Muut Rönnholm Riku va. kunnanjohtaja

Transkriptio

1 Iitin kunta Pöytäkirja 7/ Kunnanvaltuusto Aika Maanantai klo 18:00-19:03 Paikka Saapuvilla Poissa Kunnantalo, valtuustosali Aalto Janne Alestalo Riitta Drockila Leif Heinonen Sinikka Hiltunen Heikki Kahanpää Hjalmar (Jammu) Kare Terhi Koivunen Pasi Lehtinen Eemeli Lehtinen Esa Lehtinen Seppo Lonka Merja Luoma-aho Maria Mikkola Arto Ojala Veikko Pasila Olli Soikkeli Vesa varavaltuutettu (Peltola) Pitkänen Jyrki Salonen Jarkko Seppälä Merja Suhonen Hannu Temonen Tuukka Tiira Satu Tuomainen Janne Tuomala Riitta Kojonen Juha varavaltuutettu (Vilen), poistui 40 :n aikana Vilen Jenni saapui 40 :n aikana Yli-Kaitala Markku Peltola Anniina Muut Rönnholm Riku va. kunnanjohtaja Kantola Heikki hallinto- ja talousjohtaja, pöytäkirjanpitäjä Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin. Asiat :t

2 Iitin kunta Pöytäkirja 7/ Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Janne Aalto ja Terhi Kare. Allekirjoitukset Esa Lehtinen puheenjohtaja Heikki Kantola pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kausala Janne Aalto Terhi Kare Pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä Kausala Kunnantalo klo Pöytäkirjanpitäjä Heikki Kantola

3 Iitin kunta Pöytäkirja 7/ Kunnanvaltuusto Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valtuusto valitsee kaksi valtuutettua tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan ja määrää samalla, että valitut pöytäkirjantarkastajat toimivat myös ääntenlaskijoina tässä kokouksessa mahdollisesti toimitettavissa äänestyksissä. Pöytäkirja on nähtävillä Kunnantalossa Keskustelun kuluessa pöytäkirjantarkastajiksi ehdotettiin valtuutettuja Terhi Kare, Janne Aalto, Veikko Ojala ja Hannu Suhonen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja määräsi toimitettavaksi vaalin ja esitti suoritettavaksi suljetun lippuäänestyksen siten, että äänestyslippuun merkitään enintään kaksi nimeä. Edelleen puheenjohtaja esitti, että vaalia avustavat valtuutetut Heikki Hiltunen ja Merja Seppälä. Äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa vaalissa annettiin 27 äänestyslippua ja äänet jakautuivat seuraavasti: Janne Aalto 23 ääntä Terhi Kare 20 ääntä Veikko Ojala 6 ääntä Hannu Suhonen 4 ääntä joten puheenjohtaja totesi Janne Aallon ja Terhi Kareen tulleen valituiksi pöytäkirjantarkastajiksi. Työjärjestys Kunnanvaltuusto päätti valtuutettu Janne Aallon esityksestä, jota puheenjohtaja Esa Lehtinen kannatti, äänin 25-2 käsitellä esityslistan asian nro 2 Kannanotto maakunnanvaihtoesitykseen ensimmäisenä. Käsitellyt asiat Pykälä nro Sivu 40 Kannanotto maakunnanvaihtoesitykseen Lausunto valtiovarainministeriölle kuntarakennelain (1698/2009) luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen toimikauden jatkamisesta 42 Valtuustoaloite 195

4 Iitin kunta Pöytäkirja 7/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kannanotto maakunnanvaihtoesitykseen 270/ /2013 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto päätti valtuustoaloitteen pohjalta esittää valtioneuvostolle maakuntajakolain 1587/1997 1:n perusteella Iitin kunnan siirtämistä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan lukien. Esitys on edelleen vireillä valtiovarainministeriössä. Sieltä saadun tiedon mukaan maakuntajako on toissijainen kuntajakoon verrattuna, koska tämän hetken vaihe on Iitin kuuleminen kuntajakoselvityksen jatkosta. Lisätietoja: va. kunnanjohtaja Riku Rönnholm, puh Ehdotus va. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto esittää valtioneuvostolle seuraavan sisältöisen kannanoton: Iitin kunta uudistaa kunnanvaltuuston päätöksen esittää maakuntajakolain 1597/1997 l :n mukaisesti valtioneuvostolle Iitin kunnan siirtämistä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan. Maakunnan vaihdon perusteluina Iitin kunta vetoaa jo kunnanvaltuuston päätöksessä sekä Iitin kunnanhallituksen lausunnossa esitettyihin perusteluihin ja selvityksiin. Lisäksi Iitin kunta toteaa, että Iitin yhteistyö Päijät-Hämeen suuntaan ja PäiJät-Hämeen kuntien kanssa on entisestään syventynyt. Iitin kunnan käyttötalouden menoista noin 65 prosenttia sitoutuu yhteistyössä Päijät-Hämeen kuntien tai Päijät-Hämeen kuntien kanssa yhteisten kuntayhtymien kautta kuntalaisille toteutettavaan palvelutuotantoon. Suurimpana yksittäisenä sektorina on SOTE-sektori, jonka palvelut tuotetaan kokonaisuudessaan päijät-hämäläisten kuntien kanssa yhteisten kuntayhtymien tai suoraan päijät-hämäläisten kuntien kanssa. Viimeisimpänä yhteistyön syvennyksenä sosiaalipäivystys, jonka on sovittu Iitin osalta siirtyvän Lahden kaupungin tuottamaksi palveluksi. Kymenlaakson suuntaan tehtävään yhteistyöhön sitoutuu ainoastaan noin kolme (3) prosenttia kunnan käyttötalouden menoista/ aiheuttajana lähes kokonaan palo-ja pelastustoimi. Koska Iitin kunta on palvelutuotannon kumppanuusjärjestelyissä voimakkaasti sitoutunut Päijät-Hämeeseen, olisi myös kunnan

5 Iitin kunta Pöytäkirja 7/ edunvalvonnan kannalta tarkoituksenmukaista kuulua samaan maakuntaan ja samalla samaan vaalipiiriin kuin sen kumppanuuskunnat. Tämä kautta Iitin kunta olisi mukana samoissa yhteistyö- ja edunvalvontaelimissä kuin sen pääasialliset kumppanuuskunnat, Iitin asioita käsittelisivät samat valtionhallinnon viranomaiset kuin sen kumppanuuskuntiakin ja Iittiläiset olisivat valtiollisissa vaaleissa osaltaan vaikuttamassa sen vaalipiirin äänestystuloksiin, jonka kuntien kanssa palveluita tuotetaan. Iitin elinkeinoelämän suuntautumisen Päijät-Hämeen ja Etelä-Suomen suuntaan on katsottava myös edelleen syventyneen. Muun muassa pankit joiden konttoripalveluja Iitissä on saatavissa ovat molemmat Päijät-Hämeen alueella toimivia ja Lahdessa pääkonttoriaan pitäviä pankkeja. Samalla Iitin kunta toteaa, että asia on odottanut ratkaisuaan jo lähes kolme vuotta ja pyytää, että valtioneuvosto kiirehtisi asian käsittelyä ja ratkaisisi asian viipymättä niin, että maakunnanvaihdos tapahtuisi alkaen. Päätös kunnanhallitus: Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi Hjalmar Kahanpään esityksen, että kannanottoa ei lähetetä kannattamattomana raukeavan joten va. kunnanjohtajan ehdotus on tullut hallituksen päätökseksi. Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen päättäneen esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto esittää valtioneuvostolle seuraavan sisältöisen kannanoton: Iitin kunta uudistaa kunnanvaltuuston päätöksen esittää maakuntajakolain 1597/1997 l :n mukaisesti valtioneuvostolle Iitin kunnan siirtämistä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan. Maakunnan vaihdon perusteluina Iitin kunta vetoaa jo kunnanvaltuuston päätöksessä sekä Iitin kunnanhallituksen lausunnossa esitettyihin perusteluihin ja selvityksiin. Lisäksi Iitin kunta toteaa, että Iitin yhteistyö Päijät-Hämeen suuntaan ja PäiJät-Hämeen kuntien kanssa on entisestään syventynyt. Iitin kunnan käyttötalouden menoista noin 65 prosenttia sitoutuu yhteistyössä Päijät-Hämeen kuntien tai Päijät-Hämeen kuntien kanssa yhteisten kuntayhtymien kautta kuntalaisille toteutettavaan palvelutuotantoon. Suurimpana yksittäisenä sektorina on SOTE-sektori, jonka palvelut tuotetaan kokonaisuudessaan päijät-hämäläisten kuntien kanssa yhteisten kuntayhtymien tai suoraan päijät-hämäläisten kuntien kanssa. Viimeisimpänä yhteistyön syvennyksenä sosiaalipäivystys, jonka on sovittu Iitin osalta siirtyvän Lahden kaupungin tuottamaksi palveluksi. Kymenlaakson suuntaan tehtävään yhteistyöhön sitoutuu ainoastaan noin kolme (3) prosenttia kunnan käyttötalouden menoista/ aiheuttajana lähes kokonaan palo-ja pelastustoimi.

