvallisuuden oma-arviointi Tarkistuslista sähköalan ammattilaisille 1 Arvioijan nimi: Yritys / työmaa: Päivämäärä: sähkötöiden johtajan tehtävät ja vastuut Uusien työntekijöiden perehdyttäminen
LisätiedotSähkölaitostekniikka. Pekka Rantala
Sähkölaitostekniikka Pekka Rantala 8.11.2015 Termejä Sähkö- eli kytkinasema (Substation) Sähkön jakamista useisiin johtolähtöihin Muuntoasemassa muuntaja, 2 jännitetasoa Kojeisto (Switchgear) Pienjännitekojeisto
LisätiedotKäyttötyöt ja käytönjohtajan tehtävät
Käyttötyöt ja käytönjohtajan tehtävät Käyttötyöt: Käyttötyöllä tarkoitetaan sähkölaitteiston käyttötoimenpiteitä, niihin verrattavia korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkölaitteistoon kohdistuvia tarkastustoimenpiteitä.
LisätiedotKeskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO
Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki
Lisätiedot1 TAMPEREEN AUTONKUORMAUSRAITEEN PERIAATTEET... 2 2 AUTONKUORMAUSRAITEEN RYHMITYSKAAVIO... 3
1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAMPEREEN AUTONKUORMAUSRAITEEN PERIAATTEET... 2 2 AUTONKUORMAUSRAITEEN RYHMITYSKAAVIO... 3 3 SÄHKÖRATAMÄÄRÄYKSIÄ... 4 3.1 Jännitteiset rakenteet... 4 3.2 Työskentelyalue... 4 3.3 Sähköturvallisuuden
LisätiedotLääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset
Lääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset Suomen Sairaalatekniikan yhdistys ry Ajankohtaispäivä Jouko Savolainen Käsiteltäviä asioita IT-verkko yleensä 1.vika 2.vika Vaadittava oikosulkuvirta Kosketusjännite
LisätiedotSÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT
S10-2002 1 (4) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 koskee sähkölaitteistojen turvallisuutta (liite
LisätiedotLÄMMITYSLAITTEISTON SÄHKÖASENNUSTEN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS KÄYTÄNNÖSSÄ
LÄMMITYSLAITTEISTON SÄHKÖASENNUSTEN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS KÄYTÄNNÖSSÄ ALKUSANAT Tämä koulutusaineisto on laadittu lämmityslaitteistojen sähköasennuksia tekevien ammattilaisten tarpeisiin. Lämmityslaitteistoilla
LisätiedotUusi sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002
Jarkko Tiiro Uusi sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Ajoneuvotekniikka Insinöörityö 14.10.201 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Jarkko Tiiro Uusi
LisätiedotHelsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely
Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft
LisätiedotLisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.
MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)
LisätiedotKokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit
Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit Sähköasennusstandardit uusiutuivat Sähköasennuksia koskevilla standardeilla on paljon käyttäjiä, jotka joutuvat perehtymään uusiin vaatimuksiin. Sen takia
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto Sähkötyö- ja hissitapaturmista sekä niiden syistä
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sähkötyö- ja hissitapaturmista sekä niiden syistä sakari.hatakka@tukes.fi antti.savola@tukes.fi Tukesin Sähkölaitteistot ryhmä - Tukesin tuote- ja laitteistovalvontayksikön
LisätiedotSähköturvallisuustutkinto01,020ja03!
Sähköturvallisuustutkinto01,020ja03! Kysymykset(ja(vastaukset,(kevät(2013( Tiedoston)rakenne) ensin siinä on kysymyssarjat järjestyksessä 1,2 ja 3, ja sitten vastaussarjat. irheet) STT2: Tehtävässä 11
LisätiedotOhjeistus turvallisesta sähkötyöskentelystä
Sampo Vuokkiniemi Ohjeistus turvallisesta sähkötyöskentelystä Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 7.4.2014 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika
LisätiedotS SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ
S10-2006 1 (4) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 koskee sähkölaitteistojen turvallisuutta (liite
LisätiedotMoottorilähdön rakentamisesta
Moottorilähdön rakentamisesta Mitoitusperusteita Teollisuudessa yleinen tapa on mitoittaa lähtö siten, että moottorin tehoa voi nostaa yhdellä pykälällä Rungon mitoitus CENELEC HD 231 => moottorin tehoa
LisätiedotSÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA
SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA Tämä ohjeistus on tehty vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uuden SFS6000 sähköturvallisuusstandardin mukaisesti Ohjeistus on päivitetty Tammikuussa 2013
LisätiedotASENNUSOHJE. Tehovahti Effekt 103RX
ASENNUSOHJE Tehovahti Effekt 103RX YLEISTÄ Toiminta: Tehovahti mittaa yksittäisten vaiheiden virrankulutusta virtamuuntimien avulla ja kytkee tarvittaessa päälle / pois päältä osan kuormasta, ettei säädetty
LisätiedotSÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA
SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA Tämä ohjeistus on tehty vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uuden SFS6000 sähköturvallisuusstandardin mukaisesti Mukana otteita sähkötyöturvallisuusstandardista
LisätiedotJännitetyökurssi SFS 6002 2.painos 6.3 ja Liite Y Ammattitaito Asenne Huolellisuus
Martti Hallamäki Sivu 1/40 15.10.2012 Jännitetyökurssi SFS 6002 2.painos 6.3 ja Liite Y Ammattitaito Asenne Huolellisuus Nimi: Martti Hallamäki Sivu 2/40 15.10.2012 Jännitetyöt Tämä moniste pohjautuu aiempiin
LisätiedotTurvallisuusohjeet. Vaarat. Turvatoimenpiteet kaikkien ajoneuvojen kanssa työskentelyyn. Erikoistoimenpiteet ilmajousitetuissa ajoneuvoissa VAROITUS!
