AMC-KUNTOUTUSOPAS. Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö
|
|
- Eeva-Liisa Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AMC-KUNTOUTUSOPAS Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Esipuhe 1 2. AMC Yleistä Perinnöllisyys Leikkaukset 3 3. Kuntoutus Fysioterapia Vauvaikä Leikki-ikä Kouluikä Nuoruus ja aikuisuus Toimintaterapia Vauvaikä Leikki-ikä Kouluikä Nuoruus ja aikuisuus Apuvälineet Vanhempien rooli lapsen kuntoutusprosessissa 7 4. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Liikunta Harrastukset Yhdistys ja muu toiminta 9 5. Tietoa ja tukea Invalidiliitosta Harvinaiset-yksikkö Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Vertaistukitoiminta Invalidiliitossa 12 6 Linkit 12
3 Esipuhe Niveljäykistymäsairaus eli arthrogrypoosi on yhteisnimitys n. 150 eri sairaudelle, joista kullakin on omat ongelmansa, hoitotapansa, ennusteensa ja periytymistapansa. AMC (arthrogryposis multiplex congenita, amc) on harvinainen sairaus, sillä sitä ilmenee Suomessa 1-6 vastasyntyneellä lapsella. Niveljäykistymälle on ominaista useissa eri nivelissä esiintyvät jäykistymät ja virheasennot. Yleisimmät niveljäykistymän aiheuttamat muutokset lihaksissa ovat lihasten pienikokoisuus, lihaskudoksen korvautuminen sidekudoksella ja lihassyiden rakenteiden poikkeavuus. Parantavaa hoitoa niveljäykistymään ei ole. Leikkaushoidot suunnitellaan aina yksilöllisesti. Toimintakyvyn ylläpitämiseksi ovat fysio -ja toimintaterapia keskeisellä sijalla. Niiden tarkoituksena on tukea vammaista henkilöä selviytymään mahdollisimman hyvin jokapäiväisestä elämästä. Perheen rohkaiseminen ja motivoiminen pitkäaikaiseen kuntoutukseen luo pohjaa hyville tuloksille, joiden saavuttamiseen tarvitaan sinnikkyyttä ja omatoimisuutta. Fyysinen kuntoutus aloitetaan jo vauvaiässä ja suunnitellaan yksilöllisesti. Lapsen lähtiessä liikkeelle fysio -ja toimintaterapeutti määrittelevät apuvälineiden tarpeen ja mahdolliset kodin muutostyöt. Myös päivähoidossa, koulussa, työpaikalla ja kotona voidaan tehdä tarvittavia muutostöitä. Terapeutit huolehtivat myös lastojen ja tukisidosten hankkimisesta ja valmistamisesta. Hyvänä apuvälineenä kuntoutuksen, muutostöiden ja apuvälineiden kanssa toimivat kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma, jotka tarkistetaan säännöllisin väliajoin, jotta vammaisella henkilöllä on yhdenvertaiset mahdollisuudet itsenäiseen ja laadukkaaseen elämään. Tämä AMC kuntoutusopas on tehty yhteistyössä kuntoutuksen ammattilaisten kanssa. Mukana ovat olleet Tampereen Yliopistollisen keskussairaalan fysioterapeutti Päivi Linnovaara, toimintaterapeutti Anne Kotamäki sekä Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksesta fysioterapeutti Lilian Nieminen ja erikoistoimintaterapeutti Katri Kokko. Valokuvat Maaret Järvinen, AMC ry, piirros Lasse Jäntti. Lisätietoja oppaan aihepiiristä saa Invalidiliiton Harvinaiset-yksiköstä, joka on harvinaisten tuki- ja liikuntaelinvammaryhmien valtakunnallinen tuki- ja osaamiskeskus, osoite puh. (03) , osoite Harvinaiset-yksikkö, Launeenkatu 10, Lahti. Lahdessa 2007 Invalidiliitto ry Harvinaiset-yksikkö suunnittelija Merja Monto 1
4 2) ARTHROGRYPOSIS MULTIPLEX CONGENITA - AMC Q 74.3 NIVELJÄYKISTYMÄ Synnynnäinen monioireinen nivelten jäykistymäsairaus Kolme ensimmäistä liittyvät perintötekijän mutaatioon, eli geenivirheeseen. Mekaaninen syy puolestaan on voinut olla pienikokoinen ja epänormaalin muotoinen kohtu tai niukka lapsiveden määrä, joiden seurauksena sikiön jäsenet ovat joutuneet pitkäaikaiseen puristukseen. Niveljäykistymän tunnetuin ryhmä on DA1, jossa oireet eli niveljäykistymät ilmenevät sormi -ja rannenivelissä sekä varpaissa ja nilkoissa, joskus lonkkanivelissä. AMC:lle on ominaista jo syntymästä asti ilmenevät monilukuiset niveljäykistymät (kontraktuurat)ja epämuodostumat (anomaliat).yleisimmät niveljäykistymän aiheuttamat muutokset lihaksissa ovat lihasten pienikokoisuus, lihaskudoksen korvautuminen sidekudoksella ja lihassyiden rakenteiden poikkeavuus Yleistä Niveljäykistymäsairaus eli arthrogrypoosi on yhteisnimitys n. 150 eri sairaudelle, joista kullakin on omat ongelmansa, hoitotapansa, ennusteensa ja periytymistapansa. AMC on harvinainen sairaus, sillä sitä ilmenee Suomessa 1-6 vastasyntyneellä lapsella. Niveljäykistymälle on ominaista useissa eri nivelissä esiintyvät jäykistymät ja virheasennot. Niveljäykistymän vaikeusaste ja muiden niveloireiden esiintyvyys vaihtelevat. Niveljäykistymä voi kehittyä neljästä eri perussyystä: 1. lihastaudista eli myopatiasta 2. hermotaudista eli neuropatiasta 3. sidekudossairaudesta 4. ulkonaisesta mekaanisesta syystä. Klassisessa arthrogrypoosissa, hyvin monessa nivelessä on poikkeavuutta ja vaikeusaste vaihtelee. Alaraajoissa suurten nivelten vaikea toimintarajoitus ja virheasento voi suurestikin vaikeuttaa liikkumista. Lonkkanivelissä on lähes aina (n. 80 %) muutoksia. Lonkkanivelten muutokset vastasyntyneellä voidaan karkeasti jakaa neljään ryhmään, jossa 1. ryhmässä on lievä liikerajoitus (koukkujäykistymä) ja 4. Ryhmässä on erittäin vaikeita muutoksia, jossa lonkkanivel on pois sijoiltaan, erittäin jäykkä ja lisäksi on lonkkamaljakko useimmiten vajaasti kehittynyt. Lonkkamuutokset ovat yleensä symmetriset eli samankaltaiset molemmissa lonkissa. Polvissa muutokset ovat myös yleensä symmetriset. Polvien kohdalla voidaan eritellä kaksi erilaista virheasentoa: polven jäykistyminen koukkuasentoon tai ojennettuun asentoon. Liikerata polvissa voi olla hyvinkin pieni, polvilumpion asento ja liike saattaa olla poikkeavaa ja usein on myös rakenteellisia muutoksia (nivelpintojen muodossa, nivelkapselissa ja nivelsiteissä). Lonkkien vaikean tautimuodon lisäksi polvien huono funktio on yleensä se tekijä, joka vaikeuttaa liikkumista. Jalkateris- 2
