Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 Ympäristölautakunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 Kokousaika 16:15-16:55 Kokouspaikka Viikinkaari 2a, kokoushuone Fastholma Läsnä Jäsenet Niemi, Matti Stranius, Leo Latikka, Timo Lähteenmäki, Hanna Norvio, Sirpa Vihervaara, Anita Alametsä, Alviina Mattila, Lea-Riitta puheenjohtaja varapuheenjohtaja varajäsen varajäsen Muut Nyholm, Henrik kaupunginhallituksen varaedustaja Forss, Pertti vs. ympäristöjohtaja, ympäristöterveyspäällikkö Pääkkönen, Jari-Pekka vs. ympäristönsuojelupäällikkö Åberg, Riikka elintarviketurvallisuuspäällikkö Sarvanto-Hohtari, Susanna hallintopäällikkö Karmala, Jussi tiedottaja Moberg, Pirjo hallintosihteeri Haaparanta, Suvi ympäristötarkastaja, paikalla 217 Väkevä, Outi ympäristötarkastaja, paikalla 217 Puheenjohtaja Matti Niemi t Pertti Forss Jari-Pekka Pääkkönen Pertti Forss Riikka Åberg vs. ympäristöjohtaja , vs. ympäristönsuojelupäällikkö ympäristöterveyspäällikkö 227 elintarviketurvallisuuspäällikkö

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 Pöytäkirjanpitäjä Pirjo Moberg hallintosihteeri

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 Asia 215 Yj/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 216 Yj/2 Ilmoitusasiat 217 Ysp/10 Ilmansuojelusuunnitelma Ysp/1 Ilmoitusasiat 219 Ysp/2 Lausunnon antaminen Lasipalatsin korttelin ja Amos Andersonin taidemuseon asemakaavan muutoksesta (nro 12298) 220 Ysp/3 Lausunto kaupunginhallitukselle ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Staran hakemuksesta Hernesaaren lumenvastaanottopaikan ruoppaamiseksi 221 Ysp/4 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle Helsinki-Vantaan lentoaseman glykoli-, pinta- ja pohjavesien tarkkailuehdotuksesta 222 Ysp/5 Lausunto Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta Kivikossa 223 Ysp/6 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös ruoppausmassojen läjittämisestä Lokkiluodon merialueelle 224 Ysp/7 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös ruoppausmassojen läjittämisestä Koirasaarenluotojen merialueelle 225 Ysp/8 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös maa-ainesten hyödyntämistä Jätkäsaaren puistoalueen rakenteissa koskevan ympäristölupapäätöksen eräiden lupamääräysten muuttamisesta 226 Ysp/9 Vaasan hallinto-oikeuden päätös valitusasiassa, joka koskee AVI:n ympäristölupaa maaperän puhdistamisesta 227 Ytp/1 Ilmoitusasiat 228 Etp/1 Ilmoitusasiat 229 Etp/2 Salmonellan esiintyvyys lihatuotteissa sekä tuotteiden jäljitettävyys ravintoloissa ja varastoissa 230 Pj/1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 231 Yj/3 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Yj/1 215 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla ympäristölautakunta päätti valita pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Alviina Alametsä ja Hanna Lähteenmäki sekä varatarkastajiksi jäsenet Timo Latikka ja Lea-Riitta Mattila. ympäristöjohtaja Esa Nikunen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus päättää todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla päättää valita pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet ja sekä varatarkastajiksi jäsenet ja. ympäristöjohtaja Esa Nikunen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Yj/2 216 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi kohdat ympäristöjohtaja Esa Nikunen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. n perustelut KAUPUNGINHALLITUKSEN KOKOUS V , Vuosaaren eräiden kortteleiden ja katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 12295, Karavaanikadun korttelit) Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 54. kaupunginosan (Vuosaari, Rastila) kortteleiden ja katualueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro päivätyn ja muutetun piirustuksen mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein Lausunto Liikenteen turvallisuusvirastolle Finavia Oyj:n hakemuksesta meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki-Vantaan lentoasemalla Kaupunginhallitus päätti antaa Liikenteen turvallisuusvirastolle seuraavan lausunnon esitetystä lisäselvityksestä Finavia Oyj:n hakemukseen meluun liittyvistä toimintarajoituksista. 5/Kanslia_ _Khs_19_Pk/939D2382-3EB A851- B2FA0368C498/Lausunto_Liikenteen_turvallisuusvirastolle_Finavia.pdf Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Yj/2 Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota ympäristölautakunnan 6.5. tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen. KAUPUNGINHALLITUKSEN KOKOUS V , Sörnäisten korttelin osan, satama-, vesi- ja katualueiden sekä venesataman asemakaavan muuttaminen (nro 12284, Verkkosaaren eteläosa) Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 10. kaupunginosan (Sörnäinen, Kalasatama) osaa korttelista 10570, satama-, vesi- ja katualuetta sekä venesatamaa (muodostuvat uudet korttelit ) koskevan asemakaavan muutosehdotuksen päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Allas Oy:n hakemuksesta kelluvien uima-altaiden ja laiturien rakentamisesta Kaupunginhallitus päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Allas Oy:n vesilain mukaisesta hakemuksesta uima-altaiden ja laiturien rakentamisesta sekä valmisteluluvasta seuraavan lausunnon: Kaupunginhallitus puoltaa hakemuksen hyväksymistä määräaikaisena kuitenkin siten, että määräaika on riittävän pitkä investointien mahdollistamiseksi. Kauppatorin ympäristön kehittämisestä laaditaan parhaillaan kokonaissuunnitelmaa. Helsingin kaupungin strategiset tavoitteet Kauppatorin ympäristössä ohjaavat tulevaa suunnittelua. Merellisen Helsingin kehittämisen näkökulmasta kauppatoria ympäröivät satamat ovat matkailupalveluiden ja meriliikenteen tärkeä solmukohta. Helsingille on strategisesti tärkeää säilyttää Kauppatorin arvoympäristö, johon matkailun vetovoima perustuu. Kauppatori on Helsingin ikonisen maiseman keskiössä. Se on hyvin säilynyt, kulttuurihistoriallisesti arvokas satama ja kauppapaikka. Se on aina toiminut Suomenlinnan yhteyssatamana. Empire-keskusta, Kauppatori ja Suomenlinna muodostavat Helsingin kulttuurihistoriallisesti vetovoimaisen sydämen. Kauppatori ja siihen liittyvä satama ovat kehittyneet useissa eri vaiheissa. Allas-hanke tukee joidenkin matkailupalveluiden paranemista alueella. Toisaalta se siirtää vesiliikenteelle tärkeitä satamalaitureita