6 Iitin kunta Pöytäkirja 7/ Koska Iitin kunta on palvelutuotannon kumppanuusjärjestelyissä voimakkaasti sitoutunut Päijät-Hämeeseen, olisi myös kunnan edunvalvonnan kannalta tarkoituksenmukaista kuulua samaan maakuntaan ja samalla samaan vaalipiiriin kuin sen kumppanuuskunnat. Tämä kautta Iitin kunta olisi mukana samoissa yhteistyö- ja edunvalvontaelimissä kuin sen pääasialliset kumppanuuskunnat, Iitin asioita käsittelisivät samat valtionhallinnon viranomaiset kuin sen kumppanuuskuntiakin ja Iittiläiset olisivat valtiollisissa vaaleissa osaltaan vaikuttamassa sen vaalipiirin äänestystuloksiin, jonka kuntien kanssa palveluita tuotetaan. Iitin elinkeinoelämän suuntautumisen Päijät-Hämeen ja Etelä-Suomen suuntaan on katsottava myös edelleen syventyneen. Muun muassa pankit joiden konttoripalveluja Iitissä on saatavissa ovat molemmat Päijät-Hämeen alueella toimivia ja Lahdessa pääkonttoriaan pitäviä pankkeja. Samalla Iitin kunta toteaa, että asia on odottanut ratkaisuaan jo lähes kolme vuotta ja pyytää, että valtioneuvosto kiirehtisi asian käsittelyä ja ratkaisisi asian viipymättä niin, että maakunnanvaihdos tapahtuisi alkaen Kunnanvaltuusto 40 Ehdotus kunnanhallitus: Kunnanhallituksen esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto esittää valtioneuvostolle seuraavan sisältöisen kannanoton: Iitin kunta uudistaa kunnanvaltuuston päätöksen esittää maakuntajakolain 1597/1997 l :n mukaisesti valtioneuvostolle Iitin kunnan siirtämistä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan. Maakunnan vaihdon perusteluina Iitin kunta vetoaa jo kunnanvaltuuston päätöksessä sekä Iitin kunnanhallituksen lausunnossa esitettyihin perusteluihin ja selvityksiin. Lisäksi Iitin kunta toteaa, että Iitin yhteistyö Päijät-Hämeen suuntaan ja PäiJät-Hämeen kuntien kanssa on entisestään syventynyt. Iitin kunnan käyttötalouden menoista noin 65 prosenttia sitoutuu yhteistyössä Päijät-Hämeen kuntien tai Päijät-Hämeen kuntien kanssa yhteisten kuntayhtymien kautta kuntalaisille toteutettavaan palvelutuotantoon. Suurimpana yksittäisenä sektorina on SOTE-sektori, jonka palvelut tuotetaan kokonaisuudessaan päijät-hämäläisten kuntien kanssa yhteisten kuntayhtymien tai suoraan päijät-hämäläisten kuntien kanssa. Viimeisimpänä yhteistyön syvennyksenä sosiaalipäivystys, jonka on sovittu Iitin osalta siirtyvän Lahden kaupungin tuottamaksi palveluksi. Kymenlaakson suuntaan tehtävään yhteistyöhön sitoutuu ainoastaan noin kolme (3) prosenttia kunnan käyttötalouden menoista/ aiheuttajana lähes kokonaan palo-ja pelastustoimi.

7 Iitin kunta Pöytäkirja 7/ Koska Iitin kunta on palvelutuotannon kumppanuusjärjestelyissä voimakkaasti sitoutunut Päijät-Hämeeseen, olisi myös kunnan edunvalvonnan kannalta tarkoituksenmukaista kuulua samaan maakuntaan ja samalla samaan vaalipiiriin kuin sen kumppanuuskunnat. Tämän kautta Iitin kunta olisi mukana samoissa yhteistyö- ja edunvalvontaelimissä kuin sen pääasialliset kumppanuuskunnat, Iitin asioita käsittelisivät samat valtionhallinnon viranomaiset kuin sen kumppanuuskuntiakin ja iittiläiset olisivat valtiollisissa vaaleissa osaltaan vaikuttamassa sen vaalipiirin äänestystuloksiin, jonka kuntien kanssa palveluita tuotetaan. Iitin elinkeinoelämän suuntautumisen Päijät-Hämeen ja Etelä-Suomen suuntaan on katsottava myös edelleen syventyneen. Muun muassa pankit joiden konttoripalveluja Iitissä on saatavissa ovat molemmat Päijät-Hämeen alueella toimivia ja Lahdessa pääkonttoriaan pitäviä pankkeja. Samalla Iitin kunta toteaa, että asia on odottanut ratkaisuaan jo lähes kolme vuotta ja pyytää, että valtioneuvosto kiirehtisi asian käsittelyä ja ratkaisisi asian viipymättä niin, että maakunnanvaihdos tapahtuisi alkaen. Päätös kunnanvaltuusto: Keskustelun kuluessa valtuutettu Hannu Suhonen esitti, että kunnanhallituksen esitys hylätään. Tätä esitystä kannatti valtuutettu Hjalmar Kahanpää. Merkittiin, että tämän asian käsittelyn aikana valtuutettu Jenni Vilen saapui kokoukseen klo 18:23 ja varavaltuutettu Juha Kojonen poistui. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja määräsi toimitettavaksi äänestyksen ja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen siten, että kunnanhallituksen ehdotus on JAA ja valtuutettu Suhosen ehdotus on EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 23 JAA -ääntä (Aalto, Alestalo, Drockila, Heinonen, Hiltunen, Kare, Koivunen, Lehtinen Eemeli, Lehtinen Seppo, Lonka, Luoma-aho, Mikkola, Pasila, Soikkeli, Pitkänen, Salonen, Seppälä, Tiira, Tuomainen, Tuomala, Vilen, Yli-Kaitala ja Lehtinen Esa) ja 4 EI -ääntä (Kahanpää, Ojala, Suhonen ja Temonen) joten puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen ehdotuksen tulleen hallituksen päätökseksi. Puheenjohtaja totesi kunnanvaltuuston päättäneen äänin 23-4 esittää valtioneuvostolle seuraavan sisältöisen kannanoton: Iitin kunta uudistaa kunnanvaltuuston päätöksen esittää maakuntajakolain 1597/1997 l :n mukaisesti valtioneuvostolle Iitin kunnan siirtämistä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan. Maakunnan vaihdon perusteluina Iitin kunta vetoaa jo kunnanvaltuuston päätöksessä sekä Iitin kunnanhallituksen lausunnossa esitettyihin perusteluihin ja selvityksiin. Lisäksi Iitin kunta