5 sä yleisin virheasento on kampurajalka-deformiteetti. Se eroaa tavallisesta kampurajalasta siten, että se on paljon jäykempi ja vaikeammin hoidettava. Selkärangan käyristyminen eli skolioosi tavataan noin 20 %:lla arthrogrypoosista sairastavista. Lihasepätasapaino on arveltu olevan pääsyy tämän virheasennon syntyyn. Skolioosi on usein hyvin huomattava ja se on poikkeuksellisen jäykkä. Noin 50 %:lla on muutoksia alaraajojen lisäksi myös yläraajoissa. Yläraajoissa on liikerajoituksia: olkavarsien nostaminen vaakatason yläpuolelle saattaa olla mahdotonta. Kyynärnivelissä tavallisin virheasento on jäykistyminen ojennukseen. Tähän virheasentoon kuuluu useimmiten lisäksi hauislihaksen toiminnan täydellinen puuttuminen tai lihasvoiman huomattava heikkeneminen. Harvinaisempi kyynärnivelen virheasento on kyynärnivelten jäykistyminen koukkuun. Tähän virheasentoon kuuluu usein nivelten etupuolella pehmytkudospoimu (ns. pterygium), jonka sisällä saattaa olla hermo- ja verisuonirakenteita. Ranteissa tavallisin virheasento on kääntyminen koukkuasentoon ja käsien aluiella sormien koukistumiset ja peukalon kääntyminen kämmenen sisään. Nämä aiheuttavat myös toiminnallista haittaa. ALARAAJAT: lonkkamuutokset, yleensä molemmissa lonkissa (lonkka sijoiltaan tai erittäin jäykkä, lonkkamalja vajaakehittynyt) polvet jäykistyneet joko koukkuun tai suoraksi, liikerata hyvin pieni, rakennemuutokset jalkaterissä kampurajalka selkärangan vääntymä l. skolioosi YLÄRAAJAT: yläraajojen liikerajoitukset ja virheasennot kyynärnivelissä jäykistyminen ojennukseen olkapäät kiertyvät sisäänpäin hauislihaksessa toiminnan puutos kyynärnivel voi jäykistyä koukkuun ranteiden ja sormien koukistuminen, peukalo kääntynyt kämmentä vasten 2.2. Perinnöllisyys Niveljäykistymän perinnöllisyys voi tulla ilmi mm. siten, että terveille vanhemmille syntyy kaksi tai useampia samaa sairautta sairastavaa lasta tai siten, että sairaalle vanhemmalle syntyy samaa sairautta sairastava lapsi. On myös mahdollista, että lapsen sairaus on perinnöllinen, vaikka suvussa ei kenelläkään muulla sitä ole. Eräät perinnölliset sairaudet voivat ilmetä vain poikalapsissa tai miehissä. Nämä monimutkaisemmat vaihtoehdot kuuluvat sairauksien periytymissääntöihin ja osoittavat, että niveljäykistymän perinnöllisyys on huolella selvitettävä jokaisessa perheessä erikseen. Perinnöllisyystutkimuksia suorittavat yliopistollisten keskussairaaloiden perinnöllisyysklinikat, joihin voi pyytää hoitavalta lääkäriltä lähetteen, sekä Väestöliitto ja Folkhälsan joihin voi itse ottaa yhteyttä Leikkaukset Parantavaa hoitoa niveljäykistymään ei ole. Leikkaushoidot suunnitellaan aina yksilöllisesti. Erityisesti käsien ja jalkojen toimivuutta voidaan parantaa leikkauksilla. Ensimmäiseksi pyritään korjaamaan jalkojen virheasennot. Yläraajojen leikkauksissa ollaan pidättyväisempiä, sillä lapsi pystyy korvaamaan puuttuvia toimintoja käyttämällä käsiään tavallisesta poikkeavalla tavalla. Usein saattaa käydä niin, että leikkauksella parannettava toiminta jättää jonkin toisen tärkeän osan toiminnasta pois. Leikkaushoidoista suurin osa tehdään lapsuusiässä, mutta myöhemminkin voidaan joutua tekemään korjaavia toimenpiteitä. Alaraajojen myöhaiskorjausleikkaukset ovat tyypillisimpiä, sillä nivelten virheasennot palautuvat herkästi kasvun myötä. Skolioosin, eli selkärangan vääntymisen hoidossa käytetään korsettihoitoa Niveljäykistymä voi aiheuttaa myös lihasmassan puutosta tai ihopoimija voi olla poikkeavasti. Usein esiintyy myös pienileukaisuutta, mikrognatiaa. Lisäoireina voi olla kitalakihalkio, sydänvika, virtsasukupuolielinten epämuodostumia ja rintakehän epämuodostuma. Niveljäykistymä on joskus vain käsissä ja jaloissa, useimmiten kuitenkin symmetrisesti molemmissa. Niveljäykistymä ei ole etenevä sairaus. 3
6 3. KUNTOUTUS Kuntoutuksen tarkoituksena on tukea henkilöä ja hänen lähipiiriään selviytymään mahdollisimman hyvin jokapäiväisestä elämästä. Perheen rohkaiseminen ja motivoiminen pitkäaikaiseen kuntoutukseen luo pohjaa hyville tuloksille, joiden saavuttamiseen tarvitaan sinnikkyyttä ja omatoimisuutta. Kuntoutusprosessi lähtee yleensä käyntiin heti lapsen syntymän jälkeen. Kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti. Kuntoutuksen toimenpiteet vaihtelevat lapsen sairauden vaikeusasteen mukaan ja ne ulotetaan tarvittaessa myös kodin ulkopuolelle esim. päiväkotiin tai kouluun. Hyvänä apuvälineenä kokonaisvaltaisessa kuntoutuksessa toimivat kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma, joissa määritellään mm. terapioiden tarve. Näitä tarkistetaan säännöllisin väliajoin, jotta mahdollisuudet itsenäiseen ja laadukkaaseen elämään mahdollistetaan Fysioterapia Fysioterapiassa on tärkeää lapsen kasvukauden aikana tukea kokonaismotoriikan kehittymistä ja keskittyä säilyttämään nivelliikkuvuus sekä vahvistamaan lihasten toimintaa. Fysioterapian keinoina kaikkina ikäkausina käytetään venyttelyjä ja leikin kautta motoristen taitojen harjoittelua. Fysioterapian arviointi suoritetaan aina hoidosta vastaavassa yliopistollisessa