Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 141/2008 vp Psykoterapiakoulutuksen siirtäminen korkeakoulujärjestelmään Eduskunnan puhemiehelle Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja asetuksen perusteella Terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää oikeuden käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä hakijan suoritettua psykoterapeutin ammattiin johtavan koulutuksen, jonka TEO on hyväksynyt. Hyväksytyn koulutuksen jälkeen psykoterapeutit merkitään nimikesuojattuina terveydenhuollon ammattihenkilöinä terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin Terhikkiin. Nimikesuojattuja psykoterapeutteja on yli 4 000, joista valtaosa on saanut koulutuksensa sääntelemättömänä koulutuksena. Nimikesuojausta koskevien hakemusten määrä on kasvanut viime vuosina. Koska koulutus on sääntelemätöntä, arvioi TEO jokaisen hakemuksen erikseen. Sisällöltään vaihtelevien koulutusten arviointi vie aikaa ja käsittelyajat pitenevät. TEO suorittaa siten tällä hetkellä tehtäviä, jotka kuuluisivat sisällöllisesti opetushallinnolle. Tämä koskee niin koulutuksen suunnittelua kuin arviointiakin. Muidenkin terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksen osalta vastaavat tehtävät kuuluvat opetusministeriön hallinnonalaan. Opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esitti vuonna 2007 psykoterapiakoulutuksen siirtämistä korkeakoulujärjestelmään. Sääntelemättömään koulutukseen liittyvät ongelmat voidaan poistaa lopullisesti vain muodostamalla psykoterapiakoulutuksesta säännelty koulutus. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus esitti lausunnossaan kesäkuussa 2007, että koulutuksen siirto korkeakoulujärjestelmän piiriin tulisi toteuttaa mahdollisimman pian. Näin turvattaisiin sääntely, laatu ja taloudellisesti kestävät edellytykset toteuttaa koulutus. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo turvata psykoterapiakoulutuksen laadun, aikooko hallitus noudattaa Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen sekä keskeisten ministeriöiden suosituksia ja siirtää psykoterapiakoulutuksen korkeakoulujärjestelmän piiriin ja koska mahdollinen siirto tapahtuu? Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 2008 Tuula Väätäinen /sd Versio 2.1

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tuula Väätäisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 141/2008 vp: Miten hallitus aikoo turvata psykoterapiakoulutuksen laadun, aikooko hallitus noudattaa Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen sekä keskeisten ministeriöiden suosituksia ja siirtää psykoterapiakoulutuksen korkeakoulujärjestelmän piiriin ja koska mahdollinen siirto tapahtuu? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Psykoterapeuttien koulutus on 1980-luvun alkuvuosista lähtien ollut eräs keskeisistä yliopistojen pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen (erikoistumisopinnot) alueista. Koulutus on järjestetty kiinteässä yhteydessä yliopiston tiedelaitoksiin. Psykoterapeuttien koulutusta tarjotaan myös korkeakoulujen ulkopuolella. Opetusministeriössä on tarkasteltu erilaisia vaihtoehtoja psykoterapian koulutuksen järjestämiseksi. Opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asettama yhteinen psykoterapiakoulutusta pohtinut työryhmä ehdotti, että koulutus johtaisi tutkintoon ja olisi maksuton. Työryhmän muistiossa selvitettiin, että psykoterapiakoulutuksen järjestäminen on mahdollista myös erikoistumisopintoina. Työryhmän muistion valmistuttua tutkintovaihtoehtoa on selvitetty opetusministeriössä. Uuden tutkinnon rahoitusedellytykset, korkeakoulujärjestelmän ja korkeakoulujen tutkintojen kehittämislinjaukset tai tutkintojen laajaalaisuuteen liittyvät vaatimukset eivät tue psykoterapiakoulutuksen järjestämistä itsenäisenä tutkintoon johtavana koulutuksena. Opetusministeriö linjasi lisäksi helmikuussa korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat, joissa todettiin, että uusia tutkinnonanto-oikeuksia ei pääosin anneta. Opetusministeriö pitää monipuolista täydennyskoulutusta hyvänä tapana järjestää