8 Iitin kunta Pöytäkirja 7/ toteaa, että Iitin yhteistyö Päijät-Hämeen suuntaan ja PäiJät-Hämeen kuntien kanssa on entisestään syventynyt. Iitin kunnan käyttötalouden menoista noin 65 prosenttia sitoutuu yhteistyössä Päijät-Hämeen kuntien tai Päijät-Hämeen kuntien kanssa yhteisten kuntayhtymien kautta kuntalaisille toteutettavaan palvelutuotantoon. Suurimpana yksittäisenä sektorina on SOTE-sektori, jonka palvelut tuotetaan kokonaisuudessaan päijät-hämäläisten kuntien kanssa yhteisten kuntayhtymien tai suoraan päijät-hämäläisten kuntien kanssa. Viimeisimpänä yhteistyön syvennyksenä sosiaalipäivystys, jonka on sovittu Iitin osalta siirtyvän Lahden kaupungin tuottamaksi palveluksi. Kymenlaakson suuntaan tehtävään yhteistyöhön sitoutuu ainoastaan noin kolme (3) prosenttia kunnan käyttötalouden menoista/ aiheuttajana lähes kokonaan palo-ja pelastustoimi. Koska Iitin kunta on palvelutuotannon kumppanuusjärjestelyissä voimakkaasti sitoutunut Päijät-Hämeeseen, olisi myös kunnan edunvalvonnan kannalta tarkoituksenmukaista kuulua samaan maakuntaan ja samalla samaan vaalipiiriin kuin sen kumppanuuskunnat. Tämän kautta Iitin kunta olisi mukana samoissa yhteistyö- ja edunvalvontaelimissä kuin sen pääasialliset kumppanuuskunnat, Iitin asioita käsittelisivät samat valtionhallinnon viranomaiset kuin sen kumppanuuskuntiakin ja iittiläiset olisivat valtiollisissa vaaleissa osaltaan vaikuttamassa sen vaalipiirin äänestystuloksiin, jonka kuntien kanssa palveluita tuotetaan. Iitin elinkeinoelämän suuntautumisen Päijät-Hämeen ja Etelä-Suomen suuntaan on katsottava myös edelleen syventyneen. Muun muassa pankit joiden konttoripalveluja Iitissä on saatavissa ovat molemmat Päijät-Hämeen alueella toimivia ja Lahdessa pääkonttoriaan pitäviä pankkeja. Samalla Iitin kunta toteaa, että asia on odottanut ratkaisuaan jo lähes kolme vuotta ja pyytää, että valtioneuvosto kiirehtisi asian käsittelyä ja ratkaisisi asian viipymättä niin, että maakunnanvaihdos tapahtuisi alkaen. Eriävä mielipide: Hannu Suhonen jätti päätökseen kirjallisen esiävän mielipiteen, liite Hjalmar Kahanpää jätti päätökseen eriävän mielipiteen

9 Iitin kunta Pöytäkirja 7/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Lausunto valtiovarainministeriölle kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen toimikauden jatkamisesta 31/ /2013 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunta-ja palvelurakenneselvityksen laatiminen perustuu valtioneuvoston esitykseen kuntarakennelaiksi, jonka on tarkoitus tulla voimaan eduskuntakäsittelyn jälkeen Kunnan on lakiesityksen mukaan ilmoitettava mennessä, minkä kuntien kanssa se aikoo laatia selvityksen, jonka tulee olla valmis viimeistään mennessä. Iitti on ilmoittanut sekä valtiovarainministeriön kuntarakenneselvityksestä antamassaan kunnanvaltuuston hyväksymässä lausunnossa sekä valtiovarainministeriölle kuntarakennelakiluonnoksesta antamassaan kunnanvaltuuston hyväksymässä lausunnossa, että kunta haluaa laatia selvityksen Lahden seudun kuntien kanssa. Asiasta on neuvoteltu Nastolan, Lahden ja Nastolan, Lahden ja Kärkölän kuntien kanssa. Nastolan ja Lahden neuvotteluissa on todettu, että Iitti osallistuisi muiden kuntien kanssa mahdollisesti käynnistettävään kunta- ja palvelurakenneselvitykseen (jota lakiehdotustekstissä nimitetään yhdistymisselvitykseksi) ja niiden sisältö on esitelty kunnanhallitukselle sekä kunnanvaltuuston iltakoulussa. Nastolan, Iitin, Lahden ja Kärkölän neuvottelussa todettiin että kuntien neuvottelijat ovat valmiita esittämään kunta- ja palvelurakenneselvityksen/ kuntien yhdistymisselvityksen tekemistä sekä sen pohjaksi kuntien toimesta tapahtuvaa esiselvitystä elokuusta 2013 alkaen. Selvitys olisi avoin myös muille kunnille jotka haluaisivat osallistua siihen. Neuvottelun muistio asian esittelyä koskevine diasarjoineen sekä neuvottelun pohjalta laadittu tiedote ovat esityslistan liitemateriaalina. Lisätietoja: kunnanjohtaja Pentti Toivanen, puh

10 Iitin kunta Pöytäkirja 7/ Ehdotus: Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee neuvottelun sekä sen pohjalta tehdyt toimenpiteet tiedokseen sekä hyväksyy asian jatkovalmisteltavaksi em. neuvottelujen pohjalta siten että yksityiskohtainen esitys kunta- ja palvelurakenneselvityksen laatimiseksi on mahdollista käsitellä kunnanvaltuuston kesäkuun kokouksessa. Päätös Kunnanhallitus: Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi Hjalmar Kahanpään ehdotuksen, ettei kunnanjohtajan ehdotusta hyväksytä, eikä jatkovalmistelua esitetyn selvitysalueen puitteissa jatketa, kannattamattomana raukeavan joten kunnanjohtajan ehdotus on tullut kunnanhallituksen päätökseksi. Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen päättäneen merkitä neuvottelun sekä sen pohjalta tehdyt toimenpiteet tiedokseen sekä hyväksyä asian jatkovalmisteltavaksi em. neuvottelujen pohjalta siten että yksityiskohtainen esitys kunta- ja palvelurakenneselvityksen laatimiseksi on mahdollista käsitellä kunnanvaltuuston kesäkuun kokouksessa. Eriävä mielipide: Hjalmar Kahanpää jätti päätökseen eriävän mielipiteen Kunnanhallitus : Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen Eduskunnan käsittelyssä olevan kuntarakennelain mukaan kunnilta edellytetään tämän vuoden marraskuun loppuun mennessä päätöksiä siitä, minkä kuntien kanssa ne ovat halukkaita selvittämään yhdistymisiä. Selvitykset tulee tehdä mennessä. Selvitysalueen tulee täyttää lain kriteerit mm. väestöpohjan, pendelöinnin ja yhdyskuntarakenteen osalta. Selvitysvelvollisuus koskee käytännössä kaikkia Suomen kuntia vaikka niitä ei olisi erikseen nimeltä lain perusteluissa mainittukaan. Iitin osalta osalta selvitysvelvollisuus syntyy asukasluvusta, joka on alle sekä työpaikkaomavaraisuudesta, joka on alle 25 %. Iitin, Kärkölän, Lahden ja Nastolan edustajat ovat keskustelleet erityisen kuntajakoselvityksen tekemisestä. Asiaa on käsitelty kunnanhallituksessa ja valtuuston talousseminaarissa Eduskunnan käsittelyssä olevassa lakiehdotuksessa annetut määräajat ovat erittäin tiukkoja ja tarkoittavat käytännössä sitä, että perusteellisten selvitysten tekeminen edellyttää kuntien toimenpiteitä jo ennen lain