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Yj/2 virkistyskäyttöön ja laivapaikkoja pistolaitureille niin, että vesiliikenteen kehittämismahdollisuudet satamassa kaventuvat. Tämä voi vaikeuttaa Kauppatorin kokonaisvaltaista kehittämistä merellisen Helsingin, vesiliikenteen ja matkailun solmukohtana. Allas-hankkeen edellyttämät järjestelyt tulee mahdollisimman hyvin yhteensovittaa alueen muiden kehittämistarpeiden kanssa Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle luonnoksesta vieraslajeista aiheutuvien riskien hallintaa koskevaksi laiksi Kaupunginhallitus päätti antaa maa- ja metsätalousministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta seuraavan lausunnon: Kaupunginhallitus toteaa, että laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta on tarpeellinen ja kannatettava. Voimassa olevassa lainsäädännössä on selviä puutteita vieraslajien riskien hallinnan suhteen. Lakiehdotuksen säännökset selkiyttävät asiaa koskevia velvollisuuksia ja vastuita. Helsingin kaupungin tavoitteena on estää ja vähentää vahinkoja, joita haitallisista vieraslajeista aiheutuu luonnon monimuotoisuudelle ja ekosysteemipalveluille sekä ihmisten terveydelle, turvallisuudelle ja taloudelle. Tässä tarkoituksessa Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on hyväksynyt Helsingin kaupungin vieraslajilinjauksen ohjeellisena noudatettavaksi ja lähettänyt sen yleisten töiden lautakunnalle ja kymmenelle muulle lautakunnalle tai liikelaitokselle hyväksyttäväksi ohjeellisena noudatettavaksi Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota ympäristölautakunnan tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen. KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS Kruununhaan tonttien 11/6, 14/6, 14/12, 15/4, 16/9, 19/2, 21/1, 22/6 ja 23/10 asemakaavan muuttaminen (nro 12266, Kruununhaanarvokkaat porrashuoneet) Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 1. kaupunginosan (Kruununhaka) tontteja 11/6, 14/6, 14/12, 15/4, 16/9, 19/2, 21/1, 22/6 ja 23/10 koskevan asemakaavan muutosehdotuksen päivätyn ja muutetun piirustuksen numero mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Yj/ Ullanlinnan tontin 104/14 asemakaavan muuttaminen (nro 12264, Punanotkonkatu 2) Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelin 104 tontin 14 asemakaavan muutosehdotuksen päivätyn ja muutetun piirustuksen numero mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS Lauttasaaren Lauttasaarenmäki 4:n asemakaavan muuttaminen (nro 12278) Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro tontin nro 3 asemakaavan muutosehdotuksen päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein Vuosaaren eräiden kortteleiden ja katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 12295, Karavaanikadun korttelit) Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 54. kaupunginosan (Vuosaari, Rastila) kortteleiden ja katualueiden asemakaavan muutosehdotuksen päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein Kj / Valtuutettu Lasse Männistön aloite koskien vähäpäästöistenautojen edistämisohjelmaa Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Lasse Männistön aloitteen loppuun käsitellyksi /Kanslia_ _Kvsto_10_Pk/32B44538-C3AD-441F-9FB6- A37D10C6BAD7/Kj_- _Valtuutettu_Lasse_Manniston_aloite_koskien_va.pdf Kj / Valtuutettu Sami Muttilaisen aloite kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien kokousten pitämiseksi julkisina Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Sami Muttilaisen aloitteen loppuun käsitellyksi. Julistettuaan keskustelun asian palauttamisesta päättyneeksi puheenjohtaja esitti selontekona, että keskustelun kuluessa oli valtuutettu Sami Muttilainen valtuutettu Leo Straniuksen kannattamana ehdottanut, että kaupunginvaltuusto päättäisi palauttaa asian

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Yj/2 kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupunginhallitus sekä lauta- ja johtokunnat pitävät ainakin yhden yleisölle avoimen kokouksen valtuustovuoden aikana. Tämä on selkeä viesti kaupunkilaisille, että politiikkaa halutaan tehdä myös avoimin eikä pelkästään suljetuin ovin. Myös eduskunnassa on pidetty avoimia valiokunnan kokouksia. Esim. avoin kaupunginhallituksen kokous juhlaviikkojen yhteydessä voisi toimia hyvin. Selonteko myönnettiin oikeaksi. JAA-ehdotus: Jatko EI-ehdotus: Valtuusto palauttaa asian valmisteluun siten, että kaupunginhallitus sekä lauta- ja johtokunnat pitävät ainakin yhden yleisölle avoimen kokouksen valtuustovuoden aikana. Tämä on selkeä viesti kaupunkilaisille, että politiikkaa halutaan tehdä myös avoimin eikä pelkästään suljetuin ovin. Myös eduskunnassa on pidetty avoimia valiokunnan kokouksia. Esim. avoin kaupunginhallituksen kokous juhlaviikkojen yhteydessä voisi toimia hyvin. Jaa-äänet: 51 Ei-äänet: 31 Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto hyväksyi ensin yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Valtuutettu Sami Muttilainen ja 22 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunginhallituksen sekä lauta- ja johtokuntien kokoukset silloin, kun käsiteltävänä ei ole salassa pidettäviä asioita, pidettäisiin julkisina, videoitaisiin ja lähetettäisiin yleisessä tietoverkossa. Tämä parantaisi päätöksenteon seuraamista; kaupunkilaiset näkisivät, miten päätökset muodostuvat ja minkälaista keskustelua niistä on käyty. Menettely parantaisi merkittävästi uskottavuutta kaupunkilaisten silmissä, ja he kokisivat edustajat omikseen. Kaupunginhallitus toteaa, että kuntalain 57 :n 3 momentin mukaan muun toimielimen kuin valtuuston kokoukset ovat julkisia vain, jos niissä ei käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi, ja jos toimielin niin päättää. Eduskunnan hyväksymässä uudessa kuntalaissa julkisuutta koskeva sääntely säilyy ennallaan (101 ). Näin ollen toimivalta päättää kokouksen pitämisestä julkisena on toimielimellä itsellään. Harkinta on lisäksi aina tapauskohtaista.