Työskentely nostetun ajoneuvon ja päällirakenteen kanssa Työskentely nostetun ajoneuvon ja päällirakenteen kanssa Mekaaniset ja hydrauliset nostolaitteet voivat kaatua tai laskeutua vahingossa virheellisen
Lisätiedot1. Yleistä Katso RT 92-10774 sekä ST - 53.11 JOHDANTO / YLEISTÄ
1 (6) SÄHKÖNKÄYTTÄJÄN MUUNTAMO Sähkönkäyttäjän muuntamon suunnittelussa ja rakentamisessa käytetään ohjetta RT 92-10774 MUUNTAMOTILA RAKENNUKSESSA sekä ohjetta ST 53.11 KAAPELILIITÄNTÄISET SÄHKÖNKÄYTTÄJÄN
LisätiedotSa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3
Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Kysymykset ja vastaukset, syksy 2012 Tiedoston rakenne ensin siinä on kysymyssarjat järjestyksessä 1,2 ja 3, ja sitten vastaussarjat. Jälkikäteen tullut muutos arvosteluun
LisätiedotKÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz
KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz G-12-015, G-12-030, G-12-060 G-24-015, G-24-030, G-24-060 1. Laitteen kuvaus Virta päällä merkkivalo Virhe-merkkivalo (ylikuormitus, alhainen/korkea akun
LisätiedotJohdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta
Johdon mitoitus Pekka Rantala 18.12.2013 Suunnittelun lähtökohta Kiinteistön sähköverkon suunnittelun lähtökohtana ovat tyypillisesti: Syötön ominaisuudet: Syöttöjännite, 1- vai 3-vaiheliittymä Pääsulakkeiden
LisätiedotKäytönjohtajan päätös yli 1000 V jännitetöistä
Käytönjohtajan päätös yli 1000 V jännitetöistä Tämän päätöksen tarkoituksena on luoda Yhtiö Oy:n sähköverkossa toteutettaville jännitetöille turvallinen toimintaympäristö, määritellä Yhtiö Oy:n sähköverkossa
LisätiedotOulun Energia Siirto ja Jakelu Oy TURVALLISUUS RAIVAUS-JA METSÄTÖISSÄ SÄHKÖLINJOILLA OULUN ENERGIA SIIRTO JA JAKELU OY
Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy TURVALLISUUS RAIVAUS-JA METSÄTÖISSÄ SÄHKÖLINJOILLA OULUN ENERGIA SIIRTO JA JAKELU OY SÄHKÖLINJAT TUNNISTAMINEN Suurjännite 110 400 kv. OESJ:llä omaa 110 kv:n alueverkkoa
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus sähkölaitteistoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään sähköturvallisuuslain (1135/2016) nojalla: 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee sähköturvallisuuslain (1135/2016)
LisätiedotAsentajasarja: Sähköasennusopas
Asentajasarja: Sähköasennusopas Tuotenumero: 411647 46,00 (+ alv 10%) normaalihinta 34,50 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähköasennusopas perustuu Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n julkaisemaan sähköasennukset
LisätiedotJännitteisten johtojen alla ja rinnalla työskentely
Jännitteisten johtojen alla ja rinnalla työskentely 7.2.2018 Jani Rintala / TMV Line Oy Sähkötyöt Kaikilla työtä johtavilla henkilöillä sekä sähkötöitä ja työtä sähkölaitteistojen läheisyydessä tekevillä
LisätiedotYlivirtasuojaus. Selektiivisyys
Ylivirtasuojaus Johdot täytyy standardien mukaan varustaa normaalitapauksessa ylivirtasuojilla, jotka estävät johtojen liiallisen lämpenemisen. Ylivirtasuojaa ei kuitenkaan saa käyttää jos virran katkaisu
LisätiedotPIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET
Ohje SUM6 1 (9) PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...