11 Iitin kunta Pöytäkirja 7/ varsinaisten määräaikojen toteutumista. Kun selvitysvelvollisuus joka tapauksessa on tulossa, on tarkoituksenmukaista tehdä mahdollisimman perusteellista työtä ja varata asian käsittelyyn kaikki käytettävissä oleva aika. Työn vaativuus puoltaa etupainoista liikkeellelähtöä asiassa. Kun selvityksiä tullaan tekemään useita samanaikaisesti, syntyy väistämättä myös kilpailua parhaiden selvittäjien työpanoksesta. Tämäkin seikka puoltaa erittäin vahvasti selvityksen käynnistämistä mahdollisimman pi kaisesti, jotta valtuustojen käyttöön saadaan paras mahdollinen työn lopputulos kesällä 2014, kun päätöksiä selvitysten perusteella ryhdy tään tekemään. Iitin, Kärkölän, Lahden ja Nastolan selvitysalue ei täytä eduskunnan käsittelyssä olevan kuntarakennelakiehdotuksen kriteerejä. Kuntien esityksellä valtiovarainministeriölle asia saadaan kuitenkin vireille ja valtiovarainministeriö voi käynnistää selvityksen ja tarvittaessa määrätä selvitykseen kuuluvaksi myös muita kuntia. Samalla kun päätetään kuntajakoselvityksen esittämisestä valtiovarainministeriölle tulisi myös päättää, että kunnat käynnistävät omilla toimillaan välittömästi esiselvityksen pohjatietojen keräämiseksi sekä kunta- ja palvelurakenneuudistusten hyötyjen ja haittojen arvioimiseksi jo ennen valtion päätöksiä varsinaisen selvityksen käynnistämisestä. Esiselvitystä tulisi tehdä tiiviissä yhteistyössä kuntien luottamushenkilöiden ja virkamiesten toimesta. Esiselvitykseen olisi todennäköisesti mahdollista saada rahoitusta Päijät-Hämeen liiton kuntayhteistyöhankkeesta. Kaiken kaikkiaan kysymyksessä on avoin prosessi, johon myös muut selvityksen tekoon sitoutuvat kaupunkiseudun kunnan voisivat osallistua. Mikäli kuntien valtuustot päättävät valtiovarainministeriölle tehtävästä esityksestä kesäkuussa, on selvitys parhaimmillaan mahdollisuus käynnistää lokakuussa. Selvitykselle olisi siten aikaa 8 kuukautta, joka ei tehtävän laajuus huomioiden ole missään tapauksessa liian pitkä aika. Lisätietoja: kunnanjohtaja Pentti Toivanen, puh Ehdotus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se tekee valtiovarainministeriölle esityksen erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämisestä, jossa ovat mukana Iitin, Kärkölän ja Nastolan kunnat sekä Lahden kaupunki ja selvittäjän määräämisestä kyseistä tehtävää suorittamaan. Samalla kunnanhallitus päättää, että se osallistuu edellä mainittujen kuntien vapaaehtoiseen esiselvitykseen, jossa kerätään pohjatietoa kunta- ja palvelurakenneuudistusten hyötyjen ja haittojen arvioimiseksi jo ennen valtion päätöksiä varsinaisen selvityksen käynnistämisestä. Kunnanhallitus esittää, että Päijät-Hämeen liitto rahoittaisi hanketta liiton kuntayhteistyöhankkeen varoilla.

12 Iitin kunta Pöytäkirja 7/ Kunnanhallitus toteaa, että se ei sulje pois kaupunkiseudun muiden kuntien osallistumista erityiseen kuntajakoselvitykseen taikka esiselvityshankkeeseen. Päätös Kunnanhallitus: Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Päätös Kunnanhallitus: Keskustelun kuluessa kunnanjohtaja muutti päätösehdotuksen 2. kappaleen kuulumaan seuraavasti: "Samalla kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunta osallistuu edellä mainittujen kuntien vapaaehtoiseen esiselvitykseen, jossa kerätään pohjatietoa kunta- ja palvelurakenneuudistusten hyötyjen ja haittojen arvioimiseksi jo ennen valtion päätöksiä varsinaisen selvityksen käynnistämisestä." Hjalmar Kahanpää esitti, ettei ole voimassa olevaan lakiakaan, johon esitys VM:lle perustuisi. Lisäksi selvitysalueena Kärkölä, Lahti, Nastola ja Iitti eivät ole toistensa työssäkäynti- eikä asiointialueita, minkä vuoksi kunnanjohtajan ehdotus tulee hylätä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi Kahanpään esityksen kannattamattomana raukeavan joten kunnan johtajan ehdotus on tullut hallituksen päätökseksi. Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen päättäneen esittää valtuustolle, että se tekee valtiovarainministeriölle esityksen erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämisestä, jossa ovat mukana Iitin, Kärkölän ja Nastolan kunnat sekä Lahden kaupunki ja selvittäjän määräämisestä kyseistä tehtävää suorittamaan. Samalla kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunta osallistuu edellä mainittujen kuntien vapaaehtoiseen esiselvitykseen, jossa kerätään pohjatietoa kunta- ja palvelurakenneuudistusten hyötyjen ja haittojen arvioimiseksi jo ennen valtion päätöksiä varsinaisen selvityksen käynnistämisestä. Kunnanhallitus esittää, että Päijät-Hämeen liitto rahoittaisi hanketta liiton kuntayhteistyöhankkeen varoilla. Kunnanhallitus toteaa, että se ei sulje pois kaupunkiseudun muiden kuntien osallistumista erityiseen kuntajakoselvitykseen taikka esiselvityshankkeeseen.