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Yj/2 Kunnallisessa päätöksentekojärjestelmässä on vakiintuneesti katsottu, että julkisen kokouksen pitäminen on poikkeus pääsäännöstä. Toimielin päättää julkisen kokouksen järjestämisestä esittelijän esityksestä. Kokouksia voi olla tarkoituksenmukaista pitää julkisina, jos niissä käsitellään yleistä mielenkiintoa herättävää asiaa tai asioita. Tällöin on myöskin käytännössä turvattava yleisön mahdollisuus saada julkisesta kokouksesta tieto (tiedottaminen ilmoituslehdissä, verkkosivuilla ja ilmoitustaululla) sekä seurata kokousta (riittävän suuri kokoustila). Helsinki-kanavalla lähettäminen maksaa noin 250 euroa/kokous, jos kokous pidetään valtuustosalissa, sekä noin 700 euroa yksikameraisena ja noin 1900 euroa monikameraisena, jos kokous pidetään muussa tilassa Ryj / Valtuutettu Leo Straniuksen aloite vuoden 2030 päästövähennystavoitteen asettamiseksi Helsingissä Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Leo Straniuksen aloitteen loppuun käsitellyksi. Samalla kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen: Hyväksyessään kaupunginhallituksen vastauksen selvitetään mahdollisuus tuoda vuoden 2030 päästövähennystavoite päätettäväksi Helen Oy:n kehitysohjelmasta tehtävän päätöksen jälkeen. (Leo Stranius) Valtuutettu Leo Stranius ja 52 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsinki asettaa oman päästövähennystavoitteen vuodelle Kaupunginhallitus viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että kaupungin ilmastotyötä ohjaavat kaupungin strategiaohjelma, kaupungin ympäristöpolitiikka ja kaupungin energiapoliittiset linjaukset. Kaupunginvaltuusto on asettanut seuraavat ilmastotavoitteet: - Hiilineutraali Helsinki koko kaupunkialueen päästöjen vähentäminen 30 % ja energiatuotannon päästöjen vähentäminen 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. - Energiatehokkuuden parantaminen vähintään 20 % per asukas vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen Uusiutuvan energian osuus Helsingin Energian sähkön,

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Yj/2 kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen hankinnasta vähintään 20 % vuonna Ilmastomuutokseen sopeutuminen integroidaan kaikkeen kaupungin toimintaan riskien minimoimiseksi. Ilmastomuutoksen vaikutuksista ja keinoista siihen varautumiseksi viestitään kuntalaisille ja yrityksille. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia asettaa tavoitteeksi alentaa pääkaupunkiseudun hiilidioksidipäästöjä asukasta kohti 39 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Helsingissä merkittävimmät kasvihuonepäästöjen aiheuttajat ovat sähkön- ja lämmönkulutus sekä liikenne. Vuonna 2013 päästöistä 46 % oli peräisin kaukolämmityksestä, 8 % öljy- ja sähkölämmityksestä ja 23 % liikenteestä. Vuosien välillä kaupungin alueen kokonaispäästöt ovat laskeneet 21 %. Asukaskohtaiset päästöt olivat 37 % alemmalla tasolla kuin vuonna Tärkein yksittäinen syy päästövähennykseen on ollut maakaasun käytön lisääminen kivihiilen sijaan energiatuotannossa. Myös kaatopaikkakaasun keräämisellä kaatopaikoilta on ollut suuri merkitys. Helsinki tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraalisuus tarkoittaa sitä, että kaupunkialueen päästöt ovat nolla laskennallisesti vuoden aikana. Vuoteen 2050 mennessä Helsingin kaupunkialueen vuotuisia päästöjä voidaan vähentää 92 % vuoden 1990 lähtötasosta, mikäli Helen Oy:n tavoite olla hiilineutraali sekä päästöselvityksessä esitetyt lisätoimenpiteet toteutetaan. Vuonna 2014 valmistuneessa Helsingin päästöselvityksessä arvioidaan kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä vuoteen 2050 asti sekä uusia kustannustehokkaita toimenpiteitä vähentää päästöjä vuoteen 2020 mennessä. Raportissa esitetään 18 lisätoimenpidettä vuoden %:n päästötavoitteen saavuttamiseksi ja arvioidaan niiden kustannuksia sekä päästövähennys- ja energiansäästövaikutuksia vuoteen 2020 asti. Lisäksi on arvioitu Helen Oy:n kehitysohjelman vaikutus päästöihin. Sen pohjalta voidaan arvioida mahdollisia päästötavoitteita vuodelle Päästöjen muutos vuosien välillä eri skenaarioiden mukaan (suluissa on esitetty päästövähennys asukasta kohden): - Helenin kehitysohjelman toteutuksen ja lisätoimenpiteiden kanssa -60 % (-72 %) - Helenin kehitysohjelman toteutus -57 % (-70 %) - Helenin kehitysohjelmaa ei toteuteta, mutta lisätoimet toteutetaan -39

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Yj/2 % (-58 %) - Toteutetaan vain nykyiset toimet -35 % (-55 %) Ympäristökeskuksen johdolla on laadittu ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tiekartta vuoteen Tiekartassa tarkastellaan tietä hiilineutraaliin Helsinkiin ja kerrotaan kaupungin tavoitteista ja toimista hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen. Kaupunginhallitus toteaa, että päästövähennys riippuu Helen Oy:n ratkaisuista. Päästötavoitteet vuodelle 2030 voidaan asettaa vasta Helen Oy:n kehitysohjelmasta tehdyn päätöksen jälkeen. Esitetyt päästötavoitteet ovat saavutettavissa Helenin kehitysohjelman edetessä valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. ympäristöjohtaja Esa Nikunen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Ysp/ Ilmansuojelusuunnitelma HEL T Päätös Ilmansuojelusuunnitelman tausta päätti merkitä tiedoksi katsauksen ilmansuojelusuunnitelman valmistelusta. Ilmansuojelu on yksi kaupunginvaltuuston hyväksymän ympäristöpolitiikan osa-alueista. Ympäristöpolitiikassa on asetettu ilmansuojelua koskevat keskipitkän aikavälin (n. 2020) ja pitkän aikavälin (n. 2050) tavoitteet. Keskipitkän aikavälin tavoitteiden mukaan ilmanlaadun raja-arvoja ei ole ylitetty vuoden 2015 jälkeen ja ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat tämän jälkeen edelleen alentuneet. Lisäksi tavoitteena on, että ilmanlaadun tavoitearvoja sekä kansallisia ohjearvoja ei ylitetä. Tavoitteiden saavuttamiseksi ja kaupungin ilmanlaadun parantamiseksi on käynnistetty uuden ilmansuojelusuunnitelman ( ) valmistelu. Ilmansuojelusuunnitelman laatimiseen velvoittaa myös ympäristönsuojelulaki (527/2014), jonka 145 :n mukaan kunta on velvollinen laatimaan keskipitkän tai pitkän aikavälin ilmansuojelusuunnitelman, jos ilman epäpuhtauspitoisuuksille annetun asetuksen (38/2011) raja-arvot ylittyvät tai ovat vaarassa ylittyä. Rajaarvot perustuvat EU:n ilmanlaatudirektiiviin. Helsingissä typpidioksidin raja-arvo on ylittynyt vuosittain vuodesta 2005 alkaen ja hengitettävien hiukkasten raja-arvo vuosina 2003, 2005 ja Ylitysten johdosta on laadittu Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelma (Khs ). Ilmansuojelun toimintaohjelmassa esitetään ne toimenpiteet, joilla pyritään pääsemään ilmanlaadun raja-arvojen alle. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV ( alkaen Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kuntayhtymä ja Helsingin seudun liikenne HSL kuntayhtymä) laati samanaikaisesti Pääkaupunkiseudun ilmansuojelun toimintaohjelman, joka sisältää kaikille kunnille yhteisen tausta-aineiston ja YTV:n vastuulla olevat toimenpiteet. Lisäksi Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit ovat laatineet omat toimintaohjelmansa. Ohjelmat täydentävät toisiaan ja muodostavat kokonaisuuden. EU:n asettama terveysperusteinen typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy keskustan vilkasliikenteisissä katukuiluissa eivätkä pitoisuudet ole