sairaalassa. Fysioterapian toteuttaa sairaalan tai Kelan maksamana yksityispuolen fysioterapeutti. Fysioterapeutti arvioi mahdollisten liikkumisen apuvälineiden tarpeen neuvotellen perheen kanssa Vauvaikä Ensimmäisen ikävuoden aikana keskitytään nivelliikkuvuuden lisäämiseen ja lapsen yksilöllisen liikkumistavan kehittymisen tukemiseen. Pyrkimyksenä on noudattaa lapsen normaalin motorisen kehittymisen suuntaviivoja. Lihasten ja nivelten venyttelyillä saavutetaan paras tulos lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana. On tärkeää venytellä riittävän tehokkaasti ja useita kertoja päivässä Leikki-ikä (alle kouluikäiset) Tänä aikana yleensä lapsen motorinen kehitys varmentuu ja taidot kasvavat. Fysioterapiassa on edelleen erittäin tärkeää ylläpitää ja huolehtia vauvaikäisenä saavutetusta nivelliikkuvuudesta. Lapsen omien motoristen taitojen harjaantumisen kannalta on tärkeää, että lapsi saa mahdollisuuksia leikkiä toisten lasten kanssa. Leikissä tarvittavia motorisia taitoja voidaan harjoitella fysioterapian keinoin Kouluikä Fysioterapian keinoin pyritään ylläpitämään edelleen lihaskestävyyttä ja nivelliikkuvuutta, jotta lapsi voi mahdollisuuksiensa mukaan osallistua erilaisiin liikuntamuotoihin. Kouluikäinen lapsi voi jo itse ottaa vastuuta omasta kuntoutumisestaan Nuoruus ja aikuisuus Murrosiässä lapsi taistelee erilaisuuttaan vastaan ja kuntoutusmotivaatio yleensä romahtaa kokonaan. Kuntoutusta suunniteltaessa tuleekin miettiä olisiko murrosikäiselle motivoivampaa korvat osan yksilöfysioterapiasta esimerkiksi ratsastus- tai allasterapialla. Fysioterapeutin tehtävänä on suunnitella ja laatia riittävän tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikealla tavalla kuormittavia harjoitusohjelmia ja arvioida niiden toteutumista. Kuntoutujaa tulee auttaa niin, että hänellä on mahdollisuus sopeutua ympäristöön asettamiin vaatimuksiin tai muuttaa itse ympäristöään elämäntilanteeseensa soveltuvaksi. Kuntoutuja osaa itse ohjata avustajaansa sekä osaa käyttää erilaisia keinoja ja apuvälineitä pystyäkseen liikkumaan ja suoriutumaan mahdollisimman itsenäisesti päivittäisissä toiminnoissaan. Nuoruusiässä motivaatio kuntoutusta kohtaan voi selkeästi lisääntyä, jos nuorelle tulee halu selviytyä itsenäisesti elämässään. Tässä vaiheessa kuntoutuksen tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä ja riippuvat nuoren sen hetkisestä elämän vaiheesta. Nuoret hyötyvät ennen kaikkea sopeutusvalmennuskursseista, joista he saavat realista tietoa kuntoutustarpeistaan sekä tietoa koulutusmahdollisuuksista ja työelämään hakeutumisesta. Tähän asti vanhemmat ovat aina hoitaneet lastensa asioita, mutta nyt nuoren tehtävänä on löytää oma roolinsa kuntoutusta hakevana yksilönä. 4
7 Fysioterapian toteutusta määräväät paljon kuntoutujalle tehtävät mahdollisia leikkauksia. Fysioterapiaa ennen suunniteltua leikkausta, välittömästi leikkauksen jälkeen ja pidemmällä viiveellä leikkauksesta suunnitellaan yksilöllisesti tehtävän toimenpiteen mukaan tarkasti leikkaavan lääkärin ohjein. Kuntoutujan kuntotekijöiden edistyminen ja saavutetun tason ylläpitäminen, kuten nivelten liikkuvuuden ja lihasvoiman, kestävyyden ja nopeuden edistyminen sekä taitotekijöiden (tasapaino, rytmija reaktiokyky) sekä keho- ja liiketuntemuksen kehittyminen ovat tärkeitä huomioida terapiassa koko kuntoutujan elinkaaren ajan. Peruskoulun ja lukion oppilaat saavat fysioterapiassa neuvontaa ja ohjausta tuki- ja liikuntaongelmiinsa. Kela järjestää vaikeavammaiselle lääkinnällisenä kuntoutuksena erityisasiantuntemukseen ja -osaamiseen perustuvia, tehostettuja ja yksilöllisesti suunniteltuja laitoksissa tai avohoidossa toteutettavia kuntoutusjaksoja. Fysioterapia toteutetaan ostopalveluna, myös kotikäyntejä ovat mahdollisia jos kuntoutuja sitä vaatii. Kotona asuvat fysioterapiaa tarvitsevat saavat ohjausta, neuvontaa, arviointia sekä yksilöllistä että ryhmäterapiaa liikkumis- ja toimintakyvyn ongelmiinsa terveyskeskuksessa fysiatrian osastolta. Fysioterapian tavoitteena on edelleen tukea omaehtoista harjoittelua ja kotona selviytymistä sekä tukea työ- ja toimintakykyä. Ensikäynnillä fysioterapeutti selvittää kuntoutujan toimintakyvyn ja laatii yhdessä tämän kanssa fysioterapiasuunnitelman. Kuntoutusta voidaan antaa sekä yksilöllisesti että ryhmässä tai se voidaan toteuttaa ohjauksen jälkeen itsenäisenä harjoitteluna. Tarvittaessa selvitetään myös apuvälinetarvetta. Fysioterapeutti tai kuntohoitaja tekee kotikäyntejä jos kuntoutujan toimintakyky sitä vaatii. Kun on mahdollista kuntoutuksen edistyessä vastuuta terapiasta siirretään vähitellen kuntoutujalle. Fysioterapian aluksi avustava toiminta muuttuu kuntoutujan itsehoitoa tukevaksi toiminnaksi. Työskentelyasentoihin on tärkeä kiinnittää huomiota siirtyessä opiskelu/ työelämään. Työfysioterapeutit auttavat selvittämään työn sekä työpaikan ergonomisia ominaisuuksia sekä osallistuvat apuvälineiden hankintaan ja mahdollisten työssä selviytymiseen tarvittujen muutosten suunnitteluun. ( Toimintaterapia Toimintaterapiassa keskitytään yläraajojen toiminnan mahdollistamiseen huomioiden myös kokonaismotoriikka. Näitä tuetaan taitojen harjoittelulla sekä erilaisilla apuvälineillä ja ortooseilla. Tärkeää on myös lapsen leikin mahdollistuminen ja päivittäisistä toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti suoriutuminen lapsen ikä huomioiden. Toimintaterapian arviointi