13 Iitin kunta Pöytäkirja 7/ Kunnanvaltuusto Ehdotus Kunnanhallitus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se tekee valtiovarainministeriölle esityksen erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämisestä, jossa ovat mukana Iitin, Kärkölän ja Nastolan kunnat sekä Lahden kaupunki ja selvittäjän määräämisestä kyseistä tehtävää suorittamaan. Samalla kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunta osallistuu edellä mainittujen kuntien vapaaehtoiseen esiselvitykseen, jossa kerätään pohjatietoa kunta- ja palvelurakenneuudistusten hyötyjen ja haittojen arvioimiseksi jo ennen valtion päätöksiä varsinaisen selvityksen käynnistämisestä. Päätös Kunnanvaltuusto: Keskustelun kuluessa valtuutettu Hjalmar Kahanpää esitti valtuutettujen Hannu Suhonen ja Veikko Ojala kannattamana, että kunnanhallituksen esitys tulee hylätä. Esityksen perustelut: Kunnanhallituksen esitys perustuu kuntarakennelakiesitykseen, siis mahdolliseen lakiin, joka ei ole voimassa ja jota ei näin ollen voida soveltaa käytännössä. Lisäksi selvitysalueena Kärkölä, Lahti, Nastola ja Iitti eivät ole sen enempää toistensa työssäkäyntikuin asiointialuettakaan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja määräsi toimitettavaksi äänestyksen ja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen siten, että kunnanhallituksen ehdotus on JAA ja valtuutettu Kahanpään ehdotus on EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 24 JAA -ääntä (Aalto, Alestalo, Drockila, Heinonen, Hiltunen, Kare, Koivunen, Lehtinen Eemeli, Lehtinen Seppo, Lonka, Miettinen, Mikkola, Pasila, Peltola Anniina, Peltola Sauli, Salonen, Seppälä, Holmström, Tiira, Tuomainen, Tuomala, Vilen, Yli-Kaitala ja Lehtinen Esa) ja 3 EI -ääntä (Kahanpää, Ojala ja Suhonen) joten puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen ehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi. Puheenjohtaja totesi kunnanvaltuuston päättäneen äänin 24-3 tehdä valtiovarainministeriölle esityksen erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämisestä, jossa ovat mukana Iitin, Kärkölän ja Nastolan kunnat sekä Lahden kaupunki ja selvittäjän määräämisestä kyseistä tehtävää suorittamaan, ja, että kunta osallistuu edellä mainittujen kuntien vapaaehtoiseen esiselvitykseen, jossa kerätään pohjatietoa kunta- ja palvelurakenneuudistusten hyötyjen ja haittojen arvioimiseksi jo ennen valtion päätöksiä varsinaisen selvityksen käynnistämisestä. Eriävä mielipide: Hjalmar Kahanpää jätti päätökseen eriävän mielipiteen, liite

14 Iitin kunta Pöytäkirja 7/ Kunnanhallitus Hannu Suhonen jätti päätökseen kirjallisen eriävän mielipiteen, liite Valtiovarainministeriö pyytää kirjeellään Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kärkölän, Nastolan ja Padasjoen kuntien ja Lahden ja Orimattilan kapunkien lausuntoa kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaien erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta. Lausunto pyydetään antamaan mennessä. Lausuntopyynnössä todetaan mm., että kuntarakennelain 15 :n mukaan kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä ministeriö voi määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajatoselvjtyksen, jota varten ministeriö asettaa kyseessä olevian kuntia kuultuaan yhden tai useamman kuntajakoselvittäjän. Kuntarakennelain 4 :n 2 momentin mukaan kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta. Iitin, Kärkölän ja Nastolan kunnat sekä Lahden kaupunki eivät sellaisenaan muodosta alueellisesti ehyttä aluetta, koska Hollolan kunta sijaitsee Lahden kaupungin ja Kärkölän kunnan välissä. Erityisen kuntajakoselvityksen on koskettava yhtenäistä aluetta. Kuntarakennelain l a luvussa (478/2013) säädetään kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta. Luvussa määritellään perusteet, joiden mukaan kunnalla on velvollisuus scivittaä kuntien vhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa. Selvitysperusteet koskevat palveluiden edellyttämää väestöpohjaa (4 c ), työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta (4 d ) sekä kunnan taloudellista tilannetta (4 f ). Iitin, Kärkölän ja Nastolan kunnat ovat selvitysvelvollisia palveluiden edellyttämän väestöpohjan perusteella. Hollolan ja Iitin kunnat täyttävät työpaikkaomavaraisuutta koskevan selvitysperusteen, Hollolan kunta työssäkäyntiperusteen, ja Hollola, Lahti ja Nastola yhdyskuntarakenneperusteen. Lain 4 d :n 3 momentin mukaan työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella yhtenäisen alueen muodostavien kuntien tulee selvittää yhdistymistä yhdessä. Toisin sanoen kuntarakennelain mukaan Lahden, Hollolan ja Nastolan on selvitettävä yhdistymistä yhdessä. Iitin kunta kuuluu Kouvolan työssäkayntialueeseen, mutta Iitin kunnanvaltuusto on päättänyt esittää erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämistä yhdessä Kärkölän ja ja Nastolan kuntien sekä Lahden

15 Iitin kunta Pöytäkirja 7/ kaupungin kanssa. Kuntarakennelain 15 :n mukaan valtiovarainministeriön on kuultava asianomaisia kuntia ennen erityisen kuntajakoselvityksen määräämistä alueelle. Tämän perusteella valtiovarainministeriö pyytää jakelussa mainituilta kunnilta lausuntoa osallistumisesta kuntarakennelain 4 luvun mukaiseen erityiseen kuntajakoselvitykseen. Koska erityisen kuntajakoselvityksen on koskettava yhtenäistä aluetta, pyytää valtiovarainministeriö esityksen tehneiden kuntien ohella myös Hollolan kunnan lausuntoa osallistumisesta erityiseen kuntajakoselvitykseen. Lisäksi valtiovarainministenö varaa Asikkalan kunnalle, Hämeenkosken kunnalle, Orimattilan kaupungille ja Padasjoen kunnalle mahdollisuuden lausua, haluavatko ne täyttää kuntarakennelain mukaisen selvitysvelvollisuutensa osallistumalla esitettyyn erityiseen kuntajakoselvitykseen. Edellä mainitun lisäksi valtiovarainministeriö pyytää jakelussa mainituilta kunnilta lausuntoa kuntajakoselvittäjästä. Esityksen tehneet kunnat ovat esittäneet tehtävään Kärkölän kunnanjohtajaa Seppo Huldénia." Esityslistan oheismateriaalina on alustava luonnos selvitysmääräyksestä. Selvityksen valmistumiselle on esitetty takarajaksi Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että selvityksen on valmistuttava jo huhtikuussa 2014, jotta kunnat ehtivät ottaa siihen kantaa ennen asetettua takarajaa. Lisätiedot kunnanjohtaja Pentti Toivanen, puh Ehdotus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että lausuntonaan Iitin kunta ilmoittaa, että se pitää kuntajakoselvityksen käynnistämistä esityksen tehneiden neljän kunnan kesken tarpeellisena. Selvityksen tavoitteena on alueen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaaminen yhtenäistämällä alueen hajanaista kunta- ja palvelurakennetta. Tämän vuoksi myös Hollolan kunnan osallistuminen kuntajakoselvitykseen on erityisen toivottavaa ja tarpeellista, kuten lausuntopyynnössäkin on mainittu. Mikäli Hollola on mukana selvityksessä, on myös Hämeenkosken mukaantulo mahdollinen, mikäli se aidosti haluaa osallistua selvitykseen. Muilta osin selvitysaluetta ei ole tässä vaiheessa syytä laajentaa. Iitin kunnan siirtymisestä Päijät-Hämeen maakuntaan tehdyn hakemuksen osalta kunta toivoo hakemuksen käsittelyä jo erityisen jakoselvityksen kuluessa, koska se tukisi selvityksen laatimista niin Iitissä kuin muissa selvitysaluekunnissa. Iitin kunta on useaan otteeseen osoittanut halunsa suuntautua Lahden suuntaan. Kunta on järjestänyt mm. sosiaali- ja terveyspalvelunsa yhdessä Päijät-Hämeen kuntien kuntien kanssa, ja työssäkäynti ja asiointi ovat viime vuosina kasvaneet Päijät-Hämeen suuntaan. Kuntajakoselvittäjän osalta Iitin kunta katsoo, että Kärkölän kunnanjohtaja