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Ysp/10 laskeneet riittävästi nykyisen ilmansuojeluohjelman avulla. Ympäristöministeriöltä on saatu EU:n suostumuksella jatkoaikaa saakka, mutta raja-arvon arvioidaan HSY:n mallinnusten perusteella ylittyvän edelleen 2015 ja sen jälkeenkin. Koska raja-arvo ylittyy edelleen, on laadittava uusi ilmansuojelusuunnitelma, jonka on oltava voimassa heti, kun edellisen voimassaolokausi päättyy eli vuoden 2016 lopussa. Nykyisen ilmansuojelun toimintaohjelman tilanne Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelma sisältää toimenpiteitä typpidioksidin, pienhiukkasten ja katupölyn pitoisuuksien alentamiseksi. Ilmansuojeluohjelman toimenpiteet ovat yleisesti ottaen toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Katupölypitoisuuden vähentämiseksi tehdyillä toimenpiteillä on pystytty estämään katupölyraja-arvojen ylittyminen vuoden 2006 jälkeen, vaikka katupöly heikentääkin edelleen ilmanlaatua merkittävästi erityisesti keväisin. Helsingissä ja Helsingin seudulla on tehty merkittävää työtä liikenteen haittojen vähentämiseksi. Seudun joukkoliikenne on parhaimpia maailmassa, bussikalustoa on uudistettu entistä vähäpäästöisemmäksi ja pyöräilyn edellytyksiä on parannettu. Lisäksi vähäpäästöiset autot saavat pysäköintietuuden, ja kaupungin virastot ovat panostaneet vähäpäästöisen ajoneuvokaluston hankintaan. Toimenpiteistä huolimatta liikenteen pakokaasupäästöt aiheuttavat edelleen typpidioksidin vuosiraja-arvon ylittymisen keskustan vilkasliikenteisissä katukuiluissa, joissa korkeat rakennukset heikentävät liikenteen päästöjen laimenemista. Syynä on ajoneuvoteknologian kehitys, joka on kasvattanut etenkin dieselautojen typpidioksidipäästöjä, sekä dieselautojen määrän kasvaminen. Typpidioksidiongelman syyt ja tulevaisuuden haasteet Dieselautojen osuus on kasvanut viime vuosina ajoneuvoverotuksen hiilidioksidiperusteisen porrastuksen myötä. Ajoneuvotekniikan kehitys ja pakokaasupäästöjen jälkikäsittelytekniikka ovat nostaneet etenkin uusien dieselautojen typpidioksidipäästöjä. Ajoneuvojen päästöjä säätelevät Euro määräykset rajoittavat vain pakokaasujen sisältämien typen oksidien summaa (NOx), joka koostuu typpimonoksidista (NO) ja typpidioksidista (NO2). Ulkoilmassa typpimonoksidi hapettuu vähitellen typpidioksidiksi. Ajoneuvojen typen oksidien päästöt ovat laskeneet, mutta samalla NO2:n osuus kokonais-nox-päästöstä on kasvanut huomattavasti ja suorat NO2-päästöt ovat kasvaneet. Tästä syystä liikenneympäristöissä ulkoilman NO2-pitoisuudet eivät ole laskeneet odotetulla tavalla. Jälkikäsittelytekniikalla on vähennetty

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Ysp/10 hiukkaspäästöjä, jotka ovatkin terveydelle haitallisempia kuin typpidioksidi, joten ajoneuvoteknologian kehitys on tuottanut kuitenkin terveyshyötyjä. Autokannan uusiutuminen ei tuo nopeaa apua ongelmaan, sillä uusien Euro 6- tason dieselhenkilöautojen todelliset typenoksidipäästöt ovat osoittautuneet mittauksissa huomattavasti Euro-määräyksien mukaisia laskennallisia päästötasoja suuremmiksi. Bensiiniautojen suora NO2- päästö on käytännössä nolla, mutta uusimmilla suoraruiskutusautoilla on myös hiukkaspäästöjä. Vähäpäästöisten sähköllä, kaasulla ja etanolilla kulkevien autojen yleistyminen on ollut hidasta. Raskaassa liikenteessä uusi Euro VI- kalusto näyttää toimivan paremmin, mutta sitä on vasta vähän käytössä. Ilmanlaatuongelmat korostuvat tulevaisuudessa, kun kaupunkirakennetta tiivistetään muuttamalla pääsisääntuloväyliä ns. kaupunkibulevardeiksi. Vaikka joukkoliikennettä lisättäisiinkin merkittävästi, on vaara, että liikennemäärät uhkaavat kasvaa Helsingissä uusien asuin- ja työpaikka-alueiden rakentumisen myötä. Liikennemäärien kasvu lisää myös liikenteen päästöjä ja epäpuhtauksien pitoisuuksia ulkoilmassa. Ajoneuvokannan odotetaan muuttuvan vähitellen vähäpäästöiseksi tai päästöttömäksi, mutta muutos on hidasta. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia moottoritekniikka ei alenna vaan katujen kunnossapidon taso tulee taata jatkossakin. Uuden ilmansuojelusuunnitelman tavoite ja teemat Kaupunki laatii nyt uuden ilmansuojelusuunnitelman, jonka tavoitteena on ympäristöpolitiikan mukaisesti estää ilmanlaadun raja-, ohje- ja tavoitearvojen ylittyminen ja alentaa ilmanepäpuhtauksien pitoisuuksia kaupungissa. Lisäksi tavoitteena on parantaa kaupungin yleistä ilmanlaatua ja siten edistää viihtyisän ja terveellisen asumisympäristön toteutumista. Suunnitelma sisältää kolme teemaa: liikenne, katupöly ja pienpoltto. Liikenne-teemassa keskitytään kehittämään keinoja alentaa liikennemääriä ja liikenteen aiheuttamia korkeita typpidioksidipitoisuuksia raja-arvon ylitysalueilla. Vaikka hengitettävien hiukkasten raja-arvot eivät ole ylittyneet viime vuosina, ylitysriski on edelleen merkittävä etenkin vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Tästä syystä on tärkeää jatkaa pölyntorjuntatyötä ja kehittää edelleen katupölyn vähennyskeinoja. Rakennustyömaiden aiheuttamien rajaarvotason ylitysten osuus on noussut viime aikoina, joten työtä rakennustyömaiden pölyntorjunnan kehittämiseksi on jatkettava.