suoritetaan aina hoidosta vastaavassa yliopistollisessa sairaalassa. Toimintaterapian toteuttaa sairaalan tai Kelan maksamana yksityispuolen toimintaterapeutti. Toimintaterapeutti arvioi päivittäisten toimintojen ja leikin apuvälineiden tarpeen Vauvaikä Vauvaiässä toimintaterapia painottuu ortoosi-/lastahoitoon. Ortooseja käytetään nivelliikkuvuuden lisäämiseen ja tarvittaessa nivelen tukemiseen. Ortoosihoito suunnitellaan aina yhdessä hoitavan lääkärin kanssa. Ensimmäiset ortoosit valmistetaan usein jo heti syntymän jälkeen. Ortooseja käytetään vauvaiässä lähes jatkuvasti. Toimintaterapeutti ja fysioterapeutti tekevät yhteistyötä ortoosihoidon suunnittelussa ja toteutuksessa Leikki-ikä Leikki-iässä ortoosihoito jatkuu mutta ortooseja käytetään lähinnä öisin. Päivisin lapsen liikkumista ei rajoiteta ortooseilla. Tarvittaessa yksittäistä niveltä voidaan tukea kevyemmällä ortoosilla myös päivällä. Leikki-iässä toimintaterapiassa keskitytään yläraajojen toiminnan harjoitteluun. Harjoittelumuotona käytetään leikkiä. Apuvälineillä voidaan tarvittaessa tuke leikin onnistumista Kouluikä Kouluiässä ortooseja voidaan käyttää edelleen lähinnä öisin. Toimintaterapian keinoin tuetaan koulussa itsenäisesti suoriutumista. Koulunkäynnin tueksi toimintaterapeutti valitsee lapselle tarvittavat apuvälineet. Toimintaterapeutti voi yhdessä opettajan ja perheen kanssa toteuttaa koulussa tarvittavia toimintojen sovellutuksia. 5
8 Nuoruus ja aikuisuus Lapsilla toimintaterapian sisältö on pääosin toimintakyvyn mahdollisuuksien arviointia ja päivittäisiä toimia helpottavien apuvälineiden tarpeen arviointia ja taitojen harjoittelua. Aikuisiällä toimintaterapia keskittyy seurantaan ja elämänmuutosten myötä uudelleen tilanteiden arviointiin. Ihanteellisessa tilanteessa aikuinen tietää ja tuntee toimintakykynsä ja rajoituksensa. Hänellä on tarvittavat päivittäisten toimien apuvälineet, mahdollisesti avustaja ja kotiympäristö on rakennettu muutostöillä toimivaksi. Arki on muotoutunut mahdollisimman itsenäiseen elämään joko yksin tai elämänkumppanin ja perheen parissa. Uudelleenkartoituksen tarve tulee, kun elämäntilanteessa tapahtuu muutoksia esim. opiskelujen aloittaminen (atk-laiteiden kartoitus), muutto (asunnonmuutostyöt) tai uusi työpaikka(ergonominen kartoitus). Apuvälineistä lastat ja tukisidokset kaipaavat huoltoa tai kokonaan niiden uusimista. Uuden harrastuksen aloittaminen vaatii ehkä uusien yksilöllisten apuvälineiden suunnittelua ja valmistamista esim. maalaaminen jalalla. Kuntoutusjaksoilla kartoitetaan arjen sujumista ja apuvälinetarve sekä niiden soveltuvuus. Toimintaterapiassa arvioidaan myös erityisvaatetarve. Erityisvaatetuksella tarkoitetaan vaatteita, joita ei saa tavallisista vaatekaupoista. Vaatekartoituksessa mietitään pukeutumista helpottavia vaateratkaisuja ja -apuvälineitä sekä erityisniksejä esim. vetoketjujen sijoittaminen tai tarrakiinnitykset. Lisätietoja löytyy Arkipäivän onni vaatteita erityisryhmille -kirjasta. (Hälinen, Rytkönen). Yksilöllisiä vaatekaavoja valmistetaan Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa kaavoituskursseilla ( ). Aikuisuus on myös pysähtymisen aikaa, jolloin tulee usein pohdittua omaa elämää. Tietoisuus kasvaa oman kehon vanhenemisesta ja voimien vähenemisestä. Saattaa tulla tilanne, jossa joutuu arvioimaan omat voimavaransa uudelleen. Ehkä tulee myöhäiskorjausleikkauksia. Joillekin työssäkäynti voi tulla liian raskaaksi ja on harkittava elämäntilannetta uudelleen. Kaikki tämän tyyliset pohdinnat kuuluvat keski-iän kriisiin, jota ehkä voi voimistaa oman vammaisuuden pohtiminen. Kuntoutusjaksoilla on mahdollisuus myös psyykkiseen tukeen. Kriisin läpikäytyä on helpompaa ymmärtää asioiden suhteellisuutta ja sietää omaa ja toisten epätäydellisyyttä. Silloin pystyy myös iloitsemaan omista saavutuksistaan Apuvälineet Apuvälineiden merkitys lasten ja nuorten kuntoutuksessa on suuri. Niiden avulla mahdollistuu usein mahdottomaltakin tuntuva toiminta. Apuvälineitä on nykyisin kehitetty moniin eri tarkoituksiin ja niiden avulla lapsi pystyy paremmin osallistumaan päivittäisiin toimintoihin sekä harrastustoimintaan. Apuvälineitä on kehitetty esimerkiksi helpottamaan pukeutumista, peseytymistä, ruokailua, siirtymistä sekä liikkumista. Apuvälineillä on suuri merkitys lapsen toiminnallisen tason edistäjänä ja kehitys apuvälinealalla erityisesti vaikeavammaisten elämän helpottamiseksi on tällä hetkellä nopea. Lasten apuvälinearviot tekee erikoissairaanhoidon asiantunteva työryhmä, mikä tuntee hyvin kyseisen lapsen tai nuoren erityistarpeet sekä on perehtynyt apuvälineiden laajaan kirjoon. Aikuisiällä apuvälinearviot yleensä kulkevat oman terveyskeskuksen fysioterapian/ toimintaterapian/ apuvälineyksikön kautta. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia apuvälineitä lainataan lääketieteellisin perustein todetun toimintavajavuuden korjaamiseksi. Arvioinnin tekee terveydenhuollon ammattihenkilö, esim. fysioterapeutti, toimintaterapeutti tai kuntohoitaja itsenäisesti tai yhdessä lääkärin kanssa. Lyhytaikaiseen (1-3 kuukauden) lainaan voi saada ilman etukäteen tehtävää arviointia tavallisimpia liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineitä, kuten kävelykepin, kyynärsauvat ja hygieniavälineet. Apuvälineen tarpeen jatkuessa arvioinnin tekee terveydenhuollon ammattihenkilö. Apuvälineen tarpeen arviointi, sovitus ja käytön opetus sairaalassa, apuvälineen lainauspaikassa tai tarvittaessa kotikäyntinä. 6