16 Iitin kunta Pöytäkirja 7/ Seppo Huldén sopii tehtävään hänen pitkän kunnallishallinnon kokemuksensa sekä alueen tuntemuksensa vuoksi. Myös ehdotettu selvitysaikataulu sopii Iitin kunnalle. Päätös Kunnanhallitus: Keskustelun kuluessa kunnajohtaja täydensi päätösehdotustaan lisäämällä 2. kappaleen loppuun seuraavaa: Kuntarakennelain 4 d :n mukainen työssäkäyntiperuste Iitin osalta osana Kouvolan työssäkäyntialuetta ei täyty. Hjalmar Kahanpää esitti seuraavaa: " Iitti kuuluu Kouvolan seutukuntaan. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksessä Iitti ja Kouvola muodostavat yhteisen kuntajakoselvitysalueen. Iittiä ei ole asetettu kuntajakoselvitysalueeseen minkään Päijät-Hämeen kunnan tai Lahden seudun kanssa. Iitti kuuluu Kouvolan työssäkäyntialueeseen ja muodostaa Kouvolan kanssa oman pää- ja paikallismarkkina-alueen. Iitin kunnan ei tule aloittaa kuntajakoselvityksen tekemistä Lahden seutuun kuuluvien kuntien kanssa eikä valtionvarainministeriön tule antaa määräystä, jossa Iitti määrätään tekemään kuntajakoselvitys Lahden seutuun kuuluvien kuntien tai kunnan kanssa." Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi Kahanpään ehdotuksen kannattamattomana raukeavan joten kunnanjohtajan täydennetty ehdotus on tullut hallituksen päätökseksi. Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen päättäneen ehdottaa kunnanvaltuustolle, että lausuntonaan Iitin kunta ilmoittaa, että se pitää kuntajakoselvityksen käynnistämistä esityksen tehneiden neljän kunnan kesken tarpeellisena. Selvityksen tavoitteena on alueen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaaminen yhtenäistämällä alueen hajanaista kunta- ja palvelurakennetta. Tämän vuoksi myös Hollolan kunnan osallistuminen kuntajakoselvitykseen on erityisen toivottavaa ja tarpeellista, kuten lausuntopyynnössäkin on mainittu. Mikäli Hollola on mukana selvityksessä, on myös Hämeenkosken mukaantulo mahdollinen, mikäli se aidosti haluaa osallistua selvitykseen. Muilta osin selvitysaluetta ei ole tässä vaiheessa syytä laajentaa. Iitin kunnan siirtymisestä Päijät-Hämeen maakuntaan tehdyn hakemuksen osalta kunta toivoo hakemuksen käsittelyä jo erityisen jakoselvityksen kuluessa, koska se tukisi selvityksen laatimista niin Iitissä kuin muissa selvitysaluekunnissa. Iitin kunta on useaan otteeseen osoittanut halunsa suuntautua Lahden suuntaan. Kunta on järjestänyt mm. sosiaali- ja terveyspalvelunsa yhdessä Päijät-Hämeen kuntien kuntien kanssa, ja työssäkäynti ja asiointi ovat viime vuosina kasvaneet Päijät-Hämeen suuntaan. Kuntarakennelain 4 d :n mukainen työssäkäyntiperuste Iitin osalta osana Kouvolan työssäkäyntialuetta ei täyty. Kuntajakoselvittäjän osalta Iitin kunta katsoo, että Kärkölän kunnanjohtaja Seppo Huldén sopii tehtävään hänen pitkän kunnallishallinnon kokemuksensa sekä alueen tuntemuksensa vuoksi.

17 Iitin kunta Pöytäkirja 7/ Myös ehdotettu selvitysaikataulu sopii Iitin kunnalle. Eriävä mielipide: Hjalmar Kahanpää jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Kunnanvaltuusto Ehdotus Kunnanhallitus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että lausuntonaan Iitin kunta ilmoittaa, että se pitää kuntajakoselvityksen käynnistämistä esityksen tehneiden neljän kunnan kesken tarpeellisena. Selvityksen tavoitteena on alueen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaaminen yhtenäistämällä alueen hajanaista kunta- ja palvelurakennetta. Tämän vuoksi myös Hollolan kunnan osallistuminen kuntajakoselvitykseen on erityisen toivottavaa ja tarpeellista, kuten lausuntopyynnössäkin on mainittu. Mikäli Hollola on mukana selvityksessä, on myös Hämeenkosken mukaantulo mahdollinen, mikäli se aidosti haluaa osallistua selvitykseen. Muilta osin selvitysaluetta ei ole tässä vaiheessa syytä laajentaa. Iitin kunnan siirtymisestä Päijät-Hämeen maakuntaan tehdyn hakemuksen osalta kunta toivoo hakemuksen käsittelyä jo erityisen jakoselvityksen kuluessa, koska se tukisi selvityksen laatimista niin Iitissä kuin muissa selvitysaluekunnissa. Iitin kunta on useaan otteeseen osoittanut halunsa suuntautua Lahden suuntaan. Kunta on järjestänyt mm. sosiaali- ja terveyspalvelunsa yhdessä Päijät-Hämeen kuntien kuntien kanssa, ja työssäkäynti ja asiointi ovat viime vuosina kasvaneet Päijät-Hämeen suuntaan. Kuntarakennelain 4 d :n mukainen työssäkäyntiperuste Iitin osalta osana Kouvolan työssäkäyntialuetta ei täyty. Kuntajakoselvittäjän osalta Iitin kunta katsoo, että Kärkölän kunnanjohtaja Seppo Huldén sopii tehtävään hänen pitkän kunnallishallinnon kokemuksensa sekä alueen tuntemuksensa vuoksi. Myös ehdotettu selvitysaikataulu sopii Iitin kunnalle. Päätös Kunnanvaltuusto: Keskustelun kuluessa valtuutettu Hannu Suhonen esitti, että kunnanhallituksen esitys hylätään. Valtuutettu Riitta Alestalo esitti valtuutettu Olli Pasilan kannattamana, että kunnanhallituksen ehdotukseen lisätään 2. kappaleesessa... sekä maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen (Orimattila, Iitti, Myrskylä ja Pukkila)... Valtuutettu Olli Pasila ehdotti valtuutettu Anniina Peltolan kannattamana, että kunnanhallituksen ehdotukseen lisätään 4. kappaleeseen "Keskustelulle sosiaali- ja terveyspalveluista on varattava riittävästi aikaa."