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Ysp/10 Suunnitelman valmisteluprosessi Puun pienpoltto heikentää myös ilmanlaatua tiiviillä pientaloalueilla, joilla ylittyy HSY:n mittausten mukaan ajoittain EU:n asettama syöpävaarallisen bentso(a)pyreenin tavoitearvo. Myös pienhiukkaspitoisuudet voivat tiiviillä pientaloalueilla olla yhtä korkeita tai jopa korkeampia kuin kantakaupungin vilkkaissa liikenneympäristöissä. Pienpolton päästöjen vähentämiseksi on siksi tarpeen kehittää uusia keinoja yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kuntien, valtion ja muiden sidosryhmien kanssa. Kaupunginjohtajan asettama ilmansuojelutyöryhmä ja ilmansuojelun toimenpideryhmä koordinoivat ilmansuojelusuunnitelman valmistelutyötä. Ympäristökeskuksen edustajat toimivat ryhmien puheenjohtajina ja ryhmissä on edustajat ilmansuojelun kannalta keskeisistä virastoista ja laitoksista (HKR, Stara, Ksv) sekä HSL:stä ja HSY:stä. Toimenpideryhmässä on myös Espoon, Vantaan ja Kauniaisten sekä ympäristöministeriön edustajat. Ympäristökeskuksen edustaja toimii ryhmien sihteerinä. Teemojen valmistelua hoitavat pienryhmät, joita vetävät ympäristökeskuksen ja HSY:n (pienpoltto) edustajat. HSY ja HSL eivät laadi omia ilmansuojelusuunnitelmiaan vaan osallistuvat Helsingin suunnitelman laadintaan ja toteutukseen. Suunnitelman tueksi on tilattu taustaselvityksiä ja asiantuntijalausuntoja liikenteen ja katupölyn päästöistä ja niiden vähennyskeinoista. Strafican toimittamien liikenne-ennusteiden pohjalta HSY on tehnyt mallinnuksia katukuilujen typpidioksidipitoisuuksista vv ja erilaisten toimenpiteiden vaikutuksista niihin. On myös tehty katsaus muiden Euroopan kaupunkien ilmansuojelusuunnitelmien keskeisistä toimenpiteistä. Nykyisen ilmansuojelun toimintaohjelman hyväksyi kaupunginhallitus, mutta vuoden 2014 alusta voimaan tulleen Helsingin kaupungin ympäristötoimen johtosäännön (Kvsto ) mukaisesti tehtävä siirtyi ympäristölautakunnalle. Ympäristötoimen johtosäännön (4 19 artikla) mukaan ympäristölautakunnan tehtävänä on huolehtia ympäristönsuojelulain ja ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisten ohjelmien tai suunnitelmien laatimisesta, toteutuksen koordinoinnista ja seurannasta. YSL:n mukaan ( 147) kunnan on varattava yleisölle riittävän ajoissa mahdollisuus esittää suunnitelmaluonnoksista mielipiteensä. Lain vaatiman osallistamisen lisäksi ilmansuojelusuunnitelmaa laadittaessa halutaan tarjota asukkaille, yrityksille ja järjestöille mahdollisuus osallistua jo aiemmissa vaiheissa suunnitelman valmisteluun. Kommentointiin pääsee mukaan esimerkiksi pelaamalla

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Ysp/10 Suunnitelman aikataulu ilmansuojeluvisaa, jossa voi testata ilmansuojelutietoutensa. Peli on toteutettu Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ja HSY:n yhteistyönä. Visan pelaaja voi samalla voi antaa yhteystietonsa ja saada jatkossa sähköpostissa tietoa ilmansuojelusuunnitelman etenemisestä sekä antaa kommentteja suunnitelman sisältöön. Myöhemmin kuntalaisilla on mahdollisuus kommentoida ilmansuojelusuunnitelman suunniteltuja toimenpiteitä Kerro kantasi palvelun kautta. Sosiaalista mediaa käytetään aktiivisesti hyödyksi suunnitelmasta ja sen valmistelusta viestimisessä. Yritysten osallistamista ilmansuojelusuunnitelmaan suunnitellaan Ilmastokumppanuusverkoston kautta. Ilmansuojelusuunnitelman on oltava YSL:n mukaan valmis ja raportoitu komissiolle vuoden 2016 loppuun mennessä. Suunnitelman valmistelu käynnistyi järjestetyllä seminaarilla, johon sisältyi asiantuntijaluentoja ja työpajatyöskentelyä. Teemakohtaisissa työpajoissa (liikenne, katupöly, rakennustyömaat, pienpoltto) pohdittiin, mitkä toimet nykyisessä ilmansuojeluohjelmassa ovat onnistuneet ja mitä toimia kannattaa jatkaa, millaisia uusia toimenpiteitä tarvitaan sekä mitä täytyy tutkia ja selvittää. Seminaarin jälkeen teemakohtaiset pienryhmät ovat työstäneet toimenpide-ehdotuksia, joita on esitelty ilmansuojelun toimenpideryhmälle ja ilmansuojelutyöryhmälle vuoden 2014 lopulla ja uudelleen keväällä Suunnitelman viestintä ja asukkaiden osallistaminen suunnitteluun käynnistyi toukokuussa Syksyllä 2015 esitetään ensimmäisiä liikennettä koskevia toimenpideehdotuksia yleisölle kommentoitaviksi ja yrityksiä haastetaan mukaan toimenpiteisiin. Myös muiden teemojen toimenpiteitä lähetetään kommentoitaviksi syksyllä Lokakuussa 2015 on tarkoitus järjestää lautakunnalle keskustelutilaisuus tai iltakoulu, jossa lautakunnan jäsenet voivat kommentoida suunniteltuja toimia ja antaa evästystä jatkotyöhön. Suunnitelmaluonnos on tarkoitus tuoda ympäristölautakunnan ensimmäiseen käsittelyyn viimeistään alkuvuonna Tavoitteena on, että ilmansuojelusuunnitelma tuodaan lausuntokierroksen ja yleisön kommentoinnin jälkeen lautakunnan päätettäväksi alkusyksyllä Suunnitelma julkaistaan syksyllä 2016 ja siitä laaditaan yleistajuinen esite ja esittelymateriaalia. ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Ysp/10 Lisätiedot Outi Väkevä, ympäristötarkastaja, puhelin: outi.vakeva(a)hel.fi Liitteet 1 Ilmansuojelusuunnitelman valmisteluaikataulu Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Outi Väkevä, ympäristötarkastaja, puhelin: outi.vakeva(a)hel.fi Liitteet 1 Ilmansuojelusuunnitelman valmisteluaikataulu Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi Ympäristönsuojeluosasto

