PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Istuntoasiakirja B7-0116/2011 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS neuvoston ja komission julkilausumien johdosta työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti elintarvikkeiden hintojen noususta George Lyon, Britta Reimers ALDE-ryhmän puolesta RE\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 B7-0116/2011 Euroopan parlamentin päätöslauselma elintarvikkeiden hintojen noususta Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 33 artiklan, ottaa huomioon 25. lokakuuta 2007 antamansa päätöslauselman rehujen ja elintarvikkeiden hintojen noususta 1 sekä 22. toukokuuta 2008 antamansa päätöslauselman elintarvikkeiden hintojen noususta Euroopan unionissa ja kehitysmaissa 2, ottaa huomioon 26. marraskuuta 2009 antamansa päätöslauselman FAO:n huippukokouksesta ja elintarviketurvasta, ottaa huomioon 29. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman "Afrikan maatalouden edistäminen Ehdotus maatalouden kehittämisestä ja elintarviketurvasta Afrikassa" 3, ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rahoitusvälineen perustamisesta elintarvikkeiden jyrkkään hinnannousuun liittyvää nopeaa toimintaa varten kehitysmaissa (KOM(2008)0450), ottaa huomioon yhteistä maatalouspolitiikkaa ja maailman elintarviketurvaa koskevan päätöslauselmansa (McGuinnesin mietintö (2008/2153(INI)), ottaa huomioon päätöslauselmansa maatalouden tunnustamisesta strategiseksi alaksi elintarviketurvan yhteydessä (Sarbun mietintö (2010/2112 (INI)), ottaa huomioon Maailmanpankin heinäkuussa 2010 julkaiseman perushyödykkeiden hintoja koskevan selvityksen "Placing the 2006/08 Commodity Price Boom into Perspective" (J. Baffes ja T. Haniotis, Policy Research Working Paper, the World Bank Development Prospects Group), ottaa huomioon komission joulukuussa 2010 julkaiseman maatalousmarkkinoita koskevan selvityksen "Prospects for Agricultural Markets and Income in the EU ", ottaa huomioon vuonna 1996 pidetyn maailman elintarvikehuippukokouksen ja marraskuuta 2009 pidetyn elintarviketurvaa käsitelleen maailman huippukokouksen päätelmät ja julkilausuman, ottaa huomioon vuonna 2011 Berliinissä järjestetyn kolmannen maatalousministereiden huippukokouksen päätelmät, 1 EUVL C 263 E, , s Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0577. PE v /6 RE\ doc

3 ottaa huomioon 2. helmikuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Perushyödykemarkkinoihin ja raaka-aineisiin liittyviin haasteisiin vastaaminen" (KOM(2011)0025), ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan, A. ottaa huomioon, että tammikuussa 2011 FAO:n elintarvikehintaindeksi ylitti vuoden 2008 huippulukeman ja nousi korkeimmalle tasolle sitten vuoden 1990, jolloin virasto alkoi seurata elintarvikkeiden hintoja, ja oli keskimäärin 231 pistettä, mikä johtui erityisesti sokerin, öljyjen ja rasvojen sekä viljan hintojen noususta, B. ottaa huomioon, että viljan kansainvälinen hintaindeksi oli keskimäärin 245 pistettä eli 3 prosenttia korkeampi kuin joulukuussa 2010 mutta edelleen huhtikuun 2008 ennätyslukemaa alhaisempi; toteaa, että tämä johtuu vehnän ja maissin hintojen jatkuvasta noususta, kun