18 Iitin kunta Pöytäkirja 7/ Valtuutettu Hjalmar Kahanpää esitti valtuutettu Veikko Ojalan kannattamana seuraavan muutosesityksen: "Iitti kuuluu Kouvolan seutukuntaan. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän (puheenjohtajana osastopäällikkö, ylijohtaja Päivi Laajala) raportti / selvitys (VM julkaisuja 5a/2012) oli hyvin ansioitunut kuntarakenteen ja sitä ohjaavan lainsäädännön pohjaksi. Sanotussa selvityksessä todetaan mm: - Kouvolan työssäkäyntialueeseen kuuluvat Kouvola ja Iitti. - Kouvola ja Iitti muodostavat oman pää- ja paikallismarkkina-alueen. - Kouvola ja Iitti rakentuu luonnolliselle työssäkäynti- ja asiointialueeseen ja muodostavat selvitysalueen. Lisäksi on huomattava, että Pohjois-Kymenlaakson kunnilla on pitkä historia hyvästä yhteistyöstä monilla eri osa-alueilla, josta hyvä esimerkki on uuden Kouvolan syntymiseen romuttunut Kouvolan Seudun seitsemän kunnan monialainen kuntayhtymä. Tässä kuntayhtymässä tehtiin jopa niin hyvää yhteistyötä, että se palkittiin valtiovallan taholta. Jos kuntakarttaa piirretään uudelleen on perusteltua,: että saavutettavuuden ja työssäkäynnin näkökulmasta Iitin kunnan Vuolenkosken kylä olisi samaa yhteisöä kuin Vierumäki, oli se sitten Lahtea tai Heinolaa. (EM kuntarakennetyöryhmän raportti, osa 6, Päijät-Häme, sivut 136 ja 139, sama asia). Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Iitti muodostaisi selvitysalueen Heinolan tai Lahden seudun kuntien kanssa. Iitin kunnan ei tule aloittaa kuntajakoselvityksen tekemistä Lahden seutuun kuuluvien kuntien kanssa eikä valtiovarainministeriön tule antaa määräystä, jossa Iitti määrätään tekemään kuntajakoselvitys Lahden seutuun kuuluvien kuntien tai kunnan kanssa. Mikäli kuitenkin tällainen määräys annettaisi, tulee samalla määrätä, että vastaava kuntajakoselvitys tulee toimittaa Kouvolan ja Iitin välillä, jotka muodostavat selvitysalueen sekä asettaa tähän tehtävään sopiva ja esteetön (jäävitön) kuntajakoselvittäjä. Mikäli kuntajakoselvitys määrätään toimitettavaksi, tulee asettaa myös selvittäjä. Mitä kuntajakoselvittäjäksi esitettyyn Kärkölän kunnanjohtaja Seppo Huldénin tulee, on huomattava seuraavaa: Hän on yhden kuntajakoselvitystä hakeneen kunnan kunnanjohtaja. Vaikka hänellä on pitkä kokemus kunnallishallinnosta, voidaan hänen puolueettomuutensa ja objektiivisten johtopäätösten tekeminen / arviointi asettaa hyvinkin kyseenalaiseksi kun hän on yhden selvitysalueen kunnan kunnanjohtaja ja esittelevä virkamies. Lisäksi on huomattava, että Kärkölän kunta on ollut mukana Päijät-Hämeessä tehdyssä erityisessä kuntajakoselvityksessä vuosina Tuolloin Kärkölän kunta ja kunnanjohtaja Huldén esittelijänä on ottanut kantaa Uusi kunta - Lahti hankkeeseen. Huldenin asema Kärkölän kunnanjohtajana ja hänen tausta edelliseen selvitykseen peilattuna tekee hänestä esteellisen toimimaan kuntajakoselvittäjänä.

19 Iitin kunta Pöytäkirja 7/ Mikäli Huldén vastoin käsitystä, kuitenkin määrättäisi sanottuun tehtävään, tulee hänen ohella määrätä toinen esteetön (jäävitön) selvittäjä valtiovallan toimesta tähän tehtävään. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi valtuutettu Hannu Suhosen esityksen, että kunnanhallituksen ehdotusta ei hyväksytä, kannattamattomana raukeavan. Tämän jälkeen puheenjohtaja tiedusteli, voiko valtuusto yksimielisesti hyväksyä valtuutettu Riitta Alestalon lisäyksen. Valtuusto hyväksyi. Edelleen puheenjohtaja tiedusteli voiko valtuusto hyväksyä yksimielisesti valtuutettu Olli Pasilan lisäyksen. Valtuusto hyväksyi. Tämän jälkeen puheenjohtaja määräsi toimitettavaksi äänestyksen ja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen siten, että kunnanhallituksen ehdotus on JAA ja valtuutettu Hjalmar Kahanpää ehdotus on EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 22 JAA -ääntä (Aalto, Alestalo, Drockila, Heinonen, Hiltunen, Koivunen, Lehtinen Eemeli, Lehtinen Seppo, Lonka, Miettinen, Mikkola, Pasila, Peltola, Pitkänen, Salonen, Seppälä, Tiira, Luoma-aho, Tuomala, Vilen, Holmström ja Lehtinen Esa) ja 3 EI -ääntä (Kahanpää, Ojala ja Temonen) sekä 1 tyhjä (Suhonen) joten puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen ehdotuksen edellä olevin lisäyksin tulleen valtuuston päätökseksi. Puheenjohtaja totesi kunnanvaltuuston päättäneen äänin 22-3, 1 tyhjä, että lausuntonaan Iitin kunta ilmoittaa, että se pitää kuntajakoselvityksen käynnistämistä esityksen tehneiden neljän kunnan kesken tarpeellisena. Selvityksen tavoitteena on alueen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaaminen yhtenäistämällä alueen hajanaista kunta- ja palvelurakennetta. Tämän vuoksi myös Hollolan kunnan osallistuminen kuntajakoselvitykseen on erityisen toivottavaa ja tarpeellista, kuten lausuntopyynnössäkin on mainittu. Mikäli Hollola on mukana selvityksessä, on myös Hämeenkosken mukaantulo mahdollinen, mikäli se aidosti haluaa osallistua selvitykseen. Muilta osin selvitysaluetta ei ole tässä vaiheessa syytä laajentaa. Iitin kunnan siirtymisestä Päijät-Hämeen maakuntaan tehdyn hakemuksen osalta kunta toivoo hakemuksen käsittelyä jo erityisen jakoselvityksen kuluessa, koska se tukisi selvityksen laatimista niin Iitissä kuin muissa selvitysaluekunnissa. Iitin kunta on useaan otteeseen osoittanut halunsa suuntautua Lahden suuntaan. Kunta on järjestänyt mm. sosiaali- ja terveyspalvelunsa yhdessä Päijät-Hämeen kuntien kanssa sekä maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen (Orimattila, Iitti, Myrskylä ja Pukkila), ja työssäkäynti ja asiointi ovat viime vuosina kasvaneet Päijät-Hämeen suuntaan. Kuntarakennelain 4 d :n mukainen työssäkäyntiperuste Iitin osalta osana Kouvolan työssäkäyntialuetta ei täyty. Kuntajakoselvittäjän osalta Iitin kunta katsoo, että Kärkölän kunnanjohtaja Seppo Huldén sopii tehtävään hänen pitkän kunnallishallinnon

20 Iitin kunta Pöytäkirja 7/ kokemuksensa sekä alueen tuntemuksensa vuoksi. Myös ehdotettu selvitysaikataulu sopii Iitin kunnalle. Keskustelulle sosiaalija terveyspalveluista on varattava riittävästi aikaa. Eriävä mielipide: Hannu Suhonen jätti päätökseen kirjallisen eriävän mielipiteen, liite Hjalmar Kahanpää jätti päätökseen eriävän mielipiteen Kunnanhallitus Valtiovarainministeriön on ratkaissut asian päätöksellään : "Päätös Kuntarakennelain 15 :n mukaan kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä ministeriö voi määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, jota varten ministeriö asettaa kyseessä olevia kuntia kuultuaan yhden tai useamman kuntajakoselvittäjän. Valtiovarainministeriö määrää kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Hollolan kunnan, Hämeenkosken kunnan, Iitin kunnan, Kärkölan kunnan, Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan välillä. Samalla ministeriö asettaa kuntajakoselvittäjäksi varatuomari Seppo Huldenin. Tehtävä Selvittäjän on suoritettava kuntarakennelain 16 :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista. Jos kuntajakoselvittäjä katsoo selvityksen perusteella kuntajaon muuttamisen tarpeelliseksi, hänen on tehtävä muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustoille ehdotus kuntajaon muuttamisesta. Selvittäjän on liitettävä ehdotukseensa kuntarakennelain 8 :ssä tarkoitettu yhdistymissopimus. Taivittaessa selvittäjä voi esittää ministeriölle kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä kuntarakennlain 16 :ssä säädetyllä tavalla. Toimikausi Selvitystyö alkaa ja päättyy selvityksen valmistuttua, kuitenkin viimeistään mennessä. Selvitystyön organisointi Selvittäjä toimii virkakavastuul1a, ja hänellä on salassapitoa koskevien säännösten estämättä oikeus saada viranomaisilta tehtävänsä suorittamista varten tarpeelliset kuntien ja kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen hallintoa ja taloutta koskevat tiedot sekä muuta apua.