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Ysp/1 218 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi kohdan 1. ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. n perustelut 1. Ympäristönsuojelupäällikön pöytäkirjat (77 78 ), (79 83 ) ja (84 91 ). Graniittirakennus Kallio Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttama louhinta, paalutus ja ponttaus Kaupintiellä Pitäjänmäessä Haaga-Kaarelannuorisotyöyksikön ulkoilmatapahtuma Malminkartanon nuorisotalolla, Piianpolku 3, Skanska Infra Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava kallionporaustyö, Merikasarminkatu 2 HKL Raitioliikenteen erityisen häiritsevää melua aiheuttava raitioradan kunnossapito, Hämeentie-Sturenkatu HKL-Raitioliikenteen erityisen häiritsevää melua aiheuttava raitioradan kunnossapitotyö, Hämeentie Hayride events Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava ulkoilmatapahtuma, Haltialan tila Helsingin Kaupunkikaasu Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava maakaasuputkiston saneeraustyö, Runeberginkatu Versa Group Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava Tapasfestivaali Rautatientorilla

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Ysp/1 Live Entertainment Finland Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava ulkoilmakonsertti Kaisaniemen urheilukentällä Käpylän kulttuuriyhdistys ry:n Käpylän kyläjuhlat Akseli Toivosen kentällä Live Entertainment Finland Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava konsertti, Olympiastadion Graniittirakennus Kallio Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava louhinta, Lapinmäentie, Vihdintie Rakennusliike Reponen Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava paalutustyö, Vihervarpusentie 3 9 Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava ulkoilmakonsertti Olympiastadionilla Peab Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava louhintatyö, Tanhuantie 1 ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Ysp/2 219 Lausunnon antaminen Lasipalatsin korttelin ja Amos Andersonin taidemuseon asemakaavan muutoksesta (nro 12298) HEL T Päätös päätti, että lausunnon asiasta antoi ympäristökeskus. Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Juha Korhonen, ympäristötarkastaja, puhelin: juha.korhonen(a)hel.fi Liitteet 1 Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty , päivitetty Kslk:n päätöksen mukaiseksi 2 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. n perustelut Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää lausuntoa mennessä. Asemakaavan muutos koskee Lasipalatsin ja vanhan linja-autoaseman (Turun kasarmin talousrakennuksen) sekä näiden välisen aukion muodostamaa korttelia. Kortteli sijaitsee Helsingin keskustassa Kampissa osoitteessa Mannerheimintie 22. Asemakaavan muutos mahdollistaa Amos Andersonin taidemuseon tilojen sijoittamisen Lasipalatsiin sekä sen siipien rajaamaan maanalaiseen tilaan. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa Museo ja Lasipalatsinaukio valmistuvat Museotilojen laajuus on yhteensä noin k-m2. Katutasossa on myymälä- ja ravintolatiloja. Asemakaavan muutoksessa on ohjeellisena huomioitu mahdollisen Pisararadan toteuttamisen vaatimat tilavaraukset.

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Ysp/2 Lasipalatsinaukio kunnostetaan ja siltä varataan tilaa taidemuseon ulkonäyttelyjä varten. Korttelin aukiota kehitetään jalankulun ja oleskelun sekä monipuolisten kaupunkitapahtumien alueena. Aukiolle sijoittuu museon kattoikkunoita ja salien kattomuotoja. Aukiolla on myös ravintoloiden ulkotarjoilualueita. Aukiolla ei ole pysäköintipaikkoja. Autopaikat sijoitetaan yleiseen pysäköintiluolaan. Museolle avataan maanalainen huoltoajoyhteys linja-autojen tavaraaseman kautta. Asemakaavan muutosalueen maaperä on mahdollisesti pilaantunut on aiemman toiminnan ja alueelle mahdollisesti tuotujen täyttöainesten vuoksi. Maaperän pilaantuneisuus ja kunnostustarve tulee selvittää ja tarvittaessa kunnostaa ennen rakennusluvan hakemista. Alueen maaperä on kalliosta kitkamaata ja soveltuu hyvin rakentamiseen. Jatkosuunnittelussa on kiinnitetään erityistä huomiota museon, kaavamuutosalueen ja sen ympäristön pohja-, orsi- ja hulevesien hallintaan. Työnaikaisista louhinnoista tärinä- ja muut vaikutukset otetaan huomioon. Rakentaminen ei saa aiheuttaa vahinkoa rakennuksille tai maanalaisille tiloille tai rakenteille, kaduille, katupuille ja kunnallistekniikan verkostoille. Orsi- ja pohjaveden pintaa ei saa alentaa rakentamisen aikana eikä hankkeen valmistumisen jälkeen. Varsinainen korttelialueen rakennusten uusi käyttö, taidemuseo tai yleisöhissit eivät aiheuta ympäristöhäiriöitä. Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Juha Korhonen, ympäristötarkastaja, puhelin: juha.korhonen(a)hel.fi Liitteet 1 Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty , päivitetty Kslk:n päätöksen mukaiseksi 2 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätöshistoria

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Ysp/2 Kaupunkisuunnittelulautakunta HEL T Ksv 0885_5, Mannerheimintie 22, karttaruutu G3 Esitys Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle päivätyn 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin 194 ja katuaukioalueiden, tason -5 yläpuolella olevan alueen, (muodostuu uusi kortteli 4218) asemakaavan muutosehdotuksen nro hyväksymistä asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Samalla lautakunta päätti antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä kehottaa jatkosuunnittelussa kiinnittämään erityistä huomioita aukion ja tilojen esteettömyyteen. Käsittely n ehdotuksesta poiketen Vastaehdotus: Elina Moisio: Lautakunta kehottaa jatkosuunnittelussa kiinnittämään erityistä huomioita aukion ja tilojen esteettömyyteen. Kannattajat: Mikko Särelä Lautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyä jäsen Moision vastaehdotuksen.