taas riisin hinta laski tammikuussa 2011, C. ottaa huomioon, että vuosina energian ja metallien nimellishinnat nousivat 230 prosenttia, elintarvikkeiden ja jalometallien hinnat kaksinkertaistuivat ja lannoitteiden hinnat nelinkertaistuivat, D. katsoo, että elintarviketurva on keskeinen tekijä Euroopassa ja että se edellyttää seuraavien eri politiikanalojen toimien yhteensovittamista EU:n tasolla ja laajemmaltikin: yhteinen maatalouspolitiikka, energiapolitiikka, tutkimusohjelmat, kehitysyhteistyö- ja kauppapolitiikka sekä varainhoitoasetus, E. ottaa huomioon että elintarviketurvan varmistaminen Euroopan kansalaisille ja ravintoarvoltaan hyvien, korkealaatuisten ja kohtuuhintaisten elintarvikkeiden tarjoaminen kuluttajille ovat olleet yhteisen maatalouspolitiikan keskeisiä tavoitteita, F. ottaa huomioon, että elintarvikkeiden ja perushyödykkeiden hintavaihtelut ovat aiheuttaneet vakavaa huolta Euroopan ja maailman elintarvikeketjujen toiminnasta ja että elintarvikkeiden hintojen nousu on vaikuttanut eniten heikoimmassa asemassa oleviin maihin ja väestönosiin, G. ottaa huomioon, että EU:ssa maataloustulo on 50 prosenttia keskimääräistä tulotasoa alhaisempi ja että nykyinen talouskriisi on pahentanut tätä tilannetta entisestään, H. ottaa huomioon, että elintarvikkeiden hintojen nopean nousun vuoksi 22 valtiossa ympäri maailmaa puhkesi mellakoita vuosina 2007 ja 2008, I. ottaa huomioon, että Euroopan unioni on johtava kehitysavun ja humanitaarisen avun antaja maailmassa, mutta kansainvälisesti maatalouteen osoitetun julkisen kehitysavun (ODA) osuus on jatkuvasti vähentynyt 1980-luvulta lähtien; toteaa, että väestönkasvun ja luonnonvarojen rajallisuuden vuoksi maailman elintarvikekysynnän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä ja että maailmanlaajuista elintarviketuotantoa on lisättävä, J. ottaa huomioon, että kehitysmaiden maataloustuotannon tehostaminen parantaisi elintarvikekriisien sietokykyä ja niihin sopeutumista, RE\ doc 3/6 PE v01-00

4 K. ottaa huomioon, että EU korosti äskettäisessä FAO:n maailman elintarviketurvakomitean kokouksessa äärimmäisten hintavaihtelujen ongelmaa ja että uudelta korkean tason asiantuntijaryhmältä on pyydetty lausunto hintavaihtelujen syistä ja tarvittavista toimista, L. katsoo, että EU:lla ei ole välineitä ennakoida maailmanmarkkinahintojen kehitystä ja että se on liian riippuvainen kolmansien maiden, kuten Yhdysvaltojen, laatimista ennusteista, M. ottaa huomioon, että perushyödykkeiden hintojen vaihtelut voivat jatkossa olla maailmanmarkkinoiden entistä korostuneempi ja pysyvämpi piirre; toteaa, etteivät elintarvikkeiden korkeammat hinnat automaattisesti merkitse korkeampia maataloustuloja, mikä johtuu pääasiassa maatilojen tuotantopanoskustannusten nopeasta kohoamisesta mutta myös entistä suuremmista eroista tuotantokustannusten ja kuluttajahintojen välillä, N. ottaa huomioon, että Euroopan komission kokoamat tiedot elintarvikeketjun toiminnasta osoittavat, että tarvitaan avoimuutta ja lisää tietoa tuotannosta ja markkinoiden kehityksestä, 1. panee merkille, että maatalousalan perushyödykkeiden hintojen odotetaan lähitulevaisuudessa pysyvän kaikkien aikojen keskiarvoaan