21 Iitin kunta Pöytäkirja 7/ Selvittäjä ja asianomaiset kunnat voivat asettaa selvittäjää paikallisessa asiantuntemuksessa ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa avustavan neuvotteluelimen ja valmisteluryhmiä. Selvittäjän yhteyshenkilö valtiovarainministeriössä on neuvotteleva virkamies Anu Hernesmaa. Selvitystyön rahoitus Selvitys rahoitetaan valtiovarainministeriön talousarvion momentilta " Lisätietoja: kunnanjohtaja Pentti Toivanen, puh Ehdotus Kunnanhallitus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se merkitsee valtiovarainministeriön päätöksen tiedoksi. Päätös Kunnanhallitus: Kunnanjohtajan muutti päätösehdotuksen seuraavaksi: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se merkitsee valtiovarainministeriön päätöksen hyväksyen tiedoksi. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan muutetun ehdotuksen yksimielisesti. Kunnanvaltuusto Ehdotus Kunnanhallitus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se merkitsee valtiovarainministeriön päätöksen hyväksyen tiedoksi. Päätös Kunnanvaltuusto: Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen. Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto hylkäsi Lahden alueen erityisen kuntajakoselvityksen ja yhdistymissopimuksen. Samalla valtuusto hyväksyi

22 Iitin kunta Pöytäkirja 7/ yksimielisesti seuraavan ponnen: "Iitin kunta suhtautuu jatkossakin myönteisesti erilaisiin yhteistyötä syventäviin vaihtoehtoihin ja selvityksiin Päijät-Hämeen kuntien kanssa." Valtiovarainministeriö pyytää kirjeellään selvityksessä mukana olleiden kuntien lausuntoa kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen toimikauden jatkamisesta. Lausuntopyynnön sisältö on seuraava: "Valtiovarainministeriö on päätöksellään asettanut kuntarakennelain 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen Hollolan kunnan, Hämeenkosken kunnan, Iitin kunnan, Kärkölän kunnan, Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan välille. Samalla ministeriö asetti kuntajakoselvittäjäksi varatuomari Seppo Huldenin ja päätöksellään toiseksi kuntajakoselvittäjäksi filosofian kandidaatti, kaupunkineuvos Rolf Paqvalinin. Selvitystyö alkoi ja päättyi selvityksen valmistuttua ja toimikauden päätyttyä Kuntajakoselvittäjät esittivät Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kärkölän ja Nastolan kuntien sekä Lahden kaupungin yhdistymistä alkaen. Selvityksessä mukana olleet kunnat tekivät selvittäjien ehdotusta koskevat päätöksensä valtuustoissaan. Hämeenkosken, Kärkölän ja Nastolan kunnat sekä Lahden kaupunki ovat valtuustojensa päätöksillä hyväksyneet kuntajakoselvittäjien esityksen. Hollolan ja Iitin kunnat ovat hylänneet esityksen. Hämeenkosken kunta on edellyttänyt päätöksessään, että mikäli yhdistymissopimusta ei hyväksytä kaikissa selvityksessä mukana olleissa kunnissa, niin selvityksessä mukana jatkavat kunnat muodostavat maantieteellisesti toimivan ja yhtenäisen kokonaisuuden. Kuntajakoselvittäjät ovat esittäneet selvityksen jatkamista aiemmin asetetulla selvitysalueella saakka siten, että kuntajakoselvittäjän ehdotus annetaan kunnille viimeistään Kuntarakennelain 16 a :n perusteluiden mukaan jos yhden tai useamman kunnan valtuusto ei hyväksy selvittäjien kuntajaon muutosehdotusta, selvittäjät voivat tarvittaessa jatkaa selvitystä ensimmäisen selvityskierroksen perusteella valitsemiensa kuntien kanssa ja tehdä uuden kuntajaon muutosehdotuksen näiden kuntien valtuustoille. Valtiovarainministeriö pyytää (jakelussa mainituilta) kunnilta lausuntoa erityisen kuntajakoselvityksen toimikauden jatkamisesta sekä selvitysalueesta. Kuntarakennelain 15 :n mukaan valtiovarainministeriön on kuultava asianomaisia kuntia ennen erityisen kuntajakoselvityksen määräämistä alueelle. Kunnanjohtaja Seppo Huldén on ilmoittanut, ettei hänellä ole mahdollisuutta jatkaa selvittäjänä, ja selvittäjänä jatkaisi filosofian kandidaatti, kaupunkineuvos Rolf Paqvalin. Valtiovarainministerio pyytää (jakelussa mainituilta) kunnilta lausuntoa kuntajakoselvittäjästä.

23 Iitin kunta Pöytäkirja 7/ Lausuntopyynnön liitteenä toimitetaan alustava luonnos asettamispäätöksestä. Lausunnot pyydetään toimittamaan mennessä osoitteella Oheismateriaalina alustava luonnos asettamispäätöksestä. Lisätietoja: va. kunnanjohtaja Riku Rönnholm, puh Ehdotus va. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto toteaa lausuntonaan valtiovarainministeriön päivättyyn lausuntopyyntöön seuraavaa: Iitin kunta on valmis olemaan mukana erityisen kuntajakoselvityksen jatkoselvityksessä edellyttäen, että Iitin kunnanvaltuuston kuntarakenneselvitystä koskeva päätös sekä tämä lausunto otetaan selvitystyössä huomioon lausuntopyynnön liitteenä olevan päätösluonnoksen mukaisesti. Iitin kunta katsoo, että selvityksen pohjalta mahdollisesti toteutuvien liitosten kautta syntyvien kuntien tulisi muodostaa alueellisesti ja yhteiskuntarakenteellisesti yhtenäisiä kokonaisuuksia. Ottaen huomioon Hollolan kunnanvaltuuston kuuden kunnan liitosta koskevan päätöksen sekä Hollolan kunnanhallituksen esityslistalla olevan selvityksen jatkamisesta annettavaa lausuntoa koskevan päätösehdotuksen, näyttää ilmeiseltä, että Kärkölä olisi jäämässä Lahteen ja selvitysalueen muihin itäisiin kuntiin nähden ilman maarajaa. Näin ollen Iitin kunta katsoo, ettei ajallisesti rajallisessa jatkoselvityksessä tulisi käyttää resursseja sellaisen vaihtoehdon tarkasteluun missä jotkut selvitysalueen itäisistä kunnista toteuttaisivat kuntaliitoksen johon kuuluisi niihin ilman maarajaa oleva Kärkölä. Jatkoselvityksen ja siinä tarkasteltavien kuntarakenteeseen vaikuttavien vaihtoehtojen osalta Iitin kunta pitää ensisijaisena selvittelyvaihtoehtonaan Nastolan kuntaa. Yllä esitetyillä edellytyksillä ja huomioilla Iitin kunnalla ei ole huomautettavaa erityisen kuntajakoselvityksen toimikauden jatkamisesta asti, selvitysalueesta eikä Rolf Paqvalinin nimeämisestä kuntajakoselvittäjäksi. Päätös Kunnanhallitus: Keskustelun kuluessa Merja Lonka esitti Hjalmar Kahanpään kannattamana, että viitaten äänestystulokseen Iitin kunta ei ole