LisätiedotSa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3
Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Kysymykset ja vastaukset, syksy 2013 Tiedoston rakenne ensin siinä on kysymyssarjat järjestyksessä 1,2 ja 3, ja sitten vastaussarjat. Tekijänoikeudellinen huomautus
LisätiedotONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI
ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI Dnro 4686/06/2006 Sähköradan vaihteenlämmitysmuuntajan suurjännitesulakkeen vaihtotyössä tapahtunut kuolemaan johtanut sähkötapaturma Keravalla Tutkijaryhmä: Asko Saarela Sakari
LisätiedotHarmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen
Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana
LisätiedotStandardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset
SÄHKÖTURVALLISUUSKOULUTUKSET Sivu 1 / 8 Jouni Känsälä / JKä Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset STANDARDIN UUSIMISEN TAUSTAA SFS
LisätiedotEnnakoiva kunnossapito teollisuuden sähköverkoissa. Oulun Energia Urakointi Oy Veli-Pekka Lehtikangas
Ennakoiva kunnossapito teollisuuden sähköverkoissa Oulun Energia Urakointi Oy Veli-Pekka Lehtikangas 23.5.2018 Sähkölaitteiston käytönjohtajuus Milloin tarvitaan käytönjohtajaa? Sähköturvallisuuslaki,
LisätiedotSmall craft - Electric Propulsion Systems
Small craft - Electric Propulsion Systems ISO/TC 188 / SC N 1055 ABYC TE-30 ELECTRIC PROPULSION SYSTEMS American Boat and Yacht Council (ABYC) Scope Tarkoitettu AC ja DC venesähköjärjestelmille, joissa
LisätiedotSÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET. Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014
SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014 1 Sisältö 1) Sähköturvallisuus Suomessa 2) Sähköverkon rakenne 3) Sähkövirran vaikutukset 4) Sähkölaitteiden
LisätiedotOAMK:n opinto-oppaassa
Sähköturvallisuuden perusteet T172103 Pekka Rantala Syksy 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa sähkön vaaratekijät ja osaa suojautua niiltä. Opiskelija tuntee yleiseen sähköturvallisuuteen
LisätiedotSähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus
Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus Tapio Kallasjoki 2/2014 Ylikuormitussuojauksen ehdot Johdon ylikuormitussuojauksen ja kuormitettavuuden on täytettävä kaksi ehtoa:
LisätiedotSÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS
SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS Sopijaosapuolet Köyliön-Säkylän Sähkö Oy (KSS) verkonhaltijana (Tuottaja) sähköntuottajana 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS 2. SÄHKÖVERKKOON LIITTÄMINEN 2.1. Yleistä Tämän käyttösopimuksen
LisätiedotErityistilojen sähköasennuksia SFS ja
Erityistilojen sähköasennuksia SFS 6000-7 ja 6000-8 Tapio Kallasjoki Erityistiloja Kylpy- ja suihkutilat Uima-altaat ja vastaavat Saunat Rakennustyömaat Maa- ja puutarhatalouden tilat Ahtaat johtavat tilat
LisätiedotSÄHKÖTURVALLISUUS. Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013
SÄHKÖTURVALLISUUS Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013 1 Sisältö 1) Sähköturvallisuus Suomessa 2) Sähköverkon rakenne 3) Sähkövirran vaikutukset 4) Sähkölaitteiden suojausluokat
LisätiedotSähköasennusten suojaus osa 2 Vikasuojaustapoja
Sähköasennusten suojaus osa 2 Vikasuojaustapoja Tapio Kallasjoki 1/2013 Vikasuojausmenetelmä SELV ja PELV Vikasuojaustapa (entinen nimitys suojajännite) ELV = Extra Low Voltage (suom. pienoisjännite, 50V
LisätiedotTehontarve Pito Mitoitus. Vääntömomentti Moottori Jousipalautus NRF24A NRF24A-O. Jousipalautus. Jousipalautus
ekninen tuote-esite RF24A(-O) oimilaite turvatoiminnolla 2- ja 3-tie palloventtiileille Vääntömomentti: 10 m imellisjännite AC/DC 24 V Ohjaus: auki-kiinni RF24A: Jännitteettömänä kiinni C RF24A-O: Jännitteettömänä
LisätiedotSähkötyöturvallisuuden parantaminen teollisuudessa
Teemu Blomberg Sähkötyöturvallisuuden parantaminen teollisuudessa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 30.11.2017 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä
LisätiedotSÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT
SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT JÄNNITE ja VIRTA JÄNNITE: Jännite on kahden materian välisen elektronitasapainon suhde Jännitteen suuretunnus on: U ( USA:ssa: V ) Jännitteen yksikkö
LisätiedotSystem pro M compact -kuormankytkimet SD200-sarja
PIENJÄNNITETUOTTEET System pro M compact -kuormankytkimet SD200-sarja Johdonsuojakatkaisijoiden ja muiden System pro M compact -tuotteiden kanssa muodoltaan yhtenäiset kuormankytkimet tekevät asennuksesta
LisätiedotHYDROSET EN 8-4 F PINNANSÄÄTÖ- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ
KESKUSYKSIKKÖ Keskusyksikkö on laitekotelon sisään työnnettävää mallia ja laitetta voidaan käyttää seinä- tai paneeliasenteisena. Keskusyksikkö sisältää virransyötön, toimintojen viiveet, releet, merkkivalot,
Lisätiedot