psykoterapeuttien koulutus yliopistoissa ja kannattaa Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) esitystä koulutuksen järjestämisestä erikoistumisopintoina. Vuonna 2006 TEO:ssa tehtiin Suomessa suoritetun psykoterapiakoulutuksen perusteella 390 nimikesuojatun ammattihenkilön rekisteröintiä ja vuonna 2005 määrä oli 325. Edellä mainittu työryhmä esitti vuonna 2003 muistiossaan psykoterapeuttikoulutuksen vuosittaiseksi aloittajamääräksi 200. Vaikka tarkkoja koulutettavien tavoitemääriä onkin vaikea arvioida, indikoivat luvut sitä, että koulutustarpeeseen on voitu vastata monipuolisella täydennyskoulutuksella. Yhteiskunnan muutos edellyttää sitä, että aikuisväestö voi kehittää jatkuvasti osaamistaan ja ammatillista liikkuvuuttaan perustutkintojen jälkeen. Psykoterapeutin nimikesuojauksen saavilta edellytetäänkin ennen psykoterapeutin koulutukseen hakeutumista soveltuvaa, usein sosiaali- ja terveysalan tutkintoa sekä työkokemusta hoitotyöstä ja mielenterveystyöstä. Yhteiskunnan hyvinvoinnin ja työmarkkinoiden kannalta on olemassa lukuisia merkittäviä koulutuksia, jotka täydentävät osaamista tutkinnon suorittamisen jälkeen hankittavana koulutuksena. TEO:n esittämiin psykoterapiakoulutuksen laadullisiin ja sisällöllisiin kehittämishaasteisiin vastaaminen ei edellytä koulutuksen järjestämis- 2

3 Ministerin vastaus KK 141/2008 vp Tuula Väätäinen /sd tä tutkintoon johtavana koulutuksena. Koulutuksen laadun tarkkailu ja opetussuunnitelmien kehittäminen kuuluvat korkeakoulujen autonomian piiriin myös tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Koulutus, mukaan lukien tutkintokoulutuksen ulkopuolinen koulutus, vastaa parhaiten sille asetettuja tavoitteita, kun sen kehittämisessä käytetään alan asiantuntijoiden, tiedeyhteisön ja koulutuksen järjestäjien yhteistyötä. Koulutuksen kehittäjien tulee pitää samanaikaisesti ammattihenkilöiden laillistuksesta vastaava taho riittävästi informoituna koulutuksen sisällöistä. Opetusministeriö on tukenut yliopistojen yhteistä psykoterapiakoulutuksen kehittämistyötä hankerahoituksella ja edellyttänyt Tampereen yliopiston vetämältä projektilta pitkäjänteistä yhteistyötä alan asiantuntemusta tarjoavien yliopistojen, sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen kanssa. Kelpoisuuksien lainsäädännöllinen sääntely ja tätä kautta koulutuksen vastaavuuden tarkastelu on edelleen sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 2 :n mukaan. Opetusministeriö katsoo, että STM ja TEO vastaavat jatkossakin annetuista asetuksista ja ohjeista sekä niiden toimeenpanosta. Koulutuksen laadun turvaamiseksi opetusministeriö on ehdottanut, että koulutuksen järjestäjät ja alan asiantuntijat määrittelevät yhteistyössä TEO:n kanssa psykoterapiakoulutuksen osaamistavoitteet ja koulutuksen järjestämisen perusperiaatteet. Nämä vaatimukset täyttävistä koulutuksista valmistuneille TEO voi myöntää nykyistä kevyemmällä prosessilla luvan ammattinimikkeen käyttöön. Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2008 Opetusministeri Sari Sarkomaa 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 141/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Tuula Väätäinen /sd: Hur ämnar regeringen trygga kvaliteten på utbildningen i psykoterapi, ämnar regeringen följa rekommendationerna från Rättsskyddscentralen för hälsovården samt de centrala ministerierna och överföra psykoterapiutbildningen till högskolesystemet och när kommer en eventuell överföring att ske? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Utbildningen av psykoterapeuter har sedan början av 1980-talet varit ett av de centrala områdena i den långsiktiga fortbildningen vid universiteten (specialiseringsstudier). Utbildningen har ordnats i nära samband med universitetens fakulteter. Utbildning för psykoterapeuter erbjuds också utanför högskolorna. Vid undervisningsministeriet har granskats olika alternativ för hur utbildningen i psykoterapi kan ordnas. En gemensam arbetsgrupp för psykoterapiutbildningen som tillsatts av undervisningsministeriet och social- och hälsovårdsministeriet föreslog att utbildning ska leda till examen och vara avgiftsfri. I arbetsgruppens promemoria utreddes att psykoterapiutbildning kan ordnas även i form av specialiseringsstudier. Sedan arbetsgruppens promemoria blivit färdig har examensalternativet utretts vid undervisningsministeriet. Finansieringsförutsättningarna för den nya examen, riktlinjerna för utvecklingen av högskolesystemet och högskoleexamina eller krav på bredd i examina stöder inte anordnandet av psykoterapiutbildning som en självständig utbildning som leder till examen. Undervisningsministeriet stakade dessutom ut riktlinjerna för en strukturell utveckling av högskolorna i februari och i dem konstaterades att nya examensrättigheter i regel inte beviljas. Undervisningsministeriet anser en mångsidig fortbildning vara ett bra sätt att ordna utbildning för psykoterapeuter vid universiteten och understöder förslaget från Rättsskyddscentralen för hälsovården (TEO) att utbildningen ska ordnas som specialiseringsstudier. Vid TEO registrerades 2006 på grundval av psykoterapiutbildning som genomgåtts i Finland 390 yrkespersoner med skyddad yrkesbeteckning och 2005 registrerades 325. Ovan nämnda arbetsgrupp föreslog i sin promemoria 2003 att antalet nya studerande i psykoterapiutbildning skulle vara 200 per år. Även om det är svårt att uppskatta exakta mål för antalet studerande, indikerar siffrorna att man har kunnat bemöta utbildningsbehovet genom en mångsidig fortbildning. Omvandlingen i samhället förutsätter att den vuxna befolkningen kontinuerligt kan utveckla sin kompetens och yrkesmässiga rörlighet efter grundexamina. De som får den skyddade yrkesbeteckningen psykoterapeut förutsätts ha lämplig examen, ofta inom social- och hälsovården, samt arbetserfarenhet av vårdarbete och psykisk hälsovård innan de söker sig till utbildningen till psykoterapeut. Med tanke på välfärden i samhället och arbetsmarknaden finns det flera betydelsefulla utbildningar som 4

5 Ministerns svar KK 141/2008 vp Tuula Väätäinen /sd kompletterar kompetensen i form av en utbildning som genomgås efter avlagd examen. De utmaningar för utvecklingen av kvaliteten och innehållet i psykoterapiutbildningen som kastas fram av TEO förutsätter inte att utbildning ordnas i form av utbildning som leder till examen. Observation av utbildningens kvalitet och utveckling av läroplanerna hör till högskolornas autonomi även i utbildning som leder till examen. Utbildning, inklusive utbildning utanför examensutbildningen, motsvarar bäst de mål som ställts för den, då man i dess utveckling använder samarbete mellan sakkunniga i branschen, forskarsamhället och utbildningsanordnare. De som utvecklar utbildningen bör samtidigt hålla den instans som ansvarar för auktoriseringen av fackmän tillräckligt informerad om innehållet i utbildningen. Undervisningsministeriet har understött universitetens gemensamma arbete för att utveckla psykoterapiutbildningen genom projektfinansiering och har förutsatt att de projekt som drivs av Tammerfors universitet ska bedriva ett långsiktigt samarbete med de universitet som tillhandahåller sakkunskap i branschen, socialoch hälsovårdsministeriet och Rättsskyddscentralen för hälsovården. Regleringen av behörighet i lagstiftningen och därigenom granskning av utbildningens motsvarighet vilar fortfarande enligt 2 i förordningen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården (564/1994) på social- och hälsovårdsministeriets ansvar. Undervisningsministeriet anser att SHM och TEO även i fortsättningen ska ansvara för givna förordningar och anvisningar och för verkställigheten av dem. I syfte att trygga utbildningens kvalitet har undervisningsministeriet föreslagit att utbildningsanordnare och sakkunniga i branschen i samarbete med TEO ska definiera kompetensmålen för psykoterapiutbildningen och grundprinciperna för anordnandet av utbildning. Personer som utexaminerats från utbildningar som uppfyller dessa krav kan av TEO beviljas rätt att använda en yrkesbeteckning enligt en lättare process. Helsingfors den 26 mars 2008 Undervisningsminister Sari Sarkomaa 5