9 3.4. Vanhempien rooli lapsen kuntoutusprosessissa On osoitettu lapsen nopean ja monipuolisen kehityksen mahdollistuvan parhaiten tavoitteellista ohjausta toteuttavassa kasvuympäristössä. Virikkeellinen ympäristö tuo lapselle puitteet oppia oman kehitystasonsa mukaisesti. Edistääkseen lapsen kokonaisvaltaista kehitystä kasvattajan tulee luoda lapselle kasvuympäristöön perusturvallisuutta, asettaa lapselle rajaoja, mutta antaa myös vastuuta sekä auttaa itsenäistymisessä tarpeen mukaan. Kehityksessään viivästyneen lapsen kuntouttaminen onnistuu jokapäiväisen elämän tarjoamissa tilanteissa. Yksi keskeinen tavoite kehitysviivästymän lapsen kuntouttamisessa on itseluottamuksen kehittäminen. Korostamalla lapsen vahvoja puolia ja harjaannuttamalla heikompia osa- alueita kuntoutusprosessissa voidaan saada hyviä tuloksia. Mikään yksittäinen terapia ei teholtaan pysty vastaamaan syömiseen ja leikkimiseen sekä ulkoiluun ja nukkumaanmenoon tuo tullessaan. Edellytyksenä on että lapsi on aktiivisesti mukana kodin, päiväkodin ja koulun rutiineissa. Lapsen kuntoutusprosessissa vanhemmat ovat hyvin tärkeässä roolissa. Lasten varhaisessa opetuksessa ja ohjauksessa luonnollisia opettajia ovat vanhemmat ja luonnollinen harjoittelupaikka on koti. Vanhempien käsityksillä on suuri merkitys kuntoutuksen onnistumiseen. Vaikeinta kuntoutus on jos vanhemmilla on tiukka, mutta virheellinen käsitys lapsen tarpeista. Osa vanhemmista saattaa vaatia hyvänä pitämäänsä erityistä ja aikaa vievää kuntoutusohjelmaa lapsensa vähäisiinkin oireisiin. Vielä vaikeampi tilanne on silloin, jos vanhemmat kieltäytyvät näkemästä lapsen vaikeuksia, eivätkä hyväksy kuntoutusta tai tavallisesta poikkeavaa päivähoito- tai koulujärjestelyä. 7
10 4. OMASTA HYVINVOINNISTA HUOLEHTIMINEN 4.1.Liikunta Säännöllinen liikunta on yksi terveellisen elämän peruspilareista. Kehomme tarvitsee liikuntaa ja kaikenlainen liikkuminen edistää terveyttä ja toimintakykyämme. Sopivasta annosteltuna liikkuminen tuo iloa ja mielihyvää. Liikunnan kokonaismäärä ja säännöllisyys ratkaisevat, mitkä ovat liikunnan vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiimme. Säännöllinen liikunta auttaa selviytymään arjen vaatimuksista ja on osa hyvinvointiamme. Juuri arkipäivän rutiinit tarjoavat hyvän lähtökohdan liikunnan lisäämiselle. Liikkumisen ei tarvitse olla välttämättä harrasteliikuntaa. Keho ei kaipaa äärirajoilla ponnistelua, vaan kohtuullisella kuormituksella tapahtuvaa päivittäistä liikkumista. Suurin osa siitä voidaan kattaa arjen hyötyliikunnalla, muutamalla pienellä muutoksella päivittäisissä rutiineissa. Liikunta on yksi tärkeimmistä luun lujuuteen ja kaatumisten riskitekijöihin myönteisesti vaikuttavista tekijöistä. On kiistattomasti osoitettu, että nuorena harrastettu liikunta lisää huomattavasti luun lujuutta. Kaiken ikäisillä liikunnan aikaansaama fyysisen suorituskyvyn paraneminen voi hidastaa luun iänmukaista heikkenemistä ja vähentää kaatumisalttiutta sekä murtumia. Liikunnalla on kuitenkin myös itsenäinen rooli lihavuuteen liittyvien sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Vamman kanssa eläminen on helpompaa hyväkuin huonokuntoisena. Hyvä toimintakyky helpottaa arjessa selviämistä, siirtymisissä, henkilökohtaisen hygienian hoidossa, pukeutumisessa, ruoan laitossa ja harrastamisessa. Hyvä toimintakyky lisää myös elämän laatua. Harrastus tuo mukanaan iloa, virkistystä, kavereita tai muuten hyvää oloa. Ilo liikkua -kuntoliikuntaohjelma tarjoaa helposti sovellettavaa, matalan kynnyksen kuntoliikuntaa vähän liikkuville, tuki- ja liikuntaelinvammaisille ihmisille. Pääasiallinen kohderyhmä on maamme liikkumisvammaisten yhdistysten (mm. invalidi- ja CP-yhdistykset) keski-ikäinen tai ikääntyvä jäsenistö, arviolta noin henkilöä. Lähes kaikki liikuntamuodot ja lajit ovat sovellettavissa erilaisiin tarpeisiin. Apuna voi käyttää osaavaa avustajaa tai erilaisia liikunnan apuvälineitä. Liikunnan ja harrastamisen apuvälineitä voi vuokrata tai lainata tai kehitellä jopa itse. Sitä miten jokin laji tai liikuntamuoto jokaiselle soveltuu ei tiedä kokeilematta. 8
11 4.2.Harrastukset On hyvä muistaa, että liikuntavamma ei estä tekemästä mitä nauttii. Vaikka lapsi tai aikuinen ei pystyisi kävelemään, voi hän harrastaa esimerkiksi ratsastusta, uimista tai melontaa. Harrastuksiin on kehitelty paljon erilaisia soveltavan liikunnan apuvälineitä kuten pyöräilyyn käsipolkupyörä ja lasketteluun kelkka. Jos käsien käyttö on vaikeutunut, voi tietokonetta käyttää esimerkiksi puhaltamalla tai jos jalkojen käyttö on vaikeutunut niin pyörätuolissa voi harrastaa yleisurheilua tai koripalloa. Kaikkien on mahdollista liikkua erilaisten apuvälineiden turvin. Jotta liikuntavammainen lapsi tai aikuinen pääsee osallistumaan toimintaan, on ympäristössä huomioitava esteettömyys. Esteettömyyttä ovat esimerkiksi hissit, luiskat portaissa ja pyörätuolin mentävät oviaukot Yhdistys ja muu toiminta SIU, Suomen Invalidien Urheiluliitto on valtakunnallinen liikunta- ja urheilujärjestö kaikille henkilöille, joiden tuki- ja liikuntaelinvamma tai sairaus vaikuttaa liikkumiseen. Futuuriklubi on noin alle 13-vuotiaiden liikunta- ja monivammaisten lasten ja heidän perheidensä liikuntaohjelma. Futuuriklubin puitteissa SIU:ssa toteutetaan lasten ja perheiden tapahtumia, liikuntaneuvontaa, paikallista liikuntakerhotoimintaa, monipuolisia