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Ysp/2 Lisätiedot virastopäällikkö Mikko Aho Ilpo Forssén, projektipäällikkö, puhelin: ilpo.forssen(a)hel.fi Suvi Hokkanen, diplomi-insinööri, Tekniikka ja talous, puhelin: suvi.hokkanen(a)hel.fi Pekka Nikulainen, liikenneinsinööri, puhelin: pekka.nikulainen(a)hel.fi Jukka Tarkkala, projektipäällikkö, Pisara-rautatien suunnittelu, puhelin: jukka.tarkkala(a)hel.fi Rakennusvirasto HEL T Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta /14 ja asemakaavaluonnoksesta (Kampin (4.ko) asemakaavan muutos, Amos Andersonin taidemuseo) mennessä. Piha-aukio on ollut tähän asti rakennusviraston ylläpidossa. Muodostettava kortteli pihoineen tulee kiinteistöyhtiön vastuulle. Hankkeessa kaupungin katuaukioalueen alle tehtävien poistumistiekäytävien alueella on otettava huomioon katurakenteen kantavuusvaatimukset ja rakenteiden tilantarve. Aukion suunnitelmat, maanalaiset rakenteet, tasaukset ja pinnoitteet ja niiden rajakohdat tulee sovittaa katualueiden suunnitelmiin yhteistyössä rakennusviraston kanssa. Myös Pisararadan aseman toiminnot tulee huomioida suunnittelussa. Pisararadan sisäänkäynnin tulee sijaita kokonaan korttelialueella osana Pisararadan kiinteistöä. Rakennusvirasto on vuokrannut kiinteistövirastolta Lasipalatsinaukion ja rakennusvirasto on vuokrannut edelleen tapahtuma-alueen Mediakeskukselle ja terassit yrittäjille. Vuokrasopimukset irtisanotaan. Kesäkausi on viimeinen nykyisten terassien ja tapahtumien kausi. Keskustassa tarvitaan tapahtuma-aukioita. Alueen tulisi tulevaisuudessakin palvella tapahtumapaikkana. Maanalaistentilojen ilmanvaihto ja muut laitteet tulee suunnitella ja sijoittaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti. Niitä ei tule sijoittaa aukioille.

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Ysp/2 Asemakaavayhteistyössä rakennusvirastoa edustavat aluesuunnittelija Anu Kiiskinen ja suunnitteluinsinööri Anni Tirri. Rakenneteknisissä kysymyksissä asiantuntijana toimii projektinjohtaja Ville Alajoki. Lisätiedot Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: anu.kiiskinen(a)hel.fi Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: anni.tirri(a)hel.fi Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö HEL T Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö Kaupunginmuseo on tutustunut Lasipalatsin asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä muutosluonnokseen. Kaupunginmuseo lausuu kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta seuraavaa: Arkkitehtiylioppilaiden Niilo Kokko, Viljo Revell ja Heimo Riihimäki suunnittelema ja vuonna 1936 valmistunut Helsingin Lasipalatsi on yksi Suomen funktionalistisen arkkitehtuurin päätöitä. Lasipalatsi oli valmistuessaan pääkaupungin ensimmäinen urbaani funktionalistinen rakennus, jossa oli moderneja liiketiloja, suuri elokuvateatteri ja Helsingin Osuuskaupan (HOK) suurravintola. Rakennuksessa tehtiin 1990-luvun lopussa restaurointi, jossa kunnioitettiin rakennuksen ominaispiirteitä kiitettävällä tavalla ja entistettiin julkisivut ja mm luvun maalauskoristelua. Nyt osaa Lasipalatsin tiloista ollaan muuttamassa Amos Anderssonin taidemuseoksi, jonka näyttelytilat suunnitellaan Lasipalatsin pihan alle. Kaupunginmuseo on laatinut Lasipalatsista suojelutavoitteet jo vuonna 1997 ja täydentänyt niitä nyt esillä olevan hankkeen alkuvaiheessa. Lasipalatsista on tehty rakennushistoriallinen selvitys ja inventointi vuonna 1996 (Hilkka Högström). Tämä selvitys tullaan päivittämään ja se tulee palvelemaan taidemuseon suunnittelua. Lasipalatsi sisältyy Museoviraston laatimaan luetteloon valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) yhtenä Suomen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan (docomomo) kuuluvana kohteena. Kaupunginmuseo on laatinut yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa asemakaavan suojelumääräykset, joissa Lasipalatsi ja sen

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Ysp/2 arvokkaat sisätilat sekä pihalla sijaitseva piippu suojellaan huomattavan arvokkaana rakennuksena sr-1 ja rakennelmana merkinnällä sr-p. Turun kasarmin huoltorakennus, entinen linjaautoasema suojellaan merkinnällä sr-2. Asemakaavan muutoksen suojelumääräykset vastaavat kaupunginmuseon molemmille rakennuksille esittämiä suojelutavoitteita. Kaupunginmuseo on osallinen jatkosuunnittelussa niin asemakaavan muutoksessa kuin rakennuslupavaiheessakin. Lisätiedot Anne Mäkinen, yksikön päällikkö, puhelin: anne.makinen(a)hel.fi

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Ysp/3 220 Lausunto kaupunginhallitukselle ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Staran hakemuksesta Hernesaaren lumenvastaanottopaikan ruoppaamiseksi HEL T ESAVI/9988/2014 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa päätti antaa kaupunginhallitukselle ja Etelä- Suomen aluehallintovirastolle Hernesaaren lumenvastaanottopaikan ruoppausluvan myöntämistä puoltavan lausunnon seuraavasti. Vuonna 2007 Helsingin ja Turun kaupungit sitoutuivat konkreettisiin vapaaehtoisiin toimiin rannikkovesien ja koko Itämeren hyväksi - syntyi Itämerihaaste. Itämeri nostettiin kaupunkien strategiatyöhön, Helsingin kaupungin strategiaohjelmaan ja Turun kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelmaan. Itämerihaasteen työtä koordinoi Helsingissä ympäristökeskus ja Turussa ympäristötoimiala. Itämerihaasteen uudessa toimenpideohjelmassa Helsingin ja Turun kaupungit sitoutuvat jatkamaan työtä rannikkovesien ja koko Itämeren hyväksi vuosina Kaudella on tarkoitus jatkaa mm. vuonna 2012 aloitettuja selvityksiä vesistöjen ja sedimenttien mikroroskaantumisesta yhteistyössä yliopistojen, vesilaitosten, vesiensuojeluyhdistysten ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Selvitysten tavoitteena on muodostaa selkeä kuva merialueiden mikroroskaantumisen tilanteesta vuoteen 2016 mennessä. Itämerihaasteen kautta Helsinki on mm. sitoutunut selvittämään keinoja lumen merikaadosta aiheutuvan roskaantumisen vähentämiseksi ja vaihtoehtoisia menetelmiä lumen merikaadolle. Edellisen perusteella ympäristölautakunta esittää, että vesimassaan vapautuvan roskan ja mikroroskan määrää ruoppauksen aikana selvitetään erikseen hyväksyttävän suunnitelman mukaisesti. esittää myös, että maalle nostettavan, ruopatun hiekoitushiekan sisältämä mahdollinen roskan ja mikroroskan määrä dokumentoidaan. Tiedot toimitetaan sen jälkeen viipymättä raportin muodossa Uudenmaan ELY-keskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Tiedot ovat tarpeen valvontaviranomaiselle, jotta lumenkaadon elinkaaren aiheuttamaa mahdollista