korkeammalla tasolla, mikä merkitsee pitkäaikaisen laskusuuntauksen taittumista; 2. katsoo, että elintarvikkeiden lyhyen aikavälin hintavaihteluja ja pitkän aikavälin kehitystä tarkasteltaessa on otettava huomioon monia eri tekijöitä, kuten vaikutukset, jotka liittyvät ensimmäisen sukupolven biopolttoaineisiin, energian hintaan, kansainvälisen kysynnän kehitykseen, satojen kasvun pienenemiseen, äärimmäisiin sääolosuhteisiin ja ilmastonmuutokseen; 3. vaatii kiinnittämään huomiota erityisesti siihen olennaiseen epävarmuustekijään, että energian ja muiden perushyödykkeiden erityisesti elintarvikkeiden hinnanvaihtelut vaikuttavat yhä enemmän toisiinsa; 4. panee merkille, että ei ole näyttöä keinottelun ja kansainvälisten elintarvikehyödykkeiden äärimmäisten hintavaihteluiden välisestä selvästä yhteydestä eikä varsinkaan keinottelun ja elintarvikkeiden pitkän aikavälin hintakehityksen välisestä yhteydestä; 5. pyytää komissiota tarkentamaan analyysiaan markkinaheilahteluiden syistä ja selvittämään keinottelun ja maatalousmarkkinoiden sekä energiamarkkinoiden ja elintarvikehyödykkeiden hintojen keskinäisiä vaikutuksia; korostaa, että tämä voitaisiin toteuttaa osana pyrkimyksiä säännellä rahoitusmarkkinoita maailmanlaajuisella ja EU:n tasolla; 6. katsoo, että tällainen perusteellinen analyysi auttaisi ymmärtämään paremmin tekijöitä, jotka vaikuttavat elintarvikehyödykkeiden lyhyen ja pitkän aikavälin hintakehitykseen, jotta hintavaihteluiden vaikutuksia voitaisiin lieventää tehokkaammin; 7. panee merkille puheenjohtajavaltio Ranskan aloitteen, jonka mukaisesti maatalousmarkkinoiden hintavaihtelut ja keinottelu ja niiden mahdollinen yhteys maailman elintarviketurvaan voitaisiin ottaa G20-kokouksen asialistalle; PE v /6 RE\ doc

5 8. panee tyytyväisenä merkille Berliinissä 22. tammikuuta 2011 järjestetyn kolmannen maatalousministereiden huippukokouksen yhteisen julkilausuman, jonka 48 maata allekirjoitti ja jossa vaadittiin parantamaan maatalousmarkkinoiden kykyä toimia asianmukaisesti ja korostettiin kaupan merkitystä maatalousmarkkinoiden eri toimijoiden välisen tasapainon luomisessa; 9. kehottaa lisäämään elintarvikehyödykkeiden varmuusvarastoja ja kansainvälistä hinnanmuodostusta koskevien tietojen avoimuutta ja parantamaan niiden laatua ja oikeaaikaisuutta, kuten kehotettiin myös komission äskettäisessä tiedonannossa "Perushyödykemarkkinoihin ja raaka-aineisiin liittyviin haasteisiin vastaaminen"; 10. pyytää komissiota ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin liiallisen keinottelun torjumiseksi perushyödykemarkkinoilla; korostaa, että tämä voitaisiin toteuttaa osana pyrkimyksiä säännellä rahoitusmarkkinoita maailmanlaajuisella ja EU:n tasolla; 11. kehottaa koordinoimaan kansainvälisesti pyrkimyksiä löytää ratkaisuja liiallisiin hintavaihteluihin; pyytää myös, että kansainvälisellä tasolla pyrittäisiin torjumaan maataloushintojen väärinkäyttöä ja manipulointia, koska ne saattavat vaarantaa maailman elintarviketurvan; 12. korostaa, että peruselintarvikehyödykkeiden korkeat hinnat ovat uhka maailman elintarviketurvalle ja kehitysmaiden väestölle, kuten viimeaikaiset korkeista elintarvikehinnoista johtuvat levottomuudet