liikuntaleirejä ja ohjaajakoulutusta kaikille lasten liikuntaa ohjaaville. Sporttiklubitoiminta on jatkoa Futuuritoiminnalle ja Liikuntaa kaikille lapsille -hankkeelle. Sporttiklubin puitteissa etsitään keinoja sekä toimivia tapoja liikuntapalvelujen avaamiseksi myös yli 13-vuotiaille liikuntavammaisille nuorille sekä vastavammautuneille henkilöille, sillä heidän koetaan tällä hetkellä jäävän liikuntatarjonnan ulkopuolelle. SOLIA on soveltavan liikunnan apuvälinetoimintaa, josta on mahdollisuus vaikkapa vuokrata apuvälineitä liikkumiseen ja tutustua niihin ennakolta materiaalisalkussa. Yhteystiedot: MALIKE - matkalle - liikkeelle - keskelle elämää Malike järjestää tapahtumia, kursseja ja koulutuksia kaikille perheille, joiden lapsilla on haasteita liikkumisessa. Malike tarjoaa arkiliikkumisen ja harrastamisen ideoita myös alan ammattilaisille ja toimintavälineneuvontaa ja vuokraamoistamme voi vuokrata välineitä kokeiltavaksi. Liikuntaa voi harrastaa myös liikuntatoimen, vammaisyhdistysten ja tavallisten urheiluseurojen järjestämissä ryhmissä. AMC ry (v.1998) perustettiin Arthrogrypoosia sairastavien aikuisten sekä lasten vanhempien toimesta. AMC-yhdistyksen tarkoituksena on toimia: Arthrogrypoosia sairastavien ja heidän perheidensä yhdyssiteenä sekä valvoa heidän etujaan. Työskennellä arthrogrypoosin aiheuttamien vammojen ja haittavaikutusten tutkimuksen, ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen edistämiseksi. Kartoittaa Suomen arthrogrypoosis-tilanne sekä hankkia ja jakaa tietoa arthrogrypoosista. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus on toiminut yhdistykselle tukikohtana järjestämällä pienryhmien sopeutumisvalmennuskursseja. Lahdessa myös syttyi ensi kipinä AMC ry:n toiminnan aloittamiselle ja siellä on yhdistyksen jäsenet kokoontuneet moneen otteeseen vuosien aikana. Yhdistys järjestää kerran vuodessa tapaamisen, joissa pyritään antamaan tietoa sairauden tutkimus- ja hoitotuloksista sekä annetaan tilaisuus tutustua toisiin arthrogrypoosia sairastaviin ja heidän perheisiinsä. Mukaan on helppo tulla uudenkin perheen! Yhdistyksen kautta saa myös vertaistukiperheapua Klikkaa itsesi sivuille Siellä on tietoa sairaudesta, yhteystietoja, keskustelupalsta ym. tarpeellista! Virpi Granlund, puheenjohtaja Nokia virpi@amc.fi 9
12 5. TIETOA, TUKEA JA KUNTOUTUSTA INVALIDILIITOSTA 5.1. Invalidiliiton Harvinaiset yksikkö Harvinaisten tuki- ja liikuntaelinvammaryhmien osaamis- ja tukikeskus Invalidiliiton Harvinaisetyksikön toiminta on suunnattu henkilöille, joilla on harvinainen vamma tai sairaus, heidän perheilleen ja läheisilleen. Yksikkö jakaa tietoa myös niille, jotka työssään kohtaavat henkilöitä, joilla on harvinainen vamma tai sairaus. Vamma tai sairaus luokitellaan harvinaiseksi, kun se esiintyy enintään sadalla ihmisellä miljoonasta. Suomessa harvinaisiksi vammaryhmiksi luetaan ne ryhmät, joihin kuuluu alle 500 henkilöä. Osa harvinaisista sairauksista on perinnöllisiä, joissakin alttius sairastumiseen peritään. Lisäksi harvinaisiin ryhmiin kuuluu oireyhtymiä, jotka eivät ole perinnöllisiä. Sairaudesta tai vammasta, palvelujärjestelmästä ja vertaistuesta on vaikea, joskus jopa mahdoton löytää tietoa harvinaisuuden vuoksi. Invalidiliiton Harvinaiset -yksikkö jakaa ja kerää tietoa harvinaisista tuki -ja liikuntaelin sairaus -ja vammaryhmistä ja mahdollistaa vertaistuen saamiseen eri ryhmille järjestämillään tapaamisilla. Yksikkö tekee yhteistyötä eri järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa ja sen asiantuntemus on mukana Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksen harvinaisille vammaryhmille järjestämissä palveluissa. Harvinaiset -yksikkö: antaa yksilöllisesti tietoa ja tukea löytämään keinoja ja voimavaroja arjessa selviytymiseen antaa viimeisintä tietoa kustakin diagnoosiryhmästä, hoidosta ja kuntoutuksesta järjestää valtakunnallisia vertaistapahtumia eri diagnoosiryhmille antaa tietoa yhteiskunnan tukitoimista sekä tukiryhmistä -ja yhdistyksistä laatii diagnoosikohtaisia oppaita ja antaa ensitietoa antaa asiantuntemuksensa kuntoutustoimintaan julkaisee harvinaisille ryhmille tarkoitettua Harava-lehteä tekee yhteistyötä eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa järjestää alueellisia tapaamisia yhdistyksille ja diagnoosiryhmille tekee ammatillista yhteistyötä tekee pohjoismaista ja kansainvälistä yhteistyötä Internet-sivuilta löytyy lisätietoa yksikön toiminnasta osoitteessa Yhteystiedot: Harvinaiset -yksikkö Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Launeenkatu Lahti p. (03) , faksi (03) sähköposti: Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus on valtakunnallinen kuntoutuspalvelujen tuottaja. Palveluvalikoima kattaa ihmisen koko elämänkaaren. Tarjonnasta löytyy kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja, yksilöllistä kuntoutusta, tilapäishoitoa. avokuntoutusta, sekä lomatoimintaa. 10