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Ysp/3 Asia ympäristönsuojelulain mukaista ympäristön pilaantumisen vaaraa ja mahdollisia vesilain 3:2 mukaisia vaikutuksia voidaan arvioida. Hakijan ja valvovan viranomaisen on myös syytä olla tietoinen roskan määrästä, sillä se saattaa vaikuttaa hiekoitushiekan jatkohyödyntämisen mahdollisuuksiin eri kohteissa. Sepelin jatkohyödyntäminen tarkastellaan tarpeen mukaan myöhemmin omana jätelain mukaisena asianaan. Kaupunginhallitus ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytävät ympäristölautakunnan lausuntoa Hernesaaren lumenvastaanottopaikan ruoppaushakemuksen johdosta. Stara hakee vesilain mukaista pysyväislupaa Hernesaaren lumenvastaanottopaikan ruoppaamiselle. Hernesaaren alue on Helsingin tärkein lumenvastaanottopaikka. Sinne kipataan talvisin suurin osa kantakaupungin yksityisten kiinteistöjen ja katualueiden lumista. Lumenvastaanottopaikan toiminta talvisaikaan on hakemuksen mukaan kantakaupungin liikenteen ja sen toimivuuden kannalta välttämätöntä. Lumenvastaanottopaikan ruoppaamisella on tarkoitus poistaa merenpohjasta noin 2500 m³ hiekoitussepeliä, jota sinne on kertynyt talven aikana lumikuormien mukana. Ruopattavan alueen koko on noin 30 x 30 metriä. Veden syvyys ennen ruoppausta on kolme metriä ja ruoppauksen jälkeen se olisi viisi metriä. Alueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelukohteita eikä alue ole virkistyskäytössä satunnaisia onkijoita lukuun ottamatta. Lähin virkistysalue on Eiranranta vajaan kilometrin päässä. Ruoppaus tehdään lautalle integroidulla kaivinkoneella. Massat kuljetetaan proomulla laiturille ja edelleen kuorma-autoihin. Massoista otetaan näyte haitta-aineiden tutkimiseksi. Ruoppausmassat sijoitetaan Staran omille toimipisteille. Puhtaat massat päätyvät Staran omaan käyttöön eri rakennuskohteisiin. Haitta-aineilla pilaantuneet massat käsitellään erikseen pilaantuneiden maiden osastolla. Ilman ruoppausta hiekoitussepeliä kasaantuisi pohjalle eikä lumenvastaanottoalue enää toimisi. Aluetta on ruopattu aiemminkin. Tällöin massamäärä on ollut pienempi, ja asia on hoidettu vesilain mukaisella ilmoitusmenettelyllä. Nyt suunniteltavan ruoppauksen massamäärä on suurempi ja se ylittää vesilaissa mainitun 500 m³:n rajan, joten sille on haettava lupa aluehallintovirastosta.

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Ysp/3 ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Lisätiedot Sini-Pilvi Saarnio, ympäristötarkastaja, puhelin: sini-pilvi.saarnio(a)hel.fi Liitteet 1 Staran lupahakemus, Hernesaaren lumenvastaanottopaikan ruoppaaminen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Helsingin toimipaikka) Kaupunginhallitus Ympäristönsuojeluosasto Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Sini-Pilvi Saarnio, ympäristötarkastaja, puhelin: sini-pilvi.saarnio(a)hel.fi Liitteet 1 Staran lupahakemus, Hernesaaren lumenvastaanottopaikan ruoppaaminen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Etelä-Suomen Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu tai

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Ysp/3 aluehallintovirasto (Helsingin toimipaikka) Kaupunginhallitus Ympäristönsuojeluosasto täytäntöönpano Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (74) Ysp/4 221 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle Helsinki-Vantaan lentoaseman glykoli-, pinta- ja pohjavesien tarkkailuehdotuksesta HEL T UUDELY/95/07.00/2010 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa päätti antaa Uudenmaan ELY-keskukselle Helsinki-Vantaan lentoaseman glykoli-, pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelmaehdotuksesta seuraavan lausunnon. Lentoaseman toimintojen pinta- ja pohjavesivaikutukset kohdistuvat pääasiassa Vantaan kaupungin alueelle, mutta osa pintavesivaikutuksista ulottuu myös Helsingin kaupungin alueelle. Vantaanjoki ja Keravanjoki virtaavat Helsingin kaupungin rajan myötäisesti Pohjois-Helsingissä. Vantaanjoki virtaa Helsingin läpi vajaan seitsemän kilometrin matkan ja laskee Suomenlahteen Vanhankaupunginlahdella. ottaa kantaa lausunnossaan vain oman toimialueensa puolelle mahdollisesti aiheutuviin ympäristövaikutuksiin. Lentoaseman merkittävin vaikutus pintavesiin on jäänesto- ja liukkaudentorjunta-aineiden aiheuttama happea kuluttava vesistökuormitus. Lentoaseman valumavedet kulkeutuvat Vantaanjokeen ja sen sivuhaaraan Keravanjokeen kuuden purkureitin kautta: Kirkonkylänoja (itä- ja länsihaara), Veromiehenkylänpuro, Brändoninoja, Viinikanmetsänoja, Mottisuonoja ja Kylmäoja. Tarkkailemalla hapenkulutusta ja veden sähkönjohtavuutta Vantaanjoella ja Keravanjoella ennen em. ojien ja purojen yhtymistä sekä niiden jälkeen saataisiin selville millainen vaikutus jäänesto- ja liukkaudentorjunta-aineiden käytöllä mahdollisesti Vantaanjokeen ja Keravanjokeen on. esittää, että vesinäytteitä otettaisiin kerran kuukaudessa ja näytteistä tutkittaisiin biologinen ja kemiallinen hapenkulutus sekä sähkönjohtavuus. Tarkkailu olisi järkevää tehdä osana Vantaanjoen yhteistarkkailua. Lentoaseman pintaveden tarkkailua koskevat vuosiyhteenvetoraportit pyydetään jatkossa toimittamaan tiedoksi myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.