Pohjois-Afrikassa osoittavat; 13. katsoo, että kansainvälisen yhteisön on tarkasteltava näitä asioita pitkällä aikavälillä ja hyödynnettävä vuosien 2007 ja 2008 elintarvikekriiseistä saatuja kokemuksia, kuten FAO kehotti tammikuun 2011 lopussa, jotta vältyttäisiin koordinoimattomalta toiminnalta ja hätäisiltä päätöksiltä, jotka voivat pahentaa kriisiä; 14. panee kuitenkin merkille, että nykyinen korkeiden kansainvälisten elintarvikehintojen leimaama tilanne eroaa vuoden 2008 tilanteesta siinä, että tarjontaan liittyvät ongelmat eivät yhtä suuria eivätkä välttämättä selity samoilla tekijöillä; 15. kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia FAO:n suositusten mukaisesti pidättymään vientiä rajoittavista toimista, koska ne lisäävät markkinoiden epävarmuutta ja haittaavat maailmanmarkkinoiden toimintaa ja voivat näin johtaa vieläkin korkeampiin kansainvälisiin hintoihin; 16. vahvistaa tukevansa EU:n sitoumusta poistaa vientituet asteittain vuoteen 2013 mennessä, jos WTO-kumppanit toimivat vastaavasti ja poistavat yhtä aikaa samanlaiset ja vaikutuksiltaan vastaavat tukitoimet; 17. muistuttaa tässä yhteydessä, että käyttöön otetuista riskinhallintamekanismeista ja turvaverkoista olisi sovittava koordinoidusti kansainvälisellä tasolla, jotta vältyttäisiin markkinoiden häiriintymiseltä entisestään; 18. pitää myönteisenä kehityksenä sitä, että Eurostat on ottanut käyttöön välineen hintojen seuraamiseksi EU:ssa ja että on perustettu korkean tason foorumi elintarvikeketjun toiminnan parantamiseksi; RE\ doc 5/6 PE v01-00

6 19. katsoo, että alkutuottajat ovat joutuneet "puristuksiin" korkeiden tuotantopanoshintojen ja alhaisten tuottajahintojen väliin, mikä johtuu jalostajien, jälleenmyyjien ja tuotantotarvikeyritysten vahvasta asemasta elintarvikeketjussa, ja siksi he eivät pysty täysimääräisesti hyötymään lopputuotteiden hintojen noususta; 20. pyytää komissiota markkinoiden keskittymisen lisääntyessä varmistamaan vapaiden markkinoiden toiminnan tuotantotarviketeollisuudessa, lannoitteet mukaan luettuina, ottaen huomioon, että energia ja lannoitteet ovat olennaisia perushyödykkeitä, joiden avulla tuotetaan hyödykkeitä, joilla on suuri merkitys elintarvikkeiden saatavuuden kannalta; 21. katsoo, että on huolehdittava kaupan vapaudesta ja oikeudenmukaisuudesta; vaatii tasapuolisten kauppasopimusten tekemistä, koska ne ovat olennainen osa maailman elintarviketurvan varmistamista; 22. vahvistaa tukevansa sopimukseen pääsemistä WTO:ssa, jotta Dohan kierros saadaan hyvissä ajoin päätökseen kunnianhimoisin ja tasapuolisin tuloksin; 23. pyytää komissiota varmistamaan, että sen kauppa- ja maatalouspoliittiset toimet eivät ole ristiriidassa keskenään, ja myöntämään, että tarvitaan tasapainoisia tavoitteita, joilla varmistetaan kaupan edistyminen ja samalla turvataan Euroopan viljelijöille kestävä tulevaisuus; 24. kehottaa komissiota turvaamaan kaikin puolin eurooppalaisten tuottajien edut kahdenvälisissä kauppaneuvotteluissa Mercosur-maiden ja muiden kolmansien maiden kanssa ja välttämään myönnytyksiä, jotka saattavat vaarantaa EU:n elintarviketuotannon; 25. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PE v /6 RE\ doc