13 Kuntoutuskeskus tuottaa ja kehittää sellaisia kuntoutuspalveluja, jotka tukevat vammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään elämään koti- ja asuinympäristössään tasa-arvoisina ja itsenäisinä yhteiskunnan jäseninä. Kuntoutuspalveluiden tuottamisesta ja kehittämisestä vastaavat moniammatilliset kuntoutustiimit. Niiden syvä osaaminen, tietämys ja uusimpien kuntoutusmenetelmien hallinta vaikuttavat kuntoutujan toimivaan arkeen, jonka avulla vammainen ihminen ja hänen läheisensä voivat rakentaa itsenäisen ja hyvän elämän. Kuntoutuksen tavoite on ihmisen hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn ylläpitäminen ja kohentaminen. Erityisosaamisen alueet ovat vaikeasti vammaisten, perheiden ja harvinaisiin tuki- ja liikuntaelinvammaryhmiin kuuluvien kokonaisvaltainen kuntoutus. Jatkuvasti uudistuvat kuntoutusohjelmat, joihin kuntoutujat voivat vaikuttaa, ovat tuloksellisia. Kohentunut toimintakyky, hyvät suositukset ja käyttökelpoiset eväät arkeen takaavat hyvän lopputuloksen. Kuntoutujien perustarpeista huolehditaan kuntouttavan ja ohjaavan avustamisen keinoin, mikä mahdollistaa osallistumisen kaikkeen toimintaan turvallisesti. Esteettömät ja hallittavissa olevat tilat, uusimmat välineet ja helppokulkuinen ympäristö mahdollistavat kuntoutujan itsenäisen toimimisen. Palveluvalikoima sopeutumisvalmennuskurssit kuntoutuskurssit yksilöllinen kuntoutusjakso yksilöllinen sopeutumisvalmennusjakso harvinaisten ryhmien valtakunnalliset tapaamiset, alue- ja teemapäivät avokuntoutus tilapäishoito lomatoiminta asiantuntijapalvelut Kuntoutuksemme keinot yksilölliset hoidot ja terapiat kuntouttava ja ohjaava avustaminen itse tekeminen ja uuden oivaltaminen ryhmässä toimiminen ja keskustelu ohjaus ja harjoittelu retket ja tutustumiskäynnit luennot vertaistoiminta yhteisölliset kokoontumiset terveellinen, maukas kotiruoka meillä kuntoutuja osallistuu oman kuntoutuksensa suunnitteluun Missä olemme Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus sijaitsee Launeen kaupunginosan palvelujen vierellä, lähellä kaupungin keskustaa. Liikuntavammaisille suunnitellut tilat, ympärillä olevat ulkoilumaastot ja kaupungin palvelut antavat monipuoliset mahdollisuudet kuntoutumiseen. Yhteystiedot: Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Launeenkatu 10, Lahti p. (03) , fax (03) , kuntoutussihteerin suora numero (03)
14 5.3. Vertaistukitoiminta Invalidiliitossa Vertaisuuden ydin on kokemuksessa, etten ole yksin, että on olemassa ihmisiä, jotka ymmärtävät ja jakavat kokemukseni - ovat samassa veneessä. Vertaistukitoiminnassa vammaiset henkilöt ja heidän läheisensä ovat valmiita auttamaan ja tukemaan muita omien kokemustensa pohjalta. Vertaistuki on vapaaehtoista, vastavuoroista ja aina mukana olijoidensa näköistä. Tuki on maksutonta, sitä toteutetaan tavallisen ihmisen taidoin ja se voi täydentää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Vertaistuki rakentaa itsetuntoa, tukee jaksamista ja kannustaa pitämään paremmin puoliaan. Vertaistukitoiminta on Invalidiliiton ja sen jäsenyhdistysten toiminnan peruspilareita. Se on saanut vuosien varrella erilaisia muotoja ja ne kehittyvät jatkuvasti. Myös Invalidiliiton omissa palveluissa vertaistuella on tärkeä merkityksensä. Invalidiliitto kouluttaa perheitä ja yksityishenkilöitä toimimaan vertaistukena eri tavoin vammautuneille henkilöille sekä perheille, joissa on vammainen lapsi. Toiminta luo yhteyksiä samanlaisessa elämäntilanteessa olevien henkilöiden sekä perheiden välille ja auttaa sopeutumaan usein uuteen tilanteeseen. Invalidiliiton keskustoimistossa ylläpidetään rekisteriä koulutetuista vertaistukihenkilöistä ja vertaistukiperheistä. Rekisteristä löytyy yhteystiedot sekä tiedot vammasta tai sairaudesta. Rekisteri päivitetään vuosittain. Vertaistukihenkilötoiminta on suunnattu aikuisille ja vertaistukiperhetoiminta lapsiperheille. Lisätietoja saat Invalidiliiton keskustoimistolta: Yhteystiedot: p. (09) LINKIT
2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
Lisätiedot2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille
2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotPALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen
LisätiedotFYSIOTERAPIA JA TOIMINTA
2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo
LisätiedotSuomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011
Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,
LisätiedotPERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012. www.lahdenkuntoutuskeskus.fi
PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012 www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Ala-asteikäisten lasten 08.07. - 14.07. (7 pv) Kurssi on tarkoitettu perheille, jossa on ala-astetta käyvä kouluikäinen liikuntavammainen tai monivammainen
LisätiedotKELAN TULES-AVOKURSSIT
KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille
Lisätiedot2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille
2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus
LisätiedotPerhekuntoutus 2010. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus
Perhekuntoutus 2010 Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Yhteisen tekemisen perhetoimintakurssit Teini-ikäisten harvinaisten lasten Kurssit on tarkoitettu perheille, jossa on alle 16-vuotias liikuntavammainen
LisätiedotIkääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari
Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö
LisätiedotOpas harvinaistoiminnasta
Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotAMC. Ensitieto-opas vanhemmille. Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö
AMC Ensitieto-opas vanhemmille Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Invalidiliiton julkaisuja O.51., 2012 ISBN 978-952-5548-46-4 ISSN 1457-1471 Painopaikka: N-PAINO 2012 AMC Ensitieto-opas vanhemmille HARVINAISET
LisätiedotKankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.
LisätiedotTerapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille
K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina
LisätiedotSalvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti
Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat
LisätiedotInvalidiliiton Harvinaiset-yksikkö
Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Valtakunnallinen Harvinaisten sairauksien osaamis- ja resurssikeskus Palvelua harvinaisten parhaaksi Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö, Launeenkatu 10, 15100 Lahti invalidiliitto.fi/harvinaiset
LisätiedotMS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus
LisätiedotINFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen
INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotKOKEMUKSEEN PERUSTUVAA AVOKUNTOUTUSTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ
INVALIDILIITON KUNTOUTUS - ELÄMÄNMAKUA JA OSAAMISTA KOKEMUKSEEN PERUSTUVAA AVOKUNTOUTUSTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Invalidiliiton Lahden Kuntoutuskeskus Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus tarjoaa monipuolista
LisätiedotTraumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotALS-sopeutumisvalmennuskurssit,
ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut
LisätiedotAPUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013
APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut
LisätiedotCP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN
CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN
LisätiedotMALIKE MALIKE. matkalle - liikkeelle - keskelle elämää. Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, Tampere, Puhelin
MALIKE matkalle - liikkeelle - keskelle elämää Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, 33100 Tampere, Puhelin 0206 90 282 Malike aloitti toimintansa 1.12.1997, tukemaan vaikeavammaisen lapsen perheen toimintaa
Lisätiedot...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus
...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus zoomaa lahteen Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus kehittyvät ja muuttuvat.
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotKUNTOUDU KAUPUNGISSA 2011
Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksen kuntoutujia ovat lapset ja nuoret eri elämänvaiheessa. Aikuiset tulevat kuntoutukseen diagnoosinsa, toiminta kyvyn rajoitteen tai elämäntilanteen vuoksi. Ikäihmiset
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotMoniammatillinen kipuselvitys
Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan
LisätiedotLiikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja
Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotMonenlaisia haasteita jatkoon!
Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotMiten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi.
ANNA PALAUTETTA! Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry. Postios: Parivaljakontie 6, 00410 Helsinki. Käyntiosoite: Maja, Vellikellonpolku 1, Malminkartano, Helsinki Puhelin: (09) 477 1002, email:
LisätiedotKELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu
KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin
LisätiedotHelsingin kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Helsingin sairaala. Kuntoutussuunnittelu ja Apuvälinepalvelut. Toimintaterapeutti Salla Tahkolahti
Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Helsingin sairaala Kuntoutussuunnittelu ja Apuvälinepalvelut Toimintaterapeutti Salla Tahkolahti Helsingin apuvälinepalvelupisteet Laakson palvelupiste Malmin
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotVaikeavammaisen kuntoutus ja Kela
16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotKuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut
Kuntaseminaari 24.5.2017 Eskoon Asiantuntijapalvelut Ulla Yli-Hynnilä Henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti (2) kuntoutussuunnittelija (1) toimintaterapeutti
LisätiedotPERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2013
PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2013 www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Päivitetty 23.4.2013 Teini-ikäisten liikuntavammaisten lasten 09.06. - 15.06. (7 pv), koko perhe 16.06. - 18.06. (3 pv), nuoret yksin Kurssi on
LisätiedotVammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus
Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan
LisätiedotKelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015
Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta
LisätiedotÄäreishermo- ja lihassairaudet -kurssi
Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi Palveluntuottajien koulutus Anita Ketola suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi Lasten perhekurssi Nuorten osittainen
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon
LisätiedotTAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina
2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden
LisätiedotVaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus 1.1.2019 alkavat uudet palvelut Palvelujen toteutus Elina Kulmanen Suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä @ElinaKulmanen Sisältö
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotVammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013
Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa
LisätiedotKuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri
Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri Kela ilona.autti-ramo@kela.fi @IlonaAutti Lyhyt taustani Lastenneurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Käypä Hoito
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2019 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa 50 Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotKuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678
1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti
Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa
Lisätiedot12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät. 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät
5.2.4 Liikkumisen apuvälineet 12 12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät 12 03 03 Kävelykepit 12 03 06 Kyynärsauvat 12 03 09 Käsivarsituella varustetut sauvat 12 03 12 Kainalosauvat 12 03
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN
ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,
Lisätiedottoimintaterapeutti Jaana Alhasto ja kehittämispäällikkö Hely Streng
toimintaterapeutti Jaana Alhasto ja kehittämispäällikkö Hely Streng Tavoitteiden laatimisen, arvioimisen ja pisteiden laskun haasteet Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa 1 Invalidiliiton Lahden
LisätiedotVaativa lääkinnällinen kuntoutus
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2018 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotPERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2013
PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2013 www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Päivitetty 05.11.2012 Harvinaisiin vammaryhmiin kuuluvien koulunsa aloittavien lasten 17.02.- 23.02. (7 pv) Kurssi on tarkoitettu perheille, joissa
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2019 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa 50 Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotMyllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.
MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain
LisätiedotPÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT
PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA
LisätiedotMiten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi
LisätiedotKuntoutusfoorumi SEKS, toi Riitta Winter
Kuntoutusfoorumi 11.10.2011 SEKS, toi Riitta Winter Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus- koulutus Vajaaliikkeisten Kunto ry:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun järjestämä Alkoi syksyllä 2008 Tavoitteena etsiä
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2018 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotKelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri
Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa
LisätiedotAnitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE
Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:
LisätiedotPirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300
Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu
LisätiedotMiten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?
Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotLiikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä
Hyvinvointia työstä Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Mikko Nykänen, tutkija 30.1.2017 2 Työkyky Työkyky on työn kuormitustekijöiden ja vaatimusten sekä ihmisen toimintakyvyn/voimavarojen
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotIäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla
Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet
LisätiedotSalvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA
Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anu Kannari Vs. vastaava fysioterapeutti 044 7213 355 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s FYSIOTERAPIA Tarjoamme ajanmukaiset tilat ja välineet kuntoutukseen
LisätiedotVuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat
Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus
LisätiedotPaletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011
Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,
LisätiedotOsalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta
Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden
LisätiedotKUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ. Antti Aarnisalo
KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ Antti Aarnisalo Kelan ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat yhteistyössä laatineet suosituksen kuulon apuvälinettä (akustinen kuulokoje, sisäkorvaistute
LisätiedotAVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä
AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä Invalidiliitto ry Avustajakoira Assistenthund ry Mikä on avustajakoira? Avustajakoira on fyysisesti vammaisen, toimintarajoitteisen henkilön yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi
LisätiedotOPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä
OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä
LisätiedotMillainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA
Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotYhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
LisätiedotOsallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto
Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
Lisätiedot